Ajankohtaiskatsaus energia- ja ilmastoasioihin. Mikael Ohlström, johtava asiantuntija EK:n Brysselin toimisto

Transkriptio

1 Ajankohtaiskatsaus energia- ja ilmastoasioihin Mikael Ohlström, johtava asiantuntija EK:n Brysselin toimisto

2 Sisältö Energiaunioni Tiekartta Pariisiin & YK:n ilmastoneuvottelut EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 Päästökaupan (ETS) uudistaminen Ei-päästökauppasektorit (non-ets, Effort sharing) Uusiutuva energia / Biomassan kestävyys Energiatehokkuus Biotalous, kiertotalous, cleantech Energiaturvallisuusstrategia Poimintoja komission tulevista lainsäädäntöaloitteista

3 Energiaunioni Komission tiedonanto , käsitelty Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa, energianeuvosto hyväksyy päätelmät pääteemaa: toimitusvarmuus, energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilinen energiapaletti sekä energia-alan tutkimus ja innovaatiot Suomen kannat hyvät, EK tukee. Muun muassa: - Energiasisämarkkinoiden loppuunsaattaminen keskeistä, pyritään varmistamaan kilpailukykyinen energian hinta erityisesti kansainvälisessä kilpailussa olevalle energiaintensiiviselle teollisuudelle. - Energiavarmuuskeskustelussa kotoperäisten energialähteiden, kuten biomassan, merkityksen korostaminen sekä kehittyneiden biopolttoaineiden vaikutukset energiaturvallisuuden parantamisessa ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. - Energialähteiden ja -reittien monipuolistaminen tärkeää, mutta energiainfrastruktuuri-investoinnit tulee pääsääntöisesti saada aikaan markkinalähtöisesti. - Energiatehokkuuden osalta painotetaan toimien kustannustehokkuutta, koska Suomessa on jo hyödynnetty energiatehokkuuspotentiaalista suurempi osa kuin useimmissa muissa jäsenvaltiossa. - Hyvä, että EU pyrkii saavuttamaan ja ylläpitämään johtoasemaansa energiateknologian T&K:ssa. - Komission lisääntyvä koordinaatio ok, mutta komission toimivaltaa suhteessa jäsenvaltioiden energialähteiden valintaan tai kysymyksiin, joilla ei ole rajat ylittävää luonnetta, ei tule lisätä. ITREn mietintöluonnos hyvä, esittelijä Marek Józef Gróbarczyk (ECR). Täysistunnossa 09/15

4 Tiekartta Pariisiin & YK:n ilmastoneuvottelut Energiaunioni-tiedonannon yhteydessä annetussa Pariisin protokollassa komissio esittää EU:n oman YK:n päästövähennystavoitteen - V vähintään -40 % v verrattuna EU:n sisäisin toimin peräänkuuluttaa G20-maita (75 % päästöistä) sekä kaikkia suuri- ja keskituloisia valtioita toimittamaan omat tavoitteensa maaliskuun loppuun mennessä (=> toukokuussa vasta 10 maata!) esittää oman vision läpinäkyvästä, dynaamisesta ja laillisesti sitovasta ilmastosopimuksesta, Pariisin protokollasta (v globaalit päästöt vähintään -60% vs. v. 2010) luo lisäksi ilmastodiplomatia-toimintasuunnitelman Pariisin ilmastoneuvottelujen onnistumista edistämään (allianssit yms.) EK peräänkuuluttaa kattavien ja tasapuolisten kv. Ilmastositoumusten (YK tai väh. G20) syntymistä sekä osallistui Maailmanpankin hiilelle hinta aloitteeseen ( Tänään avattu EK:n nettisivu Kohti Pariisia :

5 UNFCCC: Pariisissa (COP 21) 2015 kattava, kaikkia maita koskeva ilmastosopimus vuodesta 2020 eteenpäin

6

7

8 EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Päästövähennykset -20% vs Päästökauppasektori: -21 % vs Muut sektorit: EU -10 %, Suomi -16 % vs Uusiutuvan energian osuus EU 20 % Suomi 38% energian loppukulutuksesta Liikenne: EU 10 %, Suomi 20% Energiatehokkuus + 20% - Ei-sitova (tosin EED:ssä sitova velvoite) Komission esitys & & Eurooppaneuvosto 10/2014 -> Vain yksi jäsenmaita sitova ylätavoite 2030 Päästövähennykset Uusiutuvan energian Energia- vähintään -40 % osuus EU-tasolla vs Päästökauppasektori vähintään 27% -43 % - EU-laajuinen, sitova vs Ei maakohtaisia tavoitteita Muut sektorit: - Kansallisia EU -30% vs. 2005, Suomi? toimenpideohjelmia Tarkistus Pariisin jälkeen - Ei liikennetavoitetta tehokkuus väh % - EU-laajuinen, ei-sitova - Ei maakohtaisia tavoitteita

9 Päästökaupan (ETS) uudistaminen Päästökauppaa koskevia linjauksia Eurooppa-neuvostossa 10/ Pääasiallinen ohjauskeino, ml. markkinavakausmekanismi - Hiilivuotoaloille maksuttomat päästöoikeudet jatkossakin, päästöoikeuksien allokoinnissa huomioon tuotantomäärien vaihtelu - Myös epäsuorat kustannusvaikutukset huomioon (Suomessakin otetaan käyttöön kansallinen kompensaatio, tulisi laajentaa EU-laajuiseksi järjestelmäksi viimeistään 4. päästökauppakauden alussa 2012) Komissio antaa lähikuukausina esityksen päästökaupan uudistamisesta, hiilivuodon torjunta keskiössä Ilmaisjakoa olisi parannettava niin, että tehokkaimmat laitokset saavat tosiasiallisesti 100 % päästöjä vastaavan määrän maksuttomia oikeuksia C-kerroin poistettava eli joustava raja ilmaisjaon ja huutokauppaosuuden välillä Epärealistiset vertailuluvut tarkistettava, toimialat pidettävä ennallaan Parlamentin käsittelyyn syyskuussa

10 Jo putkessa: Markkinavakausvaranto päästökauppaan vuoden 2019 alusta Päästöoikeuksien ylijäämä Ylijäämä = Yli 833 milj. Ylijäämä = alle 400 milj. Tavoiteltu vaihteluväli, jolloin ei toimenpiteitä Päästöoikeuksia siirretään varantoon 12 % ylijäämästä, vähintään 100 milj. erissä Päästöoikeuksia palautetaan markkinoille, vähintään 100 milj. erissä

11 Ei-päästökauppasektorit (non-ets, Effort sharing) Suomen tulee pyrkiä siihen, että päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästötavoitteen taakanjako jäsenmaille ottaa huomioon täysimääräisesti jo tehdyt toimenpiteet ja kustannustehokkaat päästövähennyspotentiaalit (jotka löytyvät Itä-Euroopan maista) - VTT:n laskelmien (2014) mukaan jokainen %-yksikkö merkitsee, kustannustehokas potentiaali Suomelle 30-32% v. 2030; 36% aiheuttaisi rajakustannuksen 55 /tco2 ja 40% peräti 129 /tco2!! Taakanjakosektoreista erityisesti liikenteen osalta ohjauskeinojen tulisi olla tasavertaisia jäsenmaiden kesken - Mikään maa ei saisi ulkoistaa liikenteen päästöjään EU:n päästökauppaan (opt-in) energiantuotannon ja teollisuuden rasitteeksi EU:ssa tulee sitoutua pitkäjänteisesti liikenteen uusiutuvan energian tavoitteisiin Non-ETS -sektoreillakin ohjauskeinojen tulee olla mahdollisimman kustannustehokkaita ja teknologianeutraaleja tavalla, joka ei vaaranna teollisuuden raaka-aineen (kuten puun) saantia

12 Uusiutuva energia / Biomassan kestävyys Hiilen kierto: hiilidioksidi kiertää puun ja ilman välillä - Puunkäyttö ei lisää CO 2 :a ilmakehään, kun metsävarat säilyvät / kasvavat - Euroopan metsävarat ovat kasvussa Biomassojen päästöt lasketaan maankäyttösektorilla (LULUCF) eli kaadettu puu lasketaan jo nykyisin päästönä - valitettavasti kaikki maat eivät ole mukana laskennassa - Päästöjä ei lasketa toiseen kertaan, kun puu poltetaan (olisi tuplalaskentaa) - Maankäyttösektorilla lasketaan myös metsiin ja puustoon vuosittain sitoutuva hiilidioksidi YK:n alainen kv. ilmastopaneeli IPCC on määrittänyt biomassan polton/käytön päästökertoimen nollaksi (EU:n ei tule poiketa kansainvälisistä päästökertoimista), koska puun päästöt lasketaan maankäyttösektorilla - Päästöt on järkevä laskea maankäyttösektorilla, koska suuri osa puusta poltetaan muualla kuin voimalaitoksissa => Suomen tulee vaikuttaa kestävän biomassan käyttöä rajoittavan sääntelyn, kuten byrokraattisten kestävyyskriteerien tai biomassan hiilineutraaliutta vaarantavan luokittelun, torjumiseksi.

13 Energiatehokkuus Komissio antaa ehdotuksen Energiatehokkuusdirektiivin (EED) uudistamisesta ensi vuonna - Uudistetulla direktiivillä laitetaan täytäntöön vuoden 2030 tehostamistavoite - Nykyisen direktiivin säästövaatimukset kerätään Suomessa pääosin elinkeinoelämän vapaaehtoisella energiatehokkuussopimuksella - Suomessa on neuvoteltavana seuraava sopimuskausi direktiiviuudistuksessa tulisi säilyttää vapaaehtoisten toimien mahdollisuus Sopimustoiminnan säästövaikutus vuoden 2013 lopussa oli 9,3 TWh. Toimet on tehty vuosina ja luvussa ovat mukana kaikki sopimusalat eli elinkeinoelämä, kunnat, kiinteistöala, öljyala, tavara- ja joukkoliikenne sekä maatalous. Kokonaissummasta 72 % teollisuudesta ja 20 % energian tuotannosta, muilta aloilta 8 %. Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä uudistetaan myöskin ensi vuonna koskemaan 2020 jälkeistä aikaa

14 Biotalous, kiertotalous, cleantech Suomelle tärkeitä, korostuvat uuden hallituksen ohjelmassa Biotalous melko tuntematon käsite Euroopassa, vaatii jalkautusta - Biotaloudessa on kysymys bioraaka-aineiden tuotannosta ja jalostamisesta sekä biotuotteiden käytöstä - tehokkaasti, kestävästi ja tuottavasti Suomessa metsien merkittävä rooli biotalouden kasvun lähteenä tunnistettava myös EU-lainsäädäntöä laadittaessa - Biomassojen saatavuuden turvaaminen ja kestävän käytön mahdollistaminen eri käyttötarkoituksiin mahdollisimman kilpailuneutraalisti - Kestävää biomassan käyttöä rajoittavan sääntelyn torjuminen (ei esim. byrokraattisia kestävyyskriteerejä tai jätteiden hyödyntämistä vaikeuttavia säännöksiä, biomassa luokiteltava jatkossakin hiilineutraaliksi) Biotalous toki paljon muutakin, koskee lähes kaikkia toimialoja (kuten cleantechkin) Kiertotaloutta on edistettävä markkinalähtöisesti, ei sääntely edellä - Tarpeettomien rajoitusten sijaan EU:n kiertotalouslinjausten tulee kannustaa resurssien markkinaehtoiseen hyödyntämiseen ja uusien tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kehittämiseen sekä poistaa sääntelyn aiheuttamia esteitä mm. jätteiden hyödyntämiseltä

15 Energiaturvallisuusstrategia

16 Suomi 70 %:n energian tuontiriippuvuus - 100% maakaasulla ja öljyllä - 20% sähköllä (nettotuonti) Venäjältä suurin osa tuontienergiasta - kaasu 100% - öljystä 85% - sähköstä nykyisin enää n. 5% - uraanista n.1/3

17 Suomi Puolet ydinvoimaa Myös erittäin monipuolinen energiantuotanto Uusiutuva energia loppukulutuksesta yli 35%, sähkön-tuotannosta n. 40% Hiilidioksidi-neutraalia sähkön-tuotannosta 74% Kumulatiivinen energiansäästö energiatehokkuussopimuk sin jo yli 9 TWh/v

18 Poimintoja komission tulevista lainsäädäntöaloitteista 1. lakipaketti jo kesällä (8.7.?): Energy market design, Vähittäismarkkina-tiedonanto; Tuotteiden energiatehokkuutta koskevien puitteiden (energiamerkintädirektiivi ja ekosuunnitteludirektiivi) uudelleentarkastelu Lainsäädäntöehdotus EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi (heinäkuun puoliväli?) Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU:n strategia lämmityksen ja jäähdytyksen mahdollisuudet pyrittäessä saavuttamaan EU:n energia- ja ilmastotavoitteet (2015) Lainsäädäntöehdotukset taakanjakopäätöksestä ja maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden (LULUCF) sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin (2016) Energian hintojen ja kustannusten (verot ja tuet mukaan luettuina) analysointi (2016 ja sen jälkeen joka 2. vuosi) Energian kuluttajat vahvempaan asemaan: kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, kysyntäpuolen ohjauksen käyttöönotto; älykkään teknologian käyttö; tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhdistäminen; säänneltyjen hintojen asteittainen poistaminen; rinnakkaistoimet heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojelemiseksi ( ) Tiedonanto kaikkein tärkeimpien energiainfrastruktuurien luettelon täydentämisen etenemisestä ja toimenpiteistä, joita tarvitaan vuodeksi 2030 asetetun sähköverkkojen yhteenliittämistä koskevan 15 %:n tavoitteen saavuttamiseksi (2016) Energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu (2016) Rakennusten energiatehokkuutta koskevan diren uudelleentarkastelu ja Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille aloite (2016) Uusiutuvaa energiaa koskeva lainsäädäntöpaketti: myös uusi, vuoden 2030 tavoitteisiin tähtäävä uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi; omaan käyttöön tuotettavan uusiutuvan energian parhaat käytännöt ja tukijärjestelmät; bioenergian käytön kestävyyttä koskeva politiikka ( ) Jätteen käyttöä energian tuottamiseen koskeva tiedonanto (2016) Kiertotaloustiedonanto/-paketti (2015) Liikenteen hiilipäästöjen vähentämistä koskeva tiedonanto, johon sisältyy toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineita ja muita vaihtoehtoisia, kestäviä polttoaineita koskeva toimintasuunnitelma (2017) Uusi eurooppalainen energia-alan tutkimusta ja innovointia koskeva lähestymistapa, joka vauhdittaa energiajärjestelmän muutosta ja johon sisältyy integroitu strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) sekä liikennealan strateginen tutkimusja innovointiohjelma ( )

19 Lähde: Georges Van Goethem, EC DG Research and Innovation / Energy / Euratom

20 Kiitos! mob