Lausuntoyhteenveto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö / Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Lausuntoyhteenveto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta Lausunnonantajat Sisäministeriö (SM) Kansaneläkelaitos (Kela) Poliisiammattikorkeakoulu (PolAmk) Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (JUKO) Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Puolustusministeriö (PLM) Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Ulkoasiainministeriö (UM) Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Oikeusministeriö (OM) Valtiovarainministeriö (VM) Ympäristöministeriö (YM) Valtioneuvoston kanslia (VNK) Aalto yliopisto (AYO) Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto (ISY) Jyväskylän yliopisto (JY) Oulun yliopisto (OY) Tampereen yliopisto (TaY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Turun yliopisto (TY) Vaasan yliopisto (VY) Åbo Akademi (ÅA) Yrkeshögskolan Arcada (Arcada) Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) Suomen Akatemia (SA) Tekes (Tekes) Ilmatieteen laitos (Ilmatieteen laitos) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (Evira) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Metsäntutkimuslaitos (METLA) (ei lausuttavaa) (ei lausuttavaa) (ei lausuttavaa) (viittaa Akavan lausuntoon) 1

2 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Palkansaajien tutkimuslaitos (Palkansaajien tutkimuslaitos) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Kotimaisten kielten keskus (Kotus) Säteilyturvakeskus (STUK) Suomen ympäristökeskus SYKE (SYKE) Teknologian tutkimuskeskus VTT (VTT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työterveyslaitos (TTL) Teknologiateollisuus ry (Teknologiateollisuus) Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) Elinkeinoelämän keskusliitto EK (EK) Suomen Kuntaliitto (Kuntaliitto) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (SAK) Akava ry (Akava) Tekniikan akateemiset TEK (TEK) Palkansaajajärjestö Pardia ry (Pardia) Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (Arene) Suomen yliopistot UNIFI ry (UNIFI) Professoriliitto (Professoriliitto) Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry (YHL) Tieteentekijöiden liitto (Tieteentekijöiden liitto) Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) Tiedeakatemian neuvottelukunta (TANK) Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) (yhteislausunto STTK:n kanssa) (JUKO ry puoltaa) (yhteislausunto SAHY:n kanssa) Yhteenveto Esityksen katsotaan vastaavan hyvin periaatepäätöksen linjauksia yleisesti ja strategisen tutkimuksen neuvoston perustamiseen suhtaudutaan lausunnoissa myönteisesti, joskin täsmennyksiä toivotaan siihen, mitä strateginen tutkimus pitää sisällään ja mikä on neuvoston kokoonpano. Tutkimusinfrastruktuurikomitean perustaminen puolestaan koetaan erittäin tärkeäksi. Lausunnoissa korostetaan valmistelun läpinäkyvyyttä ja riittävää tiedotusta tiedeyhteisölle. Lähes eniten huomiota on kiinnitetty valtioneuvoston roolin kasvuun ja strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenien valintaan. Useissa lausunnoissa on pyydetty selvitystä siitä, miksi neuvoston jäsenillä on oltava kokemusta muutoksen johtamisesta, ja mitä sillä tarkoitetaan. Useat tahot painottivat lausunnoissaan tiedeyhteisön kuulemista päätöksenteossa ja toivoivat, että oman tieteenalan edustus on tasa-arvoisessa asemassa muihin aloihin nähden. Myös etujärjestöt esittivät samaa omasta näkökulmastaan. Lausuntoyhteenveto koostuu kahdesta pääotsikosta: 1. Yleisperustelut ja 2. Lakimuutosesitykset ja niiden perustelut. Näiden otsikoiden alle on koottu väliotsikoita esitysten selkeyttämiseksi. 2

3 1. Yleisperustelut Nykytila Kohdassa 1.2 olisi hyödyllistä huomioida, mitä pohjoismaisista vertailukohdista on Suomeen ja Suomen Akatemian uuteen lainsäädäntöön opittavissa. Myös nykytilan arviointi -osuudessa lyhyt kansainvälisen toimintaympäristön analyysi saattaisi olla hyödyllinen, myös perusteltaessa strategisen tutkimuksen neuvoston ja rahoitusinstrumentin tarvetta. Esityksen perusteluja tulisi laajentaa periaatepäätöksen linjauksilla (VNK). Vertailuja muihin pohjoismaihin tehdään perusteluissa, mutta niitä ei hyödynnetä (Tieteentekijöiden liitto). Nykytilan arvioinnin (1.3) yhteyteen ehdotetaan tekstin uudelleen muotoilua: Valtioneuvoston periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta ( ) mukaisesti strategisen tutkimuksen neuvosto tekee aloitteen keskeisistä teema-alueista ja painopisteistä valtioneuvostolle. Neuvoston aloitteen pohjalta valtioneuvoston kanslia valmistelee valtioneuvoston yleisistunnon päätöksen yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Päätöstä valmisteltaessa valtioneuvoston kanslia kuulee tutkimusasiantuntijoita ja tutkimus- ja innovaationeuvostoa. (VNK) Nykytilan arvioinnissa on mainittu seuraavaa: Valtioneuvosto tai sen ministeriöt eivät osallistu rahoituksen osoittamiseen yksittäisille tutkimushankkeille tai ohjelmille. Lakiesityksen perusteluita voisi täydentää viittaamalla toiseen periaatepäätöksen lausumaan: Strategisen tutkimuksen neuvosto päättää itsenäisesti tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta, ohjelmien rahoituksesta, tutkimushankkeiden valinnasta sekä tarvittavien päätöksenteko- ja muiden tukirakenteiden asettamisesta. Hankkeiden valinta tapahtuu avoimen kilpailu kautta. (SA) On tärkeää, että valtion tutkimuslaitosten tutkijat ja asiantuntijat otetaan huomioon päätösten valmisteluun liittyvissä kuulemismenettelyissä tasavertaisesti yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusasiantuntijoiden kanssa (MMM). Sivu 6, kappale 3, lyöntivirhe: ka pitäisi olla ja (MMM). Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset YHL:lla herää kysymys, saneleeko poliittinen päättäjä tutkimuksen linjat. Pelätään myös, että TIN jää sivustakatsojan rooliin muutoksen myötä (YHL). Valtioneuvoston roolin kasvu nähdään huolestuttavana (TY). Valtioneuvoston kanslian rooli ja työnjako esim. Suomen Akatemian ja VNK:n välillä nähdään myös epäselvänä (TTL). Suomalaisen tutkimuksen kansainvälisen uskottavuuden pelätään myös olevan vaarassa VNK:n roolin kasvun takia (TSV.) Strateginen tutkimus olisi syytä määritellä tarkemmin (VNK, Teknologiateollisuus, Tekes). 3

4 Valtioneuvoston kanslian tehtävänä ei ole STN:n sisällöllinen ohjaus, vaan neuvosto on sidottu valtioneuvoston yleisistunnon päätökseen. Pyydetään korjaamaan virke strategisen tutkimuksen neuvoston sisällöllinen ohjaus kuuluu VNK:lle sivulta 7 (VNK). Kansainvälisen osaamisen ja näkökulman turvaamisen tarvetta neuvoston ja sen rahoittaman toiminnan organisoinnissa on syytä korostaa (VNK). Tieteellisten toimikuntien ja strategisen tutkimuksen neuvoston toiminnan synergian lisäksi valtioneuvoston horisontaaliyhteistyössä sovitaan menettelyistä, joilla Suomen Akatemian ja Tekesin rahoitustoiminnan yhteensovittaminen toteutetaan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoituksen kattavuuden varmistamiseksi. Poistetaan tämä muotoilu (sivu 7) tai selkeytetään, jotta ei muodostu käsitystä, että STN vastaa Tekesin ja SA:n toiminnasta nouseviin aukkoihin (VNK). Teema-alueiden valinnan, rahoituksen tavoitteet ja tarkoitus sekä asiantuntijaelinten roolit halutaan johdettavan ja määriteltävän huolellisesti (YHL). Esitys jättää avoimeksi, mitä esim. täysimääräisellä rahoituksella tarkoitetaan. Rahoitusmuotoja pitäisi myös perusteluissa kohdentaa. Vuosittaista tarkastelua ei tarvitsisi mainita laissa, koska prosessit ja käytännöt kaipaavat vielä selkiyttämistä (TTL, VM). Tekes ehdottaa, onko termiä täysimääräinen ehdottoman tarpeellista käyttää. Ehdotuksessa mainitaan, että rahoituspäätöstä voidaan tarkentaa tai muuttaa seurannan perusteella, mikäli strategisen tutkimuksen neuvosto näkee sen tarpeelliseksi. Tämä kannattaa toteuttaa vain, mikäli hankkeet ovat riittävän pitkäjänteisiä ja niissä on asetettu selkeät tavoitteet (TaY). Muuttamiseen on oltava myös hyvät kriteerit olemassa (YM). STN:n rahoitusta voidaan muuttaa tai tarkentaa seurannan perusteella, mikäli STN katsoo sen tarpeelliseksi. Hallintopäätöksen pysyvyyden näkökulmasta tällainen muuttaminen on ongelmallista. Sen sijaan rahoituspäätökseen voidaan liittää ehtoja, joiden täyttyminen on esim. rahoituksen maksamisen ehtona (SA). Perusteluissa tulisi täsmentää, missä tilanteissa rahoituspäätöstä voidaan muuttaa (SYKE). Tutkimusrahoituksen siirtäminen strategiseen tutkimukseen aiheuttaa sen, että hankkeilta ei edellytetä omarahoitusosuutta ja tällöin perustutkimushankkeet ovat eriarvoisessa asemassa strategiseen tutkimukseen verrattuna (JY). Perustutkimuksen rahoitus ei saa kärsiä strategisen tutkimuksen ohjauksen siirtämisestä SA:lle (TANK). Kokonaiskustannuksiin perustuvaa 100 % rahoitusperiaatetta on toteutettava tinkimättömästi (Ilmatieteen laitos). STN:n rahoitusehdoissa pitäisi säätää, että rahoitusta voisi käyttää myös tutkimuksen yleiskustannusten maksamiseen (RKTL). STN:n rahoitus- ja ohjausvastuu olisi luonnollisempaa antaa tutkimus- ja innovaationeuvostolle, sillä se ottaa kantaa merkittäviin suomalaisen tutkimusjärjestelmän kehittämiskysymyksiin ja sihteeristö on jo olemassa. Tämä varmistaisi, ettei rahoitus ohjautuisi liian lyhytnäköisiin kysymyksiin (ETLA). 4

5 Strategisen tutkimuksen instrumenttia ei pidä perustaa eikä määrärahoja siirtää, sillä se vähentää suoraan perustutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja teknologian kehittämiseen kohdistuvaa rahoitusta. Uudistus ei tue korkeatasoisen tieteen tekemistä jne. (EK, Teknologiateollisuus) STN:n rahoitusinstrumentti on yhteen sovitettava muiden rahoitusmuotojen kanssa sekä Akatemian sisällä ja suhteessa muihin TKI-rahoittajiin. Nyt rahoituksen yhteen sovittaminen on lakiehdotusluonnoksessa Akatemian hallituksen tehtävän ja muu TKI-rahoitus mainitaan vain perusteluissa (THL). Uuden rahoitusmuodon suhdetta Akatemian tutkimusohjelmiin, Tekesin rahoitukseen ja VNK:n selvityksiin voisi selventää lain perusteluissa myös TSV:n mukaan (TSV). Tutkimusrahoittajien työnjakoa tulisi selkeyttää perusteluissa (TTY, Akava, AYO). Miten varmistetaan, ettei rahoituksella vain ylläpidetä aiempia tutkimushankkeita? (Palkansaajien tutkimuslaitos) Lakiluonnos jättää epäselväksi miten strategisen tutkimuksen rahoitusvälineellä hankittavan tiedon laatu varmistetaan (Valtiontalouden tarkastusvirasto). Esityksen vaikutukset Sivun 10 alussa käytetty ilmaus esityksellä voi kaikkien tavoitteiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus on liian vaatimaton ilmaus (MMM). Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen sijaan 70 miljoonan euron rahoitus pitäisi kohdentaa jaettavaksi yliopistojen perusrahoituksen strategisen rahoituselementin kautta (TEK). Sivulla 10 kirjattu ongelmakeskeisyys olisi syytä vaihtaa ratkaisuhakuiseksi tutkimukseksi (YM, SYKE). Sivulle 10 oleva lause halutaan muotoon: Strategisen tutkimuksen tarkoituksena on palvella yhteiskuntapolitiikkaa ja edistää elinkeinoelämän ja talouden uudistumista ja viennin kilpailukykyä ja tuoda ratkaisuja laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin kestävän kasvun ja työllisyyden edistämiseksi yksityisellä sektorilla, ja päättää tutkimushankkeiden valinnasta taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella. (Teknologiateollisuus) Vaikutusten arvioinnissa ei ole riittävästi käsitelty uudistuksen vaikutuksia tutkimuslaitosten toimintaan ja henkilöstöön. Esityksessä on syytä ilmaista selkeämmin, että suurin osa määrärahoista otetaan valtion tutkimuslaitosten toimintamenomomenteilta (MMM). Akatemia katsoo, että esitetty 3 % on ohjelmamuotoisen rahoituksen kustannukseksi alhainen (SA, Pardia). Henkilöstökysymyksiä ei ole pohdittu riittävästi lakiluonnoksen perusteluissa tai muissa virallisselvityksissä (Professoriliitto, MMM). Henkilöstökysymykset herättävät huolta (Tieteentekijöiden liitto, VM, SAK & STTK). SAK & STTK, YHL ja SAHY huomauttavat, etteivät hallitusten kokoonpanot ole tasa-arvolain mukaisia. 5

6 2. Lakimuutosesitykset, niiden perustelut ja muita yleisiä kommentteja Yleistä Akatemialain luonnos on vaitonainen sekä yleis- että yksityiskohtaisissa perusteluissa kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä (VATT). Lakiluonnos jättää epäselväksi strategisen tutkimuksen rahoituksen käytön EU:n tutkimusohjelmiin ja hankkeisiin osallistumiseksi (TEM), esim. Horisontti ohjelma. On epäselvää, miten rahoitusinstrumenttien roolit poikkeavat toisistaan (SA, Tekes). Lakiesitys on rahoitusinstrumentin osalta täsmentämätön ja epäselvä (VTT, TaY, SYKE). Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa myös kolmannen sektorin tutkimus- ja selvitystyötä varten perustettavan neuvoston sijoittamista Suomen Akatemian yhteyteen (SLL). Eri toimielinten jäsenten kelpoisuuksista on säädetty eri lailla ja niitä oli hyvä yhdenmukaistaa (SA). Esitetään, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliseen työnjakoon ei oteta kantaa, vaan käytetään joko jotain yleistä käsitettä korkeakouluista ja tutkimusta tekevistä tahoista tai käytetään käsitettä korkeakoulut niissä kohdin, joissa nyt käytetään termiä yliopisto (Diak). Lakiesityksessä ei tulisi ottaa kantaa siihen, keiden arvellaan olevan tutkimuksen toteuttajia, vaan korostetaan aidon tutkimuskilpailun merkitystä (Diak). Perusteluihin toivotaan lyhyttä kuvausta Suomen koko tutkimusrahoitusrakenteesta (SYKE). 3. Hallitus Henkilöstöltä puuttuu oikeus puhe- ja läsnäolo-oikeuteen. Lainvalmistelusta puuttuu myös tasa-arvon toteutumisen perustelut (YHL). Henkilöstön pitäisi olla edustettuna hallituksessa (SAK & STTK, Pardia). Tieteen autonomian turvaamiseksi Akatemian hallitukseen nimettävien jäsenten tulee olla tieteellisesti ansioituneita ja Akatemian hallituksen riippumattomuus on säilytettävä. Myös tieteellisten toimikuntien puheenjohtajien on oltava Akatemian hallituksen äänivaltaisia jäseniä (Tieteentekijöiden liitto). Myös Tampereen yliopiston mielestä toimikuntien puheenjohtajien kuuluu olla hallituksen jäseniä (TaY). Suomen Akatemian hallituksen jäseniä nimittäessä on kuultava tiedeyhteisöä (TTY, UNIFI, HY). Hallituksen jäsenten valintaa ei ole syytä muuttaa nykyisestä, koska tieteellinen asiantuntemus tulee parhaiten esiin toimikuntien puheenjohtajien kautta. Uuden hallituksen jäsenten valintaan tiedeyhteisöllä ei ole samanlaista vaikutusvaltaa kuin nyt (Professoriliitto). 6

7 SA:n hallituksen kokoonpano valtioneuvoston asettamien jäsenten määrä voitaisiin rajata kolmeen, ja kolme muuta äänivaltaista jäsentä esittäisivät Unifi, Arene ja Tune. Tämä laajentaisi hallituksen osaamispohjaa tutkimusta ja opetusta tekeviin organisaatioihin (RKTL). SA ehdottaa, että perusteluissa todetaan, että tieteellisten toimikuntien puheenjohtajilla, STN:n puheenjohtajalla sekä tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksessa. Toisin sanoen poistetaan läsnäolo- ja puheoikeutettu hallituksen jäsen (SA). Kokouksissa läsnä olevien puheoikeutettujen määrän kasvu jopa 14 henkilöön on haasteellista hallitustyön tehokkuutta ajatellen (SA). Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtajan kuuluisi olla Akatemian hallituksessa puhe- ja läsnäolovaltainen (OY). Jyväskylän yliopisto vastustaa SA:n nykymuotoisen hallituksen aseman muuttamista esitetyllä tavalla ja tieteellisten toimikuntien puheenjohtajien äänivalta hallituksessa tulee säilyttää (JY). Akatemian hallituksen nimeämiskäytännöissä pitäisi korostaa henkilöiden asiantuntijuutta ja toimielinten nimityksissä pitäisi ottaa huomioon eri hallinnonalat (PLM). Esityksessä voisi kuvata tarkemmin, minkälaisilla viraston sisäisillä toimenpiteillä henkilöstön osallistaminen viraston päätöksentekoon turvataan (MMM). Kokemuksen ja osaamisen vaatimus kuuluisi kohdistua koko hallitukseen eikä vain yksittäiseen jäseneen. Muutetaan lakimuutosehdotuksen lause muotoon: Jäsenillä tulee olla hyvä tiedepolitiikan asiantuntemus ja enemmistöllä jäsenistä lisäksi professorin pätevyys. (SYKE) Akatemian riippumaton asema ja tehtävä eivät tule tarpeeksi hyvin esille lakiesityksessä (HY). Oletetaan, että hallituksen nimitysprosessi etenee entiseen tapaan, vaikka nimittämisestä on todettu vain, että se on valtioneuvoston toimivallassa. Tätä kohtaa olisi syytä selventää (Kotus). 4 Hallituksen tehtävät Tutkimustiedon popularisointi on lisättävä Akatemian tehtäviin, sillä se on yksi tutkimustiedon käytettävyyden perustekijä. Tällainen tehtävä on mm. Ruotsin vastaavalla toimijalla (Akava, TEK). 5a Tutkimusinfrastruktuurikomitea Tutkimusinfrastruktuurikomitean nimen muutosta tutkimusinfrastruktuuritoimikunta ehdotetaan, sillä komitea on yleensä tarkoitettu väliaikaiseksi ja Ruotsissa vastaavaa toimielintä kutsutaan toimikunnaksi (Tieteentekijöiden liitto). 7

8 Suomen Akatemiaa pyydetään ottamaan huomioon valtion tutkimuslaitosten edustukset valitessaan tutkimusinfrastruktuurikomitean jäseniä. Tutkimuslaitosten keskeinen asema tutkimusinfrastruktuurien kehittäjänä ja ylläpitäjänä halutaan myös otettavan esille lain perustelumuistiossa (TTL). Perusteluissa ei käy ilmi, ketkä rahoittavat tutkimuksen infrastruktuureja jatkossa ja perusteluita tulisi selkeyttää niiltä osin (TTY). Komitea tulisi nimittää vastaavasti kuin tieteelliset toimikunnat ja yliopistoja tulee kuulla nimityksiä tehtäessä. Ei ole perusteltua, että SA:n hallitus tai VN nimittää komitean jäsenet (TTY). Komitean jäsenten minimi- ja maksimimäärät tulisi kirjata lakiin (SLL). Komitean tehtävänä olisi tehdä esitys Akatemian hallitukselle tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelmasta. Mikäli Akatemian on tarkoitus tehdä lopullinen päätös suunnitelman hyväksymisestä, tämä tulisi ilmaista nimenomaisesti hallituksen tehtävissä (4 ). (SA) Luonnoksen mukaan komitean tehtävä on hankevalinta. Hankkeiden valinta ei kuitenkaan tarkoita rahoittamista. Perusteluissa rahoituksen myöntäminen mainitaan, mutta koska tehtävässä on kyse julkisen vallan käytöstä, se olisi hyvä nimenomaisesti todeta laissa. Tämä sama pitäisi mainita myös 5b :ssä (SA). Ehdotetaan, että komitean kolmas tehtävä olisi päättää infrastruktuurihankkeiden valinnasta ja rahoituksesta. (SA) Akatemia ehdottaa myös, että 5a :n 1 momenttiin lisätään uusi kohta 4 muut hallituksen osoittamat tutkimuksen infrastruktuuritehtävät. (SA) 5a :n 2 momentin muotoiluun esitetään toisenlaista muotoilua esim. siten, että jäsenillä tulee olla yhdessä monipuolisesti kokemusta tutkimusinfrastruktuuripolitiikan eri toimijoiden toiminnasta. Ei ole toivottavaa, että perusteluihin kirjataan laajapohjaisen asiantuntijaryhmän jatkaminen komitean jäseninä vuoden 2015 loppuun (SA). Perusteluissa todetaan, että tieteelliset toimikunnat tekevät edelleen päätöksiä infrastruktuurirahoituksen osalta. Päällekkäisten toimivaltuuksien määritteleminen on ongelmallista, sillä laki jättää tulkinnanvaraiseksi toimielinten väliset suhteet (Akava). Tutkimusinfrastruktuurikomitean jäsenten nimittämisessä on otettava huomioon näiden kansallisen ja kansainvälisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja käytänteiden osaamista ja tuntemusta. Lakiluonnoksessa esitettyä edustuksellisuutta sen sijaan ei tulisi painottaa jäseniä nimittäessä (HY). Jäsenten valinnassa on kuultava tiedeyhteisöä (ISY). Tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen kansallinen kokonaiskoordinaatio on syytä pitää uuden komitean käsissä. Tieteelliset toimikunnat voisivat tehdä komitealle esityksiä (MMM). 5a : Toiseksi viimeiseltä riviltä puuttuu sana komitean tehtävien perusteella, että he edustaisivat (MMM) Lisätään lakimuutosesitykseen sana kokonaisvaltaisesti, eli: 1) seurata ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa kokonaisvaltaisesti (SYKE) 8

9 Sivu 8, lisätään lauseeseen sana kokonaisvaltaisesti, eli kirjaus olisi seuraavanlainen: Tutkimusinfrastruktuurikomitea osana Suomen Akatemiaa seuraa ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa kokonaisvaltaisesti, valmistelee ja esittelee Suomen Akatemian hallitukselle hyväksyttäväksi tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelman, päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta sekä vastaa tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja -hankkeiden seurannasta. (SYKE) Perustelut jättävät epäselväksi tutkimusinfrastruktuurikomitean, tieteellisten toimikuntien ja muiden Akatemian yksiköiden välisen yhteistyön tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valmistelussa ja päätöksenteossa (TTL). 5b. Strategisen tutkimuksen neuvosto Yleistä STN:n roolista aloitteen laadinnassa: Viittaus VN:n periaatepäätöksen ja yksityiskohtaisten perustelujen mukainen kuvaus neuvoston vastuista ja toiminnasta tässä kohtaa ovat hyvä perusta neuvoston toiminnalle. Kuitenkin yleisperusteluissa mainittu vastuunjako VNK:n ja VN:n välillä ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta. Jos neuvostolla ei ole käytössä vaikutusvaltaa aloitteensa sisältöön, sen asiantuntijarooli jää epäselväksi (UM). Eri hallinnonalojen näkemyksien huomioonotto strategisen tutkimusrahoituksen teema-alueiden ja painopisteiden valinnassa on kuvattu puutteellisesti