Enemmän vähemmällä. Julkiset CIO:t. Kevyempiä menetelmiä

Transkriptio

1 Julkiset CIO:t Tiina Siltala Enemmän vähemmällä Julkisen hallinnon harteille pannaan kovia vaatimuksia. Kysyimme tietohallintojohtajilta, miten samanaikaisesti säästetään ja parannetaan tehokkuutta. Listasimme jälleen Suomen julkishallinnon merkittävimmät tietohallintojohtajat (s.22 23). Kevyempiä menetelmiä Anu Autio, CIO, Tulli Tullissa olemme laatimassa ict-kehittämissuunnitelmaa, jonka taustaksi olemme arvioituttaneet ict-toimintaamme. Konkreettiset parannustoimet ovat vielä suunnitteilla. Alustavasti on kaavailtu, että otamme käyttöön vaihtoehtoisia malleja tai kevyempiä menetelmiä eri suuruisten ja pienempien projektien läpiviemiseksi. Lisäksi tehostamme testaustoimintaa ja kustannus- ja hyötytietoisuutta, parannamme resurssikuormitusten seurantaa sekä lisäämme hankintaosaamista. Otamme myös käyttöön valtionhallinnon yhteisiä palveluita kaikilta niiltä osin kuin se vain on mahdollista ja odotamme niiden tuovan kustannussäästöjä. Suurimmat haasteet ovat käynnistyvät suuret EU-tasoiset uudistamishankkeet, jotka osaltaan lisäävät kustannuspaineita niin kehittämisen kuin ylläpidonkin osalta, ja joiden toteuttaminen on pakollista. > 1/

2 > Automaatio etusijalle Veikko Hytönen, CIO, Kela Kelassa kehittämishankkeita priorisoidaan siten, että palveluprosessien tehostaminen ja automaation vauhdittaminen asetetaan etusijalle. Hankkeet toteutetaan vaiheittain ketterästi ja ilman massiivisia investointeja infrastruktuuriin ja muihin kalliisiin hankintoihin. Suuri haaste on säästäminen väärässä paikassa eli osaavan henkilöstön mitoittamisessa kehittämishankkeissa. Jostakin on luovuttava Markus Ekman, CIO, VTT VTT aloitti vuoden 2014 alussa uudella liiketoimintarakenteella. Ryhmän eri palvelualueiden palvelutasoja on mitoitettu uutta mallia vastaaviksi. Palveluiden kokonaiskuvaa kustannuksineen tarkkaillaan ja mittaroidaan jatkuvasti, jotta yhteinen palvelusetti vastaa mahdollisimman oikealla tavalla liiketoiminnan tarpeisiin. Kyse ei ole kertaluonteisesta tehtävästä, vaan pikemminkin jatkuvasta prosessista. Siinä liiketoiminta-alueiden kanssa käydään laatu- ja mitoituskeskusteluja palvelusetin optimoimiseksi yhden kahden vuoden tarpeen mukaan. Keskustelut koskevat sekä palvelujen saatavuutta, laatua että kustannuksia. Haasteena on, että it ja sen tuottamat palvelut ovat VTT-tyyppisessä liiketoiminnassa keskeinen tuotantokone. Liki kaikki digitaalisen ajanjakson palvelut ovat rakentaneet polkua koko ajan kohti isompaa it-riippuvuutta ja palveluiden tarvetta. Loppukäyttäjät edellyttävät aiempaa laajempaa ja luotettavampaa it-palveluinfrastruktuuria, ja palveluiden on toimittava ympäri vuorokauden. Tietohallinnon haaste on se, että paljon töitä ja odotuksia on siirtynyt ja yhä siirtyy it:n harteille digitalisoitumisen ja teollisen internetin edetessä. Nämä synnyttävät uusia palveluita ja kustannuksia. Kun moni vanha palvelu ei poistu automaattisesti, kulutasot ovat jatkuva haaste. Uusia kustannuksia ei katsota hyvällä, joten jostakin on luovuttava. It:n tehtäväkenttä on kasvava ja kriittinen, joten tietohallintojohtajan katse on vahvasti eri tekemisen business caseissa, jotta kustannus-/hyötysuhde on kannattava. Yksin ei pärjää Matti Franck, CIO, Espoo Kuntasektorin tehtävänä on oman tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen. Tämä on ollut pääosin jokaisen kuntatoimijan omalla vastuulla. Jatkossa kunnat eivät kuitenkaan pysty yksin vastaamaan koviin vaatimuksiin eivät edes suurimmat kaupungit. Julkisessa hallinnossa yhteisten ja yhteentoimivien ratkaisujen painopiste on kuntien palveluissa. Keskeisiä asioita ovat yhteentoimivuus sekä tärkeimpien sähköisten palveluiden huomattavasti nopeampi kehittäminen ja käyttöönotto: kansallisen palveluväylän rakentaminen, Kanta-palvelujen hyödyntäminen, avoimen datan edistäminen sekä kehittäjäverkoston rakentaminen. Haasteena on, että osaaminen ja resurssit ovat riittämättömät kehittämään ja ottamaan käyttöön tarvittavia ratkaisuja. Kuntapuolella osaaminen on hajautettu satojen kuntatoimijoiden organisaatioihin ja lukuisiin yrityksiin. Tarvittaisiin yhteiset, vahvan osaamisen keskukset. Espoon kaupungin ehdotus ratkaisuksi on kuntien yhteinen kehitys- ja toteutusyhtiö Kuntien Tiera, joka toimii liiketaloudellisen periaattein ja yhteistyössä kuntien ja parhaiden it-yritysten kanssa. Halpuus ei ole tärkeintä Max Hamberg, CIO, oikeusministeriö Tietojenkäsittely ei ole tukitoiminto, vaan sen tulisi olla kiinteä osa toimintaa. Monessa paikassa substanssilainsäädäntö on vuosikymmeniä vanhaa ja ajalta ennen automaattista tietojenkäsittelyä. Toiminnan kehittämisessä onkin syytä käydä kriittisesti läpi toimintaprosesseja määrittävät säädökset ja perata sieltä turhat mutkat pois. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyys, tietotekniikan toimivuus ja sopiva laatu ovat tärkeämpiä kuin tietotekniikan mahdollisimman halpa tuotantohinta joka valitettavan usein tuntuu olevan ensisijainen huolenaihe monessa paikassa. Haasteena on, että prosessisäädösten riittävään läpikäyntiin ei tunnu tietojärjestelmähankkeiden yhteydessä aina riittävän voimavaroja. Tarvitaan myös innostavaa ja aktivoivaa johtamista. Kaiken säästämisen ja synkkyyden keskellä tämä saattaa unohtua. 20 1/2014

3 Sähköistäminen vaatii tietohallinnon investointeja hyötyjen tullessa useimmiten substanssin organisaatioihin. Myös it-toiminnoissa on osallistuttava säästöihin. Olemme oikeusministeriön hallinnonalalla laskeneet paljon valtionhallinnon yhteisten ratkaisuiden varaan, mutta pelkäämme, että esimerkiksi Valtori kasvattaa oikeusministeriön hallinnonalan kustannuksia, jotka on jo valmiiksi ajettu käyttäjää kohden valtionhallinnon matalimmiksi. Olemme kuitenkin vahvasti mukana Valtorissa, koko hallinnonalamme perustietotekniikan palvelutuotanto on jo siirtynyt sinne ensimmäisten joukossa. Kokonaisarkkitehtuuri haastaa Tapio Aaltonen, CIO, sisäministeriö Sisäministeriön hallinnonalalla on käynnissä kaksi kokonaisuutta: ictsäästötyöryhmä- ja kokonaisarkkitehtuurityö. Hallinnonalan ict-menot olivat noin 90 miljoonaa euroa vuonna Kun otetaan huomioon pelkästään ict-säästöt, on saatava aikaan vähintään kymmenen prosentin säästöt. On tarkasteltava myös turvallisuusverkon palveluista aiheutuvien ict-ylläpitomenojen nousua ja tehtävä kokonaisesitys, miten hallinnonalan menoista karsitaan vähintään 15 prosenttia eli noin 15 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Kokonaisarkkitehtuurin tulee olla toiminnan kehittämistä ja lähteä liikkeelle ministeriön strategisista tavoitteista ja tarjottavien palveluiden parantamisesta. Sisäministeriön vastuulla on sisäisen turvallisuuden kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityö. Haasteena työssä on, että kohdealue kattaa kaikki toimijat riippumatta siitä, ovatko nämä valtionhallinnon organisaatioita, välillisen valtionhallinnon organisaatioita, kuntaorganisaatioita tai muita toimijoita. Kohdealue ei myöskään rajoitu ministeriön hallinnonalaan ja sen alaisiin virastoihin ja laitoksiin. Kohdealueet ovat lähtökohtaisesti organisaatiorajat ylittäviä yhteisen toiminnan alueita. Yhteisen arkkitehtuurin suunnittelu on yhteistyötä, jossa kaikkien alueen toimijoiden tulee olla mukana, kun ne osallistuvat julkisen hallinnon palveluiden tuottamiseen. Toimijoiden lukuisa määrä ja mahdollisesti ristikkäiset tavoitteet kiristyvässä taloustilanteessa saattavat johtaa vääränlaiseen lopputulokseen. Maltillista liikehdintää JULKISHALLINNON CIO:JEN vaihtorumba on rauhoittunut vuoden takaisesta. Toki uusia nimiäkin tämän vuoden listalta löytyy. Helsingin kaupungilla aloitti tämän vuoden vaihteessa uudessa tietotekniikka- ja viestintäjohtajan virassa Jaakko Salavuo. Puolustusministeriön CIO:na viime kesänä aloittanut Teemu Anttila vaihtoi uusiin tehtäviin Valtioneuvoston kansliaan vuoden vaihteessa. Poliisin uutena tietohallintopäällikkö on aloittanut Janne Suurniemi. Uusia nimiä CIO-listalla ovat myös sisäasiainministeriön Tapio Aaltonen, maa- ja metsätalousministeriön Antti Vertanen, Liikenteen turvallisuusviraston Toni Pallaspuro ja Tilastokeskuksen Riitta Eiskonen. Rahoitusuudistuksen myötä yliopistot eivät ole enää virallisesti osa valtionhallintoa, joten julkisille organisaatioille asetetut säästötavoitteet eivät sinänsä koske suoraan niitä. Mutta kyllä yliopistojenkin rahoitus supistuu merkittävästi, Helsingin yliopiston CIO Ilkka Siissalo toteaa. TIETOVIIKON TOIMITUS listasi suurimpien ja merkittävimpien julkisen hallinnon organisaatioiden CIO:t kolmatta kertaa. Suomen merkittävimmät julkishallinnon CIO:t -taulukko seuraavalla aukeamalla. >>>>>>>> 1/

4 Julkisten organisaatioiden tietohallintojohto 2014 KAUPUNGIT Titteli Nimi Kenelle raportoi It-budjetti, miljoonaa euroa/vuosi Huom. Helsinki Tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo Kansliapäällikkö n. 110 (kaupungin tasolla ) Espoo ICT-johtaja/CIO Matti Franck Kaupunginjohtaja 52 UUSI henkilö ja virka Tampere CIO Jarkko Oksala Hallinto- ja hyvinvointi-palveluryhmä 29,4 Vantaa Tietohallintojohtaja Antti Ylä-Jarkko Apulaiskaupunginjohtaja 31,5 Turku It-palvelujohtaja Jari Nevalainen Strategia- ja kehittämisjohtaja 28,0 Oulu Tietohallintopäällikkö Juhani Heikka Kehittämisjohtaja ja johtoryhmä 27,2 Jyväskylä Tietohallintojohtaja Arto Jalkanen Kansliapäällikkö, konsernin ict-ohjausryhmä Lahti Tietohallintojohtaja Marko Monni Kehitysjohtaja 11 n. 10 Kuopio Tietohallintojohtaja Jukka Vornanen Strategiajohtaja n. 10 Kouvola Tietohallintojohtaja Sirpa Mäntynen Konsernipalveluiden johtaja n.9 (sis. investoinnit) YLIOPISTOT Aalto-yliopisto IT-johtaja Pekka Kähkipuro Vararehtori n. 30 Helsingin yliopisto Tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo Tutkimuksesta, opetuksesta ja it:stä vast. vararehtori Tampereen yliopisto Tietohallintojohtaja Seppo Visala