MEKANISTINEN FILOSOFIA. 2. Natura -- ars. 3. Kello metafoora Aristoteelinen fysiikka ja sen kritiikki

Transkriptio

1 MEKANISTINEN FILOSOFIA 1. Aristoteleen fysiikka ja sen kritiikki 2. Natura ars 3. Kello metafoora 4. Mekanistinen filosofia ja renessanssin naturalismi 5. Mekanistinen filosofia: aine & liike 6. Materian rakenne 7. Primaarit ja sekundaarit ominaisuudet 8. Mekanistinen filosofia & substantiaalinen muoto 9. Mekanistisen filosofian ongelmia 10. Mekanistinen filosofia ja matematiikka 1. Aristoteelinen fysiikka ja sen kritiikki Aristoteelinen fysiikka korvautuu mekanistisella filosofialla 1600-luvun kuluessa LIIKE: AF:n luonnollinen liike suoraan alas (maa ja vesi) tai ylös (ilma ja tuli) Muu liike väkivaltaista Luonnollinen liike: pyrkimystä kohti luonnollista paikkaa Teleologinen selitys: kappaleet pyrkivät johonkin 2. Natura -- ars Biologisia selityksiä: kuten tammenterho pyrkii tammeksi, kivi pyrkii toteuttamaan itseään liikkumalla alas Nämä teleologiset ja animistiset käsitykset joutuivat kritiikin ja pilkan kohteeksi Teleologian tilalle käsitys luonnosta KONEENA Mekanistinen filosofia Ajatus luonnosta koneena rikkoi AF:n keskeistä erottelua: natura ars Mekanistinen filosofia kielsi ko. erottelun 3. Kello metafoora Mekaaninen kello: useimmin käytetty metafoora luonnosta Näyttää elävältä ja järkevältä, mutta kaikki tietävät, ettei ole Koneet näyttivät tarkoitushakuisilta Poisti ihmeen luonnosta Mekanistiset selitykset kielsivät ajatuksen luonnossa olevasta tarkoituksesta Imupumppu: AF: luonto inhoaa tyhjiötä MF: paino 1

2 4. Mekanistinen filosofia ja renessanssin naturalismi MF:t vastustivat ajatusta okkultistisista voimista Renessanssin naturalismi: luonnollinen magiikka: kappaleet voivat vaikuttaa toisiinsa ilman kosketusta sympatia, antipatia (esim. astrologia) Ko. voimat salaisia okkultistisia Monet (mm. Kepler, Brahe) astrologeja, mutta monet MF vastustivat Renessanssin naturalismi: anima mundi Aine elämä MF: aine passiivista 5. Mekanistinen filosofia: aine & liike René Descartes ( ) Kaikki luonnonilmiöt voitiin selittää mekaanisilla ja materiaalisilla syillä Robert Boyle ( ): 2 grand principles : aine ja sen liike Syyn käsite: kosketus Erilaisia käsityksiä mekanistisesta filosofiasta Skeptisismi: kaiken epäily Järki hairahtuvainen, aistihavainto erityisen epävarma Ainoa varma asia: oma olemassaolo: cogito ergo sum Jumalan olemassaolon todistus Täydellinen olento Aine kuollutta joku liikutti sitä Universumi koostuu asioista, joita matemaattiset (geometriset) suureet voivat kuvata Kaikki ilmiöt voidaan selittää universaalien mekanististen periaatteiden pohjalta kappaleet: koko, muoto, liike ja vuorovaikutus Aineen ainoa määre ekstensio: fysiikka perustuu pelkkään geometriaan 2

3 magnetismi Aine voidaan jakaa loputtomasti Kappaleet koostuivat samasta aineesta, mutta erosivat toisistaan koon ja muodon suhteen Ihmisruumis: kone Elintoiminnot selitettiin mekanistisesti refleksi Robert Boyle ( ) 6. Materian rakenne universaali aine jakaantunut pienen pieniin partikkeleihin: korpuskuulit Korpuskuulit erosivat toisistaan: koko, muoto, liike Korpuskuulit muodostivat kaikki kappaleet Kappaleiden ominaisuudet selitettiin korpuskuulien erilaisilla koostumuksilla Varovainen esittämään spesifejä selityksiä Monet englantilaiset taipuvaisia puhumaan aineen aktiivisuudesta (mm. painovoima, magneetti) Monet uskoivat, että korpuskuulien ongelma ratkaistaisiin uuden mikroskoopin avulla Anton van Leeuwenhoek ( ) 3