ehdotusluonnoksessa sekä lakiteksti ja sen perustelut eivät täysin vastaa toisiaan. Vain perusteluissa mainitaan, että VNK ohjaa sisällöllisesti STN:n toimintaa sekä johtaa kokonaisuuden valmistelua (THL). Strategisen tutkimuksen luonne hallituksen tutkimuksena aiheuttaa huolta tutkimuksen vapaudesta, jos rahoitettavien teema-alueiden ja painopisteiden valinta tehdään valtioneuvoston yleisistunnossa STN:n teemojen pohjalta (Tieteentekijöiden liitto). Lakiesityksessä on syytä huomioita teema-alueiden valmisteluprosessin periaatteet. Lakiesityksen tulisi myös tukea näkemystä, että neuvosto koostuisi monialaisesti tutkimuksessa, elinkeinoelämässä yms. ansioituneista (VTT). Neuvostolle olisi myös syytä jäädä liikkumavaraa aloitteiden toteuttamisessa (TaY). Kohdassa 1 jää avoimeksi prosessi, jonka kautta teemat valmistellaan ja valitaan. TEM toivoo, että otetaan kantaa teemojen valmisteluprosessin periaatteisiin. Prosessin tulee olla läpinäkyvä ja systemaattinen (TEM, Palkansaajien tutkimuslaitos). Koska STN:n tapaisen elimen toiminnasta ei ole aikaisempia kokemuksia, perustelujen tulee olla yksityiskohtaisia. Strategisten teema-alueiden ja painopisteiden valmistelu- ja päätösprosessi on kuvattava selvästi. Perusteluissa tulee näkyä se, miten aloitteet tulevat neuvoston pöydälle eli miten järjestetään tiedeyhteisön kuuleminen (Kotus). Laissa on puhuttava vain teema-alueista, ei painopisteistä (UNIFI). 9

10 STN:n asema tulee olemaan lähes yhtä itsenäinen kuin Suomen Akatemian hallituksella, siksi kahden rinnakkaisen organisaation luomista ei välttämättä nähdä perusteltuna. Parempana ratkaisuna nähdään esim. se, että Suomen Akatemia yhteistyössä valtioneuvoston tiedepolitiikkaa koordinoivien elinten tai työryhmien kanssa nimittää STN:n jäsenet (Tieteentekijöiden liitto). Lain perustelutekstissä tai itse laissa kuuluisi olla maininta siitä, että määräajoin tehdään toiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden ulkopuolinen arvio (STM). Jyväskylän yliopisto suhtautuu varauksin STN:n sijoittamiseen SA:n yhteyteen, huolena esim. vapaan tutkimuksen rahoitus (JY). Pykälän 1 momentin 4 kohdan esityksessä ei tarkemmin kuvata mekanismeja, joilla tuetaan tutkimushankkeiden tuottaman tiedon ja osaamisen välittymistä yhteiskunnan hyödynnettäväksi (MMM). Strategisen tutkimuksen instrumentin perustamisesta tulisi luopua kokonaan. Mikäli se kuitenkin perustetaan, kuuluisi OKM:n ja TEM:n horisontaalinen yhteistyö kirjata lakiin, jotta tulevat tutkimusteemat koskisivat laajasti tutkimuksen hyödyntäjiä ja elinkeinoelämän ja Suomen kilpailukyvyn kehittämisen tarpeita (EK, Teknologiateollisuus). Tutkimusideoiden- ja teemojen tuomisessa neuvoston käsittelyyn pitäisi hyödyntää prosesseja, joissa elinkeinoelämä on edustettuna (Teknologiateollisuus). Muutetaan kolmas momentti muotoon: päättää tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella. Lisätään tämän lisäksi uusi momentti: edistää yhteiskunnan uudistumiskykyä ja viennin kilpailukykyä, tuoda ratkaisuja laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä varmistaa kestävä kasvu ja työllisyys. (TEK) Esityksessä ei mainita onko strategisen tutkimuksen neuvoston päätöksistä lupaa esittää valitus. Mikäli tällainen valitusoikeus on, on strategisen tutkimuksen instrumentin kokonaisresursoinneista päätettäessä huomioitava valitusprosessin resurssisitovuus. Mahdollinen valitusoikeus ja valitusten käsittely sitoo resursseja mutta sen ei tule vaikuttaa strategisen tutkimusinstrumentin resursointiin sen toimintaa heikentämällä (LVM). Kokoonpano Uusituksen tavoitteet pitäisi ottaa paremmin huomioon neuvoston kokoonpanon määrittelyssä, science for policy osaamisen korostaminen (VATT). STN:n jäsenyys: (a) Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että Neuvoston jäsenten tulisi olla tunnustettuja tutkijoita tai tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä. Jäsenillä tulisi olla kokemusta laajoista hallinnon tai elinkeino- ja muun työelämän taikka tutkimuksen muutosten johtamisesta. (b) Lakiesityksen mukaan Neuvostossa tulee olla tunnustettuja tutkijoita sekä tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä. Jäsenillä tulee olla kokemusta laajoista hallinnon tai elinkeino- ja muun työelämän taikka tutkimuksen muutosten johtamisesta. UM kannattaa lakiesityksen muotoilua (b), ei niinkään muotoilua, jota edellä mainituissa perusteluissa käytetään (a). Jäsenistöön tulee kuulua tunnustettuja tutkijoita, ei ainoastaan tutkimuksen asiantuntijoita (UM). 10

11 Lakiesitysmuotoilu neuvoston kokoonpanosta on oltava sellainen, että se tukee STN:n jäsenten laaja-alaista ja toisiaan täydentävää asiantuntevuutta (THL). Lakimuutos neuvoston jäsenten taustoista on epäselvä. On selkeämmin todettava, että valittavat henkilöt ovat paitsi tutkimuksessa, myös elinkeinoelämässä tai muissa yhteiskunnallisissa tehtävissä meritoituneita (TEM). Lakiesityksessä mainittu vaatimus jäsenten kokemuksesta muutosten johtamisesta on epäselvä ja sitä toivotaan avattavan perusteluosuudessa (UM, YHL, SA, Tieteentekijöiden liitto, Kotus). Laaja kokemus johtamisesta riittäisi, sillä silloin on kartuttanut kokemusta todennäköisesti myös muutosten johtamisesta (Kotus). Laajaa kokemusta hallinnosta tai elinkeino- ja muun työelämän tai tutkimuksen muutoksen johtamisesta ei nähdä tarpeellisena (SLL). Muutosjohtamisen sijaan pitäisi puhua vankasta kokemuksesta yhteiskuntaelämän eri osa-alueilta (ETLA). Tutkimuksen käyttäjien edustajia ei välttämättä nähdä tarpeeksi asiantunteviksi toimimaan neuvoston jäseninä (esim. rahoituspäätöksiä tekemään). Lakiesitykseen toivotaan myös selvitystä siitä, missä suhteessa neuvostossa tulee olemaan tiedeyhteisön, hallinnon, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia (Tieteentekijöiden liitto). Neuvoston jäseniksi voidaan valita myös vaatimukset täyttäviä ministeriöiden virkamiehiä, sillä se tukisi erityisesti tutkimuksen strategisuutta ja jo olemassa olevan tutkimusosaamisen parasta hyödyntämistä (Ilmatieteen laitos). Tiedeyhteisöllä ja korkeakouluilla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa neuvoston kokoonpanoon ja tiedeyhteisöä on kuultava päätöksenteossa (Professoriliitto, HY, ISY, AYO). Perustelutekstissä voitaisiin viitata jo tässä vaiheessa tarkemmin, millä valintaprosessilla ehdokkaita tullaan esittämään ja miten varmistetaan strategisen päätöksenteon vaatima osaaminen (STM). VNK:n ohjausroolin vuoksi VNK:lla on oltava vastaava asiantuntemus kuin STN:n jäsenillä (PLM). Ehdotus STN:n kokoonpanosta VN:lle pitäisi tulla VNK:lta eikä OKM:ltä, jotta ko. taholla on omia erityisintressejä käsiteltävän asian suhteen (MTT). TULA-päätöksen kirjaus neuvoston jäsenistä on parempi, kuin luonnoksen kirjaus, kyseessä ja/taikka ero (YM). Ehdotetaan seuraavaa kirjausta: Neuvoston kokoonpanon tulisi koostua tunnustetuista tutkijoista sekä tutkimuksen, talouden ja elinkeinoelämän asiantuntijoista, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä. Jäsenillä tulisi olla laaja kokemus elinkeino- tai työelämän strategisesta johtamisesta (EK). Ehdotetaan seuraavaa kirjausta perusteluihin sekä lakimuutosesitykseen: Neuvoston jäsenten tulisi olla tunnustettuja tutkijoita ja tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä. Poistetaan samalla lause: Jäsenillä tulisi olla kokemusta laajoista hallinnon tai elinkeino- ja muun työelämän taikka tutkimuksen muutosten johtamisesta. (SYKE) 11

12 Ehdotetaan seuraavaa kirjausta neuvoston kokoonpanon osalta: Neuvoston kokoonpanon tulisi koostua ansioituneista tutkijoista sekä elinkeinoelämän asiantuntijoista. Jäsenillä tulisi olla laaja kokemus elinkeinoja työelämän strategisesta johtamisesta. (Teknologiateollisuus) Lakiin on kirjattava elinkeinoelämän strategisen johtamisen kokemuksen omaavien neuvoston jäsenien vähimmäisedustuksen määrä. (Teknologiateollisuus) Lakiin on kirjattava: Neuvostossa tulee olla tunnustettuja tutkijoita sekä tutkimuksen asiantuntijoita, joista vähintään kolme edustavat tutkimuksen käyttäjiä. (TEK) Muutetaan STN:n jäsenien vaatimuksia koskeva lakiteksti muotoon: Jäsenillä tulee olla kokemusta vaativista strategisista johtamistehtävistä hallinnon tai elinkeino- ja muun työelämän toimialueilla. (TEK) Neuvoston jäsenten riippumattomuuden turvaamiseksi jäsenet valitaan neljän vuoden määräajaksi ja enintään kahden vuoden jatkokaudeksi, eikä toimikautta tule lyhentää kolmeen vuoteen (VNK). Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että neuvostoon nimitettäisiin ministeriöistä kaksi tutkimuksen ennakointiin, arviointiin ja suunnitteluun perehtynyttä asiantuntijaa valtioneuvoston edustajiksi (LVM). Rahoitus Lakiesitykseen tulee kirjata strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen käytön mahdollisuus myös teemoihin sopivien EU-hankkeiden vastinrahoituksena (VTT). Perusteluissa tulee selkeyttää mille, ja millä perusteella EU-rahoitukselle voidaan myöntää vastinrahoitusta (TTY). STN:n varoja ei saisi ohjata muihin käyttötarkoituksiin, kuten EU- ja muut kansainväliset yhteistyöhankkeet ja niiden vastinrahat. KV-yhteistyöhön on kuitenkin kannustettava esim. mahdollistamalla ulkomaalaisen partnerin osallistuminen hankkeisiin ja kustantamalla tällaisia kuluja (ETLA). Lain perustelutekstissä ei käy ilmi miten suuri osa ja millä perusteella rahoituksesta siirtyisi suoraan VNK:n omiin selvitystarpeisiin. Rahoitusehdot on kirjattava lakiin (SAK & STTK). Vastinrahoitus termin sijaan voitaisiin suoraan selvittää, tarkoitetaanko tässä vastinrahoitusta Horisontti 2020 vai johonkin muuhun tarkoitukseen. (Tekes) Lisätään perusteluihin: Tutkimushankkeita rahoitettaessa arvioidaan niiden vaikutukset vähintään 10 vuoden päähän. (TEK) 10 Akateemikon arvonimi Akateemikkoja ei nimitetä vaan kyseessä on arvonimi, jota Suomen Akatemia esittää. Luonnoksessa on myös virheellisesti mainittu taiteen akateemikot, sillä näitä arvonimiä Suomen Akatemia ei esitä (SA). Akateemikkojen kuuleminen niin tiedepoliittisessa kuin yhteiskunnallisessakin keskustelussa on toivottavaa (Kotus). 12

13 11 Muutoksenhaku Koska STN olisi Akatemian sivuelin, Akatemia ehdottaa, 11 :n 1 ja 2 momentin lisäystä Akatemian ja strategisen tutkimuksen neuvoston päätökseen. Näin varmistettaisiin pykälän soveltaminen myös strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituspäätöksiin (SA). 12 Tarkemmat säännökset ja määräykset Täydennetään 12 :n 1 momenttia seuraavasti: Tarkempia säännöksiä Akatemian tehtävistä, hallituksesta, tieteellisistä toimikunnista, neuvostosta, asioiden ratkaisemisesta ja henkilöstöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Tämä vähentäisi hallintotyön määrää ja toiminta yhdenmukaistuu (SA). Akatemia ehdottaa 12 2 momentin muuttamista seuraavasti: Siltä osin kuin 1 momentissa tarkoitetuista asioista ei säädetä valtioneuvoston asetuksella, voidaan niistä antaa määräyksiä hallituksen hyväksymällä johtosäännöllä, joka sisältää määräykset hallintoviraston työjärjestyksestä. (SA) 12 3 momentti kumottaisiin ja 7 1 momentista poistettaisiin maininta työjärjestyksestä (SA). 12a Esteellisyys Koska strategisen tutkimuksen neuvosto olisi Akatemian sivuelin, tulisi pykälän alussa todeta Akatemian toimielimien ja strategisen tutkimuksen neuvoston jäsen, jotta pykälän soveltamisala ulottuisi myös neuvoston jäseniin. Pykäläluonnoksen ensimmäisestä lauseesta puuttuu sana esteellinen (SA, SYKE). Esteellisyyden osalta on tärkeää varmistaa päätöksenteon läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus sekä hyvän hallinnon toteutuminen (MMM). Pykälän viimeinen lause tulisi muotoilla seuraavalla tavalla: Muutoin esteellisyyttä arvioitaessa noudatetaan voimassa olevan hallintolain säännöksiä. (SYKE) Mahdollisia intressiesteellisyyksiä on pystyttävä valvomaan, joten tältä osin lakiin tulisi kirjata toimet, joiden avulla tilannetta voidaan seurata (TEK). Siirtymäsäännöksistä Akatemia esittää siirtymäsäännöstä, joka varmistaisi kaikille Akatemian toimielimille sekä strategisen tutkimuksen neuvostolle siirtymäajan jälkeen samat toimikaudet (SA). 13

14 Valtioneuvoston asetuksen muutostarpeet 2 :n 3 momenttiin ehdotetaan lisäystä jaostoista (SA). Poistetaan 2 :n 4 momentista maininta pääjohtajasta, joka ei luonnoksessa esitetyn mukaisesti olisi enää hallituksen jäsen. Samaan momenttiin ehdotetaan toiseen lauseeseen lisäystä jaoston tai komitean jäsenyydestä (SA). Lisäksi Akatemia ehdottaa poistettavaksi asetuksesta ylijohtajien kelpoisuusvaatimukset (3 ). (SA) Asetuksen 6 2 momentissa oleva maininta työjärjestyksestä ehdotetaan muutettavaksi johtosäännöksi, mikäli Akatemian esitys lain 12 2 momentin muuttamisesta ja 3 momentin kumoamisesta hyväksytään (SA). 14