SILENT REPORTAGE AIKA ASTUA EUROOPPAAN. Rail Baltic - hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE AIKA ASTUA EUROOPPAAN. Rail Baltic - hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE AIKA ASTUA EUROOPPAAN Rail Baltic - hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi AIKA ASTUA EUROOPPAAN Rail Baltic hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kuvat: Esa Nurkka ja kuvien yhteydessä mainitut lähteet 2015 NEWSBROKERS OY (Ltd.) The Global Fact Finders Company Fredrikinkatu 61 A HELSINKI, Finland

3 Euroopan Komission Connecting Europe Facility (CEF) on kor- vamerkinnyt [Rail Baltic- ] hankkeelle 3,68 miljardin euron rahoituksen, ja CEF:n rahoitusosuuden odotetaan olevan jo- pa 85 %. Baltia on EU:n liikenneverkoston musta aukko, jonka kun- toon laittamisella on kiire. Euroopan Unionin liikennekomissaari Violeta Bulc Ehkä Suomen päättäjät ovat liian vanhoja ja varovaisia? Mallia voisi ottaa lahden eteläpuolelta, missä nuoren polven päättäjät ajavat asioita eteenpäin samalla kun vanhemmat ja kokeneemmat asiantuntijat varmistavat ettei ylilyöntejä tule. Nyt tarvitsemme Suomessa valpasta avarakatseisuutta ja rohkeaa päätöksentekoa. Logistiikan professori Olli- Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto 3

4 4

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 YHTEENVETO... 9 BALTIAN RAUTATIEHISTORIAA Rail Baltic 1 vai Rail Baltic 2? Rail Baltica vai Rail Baltic? RAIL BALTIC EUROOPAN KOMISSION KÄRKIHANKKEENA BALTIAN MAAT JA RAIL BALTIC Rail Baltic Rail Baltic RAIL BALTICIN MERKITYKSESTÄ Suomalaisyritysten mahdollisuudet päästä mukaan Rail Balticin merkitys Suomen ulkomaankaupalle Rail Baltic balteille Rail Baltic on Helsinki- Tallinna - tunnelin edellytys Euroopan Unioni Venäjä Ympäristö Huoltovarmuus Turvallisuuspolitiikka Muut kuljetusmuodot Satamaoperaattorit Henkilöliikenne HAASTATTELUT Hannu Hernesniemi, Huoltovarmuuskeskus Helsingin ja Tallinnan väliin tarvitaan ensi vaiheessa junalauttayhteys Eri kuljetusmuodot täydentävät toisiaan Via Balticalla on ruuhkaa Laivaliikenteen pelisäännöt uudistuvat Tunneliyhteys olisi kullanarvoinen Olli- Pekka Hilmola, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Suomen ulkomaankaupan kohdemaat Suomen taloudellinen aktiviteetti ja kuljetusverkot Baltian maat Rail Balticin henkilöliikenteen potentiaali Juhani Tervala, Liikennevirasto Jo luvulla visioitiin Tallinna- Berliini yhteyttä Rail Balticin jatkeeksi Helsinki- Tallinna - tunneli? Päätöksentekemisen vaikeudesta LIITTEET Liite 1: Rail Baltic - projektin edistyminen vuosina Liite 2: 1993, Pöytäkirja Baltian rautatieyhteyden selvittämisestä Liite 3: Postmees ; pääministeri Katainen kannattaa Rail Balticia Liite 4: Wall Street Journal ; Balttien riitely Newsbrokers, riippumatonta faktaa tilatuista aiheista

6 6

7 JOHDANTO Kuntayhtymä Uudenmaan liitto tilasi huhtikuussa 2015 Newsbro- kers Oy:ltä Hiljaisen reportaasin antamaan objektiivista ja ajan- tasaista tietoa Euroopan Komission kärkihankkeisiin lukeutuvan Rail Baltic - projektin taustoista, tähänastisesta kehitysprosessista sekä nykytilanteesta ja sen suomalaisille yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista. Uudenmaan liiton tiedonhankintatarpeen ratkaisuksi Newsbrokers kokosi Rail Balticin taustaa ja merkitystä selventävästä aineistosta raportin johon lisäksi haastateltiin kolmea suomalaisasiantuntijaa, jotka taustoittivat Rail Balticin tarvetta ja tilannetta omista näkö- kulmistaan. Hiljaisten reportaasien riippumattoman toimitustavan mukaan reportaasin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen, laajuuden määrit- telyyn sekä ehdotuksiin haastateltavien valinnasta. Haastateltavat ovat kaikki saaneet tilaisuuden tarkastaa ja tehdä mahdolliset kor- jaukset omiin osuuksiinsa. Reportaasin ovat toimittaneet Esa Nurkka ja Mika Horelli. Tekstistä omiin laatikoihinsa nostetut poiminnat materiaalista ovat toimituk- sen korostuksia. Tätä hiljaista reportaasia voidaan vapaasti käyttää tiedotusväli- neissä lähteenä, mutta lähde on mainittava. Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 7

8 8

9 YHTEENVETO Tallinnasta Varsovaan johtavan rautatieyhteyden suunnittelu alkoi Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen vuonna Monikansalli- sen hankkeen käynnistäminen vasta itsenäistyneiden maiden kes- ken oli kuitenkin haasteellista, ja vasta Viron, Latvian ja Liettuan lii- tyttyä EU:n jäseniksi vuonna 2004 projekti Rail Balticin suunnittelu aloitettiin toden teolla. Nyt käynnistymässä oleva hanke perustuu vuonna 2011 tehtyyn toteutettavuusselvitykseen. Rail Baltic on Tallinnasta Baltian halki Puolan rajalle suunniteltu 728 kilometrin pituinen rautatieyhteys, joka on tarkoitus toteuttaa eurooppalaisen 1435 mm raideleveyden kaksoisraiteena. Euroopan Komission Connecting Europe Facility (CEF) on korvamerkinnyt hankkeelle 3,68 miljardin euron rahoituksen, ja CEF:n rahoitus- osuuden odotetaan olevan jopa 85 %. Baltian maiden yhteisyritys RB Rail AS on hakenut yhteensä 540 miljoonan euron rahoitusta RB Railin ja Baltian maiden käytettävik- si, ja ensimmäisen hakemuskierroksen rahoituspäätöstä odotetaan Euroopan Komissiolta heinä- elokuussa. Liikennekomissaari Violeta Bulcin viime viikkoina antamien lausuntojen perusteella positiivista rahoituspäätöstä pidetään todennäköisenä. Projektin alkuvaiheessa vuosina tehdään suunnittelu- sekä asiantuntijatyötä ja fyysiset rakennustyöt ajoittuvat tämän hetken arvion mukaan vuo- sille

10 BALTIAN RAUTATIEHISTORIAA Baltian maiden rautateillä käytettiin ennen toista maailmansotaa eurooppalaista 1435 mm raideleveyttä. Rautatiet olivatkin sen ajan kosmopoliiteille luonteva tapa matkustaa maasta toiseen. Matka Suomesta Eurooppaan saattoi alkaa luontevasti Tallinnan rautatie- asemalta, ja Baltiassa pitkään oleillut Graham Greene on kuvaillut päiväkirjassaan vuonna 1936 tekemäänsä junamatkaa Tallinnasta Berliiniin. Junanvaihto oli Riikassa, ja seuraavan aamupalan Greene nauttikin jo Berliinissä. Lähde: Latvijas Republikas Satiksmes ministrija Toisen maailmansodan jälkeen Baltian Eurooppaan yhdistänyt 1435 mm rataverkko purettiin, ja tilalle rakennettiin Neuvostoliiton tarpeita palveleva 1520 mm raiteisto. Baltian satamien kautta kulje- tettiin tavaraliikennettä idän suuntaan, mutta pohjois- etelä - suunnan yhteyksiin panostaminen ei ollut Neuvostoliiton intres- seissä. Erityisen hiljaista oli Liettuasta Puolaan johtavalla rataosuu- della. Siellä liikennöitiin vain silloin, kun Neuvostoliitto katsoi tar- peelliseksi toimittaa veljellistä apua Unkariin, Tsekkoslovakiaan tai Puolaan. 10

11 Viro, Latvia ja Liettua it- During the period of Soviet occupa- senäistyivät vuonna tion Lithuanian economy and people 1991, mutta Baltian mai- did not have the access to the railway den rautatieliikenteen iso line from Šeštokai via Mockava to Poland. Regular traffic ceased. The kuva on säilynyt pääpiir- line was used only for rendering a teittäin ennallaan. Lähes brotherhood assistance to the na- kaikki rautateiden kulje- tions of Middle Europe Hungary in tusvolyymi on edelleen 1956, Czechoslovakia in 1968, Poland in idän liikennettä, ja poh- jois- etelä - suunnan kulje- Lähde: Vytautas Verbickas, The Model of Integra- tion of Lithuanian Railways into EU Infrastucture, tusvirrat hoidetaan ku- Vilniaus Gedimino Technikos Universitetas, mipyörillä Via Balticaa (Mockava on Liettuassa lähellä Puolan rajaa sijaitseva pikkukaupunki.) pitkin. Toki ensimmäiset ministeritason suunni- telmat Tallinna- Varsova - rautatieyhteyden avaamisesta tehtiin jo vuonna 1993 [liite 2], mutta käytännön toimiin ei päästy aikoihin. Latviassa ja Liettuassa on rautatieliikenteen organisointikin säily- nyt ennallaan, paikallinen valtionrautatiet omistaa sekä kiskot et- tä kuljetuskalustoa, ja vastaa myös niiden operoinnista. Virossa omaksuttiin itsenäistymisen jälkeen kapitalistinen talous- järjestelmä Latviaa ja Liettuaa nopeammin, ja Viron rautatietoi- mialalla on jo ehditty tehdä monenlaisia järjestelyjä. Vuonna 2001 Viron rautateiden 1 osake- enemmistö myytiin yhdysvaltalaisen Ed- ward Burkhardtin johtamalle Rail World - yhtiölle. Burkhardt pis- tikin tuulemaan, ja uudisti Viron rautateiden vetokaluston ostamal- la USA:sta 74 käytettyä dieselveturia. 2 Vuonna 2007 Viron valtio osti Eesti Raudteen Burkhardtilta takaisin valtionyhtiöksi. Viron raiteilla operoi lukuisia yksityisiä toimijoita. Ed Burkhardt toimii edelleen aktiivisesti Euroopan rautatiemarkkinoilla, ja hänen Baltic Rail - yhtiönsä toimii Baltian lisäksi myös Puolan ja Adrian- meren välisellä reitillä. Myös Viron rikkaimmaksi mieheksi nimetty 1 Eesti Raudtee eli EVR 2 Brian Solomon, GE and EMD Locomotives: The Illustrated History,

12 Oleg Ossinovski on taustaltaan rautatiemies, hän on luonut omai- suutensa öljyvaunujen ja muun rautatiekaluston huoltamisella, omistamisella ja vuokraamisella. 3 Latvialla oli keskeinen rooli Bal- tian maiden rautatiekuljetusten koordinoinnissa Neuvostoliiton vallan aikana, ja tehokas raidelii- kenteen operointi osataan maas- sa edelleen. Liettualla ei ole ollut yhteistä maarajaa Manner- Venäjän kans- sa viimeisten 25 vuoden aikana, mutta Venäjän vaikutusvalta maan taloudessa on edelleen rat- kaisevan suuri. Toisaalta Liettual- la on neuvotteluissa Venäjän kanssa oma valttikorttinsa, sillä Venäjä tarvitsee Kaliningradin eksklaavin huoltokuljetuksiin Itämeren kautta tapahtuvien lai- va- ja lentokuljetusten lisäksi myös Liettuan kautta hoidettavia maayhteyksiä. Suomalaisittain on merkillepan- tavaa, että Latvian Rautateiden (Latvijas Dzelzceļš eli LDz) toi- minnan tehostamisen takuu- miehenä vuosina toimi Hämeenlinnassa vuonna 1944 syntynyt Toivo Lukkonen eli Тойво Лукконен. Suomesta Siperian kautta Latviaan pääty- nyt Lukkonen valmistui Lenin- gradin rautatieopistosta kurs- sinsa priimuksena vuonna 1970, jonka jälkeen hänet lähetettiin Riikaan johtamaan Baltian rau- tatieoperointia. Vuonna 2010 Latvian liikenneministeriö ja LDz palkitsivatkin Lukkosen Latvian rautateiden puolesta tehdystä merkittävästä elämän- työstä. Lähde: Вручены Награды года LDz и Почетные грамоты Министерства сообщений, Sotien melskeissä Liettuan geopoliittinen asema on ollut tukala, mutta kaupankäynnin kannalta strateginen sijainti idän ja lännen sekä pohjoisen ja etelän välillä kulkevien liikennevirtojen risteys- kohdassa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Liettualaiset ovat- kin kaupantekijäkansaa, ja neuvottelupöydän vastapuolella istuvien on syytä olla tarkkana. Valaiseva esimerkki Liettuan aggressiivisesta kaupankäynnistä on Euroopan Komission tutkittavana oleva kiista, jossa Latvia syyttää Liettuan rautateitä 4 EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisesta. Liet- 3 Äripäev declares Oleg Ossinovski the richest person in Estonia in 2014, Baltic- course.com, Lietuvos geležinkeliai eli LG 12

13 tualaiset lopettivat vuonna 2008 yksipuolisella päätöksellä liiken- nöinnin Latvian puolella olevan Liepajan sataman ja Liettuassa si- jaitsevan Mazeikiain kaupungin välisellä rataosuudella, ja kuukau- den kuluttua liettualaiset poistivat rataosuudelta kiskot. Latvian mielestä Liettuan rautatiet syyllistyi näin tehdessään laittomaan kilpailun rajoittamiseen. 5 Rail Baltic 1 vai Rail Baltic 2? Rail Baltic 1 on projektin ensimmäinen vaihe, jonka tavoitteena oli kunnostaa olemassa olevat pohjois- etelä- suuntaiset mm rai- teet liikennöimiskelpoisiksi. Eesti ja Latvia hoitivat omat työnsä valmiiksi vuosina , mutta Liettualla on urakka edelleen kesken ja sen suunniteltu valmistuminen on tänä vuonna. Rail Baltic 2 on vuonna 2011 julkistetun selvityksen mukainen ko- konaan uusi 1435 mm rautatieyhteys, josta nykyään käytetään ylei- sesti nimityksenä pelkkää Rail Balticia. Rail Baltica vai Rail Baltic? Alkuperäinen 1520mm raiteiden kunnostusprojekti oli nimeltään Rail Baltica, mutta liikennekomissaari Siim Kallas alkoi käyttää uu- desta 1435 mm ratayhteydestä nimitystä Rail Baltic. Tällä hetkellä virolaiset käyttävät yleisemmin nimitystä Rail Baltic, kun taas Lat- via ja Liettua suosivat Rail Baltica - nimitystä. Euroopan Komission dokumenteissa käytetään sekä Rail Balticia että Rail Balticaa. 5 European Commission Press release, Antitrust: Commission sends statement of objections to the Lithuanian rail- way incumbent AB Lietuvos geležinkeliai, Brussels, 05 January

14 RAIL BALTIC EUROOPAN KOMISSION KÄRKIHANKKEENA Euroopan Unionin perusajatus on vapaan liikkuvuuden fyysisten, teknisten ja verotuksellisten esteiden kumoaminen yhteisön alueel- la. Euroopan Komission perustama Connecting Europe Facility ( Verkkojen Eurooppa ) rahoittaa Euroopan liikenne-, energia- ja digitaalisten verkkojen investointeja. Liikennehankkeiden rahoi- tuksessa painotetaan olemassa olevan infrastruktuurin parantami- sen lisäksi erityisesti puuttuvien yhteyksien rakentamista ja pul- lonkaulojen poistamista. Euroopan Komissiossa Rail Balticin asiaa ovat ajaneet vuosien liikennekomissaari Siim Kallas sekä Rail Baltic - hankkeen koordinaattorina vuodet toiminut Pavel Te- licka. Siim Kallasin seuraaja liikennekomissaarina on Violeta Bulc, ja Pa- vel Telickan siirryttyä MEPiksi uutena hankekoordinaattori on aloittanut Cathrine Trautmann. Sekä Bulc että Trautmann ovat ke- vään aikana tuoneet julki vahvan tukensa Rail Balticin rakentami- selle. 14

15 Rail Baltic on Pohjanmeren satamien ja Itämeren satamien välisten yhteyksien parantamiseen keskittyvän North Sea Baltic Corridor - käytävän tärkein yksittäinen projekti. Connecting Europe Facility (CEF) on korvamerkinnyt Rail Balticin rahoittamiseen 3,68 miljar- dia euroa. Rahoitusosuudeksi on kaavailtu 85 prosenttia, ja liiken- nekomissaari Bulc on myös lupaillut että tarvittaessa Euroopan in- vestointipankki (EIB) voi järjestää rahoituksen myös puuttuvalle 15 prosentille. 6 Nyt käynnistymässä oleva hanke perustuu AECOM:in vuonna 2011 julkistamaan toteutettavuusselvitykseen 7, jonka mukaan Tallinnas- ta Riikan ja Kaunasin kautta Puolan rajalle rakennettava kaksirai- teinen 240 km/h nopeuden mahdollistava eurooppalaisen standar- din 1435 mm raideyhteys olisi kannattava investointi. 6 Euroopan Komissio &language=EN 7 _05_11_FINAL_v2.pdf 15

16 BALTIAN MAAT JA RAIL BALTIC Virolla on Baltian maista eniten voitettavaa Rail Balticissa. Vaikka idän transitoliikenteen volyymit ovat korkealla tasolla vuodesta toi- seen, ei idän liikenteen kasvun varaan voida Virossa laskea. Tans- kan salmien kautta kuljetettavan rahdin suhteen Liettuan ja Latvian satamilla on kilpailuetu sekä merikuljetuksen lyhyyden että satami- en jäättömän purjehduskauden pituuden suhteen. Toisaalta Venä- jän omien Suomenlahden satamien kapasiteettien laajennukset kil- pailevat eniten Viron ja Suomen transito- kuljetusten kanssa. Rail Balticin tarjoama uusi yhteys Eurooppaan tarjoaisi mahdolli- suuksia sekä Viron omalle teollisuudelle että Tallinnan sataman kautta kulkevan rahdin määrän lisääntymiselle. Niinpä Viro onkin ollut Baltian maista aktiivisin Rail Balticin kannattaja. Latvian asenne Rail Balticia kohtaan on vaihteleva. Latvian rautatiet ja satamat tekevät tuloksensa idänliikenteen hoitamisella, ja ne pi- tävät Rail Balticin rakentamista rahan hukkaamisena. Toisaalta Lat- vian liikenneministeriö on vakuuttanut moneen kertaan, että Latvia on vahvasti sitoutunut Rail Balticin rakentamiseen. Latvian maantieteellinen sijainti Viron ja Liettuan välissä johti luon- tevaan ratkaisuun Baltian maiden Rail Baltic - yhteisyrityksen si- jainnista päätettäessä. RB Railin pääkonttori on Riikassa, ja sieltä käsin on tarkoitus koordinoida Rail Balticin rakennustöitä koko Bal- tian alueilla. Liettua on ollut koko Rail Balticin historian ajan ollut Viron ja Latvi- an kannalta ongelmallinen tapaus. Monet tärkeät päätökset ovat lykkääntyneet ja lopulta vesittyneet kompromisseiksi. Liettuan lii- kenneministeriön linjauksia ja toimintatapoja on joskus ollut vaikea ymmärtää, mutta neuvottelutaidon puutteesta ei heitä ainakaan voida syyttää. Suomen ja Puolan liikenneministeriöt ilmaisivat kiinnostuksensa osallistua Rail Baltic - hankkeeseen jo vuonna 2010, ja joulukuussa 16

17 2011 silloinen pääministerimme Jyrki Katainen liputti näyttävästi Rail Balticin rakentamisen puolesta [Liite 3]. Baltian maiden vä- linen kinastelu kui- tenkin halvaannutti Rail Baltic - työryhmän päätök- senteon, ja syys- kuussa 2013 Suomi ja Puola jättäytyivät syrjään projektista. Saman ajanjakson eli vuodet Kuva: Latvijas Republikas Satiksmes ministrija 2013 toiminut Rail Baltic Growth Corridor oli Helsingin kaupungin johdolla toteutettu monikansallinen hanke, joka tuotti Rail Balticiin liittyvää ansiokasta tutkimusmateriaalia. 8 Baltian maat ovat viime talven ja kevään ku- luessa kutsuneet Suomen ja Puolan edustajia osallistumaan RB Rai- lin toimintaan, joko tarkkailijana tai osakkaan. Rail Baltic - koordinaattori Catherine Trautmann on myös lupaillut, että ju- hannusviikolla Riikassa pidettävien TEN- T - päivien yhteydessä Bal- tian maiden sekä Puolan ja Suomen liikenneministerit allekirjoittai- sivat Rail Balticia koskevan sopimuksen tai julkilausuman. 9 Rail Baltic - päätösten viipyessä kaikki Baltian maat ovat keskitty- neet viime vuosina idän suunnan konttikuljetusten kehittämiseen. Samaan aikaan kun Suomen ja Venäjän välinen konttien rautatie- kuljetusten määrä on romahtanut, ovat Viro, Latvia ja Liettua kas- vattaneet voimakkaasti konttikuljetuksiaan mm. Moskovaan, Ka- zakstaniin ja Ukrainaan. Tulevina vuosina kasvua löytynee etenkin etelän suunnasta, ja Rail Baltic voisi palvella Baltian maiden lisäksi hyvin myös Suomen kuljetustarpeita

18 Rail Baltic Rail Baltic Feasibility Studyn valmistuttua vuonna 2011 hanketta lähdettiin käynnistämään aktiivisesti, mutta konkreettisia päätöksiä ei juuri saatu syntymään. Jo keväällä 2012 Rail Baltic - hankkeen pääkoordinaattori Pavel Telicka joutui kovistelemaan Liettuan vi- ranomaisia viivyttelystä Rail Baltic 1 - hankkeen kanssa. Telicka va- roitteli, että ei kai Liettua halua aiheuttaa hankkeeseen sellaisia vii- vytyksiä, jotka voisivat vaarantaa Liettualle myöhemmin myönnet- tävän rahoitusosuuden suuruuden Euroopan Komission rahoitus- päätöksissä. 10 Vuodet 2013 ja 2014 jatkuivat samaan malliin. Lukuisia julkilausu- mia ja julistuksia allekirjoitettiin, mutta ponnistelut Baltian maiden yhteisyrityksen perustamiseksi kaatuivat kerta toisensa jälkeen. Liettua on kyllä ollut halukas ottamaan vastaan yli miljardin euron edestä EU- rahoitusta, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Suurin kiistakapula neuvotteluissa on ollut Liettuan vaatimus Kau- nas- Vilna - poikittaisyhteyden lisäämisestä Rail Balticiin. Kiusallinen nyanssi tässä vuosikausia jatkuneessa kiistassa on se, että Liettua on riitauttanut asian Eestin ja Latvian kanssa, vaikka oikea keskus- telukumppani Liettualle olisi ollut Euroopan Komissio. Baltian maiden riitelyn surkuhupaisa huipentuma nähtiin tammi- kuussa 2014, kun Wall Street Journal raportoi Eestin liikenneminis- teri Johan Partsin kutsuneen liettualaisia neuvottelukumppanei- taan idiooteiksi. Parts puolustautui syyttämällä WSJ:tä käännösvir- heestä, hänen käyttämänsä vironkielen sanaa jobud ei olisi pitä- nyt kääntää idiootiksi, ja niinpä WSJ korjasi uutisensa otsikkoon sanan idiot tilalle sanan fool. Sanakirja tarjoaa eestinkielen sa- nan jobu suomennoksiksi sanoja dorka, tollo tai kusipää. Pieneksi diplomaattiseksi kriisiksi yltynyt sanasota Viron ja Liettu- an välillä saatiin lopulta anteeksipyyntöjen jälkeen sovittua. [Liite 4.] 10 baltica- coordinator- project- implementation- may- impact- talks- on- eu- assistance- to- lithuania

19 Moninaisten vaiheiden jälkeen Eestin, Latvian ja Liettuan liikenne- ministerit saivat kuitenkin allekirjoitettua RB Rail - yhtiön perusta- misasiakirjat lokakuussa Edeltäneiden kolmen vuoden aikana Baltian maiden neuvotteluissa nähtiin monenmoisia taktisia kuvioi- ta, aiheesta kiinnostuneet löytävät yhteenvedon viimeisten kolmen vuoden tapahtumista [Liite 1.]. Rail Baltic 2015 Uuden 1435 mm Rail Baltic - radan suunnittelu on nyt käynnissä Vi- rossa ja Latviassa. Tällä hetkellä selvitetään ratalinjauksia, ympäris- tövaikutuksia sekä maanhankintaan liittyviä kysymyksiä. Myös Liettuassa on tehty päätös Kaunasin ja Latvian rajan välisen yhtey- den linjaamisesta Panevezysin kautta, mutta tarkemmat suunnitel- mat esimerkiksi maanhankinnasta ovat vielä alkuvaiheessa. Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa esitettiin Rail Balticin to- teuttamista varten perustettavaksi Baltian maiden tasaosuuksin omistama yhtiö, ja RB Rail - yhtiö saatiinkin lopulta perustettua vii- me syksynä. Euroopan Komission edellyttää rahoittamiltaan moni- kansallisilta hankkeilta vahvaa ja uskottavaa maiden rajat ylittävä koordinointia, ja tässä piilee Rail Balticin mahdollinen heikkous. Baltian maiden neuvotteluissa RB Railille ei monien kompromissien jälkeen jäänyt kovinkaan paljoa valtaa vaikuttaa yksittäisten mai- den alueilla tehtäviin päätöksiin. 19

20 RB Rail ja Baltian maat ovat jättäneet Connecting Europe Facilitylle yhteensä 540 miljoonan euron arvoisen rahoitushakemuksen. Viron osuus on 213 miljoona euroa, Latvian 291 miljoonaa euroa ja Liet- tuan 28 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteisyritys RB Rail hakee oman toimintansa pyörittämiseen seitsemää miljoonaa euroa. 11 Liettuan hakemuksen vaatimattomuus on herättänyt hämmästystä, mutta ilmeisesti Liettuan rautatiet on tehnyt myös oman erillisen hake- muksensa, jonka suuruutta ei ole julkistettu. Heinä- elokuussa 2015 julkistettava rahoituspäätös lienee kuitenkin positiivinen. Sekä liikennekomissaari Bulc että ydinverkkokäytävän koordinaattori Trautmann ovat liputtaneet niin näkyvästi Rail Bal- ticin puolesta, että rahahanojen sulkeminen olisi yllätys. Samalla kun Tallinnasta Kaunasiin johtava Rail Baltic on muuttu- massa todellisuudeksi, nousee esiin Kaunasista Puolan rajalle ja sieltä edelleen Puolan puolelle Ełkin kaupunkiin johtavan 1435 mm radan huono kunto. Koordinaattori Trautmann nosti tämän yhtey- den kunnostamisen kiireellisyyden esiin joulukuussa 2014 julkis- tamassaan työsuunnitelmassa. 11 course.com/eng/transport/?doc=

21 RAIL BALTICIN MERKITYKSESTÄ Rail Baltic on Euroopan Unionin liikenneinfrastruktuurin kehittä- misen kärkihankkeita. Liikennekomissaari Violeta Bulc on toden- nut, että Baltia on EU:n liikenneverokoston musta aukko, jonka kuntoon laittamisella on kiire. Rail Balticin merkitystä voidaan tarkastella monelta eri kannalta, tässä muutama näkökulma: Suomalaisyritysten mahdollisuudet päästä mukaan Suomalaiset yritykset voivat päästä mukaan Rail Balticin suunnitte- luun ja rakentamiseen. Alkuvaiheessa Rail Balticiin liittyvät urakat ovat tyypillisesti ympä- ristövaikutusten arviointia, reittisuunnittelua, maanhankintaan liit- tyviä selvityksiä ja muita asiantuntijatehtäviä. Esimerkiksi La- kiasiantoimisto Sorainen teki toukokuun alussa sopimuksen Rail Balticin vaatimiin maanhankintoihin liittyvistä riskeistä Eestissä. Projektin edetessä kilpailutukseen tulee myös varsinaiseen radan- rakennukseen liittyviä urakoita, kuten ratapohjaan liittyviä maan- rakennustöitä, raiteiden, vaihteiden ja turvalaitteiden toimituksia sekä sähköverkkojen ja viestintäjärjestelmien toimituksia. Myös asemarakennuksiin, intermodaaliterminaaleihin ja muihin kiinteis- töihin liittyvät urakat tulevat olemaan mittavia. Rail Balticin merkitys Suomen ulkomaankaupalle Suomen ulkomaankaupan kilpailukyky paranisi Rail Balticin val- mistumisen jälkeen. Suomessa toimivat yritykset antavat lähempä- nä Eurooppaa toimiville kilpailijoilleen tasoitusta kuljetusten hi- tauden ja hinnakkuuden takia, ja Tanskan ja Saksan välille raken- nettava Fehmern Beltin tunneli lisää tätä tuskaa entisestään. Rauta- tiekuljetusten nopeus, päästöttömyys ja säänkestävyys ovat myös 21

22 merkittäviä etuja. Tällä hetkellä suurin osa ulkomaankaupastamme kulkee laivakulje- tuksina Eurooppaan, ja Tallinnasta alkava nopea rautatieyhteys Eu- rooppaan toisi teollisuudelle lisää valinnanvaraa. Erityisesti yhtey- det nopeasti kasvaville itäisen Keski- Euroopan markkinoille pa- ranisivat, ja tämä auttaisi Suomen vientiteollisuutta puolustamaan vahvaa asemaansa siellä. Kauppatasetilastot viimeisten 10 vuoden ajalta kertovat, että Suomen ylijäämäinen kauppatase sillä suunnal- la on ollut ulkomaankauppamme harvoja valopilkkuja. Rail Baltic balteille Baltian maille Rail Baltic olisi erittäin hyödyllinen. EU:n suurelta osin rahoittaman urakan toteutus tarjoaisi työtä paikallisille ihmi- sille ja yrityksille, ja valmistuttuaan Rail Baltic parantaisi paikallis- ten yritysten kilpailukykyä Euroopan markkinoilla. Toisaalta Liet- tuan ja Latvian valtio- omisteiset rautatieyhtiöt sekä satamaoperaat- torit pitäisivät tilanteen mieluiten ennallaan, ja kanavoisivat käytet- tävissä olevat investointirahat ensisijaisesti idänliikennettä palve- leviin ratkaisuihin. 22

23 Rail Baltic on Helsinki- Tallinna - tunnelin edellytys TalsinkiFix- projektin eli Helsinki- Tallinna - tunnelin kannalta Rail Balticin toteutuminen on SWECO:n viime helmikuussa julkista- man selvityksen 12 mu- kaan kynnyskysymys. Ilman Rail Balticia tun- nelista ei tulisi kannattavaa. Myös saksalaisen Spiekermann- Wegenerin tammikuussa 2013 julkaisema selvitys Eurooppatunne- lin vaikutuksista Viron ja Suomen talouteen esittää, että Rail Balti- cin ja tunnelin yhdistelmä vaikuttaisi erityisen suotuisasti Suomen talouteen. 13 Kuva: SWECO On todennäköistä, että Rail Balticin edetessä Suomessa aletaan ymmärtää nykyistä paremmin, ettei Helsinki- Tallinna tunnelissa suinkaan ole kysymys vain kahta pääkaupunkia palvelevasta hank- keesta vaan paljon laajemmasta projektista jonka merkitys yksin ulkomaankaupassa olisi pohjoista myöten koko Suomen kannalta valtava harppaus integroiduksi osaksi kiinteää säistä ja jäistä riip- pumatonta, nopeaa eurooppalaista liikenneverkkoa. Hankkeen kiinnostavuutta lisännee sekin, että siihen olisi todennäköisesti neuvoteltavissa merkittävä EU- rahoitusosuus. Euroopan Unioni Euroopan Unionin tavoitteena on rakentaa yhtenäinen talousalue. Rail Balticia rahoittava Connecting Europe Facility pyrkii poista- maan liikenteen pullonkauloja, ja Baltian halki kulkevan pohjois- etelä - suuntaisen rautatieyhteyden puute onkin selkeästi Euroopan Unionin alueella pahimpia puutteita. 12 Tallinna- tunneliyhteyden- esiselvitys- puoltaa- merenalaisten- rautatietunnelien- suunnittelun- jatkamista/ 13 wegener.de/pro/pdf/https_suw_finalreport.pdf 23

24 Euroja käyttävien maiden kartalla Baltian maat ja Suomi muodosta- vat EU:n koillisen ulottuvuuden, jonka integroiminen lähemmäksi Euroopan ydintä vaatii rautatieyhteyksien parantamista. Päästöt- tömän raideliikenteen edistäminen tukee myös EU:n ilmastopoliit- tisia tavoitteita. Venäjä Venäjä ei ole ottanut virallisesti kantaa Rail Balticiin, koska täysivaltaisten EU:n ja NATOn jäsenvaltioiden sisäisen liiken- neyhteyden rakentaminen ei varsinaises- ti ole Venäjän asia. Kremlin näkökantaa ei kuitenkaan tarvitse arvailla. Baltian maissa toimivat venäjänkieliset viestimet muistavat Rail Balticista uutisoidessaan aina tuoda esille, kuinka taloudellisesti kannattamaton tämä poliittisesti moti- Venäjän rautateiden (RZd) pääjohtaja Vla- dimir Jakunin on to- dennut, että Baltian maiden olisikin pa- rempi panostaa vain (Venäjän standardin mukaisen) mm raideverkon kunnos- sapitoon. voitunut hanke onkaan. Venäjän rautateiden (RZd) pääjohtaja Vla- dimir Jakunin on todennut, että Baltian maiden olisikin parempi panostaa vain (Venäjän standardin mukaisen) 1520 mm raidever- kon kunnossapitoon. 14 Ympäristö Ympäristön kannalta Rail Balticin rakentaminen olisi erittäin hyvin perusteltua. Rikkidirektiivi on toki vähentänyt Itämeren laivaliiken- teen päästöjä, mutta samalla Via Balticaa pitkin jyräävien rekkakul- jetusten määrä on jatkanut kasvuaan. Tallinkin tilastot kertovat että Helsingin ja Tallinnan välillä kuljetettavien konttien ja rekkatraile- rien määrä on kasvanut myös kuluvan vuoden aikana. 14 partner.ru/news/video/v- - iakunin- vyskazal- svoe- mnenie- otnositel%27no- stroitel%27stva- zheleznoi- dorogi- rail- baltica/&usg=alkjrhgy- - epzmpydjj3lu_rh2gdf32mvw/ 24

25 Huoltovarmuus Huoltovarmuus paranisi Rail Balticin myötä. Suomi on hyvin riip- puvainen kapeiden Tanskan salmien kautta tapahtuvista merikulje- tuksista, ja mahdollisen häiriön sattuessa Rail Baltic tarjoaisi yhden vaihtoehdon kuljetuksille. Baltian maiden ja EU:n huoltovarmuus paranisi myös. Venäjän näkökulmasta tilanne on hiukan toisenlai- nen. Baltian maiden taloudellinen riippuvuus Venäjän kuljetusten tuomasta liiketoiminnasta tukee Venäjän omaa huoltovarmuutta, kun taas Eestin, Latvian ja Liettuan tiiviimpi integroituminen län- teen vähentäisi Venäjän vaikutusvaltaa Baltiassa. Turvallisuuspolitiikka Turvallisuuspolitiikka on huoltovarmuuden jatke. Baltiassa on seu- rattu huolestuneina Ukrainan tapahtumia, ja NATO onkin lisännyt näkyvästi läsnäoloaan siellä. Rautatieyhteyksillä on suuri merkitys sotilaallisissa konflikteissa. Venäjän kannalta Baltian maat kattava mm raideverkko on hyvä asia, ja suunniteltu eurooppalaisen raideleveyden mm raideverkko olisi vähemmän hyvä asia. Muut kuljetusmuodot Muut kuljetusmuodot tietysti kärsisivät kuljetusten siirtymisestä raiteille. Itämeren laivaliikennettä hallitsevat varustamot eivät vält- tämättä pidä Rail Balticia hyvänä ajatuksena, mutta asia ei onneksi ole täysin mustavalkoinen. Rail Balticin avaaminen liikenteelle toisi todennäköisesti lisää liikennettä Suomen ja Tallinnan välille, ja mahdollisesti vähemmälle käytölle jäävän pitkän matkan liikentee- seen soveltuvan kaluston voi helposti siirtää muille reiteille. 25

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 153 FinEst Link -aloite Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi HEL 2015-013756 T 04 03 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valtuuttaa

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. /Muistio 30.8.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä Välimerelle. Varsinkin

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

FinEst Link -projekti

FinEst Link -projekti FinEst Link -projekti Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin toteutettavuusselvitys 2016-2018 Pekka Sauri, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Uudenmaan liiton maakuntaparlamentissa 24.11.2016 FinEst

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 6 Tilinpäätös sekä tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2015 KH 31.03.2016 72 Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 Sastamalan opiston johtokunta Aika 10.05.2016 klo 17:00-19:00 Paikka Esperi OY Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 9 Pöytäkirjan

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto KAUPUNGINHALLITUS 41 01.02.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO 17 22.02.2016 Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma 2017-2018 802/02.0202.020200/2016 KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04.

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04. Kunnanhallitus 276 28.11.2016 Valtuusto 63 12.12.2016 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2020 taloussuunnitelma 162/04.041/2016 Kunnanhallitus 276 Kunnanhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 25.04.2016 AIKA 25.04.2016 klo 10:00-11:35 PAIKKA Lapin liiton virasto, Hallituskatu 20 B, Rovaniemi KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa:

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: Varhaiskasvatus- ja 25 17.03.2016 koulutuslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 29 19.04.2016 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/01.01.00/2013 VARKOLK 17.03.2016 25

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Lausunto Fimealle apteekkipalvelujen saatavuudesta Naantalissa

Lausunto Fimealle apteekkipalvelujen saatavuudesta Naantalissa Kaupunginhallitus 294 19.09.2016 Kaupunginhallitus 303 26.09.2016 Lausunto Fimealle apteekkipalvelujen saatavuudesta Naantalissa 542/05.11.03/2016 Kaupunginhallitus 19.09.2016 294 Hallintojohtaja Riitta

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Kuntayhtymänjohtajan esitys:

Kuntayhtymänjohtajan esitys: Kunnanhallitus 389 08.12.2014 Valtuusto 93 17.12.2014 n talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 50/02.02.00/2014 OmOhj 23 Hyvinvointikuntayhtymään on laadittu palvelurakenteen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

JUUAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2016 1

JUUAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2016 1 JUUAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2016 1 Käsitellyt asiat Asia Otsikko Sivu 44 Kokouksen järjestäytyminen 4 45 Juuan Vuokratalot Oy:n toiminta vuonna 2015 5 46 Arviointikertomuksen 2015 valmisteluun liittyvä 6

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). VALITUSOSOITUS,

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Hankittavia palveluita ovat: A. Ammatillinen tukihenkilötyö B. Perhetyö C. Tehostettu perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö (27 tarjousta)

Hankittavia palveluita ovat: A. Ammatillinen tukihenkilötyö B. Perhetyö C. Tehostettu perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö (27 tarjousta) Yhtymähallitus 54 30.08.2016 Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta 40/05.02.09/2016 Yhtymähallitus 54 Sosiaalihuollon ja lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon tukitoimet

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Valmistelija: Harri Anttila, kunnanjohtaja, p. 0400 559 034, s-posti: harri.anttila@rautjarvi.fi. Kunnanjohtaja selostaa asiaa kokouksessa.

Valmistelija: Harri Anttila, kunnanjohtaja, p. 0400 559 034, s-posti: harri.anttila@rautjarvi.fi. Kunnanjohtaja selostaa asiaa kokouksessa. Kunnanhallitus 174 12.08.2013 Kunnanhallitus 227 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 60 11.11.2013 Kunnanhallitus 29 15.02.2016 Esisopimus ja maankäyttösopimus K Vizitin Oy:n kanssa 47/14.02/2013 Kh 12.08.2013

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat Hallitus 25 25.02.2016 Hallitus 64 30.03.2016 Hallitus 73 26.04.2016 Hallitus 89 12.05.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat 61/31.312/2016 Hallitus

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

HE 149/2015 vp: Suomen ja Venäjän välinen sopimus suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä

HE 149/2015 vp: Suomen ja Venäjän välinen sopimus suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä HE 149/2015 vp: Suomen ja Venäjän välinen sopimus suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Liikenne- ja viestintävaliokunta 18.2.2016 - Hallitusneuvos Silja Ruokola - Hallitusneuvos Hannu Pennanen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Ehdotus Nellimintien peruskorjauksen rahoittamiseksi / talousarvion muuttaminen / sopimus Lapin ELY-keskuksen kanssa

Ehdotus Nellimintien peruskorjauksen rahoittamiseksi / talousarvion muuttaminen / sopimus Lapin ELY-keskuksen kanssa Kunnanhallitus 451 01.12.2014 Valtuusto 71 11.12.2014 Kunnanhallitus 3 18.01.2016 Valtuusto 4 17.03.2016 Kunnanhallitus 222 22.08.2016 Valtuusto 25 12.09.2016 Kunnanhallitus 312 08.11.2016 Ehdotus Nellimintien

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Asian on valmistellut maaseutuasiamies. PÄÄTÖSEHDOTUS: Maaseutu lautakunta päättää, että

Asian on valmistellut maaseutuasiamies. PÄÄTÖSEHDOTUS: Maaseutu lautakunta päättää, että Maaseutulautakunta 7 25.01.2012 Maaseutulautakunta 25 09.05.2012 Maaseutulautakunta 30 03.10.2012 Maaseutulautakunta 41 14.12.2012 Kylätoimikuntien avustukset vuonna 2012 Maaseutulautakunta 25.01.2012

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot