TOIMINTAKERTOMUS 2013 TEKNINEN KESKUS/ VASTUUALUEET Liiketoiminnan johtokunta

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013 TEKNINEN KESKUS/ VASTUUALUEET 7110 Liiketoiminnan johtokunta Vastuuhenkilö: kuntatekniikan päällikkö Matti Linervo kiinteistönhoitopäällikkö Janne Korhonen teknisen keskuksen johtaja Hannele Portman Liiketoiminnan johtokunnalla alkoi uusi nelivuotiskausi tuottajaorganisaation päätöksentekoelimenä. Johtokunnan jäsenmäärä kasvoi seitsemästä yhteentoista ja samalla kaikki johtokunnan jäsenet vaihtuivat. Johtokunta toimi Teknisen keskuksen ja Joensuun Vesi liikelaitoksen johtokuntana. Vuoden aikana pidettiin 10 kokousta ja käsiteltiin 94 asiaa. Esityslistajakelussa siirryttiin sähköisen esityslistan käyttöön. Johtokunta vieraili toimintavuoden aikana Kuhasalon vedenpuhdistamolla ja Teknisen keskuksen kuntatekniikan Salpakadun varikolla. Liiketoiminnan johtokunta TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Erotus Erotus % Toimintatuotot Toimintakulut ,8 Toimintakate ,8 Vastuualueen kuluista jäi säästöä euroa. Tästä henkilöstökulujen osuus oli 8 000, joka muodostui lomapalkkavelan purusta. Talousarvioon varatuista matkakuluista säästettiin Hallinnon palvelut Vastuuhenkilö: kuntatekniikan päällikkö Matti Linervo kiinteistönhoitopäällikkö Janne Korhonen teknisen keskuksen johtaja Hannele Portman Tekninen keskus aloitti toimintansa uuden tilaaja-tuottajamallin mukaisena organisaationa. Keskuksen johtajan virka täytettiin helmikuun alusta, johon asti tehtävää hoidettiin väliaikaisjärjestelyin. Hallinnon palveluihin siirrettiin aiemmin vastuualueilla ollut toimisto- ja muu hallintohenkilöstö. Vakinaisia työntekijöitä oli liiketoiminnan johtokunnan tulosalueen henkilöstö mukaan lukien 10, joista yksi osa-aikainen. Toimintavuoden aikana käynnistettiin Teknisessä keskuksessa säännöllinen johtoryhmätoiminta ja vastuualueiden yksikköpalaverikäytännöt siltä osin, kuin sellaisia ei aikaisemmin ollut. Henkilöstöinfoja pidettiin tuntipalkkajärjestelmän asioista ja teknisten sopimuksen työn vaativuuden arvioinnista.

2 Tilaaja-tuottajamallin käynnistymiseen liittyen muovattiin sopimusten seuranta- ja arviointimenettelyitä. Kaupunkirakenneyksikön kanssa tehtyjen sopimuskokonaisuuksien osalta päästiin yhtenäisiin sopimusmalleihin ja menettelytapoihin, mikä auttoi myös muiden sopimuskokonaisuuksien arviointia ja parantamista. Tilaaja-tuottajamenettelytapojen kehittämiseen on tarpeen panostaa jatkossakin. Sisäisen asiakkuuden kirkastaminen ja siihen liittyvä toiminnan parantaminen tulee olemaan jatkossa Teknisen keskuksen merkittävimpiä kehittämiskohteita. Teknisen keskuksen hallinnon prosessien kehittäminen käynnistettiin. Ensimmäisenä tavoitteena oli talouden hallinnan, seurannan ja raportoinnin parantaminen. Tämän lisäksi ryhdyttiin yhtenäistämään eri yksiköissä olevia erilaisia käytäntöjä ja yksinkertaistamaan Teknisen keskuksen sisäistä laskutusta. Toimistohenkilöstön työn kehittämisprosessi käynnistettiin loppuvuoden aikana ja sen vastuuhenkilönä toimi siivouspäällikkö Anneli Ruotsalainen oman tehtävänsä ohella. Tavoitteeksi asetettiin, että toimistohenkilöstöä ei tulevina vuosina eläköitymisestä huolimatta tarvitse rekrytoida. Työ valmistuu 2014 aikana. Sen keskeisiä tarkastelukohteita ovat tuntipalkkaisten palkkakirjausmenettelyt ja ostolaskujen käsittely. Keskeinen ict-hanke oli liikkuvan työn toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen. Hankkeen avulla saatiin aikaan asiakaspalautejärjestelmä kuntalaisille, kiinteistöhuollon tilaajan käytössä olevan sähköisen huoltokirjan linkitys kiinteistöhuollon työyksiköiden työhön, kaupunkirakenneyksikön valvontatyökalujen kehitys, Roadinfo, jolla saadaan katujen kunnossapidon ajantasainen näkymä kuntalaisille ja varikon sähköisen ajopäiväkirjan kehitystyö. Teknisen keskuksen nettisivut uusittiin kaupungin yhteisen nettisivu-uudistuksen myötä. Sähköisen viestinnän kehittämiseen on tulevaisuudessa pystyttävä panostamaan aikaisempaa enemmän. Henkilöstösäästötoimenpiteet toteutettiin vapaaehtoisina vähintään 6 päivän palkattomina vapaina. Vapaiden seurauksena kehittämishankkeet eivät kaikilta osin edenneet suunnitellussa aikataulussa. Ravintopalveluiden benchmarkkausprojekti siirtyi vuodelle 2014 toisen samankaltaisen hankkeen takia. Hallinnon palvelut TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Erotus Erotus % Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,5 Toimintakate ,9 Vastuualueen toimintakate oli talousarviota heikompi, mikä johtui pääosin kulujen ylittymisestä. Ylitykset muodostuivat kulueristä, joihin ei talousarviossa oltu varauduttu. Näitä olivat mm suuruiset tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut vuodelta 2012 ja sisäisten vuokrien suuruinen kasvu. Ylityksiä ei vyörytetty muiden hallintokulujen tapaan vastuualueille, koska niidenkään talousarvioissa ei varauksia tähän ollut. Talouden tehostamisohjelman säästötavoitteet henkilöstömenoissa, koulutuspalveluissa, aineissa ja tarvikkeissa saavutettiin.

3 7320 Kiinteistöpalvelut Vastuuhenkilö: kiinteistönhoitopäällikkö Janne Korhonen Entinen tekninen ylläpito yksikkö muutettiin kiinteistöpalvelut- yksiköksi ja yksikköön tuli uutena osana sosiaali- ja terveystoimen tekninen huolto. Maaseutualueiden toiminnot siirrettiin yhteiseen talousseurantaan. Kiinteistöpalvelut- yksikön prosessien kehittäminen käynnistettiin. Ensimmäisenä tavoitteena oli saada jokainen esimies osallistumaan oman toimialan talouden hallintaan ja seurantaan. Kiinteistöpalvelut- yksikön keskeisenä ict-hankkeena oli Fastroin kiinteistönhoidon Kulta-ohjelman kehittäminen. Ohjelma on käytössä kantakaupungin ja Reijolan alueella ja tietojen siirto esim. Granlund Ryhti huoltokirjaohjelmasta Fastroin Kulta-ohjelmaan toimii. Henkilöstösäästötoimenpiteet toteutettiin vapaaehtoisina vähintään 6 päivän palkattomina vapaina. Yksikön kaikki työntekijät valitsivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat. Eläkkeelle jääneiden henkilöiden tilalle ei rekrytoitu uutta henkilöstöä. Kiinteistöpalvelut TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Erotus Erotus % Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,3 Toimintakate ,4 Vastuualueen toimintakate toteutui lähes euroa muutettua talousarviota heikompana. Tämä johtui tulojen jäämisestä euroa talousarviota alhaisemmaksi. Sisäiset vuosisopimukset toteutuivat kiinteistöpalveluissa suunnitellusti. Tilakeskuksen erikseen tilaamia vuosisopimuksiin kuulumattomia rakennustekniikan kunnossapitohankkeita oli huomattavasti aiempia vuosia vähemmän. Tulokertymän vajausta pystyttiin osittain kompensoimaan henkilöstökulujen säästöillä. Kuluylityksiä syntyi mm. alueurakoiden indeksitarkistuksista ja alueurakan poikkeuksellisen suurista lisätöistä, jotka johtuivat syynä joulukuun lisähiekoituksista ja aurauksista. Talouden tehostamisohjelman säästötavoitteet henkilöstömenoissa ja koulutuspalveluissa saavutettiin Siivouspalvelut Vastuuhenkilö: siivouspäällikkö Anneli Ruotsalainen Siivouspalvelussa pystyttiin pitämään siivouspalvelujen taso suunnilleen edellisen vuoden tasolla lukuun ottamatta säästötoimenpiteenä pidettyjen palkattomien vapaiden vaikutusta perussiivoustehtäviin, joista tingittiin mm. ikkunoiden pesun osalta. Siivottavien neliöiden määrässä tapahtui vuoden aikana jonkin verran muutoksia, joitakin kohteita siirtyi ostopalveluun ja joitakin kohteita jäi pois.

4 Yhdistelmätyöpäiväkotien ohjaus siirtyi elokuun alusta siivouspalvelujen palveluesimiehille. Ohjaava laitoshuoltaja aloitti alkuvuodesta ohjaustoiminnan kartoittamalla laitoshuoltajien ammattitaidon kehittämistarpeita ja ylläpitosiivouksen osalta ohjaamalla heitä. Siivouspalvelujen henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke First Beat on vielä kesken, eikä se onnistunut halutussa laajuudessa. Siivouspalvelut TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Erotus Erotus % Toimintatuotot ,2 Toimintakulut ,4 Toimintakate ,9 Vastuualueen toimintakate oli euroa talousarviota parempi. Kulusäästöistä henkilöstökulujen osuus oli , jotka syntyivät tehostamistoimenpiteisiin liittyvien palkattomien pitämisestä, ylimääräisistä palkattomista ja tiukasta sijaisten käytön harkinnasta. Kelan sairaus- ja tapaturmakorvauksista kertyi tuloja suunniteltua enemmän. Varhemaksujen ennakkojen tarkistuksesta syntyi kulujen ylitystä. Palveluiden ostojen ylitystä tuli pesulapalveluissa , johtuen moppien ja pyyhkeiden kulutusmäärän liian vähäisen määrän budjetoinnista. Ostopalveluista jäi joitakin pieniä kohteita pois ja toimintakatkoja huomioitiin, josta syntyi suuruinen säästö palveluiden ostossa Ravintopalvelut Vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Pirjo Mäkinen Ravintopalvelussa vuonna 2013 keskeistä oli maakunnallisen tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto, tulospalkkion maksaminen vuodelta 2012 sekä syksyn säästötoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus. Ravintopalvelussa täytettiin myös elokuussa 26 avointa tointa ja määräaikaisten työntekijöiden määrä väheni hetkeksi. Siilaisen terveysaseman hankeselvitys hyväksyttiin ja uudesta tuotantokeittiöstä sekä tuotantomenetelmästä saatiin pitkän prosessin tuloksena päätös. Syksyn henkilöstökoulutus pidettiin itse vedettynä työn kehittämisen pajapäivänä, joka sai hyvän vastaanoton. Se tähtää jo uuden keittiön suunnittelussa tarvittavaan osaamiseen. Ravintopalvelut TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Erotus Erotus % Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,1 Toimintakate ,5

5 Vastuualueen toimintakate oli talousarviota heikompi, mikä johtui pääosin kulujen ylityksestä. Suurimmat ylitykset muodostuivat elintarvikkeiden ostoista ja kaluston hankinnoista Elintarvikkeisiin käytettiin 5,6% vähemmän kuin edellisvuonna, vaikka elintarvikkeiden hinnat nousivat 9,5%. Kuljetuspalveluista syntyi ylitystä, mikä johtui hinnankorotuksista. Palkattomista lomista ja toiminnan tehostamisesta johtuen henkilöstökulut alittuivat Toiminnan muutoksista johtuen sisäisissä vuokrissa kulut alittuivat Muissa aineissa ja tarvikkeissa sekä palveluissa tehostamisohjelma saavutettiin Kuntatekniikan palvelut Vastuuhenkilö: teknisen keskuksen johtaja Hannele Portman Tilaaja-tuottamalliin siirtyminen merkitsi suurta muutosta kuntatekniikan vastuualueen työyksiköissä. Kuntatekniikkaan siirrettiin entisestä teknisestä virastosta katujen hoidon, puistojen hoidon, varikon, metsien hoidon ja maastomittauksen ja pohjatutkimuksen työntekijöitä. Liikuntatoimesta kuntatekniikkaan siirtyvät kantakaupungin ulkoliikuntapaikkojen hoitajat ja kiinteistöpalvelukeskuksesta sisäisen postin työntekijät. Liikuntapaikkojen hoitajat siirtyivät takaisin vapaa-aikapalveluihin vuoden lopussa. Vastuualueen päällikkönä toimi aluksi kuntatekniikan päällikkö Matti Linervo. Tehtävää hoiti teknisen keskuksen johtaja Hannele Portman oman virkansa ohella helmikuun alusta lähtien. Tulosyksiköiden esimiesjärjestelyt vakiinnutettiin huhtikuun alusta ja niitä täydennettiin vuoden lopussa. Tulosyksiköiden esimiehille järjestettiin yhteistyössä henkilöstöyksikön kanssa lisäkoulutusta uusien tehtäväjärjestelyiden tukemiseksi. Kuntatekniikan vastuualueella oli vuoden alussa 91 vakinaista työntekijää alussa vakinaisia oli 77. Vuoden aikana rekrytoitiin yksi vakituinen työntekijä sisäisenä siirtona. Henkilöstösäästöt toteutettiin pääosin vapaaehtoisina palkattomina vapaina, yksi henkilöä lomautettiin. Osalle tuntipalkkaisista työntekijöistä tarjottiin mahdollisuutta siirtyä kuukausipalkkaiseksi ja vaihtoehdon valitsi 7 henkilöä. Kuntatekniikan talous toteutui lähes euroa talousarviota paremmin. Maastomittauksen yksikössä tehty talousarviomuutos (tuloarvion pienennys) oli ylimitoitettu ja yksikön tulos oli euroa muutettua talousarviota parempi. Merkittävin talouden toteutumaan vaikuttava muutos oli oman työn suhteellisen osuuden lisääminen, jonka seurauksena syntyi merkittävää säästöä ostopalveluissa. Puistojen hoito, metsien hoito, liikuntapaikkojen hoito, venepaikat Vastuuhenkilö: puutarhuri Hannu Holopainen Puistojen hoitoa tehtiin 120 ha:n alueella. Ryhmäkasvien määrää vähennettiin ja työtä helpottamaan hankittiin uusia puistonhoitokoneita. Kesäyönpuiston ja Mustikkapuiston leikkipaikat peruskorjattiin, samoin matonpesupaikka Hammaslahteen ja koirapuisto Noljakkaan. Investointikohteiden katuviherviimeistelyitä

6 tehtiin uusilla kaduilla Reijolassa, Hammaslahdessa ja Marjalassa. Kanervalan päiväkodin pihan leikkivälineet uusittiin. Muut hoidettavat kohteet olivat kauppatori ja venepaikat. 20 vakinaisen työntekijän lisäksi työllistettiin 102 tukityöllistettyä ja kesätyöntekijää. Metsienhoitoyksikössä uudistettiin aikaisempia toimintatapoja, myös toimintapinta-alat laajenivat selvästi. Metsänhoitoon liittyviä töitä tehtiin 639 hehtaarin alalla, tilaus oli 480 ha. Yksikössä panostettiin esimerkillisesti henkilöstön työkykyyn ja -hyvinvointiin. Sairauslomia ei juuri ollut ja tavoitteeksi asetettu nolla työtapaturmaa toteutui. Metsätalousteknikko Petri Ratilainen siirrettiin vuoden päättyessä kunnossapitoyksikön esimieheksi ja Juha Kauppila samalla metsäyksikön työnjohtotehtäviin. Rakentaminen Vastuuhenkilö: työmaainsinööri Ilkka Ratilainen Rakentamisyksikkö toteutti useita uudis- ja saneerauskohteita. Karhunmäessä jossa rakennettiin katusekä vesihuoltoverkostoa tulevaa pientalorakentamista silmällä pitäen. Nepenmäessä uudistettiin katurakenteita sekä vesi ja viemäriverkostoa ja tehtiin uutta vesi- ja viemäriverkkoa. Yläsatamakatu oli keskustaalueen saneerauskohde, jossa uudistettiin katu- ja jalkakäytävärakenteita sekä vesi-, että viemäriverkostoa. Saharinteen kevyenliikenteen väylä rakennettiin. Viimeistelykohteita olivat Tyvitie, Lumivaarankatu, Metallimiehentie, Vilpolan alue, Nepenmäenkadun alue, Kaivannonpuiston klv ja Penttilänkatu, Ahokalliontie, Nurmeksentien kiertoliittymä, Marjalan saaren viimeistelytyöt, Louhelantie ja Kuikankuja. Tilaustöinä toteutettiin mm Marjalan saaren Louekadun painopenkereiden rakentaminen kahdeksalle tontille. Yksikön pitkäaikainen rakennusmestari Urho Holopainen jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen siirtyi Joensuun vedeltä toimistorakennusmestari Janne Pakarinen. Katujen hoito, varikko, sisäinen posti Vastuuhenkilö: varikkopäällikkö Vesa Eronen Katujen hoidossa kunnossa pidettäviä ajoratoja ja kevyenliikenteen väyliä oli yhteensä 426 km. Katujen hoidon tulosalueen toimintakate toteutui noin euroa käyttösuunnitelmaa parempana. Talvihoidossa aurausta tehtiin tavanomaista vähemmän mutta liukkauden torjuntaa jouduttiin tekemään keskivertoa enemmän. Korjaamon toiminnan tulevaisuuden suunnitteluun vaikutti kuntalain muutos, jolla rajoitetaan kuntien toimintamahdollisuuksia kilpailluilla markkinoilla. Korjaamopalveluiden ulosmyyntiä vähennettiin tavoitteena lopettaa ne vähitellen kokonaan. Konekeskukseen siirrettiin vuoden alussa kaikki kaupungin ajoneuvot, joita oli vuoden lopussa 143 kpl. Taloudellinen tulos oli ennakoitua parempi ja vaikutti kuntatekniikan vastuualueella saavutettuun positiiviseen lopputulokseen. Maastomittaus ja pohjatutkimus Vastuuhenkilö: maanmittausteknikko Rauno Vainikainen Maastomittauksen ja pohjatutkimuksen yksikössä tilaaja-tuottaja toimintamalli tuotti hankaluuksia mm. sisäisten laskujen kohdentamisen kanssa, mutta asiat saatiin korjattua toimintakauden aikana. Yksikön alkuperäinen tavoite oli päästä nollatulokseen, mutta elokuussa näytti siltä, että siihen ei päästä. Tavoitetta helpotettiin siten, että työyksikkö sai tehdä tappiota enintään , lopullinen tulos oli Yksikön eri ryhmien välisen yhteistyön kehittämistä jatkettiin ja siinä päästiinkin eteenpäin, kun pystyttiin auttamaan aina lisäresursseja tarvinnutta ryhmää. Samoin laitteiden ja ohjelmistojen tehokkaampaan käyttöön kiinnitettiin huomiota, koska uusia henkilöresursseja ei sisälly tulevaisuuden näkymiin.

7 Kuntatekniikan palvelut TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Erotus Erotus % Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,7 Maastomittauksen yksikössä tehty talousarviomuutos (tuloarvion pienennys) oli ylimitoitettu ja yksikön tulos oli euroa muutettua talousarviota parempi. Merkittävin talouden toteutumaan vaikuttava muutos oli oman työn suhteellisen osuuden lisääminen, jonka seurauksena syntyi merkittävää säästöä ostopalveluissa. Konekeskuksen autojen käyttötulot olivat ennakoitua suuremmat.