4 Robert Hooke ( ): mikroskooppi lopettaa puheet okkultistisista ominaisuuksista paljastamalla small machines of Nature Monet sitä mieltä, että korpuskuulien maailma säilyy ihmisaistien tavoittamattomissa, ettei niiden totuutta voida havainnoilla todistaa 7. primaarit ja sekundaarit ominaisuudet MF yrittivät selittää kappaleiden havaittavia ominaisuuksia (kylmyys, makeus, punaisuus) Selittivät puhumalla korpuskuuleista, joita ei voinut havaita ja joilla ei ollut ko. ominaisuuksia. MF: heidän mekanistiset selitykset erityisen järkeviä Viittasivat todellisuuteen, joka vastoin arkihavaintoa. Galileo Galilei: kattila on kuuma, mutta kuumuus ei ko. kappaleen todellinen ominaisuus Primaarit ominaisuudet: muoto, koko, liike Sekundaarit ominaisuudet: jotka havaitsemme, esim: punaisuus - primaarit ominaisuudet aiheuttivat nämä Punaisuus yms. vain psykologisia impressioita Primaarit ominaisuudet aiheuttivat sekundaarit ominaisuudet (jotka siis subjektiivisia) Värit yms. Vain ihmismielessä: kaikki, mikä todella olemassa, ainetta ja sen liikettä Kvaliteetit ihmismielen tuote; vain kvantiteetit oikeasti olemassa Maailmassa siis vain ainetta (ekstensio) ja ajattelevaa ainetta (res cogitans), joka ei varsinaista ainetta koostui pelkästä ajatuksesta Eläimet vain koneita tai automaatteja Res cogitans: aine ja mieli erillisiä -> miehen ja naisen mielet samanlaisia Kuten kopernikaaninen maailmankuva, myös mekanistinen filosofia teki eron luonnonfilosofian ja arkiajattelun välille Mikromekaaninen todellisuus ensisijainen Aistit eivät kertoneet siitä, millainen maailma todella oli 4

5 8. Mekanistinen filosofia & substantiaalinen muoto MF kielsi aristoteelisen substantiaalisen muodon käsitteen Substantiaalinen muoto: se, joka teki asiasta siitä sen, mikä se oli Ne eivät olleet materiaalisia, mutta olivat todellisia entiteettejä Aristoteelinen luonnonfilosofia laadullista: asiat olivat, mitä olivat, koska niillä oli tiettyjä ominaisuuksia Aistihavaintomme aiheutui asioiden muodoista Laadullinen yhteys maailman ja aistihavainnon välillä Substantiaaliset muodot MF:n pilkan kohde MF: kappaleiden materiaalinen luonto on niiden luonto ei mitään muotoa, joka lisätty aineeseen 9. Mekanistisen filosofian ongelmia MF: heidän selitykset järkevämpiä Selitykset rakenteellisia: mikromekanismi Esim. lämpö: näkymöttömien korpuskuulien liike (vrt.käsien hieronta) Mutta kaikkea ei voitu selittää ymmärrettävillä vertauksilla Descartesin selitys näölle Oliko siis mekaanisten selitysten järkevyys mitään muuta kuin heidän sopimuksensa, että ne olivat järkeviä Esim. haju Ooppium: nukutti A: koska siinä nukuttava ominaisuus MF: koska siinä korpuskuulien mikrorakenne, joka vaikutti ihmisen fysiologiseen rakenteeseen tietyllä tavalla Mekanististen selitysten paremmuus perustui historiallisiin pikemminkin kuin filosofisiin syihin. 5

6 10. Mekanistinen filosofia ja matematiikka Vaatiko mekanistinen filosofia matemaattista kuvaa luonnosta? Hyvin vähän mekanistista filosofiaa matematisoitiin Matemaattisesti esitetyt lait eivät vaatineet mekanistisia syitä 1. Matemaattisesti esitetyt luonnonlait 2. Toiset epäilivät 3. matematiikka ei tarvitse mekanistisia syitä Newton Maailmankone totteli matemaattisia lakeja Matematiikka ja mekaniikka: uudenlainen luonnonfilosofia Sekä taivaan että maanpäällinen mekaniikka Maailmankaikkeus ääretön, jota hallitsi samat lait Universumia koskeva tieto objektiivista Absoluuttinen aika Absoluuttinen paikka Newton täydellisti Galilein ohjelman, mutta täydellistikö mekanistisen filosofian Gravitaatio (joka piti maailmaa koossa) oli matemaattinen, mutta sille ei löydetty fysikaalisia syitä: Matemaattiset mallit syrjäyttivät kausaaliselitykset Siis Newton puhui aineettomista aktiivisista voimista : mm. magneetti, sähkö, gravitaatio Jumala? Gottfried Wilheml Leibniz ( ): arvosteli Newtonia okkultisten voimien puolustamisesta Leibniz: ainoastaan mekanistinen selitys järkevä Newton: gravitaatio järkevä, vaikkei löydetty fysikaalista selitystä Merkitsikö Newtonin saavutus: 1. mekanistisen filosofian huippua 2. mekanistisen filosofian loppua 3. uuden tieteen alkua 6