Sisältö. Jyväskylästä hyvinvointiosaamisen keskus 3. Palvelut ja talous päättäjien ykkösasioita 4. Jyväskylään, Jyväskylässä ja Jyväskylästä 5

Transkriptio

1 2002 VUOSIKERTOMUS

2 2002 Sisältö JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Perustettu 1837 Asukkaita joista miehiä ja naisia Työpaikkoja Pintaala km EUtukialue 2 Kaupunginvaltuusto MarjaLeena Viljamaa (SDP) pj. Timo Fredrikson (KOK) I vpj. Jukka Juusela (KESK) II vpj. SDP 20, KOK 12, KESK 10, VIHR 7, VAS 5, KD 4 ja SKP 1 Kaupunginhallitus Erkki Ikonen (KOK) pj. Matti Ojala (SDP) I vpj. Pirkko Selin (KESK) II vpj. Jorma Ahola (SDP) Erkki Arvaja (KD) Arvi Hakkarainen (VAS) Hilkka Illman (SDP) KaijaLeena Kaijaluoto (VIHR) Risto Rönnberg (VIHR) Anita SarasteKautto (KOK) Erkki Urtti (KESK) Tuulikki Väliniemi (SDP) Kaupungintalo Vapaudenkatu 32, Jyväskylä PL 193, Jyväskylä Puhelinvaihde (014) Jyväskyläneuvonta (014) Sähköposti: jkl@jkl.fi etunimi.sukunimi@jkl.fi Vuosikertomuksen toimitus Toimitussihteeri, Helinä Mäenpää Ulkoasu, Mikko Hieta Etukansi Yksityiskohtia matkakeskuksesta Mikko Hieta Kirjapaino Hetimonex Oy, Jyväskylä Paperi GalerieOne 130g/m 2, MReal Kangas Jyväskylästä hyvinvointiosaamisen keskus 3 Palvelut ja talous päättäjien ykkösasioita 4 Jyväskylään, Jyväskylässä ja Jyväskylästä 5 Jyväskyläläiset ovat aktiivisia liikkujia 6 Työllisyyttä tuettiin monin keinoin 8 Monimuotoista kansainvälisyyttä 11 Koulukaupunki verkostoituu ja kehittyy 12 Kuvataidetta, tanssia, musiikkia 14 Vireä 90vuotias 16 Kaupunkirakentamisen mallivuosi 18 Yhteinen ympäristömme 20 Kotona Jyväskylässä ja tilastoissa 21 Strategiset kehittämishankkeet 22 Jyväskylän kaupungin tärkeimmät yhtiöt 24 Kaupungin talous 26 Tuloslaskelma 27 Toiminnot, käyttömenot ja henkilöstö 28 Hallintoorganisaatio ja Jyväskylän konserni 29 Tietoa toiminnasta 30 Painos kpl Vuosikertomus on luettavissa internetissä 2

3 Jyväskylästä hyvinvointiosaamisen keskus Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen Mikko Hieta Jyväskylä nousi muutama vuosi sitten väestö ja työpaikkakasvun perusteella harvalukuiseen kasvukeskusten joukkoon. Tiukasti rajaten ainoastaan pääkaupunkiseutu, Tampere, Jyväskylä ja Oulu täyttävät kasvukeskuskriteerit. Vuonna 2002 väestönkasvu hiipui kasvukeskuksissakin. Jyväskylän noin prosentin väestönkasvu on edelleen hyvä, jopa sopiva. Suhteellisena muutoksena Jyväskylän kasvu oli isoista kaupungeista nopeinta Espoon ja Vantaan jälkeen. Pitkään jatkuneesta työpaikkakasvusta huolimatta työttömyysluvut pysyivät edelleen korkeina. Työttömiä oli joulukuussa eli ainoastaan 161 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Jyväskyläläisten työttömyysaste (15,7%) oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vertailukaupungeissa keskimäärin. Kaupunkeja mitataan monin tavoin. Vuodesta 1994 alkaen Taloustutkimus Oy on selvittänyt kuntien mainetta VIPimagotutkimuksella. Jyväskylä vakiinnutti vuosina tutkimuksessa yleisarvosanaltaan kolmannen sijan. Tutkimukseen vastanneet valtion keskus ja aluehallinnon edustajat, kunnallisjohtajat sekä tiedotusvälineiden ja yrittäjäjärjestöjen edustajat arvioivat syksyllä 2002 maineemme suurten kaupunkien toiseksi parhaaksi. Ulkopuoliset vaikuttajat arvostavat erityisesti Jyväskylän kehittämisaktiivisuutta, elinkeinotoimintaa, kuntayhteistyön tuloksellisuutta ja kaupallisia palveluja. Myös osaamiskeskus ja aluekeskusohjelmasta saatu asiantuntijapalaute kannustaa kestävään ja syvälliseen kehittämistyöhön. Ja mikä tärkeintä; tavalliset suomalaiset pitävät Jyväskylän asuin ja kasvuympäristöä muuttohalukkuustutkimuksen mukaan sarjassaan parhaana. Jyväskylän maine innovatiivisena seutuyhteistyön kehittäjänä vankistui edelleen. Jyväskylän seudun verkostokaupunkihanke nousi kohisten valtakunnalliseen julkisuuteen. Meidän on kuitenkin tiedostettava, että kyseessä on vähintään vuosikymmenen kestävä kehittämishanke rakentaessamme yhdeksän kunnan yhteenliittymää runsaan asukkaan alueelle. Verkostokaupunkihankkeessa on tavoitteena yhdistää kuntien yhteistyöhön kolmannen sektorin ja yritysten voimavarat joustavasti, mutta päämäärähakuisesti. Tavoitteena on hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja kuntien toimintojen kilpailukyvyn vankistaminen. Verkostokaupunki on Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman kärkihanke. Toinen on hyvinvointiteollisuuden kehittämishanke. Siitä valmistui perusteellinen strategia, joka sisältää keväällä 2003 käynnistyvät kymmenen miljoonan euron kehittämishankkeet. Toivon ja luotan, että näillä toimin olemme jo ottaneet ratkaisevia askeleita tavoitteessamme luoda Jyväskylästä myös hyvinvointiosaamisen keskus. Asuntojen ja toimitilojen rakentaminen oli Jyväskylässä vuonna 2002 hyvin vilkasta. Tammikuussa valmistui keskustan komistukseksi 15kerroksinen Innovarakennus. Pitkään odotetun matkakeskuksen valmistuminen joulukuussa oli vuoden kohokohtia. Suurten investointien rinnalla kaupunki toteuttaa pieniä, mutta meistä useille hyvinkin merkityksellisiä hankkeita, esimerkkinä Survon omenapuutarha tai Jyväsjärven Rantaraitti. Kaupungin toiminnoissa mainittavia muutoksia olivat Total kiinteistöpalvelujen muuttuminen liikelaitokseksi ja työterveyspalvelujen seudullinen liikelaitostaminen vuoden 2003 alusta. Kaupungin talous toteutui talousarviossa ennakoitua paremmin ja talouden voidaan katsoa olleen vuonna 2002 tasapainossa. 3

4 2002 Palvelut ja talous päättäjien ykkösasioita Vuosi 2002 oli loppujen lopuksi ihan hyvä vuosi. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja MarjaLeena Viljamaa ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen ovat tyytyväisiä vastuullisuutta ja realistisuutta vaatineisiin päätöksiin. TEKSTI JA KUVAT: Tetti Tuhkio Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja MarjaLeena Viljamaa korostaa valtuuston vastuuta Jyväskylän kaupungin asukkaista ja heidän palveluistaan. Kun tietää rahan menevän oikeisiin kohteisiin, voi valtuuston puheenjohtajakin olla rauhallisin mielin, Viljamaa toteaa. Nopeasti kasvavassa kaupungissa valtuuston käsittelyyn tulee luonnollisesti runsaasti kaavoitusasioita. Viime vuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi muun muassa Seppälän osayleiskaavan ja vanhuspoliittisen strategian. Lisäksi hyväksyttiin Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, minkä tavoitteena on luoda keinoja kaupungin rakennetun ympäristön laadun parantamiseksi. Joulukuussa käyttöönotettu Jyväskylän matkakeskus palvelee koko maakuntaa. On hyvä, että Jyväskylän kaupunki on ottanut vetovastuuta koko maakunnasta, Viljamaa sanoo. Myös seutukunnallinen yhteistyö oli viime vuonna tiivistä ja kenties verkostoituminen tuo Jyväskylän seudun kunnat entistäkin lähemmäksi toisiaan. 4 Hallituksen kannalta merkittävintä on talousasioiden hoitaminen. Jo edellisenä vuonna osattiin odottaa vuoden 2002 olevan tiukka. Merkittäviä ylityksiä budjettiin ei kuitenkaan tullut, vaan hallintokunnat pysyivät niille annetuissa raameissa. Vaikka verotuloja tulikin ennakoitua enemmän, kaupungin velkamäärä kasvoi. Velkaa tarvittiin, jotta kasvavan kaupungin toiminta voitiin taata, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen sanoo. Selvää on, että kaupungin väkiluvun kasvaessa edellytetään myös palvelujen volyymin lisäämistä. Tällä hetkellä noin 60% käyttömenoista menee kaupunkilaisten sosiaali ja terveyspalveluihin sekä koulupalveluihin. Kaupunki myös investoi peruspalveluihin kuten päiväkoteihin, homekoulujen korjaamiseen ja vanhusten palveluihin. Hallituksessa eniten keskustelua sai aikaan Jyväskylän Energiaa koskeva omistajapoliittinen kannanotto. Ikosen mielestä tällaiset rajut päätökset ovat hallituksessa kuitenkin enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä. Talous huolestuttaa puheenjohtajia edelleen. Työllisyyden parantamisessa ei saatu niin hyviä tuloksia kuin olisi toivottu. Vaikka työpaikkoja tuli lisää, työttömyysprosentti ei juuri laskenut. Tällä hetkellä ajamme liian suurella liekillä suhteessa kaupungin tulotasoon, Ikonen toteaa. Toisaalta peruspalvelut on pystyttävä takaamaan, hän lisää. Eikä lasten ja nuorten asioita saa unohtaa, Viljamaa muistuttaa. Vaikka vuosi 2003 tulee varmasti olemaan edellistä vaikeampi, mielialat ovat luottavaisia. Hallituksen ja valtuuston yhteistyön sekä luottamushenkilötyöskentelyn uskotaan sujuvan yhä hyvissä merkeissä.

