LOPPURAPORTTI. Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä Kainuun ja Koillismaan poro petotilanteessa

Transkriptio

1 Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä Kainuun ja Koillismaan poro petotilanteessa LOPPURAPORTTI Virpi Keränen ja Harri Norberg Kainuun Etu Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN PÄÄKOHDAT Hankeorganisaation yhteystiedot ja hankkeen perustiedot Hankkeen tausta ja lähtökohdat HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeelle asetetut tavoitteet ja kohderyhmät Hankkeen toimenpiteet HANKKEEN KESKEINEN TOIMINTA Keskeinen toiminta työsuunnitelman mukaan kuukausittain Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Mukana olleet pantavalmistajat Yhteistyökumppanit HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Saavutetut tavoitteet ja tulokset suhteessa hankesuunnitelmaan Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista HANKKEEN TIEDOTUS JA JULKISUUS HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS JA RAHOJEN KÄYTTÖ YHTEENVETO JA HANKKEEN SYNNYTTÄMÄT JATKOTOIMENPITEET LOPPURAPORTIN LIITEAINEISTO...23 Liite 1 Yhteenveto GPS/GSM teknologiasta ja kenttäkokeista...23 Liite 2 GPS/GSM pantavalmistajat maailmalla...23 Liite 3 Hankkeesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita

3 1 HANKKEEN PÄÄKOHDAT 1.1 Hankeorganisaation yhteystiedot ja hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä Kainuun ja Koillismaan poro petotilanteessa Hankkeen kesto: Hankkeen tunnistetiedot: Diaarinumero 1169/ , hankenumero 3249 Hankkeen hallinnoija: Kainuun Etu Oy, Lönnrotinkatu 1, Kajaani Toimitusjohtaja Antti Toivanen, Gsm , Hankeorganisaatio: Projektipäällikkö Virpi Keränen, Kauppakatu 20 (PL 40), Suomussalmi, Gsm , Paikkatietoasiantuntija Harri Norberg, Kainuun Etu Oy; osoite: Arktinen keskus, Lapin yliopisto, PL 122, Rovaniemi, Gsm , Kenttävastaava Ari Junttila, Lietekyläntie 25, Hyrynsalmi, Gsm Hankkeen ohjausryhmä: Kaartinen Hannu Hallan paliskunta Toivanen Kauko Näljängän paliskunta Väisänen Eeli Hossa Irnin paliskunta Määttä Jouni Kuusamon kaupunki Schepel Ilmari Suomussalmen kunta Särkelä Matti Paliskuntain yhdistys Kettunen Mikko Kainuun Etu Oy, puheenjohtaja Keränen Virpi Kainuun Etu Oy, sihteeri Määttä Juha Kainuun TE keskus, valvoja 3

4 1.2 Hankkeen tausta ja lähtökohdat Porotalouden kannattavuus ja toimintaympäristö ovat muuttuneet voimakkaasti Kainuun ja Koillismaan alueella 2000 luvun kuluessa. Yksi kannattavuuteen vaikuttava ulkoinen tekijä on petovahinkojen merkittävä lisääntyminen, joka on muuttanut koko Suomen poronhoitoalueen kaakkoisosan porotalouden rakennetta ja tuottavuutta. Esimerkiksi Suomen eteläisimmän paliskunnan Hallan eloporoluku on laskenut viime vuosien kuluessa jo alle puoleen maa ja metsätalousministeriön säätämän suurimman sallitun poromäärän (2700 eloporoa) ja teurasporojen määrä on laskenut 1990 luvun keskimääräisestä 1182 (vaihtelu ) teuraasta 259 teuraaseen poronhoitovuonna 2007/08 (Taulukko 1; lähde: Paliskuntain yhdistyksen poroluettelot). Poronhoitovuoden 2008/09 todellinen eloporoluku oli enää 1055, mikä johtuu edelleen runsaiden petovahinkojen lisäksi myös siitä, että muutama poronomistaja käytännössä lopetti poronhoidon ja teurasti kaikki poronsa. Tästä johtuen vastaavasti teurasporojen määrä oli edellisvuosiin verrattuna suurempi (Taulukko 1.; poroluettelotiedot Hallan paliskunnan poroisäntä Ari Junttilalta ). Taulukko 1. Elo ja teurasporoluvut sekä luettujen vasojen lukumäärä ja vasaprosentti (luetut vasat/luetut vaatimet) Hallan paliskunnassa phv 2005/ /09. Poronhoitovuosneet Eloporoja Tuhoutu Todellinen Teuras Luetut Vasa % luetut eloporoluku poroja vasat 2005/ ,8 2006/ ,1 2007/ ,0 2008/09 * ,4 * ennakkotieto (Hallan paliskunnan poroisäntä Ari Junttila ) Petovahinkojen lisääntymisen seurauksena Hallan paliskunta sai vuonna 2006 jo yli kuusi kertaa enemmän tuloa petovahinkokorvauksina kuin teurastulona. Hallan osuus vuoden 2006 petokorvauksista oli eli yli 13 % koko poronhoitoalueen korvauksista. Vuonna 2007 korvaukset olivat (9 %) ja vuonna 2008 jo (12 %). Hallan poromäärä muodosti vastaavasti vain reilun prosentin koko poronhoitoalueen poromäärästä. Vuonna 2008 Hallan paliskunnassa korvattiin yhteensä 455 petovahinkoa (Py:n tilastoja ; Poromies 2/2009). 4

5 Kainuun porotaloutta on kehitetty systemaattisesti jo vuosia. Kainuun porotalouden kehittämishankkeen ensimmäinen osa toteutettiin ajalla ja sen jatko osa Hankkeiden taustalla oli esiselvityshanke , jossa tärkeimmiksi kainuulaisen porotalouden kehittämiskohteiksi nousivat poronlihan suoramyynnin ja jatkojalostuksen kehittäminen paremman hintakehityksen turvaamiseksi (poronlihan hinta oli juuri laskenut kymmenillä prosenteilla). Poronlihalla oli ja on edelleen hyvä kysyntä ja myös hintakehitys on ollut viime vuosina suotuisa palaten aallonpohjasta normaalitasolle. Näistä sinänsä positiivisista tekijöistä ei kuitenkaan ole ollut kainuulaisille ja koillismaalaisille poronomistajille iloa, koska heillä ei ole enää riittävästi poroja jalostettavaksi. Usko elinkeinoon hiipuu eikä nuoria yrittäjiä saada ikääntyvän poromieskunnan täydennykseksi jatkamaan elinkeinoa. Nykytilanteessa Ylä Kainuussa ja Koillismaalla tarvitaan nopeita toimia helpottamaan porotalouden tilannetta. Tältä pohjalta suunniteltiin teknologisten keinojen etsimiseen keskittyvä hanke, jonka tarkoituksena oli luoda silta teknologisen osaamisen ja apua tarvitsevan porotalouden ja osin myös metsästäjien ja muiden alkutuotannon alojen välille. Lyhyen hankkeen avulla haluttiin selvittää, olisiko mahdollista löytää paikallisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita, joiden avulla petojen tappamat porot olisivat löydettävissä mahdollisimman tarkasti, ja joiden avulla olisi mahdollista estää petoja tappamasta poroja. Hanke oli erittäin perusteltua toteuttaa juuri Kainuussa ja Koillismaalla, jossa ollaan jo vuosia oltu mahdottomassa tilanteessa kasvavien petomäärien aiheuttamien seurausten vuoksi. Tämän vuoksi kynnyksen ratkaisun löytämiselle voitiin olettaa olevan huomattavasti matalampi jo vuosia asian etulinjassa olleilla tahoilla kuin muualla. Hankkeessa tuotettua tietoa haluttiin jakaa koko poronhoitoalueelle, sillä ongelma on kaikille Suomen porotalousyrittäjille yhteinen ja uusilla teknologisilla ratkaisuilla olisi todennäköisesti myös paljon muita hyödyntäjiä esimerkiksi metsästäjissä ja muilla alkutuotannon aloilla. Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä Kainuun ja Koillismaan poro petotilanteessa hanketta hallinnoi Kainuun Etu Oy, joka on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehitysyhtiö. Hanketta osarahoitti Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

6 2 HANKKEEN TAVOITTEET 2.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet ja kohderyhmät Hankkeen keskeisimpänä sisältönä oli: Aloittaa uusimman teknologian kokeileminen, jonka avulla voidaan saada aikaan joko kehittämis, yritys tai tutkimushankesektorilla jatkotoimia, joilla maasuurpetojen tappamat porot löydetään ja vahinkojen määrää voidaan vähentää tulevaisuudessa niin porotaloudessa kuin muussakin eläintuotannossa. Hankkeen keskeiset osa alueet olivat: 1) Esittelytyö Kainuun ja Koillismaan teknologiayrityksille, jonka avulla niitä pyydetään mukaan uuden teknologian tai uusien teknologisten sovellusten kehittämistyöhön tai muiden teknologisten ratkaisujen luomiseen petojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. 2) Selvitystyö, jonka avulla testataan uusia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiota kuolleiden porojen löytymiseksi tai peto poro ongelmien vähentämiseksi käytännössä. Erityinen painopiste on kokeilussa, jossa selvitetään uusimpien paikannusteknologisten sovellusten (GPS/GSM seurantapannat) käytettävyys porojen paikannuksessa sekä petovahinkojen havaitsemisessa ja ehkäisemisessä. 3) Rakentaa saatujen tietojen ja kokemusten pohjalta uusia, teknologisia toimintamalleja alueelle, joka kärsii eniten petovahingoista. Lisäksi selvitetään mittareita, joiden avulla on mahdollista seurata tilanteen kehittymistä muuttuneiden toimintamallien myötä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Kainuun alueelle sijoittuvat paliskunnat (Halla, Näljänkä ja Hossa Irni (osin Kuusamon alueella)) ja niiden poronomistajat. Kokonaisvaltaisesti hankkeen tuloksista hyötyvät kaikki poronhoitoalueen poroyrittäjät ja mahdollisesti myös muut maaseudun yrittäjät, esim. lampurit. Hyödynsaajia ovat myös teknologiayritykset, tutkimuslaitokset sekä hallinto. Teknologiayritykset ja tutkimus hyötyvät uusien menetelmien kehittämisestä ja soveltuvuuden testaamisesta. Teknologiasektorille voi syntyä uusia innovaatioita ja markkinoita. 6

7 2.2 Hankkeen toimenpiteet Hankkeen toimenpiteet olivat: 1) Esittelykierros ja pyyntö alueen teknologiayrityksille lähteä hankkeen mukana etsimään ratkaisua poro peto problematiikkaan. Hanke tarjoaa mahdollisuuden yrityksille testata välineistöään maastoolosuhteissa porojen kanssa. 2) Kokeilutyö, jonka avulla testataan uusia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiota peto poro ongelmien vähentämiseksi käytännössä. 3) Suunnittelutyö, jonka avulla rakennetaan saatujen tietojen ja kokemusten pohjalta uusia toimintamalleja alueelle, joka kärsii eniten petovahingoista. 4) Ehdotus, jossa otetaan huomioon myös yhteiskunnalliset ja sosiaaliset innovaatiot kuten eri sidosryhmien osallistuminen peto ongelmien ratkaisuun. 3 HANKKEEN KESKEINEN TOIMINTA 3.1 Keskeinen toiminta työsuunnitelman mukaan kuukausittain Helmikuu 2009 Hankkeen alussa käytännön aloitustoimenpiteiden lisäksi kirjoitettiin tarkennettu työsuunnitelma ja tiedotussuunnitelma sekä pidettiin ohjausryhmän ensimmäinen kokous , jossa käsiteltiin ohjeiden mukaisesti ensimmäiselle kokoukselle kuuluvat asiat: ohjausryhmän toimintaan ja hankkeen sisältöön liittyvät asiat, hankkeen maksuliikenteestä päättäminen ja muut asiat, samalla määriteltiin myös projektiryhmän kokoonpano. GPS/GSM poropantojen + tarvittavien lisäpalvelujen/ laitteiden vuokraus ja opintomatka Ruotsiin kilpailutettiin. Asiantuntijapalkkiot siirrettiin palkkoihin ja tämän muutosbudjetin myötä teknologia ja paikkatietoasiantuntijan paikkaa ei tarvinnut kilpailuttaa, kun kyseessä oli alle vuoden työsopimus. 7

8 Yhteydenpito paliskuntiin ja maaseutusihteereihin sekä tärkeimpiin yhteystyökumppaneihin ja pantatoimittajiin hoidettiin sähköpostitse ja puhelimitse. Hanketiedotteet laitettiin Kainuun Edun ja Poro Kainuun www sivuille. Lisäksi Ylä Kainuu ja Kainuun Sanomat tekivät oma aloitteisesti jutut hankkeesta. Hankkeen yhtenä keskeisempänä osa alueena ja toimenpiteenä oli pyytää kajaanilaisia ja kuusamolaisia teknologiayrityksiä mukaan yhteistyöhön ratkomaan poro peto problematiikkaa tarjoten samalla mahdollisuus kenttätesteihin. Paikalliset teknologiayritykset kartoitettiin yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Kajaanista valittiin neljä vierailukohdetta ja Kuusamosta yksi. Kuusamolainen yritys ei ollut kiinnostunut yhteistyöstä, sen sijaan kajaanilaisia aihe kiinnosti kovasti. Projektipäällikkö vieraili seuraavissa yrityksissä: Tieto Oskari Oy, Ebsolut Oy, Gisforest Oy ja Exéns Development Oy. Kaikissa yrityksissä oli mielenkiintoa asiaa kohtaan ja Kainuun porotalouden ongelmat tuntuivat olevan hyvin tiedossa. Valmiita teknisiä ratkaisuja ja innovaatioita ei kuitenkaan löytynyt. Hullun maallikon ajatuksina esitettiin erilaisia hyökkäyksentunnistimia tai karkottimia kuten ääniä tai välähdyksiä pannasta, sähköiskua, etovaa hajua, myrkkykapseli tai chilipippuria, saippuaa tai feromonia. Keskusteluissa suurimmaksi ongelmaksi muodostui hinta ja epätietoisuus maksavista asiakkaista. Yritykset olivat yhtä mieltä siitä, että pannan ja seurantajärjestelmän hinnan pitäisi olla n. 100 /kpl (alv 0 %), jotta sille olisi riittävästi ostajia. Nykymenetelmät soveltuvat tutkimuskäyttöön, eivät joka poromiehen käyttöön. Ennaltaehkäisy koettiin vaikeana, ratkaisu oli kaikkien mielestä sekä porojen että petojen pannoittaminen. Samaan hengenvetoon todettiin, että ongelma ei kuitenkaan ratkea 6 kk:ssa vaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Teknologiaa yhtenä moduulina mahdollisessa jatkohankkeessa pidettiin hyvänä, jos t&k kustannuksia voidaan siten saada alemmas Maaliskuu 2009 Maaliskuun 16. päivänä palkattiin hankkeeseen kaksi asiantuntijaa: Harri Norberg, joka toimi teknologia ja paikkatietoasiantuntijana ja vastasi porojen GPS/GSM seurantakokeilusta sekä Ari Junttila, joka toimi kenttämiehenä vastaten kentällä porojen pannoittamisesta ja seurannasta. Pantatoimittajien kanssa selvitettiin poropantojen sekä niihin liittyvien tietokone ja mobiilisovellusten käytännön kuvioita. Ongelmana oli osin hieman puutteellinen ohjeistus tarvittavista sovelluksista ja SIM korteille asetetuista vaatimuksista. Osaa pannoista odoteltiin tovi ennen kuin ne saatiin valmiiksi testeihin. 8