Hallintojohtaja 3,5 n. 35, josta 18 suoraan CIO:n budjetissa Turun yliopisto IT-johtaja Yrjö Saarikko Palvelujohtaja 10 Oulun yliopisto Tietohallintojohtaja Kari Keinänen Hallintojohtaja 5,5 MINISTERIÖT Ulkoasiainministeriö Tietohallintojohtaja Ari Uusikartano Hallintojohtaja tai hallinnon alivaltiosihteeri Oikeusministeriö Tietohallintojohtaja Max Hamberg Kansliapäällikkö 45 Sisäasiainministeriö Tietohallintojohtaja Tapio Aaltonen Puolustusministeriö Vt. tietohallintoyksikön johtaja Timo Nuutinen Valtiovarainministeriö Tietojohtaja Irja Peltonen Hallinto- ja kehitysyksikön johtaja, kansliapäällikkö Puolustusministeriön Resurssipoliittisen osaston johto Hallinto- ja kehitysjohtaja (Hallinnonalan tietohallinto-johtaja) Opetus- ja kulttuuriministeriö Tietohallintojohtaja Irma Nieminen UUSI 54,2 (menot 2012) 2,3 Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Tietohallintojohtaja Antti Vertanen Yksikön päällikkö tai kansliapäällikkö 3,35 UUSI Liikenne- ja viestintäministeriö Tietohallintopäällikkö Pekka Sinkkilä Työ- ja elinkeinoministeriö Ylijohtaja Markku Wallin Kansliapäällikkö /2014

5 Sosiaali- ja terveysministeriö Tietojohtaja Tiina Pesonen Ylijohtaja Ympäristöministeriö Tietohallintojohtaja Tarmo Maunu SAIRAANHOITOPIIRIT Helsingin ja Uudenmaan Tietohallinnon taseyksikön johtaja Pertti Mäkelä Toimitusjohtaja (HUS) 86,5 Pirkanmaan Tietohallintojohtaja Antti Jokela Sairaanhoitopiirin johtaja 30 Pohjois-Pohjanmaan Tietohallintojohtaja Kari Säkkinen Shp:n johtaja 14,2 Pohjois-Savon Tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen Hallintoylilääkäri 16 Varsinais-Suomen Tietohallintojohtaja Yrjö Koivusalo Johtajaylilääkäri 28 VIRASTOT JA LAITOKSET Verohallinto Tietohallintojohtaja Markku Heikura Pääjohtaja 108 n. 3,3 (vain ministeriön omat ict-menot) Opetushallitus Tietohallintojohtaja Erja Nokkanen Tulli Tietohallintojohtaja Anu Autio Hallintojohtaja 26 Patentti- ja rekisterihallitus Tietohallintojohtaja Timo Junnonen Pääjohtaja 8,2 Väestörekisterikeskus Johtaja Jukka Santala Ylijohtaja 13 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tietohallintopäällikkö Matti Sarjakoski Palvelujohtaja n. 5, ei sisällä kaikkia tiedonhallinnan kuluja Valtion teknillinen CIO / SVP Information tutkimuskeskus VTT Management Markus Ekman Hallintojohtaja n. 20, sisältää myös tietopalvelutoiminnon Metsäntutkimuslaitos Metla Tietohallintopäällikkö Jorma Airaksinen Hallintojohtaja 1,5 Suomen Pankki It-päällikkö Petteri Vuolasto Hallinto-osaston osastopäällikkö Kansaneläkelaitos Kela Tietohallintojohtaja Veikko Hytönen Johtajalle 62 Viestintävirasto Tietohallintojohtaja Ari-Pekka Neuvonen Pääjohtaja yhteensä n. 5 Liikennevirasto Johtaja Jan Juslén Liikenne- ja viestintäministeriö 40 Liikenteen turvallisuusvirasto Osastonjohtaja (vt.), Tietohallinto Toni Pallaspuro Tietovarantojen ylijohtaja ~29 UUSI Puolustusvoimat Tietohallintojohtaja Ilkka Korkiamäki Operaatiopäällikkö (ei voi antaa tietoa) Rajavartiolaitos Tietohallintopäällikkö Ari Laaksonen Laitoksen johto n. 20 Poliisi Tietohallintopäällikkö Janne Suurniemi UUSI Tilastokeskus Tietotekniikkajohtaja Riitta Eiskonen Pääjohtaja 8,4 UUSI Valtiokonttori Tietohallintojohtaja Juha Wilkman Pääjohtaja 31,6 Titteli Nimi Kenelle raportoi It-budjetti, miljoonaa euroa/vuosi Huom. 1/