SILENT REPORTAGE AIKA ASTUA EUROOPPAAN. Rail Baltic - hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE AIKA ASTUA EUROOPPAAN. Rail Baltic - hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE AIKA ASTUA EUROOPPAAN Rail Baltic - hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi AIKA ASTUA EUROOPPAAN Rail Baltic hankkeen mahdollisuudet suomalaisille Taustaa ja asiantuntijahaastatteluja 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kuvat: Esa Nurkka ja kuvien yhteydessä mainitut lähteet 2015 NEWSBROKERS OY (Ltd.) The Global Fact Finders Company Fredrikinkatu 61 A HELSINKI, Finland

3 Euroopan Komission Connecting Europe Facility (CEF) on kor- vamerkinnyt [Rail Baltic- ] hankkeelle 3,68 miljardin euron rahoituksen, ja CEF:n rahoitusosuuden odotetaan olevan jo- pa 85 %. Baltia on EU:n liikenneverkoston musta aukko, jonka kun- toon laittamisella on kiire. Euroopan Unionin liikennekomissaari Violeta Bulc Ehkä Suomen päättäjät ovat liian vanhoja ja varovaisia? Mallia voisi ottaa lahden eteläpuolelta, missä nuoren polven päättäjät ajavat asioita eteenpäin samalla kun vanhemmat ja kokeneemmat asiantuntijat varmistavat ettei ylilyöntejä tule. Nyt tarvitsemme Suomessa valpasta avarakatseisuutta ja rohkeaa päätöksentekoa. Logistiikan professori Olli- Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto 3

4 4

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 YHTEENVETO... 9 BALTIAN RAUTATIEHISTORIAA Rail Baltic 1 vai Rail Baltic 2? Rail Baltica vai Rail Baltic? RAIL BALTIC EUROOPAN KOMISSION KÄRKIHANKKEENA BALTIAN MAAT JA RAIL BALTIC Rail Baltic Rail Baltic RAIL BALTICIN MERKITYKSESTÄ Suomalaisyritysten mahdollisuudet päästä mukaan Rail Balticin merkitys Suomen ulkomaankaupalle Rail Baltic balteille Rail Baltic on Helsinki- Tallinna - tunnelin edellytys Euroopan Unioni Venäjä Ympäristö Huoltovarmuus Turvallisuuspolitiikka Muut kuljetusmuodot Satamaoperaattorit Henkilöliikenne HAASTATTELUT Hannu Hernesniemi, Huoltovarmuuskeskus Helsingin ja Tallinnan väliin tarvitaan ensi vaiheessa junalauttayhteys Eri kuljetusmuodot täydentävät toisiaan Via Balticalla on ruuhkaa Laivaliikenteen pelisäännöt uudistuvat Tunneliyhteys olisi kullanarvoinen Olli- Pekka Hilmola, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Suomen ulkomaankaupan kohdemaat Suomen taloudellinen aktiviteetti ja kuljetusverkot Baltian maat Rail Balticin henkilöliikenteen potentiaali Juhani Tervala, Liikennevirasto Jo luvulla visioitiin Tallinna- Berliini yhteyttä Rail Balticin jatkeeksi Helsinki- Tallinna - tunneli? Päätöksentekemisen vaikeudesta LIITTEET Liite 1: Rail Baltic - projektin edistyminen vuosina Liite 2: 1993, Pöytäkirja Baltian rautatieyhteyden selvittämisestä Liite 3: Postmees ; pääministeri Katainen kannattaa Rail Balticia Liite 4: Wall Street Journal ; Balttien riitely Newsbrokers, riippumatonta faktaa tilatuista aiheista

6 6

7 JOHDANTO Kuntayhtymä Uudenmaan liitto tilasi huhtikuussa 2015 Newsbro- kers Oy:ltä Hiljaisen reportaasin antamaan objektiivista ja ajan- tasaista tietoa Euroopan Komission kärkihankkeisiin lukeutuvan Rail Baltic - projektin taustoista, tähänastisesta kehitysprosessista sekä nykytilanteesta ja sen suomalaisille yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista. Uudenmaan liiton tiedonhankintatarpeen ratkaisuksi Newsbrokers kokosi Rail Balticin taustaa ja merkitystä selventävästä aineistosta raportin johon lisäksi haastateltiin kolmea suomalaisasiantuntijaa, jotka taustoittivat Rail Balticin tarvetta ja tilannetta omista näkö- kulmistaan. Hiljaisten reportaasien riippumattoman toimitustavan mukaan reportaasin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen, laajuuden määrit- telyyn sekä ehdotuksiin haastateltavien valinnasta. Haastateltavat ovat kaikki saaneet tilaisuuden tarkastaa ja tehdä mahdolliset kor- jaukset omiin osuuksiinsa. Reportaasin ovat toimittaneet Esa Nurkka ja Mika Horelli. Tekstistä omiin laatikoihinsa nostetut poiminnat materiaalista ovat toimituk- sen korostuksia. Tätä hiljaista reportaasia voidaan vapaasti käyttää tiedotusväli- neissä lähteenä, mutta lähde on mainittava. Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 7

