Ruoveden kunnan erityisopetuksen kehittämissuunnitelma 2017-

Transkriptio

1 Ruoveden kunnan erityisopetuksen kehittämissuunnitelma Sivistystoimi 1

2 Koulutuksen järjestäjän tavoite: Suomen perusopetuslaki korostaa koulutuksen integraation ensisijaisuutta. Lainsäädäntömme lähtee ajatuksesta, että opetus järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä myös silloin, kun oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen (Perusopetuslaki ja -asetus). Integraation käsite merkitsee toimenpiteitä, joissa yleisopetuksesta pois siirretyt oppilaat pyritään palauttamaan takaisin tavallisiin luokkiin, pois segregoivista, eli pois sulkevista oppimisjärjestelyistä. Segregaatiossa erityistarpeiset oppilaat opiskelevat erillisissä erityiskouluissa tai erityisluokilla. Integraation lähtökohtana on yksi yhteinen koulu, joka on alusta asti sellainen, ettei ketään tarvitse sulkea sen ulkopuolelle. Tämä näkemys viittaa selkeästi inkluusion käsitteeseen. Inklusiivisessa koulussa oppilaita ei siirretä lainkaan erityisluokalle tai erityiskouluun, vaan oppilaat halutaan liittää ensimmäisestä kouluvuodesta lähtien yhä lujemmin omaan luokkayhteisöön tarvittavien tukitoimien avulla. Osittaisessa integraatiossa oppilas ei opiskele täysaikaisesti erityisluokalla, muttei myöskään täysiaikaisesti yleisopetuksessa. Useat tutkimukset osoittavat, että lapset ja nuoret oppivat ja kasvavat ryhmän jäseninä. Osallisuus koulussa on kuulumista johonkin ryhmään sekä yhteenkuuluvuuden kokemusta. Ympäristö, jossa oppilas opiskelee, on yksi kouluelämän laatuun ja koulussa viihtymiseen ja opinnoissa menestymiseen vaikuttavista monista tekijöistä. Hyvinvoinnin, terveen kasvun ja kehityksen perustana on tietoisuus kuulumisesta johonkin ryhmään. Erityistarpeet oppimisessa eivät saa olla esteenä tämän tietoisuuden lisäämiselle. Osittaisen integraation pyrkimyksenä on oltava oppilaan siirtyminen vähitellen kokonaan yleisopetuksen oppilaaksi. Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professorin Timo Saloviidan mukaan erityisluokkien on havaittu heikentävän oppimistuloksia. Saloviidan mukaan vuosina erityisopetuksen määrä Suomessa lähes kolminkertaistui vajaasta kolmesta prosentista 8,5 prosenttiin. Professorin mukaan erityisopetus on lasten erottelua ja epätasa-arvoista kohtelua. Hänen mukaansa oppilaan tulee saada tarvitsemansa tukea oppimisen pulmiin, mutta kotiluokassaan. Professorin mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus omaan yleisopetuksen luokkaan, jossa tutkitusti oppimistulokset paranevat useita tukimuotoja hyödynnettäessä. Opettajien on hänen mukaansa pystyttävä muuttamaan asenteitaan erityistarpeisia lapsia kohtaa. 2

3 Perustuslain 6 :n (731/99) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esim. terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Muuten kyse on syrjinnästä. Oppilaan tuki perusopetuksessa Perusopetuslain muutos (642/2010) jolla täydennettiin mm. oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyviä pykäliä, tuli voimaan Muutoksella parannettiin oppilaan oikeutta saada oppimisessaan tukea mahdollisimman varhain ja suunnitelmallisesti. Tilapäisesti opinnoissaan jälkeen jääneellä oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta. Jos oppimisessa tai muussa koulunkäynnissä on vaikeuksia, oppilaalla on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (ns. yleinen tuki, 16 ). Mikäli oppilas tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on hänelle annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti(16a ). Mikäli tehostettu tuki ei riitä, tulee tehdä päätös erityisen tuen antamisesta (17 ). Tämän päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (17a ). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Pidennetty oppivelvollisuus ei välttämättä tarkoita, että oppilaan tulee opiskella erityisluokassa. Jokaisen lapsen kohdalla opetusjärjestelyt tulee harkita tapauskohtaisesti. Edellä mainittujen syiden vuoksi on syytä tarkastella myös Ruoveden yhtenäiskoulun erityisopetuksen tilaa ja määritellä sen kehittämistarpeita. Nykyisen toimintamallin mukaan koulussa toimii kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, toinen luokilla 1-6 ja toinen luokilla luokkien erityisopettaja toimii kunnassa myös ns. kiertävänä erityisopettajan, jolloin hän hoitaa myös kahden kyläkoulun erityisopetuksen. Näiden lisäksi koulussa toimii myös EHA-erityisluokka ja erityisluokanopettaja, joka opettaa ryhmässään 1-9 luokan oppilaita. Tämän ryhmän maksimikoko voi olla 8 oppilasta. Lv ryhmässä on kuusi (6) oppilasta. Koulussa toimii myös kuusi ( 6) koulunkäynnin ohjaajaa. Erityisesti tätä erityisluokkamuotoista erityisopetusta on syytä tarkastella kriittisesti, sillä yllä kuvatun lainsäädännön mukaisesti erityisluokanopettajien työ muuttuu yhä enemmän luokkamuotoisesta opetuksesta samanaikaisen opetuksen antamiseen yhteistyössä aineenopettajien ja luokanopettajien kanssa. Integroimalla erityisoppilaita yleisopetuksen luokkiin ja järjestämällä tarvittava tuki (henkilökohtainen tai luokkakohtainen avustaja, tukiopetus, erityisopettajan henkilökohtaiset tai samanaikaispalvelut sekä muut tukimuodot) sinne, tuetaan oppilaan itsetunnon kehittymistä, sosiaalista kasvua ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. Useat tutkimustulokset tukevat näitä väitteitä (esim. Dessemontet, 2011; Wang 1984; Kvalsund & Bele, 2010; Leinhard, 1980; Madge, Affleck, Lovenbraun,1990). Samalla pystytään myös pitämään luokkakoot kohtuullisina, sillä esim. pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan ryhmässä voi olla enintään 20 oppilasta. 3

4 Osittaisessa integraatiossa (jota Ruovedelläkin paljon toteutetaan erityisluokan oppilaiden kohdalla) erityisoppilaan kouluarkea leimaa osittain erityisluokalla ja osittain yleisopetuksessa opiskelu. Oppilas ei opiskele täysiaikaisesti erityisluokassa, muttei myöskään yleisopetuksen luokassa. Pysyviä ystävyyssuhteita ei synny. Siirtymät päivän aikana ryhmästä toiseen voivat rikkoa oppilaan turvallisuuden tunnetta koulupäivän aikana ja juuri ne oppilaat, jotka tarvitsivat eniten jatkuvuutta ja struktuuria, siirtyivät ryhmästä toiseen, jopa useita kertoja päivän aikana. Saattamalla erityisluokanopettajan osaaminen laajemman oppilasjoukon tukemiseen esim. lisäämällä luokassa tapahtuvaa samanaikaisopetusta, jolloin luokassa opettaa paitsi luokanopettaja tai aineenopettaja, myös erityisopettaja, mahdollistuu myös lahjakkaiden oppilaiden parempi tuki. Näin saadaan erityisopettajien työpanosta kohdennettua laajemmalle oppilasjoukolle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ruoveden kolmen erityisopettajan työpanos lv on yhteensä 78 viikkotuntia. Tästä määrästä 10 viikkotuntia käytetään kyläkoulujen oppilaiden erityisopetukseen (ns. kiertävä erityisopettaja). Ruoveden yhtenäiskoulun käyttöön jää 68 viikkotuntia, joista 26 menee erityisluokanopettajan luokkamuotoiseen opetukseen 6 oppilaalle. Koko muulle oppilasmäärälle jää siis 42 viikkotuntia. Toteutettaessa osittaista integraatiota erityisluokanopettajalla saattaa hetkittäin olla luokassaan kerralla vain 1-3 oppilasta henkilökohtaisine avustajineen. On perusteltua kysyä onko hänen osaamisensa ja työpanoksensa maksimaalisessa käytössä? Tavoitteena Ruovedellä on erityisopetusjärjestelyjä kehittämällä/muuttamalla saavuttaa parempaa tuottavuutta, eli suunnata myös erityisluokanopettajan työpanosta /osaamista kahden muun erityisopettajan tavoin a) samanaikaisopetukseen eri luokissa, b) jakaa oppilasryhmiä luokanopettajien ja aineenopettajien kanssa nykyistä enemmän niin, että myös lahjakkaat oppilaat ja heidän tarpeensa voitaisiin paremmin huomioida, c) osa-aikaiseen ja yksilölliseen erityisopetukseen ja d) auttaa poikia pysymään nykyistä paremmin yleisopetuksessa mukana. Tosiasia on, että v suomalaisista peruskoululaisista 7,6 %:lle oli tehty erityisen tuen päätös. Heistä 69% oli poikia. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on syytä muuttaa erityisluokanopettajan virka erityisopettajan viraksi, jolloin myös hänen osaamisensa olisi nykyistä laajemmin koko koulun käytössä. Toimimalla näin, saadaan koko yhtenäiskoulun ero-resurssiksi 42 viikkotunnin sijaan 68 viikkotuntia. Samalla on syytä tarkastella henkilökohtaisten avustajien roolia. Miten luokkatilanteissa heidän osaamistaan voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää opettajan apuna? Erityistarpeisen oppilaan kohdalla, jonka oppimisprosesseja henkilökohtainen avustaja tukee, on syytä myös pohtia keinoja, joilla oppilaan itsenäistymistä tuetaan hänen mahdollisuuksiensa mukaan. 4

5 On myös huomattava, että kahdella Ruoveden kyläkoululla integraatio toteutuu jo nyt luonnikkaana osana koulujen arkea. 3. Koulun toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Yhtenäiskoulussa on jo nyt yleisenä käytäntönä, että EHA-luokan oppilaita integroidaan yleisopetukseen taito-ja taideaineissa alkaen EHA -oppilaiden opetus on järjestetty täysin yleisopetuksessa, minne tarvittava tuki järjestetään. Kuten jokaisen tukea tarvitsen oppilaan kohdalla, oppilaiden tuen tarve määritellään yksilöllisesti pedagogisessa asiakirjassa. Näin myös erityisluokanopettajan virka muutetaan erityisopettajan viraksi alkaen. Toiminnallisessa integraatiossa eri opetusmuodot käyttävät yhteisiä resursseja, toimivat yhteistyössä ja tekevät yhteistyötä. Erityisopettajien työ koostuu jatkossakin sekä klinikkamuotoisesta pienryhmäopetuksesta, mutta myös samanaikaisopetusta on tarkoitus lisätä. Joskus jopa yksilöllinen erityisopetus on tarpeen. Samanaikaisopetuksen lisääminen on keskeinen uuden opetussuunnitelman tavoite ja sitä pyritään lisäämään opetusmuotona. Samanaikaisopetuksen etuna on, että erityisopettajien laaja osaaminen saadaan hyödynnettyä oppimisessa. Erityisopettajan läsnäolo luokassa lisää luokanopettajien ja aineenopettajien erityisopetuksen taitoja, kun toimivia käytäntöjä jaetaan. Vertaisoppimisessa opettajat oppivat toisiltaan uusia taitoja arjen työssä. Erilaisten oppilaiden läsnäolo luokan täysivaltaisina jäseninä lisää myös koulun sosiaalista ja psykologista integraatiota. Tämä tarkoittaa kaikkien osallistujien kehittymistä, hyväksymistä, myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä. Peruskoulun jälkeen korostuu yhteiskunnallinen integraatio, joka tarkoittaa yksilön sijoittumista yhteiskuntaan yhteisön täysvaltaisena jäsenenä. Tämän onnistumisessa on tärkeää kaikkien opettajien sekä oppilashuollon henkilöstön työpanos. Oppilaanohjaajan rooli on tämän onnistumisessa keskeinen kaikkien oppilaiden osalta. Ruoveden yhtenäiskoulun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluu rehtori, laajaalaiset erityisopettajat, kuraattori, terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä oppilaanohjaaja. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu muutaman kerran lukukaudessa, ja sen kokouksen aiheina ovat koulun yleiset oppilashuoltoon liittyvät kysymykset. Tämän lisäksi Yhtenäiskoulussa kootaan yksittäisen oppilaan oppilashuollon piiriin kuuluvissa asioissa erikseen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmä on yleensä pienempi kuin yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä ja siihen kuuluu yleensä myös luokanvalvoja. Näitä tapaamisia voi koululla olla useitakin saman viikon aikana. Tämän uuden erityisopetuksen suunnitelman mukaan myös ent. EHA-opettaja kuuluu alkaen yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään. Integraation onnistunut toteutuminen edellyttää myös luokanopettajien ja luokanvalvojien kouluttamista. Valtaosalla opettajista ei ole riittävää taitoa suunnitella opetustaan 5

