Muistiluuri-hanke: tablet-tietokoneen käyttö terapeuttisena toimintana
|
|
- Tapani Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistiluuri-hanke: tablet-tietokoneen käyttö terapeuttisena toimintana ELLA NIINI PROJEKTITYTÖNTEKIJÄ, TOIMINTATERAPEUTTI (AMK) MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ Arkikuntoutus toimintaterapeutti asiakkaan toimintaympäristön asiantuntijana Helsinki.
2 Tarve muistisairaiden uudenlaiselle kuntoutukselle Suomalaisväestön nopean ikääntymisen oletetaan olevan suorassa yhteydessä muistisairauksien esiintyvyyden kasvuun. Edellyttää kustannusvaikuttuvan kuntoutuksen tutkimusta ja kehittämistä. Kuntoutuksen tulee asettua osaksi muistisairaan ja hänen läheistensä päivittäistä elämää heidän omissa toimintaympäristöissään. Sekä muistisairaan että läheisen aktiivisuus on olennaista. Teknologiaa on mahdollista hyödyntää osana kuntoutusta ennen näkemättömällä tavalla. Kuntoutuksen kehittämisen tulee toteutua yhteistyössä eri alojen toimijoiden (mm. kuntoutus-, teknologia-, rakennus- ja elintarvikeala) ja kuntoutujien kanssa.
3 Muistisairaudet heikentävät muistin ohella myös muita tiedonkäsittelyn alueita ja johtavat tyypillisesti dementia-asteiseen heikentymiseen. (Käypä hoito, 2012.) Lupaavia tutkimustuloksia: IKKU (2013) FINGER (2015) Liikunnan vaikutus toimintarajoitteita hidastavana (mm. Pitkälä 2012) Myös kognitiivisesta harjoittelusta ja interventioiden vaikuttavuudesta näyttöä (mm. Nukari ym , Kawashima, 2013)
4 Muistiluuri MUISTISAIRAIDEN IHMISTEN VARHAISKUNTOUTUS OSALLISTAVANA VERKOSTOMALLINA
5 Muistiluuri-kuntoutuksen päätavoitteet Tukea muistisairaiden henkilöiden selviytymistä ja aktiivista arkea kotona mahdollisimman pitkään. Antaa sairastuneelle tukea ja keinoja oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen. Tukea läheisen hyvinvointia ja vahvistaa yhdessä työskennellen hänen valmiuksiaan muistisairaan aktiivisen arjen ja osallistumisen tukijana.
6 Muistiluuri-kuntoutuksen osatavoitteet Lisätä tietoa hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista (mm. terveyttä edistävä liikunta, ravinto ja uni), muistisairauden hyvästä hoidosta, kognitiivisen harjoittelun hyödyllisyydestä sekä tarjolla olevista palveluista. Tarjota vertaistukea, joka mahdollistaa kokemusten jakamisen ja selviytymiskeinojen etsimisen. Vahvistaa muistisairaan minäkäsitystä ja pystyvyyden tunnetta muuttuneessa elämäntilanteessa. Tukea ja kannustaa päivittäiseen toimeliaisuuteen ja harjoitteluun, jotka vahvistavat aiemman aktiivisen elämän jatkumista. Ehkäistä toimintakyvyn ennenaikaista heikkenemistä. Kokeilla tablet-tietokoneen hyödynnettävyyttä etäkuntoutuksen välineenä.
7 ML- kuntoutusprosessi I. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 1) H Y V I N V O I N T I S U U N N I T E L M A F O R A M E N - H A R J O T T E E T K U V A P U H E L U T ETÄTYÖSKENTELY (viikko 1) 1. Vertaisryhmätapaaminen (viikko 2) ETÄTYÖSKENTELY (viikot 3-4) II. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 5). ETÄTYÖSKENTELY (viikot 6) 2. Vertaisryhmätapaaminen (viikko 7) ETÄTYÖSKENTELY (viikot 8) III. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 9) OMATOIMINEN ETÄTYÖSKENTELY (viikko 10) 3. Vertaisryhmätapaaminen (viikko 11) OMATOIMINEN ETÄTYÖSKENTELY (viikko 12) 9 4 IV. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 13)
8 Muistiluuri PEO-mallin mukaan Tunnistetaan toiminnallisen suoriutumisen vahvuudet ja pulmat Arvioidaan suoriutumisen osatekijöitä Arvioidaan toimintaa, aktiviteetteja ja tehtäviä Arvioidaan ympäristöä Tuodaan tämä tieto yhteen, jotta saadaan interventiosuunnitelma. Tulosta arvioidaan mittaamalla toiminnallista suoriutumista.
9 The person-environment-occupation model (PEO) Yksilö on dynaamisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja toiminnan kanssa. HENKILÖ Ympäristö muuttuu jatkuvasti, samoin käyttäytyminen. Toiminnallinen suoriutuminen muuttuu läpi koko ihmisen elinajan. TOIMINTA YMPÄRISTÖ Ympäristöllä voi olla toiminnallista suoriutumista tukeva tai rajoittava vaikutus. Ympäristöä on usein helpompi muuttaa kuin henkilöä. TOIMINNALLINEN SUORIUTUMINEN
10 Yksilö Kokonaisvaltaisessa yksilössä yhdistyvät henkiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset kokemukset sekä toiminnallisen suoriutumisen osatekijät. Tutustuminen ihmisen tarpeisiin ja merkitysten ymmärtäminen Mitä pulmia ja esteitä on toteuttaa mielekästä, tarkoituksenmukaista toimintaa? Itsensä näköisen elämän jatkuminen sairaudesta huolimatta; tavoitteiden nimeäminen
11 Ympäristö Ympäristö luokitellaan kulttuuriseen, institutionaaliseen, fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Ympäristöllä voi olla toiminnallista suoriutumista mahdollistava tai estävä vaikutus. Muistiluurissa vaikutetaan ympäristöön monin tavoin: Esim. toimintamahdollisuuksien tarjoaminen tabletin sovellusten avulla Läheisestä itsestään löytyvien keinojen tukeminen
12 Toiminta Toiminta kehittyy ja muuttuu koko elinajan. Muistisairaalla ihmisellä totuttu toiminta voi muuttua vaikeaksi ja kaoottiseksi. Löydetään uusia tapoja toteuttaa itseään. (huom! tavoitteellisuus)
13 Intervention tulos? Kaaoksen järjestyminen? Ympäristö valjastettu tukemaan (yhteinen työ ja jaettu ymmärrys) Merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokeminen Lisäksi kokemus siitä, että tekee sen, mihin itse voi vaikuttaa (uhrista tekijäksi) Perspektiiviä nähdä erilailla Itselle tärkeiden asioiden kirkastuminen Tukipilari tulevaan; uskoa, toivoa, luottamusta ja Selviytymispakkauksesta konkreettisia apukeinojakin (esim. saatavilla olevat palvelut tutuiksi)
14 Kognitiivinen stimulaatio Harjoitusohjelman taustalla FORAMENRehab -kuntoutusohjelma ja sen kehittäjät, Sanna Koskinen (neuropsykologian erikoispsykologi, PsT) ja Jaana Sarajuuri (neuropsykologian erikoispsykologi, PsL) Tästä hankkeen aikana muokattu asiantuntijoiden ja kuntoutujien kanssa kymmenen harjoituskokonaisuuden ohjelma FORAMENCognitiveTablet
15 FORAMENCognitiveTablet Vaikutusalue Harjoitus Pitkäkestoinen muisti MUISTA VIESTI (havainnointi ja mieleen palautus) MUISTA NÄKEMÄSI ESINEET (yhdistetty oppiminen ja tunnistaminen) Lyhytkestoinen muisti MUISTA NÄKEMÄSI NUMEROSARJA (visuaalinen sarjamuisti) MUISTA KUULEMASI SANAT (auditiivinen, häirinnän vaikutus mieleen palautukseen) Tarkkaavuus ja sen ylläpitäminen ETSI KUVAT TUNNISTA SANAT Toiminnanohjaus ja ongelmanratkaisu PÄÄTTELE SALASANA SUDOKU JÄTKÄNSHAKKI Visuospatiaalinen havaitseminen RAKENNA KUVIO MALLISTA
16 Valoa ja virtaa aivotreenistä! Aivojen toiminta vaikuttaa keskeisesti ihmisen hyvinvointiin. Monipuolinen ja mielekäs tekeminen edistää aivojen toimintaa ja palautumista päivittäisen elämän paineista. Treenaamisessa on ideaa.
17 Muistisairaiden osallistujien kokemuksia Hyödyllistä on ollut tieto, sitä pystyy asennoitumaan. Suhtautumieni sairauteen on muuttunut, en enää suututa niin paljon, jos ei muista. Mieli on muuttunut paremmaksi. Mukava kun huomaa, että harjoittelu sujuu ja oppii uutta. Kuntoutus laittanut ponnistelemaan ja motivoinut tekemään. Muiden tapaaminen on hyvä. Huomaa että kaikki ovat selvinneet. Vertaisryhmä on ollut hyödyllinen näkee, et niit on muitaki.
18 Läheisten kokemuksia Kokemusten jakaminen on hyvin tärkeää oman jaksamisen kannalta. Läheisenä olen ymmärtänyt kokonaisvaltaisen kuntoutuksen hyödyllisyyden ja eritoten aivojen rasittamisen tärkeyden. Auttaa suunnittelemaan tulevaisuutta. Katso myös video kuntoutujien kokemuksista:
19 Kokemuksia FORAMEN-harjoittelusta On tullut muutakin arjessa aktivoitumista. Harjoittelu on tuottanut mielihyvää ja se on ollut motivoivaa ja palkitsevaa. Keskittymiskyky parantunut, jonka huomaa myös muissa asioissa arjessa. Täyttää joutilasta aikaa. Mukavaa, virkistävää tekemistä ja ajanvietettä.
20 Miina Sillanpään Säätiön yhteistyökumppanit hankkeessa Suomen Alzheimer-tutkimusseura Kuntoutussäätiö Muistiliitto ry Suomen muistiasiantuntijat ry Pieni Piiri Oy Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry (Key)
21 Kiitos! MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ MUISTILUURI-KUNTOUTUS Ella Niini, projektityöntekijä Ulla Arifullen-Hämäläinen, projektikoordinaattori
22 Lähteet Eloniemi-Sulkava, U, Saarenheimo M, Laakkonen M-L, Pitkälä K, Savikko N, Pietilä M: Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 14. Omaishoito yhteistyönä: iäkkäiden dementiaperheiden Vanhustyön keskusliitto. Kawashima, R: Cognitive interventions for smart ageing. Gerontologia 2013 kongressin luentomateriaali. Law, M. & Mills, J: Client-centered Occupational Therapy. M. Law (edited). Nikumaa, H: Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin. Repeat (Regular and Structured Support of Memory Patient) Seurantatutkimuksen raportti. Muistiliitto. Nukari, J, Poutiainen, E, Nybo,., Hämäläinen, P & Kalska, H:2012. Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Psykologia 3: Muistisairauksien diagnostiikka ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Helsinki: Pikkarainen, A, Vaara, M, Salmelainen, U: Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti (IKKU). Kelan tutkimusosasto. Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, Laakkonen M-L, Kautiainen H, Strandberg T, Tilvis R.: Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125, ISBN (pdf). Sipari S & Mäkinen E: Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. AATOS-artikkelit 6/ Sipari S, Mäkinen E & Paalasmaa P (toim.): Kuntoutettavasta kehittämiskumppaniksi. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. AATOS-arkikkelit 13, iksi.pdf Välimäki, T: 2012: Family caregivers of persons with Alzheimer's disease: focusing on the sense of coherence and adaptation to caregiving an ALSOVA follow-up study. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kansallinen muistiohjelma Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10.
23 Ryhmätyöskentelytehtävä Toiminnan analyysi (SWOT): Tablet-tietokoneen käyttö terapeuttisena toimintana?
24 VAHVUUDET Ajankohtaisuus: tämän päivän toiminnanmuoto, sitoo nykyisyyteen, mahdollisesti tuttu entuudestaan. Käytettävyys: helppokäyttöinen, lähes kaikki pystyvät käyttämään, sovellettavissa sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyyn, monikäyttöinen (mm. valokuvaus), kompakti ja näytön koko muunneltavissa. Terapeuttinen käyttö: motivoiva ja innostava toimintana, mahdollistaa monipuolisen (mm. kognitiivisen, motorisen ja sosiaalisen) sekä itsenäisen harjoittelun, antaa toimijalle välittömän palautteen toiminnasta. Osallisuus: ikkuna ulkomaailmaan, mahdollistaa osallistumisen ja tarjoaa väylän tiedolle. MAHDOLLISUUDET Monikäyttöisyys: soveltuu eri ikäisille & itsenäiseen tekemiseen, saatavilla lukuisia sovelluksia (mm. musiikkisovellukset, kuvien käyttö puheen tukena, oman kehon kuvaaminen, arvioinnin väline, ajanhallinnan väline, muistin apuväline), soveltuu paikasta riippumattomaan toimintaan (kuva-puhelin-yhteys). Käytettävyys: helppo käyttää ja kuljettaa, PC:tä edullisempi, tarjoaa turvaa, mahdollistaa tehokkaan harjoittelun (esim. keskittymiskyky). Päivittäisen elämän mahdollistaja: sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, sosiaalinen media, harrastusten laajeneminen, mobiiliterveydenhoito (epalvelut), ostosten tekeminen. Toiminnallisen pätevyyden vahvistuminen: laitteen hallinnan opettelu, teknologia tulee tutummaksi yleisemminkin. IoT (Internet of Things, esineiden internet): voidaan yhdistää muihin laitteisiin (esim. hallintalaitteisiin). HEIKKOUDET Hyväksyttävyys: herättää epäluuloja ja vastustusta (mm. vakoilijat, vieraus ja outous), huonot käyttökokemukset lisäävät avuttomuuden kokemusta. Käytettävyys: tuki käytön alkuvaiheessa tarpeen, käyttölogiikan ymmärtäminen edellyttää harjoittelua, perustuu näköaistiin, jolloin pienet kuvakkeet voivat olla hankalia, voi olla motorisia käyttövaikeuksia. Hyödyllisyys: voi koukuttaa, aiheuttaa liikaa tukeutumista teknologiaan, passivoi fyysisesti ja sosiaalisesti. Yksilöllisen soveltuvuuden arviointi perustuu terapeuttisen harkintaan. Teknologia: mobiiliyhteyksien epävakaus, teknologian epävarmuus, edellyttää säännöllistä lataamista, tippuessa rikkoutuu helposti, kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia laitteita, laitteiden lyhyt elinkaari. Toimintaterapeutti: osaaminen epävarmaa, koulutuksia tarjolla vähän, työnantajan suhtautuminen hankintoihin. UHAT Toiminnan ja kokemusmaailman kapeutuminen: muun vuorovaikutuksen väheneminen, monisyisen aistikokemuksen puuttuminen, nivelvaivojen lisääntyminen, hienomotoriikan heikentyminen, silmien ärsyyntyminen ja valosta johtuva vuorokausirytmin särkyminen, passivoituminen, elämänhallinnan vaikeus, nettiriippuvuus, peliriippuvuus, toiminnan koukuttavuus johtaa juuttumiseen, verkkokauppaostosten hallitsemattomuus vahingossa tai ymmärtämättömyyttä. Teknologian turvallisuus: säteilyn ym. vaikutukset aivoihin. Tietoturva: Tietosuoja/yksityisyydensuoja uhattuna. Eriarvoisuus: digikuilu kasvaa. Talouspaineet: voivat johtaa ainoaksi terapiavälineeksi. Toimintaterapeutti: kehityksessä mukana pysyminen.
25 Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Tablet-tietokone on jo osa monen tavanomaista päivittäistä elämää, joten toimintaterapiassa on hyvä tunnistaa sen vaikutukset. Tämä edellyttää huolellista toiminnan analyysia, jossa selvitetään miten vahvuuksia voi hyödyntää, heikkouksia muuttaa vahvuuksiksi sekä miten välttyä uhkakuvilta mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Tablet voi tarjota uusia kokemuksia sekä tunteen, että elää tässä päivässä. Tämä edesauttaa entistä suopeampaa suhtautumista teknologian hyödyntämiseen. Tablet-tietokoneen yksilöllinen hyödyntäminen edellyttää aina terapeuttista harkintaa. Olemassa olevat sovellukset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia, joista tulee valita tarkoituksenmukaisimmat. Mahdollisuuksien lista muodostui kaikista pisimmäksi, mutta kolikolla on kaksi puolta; myös tablet-tietokoneen käytön riskit on hyvä tiedostaa.
26 Workshoposallistujien ajatuksia teknologiasta toimintaterapiassa: Mahdollisuus ja haaste sekä asiakkaalle että terapeutille Teknologia tuo hyvää ja huonoa Motivaattori Apuväline Siirrettävissä oleva Vuorovaikutus, sosiaalisuus Teknologialla voidaan mahdollistaa toimintaa ja sen käytön arviointi kertoo taidoista. Niitä voi harjoittaa. Monipuolisuus (mm. tiedonhaku) Tulevaisuuden innovaatiot?
Kuntoutusta kehittämässä - kokemuksia Muistiluurikuntoutuksesta. Projektikoordinaattori Ulla Arifullen-Hämäläinen Miina Sillanpään Säätiö
Kuntoutusta kehittämässä - kokemuksia Muistiluurikuntoutuksesta Projektikoordinaattori Ulla Arifullen-Hämäläinen Miina Sillanpään Säätiö MUISTISAIRAANHOIDON ASIANTUNTIJAPÄIVÄT 8.9.2015 Taustaa: Tarve kuntoutuksen
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Mitä hyötyä käyttäjälle? Muistipuisto arjessa ja
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen? Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Muistipuisto käyttäjien kokemana Muistipuisto
LisätiedotLataa Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - Henna Nikumaa
Lataa Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - Henna Nikumaa Lataa Kirjailija: Henna Nikumaa ISBN: 9789525139440 Sivumäärä: 47 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.90 Mb Elämä ei pääty muistisairauden
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotTeknologiasta kuntoutuksen kiitorata
Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja
RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen? Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Muistipuisto käyttäjien kokemana Muistipuisto
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotElämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotVälittävä vaikuttaja jo 27 vuotta. Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry
Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä edunvalvontajärjestö Edistää heidän elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytyksiä
LisätiedotLataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja. Lataa
Lataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja Lataa Kirjailija: Johanna Turja ISBN: 9789514475580 Sivumäärä: 88 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.08 Mb Väitöskirjatutkimuksessa
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu Edistynyt osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö. Mitä, missä, milloin? / Ala-Härmä
Hyvän hoidon kriteeristö Mitä, missä, milloin? 2.6.2016 / Ala-Härmä Muistiliiton muistiohjelmatoiminta 2013-2020 Anita Pohjanvuori, Asiantuntija Muistiohjelmatoiminta, Muistiliitto ry Kansallinen muistiohjelma
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotTUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotSeniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere
Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä 2018-2020 Vanhusneuvoston seminaari 31.5.2018 Tampere Etsivää ja osallistavaa vanhustyötä Espoossa, Helsingissä ja Tampereella Helsingin Diakonissalaitoksen
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotTyöllistämistä vai kuntoutusta?
Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotMuistikylä projekti
Muistikylä projekti 2016-2018 Projektiesittely 42 -seminaari, 26.4. 2017 Maija Haapakoski Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä-projekti 2016-2018 Yhä useampi muistisairas elää kotona, taloyhtiössään ja lähiympäristössään
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotHyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia
Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014, Tampere-talo Anu Jansson Vanhempi suunnittelija (toimintaterapeutti, TtM) Vanhustyön keskusliitto ry
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotElämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö
Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotTIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ
TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-
LisätiedotIkääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012
Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt
LisätiedotGeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta
GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotSopimusvuoren kotikuntoutus
Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotPääOma-projektin kokemuksia ja tuloksia kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamisesta
PääOma-projektin kokemuksia ja tuloksia kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamisesta Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.14, Tampere-talo Elisa Ahonen, Projektivastaava, PääOma Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry PääOma
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotAvokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa
Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa Marika Sorvari, Suomen Syöpäyhdistys Mervi Puolanne, Hengitysliitto 20.4.2016 Ryhmään
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
Lisätiedot