Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Diplomityö suoritettu osana diplomi-insinöörin tutkintoa Espoo, Valvoja: Professori Marko Nieminen

2 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä i TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Päiväys: Sivumäärä: 98 Osasto: Tietotekniikan osasto Professuuri: T-121 Käyttöliittymät ja käytettävyys Työn valvoja: Professori Marko Nieminen Internet mahdollistaa tiedonvälityksen laajoille joukoille ajasta ja paikasta riippumatta. Se voi palvella myöskin erityisryhmien kuten kehitysvammaisten tarpeita, kunhan käytettävyysasiat on otettu oikein huomioon. Tässä työssä on selvitetty mitä käytettävyysongelmia kehitysvammaisilla käyttäjillä on selkokielisillä Internet-sivuilla, ja miten näitä havaittuja ongelmia voisi ratkaista selkokielen ja käytettävyyden periaatteita noudattaen. Samalla on tutkittu miten kehitysvammaiset käyttäjät huomioidaan Internet-sivujen käytettävyystestauksessa. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen tapaustutkimus, ja tärkeimpinä tutkimusmenetelminä ovat olleet käytettävyystestaus, yhteisläpikäynti, heuristinen arviointi sekä havainnointi. Työn taustateorioina on sovellettu aiempaa tutkimusta käytettävyydestä ja sen arviointimenetelmistä, saavutettavuudesta, kehitysvammaisten tietokoneiden käytöstä sekä selkokielestä. Diplomityö on tehty Papunetin verkkosivuston kehittämisprojektin yhteydessä Selkokeskukselle. Lisäksi aineistoa on kerätty Vernerin selkokielisiä sivuja testaamalla. Kummankin sivuston ongelmakohtia on tunnistettu ja niitä on tarkasteltu eri teoriataustoja vasten. Tämän lisäksi on esitetty konkreettisia korjausehdotuksia havaittuihin ongelmiin. Merkittävimmät havaitut ongelmat liittyivät valikkoratkaisuihin, sivujen otsikointiin, linkkien esittämiseen, tekstin kokoon ja pitkien tekstien selaamiseen. Käytettävyyden kannalta parhaat ratkaisut olivat tilan käyttö ryhmittelyn apuna, kuvakkeiden käyttö valikkojen yhteydessä sekä käyttäjien toiveiden huomiointi sisällön suunnittelussa. Avainsanat: käytettävyys, käytettävyystestaus, heuristinen arvio, kehitysvammaisuus, selkokieli Telmä

3 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä ii HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Name of the Thesis: Usability of the plain-language Internet pages with mentally disabled users Date: December, 5th, 2004 Number of pages: 98 Department: Department of Computer Science and Engineering Professorship: T-121 User Interfaces and Usability Supervisor: Professor Marko Nieminen Internet enables information sharing for the masses independently of time and place. Web solutions may also serve the needs of special groups such as mentally disabled users if usability issues are thoroughly taken into account. This thesis discusses what kind of usability problems mentally disabled people have while using plain-language web pages, and what kind of improvements might solve these problems. Also suggestions for better usability testing with mentally disabled users are presented. The research approach is a qualitative case-study. The usability evaluation methods in this research have been usability testing, heuristic evaluation, joint walkthrough and observation. Background theories applied are related to usability and usability testing, accessibility, Internet and computer usage of mentally disabled people, and plain-language guidelines. This research is conducted during Papunet web page development project for Finnish Plain-language Centre. Research material has been also collected by testing Verneri plain-language web pages. Usability problems of these sites were gathered and classified, and thereafter correction suggestions are presented and reflected with theoretical background. The major problems of the sites were related to navigation, headlining, small font size and browsing of the long documents. Promising solutions for usability enhancement are regarded to be sufficient space between the elements and icons related to the menus. Keywords: Usability, usability testing, heuristic evaluation, mentally disabled users, plainlanguage, easy-to-read Abstract

4 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä iii Kiitokset Esipuhe Kiitokset kaikille niille henkilöille, jotka ovat mahdollistaneet tämän diplomityön tekemisen. Ensin haluan kiittää työni valvojaa professori Marko Niemistä saamastani tuesta, ohjauksesta ja palautteesta. Kiitokset myös kaikille Selkokeskuksen ja Papunet-projektin työntekijöille, jotka ovat auttaneet ja mahdollistaneet tämän diplomityön tekemisen. Erityisesti Leealaura Harjunpää, Sirkku Johansson ja Marianna Ohtonen ovat antaneet korvaamatonta apua ja aikaansa työn tekemiseen. Erityiskiitokset myös mukana olleille testikäyttäjille, joiden valtaisa innostus Internetin käyttöön ja tutkimuksessa mukana olemiseen teki minuun vaikutuksen. Kiitokset myös kaikille työkavereille, joiden kanssa on ollut ilo työskennellä ja opiskella vuosien varrella. Lämpimimmät halaukset kuuluvat Jarmo Parkkiselle, Sirpa Riihiaholle, Irmeli Sinkkoselle, Rolf Södergårdille ja Raino Vastamäelle. Viimeisimpänä kiitokset vanhemmilleni Ellille ja Sepolle kaikesta saamastani tuesta niin diplomityön tekemisen kuin koko opiskeluni aikana. Kiitokset myös rakkaalleni Terolle, joka alkoi osoittaa kodinhoidollisia kykyjä kiireisimpinä diplomityön kirjoittamisen aikoina. Espoossa,

