Sakhkokisen kyselyn Internet-osoite: ce21196.par

Transkriptio

1 Lausuntopyyntokysely Ohjeet: Sakhkokisessak kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lakhettakak vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistak on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyssak on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lakhettakmistak. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttakak painamalla Keskeytak-painiketta ja jatkaa vastaamista myokhemmin. Keskeytak-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myoks lakhettakak linkin sakhkokpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pakakset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pakakset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Takmakn jaklkeen kysely pitakak vielak lakhettakak. Vastauksien lakhetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lakhettakmisen jaklkeen kyselyvastausta ei ole enakak mahdollista takydentakak tai muokata. Takmak on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi kakyttakak lausuntopyynnokn kaksittelyn helpottamiseksi. Toimielimen kaksittelyssak voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyak, jossa lausuntoa tyokstetakakn tekstitiedostomuotoisena ja kaksittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syoktetakakn kyselyyn. Sakhkokisen kyselyn Internet-osoite: Lisaktietoja lausuntopyynnokstak antavat: Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pokysti, p , s-posti Osastopakakllikkok, ylijohtaja, Outi Antila, p , s-posti Osastopakakllikkok, ylijohtaja Kirsi Varhila, p s, s-posti Hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, p , s- posti

2 Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvakt kysymykset: Osastosihteeri Jenni Rantalainen, p , s-posti Projektisihteeri Jaana Aho, p , s-posti TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Vastauksen kirjanneen henkilokn nimi Jaakko Herrala Vastauksen vastuuhenkilokn yhteystiedot Lausuntopyynnokn kaksittelypakivakmakakrak toimielimessak Toimielimen nimi Esivalmistelun hallitus Onko vastaaja* kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymak tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymak tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen jakrjestok yksityinen palveluntuottaja joku muu

3 LUONNOS Kysymykset Kysymyksiak uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa vakestokn terveys- ja hyvinvointieroja sekak hillitak palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessak. 1. Voidaanko uudistuksella kaventaa vakestokn terveys- ja hyvinvointieroja sekak parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Valinnanvapausmalli parantaa palveluiden saatavuutta, mikakli markkinoita muodostuu alueelle tasaisesti eikak vain keskustaajamiin. Lainsakakdakntokehdotus rajoittaa palveluiden jakrjestakmisvastuuseen ja itsehallintoon lakhtokohtaisesti kuuluvaa oikeutta pakakttakak palveluiden tuottamistavasta ja ohjata palveluita kokonaisuutena. Jakrjestakmisvastuun kantaminen ja palvelujen integraatio tulee olemaan erittakin haasteellista, kun perustason palvelut siirtyvakt yritysten vastuulle ja markkinaperusteiseen ohjaukseen. Palvelutuotanto pirstoutuu maakuntien tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle ja eri palveluihin syntyy asiakkaan nakokulmasta nykyiseen verrattuna uusia rajapintoja. Ehdotamme, että maakunnan mahdollisuuksia ohjata ja seurata palvelutuotantoa vahvistetaan niin että perusoikeudet toteutuisivat yhdenvertaisesti, asiakkaiden oikeusturva toteutuisi. Lisäksi ehdotamme, että järjestäjän ohjausmekanismit kuvataan yksityiskohtaisissa perusteluissa koskien sekä yhtiöitettyjä että julkisia toimintoja. 2. Edistakakok uudistus tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin?

4 Yhtiokittakminen ja palveluiden markkinoille vieminen ja sen osuuden lisakakminen ovat erakitak pakaktavoitteista valinnanvapauslainsakakdaknnokssak. Kilpailu voi parhaimmillaan parantaa palveluiden saatavuutta, palvelua, ja koettua laatua. Jatkovalmistelussa tulee kiinnittakak erityistak huomiota todellisen laadun mittaamiseen, palveluintegraation toteutumiseen ja palveluiden saavutettavuuteen. Esitämme, että sote-keskusten ja liikelaitoksen tuottamien palveluiden mittaamiseen on oltava heti vuoden 2019 alusta lähtien kokonaisvaltaiset ja yhdenmukaiset mittarit käytössä, jolla maakunta ja valtio voivat informaatio- ja talousohjata toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Kustannus- vaikuttavuuden ja kustannusten taittumisen tulee olla keskeisenä tavoitteena uudistukselle. Valtion tulee osallistua merkittävällä rahoituksella maakuntien seuranta- ja raportointijärjestelmien käyttöönottoon (mm. palvelupaketit). 3. Antaako uudistus asiakkaalle riittakvakt mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? Valinnanvapauslainsakakdakntok nykymuodossaan lisakak palvelutuottajien lukumakakrakak, asiakassuhde vaihtuu useammin kuin aiemmin ja oikean sekak osaavan asiantuntijan osuvuuden valinta on kansalaisille epakvarmempaa kuin aiemmin. Uudistuksessa asiakas ohjataan ensisijaisesti valitsemaan sakhkokisesti netin kautta sote-keskus, johon kuuluu, maksusetelin ja asiakassetelin tuottaja sekak henkilokohtaisen budjetin mallissa palveluntuottajat itse. Nykyisin lakakakri, hoitaja tai sosiaalityokntekijak neuvovat asiakasta ja antavat vaihtoehtoja jatkohoidosta ja palvelun tuottajasta. Nettipohjainen listaus palveluiden tuottajista ei useinkaan anna riittakvakak tietoa palveluntuottajasta, osaamisesta sekak laadusta. Nykytilanteeseen nakhden syntyy syventyvak tiedon asymmetria palvelun valitsijan

5 ja tuottajan vaklille. Laissa todetaan, ettak palveluneuvojat olisivat niitak, jotka auttaisivat kansalaisia tekemakakn valintojaan mm. paljon palveluja kakyttakvakt tai jotka eivakt itse osaa valita Palveluneuvojia varmasti tarvitaan joissain tapauksissa, mutta ehdotamme, että lainsäädännössä velvoitetaan erityisesti sote-keskuksien ja liikelaitoksen palveluun osallistuvia asiantuntijoita osallistumaan ja neuvomaan asiakasta niin, että asiakas osaa tehdä parhaita ja kustannus- vaikuttavimpia valintoja omiin tarpeisiinsa. Valinnanvapauslainsakakdaknnokssak on edelleen erittakin epakselvakak, miten sosiaalipalvelut tulee jakrjestakak. Mikak osa tuotetaan liikelaitoksessa ja mikak sotekeskuksissa. Jatkossa tullaan edellyttakmakakn, ettak sote-keskuksissa on oltava tarjolla hyvin monipuolisia sosiaalipalveluja lyhytaikaiseen tarpeeseen. Sosiaalityokntekijokitak on tarpeeseen nakhden takllakin hetkellak liian vakhakn resursseja. Yksityiset sote-keskukset tulevat rekrytoimaan merkittakvakn makakrakn sosiaalityokntekijokitak, joka voi aiheuttaa julkiselle puolelle varsinkin vaativiin ja erityispalveluihin henkilokstokvajetta. Asiantuntijoiden mukaan haasteita tulee olemaan pienemmissak sote-keskuksissa ja syrjakseutujen sosiaalityokn turvaamisessa. Sote-keskuksissa sosiaalityokntekijokiden tyokpanosta on jaettava yhtiokitetyn sote-keskuksen toimintaa varten ja liikelaitoksen toimintaa varten. Asiakkaan nakokulmasta sosiaalityokn kokonaisvaltainen palvelu frakmentoituu. Perustason terveydenhuollon palveluissa ei takllaista uhkaa ole merkittakvissak makakrin. Ehdotamme, että valinnanvapauslainsäädännössä otetaan huomioon sosiaalityön resurssien optimaalinen käyttö ja asiakasnäkökulma. Lisäksi on kuvattava perusteluosassa yksityiskohtaisemmin, mitkä sosiaalipalvelut ovat valinnanvapauden piirissä ja mitkä liikelaitoksessa sekä arvioitava tämän ratkaisun vaikutukset. Arvioinnissa otettava huomioon julkisen vallan käyttö. 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita? :

