Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Diplomityö suoritettu osana diplomi-insinöörin tutkintoa Espoo, Valvoja: Professori Marko Nieminen

2 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä i TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Päiväys: Sivumäärä: 98 Osasto: Tietotekniikan osasto Professuuri: T-121 Käyttöliittymät ja käytettävyys Työn valvoja: Professori Marko Nieminen Internet mahdollistaa tiedonvälityksen laajoille joukoille ajasta ja paikasta riippumatta. Se voi palvella myöskin erityisryhmien kuten kehitysvammaisten tarpeita, kunhan käytettävyysasiat on otettu oikein huomioon. Tässä työssä on selvitetty mitä käytettävyysongelmia kehitysvammaisilla käyttäjillä on selkokielisillä Internet-sivuilla, ja miten näitä havaittuja ongelmia voisi ratkaista selkokielen ja käytettävyyden periaatteita noudattaen. Samalla on tutkittu miten kehitysvammaiset käyttäjät huomioidaan Internet-sivujen käytettävyystestauksessa. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen tapaustutkimus, ja tärkeimpinä tutkimusmenetelminä ovat olleet käytettävyystestaus, yhteisläpikäynti, heuristinen arviointi sekä havainnointi. Työn taustateorioina on sovellettu aiempaa tutkimusta käytettävyydestä ja sen arviointimenetelmistä, saavutettavuudesta, kehitysvammaisten tietokoneiden käytöstä sekä selkokielestä. Diplomityö on tehty Papunetin verkkosivuston kehittämisprojektin yhteydessä Selkokeskukselle. Lisäksi aineistoa on kerätty Vernerin selkokielisiä sivuja testaamalla. Kummankin sivuston ongelmakohtia on tunnistettu ja niitä on tarkasteltu eri teoriataustoja vasten. Tämän lisäksi on esitetty konkreettisia korjausehdotuksia havaittuihin ongelmiin. Merkittävimmät havaitut ongelmat liittyivät valikkoratkaisuihin, sivujen otsikointiin, linkkien esittämiseen, tekstin kokoon ja pitkien tekstien selaamiseen. Käytettävyyden kannalta parhaat ratkaisut olivat tilan käyttö ryhmittelyn apuna, kuvakkeiden käyttö valikkojen yhteydessä sekä käyttäjien toiveiden huomiointi sisällön suunnittelussa. Avainsanat: käytettävyys, käytettävyystestaus, heuristinen arvio, kehitysvammaisuus, selkokieli Telmä

3 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä ii HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Name of the Thesis: Usability of the plain-language Internet pages with mentally disabled users Date: December, 5th, 2004 Number of pages: 98 Department: Department of Computer Science and Engineering Professorship: T-121 User Interfaces and Usability Supervisor: Professor Marko Nieminen Internet enables information sharing for the masses independently of time and place. Web solutions may also serve the needs of special groups such as mentally disabled users if usability issues are thoroughly taken into account. This thesis discusses what kind of usability problems mentally disabled people have while using plain-language web pages, and what kind of improvements might solve these problems. Also suggestions for better usability testing with mentally disabled users are presented. The research approach is a qualitative case-study. The usability evaluation methods in this research have been usability testing, heuristic evaluation, joint walkthrough and observation. Background theories applied are related to usability and usability testing, accessibility, Internet and computer usage of mentally disabled people, and plain-language guidelines. This research is conducted during Papunet web page development project for Finnish Plain-language Centre. Research material has been also collected by testing Verneri plain-language web pages. Usability problems of these sites were gathered and classified, and thereafter correction suggestions are presented and reflected with theoretical background. The major problems of the sites were related to navigation, headlining, small font size and browsing of the long documents. Promising solutions for usability enhancement are regarded to be sufficient space between the elements and icons related to the menus. Keywords: Usability, usability testing, heuristic evaluation, mentally disabled users, plainlanguage, easy-to-read Abstract

4 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä iii Kiitokset Esipuhe Kiitokset kaikille niille henkilöille, jotka ovat mahdollistaneet tämän diplomityön tekemisen. Ensin haluan kiittää työni valvojaa professori Marko Niemistä saamastani tuesta, ohjauksesta ja palautteesta. Kiitokset myös kaikille Selkokeskuksen ja Papunet-projektin työntekijöille, jotka ovat auttaneet ja mahdollistaneet tämän diplomityön tekemisen. Erityisesti Leealaura Harjunpää, Sirkku Johansson ja Marianna Ohtonen ovat antaneet korvaamatonta apua ja aikaansa työn tekemiseen. Erityiskiitokset myös mukana olleille testikäyttäjille, joiden valtaisa innostus Internetin käyttöön ja tutkimuksessa mukana olemiseen teki minuun vaikutuksen. Kiitokset myös kaikille työkavereille, joiden kanssa on ollut ilo työskennellä ja opiskella vuosien varrella. Lämpimimmät halaukset kuuluvat Jarmo Parkkiselle, Sirpa Riihiaholle, Irmeli Sinkkoselle, Rolf Södergårdille ja Raino Vastamäelle. Viimeisimpänä kiitokset vanhemmilleni Ellille ja Sepolle kaikesta saamastani tuesta niin diplomityön tekemisen kuin koko opiskeluni aikana. Kiitokset myös rakkaalleni Terolle, joka alkoi osoittaa kodinhoidollisia kykyjä kiireisimpinä diplomityön kirjoittamisen aikoina. Espoossa,