8 8

9 YHTEENVETO Tallinnasta Varsovaan johtavan rautatieyhteyden suunnittelu alkoi Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen vuonna Monikansalli- sen hankkeen käynnistäminen vasta itsenäistyneiden maiden kes- ken oli kuitenkin haasteellista, ja vasta Viron, Latvian ja Liettuan lii- tyttyä EU:n jäseniksi vuonna 2004 projekti Rail Balticin suunnittelu aloitettiin toden teolla. Nyt käynnistymässä oleva hanke perustuu vuonna 2011 tehtyyn toteutettavuusselvitykseen. Rail Baltic on Tallinnasta Baltian halki Puolan rajalle suunniteltu 728 kilometrin pituinen rautatieyhteys, joka on tarkoitus toteuttaa eurooppalaisen 1435 mm raideleveyden kaksoisraiteena. Euroopan Komission Connecting Europe Facility (CEF) on korvamerkinnyt hankkeelle 3,68 miljardin euron rahoituksen, ja CEF:n rahoitus- osuuden odotetaan olevan jopa 85 %. Baltian maiden yhteisyritys RB Rail AS on hakenut yhteensä 540 miljoonan euron rahoitusta RB Railin ja Baltian maiden käytettävik- si, ja ensimmäisen hakemuskierroksen rahoituspäätöstä odotetaan Euroopan Komissiolta heinä- elokuussa. Liikennekomissaari Violeta Bulcin viime viikkoina antamien lausuntojen perusteella positiivista rahoituspäätöstä pidetään todennäköisenä. Projektin alkuvaiheessa vuosina tehdään suunnittelu- sekä asiantuntijatyötä ja fyysiset rakennustyöt ajoittuvat tämän hetken arvion mukaan vuo- sille

10 BALTIAN RAUTATIEHISTORIAA Baltian maiden rautateillä käytettiin ennen toista maailmansotaa eurooppalaista 1435 mm raideleveyttä. Rautatiet olivatkin sen ajan kosmopoliiteille luonteva tapa matkustaa maasta toiseen. Matka Suomesta Eurooppaan saattoi alkaa luontevasti Tallinnan rautatie- asemalta, ja Baltiassa pitkään oleillut Graham Greene on kuvaillut päiväkirjassaan vuonna 1936 tekemäänsä junamatkaa Tallinnasta Berliiniin. Junanvaihto oli Riikassa, ja seuraavan aamupalan Greene nauttikin jo Berliinissä. Lähde: Latvijas Republikas Satiksmes ministrija Toisen maailmansodan jälkeen Baltian Eurooppaan yhdistänyt 1435 mm rataverkko purettiin, ja tilalle rakennettiin Neuvostoliiton tarpeita palveleva 1520 mm raiteisto. Baltian satamien kautta kulje- tettiin tavaraliikennettä idän suuntaan, mutta pohjois- etelä - suunnan yhteyksiin panostaminen ei ollut Neuvostoliiton intres- seissä. Erityisen hiljaista oli Liettuasta Puolaan johtavalla rataosuu- della. Siellä liikennöitiin vain silloin, kun Neuvostoliitto katsoi tar- peelliseksi toimittaa veljellistä apua Unkariin, Tsekkoslovakiaan tai Puolaan. 10

11 Viro, Latvia ja Liettua it- During the period of Soviet occupa- senäistyivät vuonna tion Lithuanian economy and people 1991, mutta Baltian mai- did not have the access to the railway den rautatieliikenteen iso line from Šeštokai via Mockava to Poland. Regular traffic ceased. The kuva on säilynyt pääpiir- line was used only for rendering a teittäin ennallaan. Lähes brotherhood assistance to the na- kaikki rautateiden kulje- tions of Middle Europe Hungary in tusvolyymi on edelleen 1956, Czechoslovakia in 1968, Poland in idän liikennettä, ja poh- jois- etelä - suunnan kulje- Lähde: Vytautas Verbickas, The Model of Integra- tion of Lithuanian Railways into EU Infrastucture, tusvirrat hoidetaan ku- Vilniaus Gedimino Technikos Universitetas, mipyörillä Via Balticaa (Mockava on Liettuassa lähellä Puolan rajaa sijaitseva pikkukaupunki.) pitkin. Toki ensimmäiset ministeritason suunni- telmat Tallinna- Varsova - rautatieyhteyden avaamisesta tehtiin jo vuonna 1993 [liite 2], mutta käytännön toimiin ei päästy aikoihin. Latviassa ja Liettuassa on rautatieliikenteen organisointikin säily- nyt ennallaan, paikallinen valtionrautatiet omistaa sekä kiskot et- tä kuljetuskalustoa, ja vastaa myös niiden operoinnista. Virossa omaksuttiin itsenäistymisen jälkeen kapitalistinen talous- järjestelmä Latviaa ja Liettuaa nopeammin, ja Viron rautatietoi- mialalla on jo ehditty tehdä monenlaisia järjestelyjä. Vuonna 2001 Viron rautateiden 1 osake- enemmistö myytiin yhdysvaltalaisen Ed- ward Burkhardtin johtamalle Rail World - yhtiölle. Burkhardt pis- tikin tuulemaan, ja uudisti Viron rautateiden vetokaluston ostamal- la USA:sta 74 käytettyä dieselveturia. 2 Vuonna 2007 Viron valtio osti Eesti Raudteen Burkhardtilta takaisin valtionyhtiöksi. Viron raiteilla operoi lukuisia yksityisiä toimijoita. Ed Burkhardt toimii edelleen aktiivisesti Euroopan rautatiemarkkinoilla, ja hänen Baltic Rail - yhtiönsä toimii Baltian lisäksi myös Puolan ja Adrian- meren välisellä reitillä. Myös Viron rikkaimmaksi mieheksi nimetty 1 Eesti Raudtee eli EVR 2 Brian Solomon, GE and EMD Locomotives: The Illustrated History,