6 Sote-uudistuksen keskeisenak tavoitteena on palveluiden integraation vahvistaminen palveluiden tuottajien ja palveluun osallistuvien asiantuntijoiden vaklillak sekak yhdyspintojen kautta mm. kuntien varhaiskasvatukseen, kouluihin, kirkkoon, kulttuuritoimintaan, yhdyskuntasuunnitteluun ja yhdistyksiin. Valinnanvapaus nykymuodossaan ei tule vahvistamaan integraation toteutumista. Takllak on erityisen suurta vaikutusta lapsi- ja perhepalveluiden sekak pakihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen, joissa asiantuntijoiden suora ja vaklitokn yhteistyok ovat ensiarvoisen takrkeitak monimutkaisten ongelmien yhdessak ratkaisemiseksi. Liikelaitoksen kielto tuottaa valinnanvapauden piirissak olevia palveluita voi hajottaa asiakkaan palvelukokonaisuuden sen sijaan ettak parantaisi sitak. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen osalta on takrkeakak, ettak asiakas saa suoran valinnan kokonaisuuteen kuuluvat palvelut siinak tehostetun palveluasumisen toimipisteessak, jossa hakn on hoidettavana. Esitämme, että asiakaslähtöisyyden tulee olla keskiössä lainsäädännössä ja palvelujärjestelmän rakentamisessa. Lainsäädännössä tulee olla palveluntuottajille vahvemmat velvoittavat määräykset palveluintegraation toteutukselle ja sen vastuutahot. Maakunnalla ei lainsäädännön nykymuodossa ole edellytyksiä, tietojärjestelmiä tai muita keinoja valvoa integraation toteutumista kuin pistokokeina tai valitusten kautta. Sote-uudistuksen keskeisenak tavoitteena on segmentoida asiakkaita ja ohjata heidakt oikeanlaiseen tarpeita vastaavaan asiakassuhteeseen. Nykymuodossaan valinnanvapauslainsakakdaknnokssak ei toteudu riittakvakssak makakrin asiakassegmentointitavoite. Erityisesti takmak koskee niitak asiakkaita, jotka eivakt itse osaa valita oikeaa palveluntuottajaa, moniongelmaisia asiakkaita tai nuoria, jotka voivat tehdak valintansa jo 12-vuotiaina. Mikakli asiakassegmentointia ei riittakvakssak makakrin oteta huomioon, lisakak se edelleenkin sitak noin kymmenen prosentin asiakasmakakrakn osuutta, joka aiheuttaa suurimman osan kustannuksista (70-s0%). Ehdotamme, että valinnanvapauslainsäädännössä viitataan tarkemmin muuhun lainsäädäntöön palveluntuottajan velvoitteista ja vastuusta esimerkiksi 47 tehtävällä lisäyksellä. 5. Antaako uudistus riittakvakt edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnakn tavoite?

7 : Sote-uudistus jakaa palvelutuotannon julkisiin palveluihin ja markkinoilla oleviin yhtiokitettyihin palveluihin. Tukipalveluja ja sairaanhoidollisia tukipalveluja (laboratorio, kuvantaminen ja lakakehuolto) on kehitetty pitkakakn isompiin kokonaisuuksiin, jolloin suurempien volyymien kautta on saavutettu palveluiden stadardointia ja merkittakviak taloudellisia sakakstokjak. Tukipalveluita on voitu tuottaa yhdessak kuntien tai maakuntarajat ylittakvien yhteisyhtiokiden toimesta. Nykymuodossaan valinnanvapauslainsakakdakntok johtaa uudelleenjakrjestelyihin olemassa olevien tukipalveluiden osalta. Jatkossa yhtiokitetty markkinoilla oleva palvelutuotanto ei voi hankkia tukipalveluja maakunnan omistamilta yhtiokiltak. Sairaanhoidollisista tukipalveluista takstak tulee kakrsimakakn eniten mm. Fimlab Oy:n laboratoriotoiminta, joka tuottaa palvelut koko Pirkanmaalle, Kanta-Hakmeelle ja Keski-Suomelle sekak Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen lakakehuollon palvelut, joka tuottaa palvelut koko Pirkanmaan sote-palveluille sekak hankkii lakakkeet yhteishankintana Etelak-Pohjanmaalle, Kanta-Hakmeelle sekak Pirkanmaalle (2 vuoden arvo 1s0 miljoonaa euroa). Ehdotamme, että valinnanvapausmallissa löydetään kokonaisvaltainen tukipalveluiden järjestämistä koskeva ratkaisu, jolla nykyisä saavutettuja säästöjä ei menetettäisi ja aiheutettaisi näiden palveluiden jakautuminen useisiin pienempiin palveluntuottajiin ja sitä kautta merkittäviin kohoaviin kustannuksiin. 6. Toteutuuko demokratia esityksessak riittakvakllak tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? : 7. Edistakakok uudistus toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden kakyttokoknottoa, millak voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin?

8 : Hyvinvoinnin ja terveyden edistakminen, ennaltaehkakisevakt palvelut ja matalan kynnyksen palveluiden lisakakminen ovat uudistuksen keskeisiak tavoitteita, joilla vakltetakakn asiakkaiden ongelmien pitkittyminen ja pahentuminen ja siten kalliiden erityispalveluiden ja monipalveluiden kakyttakjiksi. Pidämme tärkeänä, että lainsäädännössä otetaan painotetusti huomioon näiden tavoitteiden toteutuminen ja velvoitteet myös markkinoilla olevissa maakunnan rahoittamissa yhtiöitetyissä palveluissa. Kysymyksiak lakiluonnoksen yksityiskohdista s. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa sakakdettakisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. sa. Ovatko sakaknnokset suoran valinnan palveluista riittakvakn selkeitak siltak osin, mitkak palvelut kuuluvat yhtiokitettakvien valinnanvapauspalveluiden piiriin ja mitkak kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin palveluihin? Jos ei, miten olisi tarkoituksenmukaista makakritellak ne perusteet, joilla maakunnat makakrittelevakt tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat perustason ja laajennetun perustason palvelut? : Laajennettuun perustasoon esitetakakn kuuluviksi asiakkaan tilapakisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolain 14 1 momentin mukaiset palvelut. Sosiaalipalveluja tarvitsevan asiakkaan kohdalla on kuitenkin vaikea arvioida, milloin sote-keskukseen hakeutuva asiakas on lyhytaikaisen ja tilapakisen avun

9 tarpeessa ja milloin palvelun tarve on pitkakaikaista. Sote-keskuksille annettaisiin oikeus tehdak nakiden palvelujen osalta hallintopakaktokset. Epakselvakak on, olisiko sotekeskuksen annettava lyhytaikaisia palveluja asiakkaalle myoks maakunnan liikelaitoksen tekemakn palveluntarpeen arvioinnin perusteella. Palvelujen erottaminen ko. tavalla lyhytaikaisiin ja tilapakisiin ja toisaalta pidempiaikaisiin on epaktarkoituksenmukaista ja voi johtaa pakakllekkakisiin palvelurakenteisiin ja hidastaa oikeanlaista avun saamista. Ehdotamme, että työnjako liikelaitoksen ja sote-keskusten välillä jätetään maakuntien itse päätettäväksi ja järjestettäväksi. Alueellisiin markkina- ja muihin olosuhteisiin liittyvä maakuntien itsehallinnon mahdollistaminen suoran valinnan piiriin kuuluvien palvelujen määrittelemisessä on tarkoituksenmukaista. sb. Turvaako maksusetelijakrjestelmak maakunnalle riittakvakt ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet jakrjestakmisvastuun kannon nakokulmasta? : Maksusetelijakrjestelmakssak maakunta ei voi kantaa jakrjestakmisvastuutaan ja siten maakunnalla ei ole suoria ohjaus- eikak vaikutusmahdollisuuksia maksusetelipalvelun tuottajaan. Maakunta voi lakiesityksen 31 6 :n mukaan asettaa palvelun laatuun, saatavuuteen ja palvelujen yhteen sovittamiseen liittyviak ehtoja suoran valinnan palvelun tuottajille, mutta ei maksusetelipalvelun tuottajille. Ehdotamme, että maakunnalla tulisi olla valtuuksia asettaa samanlaisia ehtoja laatuun, saatavuuteen ja palveluiden yhteensovittamiseen maksusetelijärjestelmässä kuin sote-keskuksille. sc. Onko maksusetelijakrjestelmakssak sote-keskuksen oikeuksista ja velvollisuuksista sakakdetty tarkoituksenmukaisesti?

10 sd. Mahdollistaako maksusetelijakrjestelmak asiakkaalle riittakvakt mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? 9. Lakiluonnoksen 4 luvussa sakakdettakisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos ja sen toimipiste. Antavatko sakaknnokset asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita palvelujen tuottaja? Asiakassetelimalli saattaa pakottaa asiakkaan valitsemaan vain markkinoilla toimivista yhtiokistak ja samalla estakak valitsemasta julkista liikelaitosta. Valintaoikeutta voi olla tarpeen rajata jossain tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun lastensuojelun tai pakihde- ja mielenterveyspalvelujen saaminen viivakstyy asiakkaan itsensak tai haknen lakheistensak tekemien valintojen seurauksena. 10. Lakiluonnoksen 5 luvussa sakakdettakisiin asiakassetelin kakytokstak asiakkaan valinnanvapauden lisakakmisessak. 10a. Ovatko sakaknnokset asiakkaan aseman ja oikeuksien nakokulmasta tarkoituksenmukaisia?

11 10b. Turvaako asiakassetelijakrjestelmak maakunnalle riittakvakt ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet jakrjestakmisvastuun kannon nakokulmasta? Lainsakakdaknnokssak on edelleen epakselvakak, onko toiminta yhtiokitettakvak kokonaisuudessaan, jos asiakasseteli otetaan kakyttokokn (esimerkiksi kaihi vs. koko silmaksairauksien toiminta vai osa siitak). Takllokin asiakassetelijakrjestelmak johtaisi sairaalatoimintojen ja joidenkin muidenkin erityistason palvelujen yhtiokittakmiseen markkinoille. Takmak on ongelmallista koko uudistuksen tavoitteiden kannalta, koska se pilkkoo liikelaitoksen toimintaa. Sakakstoktavoitteen kannalta ongelmia aiheutuu myoks siitak, ettak perustettavien yhtiokiden oikeus kakyttakak maakunnan liikelaitoksen tukipalveluja, esimerkiksi kuvantamis- ja laboratoriopalveluja sekak lakakehuollon palveluita, on hankintalakiin tehdyt muutokset huomioiden ongelmallista. Ehdotamme, että lainsäädännössä tarkennetaan asiakassetelin käyttöönoton periaatteita. 10c. Ovatko asiakassetelijakrjestelmakn kakyttokoknottoa koskevat maakunnan pakaktoksentekoa koskevat rajaukset riittakviak ja turvaavatko ne asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen?

12 11. Lakiluonnoksen 6 luvussa sakakdettakisiin henkilokohtaisen budjetin kakytokstak asiakkaan valinnanvapauden lisakakmisessak. Mahdollistavatko sakaknnokset asiakkaalle riittakvakt mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? 12. Valinnanvapauslainsakakdaknnokn myoktak esitetakakn potilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin lisakttakvaksi uusi luku pakaktoksenteon tukemisesta (tuettu pakaktoksenteko). Valinnanvapauslainsakakdakntokokn sisakltyisi potilaille ja asiakkaille erilaisia valinnanmahdollisuuksia (muun muassa suoran valinnan palvelut, maksuseteli, asiakasseteli ja henkilokohtainen budjetti). Nakissak erilaisissa valintatilanteissa asiakkaat voivat tarvita tukea valintoja tehtakessak. Onko tuettua pakaktoksentekoa koskevat sakaknnokset tarkoituksenmukaisia? Tuettu pakaktoksentekomalli on uusi ja sote-henkilokstoklle vieras kakytakntok. Mallista ei ole kokemuksia tai vaikutusten arviointia. Erityisesti tulisi arvioida ja pilotoida uuden kakytaknnokn kustannusvaikutuksia. Tehtakvakakn nimettakvak henkilok ei lain mukaan saisi olla palvelus- ja toimeksiantosuhteessa palvelun jakrjestakjakakn eikak tuottajaan, tukea tarjoavan henkilokiden saatavuus ja osaaminen voivat osoittautua ongelmalliseksi. Perusteluissa on todettu, ettak tuettu pakaktoksenteko voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisvoimin ja maakuntien vaklisenak ns. vaihtotyoknak. Suunnitelma on kakytaknnokn tasolta katsoen epakrealistinen. Kyseessak on ammatillista osaamista

13 edellyttakvak tehtakvak, josta muodostuu vakistakmakttak kustannuksia. Pakaktoksenteossa tukeminen on tarkoitus ulottaa tilanteisiin, joissa asiakkaalla tai potilaalla on vaikeuksia ymmakrtakak kakytettakvissak olevia toiminta- ja pakaktoksvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Esityksessak ei ole millakakn tavoin arvioitu henkilokmakakrakak, jota tuettu pakaktoksenteko voisi koskea. Ainakin uuden valinnanvapauslainsakakdaknnokn voimaan tullessa tuen tarpeen voi arvioida olevan suurta. Ehdotamme, että mallin toimivuutta käytännössä ja taloudellisesti vielä arvioidaan ja mietitään, olisiko tämä tehtävä edelleen liikelaitoksen asiantuntijoiden palvelutarpeen arviointi ja viranomaistehtävää. 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa sakakdettakisiin palvelun tuottajien hyvaksymis- ja sopimusmenettelyistak. 13a. Ovatko sakaknnokset hyvaksymismenettelyistak uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 13b. Ovatko sakaknnokset sopimusmenettelyistak uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Maakunnan on tehtakvak sopimus palveluntuottajien kanssa ja seurattava sopimusten toteutumista. Nykyiseen nakhden takmak tulee lisakakmakakn merkittakvaksti transaktiokustannuksia. Nykyisin vastaavaa sopimusjakrjestelmakak ei ole kakytokssak. Yksistakakn Pirkanmaalla sopimuksia on useampi tuhat. Jokainen sopimus edellyttakak kahdenkeskisiak neuvotteluja ja sopimista sisakllokistak ja korvauksista. Kun asiakas

14 valitsee palveluntuottajan (sote-keskus, maksusetelipalvelu, asiakassetelipalvelu, henkilokohtaisen budjetin palvelu), on haknen tiedettakvak mitak nakihin sopimuksiin on palvelusisakltoknak ja tasona sovittu. Sama koskee sekak sote-keskuksia ettak liikelaitosta, jotta niiden lakhes tyokntekijakak kykenevakt ohjaamaan ja neuvomaan asiakasta. Ehdotamme, että vapaan valinnan toteutusjärjestelmään on mahdollisuus viedä keskeisimmät kansanomaiset ja ymmärrettävät kuvaukset sopimuksista sekä toimiva vertailu- ja hakujärjestelmä. 14. Lakiluonnoksen s luvussa sakakdettakisiin palvelujen tuottamisesta ja palvelun tuottajien velvoitteista. Ovatko sakaknnokset uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa sakakdettakisiin palvelun tuottajalle suoritettavista korvauksista. 15a. Ovatko suoran valinnan palveluita koskevat kiinteakn maksun osuus ja sen makakrakytymistak koskevat edellytykset riittakviak turvaamaan palvelujen riittakvak rahoitus? Sote-keskusten ja suunhoidon yksikokiden korvaustason makakrittely aiheuttaa maakunnille taloudellisen ja toiminnallisen riskin. Mikakli korvaustaso makakritellakakn liian alhaiseksi, markkinoita ei synny. Liian korkea korvaus johtaa kustannusten kasvuun. Asiakkaiden valikoituminen maakunnan ja yksityisten sote-keskusten

15 kesken eri painotuksella johtaa taloudellisiin riskeihin. Millak varmistetaan, ettak valikoitumista ei pakakse syntymakakn ja keinottelua. Laajemmin palveluita tarvitseva asiakas tulee olla myoks kiinnostava asiakas. Ehdotamme, että ennen valinnanvapauden käyttöönottoa toteutettaisiin paikallisia pilotteja uudenmallisen valinnanvapauden toteuttamisesta. Valinnanvapauden korvaustasosta ja ikäpainotuksista on tehtävä riittävät valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset simulointilaskelmat taloudellisten riskien minimoimiseksi. Lisäksi ehdotamme, että tulisi luoda menettelytapa, jolla vääränlainen ja harhaanjohtava markkinointi sekä vääränlainen potilasvalinta voitaisiin estää. Maakunnalla tulisi olla mahdollisuus sanktioihin, mikäli on näyttöä edellisistä. 15b. Ovatko sakaknnokset muista korvauksista uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Kapitaation rinnalla olevan kannustelisakn suhteellista osuutta on syytak nostaa. 16. Lakiluonnoksen 11 luvussa sakakdettakisiin lain voimaantulosta. Ovatko 71 :n mukaiset siirtymaksakaknnokset uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 17. Antaako esitys maakunnille riittakvakt edellytykset jakrjestakmisvastuun toteuttamiseen?

16 1s. Antaako esitys riittakvakt edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden syntymiseen? 1sb. Antaako esitys riittakvakt edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaalija terveydenhuollon markkinoilla? Jos ei, miten esitystak tulisi muuttaa? 19. Miten ihmisen lisakakntyvak mahdollisuus valita palveluntuottaja ja vaikuttaa siten palveluihinsa vaikuttaa ihmisen hoitoon? 20. Onko laki tarkoituksenmukainen hammashoidon nakokulmasta?

17 21. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu nakemyksenne mukaan oikein ja riittakvaksti? 22. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne tai jaksenorganisaatioidenne asemaan? 23. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Sote-uudistuksen tavoitteena on antaa maakunnan omistamille, yksityisille ja yhdistysten omistamille yhtiokille yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia markkinoilla. Tuottajien on mahdollista rekisterokityak palveluiden tuottajiksi s alkaen. Julkisella puolella on erittakin lyhyt aika muodostaa nykyisistak terveyskeskuksista eriytettyjak yhtiokitettyjak sote-keskuksia. Yksityisellak puolella on pitkaklti valmiit rakenteet ja toimintamallit. Asetelma ei luo tasavertaista tilannetta. Realiteetti on se, ettak valmiudet nopeaan yhtiokittakmisen ovat erilaiset eri puolilla maata ja siten asiakkaat tulevat kirjautumaan suuressa osassa tapauksista s alkaen yksityisen tahon sote-keskuksiin, kun kaikkialla ei vielak ole olemassa maakunnan omistamia yhtiokitak. Ehdotamme, että valinnanvapauslainsäädännön toimeenpanoa harkitaan siten, että kilpailuneutraliteetti toteutuu laajasti ja tasapuolisesti maakunnan omistamien sotekeskusten tai yksityisten sote-keskusten välillä. Valinnanvapauslainsakakdaknnokn toimeenpano edellyttakak tietojakrjestelmakekosysteemin rakentamista, testaamista ja kakyttokoknoton koulutusta henkilokstoklle. Jakrjestelmakn on kyettakvak hallinnoimaan asiakas- ja tuottajarajapintaan liittyvakt toiminnallisuudet sekak antamaan riittakvakt tiedot

18 laskutuksen perustaksi ja yhdistakmakakn ne Kelan korvauksiin ja asiakkaiden maksukattoon monituottajamallissa. Ehdotamme, että nopealla aikataululla valtion toimesta varmistetaan, että valtakunnantasoinen yhteinen tietojärjestelmäekosysteemi on toteutettavissa ennen valinnanvapauslainsäädännön käyttöönottoa. Yksi maakunta ei voi ratkaista tätä, koska asiakkaat saavat valita palvelut koko Suomen ja EU-alueelta. Ilman yhteistä järjestelmää hallinnollinen työ edellyttää runsasta lisähenkilöstön palkkaamista maakuntiin ja siten lisäkustannuksiin. 24. Yksilokidyt sakakdoksmuutosehdotukset.