5 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä iv Sisällysluettelo 1 Johdanto Diplomityön tavoitteet Tutkimuskysymykset Tutkimuksen metodologia Diplomityön rakenne Taustateoriat ja aiheeseen liittyvä tutkimus Aiempaan teoriaan tutustuminen Käytettävyys ISO Nielsenin määritelmä Hackos ja Redish Selkokieli Kehitysvammaisuus ja sen vaikutus Internetin käyttöön Saavutettavuus Tutkimusmenetelmät Käyttäjään tutustuminen Havainnointi Heuristinen arviointi Käytettävyystesti Vapaa läpikäynti ja yhteisläpikäynti Kyselyt ja haastattelut Käytettävyyden arviointimenetelmien valitseminen Tutkimuksen kulku Tutkimusympäristö ja kohde Papunet-sivusto Verneri-sivusto Käyttäjät Eettiset seikat Valittujen tutkimusmenetelmien soveltaminen Havainnointi käyttäjäryhmiin tutustumismenetelmänä Heuristinen arvio Pilottitestit Käytettävyystestit Yhteisläpikäynti... 43

6 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä v Kyselyt ja haastattelut Havainnot selkokielisten sivujen käytettävyydestä Selkokielisillä sivuilla havaitut ongelmat Molemmille sivustoille yhteiset ongelmat Koko Papunet-sivustoa koskevat ongelmat Papunetin etusivu Papunetin eri osioissa havaitut ongelmat Vernerin ongelmat Muiden sivustojen havainnointien tulokset Tulokset Havaittujen ongelmien ja hyvien ratkaisujen suhde kirjallisuuteen Selain ja sivun osoite Navigaatio ja otsikointi Kuvitus Tekstien luettavuus Linkitys Korjausehdotukset Osion etusivu Etusivu Korjausehdotusten arviointi Heuristisella arviolla ja käytettävyystestauksella löydettyjen ongelmien eroavaisuudet Kehitysvammaisuuden huomioiminen Internet-sivujen käytettävyystestauksessa Johtopäätökset ja pohdinta Merkittävimmät ongelmat selkokielisillä sivustoilla Korjausehdotukset huomattavimpien ongelmien ratkaisemiseksi Käytettävyystestauksen erityispiirteet kehitysvammaisilla käyttäjillä Työn arviointi Jatkotutkimus Lähdeluettelo.. 90 Liite1: Nielsenin kymmenen käytettävyyssäännön lista 95 Liite 2: Paddisonin ja Englefieldin lista saavutettavuuden arvioimiseksi.. 96 Liite 3: Käyttäjille lähetetty kutsukirje.. 97

7 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 1 1 Johdanto Internet on osoittanut tarpeellisuutensa tarjoamalla paljon sekä hyödyllistä tietoa että huvia käyttäjilleen riippumatta ajasta tai paikasta. Laitteistot ja ohjelmistot ovat parantuneet ja tulleet yhä useampien käyttäjien saataville. Internet-sivujen käytettävyyttä on tutkittu ja erityisesti kaupallisten yritysten sivujen selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen on panostettu osin markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Toisaalta julkisten verkkopalveluiden saavutettavuuden ja helppokäyttöisyyden varmistamiseksi on julkaistu ohjeisto, jonka avulla voidaan varmistaa palvelun sopiminen eri käyttäjäryhmille (Ala-Harja ja Lindh 2004). Käyttäjien joukossa on kuitenkin erityisryhmiä, jotka tarvitsevat avukseen vielä pidemmälle mietittyä käytettävyyttä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi vanhukset, maahanmuuttajat tai eri tavoin vammaiset käyttäjät. Heille Internet helpottaa tiedon saantia, sillä teksti on mahdollista muuttaa selaimen asetuksista sopivilla apuvälineillä helpommin luettavaan muotoon. Tähän mennessä erityisryhmiin liittyvää Internetin arviointia on tehty lähinnä saavutettavuuden kautta. Se kuitenkin viittaa usein fyysiseen vammaan, jolloin saavutettavuus huomioimalla varmistetaan, että sisältöä voi käyttää sopivilla apuvälineillä. Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyystutkimus on ollut lähinnä omaan käyttöön tarkoitettua sovellettua ja laadullista materiaalia parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Diplomityö on tehty Papunetin verkkosivuston kehittämisprojektin yhteydessä. Sivusto on tehty tarjoamaan puhevammaisille tietoa heille sopivassa, esteettömässä ja selkeässä muodossa. Papunet-sivusto sisältää eri osioita, jotka on kirjoitettu yleiskielellä, selkokielellä ja blisskielellä 1. Näiden lisäksi yhtenä osana on kuvasivusto. Kirjoittaja on ollut aiemmin mukana blisskielisen osion arvioinnissa ja testaamisessa CP-vammaisilla. 1 Blisskieli on puhetta tukeva ja korvaava kommunikointitapa. Siinä sanat on korvattu graafisilla symboleilla, joita yhdistelemällä voidaan muodostaa kokonaisia lauseita ja tekstiä.