12 Oleg Ossinovski on taustaltaan rautatiemies, hän on luonut omai- suutensa öljyvaunujen ja muun rautatiekaluston huoltamisella, omistamisella ja vuokraamisella. 3 Latvialla oli keskeinen rooli Bal- tian maiden rautatiekuljetusten koordinoinnissa Neuvostoliiton vallan aikana, ja tehokas raidelii- kenteen operointi osataan maas- sa edelleen. Liettualla ei ole ollut yhteistä maarajaa Manner- Venäjän kans- sa viimeisten 25 vuoden aikana, mutta Venäjän vaikutusvalta maan taloudessa on edelleen rat- kaisevan suuri. Toisaalta Liettual- la on neuvotteluissa Venäjän kanssa oma valttikorttinsa, sillä Venäjä tarvitsee Kaliningradin eksklaavin huoltokuljetuksiin Itämeren kautta tapahtuvien lai- va- ja lentokuljetusten lisäksi myös Liettuan kautta hoidettavia maayhteyksiä. Suomalaisittain on merkillepan- tavaa, että Latvian Rautateiden (Latvijas Dzelzceļš eli LDz) toi- minnan tehostamisen takuu- miehenä vuosina toimi Hämeenlinnassa vuonna 1944 syntynyt Toivo Lukkonen eli Тойво Лукконен. Suomesta Siperian kautta Latviaan pääty- nyt Lukkonen valmistui Lenin- gradin rautatieopistosta kurs- sinsa priimuksena vuonna 1970, jonka jälkeen hänet lähetettiin Riikaan johtamaan Baltian rau- tatieoperointia. Vuonna 2010 Latvian liikenneministeriö ja LDz palkitsivatkin Lukkosen Latvian rautateiden puolesta tehdystä merkittävästä elämän- työstä. Lähde: Вручены Награды года LDz и Почетные грамоты Министерства сообщений, Sotien melskeissä Liettuan geopoliittinen asema on ollut tukala, mutta kaupankäynnin kannalta strateginen sijainti idän ja lännen sekä pohjoisen ja etelän välillä kulkevien liikennevirtojen risteys- kohdassa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Liettualaiset ovat- kin kaupantekijäkansaa, ja neuvottelupöydän vastapuolella istuvien on syytä olla tarkkana. Valaiseva esimerkki Liettuan aggressiivisesta kaupankäynnistä on Euroopan Komission tutkittavana oleva kiista, jossa Latvia syyttää Liettuan rautateitä 4 EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisesta. Liet- 3 Äripäev declares Oleg Ossinovski the richest person in Estonia in 2014, Baltic- course.com, Lietuvos geležinkeliai eli LG 12

13 tualaiset lopettivat vuonna 2008 yksipuolisella päätöksellä liiken- nöinnin Latvian puolella olevan Liepajan sataman ja Liettuassa si- jaitsevan Mazeikiain kaupungin välisellä rataosuudella, ja kuukau- den kuluttua liettualaiset poistivat rataosuudelta kiskot. Latvian mielestä Liettuan rautatiet syyllistyi näin tehdessään laittomaan kilpailun rajoittamiseen. 5 Rail Baltic 1 vai Rail Baltic 2? Rail Baltic 1 on projektin ensimmäinen vaihe, jonka tavoitteena oli kunnostaa olemassa olevat pohjois- etelä- suuntaiset mm rai- teet liikennöimiskelpoisiksi. Eesti ja Latvia hoitivat omat työnsä valmiiksi vuosina , mutta Liettualla on urakka edelleen kesken ja sen suunniteltu valmistuminen on tänä vuonna. Rail Baltic 2 on vuonna 2011 julkistetun selvityksen mukainen ko- konaan uusi 1435 mm rautatieyhteys, josta nykyään käytetään ylei- sesti nimityksenä pelkkää Rail Balticia. Rail Baltica vai Rail Baltic? Alkuperäinen 1520mm raiteiden kunnostusprojekti oli nimeltään Rail Baltica, mutta liikennekomissaari Siim Kallas alkoi käyttää uu- desta 1435 mm ratayhteydestä nimitystä Rail Baltic. Tällä hetkellä virolaiset käyttävät yleisemmin nimitystä Rail Baltic, kun taas Lat- via ja Liettua suosivat Rail Baltica - nimitystä. Euroopan Komission dokumenteissa käytetään sekä Rail Balticia että Rail Balticaa. 5 European Commission Press release, Antitrust: Commission sends statement of objections to the Lithuanian rail- way incumbent AB Lietuvos geležinkeliai, Brussels, 05 January

14 RAIL BALTIC EUROOPAN KOMISSION KÄRKIHANKKEENA Euroopan Unionin perusajatus on vapaan liikkuvuuden fyysisten, teknisten ja verotuksellisten esteiden kumoaminen yhteisön alueel- la. Euroopan Komission perustama Connecting Europe Facility ( Verkkojen Eurooppa ) rahoittaa Euroopan liikenne-, energia- ja digitaalisten verkkojen investointeja. Liikennehankkeiden rahoi- tuksessa painotetaan olemassa olevan infrastruktuurin parantami- sen lisäksi erityisesti puuttuvien yhteyksien rakentamista ja pul- lonkaulojen poistamista. Euroopan Komissiossa Rail Balticin asiaa ovat ajaneet vuosien liikennekomissaari Siim Kallas sekä Rail Baltic - hankkeen koordinaattorina vuodet toiminut Pavel Te- licka. Siim Kallasin seuraaja liikennekomissaarina on Violeta Bulc, ja Pa- vel Telickan siirryttyä MEPiksi uutena hankekoordinaattori on aloittanut Cathrine Trautmann. Sekä Bulc että Trautmann ovat ke- vään aikana tuoneet julki vahvan tukensa Rail Balticin rakentami- selle. 14

15 Rail Baltic on Pohjanmeren satamien ja Itämeren satamien välisten yhteyksien parantamiseen keskittyvän North Sea Baltic Corridor - käytävän tärkein yksittäinen projekti. Connecting Europe Facility (CEF) on korvamerkinnyt Rail Balticin rahoittamiseen 3,68 miljar- dia euroa. Rahoitusosuudeksi on kaavailtu 85 prosenttia, ja liiken- nekomissaari Bulc on myös lupaillut että tarvittaessa Euroopan in- vestointipankki (EIB) voi järjestää rahoituksen myös puuttuvalle 15 prosentille. 6 Nyt käynnistymässä oleva hanke perustuu AECOM:in vuonna 2011 julkistamaan toteutettavuusselvitykseen 7, jonka mukaan Tallinnas- ta Riikan ja Kaunasin kautta Puolan rajalle rakennettava kaksirai- teinen 240 km/h nopeuden mahdollistava eurooppalaisen standar- din 1435 mm raideyhteys olisi kannattava investointi. 6 Euroopan Komissio &language=EN 7 _05_11_FINAL_v2.pdf 15

16 BALTIAN MAAT JA RAIL BALTIC Virolla on Baltian maista eniten voitettavaa Rail Balticissa. Vaikka idän transitoliikenteen volyymit ovat korkealla tasolla vuodesta toi- seen, ei idän liikenteen kasvun varaan voida Virossa laskea. Tans- kan salmien kautta kuljetettavan rahdin suhteen Liettuan ja Latvian satamilla on kilpailuetu sekä merikuljetuksen lyhyyden että satami- en jäättömän purjehduskauden pituuden suhteen. Toisaalta Venä- jän omien Suomenlahden satamien kapasiteettien laajennukset kil- pailevat eniten Viron ja Suomen transito- kuljetusten kanssa. Rail Balticin tarjoama uusi yhteys Eurooppaan tarjoaisi mahdolli- suuksia sekä Viron omalle teollisuudelle että Tallinnan sataman kautta kulkevan rahdin määrän lisääntymiselle. Niinpä Viro onkin ollut Baltian maista aktiivisin Rail Balticin kannattaja. Latvian asenne Rail Balticia kohtaan on vaihteleva. Latvian rautatiet ja satamat tekevät tuloksensa idänliikenteen hoitamisella, ja ne pi- tävät Rail Balticin rakentamista rahan hukkaamisena. Toisaalta Lat- vian liikenneministeriö on vakuuttanut moneen kertaan, että Latvia on vahvasti sitoutunut Rail Balticin rakentamiseen. Latvian maantieteellinen sijainti Viron ja Liettuan välissä johti luon- tevaan ratkaisuun Baltian maiden Rail Baltic - yhteisyrityksen si- jainnista päätettäessä. RB Railin pääkonttori on Riikassa, ja sieltä käsin on tarkoitus koordinoida Rail Balticin rakennustöitä koko Bal- tian alueilla. Liettua on ollut koko Rail Balticin historian ajan ollut Viron ja Latvi- an kannalta ongelmallinen tapaus. Monet tärkeät päätökset ovat lykkääntyneet ja lopulta vesittyneet kompromisseiksi. Liettuan lii- kenneministeriön linjauksia ja toimintatapoja on joskus ollut vaikea ymmärtää, mutta neuvottelutaidon puutteesta ei heitä ainakaan voida syyttää. Suomen ja Puolan liikenneministeriöt ilmaisivat kiinnostuksensa osallistua Rail Baltic - hankkeeseen jo vuonna 2010, ja joulukuussa 16

17 2011 silloinen pääministerimme Jyrki Katainen liputti näyttävästi Rail Balticin rakentamisen puolesta [Liite 3]. Baltian maiden vä- linen kinastelu kui- tenkin halvaannutti Rail Baltic - työryhmän päätök- senteon, ja syys- kuussa 2013 Suomi ja Puola jättäytyivät syrjään projektista. Saman ajanjakson eli vuodet Kuva: Latvijas Republikas Satiksmes ministrija 2013 toiminut Rail Baltic Growth Corridor oli Helsingin kaupungin johdolla toteutettu monikansallinen hanke, joka tuotti Rail Balticiin liittyvää ansiokasta tutkimusmateriaalia. 8 Baltian maat ovat viime talven ja kevään ku- luessa kutsuneet Suomen ja Puolan edustajia osallistumaan RB Rai- lin toimintaan, joko tarkkailijana tai osakkaan. Rail Baltic - koordinaattori Catherine Trautmann on myös lupaillut, että ju- hannusviikolla Riikassa pidettävien TEN- T - päivien yhteydessä Bal- tian maiden sekä Puolan ja Suomen liikenneministerit allekirjoittai- sivat Rail Balticia koskevan sopimuksen tai julkilausuman. 9 Rail Baltic - päätösten viipyessä kaikki Baltian maat ovat keskitty- neet viime vuosina idän suunnan konttikuljetusten kehittämiseen. Samaan aikaan kun Suomen ja Venäjän välinen konttien rautatie- kuljetusten määrä on romahtanut, ovat Viro, Latvia ja Liettua kas- vattaneet voimakkaasti konttikuljetuksiaan mm. Moskovaan, Ka- zakstaniin ja Ukrainaan. Tulevina vuosina kasvua löytynee etenkin etelän suunnasta, ja Rail Baltic voisi palvella Baltian maiden lisäksi hyvin myös Suomen kuljetustarpeita

18 Rail Baltic Rail Baltic Feasibility Studyn valmistuttua vuonna 2011 hanketta lähdettiin käynnistämään aktiivisesti, mutta konkreettisia päätöksiä ei juuri saatu syntymään. Jo keväällä 2012 Rail Baltic - hankkeen pääkoordinaattori Pavel Telicka joutui kovistelemaan Liettuan vi- ranomaisia viivyttelystä Rail Baltic 1 - hankkeen kanssa. Telicka va- roitteli, että ei kai Liettua halua aiheuttaa hankkeeseen sellaisia vii- vytyksiä, jotka voisivat vaarantaa Liettualle myöhemmin myönnet- tävän rahoitusosuuden suuruuden Euroopan Komission rahoitus- päätöksissä. 10 Vuodet 2013 ja 2014 jatkuivat samaan malliin. Lukuisia julkilausu- mia ja julistuksia allekirjoitettiin, mutta ponnistelut Baltian maiden yhteisyrityksen perustamiseksi kaatuivat kerta toisensa jälkeen. Liettua on kyllä ollut halukas ottamaan vastaan yli miljardin euron edestä EU- rahoitusta, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Suurin kiistakapula neuvotteluissa on ollut Liettuan vaatimus Kau- nas- Vilna - poikittaisyhteyden lisäämisestä Rail Balticiin. Kiusallinen nyanssi tässä vuosikausia jatkuneessa kiistassa on se, että Liettua on riitauttanut asian Eestin ja Latvian kanssa, vaikka oikea keskus- telukumppani Liettualle olisi ollut Euroopan Komissio. Baltian maiden riitelyn surkuhupaisa huipentuma nähtiin tammi- kuussa 2014, kun Wall Street Journal raportoi Eestin liikenneminis- teri Johan Partsin kutsuneen liettualaisia neuvottelukumppanei- taan idiooteiksi. Parts puolustautui syyttämällä WSJ:tä käännösvir- heestä, hänen käyttämänsä vironkielen sanaa jobud ei olisi pitä- nyt kääntää idiootiksi, ja niinpä WSJ korjasi uutisensa otsikkoon sanan idiot tilalle sanan fool. Sanakirja tarjoaa eestinkielen sa- nan jobu suomennoksiksi sanoja dorka, tollo tai kusipää. Pieneksi diplomaattiseksi kriisiksi yltynyt sanasota Viron ja Liettu- an välillä saatiin lopulta anteeksipyyntöjen jälkeen sovittua. [Liite 4.] 10 baltica- coordinator- project- implementation- may- impact- talks- on- eu- assistance- to- lithuania

19 Moninaisten vaiheiden jälkeen Eestin, Latvian ja Liettuan liikenne- ministerit saivat kuitenkin allekirjoitettua RB Rail - yhtiön perusta- misasiakirjat lokakuussa Edeltäneiden kolmen vuoden aikana Baltian maiden neuvotteluissa nähtiin monenmoisia taktisia kuvioi- ta, aiheesta kiinnostuneet löytävät yhteenvedon viimeisten kolmen vuoden tapahtumista [Liite 1.]. Rail Baltic 2015 Uuden 1435 mm Rail Baltic - radan suunnittelu on nyt käynnissä Vi- rossa ja Latviassa. Tällä hetkellä selvitetään ratalinjauksia, ympäris- tövaikutuksia sekä maanhankintaan liittyviä kysymyksiä. Myös Liettuassa on tehty päätös Kaunasin ja Latvian rajan välisen yhtey- den linjaamisesta Panevezysin kautta, mutta tarkemmat suunnitel- mat esimerkiksi maanhankinnasta ovat vielä alkuvaiheessa. Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa esitettiin Rail Balticin to- teuttamista varten perustettavaksi Baltian maiden tasaosuuksin omistama yhtiö, ja RB Rail - yhtiö saatiinkin lopulta perustettua vii- me syksynä. Euroopan Komission edellyttää rahoittamiltaan moni- kansallisilta hankkeilta vahvaa ja uskottavaa maiden rajat ylittävä koordinointia, ja tässä piilee Rail Balticin mahdollinen heikkous. Baltian maiden neuvotteluissa RB Railille ei monien kompromissien jälkeen jäänyt kovinkaan paljoa valtaa vaikuttaa yksittäisten mai- den alueilla tehtäviin päätöksiin. 19

20 RB Rail ja Baltian maat ovat jättäneet Connecting Europe Facilitylle yhteensä 540 miljoonan euron arvoisen rahoitushakemuksen. Viron osuus on 213 miljoona euroa, Latvian 291 miljoonaa euroa ja Liet- tuan 28 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteisyritys RB Rail hakee oman toimintansa pyörittämiseen seitsemää miljoonaa euroa. 11 Liettuan hakemuksen vaatimattomuus on herättänyt hämmästystä, mutta ilmeisesti Liettuan rautatiet on tehnyt myös oman erillisen hake- muksensa, jonka suuruutta ei ole julkistettu. Heinä- elokuussa 2015 julkistettava rahoituspäätös lienee kuitenkin positiivinen. Sekä liikennekomissaari Bulc että ydinverkkokäytävän koordinaattori Trautmann ovat liputtaneet niin näkyvästi Rail Bal- ticin puolesta, että rahahanojen sulkeminen olisi yllätys. Samalla kun Tallinnasta Kaunasiin johtava Rail Baltic on muuttu- massa todellisuudeksi, nousee esiin Kaunasista Puolan rajalle ja sieltä edelleen Puolan puolelle Ełkin kaupunkiin johtavan 1435 mm radan huono kunto. Koordinaattori Trautmann nosti tämän yhtey- den kunnostamisen kiireellisyyden esiin joulukuussa 2014 julkis- tamassaan työsuunnitelmassa. 11 course.com/eng/transport/?doc=

21 RAIL BALTICIN MERKITYKSESTÄ Rail Baltic on Euroopan Unionin liikenneinfrastruktuurin kehittä- misen kärkihankkeita. Liikennekomissaari Violeta Bulc on toden- nut, että Baltia on EU:n liikenneverokoston musta aukko, jonka kuntoon laittamisella on kiire. Rail Balticin merkitystä voidaan tarkastella monelta eri kannalta, tässä muutama näkökulma: Suomalaisyritysten mahdollisuudet päästä mukaan Suomalaiset yritykset voivat päästä mukaan Rail Balticin suunnitte- luun ja rakentamiseen. Alkuvaiheessa Rail Balticiin liittyvät urakat ovat tyypillisesti ympä- ristövaikutusten arviointia, reittisuunnittelua, maanhankintaan liit- tyviä selvityksiä ja muita asiantuntijatehtäviä. Esimerkiksi La- kiasiantoimisto Sorainen teki toukokuun alussa sopimuksen Rail Balticin vaatimiin maanhankintoihin liittyvistä riskeistä Eestissä. Projektin edetessä kilpailutukseen tulee myös varsinaiseen radan- rakennukseen liittyviä urakoita, kuten ratapohjaan liittyviä maan- rakennustöitä, raiteiden, vaihteiden ja turvalaitteiden toimituksia sekä sähköverkkojen ja viestintäjärjestelmien toimituksia. Myös asemarakennuksiin, intermodaaliterminaaleihin ja muihin kiinteis- töihin liittyvät urakat tulevat olemaan mittavia. Rail Balticin merkitys Suomen ulkomaankaupalle Suomen ulkomaankaupan kilpailukyky paranisi Rail Balticin val- mistumisen jälkeen. Suomessa toimivat yritykset antavat lähempä- nä Eurooppaa toimiville kilpailijoilleen tasoitusta kuljetusten hi- tauden ja hinnakkuuden takia, ja Tanskan ja Saksan välille raken- nettava Fehmern Beltin tunneli lisää tätä tuskaa entisestään. Rauta- tiekuljetusten nopeus, päästöttömyys ja säänkestävyys ovat myös 21

22 merkittäviä etuja. Tällä hetkellä suurin osa ulkomaankaupastamme kulkee laivakulje- tuksina Eurooppaan, ja Tallinnasta alkava nopea rautatieyhteys Eu- rooppaan toisi teollisuudelle lisää valinnanvaraa. Erityisesti yhtey- det nopeasti kasvaville itäisen Keski- Euroopan markkinoille pa- ranisivat, ja tämä auttaisi Suomen vientiteollisuutta puolustamaan vahvaa asemaansa siellä. Kauppatasetilastot viimeisten 10 vuoden ajalta kertovat, että Suomen ylijäämäinen kauppatase sillä suunnal- la on ollut ulkomaankauppamme harvoja valopilkkuja. Rail Baltic balteille Baltian maille Rail Baltic olisi erittäin hyödyllinen. EU:n suurelta osin rahoittaman urakan toteutus tarjoaisi työtä paikallisille ihmi- sille ja yrityksille, ja valmistuttuaan Rail Baltic parantaisi paikallis- ten yritysten kilpailukykyä Euroopan markkinoilla. Toisaalta Liet- tuan ja Latvian valtio- omisteiset rautatieyhtiöt sekä satamaoperaat- torit pitäisivät tilanteen mieluiten ennallaan, ja kanavoisivat käytet- tävissä olevat investointirahat ensisijaisesti idänliikennettä palve- leviin ratkaisuihin. 22

23 Rail Baltic on Helsinki- Tallinna - tunnelin edellytys TalsinkiFix- projektin eli Helsinki- Tallinna - tunnelin kannalta Rail Balticin toteutuminen on SWECO:n viime helmikuussa julkista- man selvityksen 12 mu- kaan kynnyskysymys. Ilman Rail Balticia tun- nelista ei tulisi kannattavaa. Myös saksalaisen Spiekermann- Wegenerin tammikuussa 2013 julkaisema selvitys Eurooppatunne- lin vaikutuksista Viron ja Suomen talouteen esittää, että Rail Balti- cin ja tunnelin yhdistelmä vaikuttaisi erityisen suotuisasti Suomen talouteen. 13 Kuva: SWECO On todennäköistä, että Rail Balticin edetessä Suomessa aletaan ymmärtää nykyistä paremmin, ettei Helsinki- Tallinna tunnelissa suinkaan ole kysymys vain kahta pääkaupunkia palvelevasta hank- keesta vaan paljon laajemmasta projektista jonka merkitys yksin ulkomaankaupassa olisi pohjoista myöten koko Suomen kannalta valtava harppaus integroiduksi osaksi kiinteää säistä ja jäistä riip- pumatonta, nopeaa eurooppalaista liikenneverkkoa. Hankkeen kiinnostavuutta lisännee sekin, että siihen olisi todennäköisesti neuvoteltavissa merkittävä EU- rahoitusosuus. Euroopan Unioni Euroopan Unionin tavoitteena on rakentaa yhtenäinen talousalue. Rail Balticia rahoittava Connecting Europe Facility pyrkii poista- maan liikenteen pullonkauloja, ja Baltian halki kulkevan pohjois- etelä - suuntaisen rautatieyhteyden puute onkin selkeästi Euroopan Unionin alueella pahimpia puutteita. 12 Tallinna- tunneliyhteyden- esiselvitys- puoltaa- merenalaisten- rautatietunnelien- suunnittelun- jatkamista/ 13 wegener.de/pro/pdf/https_suw_finalreport.pdf 23

