Hoiva-asumisen toimintamalli Etelä-Kymenlaakson kunnille

Transkriptio

1 Hoiva-asumisen toimintamalli Etelä-Kymenlaakson kunnille Hyväksytty 5/ 2010 Päivitetty

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä / Tuotekuvaus... 3 Johdanto Hoiva-asumisen toimintamalli kuntatasolla Kenelle hoiva-asuminen on tarkoitettu Hoiva-asumisen toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet Hoiva-asumisen aloittaminen ja palvelut Asukkaan toimintakyky ja palveluntarpeen arviointi sekä hoiva-asumisen aloittaminen Annettavat palvelut Toimintakyvyn ja palvelutarpeen jatkuva arviointi Sosiaalinen elämä ja asuminen Asukaspalaute Hoiva-asumisen tilat ja henkilökunta Tilat Henkilökunta Hoiva-asumisyksiköiden toimintakäsikirja Lähteet mm Liitteet 1. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi 2. Hoiva-asumisen valintaperusteet ja prosessi 3. Hoiva-asumisen fysioterapeutin työnkuva 4. Äkillinen yleistilan lasku toimintamalli 5. Asukastyytyväisyyskysely - ohjeistus vastuuhoitajalle 6. Asukastyytyväisyyskysely 7. Tiimisopimus 8. Mallin tiivistetty tietopaketti 2

3 Tiivistelmä / Tuotekuvaus Palvelutuotteen nimi Palvelun kohderyhmä Palvelun tarkoitus Toimitilat Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen Pääsääntöisesti ikääntyneet henkilöt, joilla on ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon tarve. Palvelu on tarkoitettu henkilöille joiden toimintakyky on alentunut fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista tai kognitiivisista syistä. Tuottaa hoivaa ja huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä, vastata asiakkaan sairaanhoidollisiin tarpeisiin sekä edistää ja ylläpitää asukkaiden toimintakykyä. Hoiva-asumisyksikössä on taattava mahdollisuus saattohoitoon ja asumiseen elämän loppuun asti. Hoivan tarpeen lisääntyminen ei saa olla syy siirtymiseen pois hoiva-asumisyksiköstä. Toimitilat soveltuvat asukkaiden tarpeisiin ja luovat kodinomaisen, toimivan, esteettömän, toimintakykyä tukevan ja turvallisen asuinympäristön. Asuinhuoneissa tulee olla riittävä tila apuvälineille. Asumisyksikössä on yhteinen ruokailutila asukkaille. Hoiva-asumisyksiköissä on tarvittava määrä yhteistiloja harrastus- ja viriketoimintaan sekä juhlien järjestämiseen asukkaille. Yksikössä on tila turvallisen lääkehoidon järjestämiseksi, asukkaiden omaisuuden säilyttämiseksi ja tarvittavat tilat siivousvälineiden sälytykseen.. Asuinhuoneissa on sähkökäyttöinen sänky, jossa on turvalliset laidat. Muusta asuinhuoneen kalustuksesta ja sisustuksesta huolehtii asukas. Rakennukset paloturvallisuuden osalta noudatetaan ympäristöministeriön asetusta paloturvallisuudesta. Rakennuksessa on automaattinen sammutuslaitteisto. Hoiva-asumisyksikössä on ulkoilupiha, minne myös apuvälineitä käyttävät pääsevät esteettömästi ja turvallisesti. Apuvälineitä käyttävät pääsevät parvekkeille ja terasseille itsenäisesti ja turvallisesti. Ulkotilat on suunniteltu siten, että myös vuoteessa ulkoileminen onnistuu. Muistisairaiden turvallinen ulkoilu on mahdollista. Toimitilat ovat asianmukaisesti hyväksytyt. (AVI) Luvat ja selvitykset yksityisten palveluntuottajien hyväksymiseksi Viranomaisen lupa ympärivuorokautiseen yksityisten sosiaalipalvelujen ja/tai terveyspalvelujen antamiseen. Ennakonperintärekisteriote. Veroviraston todistus maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista (alle 2 kk vanha). Vakuutusyhtiön todistus lakisääteisistä vakuutusmaksuista. Kopio vastuuvakuutusotteesta. Henkilöstöluettelo vakansseineen / nimikkeineen ja koulutustietoineen Työeläkemaksuista vakuutusyhtiön todistus Omavalvontasuunnitelma 3

4 Palvelun sisältö 1. hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen yhdessä asukkaan ja hänen läheistensä tai edunvalvojan kanssa 2. terveyden- ja sairaanhoidon palvelut a. lääkehoidon toteuttaminen ja seuranta b. terveyden- ja sairaanhoitoa toteutetaan hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti c. kiireellisen hoidon arviointi ja toteuttaminen kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteisen ohjeistuksen mukaisesti d. saattohoito 3. perushoiva- ja huolenpito a. ravitsemuksesta huolehtiminen ja tarvittava ruokailussa avustaminen. b. hygieniasta huolehtiminen ja tarvittava avustaminen, mahdollisuus saunomiseen vähintään kerran viikossa c. turvapuhelinpalvelut ja hälytykset d. päivittäisessä toiminnassa avustaminen e. asiointi ja saattamispalvelu f. toimintakykyä ylläpitävät palvelut, mahdollisuus ulkoiluun sekä vapaa-ajantoimintaan g. yhteydenpito omaisiin, läheisiin ja yhteistyökumppaneihin 4. kuntoutuksen palvelut (ei vaativa erityiskuntoutus). a. toimintakyvyn arviointi b. apuvälineet c. henkilökunnan ohjaaminen 5. toimintakyvyn mittaaminen 6. asiakasrekisterin pito ja asiakirjahallinto 7. muut palvelut a. pesulapalvelut b. yleisten tilojen siivous ja jätehuolto c. asukkaiden asuntojen siisteyden ylläpitäminen (varsinainen siivouspalvelu lisäpalveluna) d. asukkailla on ruokailumahdollisuus toimintayksikössä erillistä ateriamaksua vastaan (ateriat voi ostaa täyshoitoperiaatteella tai osittain) Resurssit 8. tukitoiminnot a. hallinto b. Tilat (asumispalveluyksikön yhteiset ja yksityiset tilat) Materiaalit, tarvikkeet ja välineet (yhteiset) Ostopalveluina tuotetut palvelut Henkilöstömitoituksen vähimmäisvaatimus on 0,6 (hoitotyöntekijää asiakasta kohden)sairaanhoitajien tavoitteellinen osuus henkilökunnasta on noin 20 %. Toimintayksikön tulee pystyä vastaamaan ympärivuorokautisesti kiireellisen sairaanhoidon tarpeeseen Etelä-Kymenlaaksossa noudatettavan toimintamallin mukaisesti. Hoiva-asumisyksikössä on käytössä 4