8 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Diplomityön tavoitteet Tämän työn tarkoituksena on tutkia selkokielisten Internet-sivujen käytettävyyttä kehitysvammaisilla käyttäjillä. Selkokieli tarkoittaa tiettyjen sääntöjen mukaan helpotettua yleiskieltä, ja sen käyttö sopii hyvin aiemmin mainituille erityisryhmille. Esimerkkisivustoina on käytetty kahta suomalaista selkokieliset osiot sisältävää sivustoa: Papunet-projektin selkosivuja 2 ja Kehitysvammaliiton Verneri-sivuja 3. Papunet-sivusto on tarkoitettu kaikille puhevammaisille, kun taas Verneri on tehty pelkästään kehitysvammaiset huomioiden. Työ on rajattu käsittelemään sivustojen selkokielisiä osuuksia, vaikka molemmissa sivustoissa on myös muita osioita. Sivuilta etsitään käyttöä haittaavia ongelmakohtia asiantuntija-arvioinnin ja käytettävyystestauksen avulla. Käytettävyysongelmien kartoittamisen jälkeen havaituille ongelmille pyritään löytämään käytettävyysperiaatteiden mukaisia korjausehdotuksia. Tutkimuksen yhteydessä myös tarkastellaan, miten kehitysvammaisten erityispiirteet tulee huomioida käytettävyystestauksessa. Kokemuksia kerätään alkaen käyttäjien hankkimisesta aina testien päättymiseen asti. Koska selkokielisiin Internet-sivuihin liittyviä tutkimuksia on vähän, asiaa on lähdetty tutkimaan muista näkökulmista. Taustatietona voidaan käyttää muun muassa yleiskielellä kirjoitettuihin Internet-sivuihin liittyvää tutkimusta, joka pohjautuu empiirisiin havaintoihin, havaintopsykologiaan ja ergonomiaan sekä käytännössä sovellettaviin parhaisiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin (esim. Sinkkonen, Kuoppala, Parkkinen ja Vastamäki 2002, Nielsen 1993). Toisena lähtökohtana voidaan käyttää saavutettavuuteen liittyvää tutkimusta, joka huomioi erityisryhmien tarpeet tietokoneen ja Internetin käyttöön liittyen (esim. W3C 2004b, Digital Rights Commission 2004). Kolmantena näkökulmana ja taustana voidaan pitää yleistä kehitysvammaisuuteen liittyvää tietoutta (esim. Kaski, Manninen, Mölsä ja Piho 2002). 2 Papunet sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä, 3 Verneri.net, kehitysvamma-alan verkkopalvelu,

9 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 3 Käytännön hyötynä työstä on Papunet- ja Verneri-sivuston kehittäminen käytettävyydeltään paremmiksi kehitysvammaisten erityistarpeet huomioiden. Selkokielisille sivuille pystytään keräämään paljon käyttäjille sopivaa materiaalia yhteen paikkaan. Toisaalta Papunet-sivustolla on myös opetuksellisia tavoitteita: sen sisältöä käytetään kouluissa maahanmuuttajien kielen opetuksessa ja sivustolle on tarkoitus jatkossa suunnitella kieltä opettavia tehtäviä, kuten Papunetin blisskielisillä sivuilla on jo tehty. Jotta sivusto täyttäisi nämä tehtävänsä, sen pitää olla käytettävyydeltään sellainen, ettei sivujen käyttö hankaloita sisällön löytämistä ja ymmärtämistä. 1.2 Tutkimuskysymykset Tutkimuksen ensisijainen tavoite on löytää vastaus kysymykseen: 1. Mitä käytettävyysongelmia selkokielisillä Internet-sivuilla on kehitysvammaisilla käyttäjillä? Tämän lisäksi samalla pyritään löytämään vastauksia myös seuraaviin kysymyksiin: 2. Miten havaitut ongelmat voisi ratkaista selkokielen ja käytettävyyden periaatteita noudattaen? 3. Minkälaisia erityispiirteitä liittyy kehitysvammaisten käyttäjien kanssa tehtävään käytettävyystestaukseen? Työn tärkein tavoite on ensimmäiseen kysymykseen vastaaminen. Kaksi muuta kysymystä ovat jatkoa ensimmäiselle kysymykselle. Erityisesti kehitysvammaisten käyttäjien huomioimiseen käytettävyystestissä liittyvät seikat on tärkeää kirjata ylös jatkotutkimuksia varten. Kysymykseen 1 vastataan havainnoimalla käyttäjiä, tekemällä sivuille asiantuntijaarviointi sekä testaamalla molempia sivuja yhdessä kehitysvammaisten käyttäjien kanssa. Kysymykseen 2 vastaus löytyy analysoimalla testeissä mukana olleiden käyttäjien toimintaa sekä noudattamalla hyvän käytettävyyden varmistamiseksi kirjoitettuja ohjeita (Nielsen 2000) ja huomioimalla käytettävyyssuunnittelun perusperiaatteet (Sinkkonen ym. 2002). Kysymykseen 3 vastaamista varten kirjataan ylös testin järjestelyt ja järjestelyjen parannusehdotukset.

10 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Tutkimuksen metodologia Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen tapaustutkimus, mikä on erittäin tyypillistä käytettävyystutkimuksessa, kun halutaan löytää ja ratkaista uusia toimintatapoja ja malleja parhaisiin ratkaisuihin. Tapaustutkimusta eli case-metodia pidetään hyvänä menetelmänä, mikäli aiempaa tutkimusta ja teoriaa ei vielä ole luotu (Eisenhardt 1989). Samalla asiaa voidaan tutkia aidossa ympäristössään (Järvinen ja Järvinen 1996). Tutkimuskysymykset tuovat vahvasti esille tutkimuksen soveltavan luonteen, eli tarkoituksena on löytää sellaista uutta tietoa, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellukseen, tässä tapauksessa paremmin toimiviin selkosivustoihin. Soveltavan tutkimuksen tuloksilta edellytetään relevanttiutta, käytännöllistä hyödynnettävyyttä sekä toimivaa yksinkertaisuutta (Niiniluoto 1984). Aiempaa tutkimusta aihepiiristä on tehty vähän, sillä selkokielisten sivustojen käytettävyystutkimuksesta on julkaistu vain vähän tutkimusmateriaalia. Näin ollen haettaessa vastausta ensimmäiseen tutkimuskysymykseen on samalla luotu uutta tietämystä aihealueesta, jonka merkityksen voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa ikäpolvien vanhentuessa. Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta haetaan käytännöllistä tietoutta, jota voidaan hyödyntää jatkossa tehtäessä vastaavaa tutkimusta, ja samalla yritetään rikastaa käytettävyystestaukseen liittyvää tietoutta. Työssä käytetyt tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmät perustuvat ensisijaisesti käytettävyyden arvioinnissa yleisesti hyödynnettyihin menetelmiin, joista tässä tutkimuksessa pääpaino on annettu käytettävyystestaukselle ja heuristiselle arvioinnille. Käyttäjäryhmän erityispiirteiden huomioimiseksi myös havainnointia on hyödynnetty taustojen kartoittamiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa on hyödynnettäviksi taustateorioiksi valittu käytettävyydestä ja kehitysvammaisten tietokoneen käytöstä tehtyä aikaisempaa tutkimusta. Näitä aiempia tuloksia on hyödynnetty tutkimuksen taustojen selvittämisessä, käytettävyyden arviointimenetelmien soveltamisessa tähän tutkimukseen liittyen, ja lisäksi tämän tutkimuksen tuloksia verrataan kirjallisuusselvityksen pohjalta aiempaan tietämykseen ja teoriaan.

11 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Diplomityön rakenne Diplomityö on jaettu kuuteen lukuun. Ensimmäinen johdantoluku muodostaa lukijalle yleiskuvan työstä. Se esittelee lukijalle tutkimuksen aihepiirin yleisellä tasolla sekä sen tavoitteet ja tutkimuskysymykset. Toisessa luvussa käsitellään tutkimukseen liittyvää taustateoriaa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellään lyhyesti käytettävyyttä, käytettävyyden arviointia, kehitysvammaisten tietokoneiden ja Internetin käyttöä, selkokieltä sekä saavutettavuutta. Kolmas luku kertoo tutkimuksen kulusta. Siinä esitellään tutkimuskohteina olleet Papunet- ja Verneri-sivustot, testihenkilöiden valinnat ja heidän taustansa, sekä työhön liittyviä eettisiä seikkoja. Tämän lisäksi kerrotaan mitä käytettävyyden arviointimenetelmiä hyödynnettiin, miksi kyseiset menetelmät valittiin, ja kuinka niitä sovellettiin tässä tapauksessa. Varsinaiset tulokset löytyvät neljännestä luvusta. Ensin on esitetty kummallekin sivustolle yhteisiä ongelmia, ja tämän jälkeen kuvataan kummankin sivuston erillisiä ongelmia. Viidennessä luvussa havaittuja ongelmia on verrattu aiempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Tämän pohjalta myös esitetään korjausehdotuksia sivustoille. Johtopäätökset sisältävät diplomityön tärkeimmät tulokset. Se on kirjoitettu vastaamaan johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin ja arvioimaan myös työn onnistumista. Lopuksi esitetään ajatuksia tulevalle tutkimukselle. Työssä on käytetty tietotekniikan alan englanninkielisten termien käännöksiä, jotka löytyvät Tietotekniikan liitto ry:n kokoamasta ATK-sanakirjasta 4. 4

12 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 6 2 Taustateoriat ja aiheeseen liittyvä tutkimus Tämä luku esittelee tutkimukseen liittyvää taustateoriaa. Se jakaantuu viiteen suurempaan kokonaisuuteen, jotka ovat käytettävyys, selkokieli ja sen käyttäjäryhmät, kehitysvammaisuus ja sen vaikutukset Internetin käyttöön, saavutettavuus sekä käytettävyyden arviointimenetelmät. Käytettävyyttä käsitellään yleisenä ilmiönä ja sitä tarkastellaan Nielsenin (1993), ISO standardiin (ISO 1998) ja Hackosin ja Redishin (1998) näkökulmasta. Selkokieltä tarkastellaan sen ominaisuuksien, tarpeellisuuden ja käyttäjäryhmien kautta. Tämän jälkeen käsitellään kehitysvammaisuutta ja sen vaikutusta tietokoneen ja Internetin käyttöön. Lopuksi tarkastellaan käytettävyyden arviointimenetelmiä painottaen tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä. 2.1 Aiempaan teoriaan tutustuminen Selkokielisille sivustoille kehitysvammaisten käyttäjien kanssa tehdyistä testeistä löytyi aikaisempaa tutkimusta melko vähän tietokantahakuihin ja asiantuntijakontakteihin perustuneen selvityksen perusteella. Sen sijaan aihetta sivuavaa tutkimusta muun muassa kehitysvammaisten Internetin käytöstä ja saavutettavuudesta on olemassa kohtuullisesti. Kirjallisuushakuja on tehty kehitysvammaisuuteen, selkokieleen ja käytettävyyteen liittyen eri korkeakoulujen tietokannoista sekä akateemisia lehtiä sisältävistä tietokannoista (mm. Abi/Inform, Proquest, Elsevier, EBSCO, Kluwer, Springer ja PubMed) 5. Lisäksi tutkimustuloksia on etsitty käytettävyyskonferenssien julkaisuista ja löydettyjen lähteiden viiteluetteloista. Eri maiden kehitysvammaliittoa ja selkokeskusta vastaavilta sivustoilta on myös etsitty aiheeseen liittyvää materiaalia. 5 Hakusanoina olen työn eri vaiheissa käyttänyt seuraavia sanoja ja niiden yhdistelmiä usability, usability testing, käytettävyys, käytettävyysvaatimukset mentally disabled users, mental disability, mentally disabled, mentally retarded, mentally handicapped, kehitysvammainen, kehitysvammaisuus, utvecklingshämmade, utvecklingsstörning plain-language, plain English, easy-to-read, selkokieli, lättläst, lättläst text accessibility, universal usability, saavutettavuus.