5 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä iv Sisällysluettelo 1 Johdanto Diplomityön tavoitteet Tutkimuskysymykset Tutkimuksen metodologia Diplomityön rakenne Taustateoriat ja aiheeseen liittyvä tutkimus Aiempaan teoriaan tutustuminen Käytettävyys ISO Nielsenin määritelmä Hackos ja Redish Selkokieli Kehitysvammaisuus ja sen vaikutus Internetin käyttöön Saavutettavuus Tutkimusmenetelmät Käyttäjään tutustuminen Havainnointi Heuristinen arviointi Käytettävyystesti Vapaa läpikäynti ja yhteisläpikäynti Kyselyt ja haastattelut Käytettävyyden arviointimenetelmien valitseminen Tutkimuksen kulku Tutkimusympäristö ja kohde Papunet-sivusto Verneri-sivusto Käyttäjät Eettiset seikat Valittujen tutkimusmenetelmien soveltaminen Havainnointi käyttäjäryhmiin tutustumismenetelmänä Heuristinen arvio Pilottitestit Käytettävyystestit Yhteisläpikäynti... 43

6 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä v Kyselyt ja haastattelut Havainnot selkokielisten sivujen käytettävyydestä Selkokielisillä sivuilla havaitut ongelmat Molemmille sivustoille yhteiset ongelmat Koko Papunet-sivustoa koskevat ongelmat Papunetin etusivu Papunetin eri osioissa havaitut ongelmat Vernerin ongelmat Muiden sivustojen havainnointien tulokset Tulokset Havaittujen ongelmien ja hyvien ratkaisujen suhde kirjallisuuteen Selain ja sivun osoite Navigaatio ja otsikointi Kuvitus Tekstien luettavuus Linkitys Korjausehdotukset Osion etusivu Etusivu Korjausehdotusten arviointi Heuristisella arviolla ja käytettävyystestauksella löydettyjen ongelmien eroavaisuudet Kehitysvammaisuuden huomioiminen Internet-sivujen käytettävyystestauksessa Johtopäätökset ja pohdinta Merkittävimmät ongelmat selkokielisillä sivustoilla Korjausehdotukset huomattavimpien ongelmien ratkaisemiseksi Käytettävyystestauksen erityispiirteet kehitysvammaisilla käyttäjillä Työn arviointi Jatkotutkimus Lähdeluettelo.. 90 Liite1: Nielsenin kymmenen käytettävyyssäännön lista 95 Liite 2: Paddisonin ja Englefieldin lista saavutettavuuden arvioimiseksi.. 96 Liite 3: Käyttäjille lähetetty kutsukirje.. 97

7 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 1 1 Johdanto Internet on osoittanut tarpeellisuutensa tarjoamalla paljon sekä hyödyllistä tietoa että huvia käyttäjilleen riippumatta ajasta tai paikasta. Laitteistot ja ohjelmistot ovat parantuneet ja tulleet yhä useampien käyttäjien saataville. Internet-sivujen käytettävyyttä on tutkittu ja erityisesti kaupallisten yritysten sivujen selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen on panostettu osin markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Toisaalta julkisten verkkopalveluiden saavutettavuuden ja helppokäyttöisyyden varmistamiseksi on julkaistu ohjeisto, jonka avulla voidaan varmistaa palvelun sopiminen eri käyttäjäryhmille (Ala-Harja ja Lindh 2004). Käyttäjien joukossa on kuitenkin erityisryhmiä, jotka tarvitsevat avukseen vielä pidemmälle mietittyä käytettävyyttä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi vanhukset, maahanmuuttajat tai eri tavoin vammaiset käyttäjät. Heille Internet helpottaa tiedon saantia, sillä teksti on mahdollista muuttaa selaimen asetuksista sopivilla apuvälineillä helpommin luettavaan muotoon. Tähän mennessä erityisryhmiin liittyvää Internetin arviointia on tehty lähinnä saavutettavuuden kautta. Se kuitenkin viittaa usein fyysiseen vammaan, jolloin saavutettavuus huomioimalla varmistetaan, että sisältöä voi käyttää sopivilla apuvälineillä. Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyystutkimus on ollut lähinnä omaan käyttöön tarkoitettua sovellettua ja laadullista materiaalia parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Diplomityö on tehty Papunetin verkkosivuston kehittämisprojektin yhteydessä. Sivusto on tehty tarjoamaan puhevammaisille tietoa heille sopivassa, esteettömässä ja selkeässä muodossa. Papunet-sivusto sisältää eri osioita, jotka on kirjoitettu yleiskielellä, selkokielellä ja blisskielellä 1. Näiden lisäksi yhtenä osana on kuvasivusto. Kirjoittaja on ollut aiemmin mukana blisskielisen osion arvioinnissa ja testaamisessa CP-vammaisilla. 1 Blisskieli on puhetta tukeva ja korvaava kommunikointitapa. Siinä sanat on korvattu graafisilla symboleilla, joita yhdistelemällä voidaan muodostaa kokonaisia lauseita ja tekstiä.

8 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Diplomityön tavoitteet Tämän työn tarkoituksena on tutkia selkokielisten Internet-sivujen käytettävyyttä kehitysvammaisilla käyttäjillä. Selkokieli tarkoittaa tiettyjen sääntöjen mukaan helpotettua yleiskieltä, ja sen käyttö sopii hyvin aiemmin mainituille erityisryhmille. Esimerkkisivustoina on käytetty kahta suomalaista selkokieliset osiot sisältävää sivustoa: Papunet-projektin selkosivuja 2 ja Kehitysvammaliiton Verneri-sivuja 3. Papunet-sivusto on tarkoitettu kaikille puhevammaisille, kun taas Verneri on tehty pelkästään kehitysvammaiset huomioiden. Työ on rajattu käsittelemään sivustojen selkokielisiä osuuksia, vaikka molemmissa sivustoissa on myös muita osioita. Sivuilta etsitään käyttöä haittaavia ongelmakohtia asiantuntija-arvioinnin ja käytettävyystestauksen avulla. Käytettävyysongelmien kartoittamisen jälkeen havaituille ongelmille pyritään löytämään käytettävyysperiaatteiden mukaisia korjausehdotuksia. Tutkimuksen yhteydessä myös tarkastellaan, miten kehitysvammaisten erityispiirteet tulee huomioida käytettävyystestauksessa. Kokemuksia kerätään alkaen käyttäjien hankkimisesta aina testien päättymiseen asti. Koska selkokielisiin Internet-sivuihin liittyviä tutkimuksia on vähän, asiaa on lähdetty tutkimaan muista näkökulmista. Taustatietona voidaan käyttää muun muassa yleiskielellä kirjoitettuihin Internet-sivuihin liittyvää tutkimusta, joka pohjautuu empiirisiin havaintoihin, havaintopsykologiaan ja ergonomiaan sekä käytännössä sovellettaviin parhaisiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin (esim. Sinkkonen, Kuoppala, Parkkinen ja Vastamäki 2002, Nielsen 1993). Toisena lähtökohtana voidaan käyttää saavutettavuuteen liittyvää tutkimusta, joka huomioi erityisryhmien tarpeet tietokoneen ja Internetin käyttöön liittyen (esim. W3C 2004b, Digital Rights Commission 2004). Kolmantena näkökulmana ja taustana voidaan pitää yleistä kehitysvammaisuuteen liittyvää tietoutta (esim. Kaski, Manninen, Mölsä ja Piho 2002). 2 Papunet sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä, 3 Verneri.net, kehitysvamma-alan verkkopalvelu,

9 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 3 Käytännön hyötynä työstä on Papunet- ja Verneri-sivuston kehittäminen käytettävyydeltään paremmiksi kehitysvammaisten erityistarpeet huomioiden. Selkokielisille sivuille pystytään keräämään paljon käyttäjille sopivaa materiaalia yhteen paikkaan. Toisaalta Papunet-sivustolla on myös opetuksellisia tavoitteita: sen sisältöä käytetään kouluissa maahanmuuttajien kielen opetuksessa ja sivustolle on tarkoitus jatkossa suunnitella kieltä opettavia tehtäviä, kuten Papunetin blisskielisillä sivuilla on jo tehty. Jotta sivusto täyttäisi nämä tehtävänsä, sen pitää olla käytettävyydeltään sellainen, ettei sivujen käyttö hankaloita sisällön löytämistä ja ymmärtämistä. 1.2 Tutkimuskysymykset Tutkimuksen ensisijainen tavoite on löytää vastaus kysymykseen: 1. Mitä käytettävyysongelmia selkokielisillä Internet-sivuilla on kehitysvammaisilla käyttäjillä? Tämän lisäksi samalla pyritään löytämään vastauksia myös seuraaviin kysymyksiin: 2. Miten havaitut ongelmat voisi ratkaista selkokielen ja käytettävyyden periaatteita noudattaen? 3. Minkälaisia erityispiirteitä liittyy kehitysvammaisten käyttäjien kanssa tehtävään käytettävyystestaukseen? Työn tärkein tavoite on ensimmäiseen kysymykseen vastaaminen. Kaksi muuta kysymystä ovat jatkoa ensimmäiselle kysymykselle. Erityisesti kehitysvammaisten käyttäjien huomioimiseen käytettävyystestissä liittyvät seikat on tärkeää kirjata ylös jatkotutkimuksia varten. Kysymykseen 1 vastataan havainnoimalla käyttäjiä, tekemällä sivuille asiantuntijaarviointi sekä testaamalla molempia sivuja yhdessä kehitysvammaisten käyttäjien kanssa. Kysymykseen 2 vastaus löytyy analysoimalla testeissä mukana olleiden käyttäjien toimintaa sekä noudattamalla hyvän käytettävyyden varmistamiseksi kirjoitettuja ohjeita (Nielsen 2000) ja huomioimalla käytettävyyssuunnittelun perusperiaatteet (Sinkkonen ym. 2002). Kysymykseen 3 vastaamista varten kirjataan ylös testin järjestelyt ja järjestelyjen parannusehdotukset.

10 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Tutkimuksen metodologia Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen tapaustutkimus, mikä on erittäin tyypillistä käytettävyystutkimuksessa, kun halutaan löytää ja ratkaista uusia toimintatapoja ja malleja parhaisiin ratkaisuihin. Tapaustutkimusta eli case-metodia pidetään hyvänä menetelmänä, mikäli aiempaa tutkimusta ja teoriaa ei vielä ole luotu (Eisenhardt 1989). Samalla asiaa voidaan tutkia aidossa ympäristössään (Järvinen ja Järvinen 1996). Tutkimuskysymykset tuovat vahvasti esille tutkimuksen soveltavan luonteen, eli tarkoituksena on löytää sellaista uutta tietoa, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellukseen, tässä tapauksessa paremmin toimiviin selkosivustoihin. Soveltavan tutkimuksen tuloksilta edellytetään relevanttiutta, käytännöllistä hyödynnettävyyttä sekä toimivaa yksinkertaisuutta (Niiniluoto 1984). Aiempaa tutkimusta aihepiiristä on tehty vähän, sillä selkokielisten sivustojen käytettävyystutkimuksesta on julkaistu vain vähän tutkimusmateriaalia. Näin ollen haettaessa vastausta ensimmäiseen tutkimuskysymykseen on samalla luotu uutta tietämystä aihealueesta, jonka merkityksen voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa ikäpolvien vanhentuessa. Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta haetaan käytännöllistä tietoutta, jota voidaan hyödyntää jatkossa tehtäessä vastaavaa tutkimusta, ja samalla yritetään rikastaa käytettävyystestaukseen liittyvää tietoutta. Työssä käytetyt tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmät perustuvat ensisijaisesti käytettävyyden arvioinnissa yleisesti hyödynnettyihin menetelmiin, joista tässä tutkimuksessa pääpaino on annettu käytettävyystestaukselle ja heuristiselle arvioinnille. Käyttäjäryhmän erityispiirteiden huomioimiseksi myös havainnointia on hyödynnetty taustojen kartoittamiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa on hyödynnettäviksi taustateorioiksi valittu käytettävyydestä ja kehitysvammaisten tietokoneen käytöstä tehtyä aikaisempaa tutkimusta. Näitä aiempia tuloksia on hyödynnetty tutkimuksen taustojen selvittämisessä, käytettävyyden arviointimenetelmien soveltamisessa tähän tutkimukseen liittyen, ja lisäksi tämän tutkimuksen tuloksia verrataan kirjallisuusselvityksen pohjalta aiempaan tietämykseen ja teoriaan.

11 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Diplomityön rakenne Diplomityö on jaettu kuuteen lukuun. Ensimmäinen johdantoluku muodostaa lukijalle yleiskuvan työstä. Se esittelee lukijalle tutkimuksen aihepiirin yleisellä tasolla sekä sen tavoitteet ja tutkimuskysymykset. Toisessa luvussa käsitellään tutkimukseen liittyvää taustateoriaa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellään lyhyesti käytettävyyttä, käytettävyyden arviointia, kehitysvammaisten tietokoneiden ja Internetin käyttöä, selkokieltä sekä saavutettavuutta. Kolmas luku kertoo tutkimuksen kulusta. Siinä esitellään tutkimuskohteina olleet Papunet- ja Verneri-sivustot, testihenkilöiden valinnat ja heidän taustansa, sekä työhön liittyviä eettisiä seikkoja. Tämän lisäksi kerrotaan mitä käytettävyyden arviointimenetelmiä hyödynnettiin, miksi kyseiset menetelmät valittiin, ja kuinka niitä sovellettiin tässä tapauksessa. Varsinaiset tulokset löytyvät neljännestä luvusta. Ensin on esitetty kummallekin sivustolle yhteisiä ongelmia, ja tämän jälkeen kuvataan kummankin sivuston erillisiä ongelmia. Viidennessä luvussa havaittuja ongelmia on verrattu aiempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Tämän pohjalta myös esitetään korjausehdotuksia sivustoille. Johtopäätökset sisältävät diplomityön tärkeimmät tulokset. Se on kirjoitettu vastaamaan johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin ja arvioimaan myös työn onnistumista. Lopuksi esitetään ajatuksia tulevalle tutkimukselle. Työssä on käytetty tietotekniikan alan englanninkielisten termien käännöksiä, jotka löytyvät Tietotekniikan liitto ry:n kokoamasta ATK-sanakirjasta 4. 4

12 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 6 2 Taustateoriat ja aiheeseen liittyvä tutkimus Tämä luku esittelee tutkimukseen liittyvää taustateoriaa. Se jakaantuu viiteen suurempaan kokonaisuuteen, jotka ovat käytettävyys, selkokieli ja sen käyttäjäryhmät, kehitysvammaisuus ja sen vaikutukset Internetin käyttöön, saavutettavuus sekä käytettävyyden arviointimenetelmät. Käytettävyyttä käsitellään yleisenä ilmiönä ja sitä tarkastellaan Nielsenin (1993), ISO standardiin (ISO 1998) ja Hackosin ja Redishin (1998) näkökulmasta. Selkokieltä tarkastellaan sen ominaisuuksien, tarpeellisuuden ja käyttäjäryhmien kautta. Tämän jälkeen käsitellään kehitysvammaisuutta ja sen vaikutusta tietokoneen ja Internetin käyttöön. Lopuksi tarkastellaan käytettävyyden arviointimenetelmiä painottaen tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä. 2.1 Aiempaan teoriaan tutustuminen Selkokielisille sivustoille kehitysvammaisten käyttäjien kanssa tehdyistä testeistä löytyi aikaisempaa tutkimusta melko vähän tietokantahakuihin ja asiantuntijakontakteihin perustuneen selvityksen perusteella. Sen sijaan aihetta sivuavaa tutkimusta muun muassa kehitysvammaisten Internetin käytöstä ja saavutettavuudesta on olemassa kohtuullisesti. Kirjallisuushakuja on tehty kehitysvammaisuuteen, selkokieleen ja käytettävyyteen liittyen eri korkeakoulujen tietokannoista sekä akateemisia lehtiä sisältävistä tietokannoista (mm. Abi/Inform, Proquest, Elsevier, EBSCO, Kluwer, Springer ja PubMed) 5. Lisäksi tutkimustuloksia on etsitty käytettävyyskonferenssien julkaisuista ja löydettyjen lähteiden viiteluetteloista. Eri maiden kehitysvammaliittoa ja selkokeskusta vastaavilta sivustoilta on myös etsitty aiheeseen liittyvää materiaalia. 5 Hakusanoina olen työn eri vaiheissa käyttänyt seuraavia sanoja ja niiden yhdistelmiä usability, usability testing, käytettävyys, käytettävyysvaatimukset mentally disabled users, mental disability, mentally disabled, mentally retarded, mentally handicapped, kehitysvammainen, kehitysvammaisuus, utvecklingshämmade, utvecklingsstörning plain-language, plain English, easy-to-read, selkokieli, lättläst, lättläst text accessibility, universal usability, saavutettavuus.

13 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 7 Tietokantoihin tehtyjen hakujen ohella päätettiin tietoa hakea myös aihealueen asiantuntijoilta henkilökohtaisesti. Tutkimuksen aikana Suomen Selkokeskuksen ja Kehitysvammaliiton ihmisiltä pyydettiin informaatiota aiheeseen liittyen. Lisäksi yhteyttä otettiin puhelimitse ja sähköpostitse aihealueen lähistöllä toimiviin suomalaistutkijoihin ja asiantuntijoihin, mutta hekään eivät tienneet, että aiheesta olisi saatavilla tutkittua ja julkaistua materiaalia kappaleessa 2.4 mainittujen lähteiden lisäksi. Kyseiset tahot eivät olleet nähneet omia tiedonhakuja tehdessään tai kansainvälisissä konferensseissa vieraillessaan suoraan aiheeseen liittyvää tutkimusta. Myöskään kehitysvammaisten käyttäjien kanssa tehdystä käytettävyystestauksesta ei löytynyt juurikaan empiiristä aineistoa, vaan lähinnä yksittäisten tapausten perusteella tehtyjä havaintoja. Tutkimusaiheeseen liittyvään aineistoon tutustumisen perusteella vaikuttaa siltä, että kehitysvammaisten Internetin käyttöön liittyvä tutkimus on yleisesti lähestynyt aihetta saavutettavuuden kautta. Materiaaliin tutustumisen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että saavutettavuuden tutkimuksen painopiste on tällä hetkellä keskittynyt erityisesti heikkonäköisten sekä vanhusten Internetin käyttöön. Tällöin kehitysvammaisuuden kokonaisvaltaisesti tarkasteleva näkemys on jäänyt tutkimuksessa taka-alalle. Usein aihetta sivuavat tutkimukset on tehty hyvin pienillä otoksilla ja toisaalta on haettu ratkaisuja hyvin käytännöllisiin ongelmiin. Kyseisten tutkimusten tulosten ja havaintojen pohjalta ei voida tehdä juurikaan päätelmiä, joita voisi suoraan soveltaa myös kehitysvammaisiin käyttäjiin. Tuloksien perusteella ei myöskään voida tehdä sellaisia yleistäviä ohjeita ja neuvoja, jotka olisivat kattavampia tai parempia kuin yleisimmin käytettävyystutkimuksissa käytetyt alan perussuositukset liittyen käytettävyyteen ja saavutettavuuteen. Aiempaa tutkimusta selvittäneen tarkastelun perusteella tutkimuksen taustateoriaksi valittiin osiot, jotka käsittelevät yleisesti seuraavia aihealueita: käytettävyys, saavutettavuus, käytettävyyden arviointimenetelmät, selkokieli, sekä kehitysvammaisten tietokoneen ja Internetin käyttö. Nämä tarkemmin esiteltävät aihealueet muodostavat tutkimuksessa käsitteellisen taustan. Työn lopussa tuloksia

14 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 8 käsittelevässä osiossa on näiden taustateorioiden ohella hyödynnetty jonkin verran myös muuta aihealuetta koskevaa tutkimusta tuloksia vertailtaessa. 2.2 Käytettävyys Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että tuotetta voidaan käyttää haluttuun tarkoitukseen mahdollisimman nopeasti, miellyttävästi ja helposti. Jos tuote koetaan hankalana ja epämiellyttävänä, sen käyttöä vältetään tai saatetaan pahimmassa tapauksessa käyttää väärin. Käytettävyysnäkökohdat on otettava huomioon koko tuotekehityksen ajan, sillä hyvää käytettävyyttä ei voi lisätä tuotteeseen enää jälkikäteen (Sinkkonen ym. 2002). Käytettävyyden ja hyvin suunnitellun käyttöliittymän merkitystä ei voi liiaksi korostaa, sillä usein käyttöliittymä on se väylä, jonka kautta käyttäjä muodostaa käsityksensä koko tuotteesta (Mayhew 1999). Käytettävyydelle esitetään usein eri määritelmiä, joista seuraavassa esitellään ja vertaillaan lyhyesti paljon käytettyä Nielsenin määritelmää (1993) ja ISO 9241 standardin osan 11 (1998) mukaista määritelmää sekä Hackosin ja Redishin (1998) periaatteet käytettävyydeltään hyvän tuotteen ominaisuuksista ISO Kansainvälinen standardi ISO (1998) määrittelee käytettävyyden ominaisuutena, joka kertoo miten hyvin määrätty käyttäjäryhmä pystyy käyttämään tuotetta tehokkaasti, tuloksellisesti ja miellyttävästi määrätyssä käyttöympäristössä. Määritelmässä huomioidaan sekä käyttäjä että käyttöympäristö, johon kuuluvat tehtävät, välineet sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. Käytettävyys jaetaan standardissa kolmeen alueeseen: Tuloksellisuus, joka tarkoittaa sitä miten tarkasti ja oikein käyttäjä saavuttaa tietyt tavoitteet. Tehokkuus, joka tarkoittaa käytettyjä resursseja suhteessa tavoitteiden saavuttamiseen.

15 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 9 Miellyttävyys, joka on käyttäjän kokema tyytyväisyys ja positiivinen asenne tuotetta kohtaan. Eri alueita voidaan käyttää kokonaisien tehtävien tai niiden osien arvioimisessa. Tehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi saavutettujen tavoitteiden määrällä, tehtävien oikein suorittaneiden käyttäjien määrällä ja kuinka oikein tehtävät on keskimäärin tehty. Tuloksellisuuden mittaamiseen voidaan käyttää muun muassa tehtävän suorittamiseen kuluvaa aikaa, tietyssä ajassa suoritettavien tehtävien lukumäärää ja tehtävän suorittamiseen liittyviä kustannuksia. Miellyttävyyttä voi mitata esimerkiksi tyytyväisyyskyselyillä, vapaaehtoisen käytön määrällä ja saatujen valitusten määrällä. (ISO 1998) Nielsenin määritelmä Käytettävyyden määrittelyssä usein käytetty malli on Nielsenin (1993) kehittämä. Nielsenin käytettävyyden määrittelyssä lähdetään liikkeelle järjestelmän hyväksyttävyydestä, jonka yhtenä osana on käytettävyys. Järjestelmän hyväksyttävyys jakautuu sosiaaliseen ja käytännölliseen hyväksyttävyyteen. Käytännölliseen hyväksyttävyyteen kuuluvat muun muassa hinta, yhteensopivuus, luotettavuus ja hyödyllisyys. Hyödyllisyys voidaan jakaa toiminnalliseen hyötyyn ja käytettävyyteen (Kuva 2.1). Kuva 2.1: Nielsenin malli käytettävyydestä

16 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 10 Käytettävyyden Nielsen jakaa viiteen osa-alueeseen, jotka ovat opittavuus tehokkuus muistettavuus virheettömyys käyttäjän kokema subjektiivinen miellyttävyys. Tuotetta voidaan kutsua opittavuudeltaan hyväksi, jos sitä pystyy nopeasti käyttämään tavoitteisiinsa ilman opettelua. Esimerkiksi pankkiautomaattien tai tölkinpalautusautomaattien pitää olla nopeasti opittavia. Tehokkuuden merkitys korostuu erityisesti ammattikäyttöön tarkoitetuissa tuotteissa, joissa käyttäjä pystyy käyttämään tuotetta mahdollisimman hyvin hyväkseen sen kerran opittuaan. Esimerkkinä tehokkuudeltaan tärkeästä laitteesta on teollisuuden valvontalaitteisto. Vaikka laitteiston käyttö voi alussa olla vaikeaa, käyttäjä pystyy oppimisen jälkeen hyödyntämään sitä tehokkaasti. Muistettavuudeltaan hyvä tuote on sellainen, että käyttäjä voi pitää taukoa tuotteen käytöstä ja sen jälkeen alkaa käyttää sitä uudelleen ilman erityistä opettelua. Kirjaston tiedonhakuohjelmat ovat tyypillisesti sellaisia, että niissä muistettavuus ja myös opittavuus on tärkeää. Virheettömyydellä tarkoitetaan sitä, että tuotteen käytössä tapahtuu harvoin virheitä. Virhetilanteessa käyttäjän pitää havaita virhe ja pystyä korjaamaan se. Vakavia virheitä ei saa sattua ollenkaan. Erilaiset sairaalalaitteet ovat hyvä esimerkki tuotteista, joissa virheettömyys on erityisen tärkeää. Miellyttävää tuotetta käyttäessään käyttäjät ovat tyytyväisiä ja he käyttävät sitä mielellään uudelleen. Esimerkiksi vapaa-ajan laitteissa miellyttävyys on tärkeää.

17 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä Hackos ja Redish Hackos ja Redish (1998) ovat esittäneet listan käytettävyydeltään hyvän tuotteen ominaisuuksista. Lista ei ole varsinainen käytettävyyden määritelmä, mutta se esittää asian toisesta näkökulmasta ja tuo kiinnostavia lisäpiirteitä muille määritelmille. Heidän mukaansa hyviä tuotteita yhdistävät seuraavat seikat: Tuote tukee työketjuja, jotka ovat käyttäjälle tuttuja ja miellyttäviä. Tuote tukee käyttäjänsä oppimistyylejä. Tuote sopii käyttöympäristöönsä. Käytetty suunnitteluperiaate, kuten käytetty metafora, on käyttäjille ennestään tuttu. Yhtenäisyys (consistency), kuten ulkoasu, kuvakkeet ja toimintaperiaate, saa tuotteen vaikuttamaan luotettavalta ja helposti opittavalta. Tuotteen käyttämä terminologia ja käytetyt kuvakkeet ovat käyttäjille tuttuja ja helppoja oppia. Tuotteen tulee sopia käyttäjälleen, työympäristöön ja siihen tarkoitukseen, johon se on suunniteltu ja valmistettu. Jos tuotteen käyttö ei ole aivan ilmeistä, se on kuitenkin helppo oppia. Yllä olevista määritelmistä havaitaan, että käytettävyys on varsin monipuolinen käsite, ja siksi tuotekehityksessä on vaikea huomioida kaikkia osa-alueita. Sen vuoksi onkin tärkeää miettiä mitkä ominaisuudet ovat tuotteessa tärkeitä ja määritellä käytettävyystavoitteet sen mukaisiksi. Esimerkiksi ammattikäyttöön tarkoitetun tuotteen ei välttämättä tarvitse olla nopeasti opittava, mutta sen täytyy olla tehokas ja mielellään virheetön käyttää voidakseen täyttää sille asetetut käytettävyystavoitteet. 2.3 Selkokieli Vaikka Suomessa lukutaito on kansainvälisessä vertailussa huippuluokkaa, kaikille yleiskielen lukeminen ja ymmärtäminen ei ole mahdollista. Tällaisille ryhmille tietoa on tarjolla selkokielellä. Suomessa aiheeseen liittyvää tiedotusta ja kulttuuria edistävä Selkokeskus on määritellyt vuonna 2001 selkokielen seuraavasti:

18 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 12 Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa tai ymmärtämisessä (tai molemmissa). Kyse ei ole vain helposta yleiskielestä, vaan selkokielessä on omia sääntöjään. Selkokielen säännöt sanelevat esimerkiksi sarakkeiden leveyttä, tekstin jakamista kappaleisiin, lauseiden sanajärjestystä sekä sopivien kuvien käyttöä (Rajala 1990, ILSMH European Association 1998). Selkokielessä tekstin ymmärrettävyys ja oikea tulkinta on kirjoittajan eikä lukijan vastuulla. Nämä ohjeet pätevät myös Internetsivuilla. Selkokielen käyttäjiä ovat henkilöt, joilla on vaikeuksia lukea ja ymmärtää yleiskieltä. Selkokeskus on arvioinut, että lapsista ja nuorista 4-8 %, työikäisistä 4-6 % ja yli 65-vuotiaista % hyötyy selkokielen käytöstä (Virtanen 1989). Selkokieltä käyttäviä ryhmiä ovat esimerkiksi 1. eri vammaisryhmiin kuuluvat henkilöt, kuten kehitysvammaiset, autistiset, afaatikot (afaasia = onnettomuusperäinen kielihäiriö), dysfaatikot (dysfasia = synnynnäinen aivoperäinen häiriö) sekä syntymäkuurot 2. henkilöt, joilla on lukemis- ja kirjoittamisvaikeus (dysleksia) tai oppimishäiriöitä 3. vanhukset (erityisesti dementiaa sairastavat ja hyvin iäkkäät) 4. henkilöt, joille suomen kieli ei ole äidinkieli. Käyttäjäryhmilläkin on omat tarpeensa, ja jollekin ryhmälle sopiva teksti ei välttämättä olekaan hyvä toiselle. Selkokielen kirjoitusohjeissa kehotetaan muun muassa välttämään suurien numeroiden käyttöä, sillä ne ovat hankalia hahmottaa. Kuitenkin esimerkiksi maahanmuuttajat pystyvät hahmottamaan suuretkin numerot, kun taas kehitysvammaisille ne saattavat tuottaa ongelmia. Samoin selkokielisessä tekstissä pyritään välttämään vierasperäisiä tai murresanoja. Mikäli teksti tehdään tietyn alueen ihmisille, murresana saattaa olla tutumpi kuin yleiskielen sana, ja tällaisessa tapauksessa murresanan käyttö saattaa olla perusteltua (Rajala 1990, Virtanen 2002).

19 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 13 Tähän asti selkokielen käyttäjille on ollut tarjolla selkokielistä materiaalia lehtien, kirjojen ja erilaisten äänitteiden muodossa. Internetin on kuitenkin katsottu mahdollistavan entistä paremman tiedonvälityksen, ja Suomeenkin on perustettu muutamia selkokielisiä Internet-sivustoja. Näiden sivustojen käytettävyyttä ei ole aiemmin juurikaan arvioitu selkokielen kannalta, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään mitkä seikat vaikuttavat selkokielisten Internet-sivujen käytettävyyteen tavanomaisten www-käytettävyysohjeiden lisäksi, kartoittaen samalla tarpeita ja kehitysehdotuksia selkokielisille Internet-sivuille. Selkokieltä ja selkokielistä materiaalia on kehitetty 1970-luvulta lähtien. Selkokieleen liittyvä tutkimus on kuitenkin keskittynyt kielitieteen alueelle, selkokieliseen opetukseen ja selkokielisen materiaalin tuottamiseen (Virtanen 1989, Sainio 1994). Vinni (1998) on väitöskirjassaan tutkinut kehitysvammaisten aikuisten selkokielen ja yleiskielisten tekstien ymmärtämistä. Selkokieli kielitieteen kannalta ei liity tähän tutkimukseen, mutta sen tunteminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Suomessa selkokielen käyttöä edistää Kehitysvammaliiton yhteydessä toimiva Selkokeskus. Ruotsissa vastaavan tyyppistä toimintaa tekee Centrum för Lättläst. Ruotsissa toimii myös Förbundet Funktionshindrade Med Läs- och Skrivsvårigheter, joka on teettänyt tutkimuksen Internetin käytöstä puhevammaisilla (Andersson, Berns ja Schömer 2001). Useissa muissa maissa on myös omia selkokieleen liittyviä yhdistyksiä, ja myös Euroopan Unioni on tuottanut ohjeet selkokielisen materiaalin kirjoittamiseksi (ILSMH European Association 1998). 2.4 Kehitysvammaisuus ja sen vaikutus Internetin käyttöön Kehitysvammaliiton julkaisussa (1995) kehitysvammaisuus määritellään AAMR:ää (American Association on Mental Retardation) mukaillen seuraavasti: Kehitysvammaisuus (Mental Retardation) tarkoittaa tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Sille on ominaista merkittävästi keskimääräistä heikompi älyllinen toimintakyky, johon samanaikaisesti liittyy rajoituksia kahdessa tai useammassa seuraavista adaptiivisten

20 Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä 14 taitojen yksilöllisesti sovellettavista osa-alueista: kommunikaatio, itsestä huolehtiminen, kotona asuminen, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimiminen, itsehallinta, terveys ja turvallisuus, toiminnallinen oppimiskyky, vapaa-aika ja työ. Kehitysvammaisuus tulee ilmi ennen 18 vuoden ikää. Kehitysvammaisuudesta puhuttaessa täytyy huomioida henkilön edellytykset, ympäristö ja toimintakyky. Edellytyksiin liittyvät yllä olevan määritelmän mukaisesti henkilön älykkyys ja adaptiiviset taidot. Ympäristöllä tarkoitetaan normaalia elinympäristöä, johon kuuluvat muun muassa koti, koulu, työpaikka, palvelut ja niihin liittyvät ihmiset. Toimintakykyyn liittyvät vahvuudet, heikkoudet ja mahdolliset tukitoimet, joilla voidaan helpottaa selviytymistä arkipäiväisessä elämässä. (Kehitysvammaliitto 1995, Kaski 2002) On tärkeää huomata, että normaalius, poikkeavuus, älykkyys ja vammaisuus ovat sosiaalisen yhteisön määritelmiä. Jossain ympäristössä ja yhteisössä kehitysvammaisuuden voi havaita, mutta toisessa ympäristössä ei, sillä siellä kehitysvammaisuus ei tule esiin (Launonen ja Korpijaakko-Huuhka 2000). Kehitysvammaisuuteen liittyvät adaptiiviset vaikeudet johtuvat käytännöllisen ja sosiaalisen älykkyyden rajoituksista. Käytännöllinen älykkyys viittaa kykyyn huolehtia itsestä ja omasta toimeentulosta sekä selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Sosiaalinen älykkyys viittaa yksilön kykyyn ymmärtää sosiaalisia odotuksia ja muiden käyttäytymistä sekä arvioida tämän pohjalta kuinka sosiaalisissa tilanteissa tulee toimia. (Kehitysvammaliitto 1995) Älyllinen kehitysvammaisuus voidaan jakaa lievään (ÄO 50-70), keskitasoiseen (ÄO 35-49), vaikeaan (ÄO 20-34) ja syvään (ÄO alle 20) kehitysvammaisuuteen. Älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyy usein myös jokin muu lisävamma, esimerkiksi CP-vamma, liikuntavamma, puheen häiriö, aistivamma, epilepsia tai psyykkinen oire tai sairaus. Lisävamma voi olla myös jokin muu merkittävä sairaus. (Autio 1992) Kehitysvammaisilla on usein vaikeuksia esimerkiksi tarkkaavaisuudessa ja muistissa, jolloin ärsykkeestä on vaikea valita oleelliset asiat ja kommunikoinnissa on usein

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

SELKOKIELISEN VERKKOSIVUSTON KÄYTETTÄVYYS

SELKOKIELISEN VERKKOSIVUSTON KÄYTETTÄVYYS TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Kimmo Kyyhkynen SELKOKIELISEN VERKKOSIVUSTON KÄYTETTÄVYYS Diplomityö suoritettu osana diplomi insinöörin tutkintoa Espoo, 24.10.2005 Valvoja: Professori Lauri

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1 Käyttäjätestaus Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu Mika P. Nieminen, TKK 1 Miksi testataan? Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus» käytettävyyden määritelmä»

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11 Vates-päivät 2016 Torstai, klo 9-11 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyt puhevammaisille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuusyksikkö Tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Opintopolun esteettömyyshaasteet

Opintopolun esteettömyyshaasteet Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + -

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + - ! "#! " #$ "% &'( $%&&%'%&%#&&'( ) * ( + (,+ (, + - $. + $ /) * %&%& "" %& - )' $%&&%' %&%#&& 0 0 $%&%'% %%& * $%&&% 0 1) +,%&%'%% 0 $ -$%&%#&&.# 0 0 2 ' # 0 & #1 3 $ 4 3 $'/001 233,4# 5& "67 84#79:7 43

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yhteenveto tutkimusmenetelmien kehittäminen ja evaluointi. Tuomo Kujala Agora Center WUD 2007 Jyväskylä

Yhteenveto tutkimusmenetelmien kehittäminen ja evaluointi. Tuomo Kujala Agora Center WUD 2007 Jyväskylä Yhteenveto tutkimusmenetelmien kehittäminen ja evaluointi Tuomo Kujala Agora Center WUD 2007 Jyväskylä 23.10.2007 Tutkimusyhteistyökumppanit Yhteensä 16 yritystä ja organisaatiota Noin 90 workshop-tapaamista

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Hanna Pöyliö, KM Niilo Mäki Instituutti Kuvat: Keski-Kirjastot, Brand United Oy 1 Lukemissujuvuus Suomessa lapset oppivat

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli SISÄLTÖ 1 KIELITESTIN TARKOITUS... 3 2 KIELITESTAUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 2.1 Kielitestauksesta tiedottaminen... 3 2.2 Kielitestiin

Lisätiedot

Ryhmäläisten nimet:

Ryhmäläisten nimet: 1 TJT10, kevät 2017 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Saavutettavuus on osallisuutta

Saavutettavuus on osallisuutta Saavutettavuus on osallisuutta Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry / 1. Esteetön vai saavutettava Kaksi samansisältöistä sanaa Ihmiset käyttävät sanoja halutessaan korostaa jotakin! Esteetön

Lisätiedot

<e.g. must, essential, conditional> Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

Ohjelmiston kuvakkeiden kuvaus

Ohjelmiston kuvakkeiden kuvaus Ohjelmiston kuvakkeiden kuvaus Aliro-ohjelmiston kuvakkeiden esittely kattaa kaikki ohjelmistossa käytettävät kuvakkeet. Esittelyn avulla tunnistat helposti kuvakkeet ja niiden kautta käytettävät toiminnot.

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot