SILENT REPORTAGE AIKA ASTUA EUROOPPAAN. Rail Baltic - hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE AIKA ASTUA EUROOPPAAN Rail Baltic - hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi AIKA ASTUA EUROOPPAAN Rail Baltic hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kuvat: Esa Nurkka ja kuvien yhteydessä mainitut lähteet 2015 NEWSBROKERS OY (Ltd.) The Global Fact Finders Company Fredrikinkatu 61 A HELSINKI, Finland mail@newsbrokers.fi 2

3 Euroopan Komission Connecting Europe Facility (CEF) on kor- vamerkinnyt [Rail Baltic- ] hankkeelle 3,68 miljardin euron rahoituksen, ja CEF:n rahoitusosuuden odotetaan olevan jo- pa 85 %. Baltia on EU:n liikenneverkoston musta aukko, jonka kun- toon laittamisella on kiire. Euroopan Unionin liikennekomissaari Violeta Bulc Ehkä Suomen päättäjät ovat liian vanhoja ja varovaisia? Mallia voisi ottaa lahden eteläpuolelta, missä nuoren polven päättäjät ajavat asioita eteenpäin samalla kun vanhemmat ja kokeneemmat asiantuntijat varmistavat ettei ylilyöntejä tule. Nyt tarvitsemme Suomessa valpasta avarakatseisuutta ja rohkeaa päätöksentekoa. Logistiikan professori Olli- Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto 3

4 4

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 YHTEENVETO... 9 BALTIAN RAUTATIEHISTORIAA Rail Baltic 1 vai Rail Baltic 2? Rail Baltica vai Rail Baltic? RAIL BALTIC EUROOPAN KOMISSION KÄRKIHANKKEENA BALTIAN MAAT JA RAIL BALTIC Rail Baltic Rail Baltic RAIL BALTICIN MERKITYKSESTÄ Suomalaisyritysten mahdollisuudet päästä mukaan Rail Balticin merkitys Suomen ulkomaankaupalle Rail Baltic balteille Rail Baltic on Helsinki- Tallinna - tunnelin edellytys Euroopan Unioni Venäjä Ympäristö Huoltovarmuus Turvallisuuspolitiikka Muut kuljetusmuodot Satamaoperaattorit Henkilöliikenne HAASTATTELUT Hannu Hernesniemi, Huoltovarmuuskeskus Helsingin ja Tallinnan väliin tarvitaan ensi vaiheessa junalauttayhteys Eri kuljetusmuodot täydentävät toisiaan Via Balticalla on ruuhkaa Laivaliikenteen pelisäännöt uudistuvat Tunneliyhteys olisi kullanarvoinen Olli- Pekka Hilmola, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Suomen ulkomaankaupan kohdemaat Suomen taloudellinen aktiviteetti ja kuljetusverkot Baltian maat Rail Balticin henkilöliikenteen potentiaali Juhani Tervala, Liikennevirasto Jo luvulla visioitiin Tallinna- Berliini yhteyttä Rail Balticin jatkeeksi Helsinki- Tallinna - tunneli? Päätöksentekemisen vaikeudesta LIITTEET Liite 1: Rail Baltic - projektin edistyminen vuosina Liite 2: 1993, Pöytäkirja Baltian rautatieyhteyden selvittämisestä Liite 3: Postmees ; pääministeri Katainen kannattaa Rail Balticia Liite 4: Wall Street Journal ; Balttien riitely Newsbrokers, riippumatonta faktaa tilatuista aiheista

6 6

7 JOHDANTO Kuntayhtymä Uudenmaan liitto tilasi huhtikuussa 2015 Newsbro- kers Oy:ltä Hiljaisen reportaasin antamaan objektiivista ja ajan- tasaista tietoa Euroopan Komission kärkihankkeisiin lukeutuvan Rail Baltic - projektin taustoista, tähänastisesta kehitysprosessista sekä nykytilanteesta ja sen suomalaisille yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista. Uudenmaan liiton tiedonhankintatarpeen ratkaisuksi Newsbrokers kokosi Rail Balticin taustaa ja merkitystä selventävästä aineistosta raportin johon lisäksi haastateltiin kolmea suomalaisasiantuntijaa, jotka taustoittivat Rail Balticin tarvetta ja tilannetta omista näkö- kulmistaan. Hiljaisten reportaasien riippumattoman toimitustavan mukaan reportaasin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen, laajuuden määrit- telyyn sekä ehdotuksiin haastateltavien valinnasta. Haastateltavat ovat kaikki saaneet tilaisuuden tarkastaa ja tehdä mahdolliset kor- jaukset omiin osuuksiinsa. Reportaasin ovat toimittaneet Esa Nurkka ja Mika Horelli. Tekstistä omiin laatikoihinsa nostetut poiminnat materiaalista ovat toimituk- sen korostuksia. Tätä hiljaista reportaasia voidaan vapaasti käyttää tiedotusväli- neissä lähteenä, mutta lähde on mainittava. Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 7

8 8

9 YHTEENVETO Tallinnasta Varsovaan johtavan rautatieyhteyden suunnittelu alkoi Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen vuonna Monikansalli- sen hankkeen käynnistäminen vasta itsenäistyneiden maiden kes- ken oli kuitenkin haasteellista, ja vasta Viron, Latvian ja Liettuan lii- tyttyä EU:n jäseniksi vuonna 2004 projekti Rail Balticin suunnittelu aloitettiin toden teolla. Nyt käynnistymässä oleva hanke perustuu vuonna 2011 tehtyyn toteutettavuusselvitykseen. Rail Baltic on Tallinnasta Baltian halki Puolan rajalle suunniteltu 728 kilometrin pituinen rautatieyhteys, joka on tarkoitus toteuttaa eurooppalaisen 1435 mm raideleveyden kaksoisraiteena. Euroopan Komission Connecting Europe Facility (CEF) on korvamerkinnyt hankkeelle 3,68 miljardin euron rahoituksen, ja CEF:n rahoitus- osuuden odotetaan olevan jopa 85 %. Baltian maiden yhteisyritys RB Rail AS on hakenut yhteensä 540 miljoonan euron rahoitusta RB Railin ja Baltian maiden käytettävik- si, ja ensimmäisen hakemuskierroksen rahoituspäätöstä odotetaan Euroopan Komissiolta heinä- elokuussa. Liikennekomissaari Violeta Bulcin viime viikkoina antamien lausuntojen perusteella positiivista rahoituspäätöstä pidetään todennäköisenä. Projektin alkuvaiheessa vuosina tehdään suunnittelu- sekä asiantuntijatyötä ja fyysiset rakennustyöt ajoittuvat tämän hetken arvion mukaan vuo- sille

10 BALTIAN RAUTATIEHISTORIAA Baltian maiden rautateillä käytettiin ennen toista maailmansotaa eurooppalaista 1435 mm raideleveyttä. Rautatiet olivatkin sen ajan kosmopoliiteille luonteva tapa matkustaa maasta toiseen. Matka Suomesta Eurooppaan saattoi alkaa luontevasti Tallinnan rautatie- asemalta, ja Baltiassa pitkään oleillut Graham Greene on kuvaillut päiväkirjassaan vuonna 1936 tekemäänsä junamatkaa Tallinnasta Berliiniin. Junanvaihto oli Riikassa, ja seuraavan aamupalan Greene nauttikin jo Berliinissä. Lähde: Latvijas Republikas Satiksmes ministrija Toisen maailmansodan jälkeen Baltian Eurooppaan yhdistänyt 1435 mm rataverkko purettiin, ja tilalle rakennettiin Neuvostoliiton tarpeita palveleva 1520 mm raiteisto. Baltian satamien kautta kulje- tettiin tavaraliikennettä idän suuntaan, mutta pohjois- etelä - suunnan yhteyksiin panostaminen ei ollut Neuvostoliiton intres- seissä. Erityisen hiljaista oli Liettuasta Puolaan johtavalla rataosuu- della. Siellä liikennöitiin vain silloin, kun Neuvostoliitto katsoi tar- peelliseksi toimittaa veljellistä apua Unkariin, Tsekkoslovakiaan tai Puolaan. 10

11 Viro, Latvia ja Liettua it- During the period of Soviet occupa- senäistyivät vuonna tion Lithuanian economy and people 1991, mutta Baltian mai- did not have the access to the railway den rautatieliikenteen iso line from Šeštokai via Mockava to Poland. Regular traffic ceased. The kuva on säilynyt pääpiir- line was used only for rendering a teittäin ennallaan. Lähes brotherhood assistance to the na- kaikki rautateiden kulje- tions of Middle Europe Hungary in tusvolyymi on edelleen 1956, Czechoslovakia in 1968, Poland in idän liikennettä, ja poh- jois- etelä - suunnan kulje- Lähde: Vytautas Verbickas, The Model of Integra- tion of Lithuanian Railways into EU Infrastucture, tusvirrat hoidetaan ku- Vilniaus Gedimino Technikos Universitetas, mipyörillä Via Balticaa (Mockava on Liettuassa lähellä Puolan rajaa sijaitseva pikkukaupunki.) pitkin. Toki ensimmäiset ministeritason suunni- telmat Tallinna- Varsova - rautatieyhteyden avaamisesta tehtiin jo vuonna 1993 [liite 2], mutta käytännön toimiin ei päästy aikoihin. Latviassa ja Liettuassa on rautatieliikenteen organisointikin säily- nyt ennallaan, paikallinen valtionrautatiet omistaa sekä kiskot et- tä kuljetuskalustoa, ja vastaa myös niiden operoinnista. Virossa omaksuttiin itsenäistymisen jälkeen kapitalistinen talous- järjestelmä Latviaa ja Liettuaa nopeammin, ja Viron rautatietoi- mialalla on jo ehditty tehdä monenlaisia järjestelyjä. Vuonna 2001 Viron rautateiden 1 osake- enemmistö myytiin yhdysvaltalaisen Ed- ward Burkhardtin johtamalle Rail World - yhtiölle. Burkhardt pis- tikin tuulemaan, ja uudisti Viron rautateiden vetokaluston ostamal- la USA:sta 74 käytettyä dieselveturia. 2 Vuonna 2007 Viron valtio osti Eesti Raudteen Burkhardtilta takaisin valtionyhtiöksi. Viron raiteilla operoi lukuisia yksityisiä toimijoita. Ed Burkhardt toimii edelleen aktiivisesti Euroopan rautatiemarkkinoilla, ja hänen Baltic Rail - yhtiönsä toimii Baltian lisäksi myös Puolan ja Adrian- meren välisellä reitillä. Myös Viron rikkaimmaksi mieheksi nimetty 1 Eesti Raudtee eli EVR 2 Brian Solomon, GE and EMD Locomotives: The Illustrated History,

12 Oleg Ossinovski on taustaltaan rautatiemies, hän on luonut omai- suutensa öljyvaunujen ja muun rautatiekaluston huoltamisella, omistamisella ja vuokraamisella. 3 Latvialla oli keskeinen rooli Bal- tian maiden rautatiekuljetusten koordinoinnissa Neuvostoliiton vallan aikana, ja tehokas raidelii- kenteen operointi osataan maas- sa edelleen. Liettualla ei ole ollut yhteistä maarajaa Manner- Venäjän kans- sa viimeisten 25 vuoden aikana, mutta Venäjän vaikutusvalta maan taloudessa on edelleen rat- kaisevan suuri. Toisaalta Liettual- la on neuvotteluissa Venäjän kanssa oma valttikorttinsa, sillä Venäjä tarvitsee Kaliningradin eksklaavin huoltokuljetuksiin Itämeren kautta tapahtuvien lai- va- ja lentokuljetusten lisäksi myös Liettuan kautta hoidettavia maayhteyksiä. Suomalaisittain on merkillepan- tavaa, että Latvian Rautateiden (Latvijas Dzelzceļš eli LDz) toi- minnan tehostamisen takuu- miehenä vuosina toimi Hämeenlinnassa vuonna 1944 syntynyt Toivo Lukkonen eli Тойво Лукконен. Suomesta Siperian kautta Latviaan pääty- nyt Lukkonen valmistui Lenin- gradin rautatieopistosta kurs- sinsa priimuksena vuonna 1970, jonka jälkeen hänet lähetettiin Riikaan johtamaan Baltian rau- tatieoperointia. Vuonna 2010 Latvian liikenneministeriö ja LDz palkitsivatkin Lukkosen Latvian rautateiden puolesta tehdystä merkittävästä elämän- työstä. Lähde: Вручены Награды года LDz и Почетные грамоты Министерства сообщений, Sotien melskeissä Liettuan geopoliittinen asema on ollut tukala, mutta kaupankäynnin kannalta strateginen sijainti idän ja lännen sekä pohjoisen ja etelän välillä kulkevien liikennevirtojen risteys- kohdassa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Liettualaiset ovat- kin kaupantekijäkansaa, ja neuvottelupöydän vastapuolella istuvien on syytä olla tarkkana. Valaiseva esimerkki Liettuan aggressiivisesta kaupankäynnistä on Euroopan Komission tutkittavana oleva kiista, jossa Latvia syyttää Liettuan rautateitä 4 EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisesta. Liet- 3 Äripäev declares Oleg Ossinovski the richest person in Estonia in 2014, Baltic- course.com, Lietuvos geležinkeliai eli LG 12

13 tualaiset lopettivat vuonna 2008 yksipuolisella päätöksellä liiken- nöinnin Latvian puolella olevan Liepajan sataman ja Liettuassa si- jaitsevan Mazeikiain kaupungin välisellä rataosuudella, ja kuukau- den kuluttua liettualaiset poistivat rataosuudelta kiskot. Latvian mielestä Liettuan rautatiet syyllistyi näin tehdessään laittomaan kilpailun rajoittamiseen. 5 Rail Baltic 1 vai Rail Baltic 2? Rail Baltic 1 on projektin ensimmäinen vaihe, jonka tavoitteena oli kunnostaa olemassa olevat pohjois- etelä- suuntaiset mm rai- teet liikennöimiskelpoisiksi. Eesti ja Latvia hoitivat omat työnsä valmiiksi vuosina , mutta Liettualla on urakka edelleen kesken ja sen suunniteltu valmistuminen on tänä vuonna. Rail Baltic 2 on vuonna 2011 julkistetun selvityksen mukainen ko- konaan uusi 1435 mm rautatieyhteys, josta nykyään käytetään ylei- sesti nimityksenä pelkkää Rail Balticia. Rail Baltica vai Rail Baltic? Alkuperäinen 1520mm raiteiden kunnostusprojekti oli nimeltään Rail Baltica, mutta liikennekomissaari Siim Kallas alkoi käyttää uu- desta 1435 mm ratayhteydestä nimitystä Rail Baltic. Tällä hetkellä virolaiset käyttävät yleisemmin nimitystä Rail Baltic, kun taas Lat- via ja Liettua suosivat Rail Baltica - nimitystä. Euroopan Komission dokumenteissa käytetään sekä Rail Balticia että Rail Balticaa. 5 European Commission Press release, Antitrust: Commission sends statement of objections to the Lithuanian rail- way incumbent AB Lietuvos geležinkeliai, Brussels, 05 January

14 RAIL BALTIC EUROOPAN KOMISSION KÄRKIHANKKEENA Euroopan Unionin perusajatus on vapaan liikkuvuuden fyysisten, teknisten ja verotuksellisten esteiden kumoaminen yhteisön alueel- la. Euroopan Komission perustama Connecting Europe Facility ( Verkkojen Eurooppa ) rahoittaa Euroopan liikenne-, energia- ja digitaalisten verkkojen investointeja. Liikennehankkeiden rahoi- tuksessa painotetaan olemassa olevan infrastruktuurin parantami- sen lisäksi erityisesti puuttuvien yhteyksien rakentamista ja pul- lonkaulojen poistamista. Euroopan Komissiossa Rail Balticin asiaa ovat ajaneet vuosien liikennekomissaari Siim Kallas sekä Rail Baltic - hankkeen koordinaattorina vuodet toiminut Pavel Te- licka. Siim Kallasin seuraaja liikennekomissaarina on Violeta Bulc, ja Pa- vel Telickan siirryttyä MEPiksi uutena hankekoordinaattori on aloittanut Cathrine Trautmann. Sekä Bulc että Trautmann ovat ke- vään aikana tuoneet julki vahvan tukensa Rail Balticin rakentami- selle. 14

15 Rail Baltic on Pohjanmeren satamien ja Itämeren satamien välisten yhteyksien parantamiseen keskittyvän North Sea Baltic Corridor - käytävän tärkein yksittäinen projekti. Connecting Europe Facility (CEF) on korvamerkinnyt Rail Balticin rahoittamiseen 3,68 miljar- dia euroa. Rahoitusosuudeksi on kaavailtu 85 prosenttia, ja liiken- nekomissaari Bulc on myös lupaillut että tarvittaessa Euroopan in- vestointipankki (EIB) voi järjestää rahoituksen myös puuttuvalle 15 prosentille. 6 Nyt käynnistymässä oleva hanke perustuu AECOM:in vuonna 2011 julkistamaan toteutettavuusselvitykseen 7, jonka mukaan Tallinnas- ta Riikan ja Kaunasin kautta Puolan rajalle rakennettava kaksirai- teinen 240 km/h nopeuden mahdollistava eurooppalaisen standar- din 1435 mm raideyhteys olisi kannattava investointi. 6 Euroopan Komissio &language=EN 7 _05_11_FINAL_v2.pdf 15

16 BALTIAN MAAT JA RAIL BALTIC Virolla on Baltian maista eniten voitettavaa Rail Balticissa. Vaikka idän transitoliikenteen volyymit ovat korkealla tasolla vuodesta toi- seen, ei idän liikenteen kasvun varaan voida Virossa laskea. Tans- kan salmien kautta kuljetettavan rahdin suhteen Liettuan ja Latvian satamilla on kilpailuetu sekä merikuljetuksen lyhyyden että satami- en jäättömän purjehduskauden pituuden suhteen. Toisaalta Venä- jän omien Suomenlahden satamien kapasiteettien laajennukset kil- pailevat eniten Viron ja Suomen transito- kuljetusten kanssa. Rail Balticin tarjoama uusi yhteys Eurooppaan tarjoaisi mahdolli- suuksia sekä Viron omalle teollisuudelle että Tallinnan sataman kautta kulkevan rahdin määrän lisääntymiselle. Niinpä Viro onkin ollut Baltian maista aktiivisin Rail Balticin kannattaja. Latvian asenne Rail Balticia kohtaan on vaihteleva. Latvian rautatiet ja satamat tekevät tuloksensa idänliikenteen hoitamisella, ja ne pi- tävät Rail Balticin rakentamista rahan hukkaamisena. Toisaalta Lat- vian liikenneministeriö on vakuuttanut moneen kertaan, että Latvia on vahvasti sitoutunut Rail Balticin rakentamiseen. Latvian maantieteellinen sijainti Viron ja Liettuan välissä johti luon- tevaan ratkaisuun Baltian maiden Rail Baltic - yhteisyrityksen si- jainnista päätettäessä. RB Railin pääkonttori on Riikassa, ja sieltä käsin on tarkoitus koordinoida Rail Balticin rakennustöitä koko Bal- tian alueilla. Liettua on ollut koko Rail Balticin historian ajan ollut Viron ja Latvi- an kannalta ongelmallinen tapaus. Monet tärkeät päätökset ovat lykkääntyneet ja lopulta vesittyneet kompromisseiksi. Liettuan lii- kenneministeriön linjauksia ja toimintatapoja on joskus ollut vaikea ymmärtää, mutta neuvottelutaidon puutteesta ei heitä ainakaan voida syyttää. Suomen ja Puolan liikenneministeriöt ilmaisivat kiinnostuksensa osallistua Rail Baltic - hankkeeseen jo vuonna 2010, ja joulukuussa 16

17 2011 silloinen pääministerimme Jyrki Katainen liputti näyttävästi Rail Balticin rakentamisen puolesta [Liite 3]. Baltian maiden vä- linen kinastelu kui- tenkin halvaannutti Rail Baltic - työryhmän päätök- senteon, ja syys- kuussa 2013 Suomi ja Puola jättäytyivät syrjään projektista. Saman ajanjakson eli vuodet Kuva: Latvijas Republikas Satiksmes ministrija 2013 toiminut Rail Baltic Growth Corridor oli Helsingin kaupungin johdolla toteutettu monikansallinen hanke, joka tuotti Rail Balticiin liittyvää ansiokasta tutkimusmateriaalia. 8 Baltian maat ovat viime talven ja kevään ku- luessa kutsuneet Suomen ja Puolan edustajia osallistumaan RB Rai- lin toimintaan, joko tarkkailijana tai osakkaan. Rail Baltic - koordinaattori Catherine Trautmann on myös lupaillut, että ju- hannusviikolla Riikassa pidettävien TEN- T - päivien yhteydessä Bal- tian maiden sekä Puolan ja Suomen liikenneministerit allekirjoittai- sivat Rail Balticia koskevan sopimuksen tai julkilausuman. 9 Rail Baltic - päätösten viipyessä kaikki Baltian maat ovat keskitty- neet viime vuosina idän suunnan konttikuljetusten kehittämiseen. Samaan aikaan kun Suomen ja Venäjän välinen konttien rautatie- kuljetusten määrä on romahtanut, ovat Viro, Latvia ja Liettua kas- vattaneet voimakkaasti konttikuljetuksiaan mm. Moskovaan, Ka- zakstaniin ja Ukrainaan. Tulevina vuosina kasvua löytynee etenkin etelän suunnasta, ja Rail Baltic voisi palvella Baltian maiden lisäksi hyvin myös Suomen kuljetustarpeita

18 Rail Baltic Rail Baltic Feasibility Studyn valmistuttua vuonna 2011 hanketta lähdettiin käynnistämään aktiivisesti, mutta konkreettisia päätöksiä ei juuri saatu syntymään. Jo keväällä 2012 Rail Baltic - hankkeen pääkoordinaattori Pavel Telicka joutui kovistelemaan Liettuan vi- ranomaisia viivyttelystä Rail Baltic 1 - hankkeen kanssa. Telicka va- roitteli, että ei kai Liettua halua aiheuttaa hankkeeseen sellaisia vii- vytyksiä, jotka voisivat vaarantaa Liettualle myöhemmin myönnet- tävän rahoitusosuuden suuruuden Euroopan Komission rahoitus- päätöksissä. 10 Vuodet 2013 ja 2014 jatkuivat samaan malliin. Lukuisia julkilausu- mia ja julistuksia allekirjoitettiin, mutta ponnistelut Baltian maiden yhteisyrityksen perustamiseksi kaatuivat kerta toisensa jälkeen. Liettua on kyllä ollut halukas ottamaan vastaan yli miljardin euron edestä EU- rahoitusta, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Suurin kiistakapula neuvotteluissa on ollut Liettuan vaatimus Kau- nas- Vilna - poikittaisyhteyden lisäämisestä Rail Balticiin. Kiusallinen nyanssi tässä vuosikausia jatkuneessa kiistassa on se, että Liettua on riitauttanut asian Eestin ja Latvian kanssa, vaikka oikea keskus- telukumppani Liettualle olisi ollut Euroopan Komissio. Baltian maiden riitelyn surkuhupaisa huipentuma nähtiin tammi- kuussa 2014, kun Wall Street Journal raportoi Eestin liikenneminis- teri Johan Partsin kutsuneen liettualaisia neuvottelukumppanei- taan idiooteiksi. Parts puolustautui syyttämällä WSJ:tä käännösvir- heestä, hänen käyttämänsä vironkielen sanaa jobud ei olisi pitä- nyt kääntää idiootiksi, ja niinpä WSJ korjasi uutisensa otsikkoon sanan idiot tilalle sanan fool. Sanakirja tarjoaa eestinkielen sa- nan jobu suomennoksiksi sanoja dorka, tollo tai kusipää. Pieneksi diplomaattiseksi kriisiksi yltynyt sanasota Viron ja Liettu- an välillä saatiin lopulta anteeksipyyntöjen jälkeen sovittua. [Liite 4.] 10 baltica- coordinator- project- implementation- may- impact- talks- on- eu- assistance- to- lithuania

19 Moninaisten vaiheiden jälkeen Eestin, Latvian ja Liettuan liikenne- ministerit saivat kuitenkin allekirjoitettua RB Rail - yhtiön perusta- misasiakirjat lokakuussa Edeltäneiden kolmen vuoden aikana Baltian maiden neuvotteluissa nähtiin monenmoisia taktisia kuvioi- ta, aiheesta kiinnostuneet löytävät yhteenvedon viimeisten kolmen vuoden tapahtumista [Liite 1.]. Rail Baltic 2015 Uuden 1435 mm Rail Baltic - radan suunnittelu on nyt käynnissä Vi- rossa ja Latviassa. Tällä hetkellä selvitetään ratalinjauksia, ympäris- tövaikutuksia sekä maanhankintaan liittyviä kysymyksiä. Myös Liettuassa on tehty päätös Kaunasin ja Latvian rajan välisen yhtey- den linjaamisesta Panevezysin kautta, mutta tarkemmat suunnitel- mat esimerkiksi maanhankinnasta ovat vielä alkuvaiheessa. Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa esitettiin Rail Balticin to- teuttamista varten perustettavaksi Baltian maiden tasaosuuksin omistama yhtiö, ja RB Rail - yhtiö saatiinkin lopulta perustettua vii- me syksynä. Euroopan Komission edellyttää rahoittamiltaan moni- kansallisilta hankkeilta vahvaa ja uskottavaa maiden rajat ylittävä koordinointia, ja tässä piilee Rail Balticin mahdollinen heikkous. Baltian maiden neuvotteluissa RB Railille ei monien kompromissien jälkeen jäänyt kovinkaan paljoa valtaa vaikuttaa yksittäisten mai- den alueilla tehtäviin päätöksiin. 19

20 RB Rail ja Baltian maat ovat jättäneet Connecting Europe Facilitylle yhteensä 540 miljoonan euron arvoisen rahoitushakemuksen. Viron osuus on 213 miljoona euroa, Latvian 291 miljoonaa euroa ja Liet- tuan 28 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteisyritys RB Rail hakee oman toimintansa pyörittämiseen seitsemää miljoonaa euroa. 11 Liettuan hakemuksen vaatimattomuus on herättänyt hämmästystä, mutta ilmeisesti Liettuan rautatiet on tehnyt myös oman erillisen hake- muksensa, jonka suuruutta ei ole julkistettu. Heinä- elokuussa 2015 julkistettava rahoituspäätös lienee kuitenkin positiivinen. Sekä liikennekomissaari Bulc että ydinverkkokäytävän koordinaattori Trautmann ovat liputtaneet niin näkyvästi Rail Bal- ticin puolesta, että rahahanojen sulkeminen olisi yllätys. Samalla kun Tallinnasta Kaunasiin johtava Rail Baltic on muuttu- massa todellisuudeksi, nousee esiin Kaunasista Puolan rajalle ja sieltä edelleen Puolan puolelle Ełkin kaupunkiin johtavan 1435 mm radan huono kunto. Koordinaattori Trautmann nosti tämän yhtey- den kunnostamisen kiireellisyyden esiin joulukuussa 2014 julkis- tamassaan työsuunnitelmassa course.com/eng/transport/?doc=

21 RAIL BALTICIN MERKITYKSESTÄ Rail Baltic on Euroopan Unionin liikenneinfrastruktuurin kehittä- misen kärkihankkeita. Liikennekomissaari Violeta Bulc on toden- nut, että Baltia on EU:n liikenneverokoston musta aukko, jonka kuntoon laittamisella on kiire. Rail Balticin merkitystä voidaan tarkastella monelta eri kannalta, tässä muutama näkökulma: Suomalaisyritysten mahdollisuudet päästä mukaan Suomalaiset yritykset voivat päästä mukaan Rail Balticin suunnitte- luun ja rakentamiseen. Alkuvaiheessa Rail Balticiin liittyvät urakat ovat tyypillisesti ympä- ristövaikutusten arviointia, reittisuunnittelua, maanhankintaan liit- tyviä selvityksiä ja muita asiantuntijatehtäviä. Esimerkiksi La- kiasiantoimisto Sorainen teki toukokuun alussa sopimuksen Rail Balticin vaatimiin maanhankintoihin liittyvistä riskeistä Eestissä. Projektin edetessä kilpailutukseen tulee myös varsinaiseen radan- rakennukseen liittyviä urakoita, kuten ratapohjaan liittyviä maan- rakennustöitä, raiteiden, vaihteiden ja turvalaitteiden toimituksia sekä sähköverkkojen ja viestintäjärjestelmien toimituksia. Myös asemarakennuksiin, intermodaaliterminaaleihin ja muihin kiinteis- töihin liittyvät urakat tulevat olemaan mittavia. Rail Balticin merkitys Suomen ulkomaankaupalle Suomen ulkomaankaupan kilpailukyky paranisi Rail Balticin val- mistumisen jälkeen. Suomessa toimivat yritykset antavat lähempä- nä Eurooppaa toimiville kilpailijoilleen tasoitusta kuljetusten hi- tauden ja hinnakkuuden takia, ja Tanskan ja Saksan välille raken- nettava Fehmern Beltin tunneli lisää tätä tuskaa entisestään. Rauta- tiekuljetusten nopeus, päästöttömyys ja säänkestävyys ovat myös 21

22 merkittäviä etuja. Tällä hetkellä suurin osa ulkomaankaupastamme kulkee laivakulje- tuksina Eurooppaan, ja Tallinnasta alkava nopea rautatieyhteys Eu- rooppaan toisi teollisuudelle lisää valinnanvaraa. Erityisesti yhtey- det nopeasti kasvaville itäisen Keski- Euroopan markkinoille pa- ranisivat, ja tämä auttaisi Suomen vientiteollisuutta puolustamaan vahvaa asemaansa siellä. Kauppatasetilastot viimeisten 10 vuoden ajalta kertovat, että Suomen ylijäämäinen kauppatase sillä suunnal- la on ollut ulkomaankauppamme harvoja valopilkkuja. Rail Baltic balteille Baltian maille Rail Baltic olisi erittäin hyödyllinen. EU:n suurelta osin rahoittaman urakan toteutus tarjoaisi työtä paikallisille ihmi- sille ja yrityksille, ja valmistuttuaan Rail Baltic parantaisi paikallis- ten yritysten kilpailukykyä Euroopan markkinoilla. Toisaalta Liet- tuan ja Latvian valtio- omisteiset rautatieyhtiöt sekä satamaoperaat- torit pitäisivät tilanteen mieluiten ennallaan, ja kanavoisivat käytet- tävissä olevat investointirahat ensisijaisesti idänliikennettä palve- leviin ratkaisuihin. 22

23 Rail Baltic on Helsinki- Tallinna - tunnelin edellytys TalsinkiFix- projektin eli Helsinki- Tallinna - tunnelin kannalta Rail Balticin toteutuminen on SWECO:n viime helmikuussa julkista- man selvityksen 12 mu- kaan kynnyskysymys. Ilman Rail Balticia tun- nelista ei tulisi kannattavaa. Myös saksalaisen Spiekermann- Wegenerin tammikuussa 2013 julkaisema selvitys Eurooppatunne- lin vaikutuksista Viron ja Suomen talouteen esittää, että Rail Balti- cin ja tunnelin yhdistelmä vaikuttaisi erityisen suotuisasti Suomen talouteen. 13 Kuva: SWECO On todennäköistä, että Rail Balticin edetessä Suomessa aletaan ymmärtää nykyistä paremmin, ettei Helsinki- Tallinna tunnelissa suinkaan ole kysymys vain kahta pääkaupunkia palvelevasta hank- keesta vaan paljon laajemmasta projektista jonka merkitys yksin ulkomaankaupassa olisi pohjoista myöten koko Suomen kannalta valtava harppaus integroiduksi osaksi kiinteää säistä ja jäistä riip- pumatonta, nopeaa eurooppalaista liikenneverkkoa. Hankkeen kiinnostavuutta lisännee sekin, että siihen olisi todennäköisesti neuvoteltavissa merkittävä EU- rahoitusosuus. Euroopan Unioni Euroopan Unionin tavoitteena on rakentaa yhtenäinen talousalue. Rail Balticia rahoittava Connecting Europe Facility pyrkii poista- maan liikenteen pullonkauloja, ja Baltian halki kulkevan pohjois- etelä - suuntaisen rautatieyhteyden puute onkin selkeästi Euroopan Unionin alueella pahimpia puutteita Tallinna- tunneliyhteyden- esiselvitys- puoltaa- merenalaisten- rautatietunnelien- suunnittelun- jatkamista/ 13 wegener.de/pro/pdf/https_suw_finalreport.pdf 23

24 Euroja käyttävien maiden kartalla Baltian maat ja Suomi muodosta- vat EU:n koillisen ulottuvuuden, jonka integroiminen lähemmäksi Euroopan ydintä vaatii rautatieyhteyksien parantamista. Päästöt- tömän raideliikenteen edistäminen tukee myös EU:n ilmastopoliit- tisia tavoitteita. Venäjä Venäjä ei ole ottanut virallisesti kantaa Rail Balticiin, koska täysivaltaisten EU:n ja NATOn jäsenvaltioiden sisäisen liiken- neyhteyden rakentaminen ei varsinaises- ti ole Venäjän asia. Kremlin näkökantaa ei kuitenkaan tarvitse arvailla. Baltian maissa toimivat venäjänkieliset viestimet muistavat Rail Balticista uutisoidessaan aina tuoda esille, kuinka taloudellisesti kannattamaton tämä poliittisesti moti- Venäjän rautateiden (RZd) pääjohtaja Vla- dimir Jakunin on to- dennut, että Baltian maiden olisikin pa- rempi panostaa vain (Venäjän standardin mukaisen) mm raideverkon kunnos- sapitoon. voitunut hanke onkaan. Venäjän rautateiden (RZd) pääjohtaja Vla- dimir Jakunin on todennut, että Baltian maiden olisikin parempi panostaa vain (Venäjän standardin mukaisen) 1520 mm raidever- kon kunnossapitoon. 14 Ympäristö Ympäristön kannalta Rail Balticin rakentaminen olisi erittäin hyvin perusteltua. Rikkidirektiivi on toki vähentänyt Itämeren laivaliiken- teen päästöjä, mutta samalla Via Balticaa pitkin jyräävien rekkakul- jetusten määrä on jatkanut kasvuaan. Tallinkin tilastot kertovat että Helsingin ja Tallinnan välillä kuljetettavien konttien ja rekkatraile- rien määrä on kasvanut myös kuluvan vuoden aikana partner.ru/news/video/v- - iakunin- vyskazal- svoe- mnenie- otnositel%27no- stroitel%27stva- zheleznoi- dorogi- rail- baltica/&usg=alkjrhgy- - epzmpydjj3lu_rh2gdf32mvw/ 24

25 Huoltovarmuus Huoltovarmuus paranisi Rail Balticin myötä. Suomi on hyvin riip- puvainen kapeiden Tanskan salmien kautta tapahtuvista merikulje- tuksista, ja mahdollisen häiriön sattuessa Rail Baltic tarjoaisi yhden vaihtoehdon kuljetuksille. Baltian maiden ja EU:n huoltovarmuus paranisi myös. Venäjän näkökulmasta tilanne on hiukan toisenlai- nen. Baltian maiden taloudellinen riippuvuus Venäjän kuljetusten tuomasta liiketoiminnasta tukee Venäjän omaa huoltovarmuutta, kun taas Eestin, Latvian ja Liettuan tiiviimpi integroituminen län- teen vähentäisi Venäjän vaikutusvaltaa Baltiassa. Turvallisuuspolitiikka Turvallisuuspolitiikka on huoltovarmuuden jatke. Baltiassa on seu- rattu huolestuneina Ukrainan tapahtumia, ja NATO onkin lisännyt näkyvästi läsnäoloaan siellä. Rautatieyhteyksillä on suuri merkitys sotilaallisissa konflikteissa. Venäjän kannalta Baltian maat kattava mm raideverkko on hyvä asia, ja suunniteltu eurooppalaisen raideleveyden mm raideverkko olisi vähemmän hyvä asia. Muut kuljetusmuodot Muut kuljetusmuodot tietysti kärsisivät kuljetusten siirtymisestä raiteille. Itämeren laivaliikennettä hallitsevat varustamot eivät vält- tämättä pidä Rail Balticia hyvänä ajatuksena, mutta asia ei onneksi ole täysin mustavalkoinen. Rail Balticin avaaminen liikenteelle toisi todennäköisesti lisää liikennettä Suomen ja Tallinnan välille, ja mahdollisesti vähemmälle käytölle jäävän pitkän matkan liikentee- seen soveltuvan kaluston voi helposti siirtää muille reiteille. 25