5 Jyväskylään, Jyväskylässä ja Jyväskylästä Höyrylaivaliikenne Jyväskylästä ja Jyväskylään alkoi 1850luvulla. Äijälänsalmi oli perattu vuonna Päijänteen satamiin ja Lahteen suuntautunut laivaliikenne eli kukoistustaan aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka, jolloin Jyväskylässä oli parikymmentä höyrylaivaa. TEKSTI: Matti Tuosa KUVAT: Mikko Hieta Matkakeskuksessa liike on läsnä. Jokainen on matkalla toisaalle. Paikalleen pysähtynyt ihminen astuu syrjään ajan virrasta, vaikka kävelysillan valot kutsuvat kiitotien lailla nousemaan lentoon. Jyväskylä liittyi rautatieverkkoon vuonna 1897, kun Jyväskylä Haapamäkirataosuus avattiin liikenteelle kymmenien vuosien odotuksen jälkeen. Rautatieyhteys Jyväskylästä Suolahteen valmistui seuraavana vuonna ja Pieksämäkeen vuonna Rautatien merkitystä liikennevälineenä kuvaa matkustajamäärien kehitys: Vuonna 1900 Jyväskylän asemalle tuli ja sieltä lähti noin matkustajaa. 1920luvulla määrä nousi jo :een vuodessa ja vuonna 2002 matkustajia oli noin Ajurilaitos issikoineen oli voimissaan 1900luvun alussa, mutta sai väistyä hiljalleen kasvaneen autoliikenteen myötä. Jyväskylään hankittiin ensimmäinen auto vuonna Vuonna 2002 henkilöautoja oli Jyväskylässä noin ja ensirekisteröintejä tehtiin Jyväskylän sentraali ja puhelinlinja Tampereelle valmistuivat vuonna Telefoniyhdistys perustettiin vuonna Myös postiliikenteen yleistyminen alkoi 1800luvun jälkipuoliskolla. Siviililentoliikenne alkoi Luonetjärvellä Vuonna 2002 Tikkakosken kentän matkustajia oli Linjaautoliikenne alkoi vuonna 1922 reitillä Jyväskylä Saarijärvi. Jyväskylän ja Vaajakosken välinen liikenne alkoi vuonna Linjaautoasema aloitti torin laidassa vuonna Vuonna 2002 saapuneita tai lähteneitä kaukoliikenteen linjaautovuoroja oli vuorokaudessa noin 450. Kaupunkiliikenteessä Jyväskylän Liikenne Oy:n matkustajamääräksi kertyi 6,65 miljoonaa. Noin kuudensadan metrin päässä toisistaan sijainneiden linjaautoaseman ja rautatieaseman yhdistämistä ryhdyttiin suunnittelemaan jo 1980luvulla. Arkkitehtikilpailu järjestettiin 1990luvun puolivälissä. Arkkitehtitoimistojen Harris&Kjisik ja Petri Rouhiainen sekä LT Konsulttien Jukka Syvälahden yhteistyönä syntynyt Kannel valittiin kilpailun voittajaksi. Useat erikoiskonsultit avustivat kilpailun voittajia rakennussuunnitelmien laatimisessa. Kaupungin tytäryhtiön Jyväskylän Matkakeskus Oy:n omistaman keskuksen rakentamiskustannukset olivat 27,6 miljoonaa euroa. Matkahuolto osallistui rahtikeskuksen kustannuksiin 1,2 miljoonalla. Rata ja laiturityöt maksoi Ratahallintokeskus. Valtion avustukset liikenne ja viestintäministeriöltä ja työhallinnolta olivat yhteensä 2,0 milj. euroa. Liikenne on merkittävä työllistäjä Jyväskylässä. Toimialan työpaikkoja on noin 3 000, joista puolet posti ja teleliikenteessä. HISTORIATIEDOT: Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia

6 2002 Jyväskyläläiset ovat aktiivisia liikkujia Jyväskyläläisten liikuntaaktiivisuus on varsin korkea aikuisväestön terveyskäyttäytymistä selvittäneen kyselyn (Kansanterveyslaitos 2002) mukaan. Jyväskyläläisistä naisista vapaaajan liikuntaa vähintään puoli tuntia kaksi kertaa viikossa harrasti 67% ja miehistä 66%. Naiset liikkuvat erityisesti työmatkojaan. Jyväskylässä liikkumaan houkuttelevat myös hyvät liikuntapaikat. TEKSTI: MarjaLeena Oinonen Jyväskylässä toimi 157 rekisteröitynyttä urheiluseuraa, joiden toiminta kattaa monipuolisesti lähes kaikki Suomessa harrastettavat lajit. Liikuntatieteellisen tiedekunnan vaikutus näkyy uusien lajien ja toimintaryhmien nopealla kotiutumisella Jyväskylään. Viitaniemen nurmella voi pallotella vaikkapa footbagillä. Urheiluseuroistamme valtaosa tarjoaa palveluja erityisesti lapsille ja nuorille. Hyvän harrastuksen lisäksi tavoitteena on myös kilpaurheilu. Kuntoliikuntaseuroista Jyväskylän Latu ry. sekä Kensu ry. toteuttivat yhteistyössä liikuntapalvelukeskuksen kanssa KKIryhmiä, joiden tavoitteena on lisätä keskiikäisille tarjottavia liikuntapalveluja. Liikuntalautakunta jakoi urheiluseuroille euroa perusvuosi ja projektiavustuksina. Lisäksi kansainväliseen toimintaan jaettiin tukea euroa. Jyväskyläläiset urheilijat menestyivät myös maailmalla. Yhdistetyn Samppa Lajunen voitti kolme kultamitalia Salt Lake Cityn talviolympialaisissa, Jere Hård perhosuinnin EMkultaa sekä opiskelija Tiia Piili kilpaaerobicin MMhopeaa. Suomen mestaruuden saavutti 240 jyväskyläläistä. Kunnossapidettävät liikuntapaikat Jyväskylän liikuntapalvelukeskus vastaa Hippoksen alueen liikuntalaitosten (monitoimitalo, jäähallit, Hipposhalli sekä ulkoalueet) lisäksi Kuokkalan Graniitin, Lehtisaaren kuntotalon, Viitaniemen tekojääradan sekä 11 alueellisen liikuntapuiston kunnossapidosta. Lisäksi hoidettavina on yli 200 kilometriä latuverkostoa sekä ulkoilureittejä ja kolme ulkoilualuetta, Mämminiemi, Naukula ja Leirikallio Haukanmaalla Toivakassa. Jyväsjärven 2500 m:n retkiluistelurata saavutti jälleen suuren suosion. Jyväsjärven retkiluistelurata oli jälleen kaksi ja puoli kuukautta käytössä. Suurimmat liikuntalaitokset keräävät vuosittain noin käyntikertaa. Yhteensä liikuntapaikoilla kirjattiin vuoden aikana käyntikertaa. Kunnossapidon painopiste oli vanhimpien liikuntalaitosten ja alueiden peruskorjauksissa. Liikuntasuunitelman mukaisesti Jyväskylä korjaa Mikko Hieta Jyväskylässä on monipuoliset retkeilymaastot. erityisesti lähiliikuntapaikkoja ja luo edellytyksiä perheliikuntaan. Merkittävimmät rakennushankkeet olivat Koskenharjun pesäpallokentän pinnoitus hiekkatekonurmella ja Kahakadun kentän uuden huoltorakennuksen rakentaminen. Hippoksen liikuntapuisto Hippoksen liikuntapuiston kilpa ja harjoitusjäähalli ovat jääurheilun harrastajien käytössä lähes koko vuoden. Suomen liigakiekkoilijat äänestivät Jyväskylän Hippoksen jäähallin parhaaksi paikaksi pelata Suomessa. Liigapelejä jäähallissa pelattiin noin 30. Muita pelejä ja turnausotteluita halleissa pelataan satoja. Markku Tiitinen 6

7 Pirjo Huovinen Kuntoliikunta Liikuntapalvelukeskus tuottaa työikäisille kuntoliikuntapaketin. Asukkaille ja yrityksille tarkoitettu palvelu sisältää kuntotestauksen, liikuntaneuvontaa, ohjelmien laadintaa sekä erilaisten liikuntaryhmien järjestämistä. Viikoittain toimi 28 kuntoliikunnan ryhmää. Uusina ryhminä aloitettiin selkäryhmä, niskahartiaryhmä sekä venytysrentoutusryhmä. Uimaopetus Uimaopetusta järjestetään kaikenikäisille sekä erityisryhmille. Säännölliseen uimaopetukseen osallistuvat kaikki kaupungin päiväkodit ja koulujen perusopetuksessa olevat oppilaat (luokat 0 6). Uimakouluja järjestettiin sekä lapsille että aikuisille. Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin palvelutarjonta vastaa hyvin nykyajan haasteisiin omaehtoisen terveyden ylläpitämisestä. Kävijämäärällään AaltoAlvari oli käytetyin yksittäinen liikuntalaitos. Seniorikuntosali sai hyvän vastaanoton iäkkäiden keskuudessa. Maksuttomia uimahallikuljetuksia järjestettiin neljän kuukauden ajan. Erityisliikunta Erityisliikunnan palveluihin sisältyvät ohjatut viikoittaiset liikuntaryhmät ja kurssit eri tavoin vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikääntyneille. Kaikkiaan liikuntapalvelukeskuksen omalla rahoituksella järjestettiin 68 ohjattua ryhmää sekä lisäksi lukuisa joukko yhteistyössä sosiaali ja terveyspalvelukeskuksen, yliopiston ja järjestöjen kanssa. Kaikenkaikkiaan Jyväskylässä toimi yli 200 ohjattua erityisryhmille tarkoitettua liikuntaryhmää. Erityisliikunnan painopisteinä olivat sekä erityisryhmiin kuuluvien lasten liikunta että ikääntyvien liikunta. Uutena palveluna käynnistettiin psykiatrisessa kuntoutuksessa oleville lapsille ja nuorille liikuntaryhmät. Lisäksi heille järjestettiin yhteistyössä Haukkalan sairaalan kanssa erilaisia elämysliikunnan tapahtumia ja liikuntakursseja. Liikuntapalvelukeskuksen rahoituksella järjestettyihin ohjattuihin erityisliikunnan ryhmiin ja kursseille osallistui viikoittain yhteensä henkilöä ja käyntikertoja oli kaikkiaan Vilkas kansainvälisyyden vuosi Kansainvälinen toiminta on liikunnassa ja urheilussa luontevaa. Pohjoismaisten urheilijavaihtojen lisäksi panostettiin Englannin Nottinghamissa pidettyyn II Europe Without Barriers tapahtumaan, jossa terveet ja vammaiset nuoret kilpailevat eri lajeissa. Nuorten Pohjoismainen ystävyyskaupunkivaihto järjestettiin Tanskan Esbjergissä kesäkuussa ja lajina oli yleisurheilu. Jyväskylä voitti neljän kaupungin ystävyyskaupunkiottelun. 10 th European Sport Management Congress järjestettiin syyskuussa Jyväskylässä. Liikuntapalvelukeskus oli mukana järjestelytoimikunnassa sekä International Sport Management Alliance Dayn järjestelyissä. Liikuntakongressi oli menestys ja palaute kongressiin osallistuneilta tahoilta oli erittäin myönteistä. 7

8 2002 Työllisyyttä tuettiin monin keinoin Mikko Hieta TEKSTI: Leena Ruuskanen Työllisyyspalveluiden yksikön yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kaupungin tuki järjestöille on varsin laajaa, kertoo työllisyysasioiden päällikkö Antero Mikonranta. Vuonna 2002 kaupunki tuki yli sataa paikallista järjestöä myöntämällä niille yhdistelmätuen kuntalisää työntekijöiden palkkaukseen. Kaupungin lisätuki mahdollistaa työntekijälle paremman työsuhteen ja työnantajalle se kattaa työntekijän palkkauksesta aiheutuvat sivukulut. Yhteensä 320 henkilöä sai työtä tämän tuen avulla. Kuntalisän saajina oli oikeastaan koko vapaaehtoisjärjestöjen kenttä ja lisäksi niitäkin järjestöjä, joilla on jo vakiintunutta palvelutoimintaa. Järjestöjen yhteistyöelimenä ja palveluorganisaationa toimivan KeskiSuomen Yhteisöjen Tuen kanssa teimme tiivistä yhteistyötä. KeskiSuomen Yhteisöjen Tuki auttaa sosiaalisen tilitoimistonsa kautta järjestöjä niiden työnantajavelvoitteiden hoitamisessa sekä antaa neuvoja ja ohjausta hankkeiden suunnitteluun ja rahoitusjärjestelyihin. Kaupunki on useimmissa projektihankkeissa sekä toiminnallisesti että rahoituksellisesti mukana, kertoo Mikonranta. Täysin uutena toimintamuotona kaupunki, työvoimatoimisto ja Kela perustivat alkuvuodesta yhteispalvelupiste Tetran. Se on tarkoitettu pitkään työvoimatoimiston tai toimeentulotuen asiakkai Jaana Jokela (vas.), Maarit Engman ja Kirsi Litmanen auttavat yhteispalvelupiste Tetrassa asiakkaita löytämään työtä ja toimeentuloa. na olleille 25 40vuotiaille ihmisille. Tavoitteena on löytää asiakkaille sopivia työ, koulutus, kuntoutus ja toimeentulovaihtoehtoja. Kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan uusi laki syksyllä Antero Mikonrannan mukaan vuoden 2002 puolella päästiin vauhtiin myös tämän lain toteuttamisessa. Myönteistä sekä Tetran toiminnassa että kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut se, että monet asiakkaat ovat päässeet yksilöidymmän ja räätälöidymmän palvelun piiriin. Aktivointisuunnitelmia tehtiin viime vuonna noin kolmellesadalle henkilölle. Useiden kohdalla aktivointisuunnitelma ei kuitenkaan vielä johtanut suoraan kuntouttavaan työtoimintaan osallistumiseen, esimerkiksi asunto tai terveysongelmien vuoksi. Toisaalta monet asiakkaista olivat jo valmiit niin sanottuihin ensisijai siin työvoimapoliittisiin ratkaisuihin, esimerkiksi tukityöhön. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuikin lopulta paljon odotettua pienempi osuus asiakkaista. Työtoimintaa järjestivät muun muassa Tekeväsäätiö ja Jyväskylän Katulähetys. Työllisyyspalveluiden yksikkö tuki myös monia muita työllisyyden edistämiseen tähtääviä projekteja kuten esimerkiksi Wireverkostoprojektia ja maahanmuuttajien työllistämishankkeita. Nuorten kesätöitä tuettiin määrärahalla sekä kesätyöpaikkatuella. Nuorten taidetyöpaja sekä Arslabkulttuurialan koulutus ja työllistämisprojekti saivat myönteistä palautetta asiakkailta. Yritysyhteistyö pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi yksityiselle sektorille sai myös uusia muotoja, muun muassa erityisen rekrytointituen. 8

9 Sosiaali ja terveyspalveluissa remonttien vuosi Vanhustenhoitoon ja palveluasumiseen saadaan paremmat edellytykset, kun vanhusten palvelukeskuksessa Väinönkadulla ja Keljon vanhainkodin Arakennuksessa aloitetut peruskorjaukset valmistuvat. Keljon asukkaat ovat remontin ajan Kinkomaan sairaalassa ja Väinönkadun asukkaat kesällä valmistuneessa Lutakon lähipalvelutalossa. Samassa talossa ovat väliaikaisesti myös Tapiolan vuoropäiväkodin lapset. Tapiolan päiväkoti peruskorjataan palvelemaan entistä paremmin vuorohoitoa tarvitsevien lasten tarpeita. Lutakon lähipalvelutaloon suunnitellut päivähoidon ja vanhusten palvelut kilpailutetaan alkuvuodesta Huhtasuolle valmistui marraskuussa palveluasumisyksikkö 10:lle kehitysvammaiselle (Nevakoti) ja 11:lle vanhukselle (Annankoti). Kuokkalan sosiaali ja terveysasema saa lisätiloja, kun lisärakentaminen valmistuu. Vanhainkodin ja vanhusten palvelukeskuksen peruskorjaukset vaikuttivat osaltaan siihen, että erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan jonottavia potilaita oli keskimäärin 30. Tavoitteeksi oli asetettu enintään 12 potilaan jono. Yhteistyötä naapurikuntien kanssa lisättiin. Seutuyhteistyötä tehtiin lastensuojelulaitosten kesken sijaiskotityössä, sijaisvanhempien koulutuksessa, edunvalvonnassa ja velkaneuvonnassa. Yhteistyön suunnittelu aloitettiin elatusturvan palvelujen järjestämisessä. Kaupunki liittyi vuonna 2002 perustettuun kehitysvammaisten vammaispalvelusäätiöön. Jyväskyläläisten terveystottumukset ovat edistyksellisempiä kuin muualla maassa, selvisi Kansanterveyslaitoksen ja kaupungin kyselytutkimuksesta, johon osallistui lähes tuhat jyväskyläläistä. Maan Nea ja Annika puuhailivat pihalla Ruusujen eskariryhmän kanssa. Tapiolan päiväkoti toimi tilapäisesti Lutakon lähipalvelutalossa. Mikko Hieta keskiarvoihin verrattuna jyväskyläläiset tupakoivat vähemmän, syövät enimmäkseen terveellisemmin ja liikkuvat, myös työmatkoilla, enemmän kuin muut suomalaiset. Alkoholia jyväskyläläiset käyttävät keskimäärin enemmän kuin muut suomalaiset. Päivähoitoon hakeneet lapset saivat hoitopaikan lain määräämässä ajassa ja perheiden oikeutta päivähoitoon pystyttiin noudattamaan. 0 6vuotiaista lapsista 50 prosenttia oli kunnallisessa päivähoidossa ja 5,2 prosenttia yksityisessä päivähoidossa. Maksutonta esiopetusta annettiin 38:ssa päiväkodissa ja opetustoimen puolella viidessä koulussa. Päivähoidossa ja esiopetuksessa oli 180 lasta vähemmän kuin vuonna Kotihoidon tukea sai sata perhettä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotihoidon tukeen maksettiin tulosidonnaista ja valtuuston päätöksiin sidottua kuntalisää. Väestövastuisen omalääkäritoiminnan lupaus on, että potilas saa yhteyden omaan lääkäriinsä vähintään kolmen työpäivän kuluessa. Tätä lupausta ei aina pystytty toteuttamaan. Kiireelliset vastaanottotarpeet pystyttiin hoitamaan, mutta muun vastaanottoajan saattoi saada ajoittain vasta runsaan kolmen viikon kuluttua ajanvarauksesta. Jyväskylässä on yksi omalääkäri asukasta kohti. Vakinaisia lääkäreitä on palkattu, mutta sijaisten saanti vaikeutui. Lääkärivajetta helpotettiin solmimalla ostopalvelusopimus lääkäripalveluita tarjoavan yrityksen kanssa. Syyskuussa yksi ostopalvelulääkäri aloitti Kyllön terveysaseman keskitetyssä ensiavussa päiväaikana ja toinen joulukuussa. Näin vapautui lääkäreitä päivystystehtävistä omalääkäritoimintaan. 9

10 2002 Päihdepalvelut uudelle pohjalle Hammashoito laajeni Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö aloitti toimintansa Jyväskylä ostaa päihdeklinikka, katkaisuhoitoja kuntoutuspalvelut säätiöltä, jonka perustaminen ja alkava toiminta palkittiin Stakesin TERVESOS 2002 palkinnolla. Jyväskylän kaupunki aloitti uusien päihdepalvelutilojen rakentamisen Kyllön alueelle. Tilat valmistuvat kesällä 2003, jolloin eri päihdepalvelut pääsevät muuttamaan saman katon alle. Myönteistä oli myös se, että huumehoitojen toteuttamiseen saatiin valtiolta erityismäärärahaa. Keväällä 2002 valmistui huumausainestrategia, joka toimii oppaana huumausaineiden käyttäjien hoitoonohjauksessa ja viranomaisyhteistyössä. Vanhuspoliittinen strategia valmistui Jyväskyläläisten vanhusten elinoloille vuoteen 2010 saakka suuntaa antava ohjelma valmistui ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa. Strategiassa määritellään hyvää ikääntymistä tukevien toimenpiteiden painopistealueet. Vanhustenhoitoon lisättiin henkilökuntaa valtuuston 2001 tekemän periaatepäätöksen suuntaisesti. Työterveyshuolto liikelaitokseksi Työterveyshuollon nimi muuttui Jyväskylän Seudun Työterveydeksi. Liikelaitos aloitti toimintansa Liikelaitosmallilta odotetaan, että se mahdollistaa paremmat palvelut työterveyshuollon julkishallinnon ja yrittäjäasiakkaille sekä luo mahdollisuuden seutuyhteistyölle. TEKSTI: Leena Ruuskanen Uusia asiakkaita hammashoitoloihin tuli vuoden 2002 aikana ja potilaskäynnit lisääntyivät 3 600:lla edellisvuoteen verrattuna. Suun terveydenhuolto sai saman aseman muun terveydenhuollon kanssa joulukuussa 2002, kun kansanterveyslain muutokset tulivat voimaan. Kaupungin kahdeksalle hammashoitolalle tämä merkitsee melkoista haastetta, vaikka toiminnan laajenemista on hammashuollossa valmisteltu pitkäjänteisesti. Koko väestöllä on nyt mahdollisuus saada yhteiskunnan tukea hammashoitoonsa. Jyväskylässä tämä tarkoittaa sitä, että joulukuun alusta jyväskyläläistä tuli yhteiskunnan tukeman hammashoidon piiriin. Kunnat voivat päättää lakimuutoksen jälkeenkin hoidon järjestämiseen liittyvistä yksityiskohdista ja hoidon laadusta. Jyväskylän hammashuollossa luotiin tätä varten toimintastrategia ja priorisointijärjestelmä, joiden mukaan ensisijaisesti hoidetaan akuutit sairaudet, ehkäistään sairauksien syntyminen ja niiden paheneminen sekä yleisterveydelle aiheutuvat riskit, kertoo ylihammaslääkäri Pekka Utriainen. Lisääntyvään hammashoidon kysyntään aiomme vastata kehittämällä työnjakoa hammashuollon eri ammattiryhmien kesken ja lisäämällä yhteistyötä sekä alueen kuntien että yksityisten hammaslääkäreiden kanssa. Jyväskylässä on riittävästi hammashoidon palveluja, kun otetaan huomioon hammashoitopalveluiden kokonaismäärä, yksityinen ja julkinen yhteensä. Olemme saaneet sosiaali ja terveysministeriöltä euroa tukea vuosina toteutettavaan Jyväskylän seudun hammashuollon kehittämishankkeeseen, minkä tavoitteena on hyödyntää nykyistä tehokkaammin alueella sijaitsevat julkisen ja yksityisen perus ja erikoistason hammashuollon voimavarat. Hankkeessa tarkastellaan voimavaroja veronmaksajan, asiakkaan, prosessien sujuvuuden sekä henkilöstön jaksamisen ja oppimisen näkökulmista, Utriainen selvittää uuden hankkeen suuntaviivoja. Raisa Ojaluoto 10

11 Monimuotoista kansainvälisyyttä meillä ja muualla Kansainvälinen toiminta on tänä päivänä monimuotoista. Perinteinen ystävyyskaupunkitoiminta on saanut rinnalleen esimerkiksi EUprojekteja, kansainvälistä verkostotoimintaa ja osaamisen markkinointia. Yhteistyö ylittää niin paikallisten organisaatioiden kuin maidenkin rajat. Kansainvälinen kilpailukyky, myönteinen kansainvälinen imago, palvelujen parantaminen sekä mahdollisuuksien luominen kansainväliseen kokemusten vaihtoon ja oppimiseen ovat kaupungin kansainvälisen toiminnan ydintavoitteita. Kaupungin rooliin kuuluu muun muassa yhteistyön tukeminen ja koordinointi, internetsivujen ja esitteiden tuottaminen sekä aktiivinen toiminta kansainvälisissä osaamisverkostoissa. Laaja paikallinen yhteistyö mahdollistaa osaamisen tehokkaan viennin ja suurtenkin tapahtumien toteuttamisen. Tästä hyvänä esimerkkinä on syyskuussa pidetty kansainvälinen eurooppalaisen liikuntahallinnon kongressi, joka järjestettiin yhteistyössä yliopiston kanssa. Lisää resursseja Euroopasta Kaupungin rooli tulee esiin myös monissa EUrahoitteisissa hankkeissa. Yleisenä periaatteena on osallistua kaupungin strategiaa tukeviin hankkeisiin, joista saadaan oppia ja kokemusta sovellettavaksi myöhemmin. Tällainen yhteistyöprojekti on muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Pietarin Teknisen Valtionyliopiston, Leningrad Oblastin aluehallinnon sekä venäläisten Slantsyn ja Novaja Ladogan kaupunkien Tacishanke, jolla pyritään parantamaan yritystoiminnan edellytyksiä Pietarin ympäristössä. Tässä hankkeessa ammattikorkeakoulu oli osaamisen viejä, kaupunki hankkeen toteuttamisen mahdollistaja ja koordinoija; lopullinen hyödynsaaja on venäläinen osapuoli. Itämeren alueen kirjailijoiden yhteistyöhanke Baltic Ring paneutui hyvin erilaisiin kysymyksiin. Varsinaisia liikkeellepanijoita olivat Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian, Liettuan ja Saksan alueilla toimivat kirjailijayhdistykset ja muut alan toimijat. Jyväskylän kaupunginkirjasto KeskiSuomen maakuntakirjasto toimi hankkeen hallinnoijana, kirjailijayhdistykset ja Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskus hankkeen sisällön luojina ja toteuttajina. Myös maahanmuuttajien integroitumista ja elinolosuhteita pyrittiin parantamaan EUrahoituksen turvin. Maahanmuuttajaasiat olivat esillä myös siksi, että Jyväskylän seudun kotouttamisohjelman vuonna 2000 tehtyjen ehdotusten toteutumista tarkasteltiin ensimmäistä kertaa laajemmin. Henkilöstö kansainvälistyy Kansainvälistymisen edellytyksiä ovat osaava ja kansainvälisen yhteistyön taitava henkilöstö. Tähän pyritään muun muassa koulutuksen avulla, ja vuonna 2000 aloitetulla kansainvälisellä henkilöstövaihdolla. Vaihtoon voi hakea jokainen kaupungin vakituinen työntekijä. Vuonna 2002 Jyväskylän kaupungin kansainväliseen henkilöstövaihtoon osallistui neljä henkilöä. Oppia ja kokemuksia kansainvälistymisestä sekä uusia ideoita omaan työhön haettiin Englannista lääkärin työstä, Tanskasta vanhusten hammashuollosta, Ruotsista matkailutoimesta ja Venäjältä kielen opetuksesta ja koulumaailmasta. Osallistujat etsivät vaihtokohteet omatoimisesti niin että ne tukivat sekä osallistujan omia kuin yksikön työn kehittämistarpeita. Vaihtoprosessia tuetaan yliopiston järjestämällä kulttuurien kohtaamista käsittelevällä koulutuksella. Henkilöstövaihto on oivallinen tapa kansainvälistyä, oppia kieliä ja kehittää omaa ammattitaitoa, sekä viedä ulkomaille sitä laadukasta osaamista, jota kaupungin henkilöstöllä on useilla eri aloilla. Osaava henkilöstö on hyvää mainosta kaupungille. TEKSTI: Salla Leskinen ja Laura Ahonen KUVA: Elina Härkönen 11

12 2002 Koulukaupunki verkostoituu ja kehittyy TEKSTI: Merja Larkkonen Jyväskylä on perinteisesti tunnettu koulu ja opiskelukaupunkina. Opetustoimenjohtaja Markku Suortamon mielestä Jyväskylän arvostus koulukaupunkina on vahvistunut entisestään. Arvostus perustuu siihen erinomaiseen työhön, jota kouluissamme tehdään. Lähes seitsemänsadan opettajan joukossa on vain prosentin verran epäpäteviä. Heilläkin on opettajakelpoisuuden antavat pedagogiset opinnot suoritettuina. Opettajien asiantuntemus on otettu laajasti käyttöön myös meneillään olevassa opetussuunnitelmien uudistamistyössä. Uusien opetussuunnitelmien kokeiluversio otettiin käyttöön 1. 2.luokilla syyslukukauden 2002 alussa luokkien opetussuunnitelmatyö jatkuu edelleen vuonna Opettajien vahva osaaminen luo pohjan myös sille, että opetustoimessa tehdään jatkuvasti monipuolista ja ominta Irina Lobskaja opettaa venäjää Cygnaeuksen koulun oppilaille. Ilkka Pietarinen keista kehittämistyötä. Siinä on tärkeää verkostoituminen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön osallistuminen. Olemme mukana useissa Opetusministeriön, Opetushallituksen ja Kuntaliiton työryhmissä ja valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. Haluamme olla jakamassa omaa osaamistamme, mutta olla avoimia myös uusille, muualla kehitellyille toimintatavoille, Suortamo toteaa. Lähitulevaisuuden haasteita on lukiokoulutuksen kehittäminen, ja sen pohjaksi laadittiin lukiostrategia, kertoo Markku Suortamo. Keskeistä strategiassa on opiskelijalähtöisyys. Opiskelijalle halutaan luoda mahdollisuus opiskella Jyväskylän lukiossa, jossa jokainen koulu on itsenäinen, mutta opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja alueen eri lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Yhteistyön lisääminen lukioidemme sekä ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa on tärkeä osa tätä kehittämistyötä, toteaa Suortamo. Oppilaiden psyykkinen hyvinvointi ja siihen liittyvät palvelut nousivat keskustelunaiheiksi. Opetustoimen ja sosiaali ja terveyspalvelukeskuksen oppilashuoltoselvitys vahvisti, että erityisesti koulupsykologeja on aivan liian vähän. Opetuslautakunta oli linjannut oppilashuollon kehittämisen hyvin tärkeäksi ja varannut budjettiin rahan sitä varten. Tämän vuoksi asiaan voitiin tarttua heti palkkaamalla kolme määräaikaista koulupsykologia. Sosiaali ja terveyspalvelukeskus vakinaistaa viroista kaksi vuoden 2003 puolella. Cygnaeuslukion opiskelijat rakensivat kuumailmapallon. Oppilaiden hyvinvoinnin ja kotien kasvatustyön tukeminen on kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien yhteinen tehtävä. Meidän Jykä hanke jatkuu edelleen pyrkien tiivistämään erityisesti eri kaupunginosissa tapahtuvaa kasvatusyhteistyötä. Jyväskylän yliopiston koordinoima valtakunnallinen Mukavahanke taas pyrkii tukemaan oppilaiden sosioemotionaalista kasvua ja kasvattamaan koulun sosiaalista pääomaa. Hankkeen kokonaiskoulupäiväprojektissa koulut pyrkivät yhdessä kotien kanssa rakentamaan koululaisten päivistä sellaisia, ettei niihin kuulu pitkiä yksinäisiä iltapäiviä ja niiden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Mukavahankkeeseen lähteneeseen neljään jyväskyläläiseen kouluunkin saatiin noin 50 harrastuskerhoa, joissa 600 oppilasta on voinut mielekkäällä tavalla viettää iltapäiviään, kertoo Markku Suortamo. 12

13 Yhteinen tavoite on toimia lapsen parhaaksi Opetustoimessa meneillään olevassa opetussuunnitelmien uudistamistyössä korostetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että kaikissa kaupungin peruskouluissa toimisi yhteistyöstä vastaava vapaaehtoinen toimielin, kuten vanhempainneuvosto. Huhtasuon koulussa vanhempainneuvosto on toiminut aktiivisesti jo useita vuosia. TEKSTI JA KUVA: Merja Larkkonen Anneli Virtanen (oik.) arvostaa kodin ja koulun vuorovaikutusta. Rehtori Tuulikki Pulkkinen toivoo, että vanhempainilloissa voitaisiin yhdessä keskustella kasvatuksesta. Anneli Virtanen, kolmasluokkalaisen Aleksin äiti, osallistuu aktiivisesti Huhtasuon koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Tottakai minua kiinnostaa se, mitä koulussa tapahtuu, sillä lapseni viettää siellä ison osan päivästä, hän sanoo. Keskeinen yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä on Huhtasuon koulun rehtori Tuulikki Pulkkisen mukaan vanhempainillat. Perinteisten informatiivisten vanhempainiltojen lisäksi järjestetään toiminnallisia tapaamisia, kuten peliiltoja tai luontoretkiä. Usein vanhemmat kokoontuvat myös keskustelemaan jostakin tietystä kasvatuksellisesta tai lapsen kehitykseen liittyvästä teemasta, vaikkapa lapsen itsetunnon kehittämisestä. Tällöin keskustelu aloitetaan usein asiantuntijan alustuksella. Yhtenä tavoitteena tällaisille keskusteluille on se, että vanhempien kesken syntyisi vertaisryhmiä, joissa voitaisiin yhdessä pohdiskella kasvatuskysymyksiä, kertoo Tuulikki Pulkkinen. Yhteisten keskustelujen pohjalta voidaan luokissa myös tehdä yhteisiä sopimuksia vaikkapa kotiintuloajoista. Koulun ovet auki Anneli Virtanen on ahkera vanhempainiltoihin osallistuja. On hyvä, että koulu järjestää tilaisuuksia, joissa voi saada vahvistusta omalle vanhemmuudelleen, hän toteaa. Koulun vanhempainneuvoston jäsenenä Anneli Virtanen on mukana myös suunnittelemassa kodin ja koulun yhteistyötä. Hänen ehdotuksestaan koulussa järjestettiin viime vuonna avoimien ovien päivä, jolloin vanhemmat saattoivat tulla seuraamaan opetusta. Minusta koulumaailma voisi yleensäkin muuttua avoimemmaksi ja vanhemmat osallistua enemmän koulun arkiseen työhön, Anneli Virtanen sanoo. Vanhempien on hyvä saada tietoa esimerkiksi opetussuunnitelmista siitä mitä koulussa eri oppiaineissa todella opetetaan ja miten lapsen kehitystä koulussa tuetaan. On tärkeää tietää mennäänkö kotona ja koulussa samaan suuntaan. Huhtasuon koulussa on havaittu, että vanhemmat arvostavat erityisesti henkilökohtaisia keskusteluja opettajan kanssa. Anneli Virtanen näkee keskustelut ja yhteistyön molemminpuolisena mahdollisuutena. Uskon, että myös vanhemmat voivat olla voimavara opettajalle. Samalla puolellahan me olemme. Meillä on yhteinen tavoite halu toimia lapsen parhaaksi. Tule sellaisena kuin olet Tuulikki Pulkkinen toivoo, että vanhempainillat muutuisivat perheilloiksi, joissa vanhemmat, lapset ja opettaja voivat kaikki olla yhdessä. Myös koulun juhlia hän pitää tärkeänä yhteisöllisenä kohtaamistapana. Juhliin kaikkien vanhempien on helppo tulla. Hän toivoo, ettei koulun kynnys ole vanhemmille muulloinkaan liian korkea. Vanhempien on voitava kokea, että he voivat tulla yhteisiin tapaamisiin ja vanhempainiltoihin sellaisina kuin ovat, yhtä hyvin hiljaa kuuntelemaan kuin aktiivisesti keskustelemaan. 13

14 2002 Kuvataidetta, tanssia, musiikkia Kaupungin järjestämiin kulttuuritilaisuuksiin osallistui runsaasti yleisöä. Konsertit, kirjasto ja tapahtumat keräsivät suurimmat kävijämäärät. Kaupunginteatterissa kävi yli teatterin ystävää ja kunnallisen taiteen perusopetuksen piirissä oli noin oppilasta. Kulttuuritoimen keskus järjesti muun muassa Jyväskylän päivän, Jyväskylän Pääsiäisen ja Lasten Loiskis kulttuuripäivät. Vuoden aikana tapahtumia oli yhteensä 350 ja niissä liki kävijää. Kulttuurilautakunta juhli perustamisensa 25vuotisjuhlaa Jyväskylän päivän ohjelmassa. Kulttuuritoimen keskus järjesti yhdessä Suomi Kiinaseuran kanssa Pekingoopperan vierailun Jyväskylään. Jyväskylä Sinfonian taiteelliseksi johtajaksi valittiin Patrick Gallois, päävierailijaksi Ulf Söderblom ja toiseksi päävierailijaksi Juhani Raiskinen. Jyväskylä Sinfonialla oli 55 konserttia, joiden kävijämäärä nousi yli henkilöön. Kasvua oli 16% edelliseen vuoteen verrattuna. Orkesterin ohjelmistoon kuuluivat Tuomas Kantelisen ja Kirmo Lintisen teosten kantaesitykset. Orkesteri levytti Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi oopperan. Ilkka Pietarinen Suomen käsityön museon kesänäyttely Illusion 2002 toteutettiin yhdessä muun muassa Jyväskylän Kesän kanssa. Museon vuoden päänäyttely Pukupalapeli esitteli valtaosan Suomen kansallispukuneuvoston mallipukukokoelmasta. Museon yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa tiivistyi. Opastettujen ryhmien kokonaismäärä lähes kaksinkertaistui. Suomalaisessa konservatoriossa oli 860 lasta ja nuorta musiikin sekä noin tanssitaiteen perusopetuksessa. Musiikkialan ammatillisen perustutkinnon oppilaita oli 60. Konservatorio osallistui valtakunnallisten opetussuunnitelmien kehittämiseen. Rytmikoulu tarjosi opetusta peruskouluikäisille. Konservatorio järjesti lukuisia oppilaskonsertteja. Italian teemaviikolla toteutettiin Viva Italia konsertti. EUrahoitteinen Suomalainen musiikkikampus hanke käynnistyi syyskuussa. Tanssiopisto Saran toimintaan sisältyi myös lukuisia oppilasnäytöksiä, joista tärkein oli 20vuotisjuhlanäytös kaupunginteatterissa 22. huhtikuuta. Osa esityksistä toteutettiin yhteistyössä konservatorion soittajien kanssa. Kuvataidekoulu antoi arkkitehtuurin ja kuvataiteen perusopetusta 420:lle lapselle ja nuorelle. Yhteistyötä peruskoulun kanssa lisättiin. Opetushallituksen rahoituksella kehitettiin erityisesti digitaalisen kuvankäsittelyn opetusta ja jatkettiin laajan oppimäärän opetussuunnitelmien laadintaa. Kulttuurista nuorisotyötä vahvistettiin yhteistyössä muiden nuorisotoimijoiden kanssa ja tekemällä ostopalvelusopimus Kulttuuriyhdistys Väristys ry:n kanssa. Big Boom projekti mahdollisti Taidemuseon Volttinäyttelyssä taide ja urheilu kohtasivat. Kiinalainen taiji on taitolaji, joka kehittää koordinaatiota ja tasapainoa. bändeille dvdtekniikan käyttämisen demojen tekoon. Jyväskylän taidemuseon uudet kokoelmanäyttelyt Kaupunkielämää ja Mistä TAIDE on kotoisin? antoivat museolle uutta raikasta ilmettä. Graphica Creativa triennaalin 10. kansainvälinen taidegrafiikan näyttely Ketjut Links uudisti suurnäyttelyiden kuraattoriperinnettä ketjumaisella rakentumismuodollaan. Näyttelyiden ohella museo tarjosi runsaan ja monipuolisen työpajaohjelman. Esteetön museo projekti puolestaan lisäsi museon saavutettavuutta. KeskiSuomen museo tarjosi perusnäyttelyidensä lisäksi toistakymmentä vaihtuvaa taide ja kulttuurihistoriallista näyttelyä. Jyväskylän kaupunginkirjastossa siirryttiin mobiilipalvelujen käyttöön. Varatun aineiston saapumisilmoitukset välitetään sähköpostitse tai matkapuhelimeen asiakkaan valinnan mukaan. Harri Asikainen 14

15 Kirjasto toimi aktiivisesti verkkotiedon tuottajana. Vuoden aikana valmistui laaja KeskiSuomiportaali, joka sisältää noin 600 KeskiSuomea koskevaa linkkiä. Keväällä julkistettiin myös Keskisuomalainen kirjallisuus verkkosivusto. Baltic Ring kirjallisuusprojekti päättyi vuonna Se loi yhteistyösuhteet KeskiSuomen kirjailijoiden ja Itämeren maiden kirjallisuusyhdistysten välille. Kaupunginteatterissa kävi noin katsojaa. Esityksiä suurella näyttämöllä oli 126, pienellä näyttämöllä 96 ja lämpiössä 12. Ensiiltoja suurella näyttämöllä oli neljä. Parhaiten katsojia kokosi Täällä Pohjantähden alla, joka ylsi yli 90 prosentin täyttöasteeseen. Pienellä näyttämöllä nähtiin neljä ensiiltaa. Lämpiöön pystytetty Satuteltta kokosi esityksiinsä innokkaita lapsikatsojia Suomalaisuuskeskus Finnican toiminta keskittyi Kulttuurin KeskiSuomi sivuston toteuttamiseen. Vuoden kuluessa valmistuivat muun muassa Keski Suomen kirkkoja, taloushistoriaa ja kaupankäyntiä esittelevät sivut. KeskiSuomen museon kesäkauden päänäyttely ja museon 70vuotisjuhlanäyttely oli Aatteet marssilla lippukulttuurin keskisuomalaisia piirteitä. VIEREISEN SIVUN KUVA: Jyväskylän vapaapalokunnan 25vuotisjuhlalippu Aatteet marssilla näyttelystä. WPK on perustettu vuonna 1878 (Pekka Helin). TEKSTI: Elli Ojaluoto Pekka Helin Loiskis on jyväskyläläinen lastenmusiikin ammattiorkesteri, joka aloitti toimintansa vuoden 2001 alusta. Loiskiksella on kuusi päätoimista työntekijää sekä yli 20 vakituista ja tilapäistä vierailijaa ja avustajaa. Taiteellinen johtaja on Pentti Ra sinkangas. Musiikillisesti Loiskiksen ohjelmisto on monipuolinen: siinä on aineksia kansanmusiikista, jatsista ja tasokkaasta rytmimusiikista. Orkesteri käyttää instrumentteja flyygelistä kampiliiraan ja säkkipilliin. Noin 90 % ohjelmistosta on uutta kotimaista lastenmusiikkia. Loiskiksella on useita erilaisia konserttikokonaisuuksia, jotka rakentuvat joko vierailevan solistin, esiintyjäryhmän, runoilijan, lauluntekijän tai erilaisten teemojen ympärille. Loiskis kiertää maata ahkerasti: vuosina Loiskis teki 403 konserttia. Jyväskylän kaupunki on perustamisvaiheesta alkaen tukenut Loiskista avustuksillaan. Orkesterin suurin tukija kahden ensimmäisen vuoden aikana oli EU:n EAKRrakennerahasto. Tämän vuoden alusta Loiskis toimii teatteri ja orkesterilain mukaisen valtionavun piirissä ensimmäisenä lastenmusiikkiorkesterina Suomessa. Loiskiksen perustamisen taustalla oli huoli lastenkulttuurin nykytilasta. Loiskikselle on sydämen asia viedä tasokasta lastenmusiikkia pienille paikkakunnille, joiden budjetissa kulttuurin osuus on vähäinen. Orkesterin konserttilavana onkin koko Suomi: koulut, päiväkodit, perhetapahtumat ja festivaalit. Matti Salmi 15

16 2002 Vireä 90vuotias Teknisen palvelukeskuksen vuosi oli laadukkaiden palveluiden vuosi. Asukkaiden palvelutarpeisiin pystyttiin vastaamaan hyvin. Tarjolla oli puhdasta vettä, turvallisuudesta pidettiin huolta ja kaupungin viihtyisyyteen kiinnitettiin huomiota. Asuinympäristöjä rakennettiin ja hoidettiin. TEKSTI: Hilkka Miettinen KUVAT: Tommi Peltola Jyväsjärven Rantaraitti houkuttelee kulkijaa löytämään alkuperäistä luontoa ja rakennettua vihreyttä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kaunista ja viihtyisää kaupunkimiljöötä. Lähivuosina Rantaraitti kiertää 13,5 kilometrin matkan Jyväsjärven ympäri kahtena erillisenä lenkkinä, Eila Korpiaho määrittelee. Tavoitteenamme on ollut rakentaa kaunista ja viihtyisää kaupunkimiljöötä. Jyväsjärven Rantaraitti houkuttelee kulkijaa löytämään alkuperäistä luontoa ja rakennettua vihreyttä. Rakennuttajahortonomi Korpiahon erityisenä kiinnostuksen kohteena on ollut valaistus: Rantaraitin valaistus lisää pimeän ajan liikkumismahdollisuuksia. Kaikenikäisillä kuntalaisilla on mahdollisuus liikkua luonnossa rauhallisesti ulkoillen tai reippaasti kuntoillen. Liikunnan ohella kaupunkilaiset saavat vapaasti nauttia Jyväsjärvestä, sen vehmaasta luonnosta ja vehreästä kaupunkirannasta. Yleisten alueiden viihtyisyyttä parannettiin järjestämällä Rantaraitin ympäristötaidenäyttely ja lisäämällä kävelykadulle ja kauppatorille kesäkukkia. Lisäksi jatkettiin puistometsien raivauksia yhteistyössä KeskiSuomen ympäristökeskuksen kanssa (YTY2000 projekti). Teknisen palvelukeskuksen tavoitteena on ollut lisätä kuntalaisten kanssa käytävää keskustelua, jotta tarpeet ja palvelut kohtaisivat hyvin. Viime vuoden aikana järjestettiin useita suunnittelu ja rakentamishankkeiden esittelytilaisuuksia. Katu ja puistofoorumien alueellisiin asukaskyselyihin tuli noin vastausta. Kaupungin verkkosivujen kysymyspalstalla vastattiin todella runsaasti katuja ja puistoja koskeviin kysymyksiin. Vuonna 2002 tekninen palvelukeskus vietti 90vuotisjuhliaan. Vuoden kunniaksi kuntalaisia muistettiin lahjalla, joka kantaa hedelmää kauas tulevaisuuteen. Survoon istutettiin 564:n puun omenapuutarha kahden hehtaarin alueelle. Tarha tuottaa virkistystä ja virikkeitä muutaman vuoden kuluttua, kun puut ovat juurtuneet ja ne alkavat tuottaa hedelmää, kertoo rakennuttajahortonomi Eila Korpiaho, omenapuutarhaidean äiti. Omenapuutarhaan istutetuista puista 362 on hyötypuita. Tulevina vuosina puutarhassa kukkii punaisena ja vaaleanpunaisena myös 207 koristeomenapuuta. Lajikkeita on kaikkiaan 35. Myös Jyväsjärven ympäri kulkeva kevyenliikenteen väylä eli Rantaraitti sai paljon myönteistä palautetta. Rantaraitti on ahkerassa virkistys ja liikuntakäytössä. 16 Kiihkeän rakentamisen vuosi Rakentaminen jatkui Jyväskylässä vilkkaana. Merkittävimmät investointikohteet olivat Hannikaisenkadun uudistaminen, Laukaantien rakentaminen ja matkakeskuksen pihajärjestelyt. Hankkeet olivat mittavia, ja ne jouduttiin toteuttamaan varsin kireällä aikataululla. Eri toimijatahojen joustavuus ja tehokas yhteistyö auttoivat meitä onnistumaan, kuvaa Kari Hänninen, katuja puistoosaston rakennuttajainsinööri. Katujen rakentaminen ja hoitaminen toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Uusien asuinalueiden päällystyksissä löydettiin asukkaiden toivomuksesta parempi ratkaisu: katuja ei jätetä sorapinnalle, vaan uusien asuntoalueiden väyliä päällystetään kevytasfaltilla. Päällyste estää pölyja meluhaittoja sekä laskee rakennus ja hoitokustannuksia.

17 Omakotitontteja pystyttiin tarjoamaan tavoitteiden mukaisesti. Rakentamiskelpoisia tontteja luovutettiin yhteensä 123, joista 94 oli omakotitontteja. Vuoden aikana kaavoitettiin myös yksityisten omistamia maita. Onnistuneilla maankäyttösopimusneuvotteluilla kehitettiin kaupunkirakennetta suotuisaan suuntaan. Kunnallistekniset ratkaisut ovat myös ympäristöasioita Ympäristöasioiden huomioonottaminen tehostui. Tekninen palvelukeskus julkaisi toiminnastaan ensimmäisen ympäristöraportin. Ympäristöraporttia käytetään ympäristöjohtamisen työvälineenä ja se auttaa sitoutumaan ja toimimaan tavoitteiden mukaisesti ympäristöasioissa. Raportti kuvasi asioita, joita teknisessä palvelukeskuksessa on tehty haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja positiivisten vahvistamiseksi. Tiedon lisääntymisen kautta on huomattu, että ympäristöä säästävä toiminta on myös taloudellisesti tuottavaa. Valaistuksen kehittäminen kaupungissa on ollut tavoitteena jo 1990luvun lopulta. Vuosi 2002 päätti Ympäristöystävällinen ulkovalaistus projektin. Projekti osoitti, että uutta lampputekniikkaa käyttämällä voidaan saavuttaa huomattavaa säästöä energiankulutuksessa ja vähentää ympäristökuormitusta. Kotitalouksien jätehuolto on Jyväskylässä onnistuttu järjestämään hyvin. Toimintaa kehitetään edelleen, ja vuoden 2002 aikana järjestettiin muun muassa tärkkelyspohjaisten biojätepussien käyttökokeilu. Kolmannen kerran järjestetty kotitalouksien sähkö ja elektroniikkaromun talteenotto kasvoi 29%:lla edellisestä vuodesta. Jätehuollon kustannukset olivat alle vertailukuntien keskitason. Yhdyskuntatekniikan uusissa rakennuskohteissa on noudatettu tarkemmin ympäristö ja turvallisuusohjeita. Esimerkiksi Rasinrinteen alueella kunnallistekniikan rakentamisessa noudatettiin tarkempia suojaustoimenpiteitä. Jäteve Kirkkopuiston peruskunnostus valmistui kesällä. 15kerroksinen Innova valmistui Paviljongin rinnalle tammikuussa. siviemäröinnissä käytettiin suojarakenteisia putkia ja maapohjaan lisättiin huonosti vettä läpäiseviä materiaaleja mahdollisten vahinkotilanteiden varalta. Lutakon satamalle myönnettiin ensimmäistä kertaa Sinilippusertifikaatti, minkä saavuttaminen edellyttää sataman palveluilta laadukkuutta. Sinilippu on kansainvälisen Ympäristökasvatussäätiön (Foundation for Environmental Education) alainen kampanja. Palkinto myönnetään ympäristöstään huolehtiville, korkeatasoisille ja turvallisille käyntisatamille ja uimarannoille. Jyväskylässä käynnistyi kestävän liikenteen mallikuntatoiminta elokuussa. Alkuvaiheessa näkyvimpiä saavutuksia olivat teematapahtumat kuten autoton päivä ja liukuestekampanja. Keskustan polkupyöräpysäköinnin järjestäminen oli yksi ensivaiheen osaprojekteista. Mallikuntatoiminta koskettaa kaikkia toimialoja. Mukana ovat kaikki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta tärkeät tahot. Hankkeen rahoittavat Liikenne ja viestintäministeriö ja kaupunki yhdessä. Tulevia haasteita Tulevien vuosien tavoitteena on toiminnan tehostaminen. Kilpailuttamis ja tuotantostrategian määrittely on yksi vuoden 2003 keskeisimpiä kehittämistavoitteita. Tällöin tarkastellaan muun muassa kunnallistekniikan rakentamisen ja yhdyskuntateknisten palveluiden ylläpitoon liittyvät hankintamenettelyt ja sisäinen hinnoittelu. Aluetekniikan yksikön liikelaitostamista selvitetään. Jo nyt tiedetään, että alueellinen pelastustoimi aloittaa toimintansa

18 2002 Kaupunkirakentamisen mallivuosi Kesäpäivä kävelykadulla. TEKSTI: Ilkka Halinen KUVAT: Jussi Jäppinen Hannu Vallas Lutakko ympäröi vaneritehtaan piippua. 18 Omakotiasumista Nenäinniemessä. Jyväskyläläiset, kaupunki ja kaupunkisuunnittelu voivat olla tyytyväisiä vuoteen Satakunta vireillä ja aloittamatta olevaa kaavaa kuvastavat kaupungin vireyttä. Kohokohtia oli viime vuonna useita, joista päällimmäisinä Matkakeskus Innovakokonaisuuden valmistuminen, arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksyminen, maailmankuulun arkkitehdin Peter Zumthorin Harjunkulman suunnitelmat, täydennysrakentamisen ja Sippulanniemen osayleiskaavojen vahvistuminen sekä matala tiivisprojektin käynnistyminen. Matkakeskus ja Innova ovat kaupunkikuvallisesti merkittäviä ja luovat samalla toimivan yhteyden keskustan ja Lutakon välille. Rinnalle rakentuvat veturitallien alue sekä ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian instituutin ja viestintäalan Dynamorakennus täydentävät vaikuttavaa kokonaisuutta.

19 Mikko Hieta Pitkäjänteisen perustyön lisäksi Jyväskylä tekee myös kansainvälistä yhteistyötä kaupunkisuunnittelussa. Harjunkulman lisäksi voidaan nostaa esimerkiksi espanjalaisarkkitehtien Cristina Diaz Morenon ja Efrén GarciaGrindan Äijälänrannan suunnitelmat sekä vahvat perinteet arkkitehtuurin kansainvälisissä kesäkouluissa ja seminaareissa. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma laaduntakaajana Kaupunginvaltuusto hyväksyi paikallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Päätös on ilmaisu kaupungin tahdosta rakennetun ympäristön laadun parantamiseen. Se on myös merkki kaupungin halusta luoda korkeatasoinen ja vaihtoehtoinen, mutta samalla visuaalisesti ja toiminnallisesti ehjä ympäristö sekä asukkaille että elinkeinotoiminnalle. Vuonna 2002 Jyväskylässä rakennettiin noin 900 asuntoa ja muukin rakentaminen oli hyvin vireää: Paviljongin laajennus, keskussairaalan ja Kyllön laajennukset, ValmetRautpohjan hallintorakennus sekä Normaalikoulun alaaste ja ylioppilastalon laajennus yliopiston kampusalueella. Jyväskylässä suunnittelu on käynnistynyt Kortepohjan viereisellä Korteniityn alueella. Alueen suunnittelijana toimii arkkitehtitoimisto Kirsti Sivén, joka voitti myös Kyllön vieressä sijaitsevan Valimonmäen arkkitehtikilpailun. Arkkitehtitoimisto Arkjaatiset teki puolestaan keväällä selvityksen Hippoksen alueen pysäköinnin ja rakentamisen määrällisistä vaihtoehdoista. Tämän pohjalta arkkitehtitoimisto Arto Sipinen laati kaupunkikuvallisen luonnoksen, joka tulee toimimaan perustana alueen käynnistymässä olevalle kaavoitukselle. Jyväskylän lyseotalo täytti sata vuotta. Agora edustaa Arto Sipisen arkkitehtuuria. Matala ja tiivis kiinnostaa Katsottaessa eteen päin nousee esille vielä pari piirrettä ja kohdetta. Asuinaluesuunnittelussa maanlaajuisesti kiinnostavaa on tällä hetkellä matala tiivisrakentaminen (Matti), jonka tavoitteena on luoda pienimittakaavaista kaupunkiympäristöä kerrostaloalueen tehokkuudella. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Turbiinirakennus on ollut osa vaneritehdasta. 19

20 2002 Sadetusputket ja mustikat sulassa sovussa Vuonteen sadetusalueella. Veden laatu sai kiitosta kaupunkilaisilta Valtakunnallisen kyselytutkimuksen perusteella Jyväskylän veden laatu ohitti vertailukaupunkien keskiarvon. Asteikolla yhdestä viiteen jyväskyläläisten antama arvosana veden laadulle oli 4,6. Taakse jäivät niin pääkaupunkiseutu kuin Kuopio ja Tamperekin. Suurin tekijä veden laadun paranemiseen on Vuonteen tekopohjaveden käyttöön siirtyminen 2000luvun alussa. Vuonteen laitoksen käyttöönoton myötä kaikki kaupunkilaiset pääsivät nauttimaan pohja tai tekopohjavettä. Vesilaitos ennakoi myös 2003 kiristyvät talousvesivaatimukset sulkemalla jo syksyllä Pekonniemen pohjavedenottamon. Syynä Pekonniemen kohtaloon oli tiukentuva trikloorieteenipitoisuuden rajaarvo. Nyt kaupunkilaiset saavat vetensä kolmesta lähteestä: reilut 70 prosenttia Laukaan Vuonteelta, noin 20 prosenttia Jyväskylän maalaiskunnasta Leppälahdesta sekä Muuramesta, joka toimittaa veden Säynätsalon tarpeisiin. TEKSTI: Antti Laukkarinen Yhteinen ympäristömme Luonnonsuojelu Liitooravien levinneisyydestä Jyväskylän kaupungin alueella tehty selvitys sai runsaasti myönteistä julkisuutta. Selvitys tehtiin yhteistyössä kaupunkisuunnittelutoimiston ja tonttiosaston kanssa. Ympäristöterveys Ympäristöterveysyksikön laatujärjestelmää kehitettiin entistä kattavammaksi. Yksikkö osallistui Sisäilmavuosi 2002 koulutus ja viestintäkampanjaan sekä koulujen sisäilmakartoituksen jatkotoimiin. Luontovirkistys Sippulanniemen luontopolku parannettiin ympäristönhoitotyönä. Myös muutamia pienempiä luontopolkukohennuksia tehtiin sekä selvitettiin uuden luontopolun rakentamismahdollisuuksia Jokipakannotkon alueella Keljonkankaalla. Laboratorio Uuden kansainvälisen laboratoriostandardin käyttöönotto paransi tutkimusten laatua. Mittatekniikan keskus hyväksyi uuden standardin mukaisen toiminnan laboratoriossa. Ympäristöhallintajärjestelmä Kaupungin ympäristöhallinnan kehittämisprojekti oli käynnissä koko vuoden. Ympäristövirasto huolehti ohjausryhmän valmistelu ja sihteeritehtävistä. Ympäristölautakunta käsitteli virastossa laaditun kaupungin ympäristöpoliittisen ohjelman, ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Projektiin liittyen ympäristöviraston johtoryhmä jatkoi oman ympäristöhallintajärjestelmänsä rakentamista. TEKSTI: Niilo Frilander 20