13 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 7 Tietokantoihin tehtyjen hakujen ohella päätettiin tietoa hakea myös aihealueen asiantuntijoilta henkilökohtaisesti. Tutkimuksen aikana Suomen Selkokeskuksen ja Kehitysvammaliiton ihmisiltä pyydettiin informaatiota aiheeseen liittyen. Lisäksi yhteyttä otettiin puhelimitse ja sähköpostitse aihealueen lähistöllä toimiviin suomalaistutkijoihin ja asiantuntijoihin, mutta hekään eivät tienneet, että aiheesta olisi saatavilla tutkittua ja julkaistua materiaalia kappaleessa 2.4 mainittujen lähteiden lisäksi. Kyseiset tahot eivät olleet nähneet omia tiedonhakuja tehdessään tai kansainvälisissä konferensseissa vieraillessaan suoraan aiheeseen liittyvää tutkimusta. Myöskään kehitysvammaisten käyttäjien kanssa tehdystä käytettävyystestauksesta ei löytynyt juurikaan empiiristä aineistoa, vaan lähinnä yksittäisten tapausten perusteella tehtyjä havaintoja. Tutkimusaiheeseen liittyvään aineistoon tutustumisen perusteella vaikuttaa siltä, että kehitysvammaisten Internetin käyttöön liittyvä tutkimus on yleisesti lähestynyt aihetta saavutettavuuden kautta. Materiaaliin tutustumisen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että saavutettavuuden tutkimuksen painopiste on tällä hetkellä keskittynyt erityisesti heikkonäköisten sekä vanhusten Internetin käyttöön. Tällöin kehitysvammaisuuden kokonaisvaltaisesti tarkasteleva näkemys on jäänyt tutkimuksessa taka-alalle. Usein aihetta sivuavat tutkimukset on tehty hyvin pienillä otoksilla ja toisaalta on haettu ratkaisuja hyvin käytännöllisiin ongelmiin. Kyseisten tutkimusten tulosten ja havaintojen pohjalta ei voida tehdä juurikaan päätelmiä, joita voisi suoraan soveltaa myös kehitysvammaisiin käyttäjiin. Tuloksien perusteella ei myöskään voida tehdä sellaisia yleistäviä ohjeita ja neuvoja, jotka olisivat kattavampia tai parempia kuin yleisimmin käytettävyystutkimuksissa käytetyt alan perussuositukset liittyen käytettävyyteen ja saavutettavuuteen. Aiempaa tutkimusta selvittäneen tarkastelun perusteella tutkimuksen taustateoriaksi valittiin osiot, jotka käsittelevät yleisesti seuraavia aihealueita: käytettävyys, saavutettavuus, käytettävyyden arviointimenetelmät, selkokieli, sekä kehitysvammaisten tietokoneen ja Internetin käyttö. Nämä tarkemmin esiteltävät aihealueet muodostavat tutkimuksessa käsitteellisen taustan. Työn lopussa tuloksia

14 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 8 käsittelevässä osiossa on näiden taustateorioiden ohella hyödynnetty jonkin verran myös muuta aihealuetta koskevaa tutkimusta tuloksia vertailtaessa. 2.2 Käytettävyys Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että tuotetta voidaan käyttää haluttuun tarkoitukseen mahdollisimman nopeasti, miellyttävästi ja helposti. Jos tuote koetaan hankalana ja epämiellyttävänä, sen käyttöä vältetään tai saatetaan pahimmassa tapauksessa käyttää väärin. Käytettävyysnäkökohdat on otettava huomioon koko tuotekehityksen ajan, sillä hyvää käytettävyyttä ei voi lisätä tuotteeseen enää jälkikäteen (Sinkkonen ym. 2002). Käytettävyyden ja hyvin suunnitellun käyttöliittymän merkitystä ei voi liiaksi korostaa, sillä usein käyttöliittymä on se väylä, jonka kautta käyttäjä muodostaa käsityksensä koko tuotteesta (Mayhew 1999). Käytettävyydelle esitetään usein eri määritelmiä, joista seuraavassa esitellään ja vertaillaan lyhyesti paljon käytettyä Nielsenin määritelmää (1993) ja ISO 9241 standardin osan 11 (1998) mukaista määritelmää sekä Hackosin ja Redishin (1998) periaatteet käytettävyydeltään hyvän tuotteen ominaisuuksista ISO Kansainvälinen standardi ISO (1998) määrittelee käytettävyyden ominaisuutena, joka kertoo miten hyvin määrätty käyttäjäryhmä pystyy käyttämään tuotetta tehokkaasti, tuloksellisesti ja miellyttävästi määrätyssä käyttöympäristössä. Määritelmässä huomioidaan sekä käyttäjä että käyttöympäristö, johon kuuluvat tehtävät, välineet sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. Käytettävyys jaetaan standardissa kolmeen alueeseen: Tuloksellisuus, joka tarkoittaa sitä miten tarkasti ja oikein käyttäjä saavuttaa tietyt tavoitteet. Tehokkuus, joka tarkoittaa käytettyjä resursseja suhteessa tavoitteiden saavuttamiseen.

15 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 9 Miellyttävyys, joka on käyttäjän kokema tyytyväisyys ja positiivinen asenne tuotetta kohtaan. Eri alueita voidaan käyttää kokonaisien tehtävien tai niiden osien arvioimisessa. Tehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi saavutettujen tavoitteiden määrällä, tehtävien oikein suorittaneiden käyttäjien määrällä ja kuinka oikein tehtävät on keskimäärin tehty. Tuloksellisuuden mittaamiseen voidaan käyttää muun muassa tehtävän suorittamiseen kuluvaa aikaa, tietyssä ajassa suoritettavien tehtävien lukumäärää ja tehtävän suorittamiseen liittyviä kustannuksia. Miellyttävyyttä voi mitata esimerkiksi tyytyväisyyskyselyillä, vapaaehtoisen käytön määrällä ja saatujen valitusten määrällä. (ISO 1998) Nielsenin määritelmä Käytettävyyden määrittelyssä usein käytetty malli on Nielsenin (1993) kehittämä. Nielsenin käytettävyyden määrittelyssä lähdetään liikkeelle järjestelmän hyväksyttävyydestä, jonka yhtenä osana on käytettävyys. Järjestelmän hyväksyttävyys jakautuu sosiaaliseen ja käytännölliseen hyväksyttävyyteen. Käytännölliseen hyväksyttävyyteen kuuluvat muun muassa hinta, yhteensopivuus, luotettavuus ja hyödyllisyys. Hyödyllisyys voidaan jakaa toiminnalliseen hyötyyn ja käytettävyyteen (Kuva 2.1). Kuva 2.1: Nielsenin malli käytettävyydestä

16 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 10 Käytettävyyden Nielsen jakaa viiteen osa-alueeseen, jotka ovat opittavuus tehokkuus muistettavuus virheettömyys käyttäjän kokema subjektiivinen miellyttävyys. Tuotetta voidaan kutsua opittavuudeltaan hyväksi, jos sitä pystyy nopeasti käyttämään tavoitteisiinsa ilman opettelua. Esimerkiksi pankkiautomaattien tai tölkinpalautusautomaattien pitää olla nopeasti opittavia. Tehokkuuden merkitys korostuu erityisesti ammattikäyttöön tarkoitetuissa tuotteissa, joissa käyttäjä pystyy käyttämään tuotetta mahdollisimman hyvin hyväkseen sen kerran opittuaan. Esimerkkinä tehokkuudeltaan tärkeästä laitteesta on teollisuuden valvontalaitteisto. Vaikka laitteiston käyttö voi alussa olla vaikeaa, käyttäjä pystyy oppimisen jälkeen hyödyntämään sitä tehokkaasti. Muistettavuudeltaan hyvä tuote on sellainen, että käyttäjä voi pitää taukoa tuotteen käytöstä ja sen jälkeen alkaa käyttää sitä uudelleen ilman erityistä opettelua. Kirjaston tiedonhakuohjelmat ovat tyypillisesti sellaisia, että niissä muistettavuus ja myös opittavuus on tärkeää. Virheettömyydellä tarkoitetaan sitä, että tuotteen käytössä tapahtuu harvoin virheitä. Virhetilanteessa käyttäjän pitää havaita virhe ja pystyä korjaamaan se. Vakavia virheitä ei saa sattua ollenkaan. Erilaiset sairaalalaitteet ovat hyvä esimerkki tuotteista, joissa virheettömyys on erityisen tärkeää. Miellyttävää tuotetta käyttäessään käyttäjät ovat tyytyväisiä ja he käyttävät sitä mielellään uudelleen. Esimerkiksi vapaa-ajan laitteissa miellyttävyys on tärkeää.

17 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Hackos ja Redish Hackos ja Redish (1998) ovat esittäneet listan käytettävyydeltään hyvän tuotteen ominaisuuksista. Lista ei ole varsinainen käytettävyyden määritelmä, mutta se esittää asian toisesta näkökulmasta ja tuo kiinnostavia lisäpiirteitä muille määritelmille. Heidän mukaansa hyviä tuotteita yhdistävät seuraavat seikat: Tuote tukee työketjuja, jotka ovat käyttäjälle tuttuja ja miellyttäviä. Tuote tukee käyttäjänsä oppimistyylejä. Tuote sopii käyttöympäristöönsä. Käytetty suunnitteluperiaate, kuten käytetty metafora, on käyttäjille ennestään tuttu. Yhtenäisyys (consistency), kuten ulkoasu, kuvakkeet ja toimintaperiaate, saa tuotteen vaikuttamaan luotettavalta ja helposti opittavalta. Tuotteen käyttämä terminologia ja käytetyt kuvakkeet ovat käyttäjille tuttuja ja helppoja oppia. Tuotteen tulee sopia käyttäjälleen, työympäristöön ja siihen tarkoitukseen, johon se on suunniteltu ja valmistettu. Jos tuotteen käyttö ei ole aivan ilmeistä, se on kuitenkin helppo oppia. Yllä olevista määritelmistä havaitaan, että käytettävyys on varsin monipuolinen käsite, ja siksi tuotekehityksessä on vaikea huomioida kaikkia osa-alueita. Sen vuoksi onkin tärkeää miettiä mitkä ominaisuudet ovat tuotteessa tärkeitä ja määritellä käytettävyystavoitteet sen mukaisiksi. Esimerkiksi ammattikäyttöön tarkoitetun tuotteen ei välttämättä tarvitse olla nopeasti opittava, mutta sen täytyy olla tehokas ja mielellään virheetön käyttää voidakseen täyttää sille asetetut käytettävyystavoitteet. 2.3 Selkokieli Vaikka Suomessa lukutaito on kansainvälisessä vertailussa huippuluokkaa, kaikille yleiskielen lukeminen ja ymmärtäminen ei ole mahdollista. Tällaisille ryhmille tietoa on tarjolla selkokielellä. Suomessa aiheeseen liittyvää tiedotusta ja kulttuuria edistävä Selkokeskus on määritellyt vuonna 2001 selkokielen seuraavasti:

18 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 12 Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa tai ymmärtämisessä (tai molemmissa). Kyse ei ole vain helposta yleiskielestä, vaan selkokielessä on omia sääntöjään. Selkokielen säännöt sanelevat esimerkiksi sarakkeiden leveyttä, tekstin jakamista kappaleisiin, lauseiden sanajärjestystä sekä sopivien kuvien käyttöä (Rajala 1990, ILSMH European Association 1998). Selkokielessä tekstin ymmärrettävyys ja oikea tulkinta on kirjoittajan eikä lukijan vastuulla. Nämä ohjeet pätevät myös Internetsivuilla. Selkokielen käyttäjiä ovat henkilöt, joilla on vaikeuksia lukea ja ymmärtää yleiskieltä. Selkokeskus on arvioinut, että lapsista ja nuorista 4-8 %, työikäisistä 4-6 % ja yli 65-vuotiaista % hyötyy selkokielen käytöstä (Virtanen 1989). Selkokieltä käyttäviä ryhmiä ovat esimerkiksi 1. eri vammaisryhmiin kuuluvat henkilöt, kuten kehitysvammaiset, autistiset, afaatikot (afaasia = onnettomuusperäinen kielihäiriö), dysfaatikot (dysfasia = synnynnäinen aivoperäinen häiriö) sekä syntymäkuurot 2. henkilöt, joilla on lukemis- ja kirjoittamisvaikeus (dysleksia) tai oppimishäiriöitä 3. vanhukset (erityisesti dementiaa sairastavat ja hyvin iäkkäät) 4. henkilöt, joille suomen kieli ei ole äidinkieli. Käyttäjäryhmilläkin on omat tarpeensa, ja jollekin ryhmälle sopiva teksti ei välttämättä olekaan hyvä toiselle. Selkokielen kirjoitusohjeissa kehotetaan muun muassa välttämään suurien numeroiden käyttöä, sillä ne ovat hankalia hahmottaa. Kuitenkin esimerkiksi maahanmuuttajat pystyvät hahmottamaan suuretkin numerot, kun taas kehitysvammaisille ne saattavat tuottaa ongelmia. Samoin selkokielisessä tekstissä pyritään välttämään vierasperäisiä tai murresanoja. Mikäli teksti tehdään tietyn alueen ihmisille, murresana saattaa olla tutumpi kuin yleiskielen sana, ja tällaisessa tapauksessa murresanan käyttö saattaa olla perusteltua (Rajala 1990, Virtanen 2002).

19 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 13 Tähän asti selkokielen käyttäjille on ollut tarjolla selkokielistä materiaalia lehtien, kirjojen ja erilaisten äänitteiden muodossa. Internetin on kuitenkin katsottu mahdollistavan entistä paremman tiedonvälityksen, ja Suomeenkin on perustettu muutamia selkokielisiä Internet-sivustoja. Näiden sivustojen käytettävyyttä ei ole aiemmin juurikaan arvioitu selkokielen kannalta, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään mitkä seikat vaikuttavat selkokielisten Internet-sivujen käytettävyyteen tavanomaisten www-käytettävyysohjeiden lisäksi, kartoittaen samalla tarpeita ja kehitysehdotuksia selkokielisille Internet-sivuille. Selkokieltä ja selkokielistä materiaalia on kehitetty 1970-luvulta lähtien. Selkokieleen liittyvä tutkimus on kuitenkin keskittynyt kielitieteen alueelle, selkokieliseen opetukseen ja selkokielisen materiaalin tuottamiseen (Virtanen 1989, Sainio 1994). Vinni (1998) on väitöskirjassaan tutkinut kehitysvammaisten aikuisten selkokielen ja yleiskielisten tekstien ymmärtämistä. Selkokieli kielitieteen kannalta ei liity tähän tutkimukseen, mutta sen tunteminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Suomessa selkokielen käyttöä edistää Kehitysvammaliiton yhteydessä toimiva Selkokeskus. Ruotsissa vastaavan tyyppistä toimintaa tekee Centrum för Lättläst. Ruotsissa toimii myös Förbundet Funktionshindrade Med Läs- och Skrivsvårigheter, joka on teettänyt tutkimuksen Internetin käytöstä puhevammaisilla (Andersson, Berns ja Schömer 2001). Useissa muissa maissa on myös omia selkokieleen liittyviä yhdistyksiä, ja myös Euroopan Unioni on tuottanut ohjeet selkokielisen materiaalin kirjoittamiseksi (ILSMH European Association 1998). 2.4 Kehitysvammaisuus ja sen vaikutus Internetin käyttöön Kehitysvammaliiton julkaisussa (1995) kehitysvammaisuus määritellään AAMR:ää (American Association on Mental Retardation) mukaillen seuraavasti: Kehitysvammaisuus (Mental Retardation) tarkoittaa tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Sille on ominaista merkittävästi keskimääräistä heikompi älyllinen toimintakyky, johon samanaikaisesti liittyy rajoituksia kahdessa tai useammassa seuraavista adaptiivisten

20 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 14 taitojen yksilöllisesti sovellettavista osa-alueista: kommunikaatio, itsestä huolehtiminen, kotona asuminen, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimiminen, itsehallinta, terveys ja turvallisuus, toiminnallinen oppimiskyky, vapaa-aika ja työ. Kehitysvammaisuus tulee ilmi ennen 18 vuoden ikää. Kehitysvammaisuudesta puhuttaessa täytyy huomioida henkilön edellytykset, ympäristö ja toimintakyky. Edellytyksiin liittyvät yllä olevan määritelmän mukaisesti henkilön älykkyys ja adaptiiviset taidot. Ympäristöllä tarkoitetaan normaalia elinympäristöä, johon kuuluvat muun muassa koti, koulu, työpaikka, palvelut ja niihin liittyvät ihmiset. Toimintakykyyn liittyvät vahvuudet, heikkoudet ja mahdolliset tukitoimet, joilla voidaan helpottaa selviytymistä arkipäiväisessä elämässä. (Kehitysvammaliitto 1995, Kaski 2002) On tärkeää huomata, että normaalius, poikkeavuus, älykkyys ja vammaisuus ovat sosiaalisen yhteisön määritelmiä. Jossain ympäristössä ja yhteisössä kehitysvammaisuuden voi havaita, mutta toisessa ympäristössä ei, sillä siellä kehitysvammaisuus ei tule esiin (Launonen ja Korpijaakko-Huuhka 2000). Kehitysvammaisuuteen liittyvät adaptiiviset vaikeudet johtuvat käytännöllisen ja sosiaalisen älykkyyden rajoituksista. Käytännöllinen älykkyys viittaa kykyyn huolehtia itsestä ja omasta toimeentulosta sekä selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Sosiaalinen älykkyys viittaa yksilön kykyyn ymmärtää sosiaalisia odotuksia ja muiden käyttäytymistä sekä arvioida tämän pohjalta kuinka sosiaalisissa tilanteissa tulee toimia. (Kehitysvammaliitto 1995) Älyllinen kehitysvammaisuus voidaan jakaa lievään (ÄO 50-70), keskitasoiseen (ÄO 35-49), vaikeaan (ÄO 20-34) ja syvään (ÄO alle 20) kehitysvammaisuuteen. Älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyy usein myös jokin muu lisävamma, esimerkiksi CP-vamma, liikuntavamma, puheen häiriö, aistivamma, epilepsia tai psyykkinen oire tai sairaus. Lisävamma voi olla myös jokin muu merkittävä sairaus. (Autio 1992) Kehitysvammaisilla on usein vaikeuksia esimerkiksi tarkkaavaisuudessa ja muistissa, jolloin ärsykkeestä on vaikea valita oleelliset asiat ja kommunikoinnissa on usein