5 fysioterapeutin tai toimintaterapeutin palveluita. Henkilökunta on paikalla eri vuorokauden aikoihin asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Henkilöstö täyttää ammatilliset ja lakisäätäiset vaatimukset. Laatukriteerit Toimintayksikköjen toimintaperiaatteet ja arvot on laadittu kirjallisessa muodossa ja niitä noudatetaan. Palveluntuottaja kerää säännöllisesti asiakaspalautetta ja palautteeseen vastataan suunnitelmallisesti. Palveluntuottajalla on järjestelmällinen tapa huomioida asukkaiden ja läheisten ehdotukset palvelun kehittämiseksi. Yksikössä työskentelee riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilökunnan tehtävät ja vastuu on selkeästi määritelty. Henkilökunnan määrä ja laatu on huomioitu mitoituksessa. Hoiva-asumisyksikkö tuottaa asukkaille tarvittavat lääkäripalvelut sekä sosiaalityön neuvontapalveluita. Hoiva-asumisyksikössä on käytössä toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä työote. Hoivan ja huolenpidon lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky ja tarpeet. Yksikössä on työhyvinvointi suunnitelma, jota päivitetään ja seurataan säännöllisesti. Toimintamallit on kirjallisesti kuvattu ja koko henkilökunnan tiedossa. Yksikössä on käytössä vaara- ja haittatapahtumien sekä tapaturmien seuranta. Palveluntuottajalla on kirjallinen ja ajantasainen laadun seurantaohjelma. Omavalvontasuunnitelma Palveluntuottaja vastaa asianmukaisesta vapaaehtoistyön käytöstä. Vapaaehtoistyötä voidaan hyödyntää mm. virkistys, virike ja ulkoilutoiminnassa. Palveluntuottaja arvioi toimintaa säännöllisesti. Arviointi Asukkailta ja läheisiltä kerätään palaute hoivasta, huolenpidosta ja hoidosta. Arvioinnin sisältö voi vaihdella, sisällöllä voidaan ohjata mitä selvitetään. Asukaskokouksien määrä Työtyytyväisyyskyselyt / arvioinnit Seurataan hoidon ohjauksen ja arvioinnin toimintamallin (Äkillinen yleistilan lasku) käyttöä, konsultaatiota, päivystyksen käyttöä, päivystyksen jälkeistä hoito- ja kotiutumisprosessia, saattohoidon toteutumista yksiköissä 5

6 Masentuneisuuden säännöllinen seuraaminen GDS-15 mittarilla. Toimintakykyä edistävän / ylläpitävän työotteen onnistuminen (fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn mittarit) Haavaumien ja ihorikkojen systemaattinen seuranta. Systemaattinen ravitsemustilan seuranta.(painon seuranta, säännölliset ja ruoka-ajat, ravitsemuksen laatu, MNA testi) Kirjaamisen seuranta Henkilökunnan osaaminen on asukkaiden hoidontarpeen edellyttämällä tasolla. Yksikössä on kirjallinen suunnitelma henkilöstön osaamisen kehittämiseksi, koulutussuunnitelmaa seurataan, arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. Koulutuksiin osallistumista seurataan. 6

7 Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980) 14 velvoittaa kuntia tuottamaan pitkäaikaista hoivaa ja huolenpitoa niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Toimintamallissa hoiva-asumisella tarkoitetaan ympärivuorokautisen hoivan mahdollistavaa asumismuotoa. Asumisen muoto voi vaihdella ryhmäkodista suurempaan hoiva-asumisyksikköön. Tässä toimintamallissa käytetään hoiva-asumisyksikköä yleiskäsitteenä kuvaamaan kaikkea ympärivuorokautista hoiva-asumista. Hoiva-asumisen toimintamallissa puhutaan yksiportaisesta hoivasta, joka tarkoittaa sitä, että palvelut tulevat asiakkaan luo. Asiakkaan ei tarvitse hoiva-asumiseen siirtymisen jälkeen muuttaa saadakseen palveluja. Toimintamallissa on oleellista se, että asukkaan tarvitseman palvelut voivat vaihdella merkittävästi. Hoiva-asuminen on lähtökohtaisesti tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka eivät selviä kotona asumisesta kotihoidon antaman avun turvin. Käsite hoivaasuminen on rinnakkainen käsitteen tehostettu palveluasuminen kanssa. Malli koostuu seuraavista kokonaisuuksista: 1) hoiva-asumisen toimintamalli kuntatasolla 2) kenelle hoiva-asuminen on tarkoitettu 3) hoiva-asumisen arvot ja periaatteet 4) hoiva-asumisen aloittaminen ja palvelut 5) hoiva-asumisen tilat ja henkilökunta sekä 6) hoiva-asumisyksikön toimintakäsikirjat. Mallissa esitetyt mitoitukset noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön laatimia Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia. 1. Hoiva-asumisen toimintamalli kuntatasolla Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980) 10 Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Hoiva-asumisen toimintamalli on osa kunnan ikäpoliittista suunnittelua. Asumisen lähtökohtana on, että annetut palvelut lisäävät itsenäistä suoriutumista. Pelkän laitoshoidon siirtäminen vuokra-asuntoihin ei paranna vanhusten palveluiden laatua ja tehokkuutta. Palvelurakenteen muutoksen lisäksi tarvitaan toimintatapojen ja asenteiden muutoksia. Etelä-Kymenlaakson kunnissa iäkkäät asuvat ensisijaisesti itsenäisesti. Kun se ei runsailla tai ympärivuorokautisilla tukitoimilla enää ole mahdollista, he siirtyvät hoiva-asumisyksiköihin. Hoivaasumisyksiköissä asutaan omassa asunnossa vuokrasopimuksella. Yksiköt on sijoitettu keskeisille paikoille, toimivien liikenneyhteyksien läheisyyteen, jotta asukkaat voivat elää normaalia elämää ja huolehtia itsestään mahdollisimman pitkään. Tässä asukasta tuetaan henkilökunnan toimesta. Omassa asunnossa asumisen periaate linjaa toimintaa loppuun saakka. Sen mukaisesti asukkaalla on oikeus myös kuolla omassa kodissaan. Vanhuus nähdään normaalina elämänvaiheena, johon liittyy niin tarpeita kuin voimavarojakin. Iäkkäänäkin elämän pitää olla omissa käsissä mahdollisimman pitkään. Hoivaasumisen toimintamallilla tuetaan iäkkään normaalia asumista ja elämistä. 7