24 Euroja käyttävien maiden kartalla Baltian maat ja Suomi muodosta- vat EU:n koillisen ulottuvuuden, jonka integroiminen lähemmäksi Euroopan ydintä vaatii rautatieyhteyksien parantamista. Päästöt- tömän raideliikenteen edistäminen tukee myös EU:n ilmastopoliit- tisia tavoitteita. Venäjä Venäjä ei ole ottanut virallisesti kantaa Rail Balticiin, koska täysivaltaisten EU:n ja NATOn jäsenvaltioiden sisäisen liiken- neyhteyden rakentaminen ei varsinaises- ti ole Venäjän asia. Kremlin näkökantaa ei kuitenkaan tarvitse arvailla. Baltian maissa toimivat venäjänkieliset viestimet muistavat Rail Balticista uutisoidessaan aina tuoda esille, kuinka taloudellisesti kannattamaton tämä poliittisesti moti- Venäjän rautateiden (RZd) pääjohtaja Vla- dimir Jakunin on to- dennut, että Baltian maiden olisikin pa- rempi panostaa vain (Venäjän standardin mukaisen) mm raideverkon kunnos- sapitoon. voitunut hanke onkaan. Venäjän rautateiden (RZd) pääjohtaja Vla- dimir Jakunin on todennut, että Baltian maiden olisikin parempi panostaa vain (Venäjän standardin mukaisen) 1520 mm raidever- kon kunnossapitoon. 14 Ympäristö Ympäristön kannalta Rail Balticin rakentaminen olisi erittäin hyvin perusteltua. Rikkidirektiivi on toki vähentänyt Itämeren laivaliiken- teen päästöjä, mutta samalla Via Balticaa pitkin jyräävien rekkakul- jetusten määrä on jatkanut kasvuaan. Tallinkin tilastot kertovat että Helsingin ja Tallinnan välillä kuljetettavien konttien ja rekkatraile- rien määrä on kasvanut myös kuluvan vuoden aikana. 14 partner.ru/news/video/v- - iakunin- vyskazal- svoe- mnenie- otnositel%27no- stroitel%27stva- zheleznoi- dorogi- rail- baltica/&usg=alkjrhgy- - epzmpydjj3lu_rh2gdf32mvw/ 24

25 Huoltovarmuus Huoltovarmuus paranisi Rail Balticin myötä. Suomi on hyvin riip- puvainen kapeiden Tanskan salmien kautta tapahtuvista merikulje- tuksista, ja mahdollisen häiriön sattuessa Rail Baltic tarjoaisi yhden vaihtoehdon kuljetuksille. Baltian maiden ja EU:n huoltovarmuus paranisi myös. Venäjän näkökulmasta tilanne on hiukan toisenlai- nen. Baltian maiden taloudellinen riippuvuus Venäjän kuljetusten tuomasta liiketoiminnasta tukee Venäjän omaa huoltovarmuutta, kun taas Eestin, Latvian ja Liettuan tiiviimpi integroituminen län- teen vähentäisi Venäjän vaikutusvaltaa Baltiassa. Turvallisuuspolitiikka Turvallisuuspolitiikka on huoltovarmuuden jatke. Baltiassa on seu- rattu huolestuneina Ukrainan tapahtumia, ja NATO onkin lisännyt näkyvästi läsnäoloaan siellä. Rautatieyhteyksillä on suuri merkitys sotilaallisissa konflikteissa. Venäjän kannalta Baltian maat kattava mm raideverkko on hyvä asia, ja suunniteltu eurooppalaisen raideleveyden mm raideverkko olisi vähemmän hyvä asia. Muut kuljetusmuodot Muut kuljetusmuodot tietysti kärsisivät kuljetusten siirtymisestä raiteille. Itämeren laivaliikennettä hallitsevat varustamot eivät vält- tämättä pidä Rail Balticia hyvänä ajatuksena, mutta asia ei onneksi ole täysin mustavalkoinen. Rail Balticin avaaminen liikenteelle toisi todennäköisesti lisää liikennettä Suomen ja Tallinnan välille, ja mahdollisesti vähemmälle käytölle jäävän pitkän matkan liikentee- seen soveltuvan kaluston voi helposti siirtää muille reiteille. 25

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Olli Keinänen, chief adviser Helsinki-Uusimaa Regional Council May 18th, 2015 content 1. Rail Baltic confirmed, but

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. /Muistio 30.8.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä Välimerelle. Varsinkin

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Rail Baltica - Tulevaisuus jo tänään Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Rail Baltica - Tulevaisuus jo tänään Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Rail Baltica - Tulevaisuus jo tänään Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Rail Baltica Tulevaisuus jo tänään Rail

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011 44 Kiinteistö Oy Hopunkallio

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

146/02.01.03/2009 MHS 07.02.2011 14

146/02.01.03/2009 MHS 07.02.2011 14 Maakuntahallitus 14 07.02.2011 Maakuntahallitus 25 19.03.2012 Maakuntahallitus 57 15.04.2013 Maakuntahallitus 155 25.11.2013 Maakuntahallitus 111 15.09.2014 Maakuntahallitus 8 02.02.2015 :n (GHP) uudelleenorganisoinnin

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

MHS 07.02.2011 14. Mkj:n varamiehen ehdotus:

MHS 07.02.2011 14. Mkj:n varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus 14 07.02.2011 Maakuntahallitus 25 19.03.2012 Maakuntahallitus 57 15.04.2013 Maakuntahallitus 155 25.11.2013 Maakuntahallitus 111 15.09.2014 :n (GHP) uudelleenorganisoinnin valmisteluvaiheen

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 6 Tilinpäätös sekä tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2015 KH 31.03.2016 72 Kunnanhallituksen

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot