Sanna Spets, Tuula Hämäläinen (Julkaistu Fysioterapia-lehdessä 3/2013 s ).

Transkriptio

1 Sanna Spets, Tuula Hämäläinen (Julkaistu Fysioterapia-lehdessä 3/2013 s ). Moniammatillisella yhteistyöllä esteettömämpään elämään ja asumiseen Valtakunnallisella Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen -hankkeella kehitetään ikäihmisten hyvinvointia ja energiatehokasta asumista tukevia palvelumalleja. Saimaan ammattikorkeakoulu on hankkeessa mukana yhdessä Eksoten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Ikäihminen kuten kuka tahansa meistä haluaa asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Tämä on myös kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon eli Kaste-kehittämisohjelman (1) sekä Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2) mukainen tavoite. 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosentin tulisi asua kotona itsenäisesti tai erilaisten palvelujen turvin (2). Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote on linjannut (3) valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti tavoitteekseen luoda uusia, nykyistä kevyempiä ja monipuolisempia asumisen ratkaisumalleja ikääntyvän väestön asumisen vaihtoehdoiksi, joilla on tarkoitus vähentää tarpeetonta laitoshoitoa. Eksoten alueella terveyden- ja vanhustenhuollon palvelujen tarve on muuhun maahan verrattuna noin kymmenen prosenttia korkeampi (3). Erilaisten asumisratkaisujen tarve lisääntyy tulevaisuudessa koko maassa, sillä yli 65-vuotiaiden osuus suomalaisista kasvaa arvioiden mukaan vuoden prosentista vuoteen 2030 mennessä 26 prosenttiin (4). Ikääntyneiden omassa kodissa asuminen on mahdollista riittävien asumisen tukitoimien avulla, jolloin laitoshoitoon siirrytään vain tarvittaessa. Yksi asumisen mahdollistava seikka on kodin esteettömyys, jota myös Ikääntyvien ihmisten asumisen kehittämisohjelma (5) pyrkii mahdollistamaan riittävillä korjausavustuksilla.

2 HEA-hanke käyntiin vuonna 2011 Vuonna 2011 alkoi usean eri toimijatahon yhteistyönä valtakunnallinen HEA-hanke (Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen), joka jatkuu vuoteen Hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä innovatiivisia palvelumalleja ja ratkaisuja, jotka edistävät erityisesti ikäihmisten hyvinvointia ja tukevat energiatehokasta asumista. Hankkeessa on useita yhteistyökumppaneita ja osahankkeita. Saimaan ammattikorkeakoulu koordinoi ja toteuttaa osahankkeitaan tiiviissä yhteistyössä Eksoten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tässä esitetyn esteettömyys- ja korjausrakentamisen osahankkeen tavoitteena on selvittää haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten palvelu- ja asumisympäristön muutostarpeita, jotta kotona asuminen olisi mahdollista. Aluevaikuttavuutta ja oppimista Esteettömyys- ja korjausrakentamisen osa-hankkeeseen osallistui Etelä-Karjalan haja-asutusalueelta 12 ikäihmisten vuosina rakennettua pientalokohdetta (kuva 1). Asukkaiden koettu terveydentila oli pääosin hyvä, mutta lähes kaikilla oli erilaisia pitkäaikaissairauksia tai tuki- ja liikuntaelimistön oireita. Kuva 1. Tyypillinen haja-asutusalueen 1½-kerroksinen puutalo (Lähde Martti Muinonen, HEA-hanke)

3 Saimaan ammattikorkeakoulun fysioterapeutti-, toimintaterapeutti- ja rakennustekniikan opiskelijoista koottu hankeryhmä (N=45) suoritti kohteiden kartoitukset moniammatillisena 4-5 henkilön työryhmänä kevättalvella Kyseisten alojen neljä opettajaa ohjasivat työskentelyä seminaareissa, henkilökohtaisissa ohjauspalavereissa, kartoituskäynneillä sekä Moodle 2.0 oppimisalustalla. Esteettömyyden arvioinnissa käytettiin Lundin yliopistossa kehitettyä Housing Enabler - eli HE-arviointivälinettä (6), jonka avulla on mahdollista tehdä ennustavia, objektiivisia sekä normiperustaisia arviointeja fyysisen ympäristön esteettömyydestä. Arviointikokonaisuudessa yhdistetään asukkaan toimintakykyprofiili ja ympäristön arviointi, jolloin saadaan näkyviin asukaskohtaisesti mitattavan asunnon esteet. Mitä korkeampi pistemäärä arvioinnissa saadaan, sitä enemmän esteitä ympäristössä on kyseisen asukkaan kannalta (kuvio 1). Kuvio 1. Kahdentoista pientalokohteen (x-akseli) HE-arvioinnin pisteet yleisten ikääntymisen tuomien motoristen ongelmien kannalta. Asukkaiden kokemusten kartoittamisessa käytettiin teemahaastattelua. Rakennustekniikan opiskelijat käyttivät erilaisia rakennusten arviointiin soveltuvia menetelmiä asunnon ja asuinympäristön kunto- ja energiakartoituksissa. Asukkaat saivat kodistaan opiskelijoiden

4 kokoaman ja opettajien tarkistaman asunnonmuutostyölausunnon, johon oli koottu asukkaiden oma kokemus arjen haasteista sekä HE-arviointivälineellä havaitut keskeisimmät esteettömyyden ongelmat ja niiden vaikutukset toimintakykyyn (taulukko 1). Lausuntoon liitettiin myös kohteen pohjapiirros (kuvio 2), jossa näkyi esteettömyyttä parantavia ratkaisuja. Kohteiden ratkaisuista järjestettiin keväällä 2012 moniammatillinen seminaari, jossa kuultiin ratkaisuja kohteiden esteettömyyden parantamiseksi. Ongelma Vaikutus toimintakykyyn Ehdotettu ratkaisu /-t Pesuhuoneen kynnys liian korkea (4,3 cm) Pesuhuoneen ovi on kapea (67cm) Asukas ei pääse pyörätuolilla itsenäisesti pesutiloihin Asukas ei pääse itsenäisesti pyörätuolilla pesutiloihin. Nykyisen kynnyksen madaltaminen < 2 cm Oviaukon leventäminen > 85 cm Pukuhuoneen ovi on kapea (67 cm) Wc:n ovi on kapea (71 cm) Wc:n peili on pieni ja korkealla (131,5 cm) Wc:n puukaide on hankalan muotoinen ja väärässä paikassa. Pesuhuoneen wc-istuin liian matalalla Päältä täytettävänä pesukoneen käyttö vaatii kurottelua ja laajoja liikeratoja yläraajoissa. Asukas ei pääse itsenäisesti pyörätuolilla pesutiloihin. Oviaukko on ahdas liikkumisen kannalta. Asukkaan on kurkoteltava nähdäkseen kuvansa istuma-asennossa peilistä. Asukkaalle ei ole hyötyä kaiteesta. Tuen puuttuessa kaatuminen mahdollista. Asukas ei voi käyttää wc-istuinta, lonkkanivelten liikerajoituksien vuoksi. Olkanivelten liikerajoitusten vuoksi asukas ei pysty kurottelemaan. Oviaukon leventäminen > 85 cm Oviaukon leventäminen > 85 cm Suuremman peilin hankinta ja sijoittaminen alareuna < 90 cm lattiasta. Litteä puukaide poistetaan ja tilalle laitetaan pyöreä kaide sopivalle ( mm) korkeudelle. Wc-istuimen korotus. Edestä täytettävä pesukone korokkeen päälle. Taulukko 1. Esimerkki yhden kohteen haasteiden kuvauksesta, vaikutuksesta toimintakykyyn ja ratkaisuehdotuksesta.

5 Kuvio 2. Kohteen pohjapiirrokseen havainnollistetut ratkaisut esteettömyyden lisäämiseksi. Kokonaisuudessaan hanke palveli hyvin opiskelijoiden oppimista, mutta myös lähialueen ihmisten hyvinvointia sekä alueellista sairaanhoitopiirin strategiaa. HEA-osahankkeeseen osallistuessaan opiskelijat saivat aidon kokemuksen moniammatillisen työskentelyn mahdollisuuksista ja haasteista. Ennaltaehkäisevä esteettömyyskartoitus, HE-menetelmän käyttö ja käynnistä tehty lausunto antoivat opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella oman työn organisoinnin valmiuksia, asiakkaan kohtaamista, oman osaamisen tunnistamista ja markkinointia, haastattelu- ja havainnoinnintaitoja sekä esteettömyystiedon hankintaa kohteiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kunnille vuonna 2009 kohdennetun kyselyn mukaan yleisimmin ehkäisevän kotikäynnin tekee hoitoalan henkilö (7). Käynnin sisältö on usein sellainen, että kuntoutusalan asiantuntemus olisi hyvä ottaa tehokkaammin käyttöön etenkin toimintakyvyn ja esteettömyyden arvioinnissa sekä liikkumisen tukemisessa. Osa-hankkeen eri vaiheita suunniteltiin vuosi ennen kartoitusten ajankohtaa. Kuntoutuksen ja rakennusalan asiantuntemuksen yhdistäminen hankkeessa tuntui mielenkiintoiselta. Ammattikorkeakouluissa tulisikin rohkeasti tarttua koulutusaloja ylittäviin hankkeisiin joskin oppilaitosmaailman sovittaminen eri koulutusohjelmineen, työssä oppimisjaksoineen ja osaamisen valmiuksineen aitoon asiakasympäristöön ei ole aina haasteetonta. Opintojaksopalautteiden mukaan osahanke koettiin mielekkääksi tavaksi oppia. Haasteiksi koettiin epävarmuus osaamisesta sekä yhteisen ajan puute moniammatillisen ryhmän toiminnassa. Hankekokemuksen perusteella

6 voidaan todeta, että sopivan hankkeen myötä erilaisissa rooleissa voi toimia ja oppia eri vaiheissa opintoja. Passivoivia vai aktivoivia ratkaisuja? Asukkaiden kokemus omasta kodistaan oli HE-mittaustulosten kanssa ristiriidassa. Asukkaat eivät kokeneet puutteellisissakaan olosuhteissa arjen esteitä. Haasteisiin oli etsitty ratkaisuja itse ja olosuhteissa oli totuttu pärjäämään. Toimintakykyisyys oli kartoitushetkellä riittävä nykyisiin olosuhteisiin eikä tulevaisuuden ennakointia nähty tarpeelliseksi. Toisaalta on huomioitava, että haja-asutusaluilla arjen askareet, kuten halonhakkuu ja postin haku satojen metrien päästä, todennäköisesti ylläpitävät toimintakykyä. Ikäihmisten palvelukokonaisuuksien kehittämisessä onkin hyvä huomioida passivoivien palveluiden rinnalla myös asukasta aktivoivat palvelut, jolloin ikäihminen voi itse aktiivisesti vaikuttaa arkensa sisältöön ja pysyä toimintakykyisenä. Ennakoivalla kotikäynnillä olisi siis hyvä suunnitella tulevaisuusnäkökulma huomioiden yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia ikäihmisen itsensä ohjaamana, jolloin asukkaiden toimintakyvyn ja terveyden muutoksiin voitaisiin reagoida ripeästi (2, 8). Riskitekijöitä ja esteettömyyshaasteita Yleisimmät kohteiden ulkotilojen esteettömyyshaasteet olivat kulkualustan epävakaus ja liukkaus sekä riittämätön piha-alueiden valaistus. Sisäänkäyntien ongelmia olivat niiden kapeus, tilanpuute, korkeat kynnykset, portaat ainoana kulkuväylänä ja porraskaiteiden puute. Sisätiloissa merkittävimmät haasteet olivat korkeat kynnykset, tasoerot, kapeat oviaukot ja kulkuväylät, portaat sekä tukikahvojen puute wc- ja peseytymistiloissa. Pesutilat olivat yhdessä kohteessa kellarikerroksessa. Kohteiden keittiöt saivat vain vähän puutepisteitä, tosin vain yksi asukas käytti pyörätuolia. Yhden kohteen keittiöön ei tullut lainkaan juoksevaa vettä. Ulkotilojen kuvatut ongelmat ovat merkittäviä riskitekijöitä ikääntyvälle tasapainon, lihasvoiman, reaktiokyvyn ja näkemisen heikentyessä. Olosuhteet voivat johtaa tapaturmiin ja sitä kautta

7 henkilökohtaisiin kärsimyksiin ja kalliisiin sairaalapäiviin. Useissa kohteissa sisäänpääsy tai toimiminen liikkumisen apuvälineen kanssa olisi ollut haasteellista tai mahdotonta. Kaikki HE-arviointivälineellä havaitut kodin ongelmat voivat vaikeuttaa asukkaan itsenäistä kotona pärjäämistä sekä toimia kotiutumisen estäjänä vaikkapa kotipihalla tapahtuneen loukkaantumisen jälkeen. Esimerkiksi esteettömän kylpyhuoneen korjauskustannusten on todettu noin kahdessa kuukaudessa säästävän laitoskustannukset, jotka esimerkiksi vanhuksen kaatuminen voi aiheuttaa. (9) Jotta ikääntyvien kasvava joukko saadaan pysymään kotona mahdollisimman pitkään, tulee kuntoutuksen ohella kiinnittää huomioita kotien turvallisuuteen ja esteettömyyteen jo ennen tapaturmia ja ongelmia. Tässä tehtävässä fysioterapeutit voisivat markkinoida omaa osaamistaan nykyistä tehokkaammin. HEA-hanketta rahoittaa Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö, Päijät-Hämeen liitto ja sitä hallinnoi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Muut yhteistyökumppanit ovat Aalto yliopiston CKIR-yksikkö, Green Net Finland ry, Arcada-ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimusyksikkö Technology Business Research Center, Laurea-ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Sanna Spets, TtM, fysioterapian lehtori Tuula Hämäläinen, TtM, toimintaterapian lehtori Saimaan ammattikorkeakoulu

8 Lähteet (1) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste STM:n julkaisuja 1:2012. (2) Sosiaali- ja terveysministeriö. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. STM:n julkaisuja Helsinki. (3) EKSOTE. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategia Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä (4) Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste Helsinki. Tilastokeskus (5) Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille Ympäristöministeriö (6) Iwarsson S, Slaug B: Housing Enabler. Arviointiväline asumisen esteettömyysongelmien arviointiin ja analysointiin. Veten & Skapen HB & Slaug Data Management AB Lund. (7) Seppänen M, Heinola R, Andersson S: Hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa käytännössä. Ikäihmisten neuvontakeskuspalvelujen ja ehkäisevien kotikäyntien toteutuminen kunnissa. THL. Valopaino Oy Helsinki. (8) Mäntylä H, Roos I: Maaseudun ikäihmisten asuntoja korjaamassa. Työkaluina kartoittava kotikäynti, korjaustarpeiden selvittäminen ja yhteissuunnittelu. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita Nurmijärvi. (9) Helvasto M, Jokinen M, Koskelainen K ym.: Ikäkaaos. Loppuraportti. Ikäkaaos Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja asunnonmuutostyöt. Vuonna syntyneet kotona asuvat lappeenrantalaiset. Sosiaali- ja terveysviraston julkaisu Lappeenrannan kaupunki. HEA esteettömyys-työpakettiin liittyvä Saimaan AMK:n julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa Theseuksessa:

9 Summary Moniammatillisella yhteistyöllä esteettömämpään elämään ja asumiseen Valtakunnallisella Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen -hankkeella kehitetään ikäihmisten hyvinvointia ja energiatehokasta asumista tukevia palvelumalleja. Saimaan ammattikorkeakoulu on hankkeessa mukana yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tässä esitetyn esteettömyys- ja korjausrakentamisen osahankkeen tavoitteena on selvittää haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten palvelu- ja asumisympäristön muutostarpeita, jotta kotona asuminen olisi mahdollista. Saimaan ammattikorkeakoulun fysioterapeutti-, toimintaterapeutti- ja rakennustekniikan opiskelijoista koottu ryhmä suoritti kohteiden kartoitukset moniammatillisena yhteistyönä. Sanna Spets, TtM, fysioterapian lehtori Tuula Hämäläinen, TtM, toimintaterapian lehtori Saimaan ammattikorkeakoulu