6 vastaamaan erityisoppilaan tarpeisiin. Monella opettajalla on puutteellinen tiedollinen ja taidollinen osaaminen toteuttaa erityisopetusta. Yksi keskeinen keino onnistuneeseen integraatioon, on opettajan kyky eriyttää opetusta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kaikki oppilaat eivät tee oppitunnilla samoja tehtäviä, vaan tehtäviä on mukautettu oppilaan taitojen ja osaamisen suhteen. Myös oppilaan arviointiprosesseja on uudistettava. Opettajien taidot toki karttuvat erityisopettajan ollessa samanaikaisopettajana, mutta tämä ei riitä. On tehtävä Benchmarking -vierailuja eri kouluihin sekä mahdollistettava yksilöllinen kouluttautuminen. Joinakin VESO-päivänä olisi tarpeen järjestää koko kouluyhteisölle erityisopetukseen liittyvä koulutus. Tähän täydennyskoulutukseen tarvittava summa on yhteensä , mutta se jakautuisi kolmelle eri lukuvuodelle. Koulutuksen järjestäjä arvioi jatkuvasti erityisopetuksen resursseja ja kohdentaa niitä tarpeiden mukaan. Tarkoituksena on saada resurssit maksimaaliseen käyttöön joustavien ratkaisujen avulla. Näitä resursseja arvioidaan oppilaslähtöisesti. Tuen tarve ei säily yksittäisellä oppilaalla peruskoulun aikana aina samana ja siksi tuen kohdistumista on myöskin arvioitava lukuvuosittain. Oppilaan tuki uudessa mallissa erityisopettajat koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä oppilas luo/ aineenopettajat koulunkäynnin ohjaajat asiantuntijaryhmä Mallissa koko toiminnan fokuksessa on oppija ja hänen oppimisensa. Kuuluminen omaan kotiluokkaan ja tuen tuominen sinne, mahdollistaa pysyvien ystävyyssuhteiden syntymisen oppilaiden välille, se estää sosiaalista syrjäytymistä ja tiivistää tukiverkoston toimijoiden 6

7 yhteistyötä ja työnjakoa. Tuen mallin toimijoiden tehtävät ja vastuut tulee sopia ja kirjata ylös. 4. Ruoveden kunnan erityisopetus Kyläkouluilla on lv järjestetty erityisopetus kiertävän erityisopettajan avulla niin, että hän on yhden päivän viikossa kummassakin kyläkoulussa. Pekkalan koulun yhdellä luokanopettajalla on nyt myös erityisopettajan pätevyys, joten yksi mahdollisuus tulevaisuudessa olisi myös hänen osaamisensa hyödyntäminen niin, että hänen opetusvelvollisuuteensa liitettäisiin viikkotuntipohjainen resurssi ja hän hoitaisi Pekkalan koulun erityisopetuksen. Näin kiertävältä erityisopettajalta vapautuisi entistä enemmän resurssia yhtenäiskoulun käyttöön, koulun resurssin noustua 73 viikkotuntiin. Samoin päiväkodinjohtaja on kouluttautumassa erityislastentarhaopettajaksi, joten tulevaisuudessa myös hänen osaamistaan pystytään hyödyntämään varhaiskasvatuksessa ja esikoulussa. 5. Opettajien täydennyskoulutussuunnitelma Opetussuunnitelmatyön edetessä ja lopulta valmistuttua v.2019 on syytä luoda pitkäkestoinen opettajien täydennyskoulutussuunnitelma. Se voisi jakaantua kolmeen osioon: 1)Opettajan pedagoginen osaaminen ja erilaisten oppijoiden kohtaaminen -monipuoliset opetusmenetelmät -digiosaaminen -eriyttäminen -yhteistoiminnallinen oppiminen -monipuolinen oppilasarviointi - ym.ym. 2)Työyhteisö uudessa koulun toimintamallissa - uusi toimintakulttuuri -koulun pelisäännöt -kodin ja koulun yhteistyö -työhyvinvointi -ym.ym. 7

8 3)Opetussuunnitelman kehittäminen -opetussuunnitelman arviointi -opetussuunnitelman pullonkaulat -koulutuksen lainsäädännön uudistuminen ym.ym. Rehtori laatii yhdessä opettajan kanssa 2-3 vuoden mittaisen täydennyskoulutussuunnitelman, johon valitaan sisältöjä kaikista edellä mainituista kategorioista opettajan ammatillisen kehittymistarpeen mukaan. Opettajat vierailevat naapurikuntien kouluissa tutustumassa esim. samanaikaisopetukseen tai eriyttämisen toimintatapoihin (= benchmarking). Täydennyskoulutussuunnitelmaan varataan edellä esitetty määräraha, joka jakaantuu kahdelle vuodelle. Määrärahasta korvataan matkakuluja, sijaiskuluja tai ilmoittautumiskuluja. Täydennyskoulutukset pyritään järjestämään pääosin joko Vesopäivinä tai työpäivien aikana. Täydennyskoulutussuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. 8