8 2. Kenelle hoiva-asuminen on tarkoitettu Hoiva-asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät tarvitse sairaalatasoista palvelua, mutta eivät selviydy kotonaan runsaan kotihoidon turvin. Hoiva-asumisyksiköissä pystytään vastaamaan ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen laajasti. Hoiva-asuminen on tarkoitettu pääsääntöisesti iäkkäille, mutta myös muut syyt voivat aiheuttaa hoiva-asumisen tarpeen. Valinnat hoiva-asumisyksiköiden asukkaista tehdään toimintakyvyn ja palvelutarpeen (yhteinen toimintamalli Etelä-Kymenlaakson alueella) arvion perusteella (LIITE 1). 3. Hoiva-asumisen toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet Hoiva-asumisen keskeisiä periaatteita ovat ihmisarvoisuus, terveys- ja hyvinvointi, voimavaralähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja turvallisuus. Kaiken hoivan ja huolenpidon tavoitteena on ikääntyneen elämän merkityksellisyyden korostaminen ja elämän kokemuksellisuuden lisääminen. Hoiva-asumisyksikkö nähdään kodiksi, minne saa avun ja turvan. Arvot ohjaavat kaikkea toimintaa. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta keskeisiä arvoja ovat ammatillisuus, asiantuntijuus ja yhteistyö. Asukas on hoivaasumisyksikössä hierarkian huipulla (vrt. asukkaan koti / hoitajan työpaikka). Arvot yksilöitynä, sekä miten näkyvät hoiva-asumisen jokapäiväisessä elämässä. Oikeus hyvään hoivaan Hoiva-asumisessa asukas saa asiantuntevaa apua ilman kohtuutonta viivettä. Asukas määrittelee itse milloin tarvitsee apua tai hoivaa, yksiköissä ei ole ennalta määrättyä päiväjärjestystä. Asukas ja hänen omaisensa sekä läheisensä kokevat olevansa asiantuntevissa ja turvallisissa käsissä, tuntevat saavansa hyvää kohtelua. Hoivayksikössä panostetaan jokapäiväiseen elämänlaatuun ja luodaan myös juhla tarvittaessa. Hoivaympäristö mahdollistaa sen, että asukas kokee kodikkuutta, virikkeellisyyttä ja viihtyvyyttä sekä hyväksyntää ja ymmärrystä. Asukkaalla on oikeus hyvään hoivaan myös kuoleman lähestyessä ja sen hetkellä. Henkilökunta suhtautuu ymmärtävästi asukkaan ja hänen läheistensä suruun. Hoiva-asumisessa kuolema nähdään yksilöllisenä ja ainutkertaisena tilanteena. Henkilökunta arvostaa toisiaan ja jokaisen yksilöllistä tapaa tehdä laadukasta työtä. Henkilökunta toteuttaa hoivaa, hoitoa ja tutkimuksia yhteisymmärryksessä asukkaan kanssa, soveltaen lääketieteellisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Ihmisarvon kunnioitus Ihmisarvon kunnioitukseen kuuluvat inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus, hyvä vuorovaikutus, yksityisyydensuoja ja asukkaan oman elämäntyylin hyväksyminen. Asukkaalla on oikeus saada tieto itseään koskevista asioista. Asukas on läsnä kaikilla aisteilla kokemissaan tilanteissa, hän on osa ympäristöään. Ihmisarvon kunnioitukseen kuuluvat itsemääräämisoikeus ja sen edistäminen. Asukkaan kohtelu edistää oman arvon tunteen kokemista. Jokaisella on oma taustansa, joka vaikuttaa yksilölliseen tapaan kokea ympäristönsä. Elämän viimeisinä vuosina asukas tarvitsee 8

9 läsnäoloa, kunnioitusta, turvallisuutta ja hänen omien toiveidensa huomioimista (omanarvon tunteen säilyttäminen). Ihmisarvon kunnioitus näkyy myös henkilökunnan suhteessa asukkaiden omaisiin ja läheisiin. Henkilökunnan keskinäinen kunnioitus näkyy työskentelyssä. Henkilökunta sitoutuu yhteisölliseen ajatteluun yli työyksikkörajojen. Itsemääräämisoikeus Asukkaalla on oikeus päättää asioista oman elämänkatsomuksensa mukaisesti. Asukas osallistuu itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämä edellyttää tarvittavia tietoja mm. sairauksista ja hoitovaihtoehdoista. Nämä tiedot on terveydenhuollon koulutuksen saaneen henkilökunnan kerrottava asukkaalle ymmärrettävästi. Myös muistisairas ihminen voi kyetä pätevällä tavalla tekemään itseään koskevia päätöksiä. Asukas voi myös halutessaan luovuttavaa päätöksentekooikeuden toiselle henkilölle. Asukkaan omaa tahtoa kunnioitetaan. Hänen kokemustaan arvostetaan ja hänen kanssaan haetaan yhteisymmärrystä ilman henkilökunnan johdattelua, painostamista tai pakkoa. Itsemääräämisoikeutta edistetään tunnistamalla asukkaan voimavaroja sekä vahvistamalla ja käyttämällä niitä (voimavaralähtöisyys). Itsemääräämisoikeus on vapautta ja valinnan mahdollisuuksia, mutta myös vastuunottoa omasta itsestä. Asukas arvottaa ympäristöään sen mukaan, mikä on arvokasta hänelle. Asukkaan itsemääräämisoikeus huomioidaan myös kuoleman lähestyessä. Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus edellyttävät, että yhtäläisen hoidon tarpeessa olevat asukkaat hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Hoiva-asumisessa vallitsevat yhteiset periaatteet ja toimintamallit. Oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden toteutumiseen vaikuttaa ratkaisevasti voimavarojen jako ja käyttö. Hyvä yhteistyö ja ammattitaito sekä hyvinvointia edistävä ilmapiiri Asukkaalle hyvä yhteistyö, ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri tarkoittaa sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja vahvistamista. Henkilökunta turvaa asukkaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden siten, että asukas on yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen ovat jokaisen henkilökunnan jäsenen oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaa koskevien säädösten ja suositusten hallintaa, eettisiä taitoja, vuorovaikutustaitoja ja työyhteisövalmiuksia. Työyhteisön hyvinvoinnin tärkein osa-alue on oikeudenmukaiseksi koettu, keskusteleva ja kannustava johtaminen. Jokaisella henkilökunnan jäsenellä on vastuu omasta ja toisten hyvinvoinnista. Työyhteisön hyvinvointia ja tyytyväisyyttä lisäävät vaikuttamismahdollisuudet, arvostuksen kokemukset (keskinäinen arvonanto), kuulluksi tuleminen ja ongelmien ja kehittämistarpeiden rehellinen selvittely. Mitä toimivampaa yhteistyö ja keskinäinen arvostus ovat sitä inhimillisempää ja parempaa hoitoa asukkaat saavat. Yhteistyötä edistää sitoutuminen perustehtävään sekä kumppanuus muiden kanssa. Yhteistyötä tarvitaan eettisten näkökulmien, kustannusten hallinnan ja tehokkuuden tasapainottamiseksi hoivaasumisessa. Hoiva-asumisessa tarvitaan vuorovaikutusta sekä tarkoituksen mukainen työnjako eri tehtävissä toimivien välille. Jokainen ammattiryhmä nähdään tärkeänä ja heidän tekemään työtä arvostetaan ja kunnioitetaan. Yhteistyöksi nähdään myös henkilökunnan ja päättäjien välinen keskinäinen luottamus ja vastavuoroinen tuki. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen 9

10 Hoiva-asumisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa asukkaiden toimintakyvyn (fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, henkisen ja hengellisen) edistämistä ja ylläpitämistä. Hoivaasumisen ympäristö ajatellaan yhdeksi kuntouttavaksi ja terveyttä ylläpitäväksi tekijäksi. Toimintakykyä edistävällä ja ylläpitävällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää hoidon tarvetta myöhemmäksi. Hoiva-asumisen työntekijöiden toimenkuva perustuu hyvinvoinnin, terveydenhoidon ja ennaltaehkäisyn näkökulmiin. Työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työelämän olosuhteita kehitetään siten, että ne mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään. 4. Hoiva-asumisen aloittaminen ja palvelut Asukkaan toimintakyky ja palveluntarpeen arviointi sekä hoiva-asumisen aloittaminen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980) 15 mukaan Kunta vastaa, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Asukkaan sijoittuminen hoiva-asumisyksikköön päätetään toimintakyvyn ja palveluntarpeen pohjalta (LIITE 1) pohjalta. Hoivapalveluiden tarkoituksena on tarjota ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa paljon apua tarvitseville ikääntyneille, jotka eivät selviydy kotonaan kotihoidon palveluiden turvin. Yhteydenoton toimintakyvyn vajeesta ja siitä seuranneesta palveluntarpeesta voi tehdä ikääntynyt itse, omainen, läheinen tai häntä sillä hetkellä hoitava taho. Hoiva-asumisyksikössä asuminen on vapaaehtoista ja perustuu yksikön sekä asukkaan välisiin sopimuksiin. Päätöksen hoivapaikan saamisesta tekee kunnan johto- ja hallintosäännöissä määritelty viranhaltija (LIITE 2). Toimintakyvyn ja palveluntarpeen arvioinnissa noudatetaan yhtenäistä toimintamallia ja kriteeristöjä. Arvioinnin tuloksena on päätös hoivapaikan saamisesta, odottamisesta tai kielteinen päätös. Päätöksen tekemisen apuna käytetään RAVA-toimintakykymittaria, kognitiivista toimintakykyä arvioivaa MMSEtestiä ja myöhäisiän depressioseula GDS-15:ta. Fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa käytetään yhteneviä testejä ja mittaristoa. Arvioinnissa käytettyjen mittarien lisäksi arvioidaan ikääntyneen sosiaalista toimintakykyisyyttä ja asuinympäristön sopivuutta. Hoiva-asumisessa annettavat palvelut määritellään yksilöllisellä hoito- ja palvelusuunnitelmalla. (KTS Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980) 16) Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa (KUVIO 1) ikääntynyt itse on keskeisenä toimijana. Hänellä on oltava mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujensa suunnittelua ja toteutusta koskevien valintojen tekoon; hänen mielipiteensä on kuultava ja mielipide kirjattava hoitopalvelusuunnitelmaan. Ikääntyneen osallisuutta on tuettava erityisesti silloin, kun hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa on asiakkaan lisäksi mukana sairaanhoitaja, lähihoitaja, edunvalvoja/omainen tai läheinen, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa fysioterapeutti, lääkäri tai muu palvelutarpeen kannalta merkittävä taho. Hoito- ja palvelusuunnitelma kirjataan sähköiseen potilastietojärjestelmään. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulostetaan asiakkaalle oma versio. 10

11 Kuvio 1 Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen Hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi asukkaalle tehdään päätös asiakasmaksusta. Palveluasumisen perusmaksu sisältää turvallisuuden, hoivan, huolenpidon, ohjauksen sekä viriketoiminnan ja henkilökunnan saatavuuden ympäri vuorokauden. Asiakas maksaa asiakasmaksuasetuksen mukaisesti hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellystä perushoidosta, sairaanhoidosta sekä toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta. Asiakasmaksu on tulosidonnainen ja tuloina käytetään asiakkaan bruttotuloja. Tuloina otetaan huomioon myös eläkkeensaajan hoitotuki. Asiakasmaksun määrittelyssä noudatetaan asiakasmaksuasetuksen /912 3:n mukaisia tulorajoja asiakasmaksuprosenttien määrittelyssä. Asiakasmaksua tulee alentaa tai jättää maksu perimättä asiakasmaksulain / :n mukaisesti siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Myös perusmaksua tulee alentaa, mikäli asukkaan toimeentulo vaarantuu. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisesta vastaavat toimielimet antavat erillisen ohjeen asiakasmaksun ja perusmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Näiden lisäksi asukkaalta peritään ylläpidosta tarvikemaksu ja ateriakustannukset. Asukas hankkii valitsemallaan tavalla apteekki-, siivous- ja pesulapalvelut sekä muut erityispalvelut. Asukas vastaa edellä mainituista palveluista aiheutuvista kustannuksista itse (apteekin perimästä koneellisen lääkkeenjaon kustannuksesta vastaa kunta). Hoiva-asumisen asukkaan hankkimiin palveluihin voidaan antaa myös palveluseteleitä voimassa olevien palvelusetelikäytäntöjen mukaisesti. 11

12 Eläkkeensaajien asumistuen hyväksyttävistä enimmäiskustannuksista säädetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Hoiva-asumisen asumismenot eivät saa ylittää eläkkeensaajien asumistuen enimmäiskustannuksia. (Huom. eläkkeen saajan asumistuen saamiseksi ei ole määritelty vähimmäispinta-alaa hoiva-asumisyksikköön, Kela hyväksyy vain eritellyn vuokran osuuden) Hoiva-asumisyksikköön voidaan kunnan päätöksellä myöntää myös palveluseteli. Tällöin kunta ei peri asukkaalta asiakasmaksua. Palveluseteli on määriteltävä suuruudeltaan kohtuulliseksi. Annettavat palvelut Kuvio 2 Hoiva-asumisen prosessi Perustehtävinä hoiva-asumisessa ovat hoiva ja huolenpito; perushoito, terveyden- ja sairaanhoito sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja sosiaalityö. Hoiva-asumiseen siirtyneen asukkaan osalta kaikki tarvittavat palvelut pyritään järjestämään hoiva-asumisyksikössä. Asukkaat osallistuvat kaikkeen toimintaan hoitohenkilöstön kanssa omien voimavarojensa mukaan. Tämä lisää asukkaiden osallisuutta omaa elämäänsä koskevissa asioissa sekä edistää toimintakyvyn, elämän mielekkyyden ja omanarvon tunteen säilymistä. Hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteenveto asiakkaan voimavaroista, hoivan ja hoidon tarpeista ja tavoitteista sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavista toiminnoista. Ravitsemus, hygienia ja fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä tukevat toimet ovat keskeisiä perushoidollisia tehtäviä. Yksilöllisyys on kaikessa tärkeää. Hoiva-asuntoon pyritään järjestämään 12

13 asukkaan kulloinkin tarvitsema hoiva ja hoito. Hoiva-asumisessa on sairaanhoidon palvelut ja tarvittaessa niitä voidaan järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toimintakykyä tukevat toimet tarkoittavat asiakkaan toimintakyvyn harjoittamista ja parantamista, jotta asukas sairaudestaan/toimintakyvyn rajoitteistaan huolimatta voisi saavuttaa mahdollisimman suuren itsenäisyyden ja omatoimisuuden. Toimet ovat asukkaan itsenäisyyden ja voimavarojen huomioonottamista, tukemista ja säilyttämistä. Toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista, systemaattista ja moniammattillista. Tavoitteena on auttaa asukasta toteuttamaan omia elämäntavoitteitaan ja pitämään yllä elämänhalua. Siihen liittyy fyysisen harjoittamisen lisäksi asukkaan itsemääräämisoikeuden tukeminen, elämän mielekkyyden turvaaminen ja turvallisuuden tunteen luominen. Toimintakykyä edistävässä työotteessa korostuu yksilöllisyyden tunnustaminen ja kunnioittaminen. Hoiva-asumiseen sisältyvät toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi, apuvälineiden tarpeen arviointi, toimintakykyä ylläpitävien ja kuntouttavien tavoitteiden asettaminen sekä kuntouttavan ja toimintakykyä edistävän ja ylläpitävän työn tekeminen. Kaikessa toiminnassa huomioidaan toimintakykyä edistävä työote. Asukkaiden toimintakyvyn muutoksiin vastataan nopeasti. Toimintakykyä voidaan ylläpitää myös kuntouttavien välineiden avulla, henkilökunta mahdollistaa näiden käytön sekä käytön opetuksen. Hoivakodeissa järjestetään lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavia ja ylläpitäviä liikuntamahdollisuuksia. Liikuntakyvyn ylläpitäminen on hoitotyön keskeisiä tavoitteita. Asukkaalle järjestetään fysioterapian tai toimintaterapeutin palvelut hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Fysioterapeutin rooli hoiva-asumisessa toimintamalli (LIITE 3) Hoitohenkilökunta reagoi varhaisessa vaiheessa terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, masennukseen ja muistihäiriöiden tunnistamiseen sekä sosiaalisiin ongelmiin. Varhainen puuttuminen tapahtuu yhteistyössä lääkärin kanssa. Hoidon tarpeeseen vastataan asukkaan omassa hoivakodissa. Hoiva-asumisyksiköissä käytetään kuntien ja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carean kanssa yhdessä luomaa mallia sairaanhoidollisen tarpeen kiireellisyyden arvioinnissa (Äkillinen yleistilan lasku toimintamalli). Havainnoimalla yksilön vointia ja puuttumalla sen heikkenemiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, voidaan hoito järjestää oikea-aikaisesti oikeassa hoitopaikassa toimintakykyä ja resursseja säästäen (LIITE 4). Hoiva-asumisyksikkö huolehtii, että asukas saa tarvittavat lääkäripalvelut. Hyvä käytäntö on, että lääkäri käy yksiköissä sovituin väliajoin. Ennaltaehkäisevät käynnit ja terveyskartoitukset hoidetaan toimintayksikössä suunnitelmallisesti. Tällöin asukkaiden terveydentilaa ja hoitoa voidaan arvioida ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti sekä seurata lääkehoitoa säännöllisesti. Lääkärin ja hoitohenkilökunnan työn jaon ja tiedon kulun tulee toimia sujuvasti. Hoiva-asumisessa hoitohenkilökunta toteuttaa turvallista lääkehoitoa, joka noudattaa valtakunnallisia ohjeistuksia ja suosituksia. Asukas saa hoivakodissa myös saattohoidon palvelut. Kuoleman nähdään olevan luonnollinen osa elämänkaarta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan asukkaan näkemys omasta hoitotahdostaan. Asukkaan ja omaisten/läheisten kanssa keskustellaan kuoleman kohtaamisesta. Saattohoitovaiheessa lääkäri tekee päätöksen saattohoidosta yhteistyössä asukkaan ja omaisten kanssa. Saattohoidossa huomioidaan oireiden mukainen hoito sekä psykologisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin sekä maailmankatsomuksellisiin tekijöihin paneutuminen. Hoidon päämääränä on asukkaan hyvinvointi. Asukas ja tämän omaiset/läheiset tarvitsevat henkistä tukea. Erilaisista oireista ja niiden hoitokeinosta on tärkeää keskustella etukäteen niin asukkaan kuin tämän omaisten/läheisten kanssa. Jos asukas haluaa tavata papin, tämä järjestetään. Asukkaiden kulttuuri ja uskonto huomioidaan kuoleman kohtaamisessa. 13

14 Hoiva-asumisessa jokaisella työntekijällä on vastuu kaikkien asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Jokaiselle asukkaalle on nimetty henkilökohtainen vastuuhoitaja, joka on perehtynyt asukkaan asioihin muita työntekijöitä syvällisemmin. Vastuuhoitaja on mukana asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa sekä vastaa hoidon ja hoivan toteutumisesta ja arvioinnista. Vastuuhoitaja huolehtii aktiivisesta yhteydenpidosta asukkaan omaisiin, läheisiin ja yhteistyötahoihin. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen jatkuva arviointi Asukkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta arvioidaan säännöllisesti. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen (LIITE 1) muutosten ilmetessä hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset. Hoito- ja palvelusuunnitelmat päivitetään tarvittaessa, mutta vähintään kolmen kuukauden välein väliarvioinnin yhteydessä. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen apuna käytetään RAVA-toimintakykymittaria, kognitiivista toimintakykyä arvioivaa MMSE-testiä, myöhäisiän depressioseula GDS-15:ta ja fyysistä suorituskykyä mittaavia toimintakykytestejä. Kiireellisen sairaanhoidollisen tarpeen arvioinnissa käytetään apuna äkillinen yleistilan laskutoimintamallia (LIITE 4) Sosiaalinen elämä ja asuminen Hoiva-asumisessa noudatetaan yhteisöhoidollista toimintatapaa. Matti Isohannin on tiivistänyt ikääntyneiden hoitoyhteisön luomisen seuraavasti: käytännössä vanhusten hoitoyhteisön luominen merkitsee kiireettömän ilmapiirin luomista, vanhusten ehdoilla toimimista, hyvää yhteistyötä omaisten kanssa, väljää mutta sopivasti toimintaa ja lepoa sisältävää viikko-ohjelmaa (Isohanni 1989). Yhteisöllinen lähestymistapa korostaa vanhuuden näkemistä normaalina ikävaiheena, joka sisältää erilaisia vaiheita. Ikääntymiseen voi kuulua osalla ihmisistä myös taantumista, mutta kaikkineen ikääntyminen noudattaa yksilöllistä kehittymiskulkua. Yhteisöhoidollinen toimintatapa ei poista perushoidon ja huolenpidon tarvetta, vaan määrittelee asukkaiden ottamisen mukaan kaikkeen mahdolliseen hoiva-asumisyksikössä tapahtuvaan toimintaan ja vuorovaikutukseen. Muistisairaiden osalta sosiaalinen kanssakäyminen voi merkittävästi heiketä sairauden edetessä, mutta myös heidät tulee ottaa mukaan kaikkeen yhteisössä tapahtuvaan toimintaan toimintakyvyn mukaisesti. Muistisairauden aste vaikuttaa myös merkittävästi kanssakäymiseen ja tämä tulee yksilöllisesti huomioida. Yhteisöllisen toimintakulttuurin lähtökohtana on erilaisuuden kunnioittaminen ja tasavertainen kohtelu. Asukkaita kannustetaan osallistumaan yhteisiin toimintoihin. Henkilökunnan osalta yhteisöllinen toimintamalli on keskeinen työtehtävä. Vastuuhoitajalla on rooli asukkaan historian selvittämisessä / tuntemisessa, mahdollisuus hyödyntää erilaisia työvälineitä kuten seinätauluja. Seinätaulujen kautta jokaisella henkilökunnan jäsenellä on mahdollisuus harjoittaa esim. muistelua asiakkaan kanssa. Hoiva-asunnon osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin vuokra-asumisessa yleensä. Hoivaasumisen toimintamallissa korostetaan ikääntyvien mahdollisuutta osallistua hoiva-asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan. Ulkoilu mahdollistaa asukkaille vuodenajan vaihtelujen kokeminen. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus viettää henkilökohtaisesti merkittäviä juhlia hoiva-asumisyksikössä. Juhlapyhiä vietetään niiden oikeana ajankohtana. Asukkaiden on mahdollista kutsua asuntoonsa vieraita sovittujen järjestyssääntöjen puitteissa. Omaiset ja läheiset otetaan mukaan asumisyksiköiden toimintaan mahdollisimman paljon. Omaisia ja läheisiä kannustetaan auttamaan myös konkreettisissa hoito- ja huolenpitotehtävissä. Omaisten ja 14

15 läheisten mukaan ottaminen tehdään ainoastaan asukkaan suostumuksella. Asukkaiden omaisille ja läheisille järjestetään tiedotustilaisuuksia säännöllisesti. Omaisille ja läheisille on laadittu peruskuvaus hoiva-asumisesta. Asumisyksikössä järjestetään asukkaille sopivaa viriketoimintaa. Asukkaat ja henkilökunta pitävät asukaskokouksia, jossa päätetään sosiaalisen ohjelmasta ja ajanvietteestä. Henkilökunta varmistaa, että kaikkien asukkaiden toiveet tulevat kuulluksi. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus osallistua oman vakaumuksensa mukaiseen hengelliseen toimintaan. Yksinäisyys on asukkaalle terveysriski. Se vähentää hyvinvointia, heikentää elämän laatua sekä voi altistaa tapaturmille tai kaltoinkohtelulle. Turvallisuuden ja arjessa selviytymisen kannalta ystävät ja kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on tärkeää. Asukkaiden mahdollisesti kokema yksinäisyys on moniulotteista ja ilmenee eri tavoin. Usein yksinäisyyden taustalla on koetut tunteet menetyksistä. Henkilökunnan antama myönteinen huomiointi asukkaille on yksinäisyyden vähentämisessä keskeistä. Asukas voi myös valita yksinolonsa itse ja kokea sen näin myönteisenä kokemuksena. Hoiva-asumisyksikössä voidaan laatia vapaaehtoistyön ohjelma, joka sisällytetään vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Henkilökunnan joukosta nimetään vapaaehtoistyön ohjaaja, joka vastaa yhteistyöstä vapaaehtoisten kanssa. Etelä-Kymenlaaksossa toimivia vapaaehtoisia ovat esimerkiksi eläkeläisjärjestöt, Dementiayhdistys, Korttelikotiyhdistys ja Muistojen talo. Asukaspalaute Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvalliseksi ja palveluiden parantamiseksi (2013) korostaa, että eri palveluissa on turvattava asiakkaiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen laadun kehittämiseen. Asukkaan rooli on aktiivisimmillaan laadun kehittäjän rooli, jossa asukas osallistuu oman palvelunsa laadun kehittämiseen asettamalla laatutavoitteita, suunnittelemalla palvelun toteutusta ja arvioimalla palvelua voimavarojensa mukaisesti. Kaikilla, myös toimintakyvyltään heikoimmilla asukkailla on laadun kokijan rooli, jossa asukkaat tuovat esimerkiksi asukaspalautekeskustelujen tai läheisten kautta välittyvän palautteen avulla julki kokemuksiaan palvelun laadusta. Asukaspalautetta kerätään säännöllisesti ja saatu palaute hyödynnetään. Menetelminä käytetään osallistavia palautejärjestelmiä, kuten yhteistä keskusteluhetkeä. Asiakaslähtöisessä hoivassa ja palvelussa myös asiakkaan perhe ja muut asukkaalle tärkeät ihmiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asukkaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Sen avulla toteutetaan eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö ja tuotetaan asukkaalle toimiva ja laadukas palvelukokonaisuus. Keskeistä on kuulla ikääntyneen ihmisen omaa ääntä, arvostaa hänen kokemuksiaan ja tavoittaa hänelle merkityksellisiä ja tärkeitä palveluja ja tukimuotoja. Hoiva-asumisen toimintamalli sisältää yhtenäisen asukastyytyväisyys haastattelulomake (LIITE 5 ja 6), vastuuhoitaja kerää säännöllisesti palautteen asukkailta ja läheisiltä. Asukkaita ja heidän läheisiään kannustetaan jatkuvaan palautteen antoon. Hoiva-asumisyksikössä järjestetään vähintään kerran vuodessa yhteisöllinen kehittämiskeskustelu. Keskustelutilaisuuteen osallistuvat asukkaat, henkilökunta ja asukkaiden haluamat omaiset sekä läheiset. Palautetta on mahdollista antaa myös nimettömästi ja kirjallisesti. Palautteen keräämisen ja yhteisen keskustelun avulla pyritään vahvistamaan hoivaasumisyksiköiden yhteisöllisyyttä sekä kiinnittämään omaiset ja asukkaat mukaan toiminnan kehittämiseen. Saatu palaute hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. 15

16 5. Hoiva-asumisen tilat ja henkilökunta Tilat Hoiva-asumisessa asukkaalla on käytössä oma asunto, joka soveltuu hänen tarpeisiinsa. Asunnoissa kiinnitetään huomiota liikkumisen esteettömyyteen, apuvälineisiin ja turvapalveluihin. Rakennuksissa on asukkaiden yhteistiloja, joita voidaan käyttää myös lähialueen vanhusten palvelukeskuksena. Asumista tukevat palvelut voidaan toteuttaa monimuotoisesti ja yksilöllisesti. Asukas voi saada palvelunsa usealta eri palvelun tuottajalta hoito- ja palvelusopimuksien mukaisesti. Asukas voi ostaa asumisyksikköön myös haluamiaan lisäpalveluja. Hoiva-asumisyksiköiden sijainnissa huomioidaan, että ikääntyneillä on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet käyttää myös muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tilojen käytön ja henkilöstön käytön suunnittelussa huomioidaan myös ulkoilumahdollisuuksien lisääminen. Yhteisten tilojen suunnittelussa otetaan huomioon lisäksi muiden hyvinvointipalvelujen, kuten parturi-kampaajan ja jalkahoitajan palveluiden, käyttö asuinympäristössä. Asuinhuoneiden suunnittelussa huomioidaan riittävä tilavaraus apuvälineille. Asuintilojen tulee olla sellaiset, että niissä voidaan tarjota mahdollisuus myös yhteisasumiseen asukkaan näin toivoessa. Ensisijaisesti asunnot ovat mitoitettu yhden henkilön asuttaviksi. Tiloja voidaan muunnella tarpeen mukaan. Asukkaiden ruokailutilat järjestetään siten, että yhteisruokailu on mahdollista. Ruoka tarjotaan ruokailutilaan, paitsi niiden asukkaiden osalta, joiden osallistuminen yhteisruokailuun on mahdotonta. Hoiva-asumisyksiköissä on yhteistiloja, joissa voidaan järjestää virike- ja kulttuuritoimintaa. Yhteisiä tiloja voidaan käyttää juhla- ja merkkipäivien viettopaikkoina. Esteettömyys, hyvinvointi- ja turvallisuusteknologian käyttömahdollisuus otetaan huomioon rakennusten suunnittelussa. Hoiva-asumisyksikköihin voidaan varata mahdollisuus myös lyhytaikaisten asumispaikkojen tarjoamiseen. Lyhytaikaisia asuntoja voidaan käyttää omaishoitajien vapaajärjestelyjen mahdollistamiseksi, omaishoidettavan kotona selviytymisen arviointiin sekä kotihoidon asiakkaiden tilapäisen tarpeeseen, esimerkiksi voinnin heikkenemisen yhteydessä. Hoiva-asumiskiinteistön lähiympäristö mahdollistaa asukkaiden ulkoilun vuoden ympäri myös apuvälineiden turvin liikkuen. Ulkoilualueella on sellaisia istutuksia, joiden muutoksista voi huomata vuodenaikojen vaihtelun. Puutarha-alueen suunnittelussa huomioidaan myös ikääntyneiden aistien käytön mahdollisuus. Ulkoalueella voidaan järjestää myös ohjattua toimintaa asukkaille. Puutarhaalueelle laitetaan esille sellaisia asioita, jotka ovat tuttuja asukkaille eletystä elämästä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi puiden väliin laitetut pyykkinarut, joilla kuivatetaan liinavaatteita. Parvekkeet tai terassit mitoitetaan siten, että apuvälineitä käyttävät voivat liikkua tiloissa turvallisesti. Asukkailla on mahdollisuus käydä parvekkeella tai terassilla itsenäisesti. Myös vuoteen siirtäminen parvekkeelle tai terassille on mahdollistettava. Hoiva-asumisyksiköiden tilojen osalta noudatetaan valtakunnallisia suosituksia. Uudiskohteissa ja peruskorjauskohteissa rakennetaan asuntoihin myös asuntojen yhdistämismahdollisuuksia. Asuinhuoneen tilojen suunnittelussa otetaan huomioon omaisten tai läheisten yöpymismahdollisuus. Hoiva-asumisyksikössä on asianmukaiset tilat siivousvälineiden säilytykselle, huuhteluhuone, henkilöstön sosiaalitilat, tarvittavat toimistot ja lääkehoidon toteuttamiseksi varattu tila. Asukkaiden henkilökohtaisten tavaroiden säilyttäminen tulee järjestää asianmukaisesti. Tiloissa huomioidaan säädökset sekä tilojen asianmukainen ja toimiva sijoittelu. 16

17 Kiinteistön huolto ja yleisten tilojen siivous järjestetään ostopalveluna tai palveluntarjoajan puolesta. Henkilökunta Hoitohenkilökunnan mitoitus on 0,6. Hoiva-asumisyksiköissä voi työskennellä sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä, geronomeja, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja avustavaa henkilökuntaa. Hoiva-asumisyksikön asukkaille on tarjolla vanhustenhuoltoon perehtyneen sosiaalityöntekijän palvelut. Hoiva-asumisyksiköissä voi työskennellä myös vapaaehtoisia. Sairaanhoitajien tavoitteellinen osuus henkilökunnasta on noin 20 %. Sairaanhoitajan palvelut on tarvittaessa käytettävissä ympäri vuorokauden. Hoiva-asumisyksiköiden henkilökunta siirtyy tarpeen mukaisesti eri toimipisteisiin palvelutarpeen mukaisesti. Yksikössä on nimettynä toiminnasta vastaava esimies, jolta edellytetään vähintään ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa sekä kokemusta ja osaamista vanhustyöstä. Henkilöstön määrässä ja tehtävärakenteessa noudatetaan terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta ja ammatinharjoittamista koskevassa laissa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia sekä lakia sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Hoiva-asumisyksikön työntekijöiltä edellytetään kykyä toimia vastuullisesti moniammatillisessa työyhteisössä. Työtehtävissä korostuu ohjauksellinen ja toimintakykyä edistävä työote. Toimintakykyä edistävällä työotteella tarkoitetaan asukkaiden olemassa olevan toimintakyvyn edistämistä / ylläpitoa ja mahdollisimman monipuolista käyttöä, selviytymistä ja omatoimisuutta korostavaa työskentelytapaa sekä asukkaan aktiivisuudesta huolehtimista. Toimintakykyä edistävän työotteen toteuttaminen tarkoittaa asukkaiden osallistamista jokapäiväiseen toimintaan, motivoimista, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen mahdollistamista sekä kaikkea sitä, millä edistetään asukkaiden toimintakyvyn säilymistä ja tyytyväisyyttä omaan elämäänsä. Vastuuhoitajan osuus korostuu asukkaan yksilöllisen hoidon ja tiiminkyvyn ylläpitämisen suunnittelussa ja oikea-aikaisessa toteutuksessa. Ikääntyneen asiakkaan yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja huomiointi on asiakkaan elämänlaadun tukemisen lähtökohta. Ikääntyneen itsensä tulee saada määritellä oman elämänlaatunsa kannalta tärkeät tekijät ja niitä kunnioitetaan arkipäivän työssä. Silloin kun hän ei kykene sairauden takia toiveitaan ja tarpeitaan ilmaisemaan, omaisia voidaan käyttää apuna niiden selvittämisessä. Nimetty vastuuhoitaja takaa jatkuvuuden ja tunnistaa parhaiten muuttuvissa tilanteissa, mikä kullakin hetkellä on tarpeellista ja mahdollista. Hoiva-asumisyksikössä kiinnitetään huomiota yhteisöllisyyteen siten, että henkilökunta ja asukkaat muodostavat toisiaan tukevan yhteisön yhdessä asukkaiden läheisten kanssa. Myös vapaaehtoistyöntekijät kuuluvat hoiva-asumisyksikön yhteisöön. Hoivayhteisön toiminnalle tyypillisiä piirteitä ovat asukasdemokratia, henkilökunnan tiimityö, demokraattinen johtamistyyli (jossa esimiehen juridinen asema ja vastuu säilyvät), avoin ongelmanratkaisu, hoidon hyväksyttävyys, ennakoitavuus ja joustavuus. Tarkoituksena on, että jokaisen ammattiryhmän edustaja toimii asiantuntijana, jakaa tietoa ja hyödyntää toisten asiantuntijoiden jakamaa tietoa ottaen yhdessä vastuun asukkaan tarpeen mukaisesta hoidosta ja hoivasta. Tavoitteena on yhdistää eri näkökulmia ja saada ne kommunikoimaan keskenään. Moniammatillisen yhteistyön pohjana toimii toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelma. Toimivan yhteistyön perustana on hyvä kirjaaminen, tiedottaminen ja säännöllinen yhteydenpito omaisiin/läheisiin ja mahdollisiin yhteistyötahoihin. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritellään kunkin hoitavan tahon vastuualue. Kirjaamista seurataan ja arvioidaan. Toiminnassa huomioidaan asiakkaan tietosuoja. Tietojen luovuttamiseen yksityiselle taholle pitää pyytää asiakkaalta kirjallinen lupa. Yhteistyön koordinoinnista vastaa asiakkaan vastuuhoitaja. Henkilökunnan tulee tunnistaa omat asenteensa ja heillä tulee olla hyvä ammatillinen tietopohja sekä taitoa kohdata ja toimia iäkkään kanssa. Työntekijän tulee miettiä henkilökohtaisesti, kuinka he 17

18 suhtautuvat ikääntymiseen sekä iäkkään henkilön mahdollisuuksiin edistää toimintakykyään ja arvioida näitä asioita sekä yleisellä tasolla että jokaisen asiakkaan kohdalla. Arviointi edellyttää omien asenteiden tarkastelua sekä tietojen ja taitojen ajan tasalla pitämistä. Työntekijällä on ammatillisen koulutuksen myötä hyvät lähtökohdat aktiiviseen rooliin iäkkään henkilön toimintakykyä edistävässä työskentelyssä. Työyksiköissä on tehty tiimisopimukset (LIITE 7) siitä, miten työyksikössä toimitaan. Yhteinen sopimus noudattaa hoiva-asumisen toimintamallin perusperiaatteita. Asumisyksikön tavoitteita seurataan vuosittain tai tarvittaessa tiimisopimusten mukaisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelmia käytetään asumisyksikön yleisten tavoitteiden laatimisessa. Asumisyksikön johtaminen on keskeistä toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksikön esimiehen vastuulla on työkäytäntöjen ja henkilöstön osaamisen uudistaminen sekä yhteisön hyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistäminen. Asumisyksikön esimiehen vastuulla on yksikön yhteistyö alueen ikääntyneiden palveluiden kanssa yli organisaatiorajojen. Yksikön esimies huolehtii toimintayksikön palvelun laadusta sekä resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä. On tärkeää, että esimiesten johtamisosaaminen on lähellä henkilöstöä ja asukkaita. Johtamisen on varmistettava toimintayksiköihin asukkaiden oikeudet huomioiva ja asukasta kunnioittava toimintakulttuuri sekä toimintakykyä edistävän toiminnan toteuttaminen. Henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseksi johtamisen tavoitteena on turvata osaavan henkilöstön riittävä määrä ja varmistaa osaamisen jatkuva kehittäminen. Jotta henkilöstö voisi hyvin työssään, tarvitaan henkilöstöä osallistavaa johtamistapaa, joka lisää luottamusta. Asumisyksikössä laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, jossa määritellään yksikön toiminnalliset tavoitteet ja vuosittaisen arvioinnin painopistealueet. Johtamista ohjaavina tietoina käytetään kunnan alueella yhdenmukaisia ja yhdessä sovittuja tietoja. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan suuntaamalla täydennyskoulutus yksikön osaamistarpeiden mukaisesti ja noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja suosituksia. 6. Hoiva-asumisyksiköiden toimintakäsikirja Hoiva-asumisen toimintayksiköissä laaditaan yksikkökohtaiset toimintakäsikirjat, jotka noudattavat hoivaasumisen toimintamallia. Toimintakäsikirjat sisältävät seuraavat osiot: 1) Hoiva-asumisen toimintamalli 2) Yksikön tilajärjestys 3) Henkilöstön tehtävien kuvaukset 4) Toimintaohje asukkaan sairastuessa äkillisesti (äkillinen yleistilan lasku toimintamalli) 5) Turvallisuussuunnitelma (sisältää riskien kartoituksen) 6) Potilasturvallisuussuunnitelma, (sis. laiterekisteri) 7) Toimintaohjeet poikkeus- ja vaaratilanteissa (sisältää palo- ja pelastussuunnitelman) 8) Lääkehoitosuunnitelma ja lääkehoidon ohjeet 9) Toiminnan arvioinnin ohjeet 10) Omavalvontasuunnitelma 18

19 Lähteet mm. ETENE Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet Isohanni Ikääntyminen ja vanhusten hoitoyhteisö. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980) Karjula Marja-Liisa Itsemääräämisoikeudesta sen tukemiseen. Luentomateriaali Vanhustyönvallankumous Helsinki. Sitra Tehostetun palveluasumisen sääntökirja. Simonen Heli Iäkkäiden potilaiden yksinäisyys pitkäaikaisessa sairaanhoidossa - hoitajien näkökulma. Itä-Suomen yliopisto. STM Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi STM 2008:3 Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 19