9 Kenttäkokeet pääsivät käyntiin 24.3., jolloin myös pidettiin hankkeen tiedotustilaisuus. Kolmen eri laitevalmistajan: Tracker Oy:n, Followit Lindesberg Ab:n ja Pasi Koivumaan GPS/GSM seurantapannat laitettiin yhteensä kuudelle vaatimelle Ari Junttilan porotarhalla. Samalla esiteltiin medialle, miten porojen seuraaminen tapahtuu käytännössä kännykän ja tietokoneen avulla. Tiedotusvälineitä tapahtuma kiinnosti erittäin paljon, paikan päällä oli Ylen lisäksi edustajat viidestä eri mediasta. Pannoitustilaisuus sai mediatilaa Pohjois Suomen Uutisissa ja Yle 1 pääuutislähetyksessä vielä samana päivänä. Maaliskuun kenttäkokeilut sijoittuivat pääsääntöisesti Ari Junttilan porotarhan alueelle, mikä oli GPSpantojen testaustoiminnan kannalta lopulta ensiarvoisen tärkeä ratkaisu, koska kaikkien kolmen laitevalmistajan pannoissa esiintyi alkuvaiheessa ongelmia. Pantojen saaminen takaisin tutkittavaksi ja huollettavaksi olisi siirtynyt useilla kuukausilla, mikäli pannoitetut porot olisi heti päästetty maastoon. Kun ongelmat tulivat esiin jo alkuvaiheessa porojen ollessa vielä tarhassa, pystyttiin hankkeen taholta antamaan välitöntä t&k palautetta laitevalmistajille. Yhteenveto kenttäkokeista löytyy liitteestä Huhtikuu 2009 Kenttäkokeet jatkuivat ja kokemuksia eri pannoista ja niiden seurantaohjelmistoista alkoi kertyä, vaikka porot eivät vielä olleet lähteneet tarhasta. Tämä oli sikäli hyväkin asia, sillä pantoja jouduttiin edelleen ottamaan poroilta pois ja korjaamaan esiin tulleita vikoja. Jos porot olisivat olleet jo maastossa, pantojen poissaaminen olisi voinut olla vaikeaa. Nyt pannat voitiin vikatilanteessa toimittaa välittömästi postitse laitevalmistajille tarkempiin tutkimuksiin ja huoltotoimenpiteisiin. Mediamylläkkä pidetyn pannoitustilaisuuden jälkeen sai aikaan sen, että muualla Suomessa toimivat teknologiayritykset kiinnostuivat hankkeen kokeiluista ja ilmoittautuivat halukkaiksi mukaan yhteistyöhön. Tämän myötä yrityskierros laajennettiin muualle Suomeen ns. potentiaalisiin yrityksiin, joilla oli jo jonkinlaista GPS teknologiaa tai ohjelmistoja olemassa, ja jotka olivat kiinnostuneita yhteistyöstä. Oulussa vierailtiin Tmi JohnBearissa (kotipaikka Muhos) ja Ultracom Oy:ssä (kotipaikka Kempele), Salossa GeoSentric Oyj:ssä. Tmi JohnBearin ja Ultracom Oy:n tapaamisen seurauksena Ultracom aloitti tuotekehityksen uudesta GPS/GSM poropannasta, jonka proto luvattiin testeihin toukokuun aikana. Oulun Infokartassa pidetyn palaverin seurauksena hankkeelle luvattiin toukokuun alkuun mennessä EasyGO Hunterin (mobiilikartta ja GPS/GSM laitteiden seurantasovellus matkapuhelimissa) päivitetty poro softaversio, jossa saapuneista paikkatietoviesteistä (kukin on siis yksittäinen sijaintitieto yksittäiseltä porolta) voidaan "ruksata" halutut paikannukset ja tuoda ne kerralla karttanäytölle. Päivitetty EasyGO versio julkaistiin Pohjois Suomen Erämessuilla (hanke sai betaversion ennen mes 9

10 suja testaukseen). GeoSentric Oyj puolestaan oli toimittanut Norjaan GPS/GSM poropannan prototyyppejä ja sieltä saadun palautteen sekä hankkeen antaman tietotaidon pohjalta jatkoi pannan tuotekehitystä. Uusi protomalli luvattiin Kainuuseen toukokuun aikana. Myös kainuulainen yritys, Samfinder Oy Vuokatista, ilmoitti kehittävänsä paraikaa poropantaa, jonka protoa oli lupa odotella testeihin toukokuun aikana. Kenttäkokeista informoitiin mukana olevia pantavalmistajia ja ongelmatilanteissa kysyttiin tarvittaessa apua. Testaus osoittautui yllättävän työlääksi, sillä pantamalleissa oli ennakoitua enemmän ongelmia toimivuudessa. Hankkeen pannoituskokeiluaikaa pidettiin jo tässä vaiheessa liian lyhyenä aikana. Followitin pannoista (4 kpl) vain kaksi toimi enää. Trackerin panta oli viikossa syönyt karvaa poron niskasta (pantamalli/ materiaali ei tosin ollut paras mahdollinen Trackerin kehittämistä malleista). Pasi Koivumaan pannan elektroniikka pysähtyi myös kerran (todennäköisesti yli 25 asteessa käyneen pakkasyön vuoksi; tämä mahdollisuus oli tiedossa prototyypin käyttöönottovaiheessa), mutta ongelma saatiin nopeasti ratkaistua herättämällä panta uudelleen. Muilta osin kokeilu sujui hyvin. Ohjausryhmän 2. kokous pidettiin , jossa käytiin läpi pannoituskokeilua ja kuultiin teknologiaja paikkatietoasiantuntijan sekä kenttämiehen kokemuksia kenttäkokeista. Lisäksi ohjausryhmä antoi oman lausuntonsa teknologian osuudesta Petoseutu ja Petotietohankkeissa, joihin Suomussalmen kunta haki rahoitusta. Petoseutuhankkeeseen lisättiin poropantojen markkinaselvitys (tarve, toiveet, tiedotus) ja Petotietohankkeeseen paikannusteknologian KV seminaari (yhteistyö, tiedon ja kokemusten vaihto). Itse pannoituskokeilua pidettiin liian lyhyenä ja sen jatkomahdollisuuksia pohdittiin. Jo aiemmin oli tullut esille, että Kainuun TE keskuksen kanta jatkohankkeeseen oli, ettei pantakokeilua rahoiteta toista kertaa elinkeinojen kehittämishankkeena Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Rahoitus olisi kuitenkin mahdollista saada yritysryhmähankkeena, jossa mukana olisivat pantoja kehittävät teknologiayritykset. Näillä perusteilla pannoituskokeilu rajattiin pois suunnitteilla olevista hankkeista. Ohjausryhmä myös esitti, ettei opintomatkaa Ruotsiin järjestetä, vaan keskitytään tässä vaiheessa teknologian kehittämistoimenpiteisiin ja pantaporojen maastoseurantaan. Tieto loppuvuoteen suunnitellusta paikannusteknologiaseminaarista vaikutti tähän päätökseen. Suomessa ja muualla maailmassa toimivat pantavalmistajat haluttiin selvittää pintapuolisesti googlaamalla. Koira GPS laitteet rajattiin pois kokonsa ja lyhyen toiminta aikansa takia. Eri hakusanoilla pantavalmistajia, jotka tekevät pantoja isommille eläimille, kuten poroille, hirville, villi ja karjaeläimille löytyi Euroopasta naapurimaiden Ruotsin ja Norjan lisäksi Saksasta ja Skotlannista, loput USA:sta, Kanadasta ja Etelä Afrikasta. Lista yrityksistä raportin liitteenä (liite 2). 10

11 Huhtikuun aikana hankkeessa tehtiin myös aktiivisesti yhteistyötä ja tiedonvaihtoa vastaavien Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivien hankkeiden kanssa. Tämän verkostoitumisen ja tiedonvaihdon myötä hanke sai merkittävää uutta tietoa liittyen eri laitevalmistajien tarjoamiin paikannusratkaisuihin (laitekokonaisuudet, toimintavarmuus, hinnat jne.). Voitiin myös todeta, että samaan aihepiiriin liittyvää kehitystyötä niin teknologisten ratkaisujen kuin elinkeinonkin näkökulmasta tehdään rinnan monissa eri hankkeissa Pohjoismaissa. Useimmat paikannustekniikan käytön tavoitteista olivat samoja kuin Kainuussa, myös petovahinkojen vähentäminen. Ruotsissa oltiin yhteydessä Västerbottenin eteläosassa sijaitseviin Vilhelmina Norran ja Vapstenin siidoihin, joissa GPS pantahankkeet ovat toimineet jo parin vuoden ajan. Vaikka pantojen toimintavarmuudessa oli Ruotsissa todettu samat ongelmat kuin Kainuussakin, oltiin siellä sitä mieltä, että porojen etäpaikannus GPS pantoihin perustuen on tullut jäädäkseen. Norjassa oltiin yhteydessä Bioforsk tutkimuslaitoksen tutkijaan Svein Eilertseniin, joka oli parhaillaan käynnistämässä norjalaisen Telespor AS:n kehittämään paikannustekniikkaan perustuvaa testausta Nordlannin läänissä. Sveinin kautta saatiin myös kontakti norjalaiseen Hattfjelldalenin paliskuntaan, jossa oli jo jonkun aikaa testattu suomalaisen GeoSentric Oy:n paikannusratkaisua. Tämä lisäsi hankkeen tietoa kotimaisista ratkaisuista, vaikka testaustoimintaa tehtiinkin Norjassa Toukokuu 2009 Toukokuussa kenttäkokeet jatkuivat, vaikka projektipäällikkö aloitti jo loppuraportin kirjoittamisen. Pannoitetut porot olivat jo lähteneet tarhasta ja porojen liikkeitä maastossa seurattiin säännöllisesti. Tracker Oy lanseerasi uuden GPS pannan, Tracker Boazun, jonka tärkeimpiä ominaisuuksia olivat pitkä laskennallinen toiminta aika, keveys ja paristonvaihtomahdollisuus maastossa. Myös SIM kortin vaihto oli tehty aiempia ratkaisuja helpommaksi ja käyttäjän ulottuville. Yksi Boazu mallin panta otettiin käyttöön Hyrynsalmella 6.5. Sen sijaan Ultracomin ja GeoSentricin tuotekehitys ja protovaiheessa olevat pannat eivät ehtineet hankkeen kenttäkokeisiin. Ultracomista todettiin, että vaikka heillä on toimiva metsästyskoirien paikannusjärjestelmä, jonka pohjalle ei olisi vaikea rakentaa porolle sopivaa pantaa (koirasovellus isommalla paristopaketilla), he haluavat rakentaa porosovelluksensa alusta asti sen omista lähtökohdista. GeoSentric halusi puolestaan selvittää ensin Norjan kokeilussa esille tulleen teknisen palautteen ja tuoda sovelluksensa vasta sitten porokäyttöön Suomessa. Kokeilun tässä vaiheessa alkoi valjeta, että markkinoilla olevat pannat eivät ehkä olekaan niin tuotantovalmiita, kuin alun perin ajateltiin. Uusia, edullisempia pantamalleja ei lupauksista huolimatta saatu tes 11

12 taukseen, mikä oli pettymys hankkeen tavoitteiden kannalta. Testauksen aikana poromiesten tärkeimmäksi ostokriteeriksi talvitoimivuuden lisäksi nousi hinta. Toisaalta joissakin tapauksissa laitteista oltiin valmiita maksamaan kohtuullisia summia, mikäli ne toimisivat luotettavasti. Perusteluna oli esimerkiksi, että mikäli pannan avulla löytyy pedon tappama poro, se maksaisi sillä hankintahintansa petovahinkokorvauksen muodossa. Hankkeen lyhyt toiminta aika ja alkuvaiheen vaikeudet laitteiden toimivuuden kanssa eivät antaneet riittäviä eväitä varsinaisten paikkatietosovellusten rakentamiseen. Ajatuksena oli selvittää ns. Open Source GIS ohjelmien mahdollista käyttöä GPS paikannuksien ja petovahinkotietojen tallennusjärjestelmänä. Ajatus päällekkäisten poroihin ja petoihin liittyvien paikkatietojen yhdistämisestä lienee kuitenkin edelleen ajankohtainen RKTL:n myöhemmin tänä vuonna käyttöönotettavan tietokonepohjaisen Tassu järjestelmän yhteydessä. Vaikka varsinaista paikkatietojärjestelmää ei toukokuussa rakennettu, suoritettiin maastossa liikkuvien GPS pantaporojen osalta jatkuvaa paikannustietojen ja havaintojen tallennusta. Hankehenkilöstö piti keskenään tiiviisti yhteyttä paikannusten suhteen ja teki maastotarkastuskäyntejä GPS pantaporojen viimeisimpiin sijainteihin. Todettiin, että paikannuksen pitää olla todella tuore, jotta poron voi toukokuussa päästä näkemään kännykkään tai portaaliin saadun paikannuksen perusteella. Todettiin myös, että esim. Poro 1 oli menettänyt vasansa jo ensimmäisen maastossaoloviikkonsa kuluessa. Sen käyttämällä alueella ei kuitenkaan ollut todettu petojen jälkiä tai petovahinkoja. Hankkeessa kartoitettiin myös vastaavia aiempia kokeiluja. Selvisi, että vastaavat kokeilut Suomessa on aloitettu v Tällöin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) hallinnoiman PORO ICT hankkeen aikana kehiteltiin uusia poron paikannuspantoja ja testattiin niiden soveltuvuutta ja hyötyä käytännön porotyössä. Testeissä keskityttiin lähettimen toiminta aikaan sekä pantamateriaalikokeiluun. Tavoitteena oli luoda panta, jonka toiminta aika olisi yksi vuosi ja joka olisi riittävän kevyt poron kannettavaksi. Lisäksi pantamateriaali oli oltava sellainen, että se ei kerää talvella lunta eikä hierrä poron karvaa poikki. Testaus aloitettiin RF pannoilla (radiotaajuuspanta, joka paremmin tunnetaan koirapantana). Tuloksena oli panta, joka oli kestävä ja kevyt (740 g), mutta toimintasäde oli aivan liian lyhyt, jotta siitä olisi ollut todellista hyötyä. Toisena testattavana sovelluksena olivat GPS/GSM pannat, jotka hakevat sijaintinsa satelliiteista (GPS signaali) ja lähettävät sijainnin tekstiviestinä maa asemalle, josta se on nähtävissä tietokoneen avulla. Poron oli siis oltava GSM verkon peittoalueella tullakseen havaituksi. Testeissä ilmeni ohjelmointivirheitä, pantojen huoltoväli oli 8 kk ja käyttöliittymän karttapohja oli huono. Kokeilua on jatkettu SAKK:n hallinnoimassa DigiBiellu Digitaalinen poronkello hankkeessa, jonka tehtävänä on porojen paikallistaminen ja liikkumisen seuranta. Hankkeessa on testattu kahden eri pantavalmistajan, Tracker Oy:n GPS/GSM pantoja ja saksalaisen Vectronic Aerospace GmbH:n 12

13 GPS/Argos satelliittipantoja. DigiBiellu hankkeen mukaan satelliittipanta vaikuttaa tällä hetkellä parhaimmalta ratkaisulta huomioiden GSM verkkojen katvealueet, mutta sen ongelmana on toistaiseksi seurannan korkea hinta. Oleellista on huomioida, että aiempien vastaavien hankkeiden tavoite on ollut paikallistaa porot poronhoitotöitä varten, eivätkä ne ole keskittyneet estämään petovahinkojen syntyä. Huomattiin, että eri paikanninvalmistajien välillä ei ole suuria eroja teknisessä toteutuksessa. Ongelmat liittyvät pantojen käytännön toteutukseen, kuten materiaaleihin (esim. pantamateriaalit: PVC muovi, nahka, jokin muu, markkinoille tulossa myös joustava pantamateriaali?), virtalähteeseen, pannan laittamiseen poron kaulaan (tiukkuus) sekä huolimattomuuteen, hitauteen ja liian moniin välikäsiin. Ongelma on myös liiketaloudellinen kannattavuus sekä tuotteistamisen puute, joka näkyy mm. siinä, ettei huoltoa ja jälkineuvontaa yleisesti koeta kovin tärkeänä. Tulevaisuuden ratkaisuina koetaan 1) satelliittipannat, joiden ongelmana tänä päivänä on korkea seurannan hinta, 2) joustava pantamateriaali, joka mahdollistaa pantojen laittamisen hirvaille ja matkailuporoille sekä 3) hybridivirtalähteen kehittäminen (paristot + aurinkopaneelit). Selvitettäessä GPS/GSM poropaikantimien investointitukimuotoja ilmeni, ettei tällä hetkellä ole olemassa mitään tukijärjestelmää tukea yksittäisten poromiesten pantahankintoja. Maatalouspuolenkin rahoitus on pois suljettu, koska laissa maatalouden rakennetuista todetaan, että porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakenteen parantamiseen myönnettävistä tuista on voimassa, mitä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaissa (45/2000) sekä kolttalaissa (253/1995) (ja niiden nojalla annetuissa alemman asteisissa säädöksissä) säädetään. Lapin TE keskuksen porotalousasiantuntija Keijo Alangon mukaan ainoa ja oikea rahoituskanava tällä hetkellä on pantojen hankkiminen paliskuntainvestointina tai pantojen rahoittaminen jonkin hankkeen kautta. Paliskunnille olisi mahdollista myöntää irtaimistoavustusta enintään 40 % (alv 0 %) hyväksyttävistä kustannuksista. Koska asia on vasta kypsymässä, paliskunnat voisivat alkuvaiheessa hankkia esimerkiksi pantaa, joiden avulla saataisiin kokemuksia pantojen hyödyllisyydestä. Eri tahojen kannanotot peto ongelmien ratkaisemiseksi vaihtelevat. Suomussalmen ja Kuhmon maaseutusihteerien mielestä paras ratkaisu on joko tehostettu raatojen etsintä tai yksinkertaisesti petojen vähentäminen. Paliskuntain yhdistys on ollut vuodesta 2004 mukana riistavahinkolain valmistelussa ja lex Halla eli suurempien korvausten alue on tulossa mukaan uuteen lakiin. Riistavahinkolaki astuu voimaan joulukuun 2009 alusta. Petohallintoasiat eivät suoraan kuulu Py:lle, vaan näitä asioita hallinnoivat tällä hetkellä maa ja metsätalousministeriö sekä riistanhoitopiirit. Oma näkemyksensä petokysymyksiin on lisäksi mm. luonnonsuojelutahoilla, metsästäjäjärjestöillä ja Kainuun suurpetoneuvottelukunnalla. 13

14 3.1.5 Kesäkuu 2009 Kesäkuun alussa hankkeen projektipäällikkö siirtyi kuukauden ajaksi töihin Idän Taigan alueen matkailuyhteistyön kehittäminen hankkeeseen. Kenttäkokeet kuitenkin jatkuivat teknologia ja paikkatietoasiantuntijan sekä kenttämiehen toimesta. Poroja käytiin katsomassa maastossa useita kertoja paikannusten perusteella ja porojen kokoontuessa isommiksi ryhmiksi kesäkuun loppua kohti niiden havaitseminen helpottui verrattuna toukokuuhun, jolloin ne piilottelivat yksinään vasojensa kanssa. GPS pantavaatimet jakautuivat eri puolille kesäaluetta ja niiden avulla voitiin paikantaa useita kymmenien porojen osatokkia. Samfinder Oy ilmoitti, että yritys joutui poropannan osalta heittämään pyyhkeen kehään joksikin aikaa. Alihankkija oli luvannut yritykselle lähettimen, jolle oli luvattu jopa vuoden käyttöikä ilman välilatauksia, mutta käytännön testeissä tämä oli osoittautunut vääräksi tiedoksi. Yritys oli tilannut uusia laitteita, joita ei vielä kesäkuussa ollut päässyt testaamaan. Samfinder ilmoitti, että se haluaa tuoda markkinoille laitteen, joka on kerralla hyvä ja toimiva. Samalla yritys ilmoitti olevansa kiinnostunut jatkamaan testejä poromiesten kanssa. Hinta tilatuille laitteille on :n luokkaa (alv 22 %). Yhteistyön tuloksena RKTL:n sekä poro että petotutkimus antoi ymmärtää olevansa jatkossa mukana pantojen kehittämistyössä, sillä se näkee mahdollisuuden soveltaa kehittyvää pantatekniikkaa omissa tutkimushankkeissaan. Jos esim. karhujen ja susien pantojen käyttöikää saataisiin pidennettyä, silloin tulisi kiinniottamisen vaivaan nähden paljon enemmän tulosta. Myös Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus olivat halukkaita parantamaan poropantateknologiaa edelleen. Paliskuntain yhdistys ehdotti, että paikannussovellusten kanssa jo tekemissä olleet ja niistä kiinnostuneet tahot sekä rahoittaja ja poromiehet kokoontuisivat elokuussa suunnittelemaan hanketta, jossa yhdistyvät eri poronhoidon tarpeet: löytää porot nopeasti ja vähin kustannuksin poronhoitotöitä varten, lievittää ja ratkoa petojen aiheuttamia ongelmia pantojen avulla sekä tutkia paikannusteknologian turvin porojen liikkumista esim. muun maankäytön aiheuttamana. Poromiehet eri puolilta poronhoitoaluetta ovat jo ilmaisseet halunsa päästä mahdollisimman pikaisesti hyödyntämään paikannusteknologiaa. Hankkeen kolmas ja samalla viimeinen ohjausryhmäkokous pidettiin Suomussalmella. Kokouksessa käytiin lävitse hankkeen seurantatiedot, loppuraporttiluonnos sekä helmi toukokuun toteutuneet kulut. Ohjausryhmä antoi oman arvionsa hankkeen toteutuksesta ja tuloksista (kohta 4.2). Hankkeen loppuseminaaria ei pidetty tarpeellisena pitää. 14

15 3.1.6 Heinäkuu 2009 Kenttäkokeet lopetettiin heinäkuussa. Neljän GPS pantavaatimen paikannuksia seurattiin vielä kuun ensimmäisen viikon ajan lähinnä porojen kesämerkintään kokoamisen näkökulmasta. Porot alkoivat kuitenkin hajaantua kesäkuun lopun lämpimien kelien muuttuessa nopeasti viileämmiksi heinäkuun alussa, eikä kesämerkintää ollut päästy vielä aloittamaan hankkeen kenttäkokeiden päättyessä. Kesäkuun havaintojen pohjalta voitiin kuitenkin tehdä johtopäätös, että käytännössä kolmen GPS pantavaatimen perusteella löytyi suurin osa Hallan paliskunnan Hyrynsalmen puoleisen osan kesätokista. Heinäkuussa valmisteltiin myös Kainuun Edun aloitteesta tuotekehityksen testauspalvelumalli Reindeer Living Lab, jonka tarkoituksena on tarjota tuotetestauspalvelua koulutettujen asiantuntijoiden avulla paikannusteknologiaa kehittäville laitetoimittajille. Lähtökohtana tuotteistukselle oli hankkeessa hyvin prosessoitu malli kenttätestien käytännön organisoimisesta sekä teknologiayritysten tarve saada autenttinen testausympäristö suunnittelemilleen tuotteille. Heinäkuussa viimeisteltiin loppuraportti ja yhteenveto kenttäkokeista projektipäällikön ja paikkatietoasiantuntijan yhteistyönä. Hanketiedote (A4) lähetettiin paikallislehtiin, radioihin sekä televisioon. Suurempi juttu (kaksi A4) kirjoitettiin Poromies lehteen ja sivuille. Projektipäällikkö piti kesäloman , teknologia ja paikkatietoasiantuntija ja kenttämies Mukana olleet pantavalmistajat Hanke kilpailutti GPS/GSM poropantojen + tarvittavien lisäpalvelujen/ laitteiden vuokrauksen ja sen perusteella päätti vuokrata testattavat pannat Tracker Oy:ltä, Followit Lindesberg Ab:ltä ja Pasi Koivumaalta. Tracker Oy on toiminut jo vuodesta 1977 ja on erikoistunut paikannukseen ja telemetrialaitteisiin. Yrityksen pääkonttori on Oulunsalossa. Followit Lindesberg Ab on perustettu v ja sen pääkonttori sijaitsee Lindesbergin kunnassa Ruotsissa, noin 200 kilometriä Tukholmasta länteen. Yritys on niin ikään keskittynyt seurantajärjestelmiin ja tuotteisiin. Followitin eläinpaikannukseen liittyvien sovellusten taustalla on tutkijoiden paremmin tuntema Televilt, joka aloitti telemetrialaitteiden valmistuksen jo vuonna Vuonna 2007 Televilt fuusioitui Followitiin yhdessä Reperto AB:n kanssa. Kolmas pantatoimittaja, Pasi Koivumaa, puolestaan on poromies, radioamatööri ja yksityinen tuotekehittelijä Kolarista. Koivumaalla on vahvaa kokemusperäistä osaamista eläintutkimuksen ja eläinten seuraamiseen soveltuvien laitteiden huoltamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. 15

16 Pantatoimittajien kanssa tehtiin hankintasopimukset, joihin oli eritelty vastuu kadonneesta tai särkyneestä laitteesta sekä salassapitosopimukset, joihin oli yksilöity erikseen kenttätestauksessa ja tuotekehitysprosessissa saatu salassa pidettävä ja julkinen tieto. 3.3 Yhteistyökumppanit Hanke ja yritysyhteistyötä tehtiin eniten seuraavien tahojen kanssa: Samuli Vanhala, Mika Moilanen, Harri Piltonen, Ville Illikainen, Tracker Oy Zacharias Soudah, Per Holmström, Followit Lindesberg Ab (Ruotsi) Pasi Koivumaa Lasse Väyrynen, Ultracom Oy Matti Pulkka, Tmi JohnBear Eero Tuomaala, Oulun Infokartta Oy Jari Pekka Honkala, Jouko Laine, Tomi Raita, GeoSentric Oyj Ville Kolehmainen, Samfinder Oy Jouko Kumpula, Mauri Nieminen, RKTL Porontutkimusasema Ilpo Kojola, RKTL Petotutkimus Martti Kemppainen, DavviData Tmi M J Kemppainen, DigiBiellu projekti/sakk Veikko Maijala, RAMK, Luonnonvara ja ympäristöala Svein Morten Eilertsen, Bioforsk (Norja) Niels Henrik Andresen, Hattfjelldal sau og geit (Norja) Jens Karlsson, Viltskadecenter (Ruotsi) Karin Baer, Samernas Utbildningscentrum (Ruotsi) 16

17 4 HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 4.1 Saavutetut tavoitteet ja tulokset suhteessa hankesuunnitelmaan Asetetut tavoitteet/tuotokset 1) Esittelykierros ja pyyntö alueen teknologiayrityksille lähteä hankkeen mukana etsimään ratkaisua poro peto problematiikkaan. Hanke tarjoaa mahdollisuuden yrityksille testata välineistöään maasto olosuhteissa porojen kanssa. Suoritetaan alueen teknologia ja muille kyseeseen tuleviin yrityksiin ja organisaatioihin hankkeen alussa esittelykierros, jossa Ylä Kainuussa ja Kuusamossa vallitsevasta ongelmasta kerrotaan. Informoinnin tarkoituksena on saada 2 3 yritystä mukaan pohtimaan tuntemansa teknologian soveltuvuutta edellä kuvattuun tarkoitukseen tai saada ne miettimään kokonaan uusien sovellusten tekemistä asiain tilan parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on myös saada 1 2 paikallista yritystä mukaan hankkeen organisoimaan käytännön kokeiluun. 2) Kokeilutyö, jonka avulla testataan uusia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiota peto poro ongelmien vähentämiseksi käytännössä. Yritysten mielenkiinnon herättämiseksi, hanke toteuttaa poron seuranta ja paikannuslaitteiston kokeilun pahimmilla petovahinkoalueilla Ylä Kainuussa tähän tarkoitukseen vuokratuilla poroilla. Hanke tarjoaa mahdollisuuden paikallisille yrityksille lähteä mukaan käytännön kokeiluun, joka käynnistyy 1 1,5 kuukautta hankkeen alkamisen jälkeen. Kokeilussa testataan käytännössä uusimpien paikannusteknologisten sovellusten (GPS/GSMseurantapannat) käytettävyys porojen reaaliaikaisessa paikannuksessa sekä petovahinkojen havaitsemisessa ja ehkäisemisessä. Seurantatekniikka on kehittynyt nopeasti ja moderni teknologia voi tarjota uudenlaisia ratkaisuja ainakin petojen aiheuttamien tuhojen löytymiseen ja tätä kautta petojen aiheuttamien vahinkojen korvattavuuden parantamiseen. Reaaliaikainen paikannustieto voi myös auttaa kohdentamaan ja tehostamaan porojen seurantaa maastossa, millä olisi lisääntyneen läsnäolon myötä vahinkoja ehkäisevä vaikutus. Toimenpiteenä tarkastellaan erilaisten laitteiden ja järjestelmien saatavuutta, hintoja ja soveltuvuutta porotalouskäyttöön sekä kokeillaan eri valmistajien GPS/GSM kaulapantojen käytettävyyttä. Pannat vuokrataan hankkeen käyttöön, mikä on huomattavasti edullisempi ratkaisu kuin pantojen ostaminen. Käytännön testaustyö suoritetaan asiantuntijoiden avulla, jotka vastaavat kenttäkokeiluista ja paikkatietoteknologian ja tiedonkäsittelyn asiantuntijatehtävistä projektipäällikön tukena. Kenttäkokeiden käytännön toteutuksesta vastaa kenttämies, jonka kanssa paliskuntien ulkopuoliset teknologia asiantuntijat pitävät yhteyttä. Saavutetut tulokset Esittelykierroksen yritykset: Tieto Oskari Oy, Kajaani Ebsolut Oy, Kajaani Gisforest Oy, Kajaani Exéns Development Oy, Kajaani Tmi JohnBear, Muhos Ultracom Oy, Kempele Oulun Infokartta Oy, Oulu GeoSentric Oyj, Salo Kuusamon esittelykierrokselle valittiin yksi yritys, joka ei ollut kiinnostunut yhteistyöstä uusia ideoita runsaasti, uutta teknologista ratkaisua ja/tai innovaatiota ei löytynyt, jota olisi testattu käytännössä Oulun Infokartta päivitti EasyGO Hunterista uuden softaversion porotalouden tarpeisiin kolmella yrityksellä tuotekehityksessä protot, jotka eivät kuitenkaan ehtineet kenttätesteihin Hanke vuokrasi pannat ja niiden seuraavilta yrityksiltä: Tracker Oy, kolme pantaa Followit Lindesberg Ab, neljä pantaa Pasi Koivumaa, yksi panta Pannoituskokeilu käynnistyi Hyrynsalmella. Porojen paikannus toimi lopulta hyvin kaikkien kokeilussa olleiden GPS pantojen avulla sillä edellytyksellä, että panta itsessään oli toimiva. Suuria ongelmia liittyi erityisesti hankkeen alkuvaiheessa pantojen toimintavarmuuteen. Valmistajille annettiin välitöntä palautetta kenttäkokeilusta ja pantojen toiminnasta. Näin edistettiin teknologian kehittymistä. Petovahinkojen havaitsemisen ja estämisen osalta toimivien pantojen lukumäärä ja hankkeen lyhyt toiminta aika eivät olleet riittävät. Alueella, jonne GPS porot lähtivät tarhalta, ei havaittu petoaktiivisuutta hankejakson aikana. Porojen liikkeiden seuranta antoi sinänsä hyödyllistä tietoa. Ilmoituksia pedoista ja petovahingoista seurattiin. Porojen liikkeet eivät edellyttäneet hankehenkilöstön poikkeustoimia (interventioita). Valmiutta reagoida GPS porojen poikkeuksellisiin liikkeisiin (tai liikkumattomuuteen) ylläpidettiin. Teknologia ja paikkatietoasiantuntijana toimi Harri Norberg, joka vastasi porojen GPS/GSMseurantakokeilusta sekä Hallan paliskunnan poroisäntä Ari Junttila, joka toimi kenttämiehenä vastaten kentällä pantaporojen seurannasta. 17

18 Selvitetään mahdollisuudet luoda mahdollisimman reaaliaikainen paikkatietojärjestelmä, johon kokeilussa tuotetut tiedot voitaisiin tallentaa ja jota voitaisiin hyödyntää niin tilastoinnissa, petojen aiheuttamien vahinkojen etsintätyössä, porojen suojelutoimenpiteissä ja mahdollisissa petojen poistotoimissa. Paikkatietojärjestelmä voi tuottaa mm. teemakarttoja em. toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Tehdään tutustumismatka Ruotsiin, jonka aikana tutustutaan Viltskadecenteriin ( jonka valtakunnallinen tehtävä on selvittää petoeläinten aiheuttamien vahinkojen laajuutta sekä mahdollisuuksia ehkäistä niitä. Tutustumiskäynnin aikana voidaan tavata myös ruotsalaisia teknologiaasiantuntijoita sekä tutustua kahta eri porojen paikannusjärjestelmää hyödyntävän Vilhelmina Norra saamenkylän projektiin Västerbottenin läänissä. Opintomatka suoritetaan hankkeen alkuvaiheessa ja siihen osallistuu henkilöä eli laajalti hankkeen toteuttamiseen liittyvien tahojen edustajat (esimerkiksi proj.päällikkö, 6 hlöä kohdealueen paliskunnat (2 hlöä / plk), 2 tutkimuksen edustajaa, 2 projektia avustavaa hlöä, 3 hlöä Paliskuntain yhdistyksestä ja 2 hlöä Kainuun/Koillismaan teknologia ja rahoitussektorilta, 2 hlöä kohdealueen kuntien maaseutuhallinnosta ja 4 5 paikkaa varataan kainuulaisten/koillismaalaisten yritysten edustajille. 3) Suunnittelutyö, jonka avulla rakennetaan saatujen tietojen ja kokemusten pohjalta uusia toimintamalleja alueelle, joka kärsii eniten petovahingoista. Selvitetään, miten hankkeessa saatujen tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia poronhoitokäytäntöjä porojen suojelemiseksi pedoilta. Otetaan käyttöön mittareita, tunnuslukuja ja tilastoja, joiden avulla on mahdollista seurata tilanteen kehittymistä muuttuneiden toimintamallien myötä. Kartoitetaan Kainuun (ja osin Kuusamon) alueen paliskunnissa ns. Hot Spot alueita eli pahimmat vahinkoalueet ja niiden alueellinen riski. Porojen päivittäisten paikannusten tallentaminen Excel tiedostoon oli helppoa niin Trackerin portaalisovelluksen (Tracker Locator) kuin Followitin portaalin (Followit Natrix) avulla. Seurannassa olleiden porojen liikkeistä jäi hankkeen ja poronomistajan käyttöön lokitiedot eli historia, joiden perusteella voitiin ennakoida muidenkin alueen porojen liikkeitä. Pasi Koivumaan pannan lähettämä paikkatieto ei tallentunut erikseen millekään palvelimelle, vaan paikannuksia otettiin suoraan kännykällä maastopaikannusohjelmien kautta. Ohjausryhmä esitti 8.4. kokouksessaan, ettei opintomatkaa järjestetä huonon ajankohdan takia. Lisäksi loppuvuoteen toisen hankkeen yhteydessä suunniteltu paikannusteknologiaseminaari tuo samat yhteistyötahot yhteen ja tässä vaiheessa myös suomalaisilla hankkeilla on jo enemmän tarjottavana yhteispohjoismaisille markkinoille. GPS pantaporojen tehostettua maastoseurantaa suoritettiin touko kesäkuussa. Keinoja suojella poroja pedoilta GPS/GSM pannat (epäsuorat vaikutukset) Ł kokoaminen helpottuisi ja nopeutuisi Ł erotusten aikaistaminen voisi vähentää susien aiheuttamia porovahinkoja Ł kuolevuustoiminnon avulla porot voitaisiin löytää nopeasti ja vaivattomasti Ruotsissa Viltskadecenter on luonnonvaraisten eläinten aiheuttamiin vahinkoihin keskittynyt tutkimus ja informaatiokeskus Ł resursseja ja panostusta peto ongelmien eh käisyyn Suomea enemmän, myös petokor vausjärjestelmä on erilainen Norjassa petovahinkojen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet: erityisvalvonta vasonta aikana, aitarakennelmat/intensiivipaimennus, lisäruokinta, porojen siirrot ja erilaiset petoeläinkantoihin vai kuttavat toimet Saamelaisessa poronhoidossa petovahinkojen ehkäisykeinot mm. valvontajäljet, äänet, radio, tuulessa lepattavat muovipussit Sähköpantakokeilu ilveksillä, hinta n. 160 eur, voisi suojata ilvekseltä, jopa ahmalta Hyrynsalmen alueen petovahingot koottiin kartalle hankejakson (maaliskuun lopusta kesäkuun puoliväliin) ajalta. Ajankohdan petovahinkojen paikkatieto saatiin Hyrynsalmen maaseutusihteeriltä. Hankkeen lyhyt kesto ei mahdollistanut selvitystyötä pantojen toiminnallista vaikutusta petovahinkojen ehkäisemiseen toden teolla (ei juurikaan petovahinkoja hankeaikana; hanke pitäisi olla ympärivuotinen). 18

19 4) Ehdotus, jossa otetaan huomioon myös yhteiskunnalliset ja sosiaaliset innovaatiot kuten eri sidosryhmien osallistuminen peto ongelmien ratkaisuun. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä muiden vastaavien ja alaan liittyvien, meneillään olevien hankkeiden kanssa, esimerkiksi Paliskuntain yhdistyksen Paliskuntien paikkatiedon ja porotalouden tiedonvälittämisen kehittämishankkeen (PAPATTI hanke) kanssa. Keskeinen yhteistyötaho on Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) petotutkimus, jonka kanssa selvitetään mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä nyt ja myöhemmin. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Suomussalmen kunnan Maasuurpetojen kielteisten vaikutusten vähentämisen ja kompensoinnin mahdollisuudet esiselvityshankkeen tuloksia ja tehdään yhteistyötä paliskuntien, viranomaisten ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa niiden tietoja hyödyntäen. Hanke teki yhteistyötä pantavalmistajien lisäksi mm. DigiBiellu hankkeen kanssa RKTL:n kanssa Py:n kanssa maaseutusihteereiden kanssa paliskuntien, lähinnä Hallan, Näljängän ja Hossa Irnin kanssa ruotsalaisten ja norjalaisten toimijoiden/hankkeiden kanssa Lisäksi hyödynnettiin Suomussalmen kunnan Maasuurpetojen kielteisten vaikutusten vähentämisen ja kompensoinnin mahdollisuudet esiselvityshankkeen tuloksia sekä muita raportteja/julkaisuja. Py:n hallinnoima PAPATTI hanke ehti päättyä ennen hankkeen alkua. 4.2 Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta ja tuloksista Ohjausryhmä totesi omassa arvioinnissaan kolmannessa ja samalla viimeisessä ohjausryhmäkokouksessaan , että hanke on lyhyessä ajassa täyttänyt sille asetetut tavoitteet sekä on osoittautunut sekä tarpeelliseksi että hyödylliseksi. Hanke herätti teknologiayritysten ja median mielenkiinnon sekä sai teknologiakentän aktivoitumaan, mutta hankeaika todettiin aivan liian lyhyeksi, jotta olisi saatu luotua poromiehen kukkarolle sopiva GPS/GSM poropanta seurantasovelluksineen. Ohjausryhmä toivoo, että testausta voitaisiin jatkaa julkisin varoin ja että rahoitus jatkohankkeeseen järjestyisi. 19

20 5 HANKKEEN TIEDOTUS JA JULKISUUS Hankkeen tiedotuksessa hyödynnettiin jo aiemmin esiselvityshankkeen ja kahden kehittämishankkeen aikana tutuksi tulleita medioita sekä hankkeen alussa laadittua viestintäsuunnitelmaa. Viestinnässä noudatettiin hankkeen rahoittajan ohjeita käyttämällä pohjana hankkeen hallinnoijan graafista ilmettä. Tiedotuksen teemoina toimivat hankkeen aloitus, pannoitukset ja tulokset. Projektin eri yhteistyötahojen välinen sisäinen tiedotus hoidettiin väliaikatiedotteilla sähköpostitse, puhelimitse ja tekstiviesteillä, ulkoinen tiedotus Kainuun Edun www sivujen ( hankkeen omien www sivujen ( sekä medioiden välityksellä. Hankkeen loppuraportti laitettiin Lisäksi hankkeen loppuraportti lähetettiin pantatoimittajille, yhteistyössä mukana olleille, jatkohanketta suunnitteleville tahoille, maa ja metsätalousministeriöön sekä Pohjois Suomen kansanedustajille ja mepeille. Hanketta koskevista jutuista on kerätty erillinen mediakansio. Tässä jutut julkaisseet mediat ja julkaisupäivät (jutut kokonaisuudessaan liitteessä 3): Ylä Kainuussa lyhyt info 26.2., Kainuun Sanomat teki oma aloitteisesti jutun 2.3., Lapin Kansassa pieni juttu tiedotustilaisuus ti klo 13 Ari Junttilan porotilalla, josta uutisoi Pohjois Suomen Uutiset klo Yle 1 pääuutislähetys klo Yle eri radioasemat, mm. Yle Kainuun Radio (haastattelut) Lehdet: Iltalehti 24.3., Kainuun Sanomat 25.3., Kaleva 25.3., Ylä Kainuu 26.3., Maaseudun Tulevaisuus Saamen uutiset eli Oddasat ke klo 22:40 ja uusintana seuraavana aamuna (näkyi kaikissa pohjoismaissa) tiedotustilaisuuden jälkeen Kainuun Sanomien Yläkerrassa kirjoitus Tekstattaisiinko myös susille? Lopputiedote, josta teki juttua Radio Kajaus 9.7. klo 14:45 (10 min. haastattelu) ja Yle Kainuun Radiossa 9.7. Lehdet: Kainuun Sanomat 9.7., Maaseudun Tulevaisuus 13.7., Ylä Kainuu 16.7., Poromies 4/

21 6 HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS JA RAHOJEN KÄYTTÖ Hankkeen toteutuneet kustannukset Kustannuslaji Budjetti euroa Toteutuma euroa Palkkauskulut sivukuluineen ja lomarahoineen , ,01 Ostopalvelut, palkkiot ja niiden sivukulut 1.000,00 890,80 Vuokrat 9.050, ,67 Kokouspalkkiot 450,00 450,00 Kotimaan matkakulut 9.600, ,30 Ulkomaan matkakulut 0,00 0,00 Muut kustannukset 3.100, ,87 KOKONAISKUSTANNUKSET , ,65 Hankkeen toteutunut rahoitus Kustannuslaji Budjetti euroa Toteutuma euroa EU rahoitus (Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ) (90 %) , ,29 Julkinen rahoitus yhteensä , ,29 Kainuun Etu Oy (10%) 5.900, ,37 Yksityinen rahoitus yhteensä 5.900, ,37 KOKONAISRAHOITUS , ,65 TE keskuksen hyväksymät kustannukset 21

22 7 YHTEENVETO JA HANKKEEN SYNNYTTÄMÄT JATKOTOIMENPITEET Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kokeilla uusia teknologisia ratkaisuja, joilla maasuurpetojen tappamat porot löydetään ja vahinkojen määrää voidaan vähentää tulevaisuudessa niin porotaloudessa kuin muussakin eläintuotannossa. Tämä selvityshanke lyhykäisyydessään osoitti, että GPS/GSM poropantojen ja seurantaohjelmien tuotteistaminen porotalouden tarpeisiin on vasta alkamassa eivätkä ne ole vielä toiminnallisesti täysin käyttövalmiita. Lähtökohtina testattaville pannoille oli varmatoimisuus, helppokäyttöisyys, pitkäikäisyys, keveys ja edullisuus. Hanke osoitti, että markkinoilla olevat GPS/GSMpannat seurantasovelluksineen eivät ole vielä joka poromiehen kukkarolle soveltuvia. Myös teknisessä varmuudessa, huollon ripeydessä ja seurantasovelluksissa on parannettavaa. Kokonaisuus (elektroniikan toimivuus, virtalähteen kesto, seurantasovellusten käyttöliittymät ja pantaergonomia) ratkaisee käytettävyyden ja tuotteen markkinat. Yleisesti toiminta aika on kaikilla valmistajille 1 2 vuotta kahdella paikannuksella päivässä riippuen kuitenkin patteristosta. GPS/GSM moduulit ovat aika pitkälle samat kaikkien valmistajien pannoissa. Erot eri laitevalmistajien välillä saadaan aikaan virranhallinnalla ja yleisellä toteutuksella. Jälkimmäiseen kuuluvat myös helppokäyttöiset ja toimivat GPS pannoitettujen eläinten seurannan mahdollistavat käyttöliittymät niin internetportaaliohjelmina kuin kännyköissä käytettävissä maastopaikannussovelluksina. Erityisesti ohjelmien käyttämien karttojen laatuun tulee kiinnittää huomiota, sillä varsinkin portaaliohjelmistoissa karttapohjat olivat heikkolaatuiset eivätkä palvele nykymuodossaan käyttäjiä riittävän hyvin. Virranhallintaan oleellisesti vaikuttava seikka on talvitestaus, jota tässä hankkeessa ei päästy toteuttamaan. Kylmän lisäksi muita talviolosuhteita, kuten lumen kertymistä pantaan, ei pystytty testaamaan. Hanke sai käyntiin tuotekehitysprosessit eri valmistajilla ja herätti heissä aidon halun kehittää teknologiaa palvelemaan porotalouden tarpeita, mutta lopullista teknologista ratkaisua ei löytynyt. Uutena teknisenä innovaationa esiteltiin aurinkopaneeleista virtansa saavan pannan prototyyppi, joka osaltaan herätti keskustelua ja mielenkiintoa sekä itse asiaan (petovahingot ja porojen seuranta), myös aktivoi pantavalmistajia miettimään uusia innovatiivisia ratkaisuja kehitystyössään. Yhtenä teknisenä innovaationa mietittiin kineettistä energiaa eli liike energiaa, joka olisi poron/pannan liikkeen tuottamaa energiaa. Näiden lisäksi tulevaisuuden ratkaisuina pidettiin satelliittipantaa, joustavaa pantamateriaalia ja hybridivirtalähdettä. Porojen suojeluun tähtääviä keinoja kuten sähköiskua, ääniä, hajuja sekä kemiallisia aineita kannattaisi jatkossa systemaattisemmin kehittää eteenpäin. Petovahinkojen ennaltaehkäisy on vaikeaa, paras ratkaisu olisi sekä porojen että petojen pannoittaminen. Mitkään ennaltaehkäisy ja suojelutoimenpiteet eivät kuitenkaan yksin riitä, jos petokanta on liian suuri. Poromiesten mielestä petoja on aivan liikaa. 22