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2014 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

SELKOKIELISEN VERKKOSIVUSTON KÄYTETTÄVYYS

SELKOKIELISEN VERKKOSIVUSTON KÄYTETTÄVYYS TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Kimmo Kyyhkynen SELKOKIELISEN VERKKOSIVUSTON KÄYTETTÄVYYS Diplomityö suoritettu osana diplomi insinöörin tutkintoa Espoo, 24.10.2005 Valvoja: Professori Lauri

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Saavutettavuus on huomioon ottamista

Saavutettavuus on huomioon ottamista Saavutettavuus on huomioon ottamista Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry / Internet parantaa saavutettavuutta, osallisuutta ja palveluita - tieto saatavilla 24 tuntia vuorokaudessa - hakupalveluiden

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9 AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004

Lisätiedot

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11 Vates-päivät 2016 Torstai, klo 9-11 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyt puhevammaisille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuusyksikkö Tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Saavutettavuutta arvioimassa tapaus Avustajaportti

Saavutettavuutta arvioimassa tapaus Avustajaportti Saavutettavuutta arvioimassa tapaus Avustajaportti MATHM-47050 Saavutettavuus vierailuluento Ilkka Kaikuvuo, 20.11.2007 1 Ohjelmassa tänään Määritelmiä saavutettavuudesta Arviointi yleisellä tasolla Arviointi

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita

Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita Nuoret ja museon houkutus Museoliiton seminaari Marko Kuparinen 25.11.2008 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mikä on verkkopalvelu? Verkkopalvelu on

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Marianna Ohtonen Niina Sillapää Sami Älli Timo Övermark Papunet-verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 00700 Helsinki www.papunet.net

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kaveripiiri.fi - Selkokielen käyttäjien tapaamispaikka internetissä

Kaveripiiri.fi - Selkokielen käyttäjien tapaamispaikka internetissä Kaveripiiri.fi - Selkokielen käyttäjien tapaamispaikka internetissä Sillalla 2.2.2012 Niina Sillanpää Timo Övermark Kehitysvammaliitto Kaveripiiri helppokäyttöinen yhteisöpalvelu Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Mitä annettavaa kainuulaisella hoivayrityksellä on maakunnan ulkopuolelle?

Mitä annettavaa kainuulaisella hoivayrityksellä on maakunnan ulkopuolelle? Mitä annettavaa kainuulaisella hoivayrityksellä on maakunnan ulkopuolelle? Liisa Kaitero 6.10.2010 Marian Kartano Oy Perustettu v.1998 Toimiala: vanhusten asumis ja hoivapalvelut Toiminta aloitettu tammikuussa

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT

KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT Johanna Mustaniemi KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimi mainittava 1.0 Suomi lisenssillä. Nähdäksesi lisenssin vieraile http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSTESTAUSRAPORTTI TAPAHTUMAKALENTERI JA BLOGI / THL.FI 10.3.2014

ESTEETTÖMYYSTESTAUSRAPORTTI TAPAHTUMAKALENTERI JA BLOGI / THL.FI 10.3.2014 1 / 9 ESTEETTÖMYYSTESTAUSRAPORTTI TAPAHTUMAKALENTERI JA BLOGI / THL.FI 10.3.2014 2 / 9 1 Johdanto Tässä asiakirjassa raportoidaan havainnot, jotka tehtiin Annanpura Oy:n suorittaman thl.fisivuston toimeksiannossa

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen liiketoiminnalliset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus Table of Contents Käytettävyystestaus......................................................................... 1 1 Johdanto.................................................................................

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke (2012 2013)

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke (2012 2013) 1/7 Loppuraportti Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena -hanke (2012 2013) Papunet-verkkopalveluyksikkö Viljatie 4 A 00700 Helsinki www.papunet.net papunet@kvl.fi 2/7

Lisätiedot

Verkkopalveluiden käytettävyystutkimus

Verkkopalveluiden käytettävyystutkimus Verkkopalveluiden käytettävyystutkimus Case papunet.net/pahkina Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Teollinen muotoilu Kevät 2005 Kirsi Kalenius Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta Työn nimi: Verkkopalveluiden

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

EDUBOX opetusvideopalvelu

EDUBOX opetusvideopalvelu KÄYTTÖOHJE v17072015 EDUBOX opetusvideopalvelu Sisällysluettelo Edubox online video tutorial library 2 Yleistä 3 Rekisteröityminen Käyttöoikeuden hankinta Käyttäjäryhmän valinta Käyttöliittymä 7 Kurssinäkymä

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 17.8.2009 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot