SELVITYS KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINNON TYÖELÄMÄVASTAAVUUDESTA JA OSAAMISTARPEESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINNON TYÖELÄMÄVASTAAVUUDESTA JA OSAAMISTARPEESTA"

Transkriptio

1 SELVITYS KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINNON TYÖELÄMÄVASTAAVUUDESTA JA OSAAMISTARPEESTA

2 Opetushallitus, Tuija Öystilä, Meri Kaila-Sayeed ja Marja-Liisa Visanti Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN-13: ISBN-10: X Opetushallitus, 2006

3 SAATTEEKSI Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto tuli koulutusrakenteeseen uutena tutkintona vuonna Kolmivuotisen perustutkinnon tavoitteita ja sisältöjä suunniteltaessa otettiin huomioon koulutusrakenteesta poistuvien koti-, laitos- ja puhdistuspalvelualan perustutkinnon (2 v) sekä koti-, laitos- ja puhdistuspalvelualan opistotutkinnon (4 v) kotitalous- ja kuluttajapalveluihin erikoistava osaaminen. Kotitalouspalvelut oli voimakkaimmin kasvava palveluala 1990-luvulla, ja näköpiirissä oli kysynnän kasvun jatkuminen myös tulevaisuudessa. Vuonna 1997 alkanut kotitaloustyön verovähennyskokeilu on sittemmin vakinaistunut, mikä on lisännyt merkittävästi kotityöpalvelujen kysyntää. Kahdeksassa Euroopan maassa tehty tutkimus kotityöpalvelujen kysynnästä ja tarjonnasta valmistui vuonna Tämän tutkimuksen yhteydessä otettiin käyttöön suomenkielinen käsite kotityöpalvelu, jolla tarkoitetaan eri-ikäisten, erilaisissa elämäntilanteissa ja ympäristöissä elävien ihmisten arkipäivän auttamista sellaisissa tehtävissä, joissa ei tarvita sairaanhoitoalan ammattikoulutusta. Tutkimuksen mukaan kotityöpalvelualan tavoitteena ovat markkinakelpoiset, helposti ostettavat ja monipuoliset palvelukokonaisuudet erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Tarjottavat palvelut siirtyvät toteutettaviksi alan muuttuvissa ympäristöissä, kodeissa. Tämä asetti kehittämisvaateita kotityöpalvelujen toteuttamistavoille ja sen myötä koulutukselle. (Härkki, T. & Raijas, A. Vapaa-ajan palveluista arjen palveluihin. Kotityöpalvelun vuosituhat näkökulmia kehittämiseen. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos: Selvityksiä nro 9, ) Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnolla on pyritty vastaamaan kotityöpalvelujen koulutushaasteeseen. Tutkinnon ammattialaa laaja-alaistettiin kodinomaisten laitosten moniosaajien sekä kotitalouspalvelujen ja -hyödykkeiden myynnin ja neuvonnan osaamiseen. Tämän selvityksen tarkoituksena oli saada vastausta kysymykseen, vastaako kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto kaksine koulutusohjelmineen sisällöltään työelämän osaamistarpeita ja onko ko. ammatillinen peruskoulutus työelämän odotusten ja muutosten suuntainen. Selvitys tukee koulutuksen laadullista ennakointia, jonka avulla pyritään tunnistamaan koulutus- ja osaamistarpeita koulutuksen rakenteita ja sisältöjä uudistettaessa. Selvityksessä määritettiin valmistuneiden sijoittumisprofiili eli mihin tehtäviin ja työpaikkoihin valmistuneet ovat sijoittuneet ja heidän osaamisprofiilinsa eli osaaminen suhteessa työn ja työpaikan vaatimuksiin. Kyselyt suunnattiin kolmelle taholle: valmistuneille, oppilaitoksille ja työnantajille. Myös avointen kysymysten ja vastausten

4 kautta saatiin mielenkiintoista ja välitöntä palautetta koulutuksen kehittämistyöhön. Tämän osaamistarveselvityksen on tehnyt ja raportin laatinut restonomi (AMK) Tuija Öystilä Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen linjan tilauksesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on antanut teknistä tukea. Selvityksen koordinaattorina ovat toimineet ylitarkastaja Marja-Liisa Visanti yhdessä alakohtaisen asiantuntijan ylitarkastaja Meri Kaila-Sayeedin kanssa. Kyselylomakkeet ja kyselyjen suuntaaminen on suunniteltu yhdessä tutkijan kanssa. Niitä ovat kommentoineet kiinteistö- ja puhdistuspalvelujen koulutustoimikunta sekä sen kotityöpalvelujen jaosto. Selvitys on muokattu nettijulkaisuksi ja se siirretään myös Opetushallituksen ennakoinnin sähköiseen tietopalveluun Enstiin. Tarkoituksena on, että selvityksen metodiikkaa voidaan yleisesti hyödyntää vastaavissa ennakointihankkeissa koulutussuunnittelun eri tasoilla ja alueilla. Marja-Liisa Visanti Ylitarkastaja Meri Kaila-Sayeed Ylitarkastaja

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 7 Tuija Öystilä RAPORTTI KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINNON TYÖELÄMÄVASTAAVUUDESTA JA OSAAMISTARPEESTA TEHDYSTÄ SELVITYKSESTÄ KOULUTUKSEEN 3 tietoja 4 Tutkinnon 5 Tutkinnon 6 Työssäoppiminen KYSELYJEN SUORITTAMINEN Oppilaitoskysely Kysely tutkinnon suorittaneille Kysely työnantajille ja työpaikkaohjaajille 14 HAKIJAT, VALITUT JA VALMISTUNEET Hakijat ja valitut Tutkinnon vetovoimaisuus Tutkinnon suorittaneet ja opintonsa keskeyttäneet 20 VALMISTUNEISTA JA TYÖNANTAJISTA Tutkinnon suorittaneiden taustatiedot Työnantajien taustoja Toimialat, ammattinimikkeet ja työtehtävät Tutkinnon tunnettuus 29 suorittaneiden työllistyminen Tilanne valmistumisen jälkeen Tutkinnon suorittaneiden nykyinen tilanne Työllistymisen esteitä ja ongelmia Työn ja koulutuksen vastaavuus Työnantajien näkemyksiä työtilanteen kehittymisestä 37 suorittaneiden työpaikat ja työsuhteen laatu Työtehtävät Työsuhteen laatu Erityisopiskelijoiden työpaikat ja tehtävät 43 ja valinnaiset opinnot Työssäoppimispaikat ja niiden saanti Valmistuneiden kokemuksia työssäoppimisesta Työpaikkaohjaajien antama palaute Valinnaiset opinnot 49

6 7 Tutkinnon 8 Palautetta työelämävastaavuus Oppilaitosten näkemyksiä ammatillisista opinnoista Valmistuneiden kokemuksia valmiuksista työelämään Työnantajille tärkeät osaamisalueet Osaamisen arviointi Oppilaitosten saama palaute työnantajilta Valmistuneiden toiveita opintoihin Työnantajan ammattitaitotoiveita 63 ja kehittämisideoita Oppilaitosten palaute Tutkinnon suorittaneiden palaute Palaute työnantajilta 71 LIITTEET 73 Liite 1. Oppilaitoskyselyn saatekirje ja kyselylomake 73 Liite 2. Kyselyn saaneet oppilaitokset 76 Liite 3. Kysely tutkinnon suorittaneille 78 Liite 4. Valmistuneiden kyselyn saaneiden oppilaitokset 86 Liite 5. Kysely työnantajille ja työpaikkaohjaajille (postikyselylomake) 87 Liite 6. Työssä olevien työtehtävät 95 Liite 7. Valinnaiset opinnot 97 Liite 8. Osaamisalueiden tärkeys toimialoittain 101 Liite 9. Työntekijöiden ja työssäoppijoiden osaaminen 104

7 TIIVISTELMÄ Meri Kaila-Sayeed Selvitys kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon työelämävastaavuudesta ja osaamistarpeesta tehtiin kyselytutkimuksena, jonka tuloksista selvityksen tekijä Tuija Öystilä on laatinut laajan ja seikkaperäisen raportin. Tämä tiivistelmä on lyhyt kuvaus kyselyn tuloksista sekä tulosten perusteella tehdyistä johtopäätöksistä ja kehittämisehdotuksista. 1 TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena oli saada kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnosta seuraavanlaista tietoa: 1. Millainen on tutkinnon vetovoima (hakeutuminen, keskeyttäminen)? 2. Miten hyvin tutkinto vastaa työelämän odotuksia? 3. Millaisiin tehtäviin tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet? 4. Millaista osaamista tutkinnon ammattialalla vaaditaan? 5. Miten tutkinnon rakennetta, nimikkeitä ja sisältöä tulisi kehittää? 2 TOTEUTUS Kohderyhmittäin laaditut kyselylomakkeet päätettiin lähettää kaikille kotitalousja kuluttajapalvelujen perustutkinnon koulutusta vuosina tarjonneille oppilaitoksille, kaikille tutkinnon vuosina suorittaneille sekä otantana työpaikoille, joissa tutkintoa suorittavat olivat olleet työssäoppimassa tai joihin tutkinnon suorittaneiden tiedettiin sijoittuneen töihin. Kysely lähetettiin 52 oppilaitokselle, joista 31 vastasi (vastausprosentti 60 %) 321 tutkinnon suorittaneelle, joista 108 vastasi (vastausprosentti 34 %) 170 työpaikoille, joista 48 vastasi (vastausprosentti 29 %). 3 TULOKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tähän on koottu joitakin kyselyn tuloksia ja johtopäätöksiä vastauksina tavoitteina oleviin kysymyksin. Yksityiskohtaiset tulokset ovat luettavissa varsinaisesta raportista.

8 3.1 Millainen on tutkinnon vetovoima? Tutkinnon vetovoimaisuutta kuvasivat kyselyssä koulutukseen hakeutuneiden, aloittaneiden ja keskeyttäneiden määrät. Kyselyyn vastanneiden oppilaitosten mukaan koulutukseen hakeutui vuosina yhteensä 2526 henkilöä, joista n. 45 % oli ensisijaisia hakijoita. Koulutukseen valittiin kaikkiaan 1473 henkilöä ja eniten valittuja oli vuonna v Valituista oli miehiä 13 %. Koulutuksen keskeytti 395 opiskelijaa, mikä on n. 25 % koulutuksen aloittaneista. Keskeyttämisen syyksi mainittiin yleisimmin väärä alan valinta. Useimmin opinnot keskeytettiin v Vastanneiden mukaan tutkinnon suoritti vv yhteensä 492 henkilöä, joista 13 % oli miehiä. Tutkinnon vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä kysyttiin erillisellä kysymyksellä. Vastausten mukaan vetovoimaisuutta nostavia tekijöitä olivat tutkinnon monipuolisuus, tunnettuuden lisääntyminen ja hyvä työllistyminen sekä alan ihmisläheisyys. Vetovoimaisuutta vähensi se, ettei alaa tai koulutusta tunneta, sekä huono tutkintonimike ja alan huono arvostus. Tutkinnon vetovoima osoittautui koulutustarjontaan nähden kohtalaisen hyväksi, sillä hakijoita oli lähes kaksinkertainen määrä koulutukseen valittujen määrään verrattuna. Tosin kaikki koulutukseen otetut eivät olleet ensisijaisia hakijoita, sillä heitä oli vähemmän kuin aloittaneita. Keskeyttämisen melko suuri määrä saattaa osittain selittyä sillä, että ala ei ollut hakijan ykköstoiveena. Joistakin vastauksista ilmeni, että opiskelijoille oli annettu heidän mielestään liian optimistisia lupauksia työllistymisestä. Kysely kohdistui ensimmäisiin koulutettaviin opiskelijaryhmiin, jolloin tutkinnon tunnettuus oli alhaisimmillaan. Samanaikaisesti kotityöpalvelut alana oli saamassa jalansijaa ammatillisessa työkentässä. Uuden tutkinnon markkinointi työelämälle ja opiskelijoille vaatii aikaa. 3.2 Miten hyvin tutkinto vastaa työelämän odotuksia? Oppilaitoksia pyydettiin ilmoittamaan valmistuneiden opiskelijoiden työelämään sijoittuminen. Myös valmistuneilta kysyttiin heidän sijoittumistaan työelämään tutkinnon suorittamisen jälkeen ja heitä pyydettiin arvioimaan opintojensa työelämävastaavuutta. Oppilaitosten ilmoituksen mukaan valmistuneista n. 40 % työllistyi koulutustaan vastaavalle alalle. Kaikista työllistyneistä vajaa kolmannes (29 %) ilmoitti opintojen vastaavan hyvin ja vähän yli puolet (53 %) oli sitä mieltä, että opinnot vastaavat osittain heidän työtään. Vajaa puolet (46 %) työllistymättömistä ilmoitti, ettei alan töitä ole lähiseudulla tarjolla ja saman verran (46 %) ilmoitti, ettei koulutusta tunneta tai se tunnetaan huonosti. Noin neljännes (26 %) ilmoitti työllistymisen esteeksi kotitalousyrittäjän tutkintonimikkeen.

9 Alla on kooste tutkinnon suorittaneiden esittämistä arvioista opintojen eri osa-alueiden työelämävastaavuudesta. Asteikolla 1 5 annettujen vastausten keskiarvot on esitetty valmiuksina koulutusohjelmittain. Kotitalouspalvelujen koulutusohjelmassa seuraavat valmiudet vastasivat parhaiten työelämän vaatimuksia: toimia kodinomaisessa laitoksessa (ka 4,14), asiakaspalvelu ja myynti (3,60), toimia pitopalveluyrityksessä (3,53), tuottaa kotityöpalveluja kannattavasti (3,51), myydä ja markkinoida tuottamiaan palveluja (3,18). Heikoimmin työelämää vastaavat valmiudet: yrityksen taloushallintaan liittyvä tieto (2,50), yrityksen perustamiseen liittyvä tieto (2,80), liikeidean ja tuotteen kehittämiseen liittyvä tieto (2,82) ja yrittäjänä toimiminen (2,83). Kuluttajapalvelujen koulutusohjelmassa seuraavat valmiudet vastasivat hyvin työelämän vaatimuksia: neuvoa kuluttajia hyödykkeiden ja palvelujen hankinnassa ja käytössä (3,60), toimia kaupallisessa yrityksessä (3,55), ymmärtää kuluttajien sekä kotitalouksien taloudellisen toiminnan periaatteita (3,37), kertoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista (3,33), ymmärtää kuluttamiseen liittyvät asiat valmistajien, kaupan ja kuluttajan näkökulmasta (3,52). Opintojen työelämävastaavuus riippuu siitä, mihin tehtäviin ja mille toimialalle tutkinnon suorittanut on työllistynyt tai mennyt opiskeluaikana työssäoppimaan. Noin 80 % työllistyneistä kuitenkin ilmoitti opintojensa vastaavan työtään kokonaan tai osittain. Laaja-alaista osaamista pidettiin myönteisenä asiana. Tutkinnon suorittaneiden mielestä kotitalouspalvelujen koulutusohjelma antaa huonoimmat valmiudet yritys- ja liiketoimintaan kotitalousyrittäjän tutkintonimikkeestä huolimatta. Yrittäjyyttä ja yritystoimintaosaamista tulisi lisätä koulutukseen. Kuluttajapalvelujen koulutusohjelmasta annetut vastaukset osoittivat, että koulutus antaa melko hyvät valmiudet kaupan alalla toimimiseen ja kuluttajien neuvomiseen ja opastamiseen. Vastauksia tulee kuitenkin tulkita varauksellisesti, sillä vastaajien määrä on varsin pieni. Uusi tutkinto profiloituu eri tavalla kuin aiempi koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, jossa oli kolme suuntautumisvaihtoehtoa. Työnantajien odotukset saattoivat olla ylimitoitettuja. Tutkintonimike kotitalousyrittäjä saattoi herättää työelämän edustajissa vääriä mielikuvia tutkinnon suorittaneen osaamisprofiilista. Työpaikan edustajat vertasivat kotitalousyrittäjien osaamista toisaalta catering-alan keittiöosaamiseen ja kodinomaisissa laitoksissa lähihoitajaopiskelijoiden osaamiseen. 3.3 Millaisiin tehtäviin tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet? Valmistuneilta kysyttiin, millaiseen työpaikkaan he olivat sijoittuneet, mikä oli heidän tehtävänimikkeensä ja mitä työtehtäviä he pääsääntöisesti tekivät.

10 Tutkinnon suorittaneet olivat sijoittuneet ravitsemis-, kiinteistö- ja sosiaalipalvelualoille sekä kaupan alalle. Vain muutama oli sijoittunut näiden ulkopuolelle. Myös erityisopiskelijat olivat valmistuttuaan sijoittuneet alan työtehtäviin. Sijoittuneiden toimialat ja tehtävänimikkeet olivat: Ravitsemispalvelut: keittiöapulainen (myös er), ruoanjakaja, keittiövastaava/ keittiötyöntekijä Kiinteistöpalvelut (pääasiassa siivouspalveluja): siistijä, siivooja, laitoshuoltaja, laitossiivooja, siivooja/lähetti, palveluvastaava Sosiaalipalvelut/kotityö- ja kotipalvelut: kotiavustaja, kodinhoitaja, omaishoitaja, ohjaaja (tehtävät kotityöpalveluja) Sosiaalipalvelut/hoivapalvelut (lisäksi siivous- ja ravitsemispalveluja): osastoapulainen, vanhusten hoitaja, kodinhoitaja, kodin-/lastenhoitaja, päiväkotiharjoittelija, kotitalousyrittäjä Sosiaalipalvelut/siivous- ja ravitsemispalvelutehtäviä: laitosapulainen (er), sairaalaapulainen (er), päiväkeskusavustaja (er) Kaupan ala/myyntityö: myyjä, myyntineuvottelija, market-apulainen, myyntineuvottelija/contact center agentti, kioskimyyjä Kaupan ala/tuoteneuvonta: tuoteneuvoja/kuluttajaneuvoja, myynninedistäjä Muu: toimistotyöntekijä teollisuusyrityksessä, järjestelyapulainen kirjastossa (er) Työllistyneistä useimmat mainitsivat pääasiallisimman työnsä olevan ylläpitosiivousta. Seuraavassa on lueteltu yleisimmät tehtävät: ylläpitosiivous 67 % (työllistyneistä) ruoan jakelu, tarjoileminen, asiakkaalle vienti ja esillelaitto; kattaus 47 % perussiivous 47 % seurustelu asiakkaiden kanssa 38 % tekstiilihuolto 33 % ruokailussa avustaminen 33 % vanhusten hoiva 31 % viherkasvien hoito 24 %. kaupassa käynti asiakkaan pyynnöstä 20 % juhlien järjestäminen 20 % Tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet varsin monipuolisesti eri toimialoille ja erilaisiin tehtäviin. Monissa tehtävissä tarvitaan moniosaajuutta, mikä on kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon vahvuus. Työhön sijoittuneiden tehtävänimikkeitä ja toimenkuvia voisi käyttää valikoidusti apuna tutkinnon markkinoinnissa. Luetteloon voisi lisätä muitakin tehtävänimikkeitä. 3.4 Millaista osaamista tutkinnon ammattialalla vaaditaan? Työnantajilta kysyttiin työelämässä vaadittavia osaamisalueita. Työnantajien mielestä kotitalouspalvelujen koulutusohjelman suorittaneiden tärkeimmät osaamisalueet ovat (keskiarvo yli 3 asteikolla 1 5): puhtaanapidon tehtävät (ylläpito- ja perussiivous), ruoan jakelu ja tarjoileminen, tekstiilihuolto, asiakkaan kanssa seurustelu, ruo- 10

11 kailussa avustaminen, ruoan suunnittelu tai ehdottaminen asiakkaille, palvelujen suunnittelu, ruoanvalmistus toisen kodissa ja kodinhoitotyö asiakkaan kanssa. Työnantajien mielestä kuluttajapalvelujen koulutusohjelman suorittaneiden tärkeimmät osaamisalueet ovat: ATK:n käyttö (sähköpostiin vastaaminen, tiedon haku, laskujen maksaminen) sekä asiakaspalautteen vastaanottaminen ja käsittely. Työelämässä vaadittava osaaminen vastaa pääsääntöisesti tutkinnon tavoitteita ja sisältöjä. Ehkä osaamisalueita tulisi koulutuksessa painottaa toisin ja joitakin osaamisalueita tulisi lisätä. Tutkinnon sisältöä voisi edelleen monipuolistaa. Kyselyn vastauksista tuli sellainen vaikutelma, että kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkintoa saatettiin pitää eräänlaisena valmistavana koulutuksena johonkin muuhun perustutkintoon, koska osa tutkinnon suorittaneista jatkoi toisen perustutkinnon (lähihoitaja, suurtalouskokki) opiskelua. Tutkinnon ammatillisuuden vakuuttaminen lienee helpompaa tulevaisuudessa, kun kotityöpalveluista on muodostumassa oma jatkuvasti kehittyvä ammattiala. 3.5 Miten tutkinnon rakennetta, nimikkeitä ja sisältöä tulisi kehittää? Tutkinnon rakennetta, nimikkeitä ja sisältöä koskevaan kysymykseen tuli useita vastauksia. Tutkinnon nimeen ja koulutusohjelmiin oltiin tyytyväisiä. Sen sijaan kotitalousyrittäjä tutkintonimikkeenä tulisi muuttaa. Uudeksi tutkintonimikkeeksi ehdotettiin seuraavia: kotitaloustyöntekijä, kotityöntekijä, kotityöpalvelujen tuottaja, kotitalouden hoitaja, kotiapulainen, kotitalousavustaja, kotipalveluyrittäjä ja kotipalvelutyöntekijä. Tutkinnon opintojen sisällöstä esitettiin seuraavanlaisia mainintoja: Yhteiset ammatilliset opinnot on suunnattu pääasiassa kotitalouspalvelujen koulutusohjelmaan. Eri opintokokonaisuuksien opintojen sisällöissä on turhaa päällekkäisyyttä. Yrittäjyysosaamista esitettiin toisaalta lisättäväksi, toisaalta poistettavaksi. Ruoka- ja ravitsemispalvelut painottuvat opinnoissa enemmän, vaikka käytännössä suurin tarve on puhtaanapidon osaamisessa. Tutkinnon nimikkeet eivät ole kaikilta osin olleet onnistuneet. Erityistä kritiikkiä sai kotitalousyrittäjän tutkintonimike, johon kohdistuu suurimmat muutospaineet. Opintojen sisältöjen painotuksessa on tarkistettavaa. 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Selvityksen tulosten perusteella voidaan tehdä seuraavia kehittämisehdotuksia toteutettaviksi tutkinnon päivityksen yhteydessä: 1. Tutkinnon tunnettuuden puute on haitannut koulutukseen hakeutumista ja työllistymistä sekä aiheuttanut koulutuksen keskeyttämisiä. Ongelma oli suurin ensimmäisillä koulutettavilla opiskelijaryhmillä, jotka olivat selvityksen kohde- 11

12 ryhmänä. Ajan myötä tunnettuus on parantunut, kun yhä useampi ikäluokka on tutkinnon suorittanut ja ollut työssäoppimassa. Tutkinnosta tiedottamisessa tulee käyttää mahdollisimman realistista sijoittumisprofiilia. 2. Tutkinnolle tulee määrittää nykyistä tarkemmin osaamisprofiili eli ammattiala ja tehtävät, joihin koulutus on tarkoitettu, ja löytää oma paikka ravitsemisalan, kiinteistö- ja puhdistuspalvelualan, sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan sisällä. Samalla pitäisi kehittää työssäoppimisen toteuttamista valitsemalla huolella sellaiset työssäoppimispaikat, jotka vastaavat koulutuksen ammattialaa. 3. Tutkintonimikkeet eivät anna oikeata kuvaa tutkinnon tavoitteista ja voivat olla työllistymisen esteenä. Kotitalousyrittäjä on jopa harhaanjohtava nimi. Tutkinnon nimikkeitä tarkistetaan päivittämisen yhteydessä. 4. Opintojen sisällöissä on päällekkäisyyksiä eivätkä opinnot kohdennu samanarvoisesti molempiin koulutusohjelmiin. Sisältöjä tulee tarkistaa päivittämisen yhteydessä poistamalla päällekkäisyyksiä ja painottamalla opintoja niin, että molemmat koulutusohjelmat tulevat tasavertaisesti huomioiduiksi. 5. Koska varsin moni tutkinnon suorittanut työllistyy sosiaali- ja terveysalan töihin, tulee opintoihin liittää sellaista alalla vaadittavaa hoivaosaamista, jota tarvitaan muissa kuin sosiaali- ja terveysalan koulutusta edellyttävissä alan tehtävissä. 12

13 Tuija Öystilä RAPORTTI KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINNON TYÖELÄMÄVASTAAVUUDESTA JA OSAAMISTARPEESTA TEHDYSTÄ SELVITYKSESTÄ 1KYSELYJEN SUORITTAMINEN Selvityksessä kartoitettiin kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon suorittaneiden työllistymistä, työtehtäviä ja tutkinnon antamia valmiuksia työelämään. Kyselyt lähetettiin oppilaitoksille, joissa kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon oletettiin olleen vuosina opintotarjonnassa, tutkinnon suorittaneille sekä heidän työnantajilleen ja/tai työpaikkaohjaajilleen. Oppilaitoksilta tietoa kerättiin web-kyselyn avulla, tutkinnon suorittaneilta postikyselyllä ja työnantajilta sekä web- että postikyselyn avulla. Kyselyt suoritettiin marraskuun 2004 tammikuu 2005 aikana. Web-kyselyt toteutettiin Digium Enterprise tutkimusjärjestelmällä, jota käytettiin osittain myös vastausten analysointiin. Vastauksia analysoitiin myös Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Postikysely analysoitiin Excel-ohjelmalla. Aineiston analysoinnissa käytettiin suoria jakaumia sekä ristiintaulukointia, joilla tutkittiin muuttujien välistä yhteyttä. 1.1 Oppilaitoskysely Oppilaitoskysely (Liite 1) lähetettiin marraskuussa 52 oppilaitokselle (Liite 2) ja kyselyyn vastasi 31 oppilaitosta, vastausprosentti oli siten 60. Kahdeksan oppilaitosta ilmoitti, ettei heillä järjestetä kyseistä koulutusta. Yhdestä oppilaitoksesta ilmoitettiin, ettei koulutusta voitu aloittaa, koska hakijoita ei ollut riittävästi. Kyselyn yhteydessä oppilaitoksilta pyydettiin tutkinnon suorittaneiden sekä heidän työ- ja työssäoppimispaikkojen yhteystiedot. Osa kyselyyn vastanneista oppilaitoksista oli erityisoppilaitoksia ja osassa on sekä erityisopiskelijoita että tavallisia opiskelijoita. Vaikka kyselyssä ei kysytty erillisillä kysymyksillä tietoja erityisopiskelijoista, oppilaitokset mainitsivat, milloin kyseessä oli erityisopiskelijat. Analyysissa on voitu siten jossakin määrin huomioida erityisopiskelijoiden tilanne. 13

14 Oppilaitoskyselyssä kartoitettiin koulutukseen hakeneiden ja valittujen sekä valmistuneiden ja keskeyttäneiden lukumäärää sekä tutkinnon vetovoimaisuutta. Kyselyssä selvitettiin myös valmistuneiden työllistymistä ja koulutuksen antamia valmiuksia, oppilaitoksen edustajien näkemyksiä koulutusohjelmien määrästä ja nimikkeistä sekä työnantajilta saatua palautetta. 1.2 Kysely tutkinnon suorittaneille Perustutkinnon suorittaneille lähetettiin joulukuussa postikyselyt (Liite 3). Kyselyt lähetettiin 321:lle vuosina tutkinnon suorittaneelle, joiden yhteystiedot oli saatu oppilaitoksilta. Kyselyt lähetettiin 20 oppilaitoksesta (Liite 4) valmistuneelle. Kyselyyn vastasi 108 tutkinnon suorittanutta eli vastausprosentti oli 34. Kolme lomaketta hylättiin, koska vastaajat olivat keskeyttäneet koulutuksen. Kyselyistä palautui 25 vastaamattomina sen vuoksi, että vastaanottajaa ei tavoitettu. 1.3 Kysely työnantajille ja työpaikkaohjaajille 14 Työnantajien näkemyksiä, kokemuksia ja toiveita koulutuksesta selvitettiin web- ja postikyselyllä (Liite 5) joulu- tammikuussa. Kyselyt lähetettiin yhteensä 170 yritykseen tai toimipaikkaan, joista 49 oli työllistänyt valmistuneita ja 121 oli toiminut opiskelijoiden työssäoppimispaikkoina. Kyselyistä 121 lähetettiin web- ja 49 postikyselynä. Työnantajien ja työpaikkaohjaajien yhteystiedot saatiin oppilaitoksilta sekä tutkinnon suorittaneilta. Työnantajista 41 oli valmistuneiden ilmoittamia. Neljälle valmistuneiden ilmoittamalle työnantajalle kyselyä ei lähetetty, koska tiedot olivat puutteelliset. Kyselyyn vastasi 48 työnantajaa tai työpaikkaohjaajaa, tällöin vastausprosentiksi tuli 29. Yksi vastaus hylättiin, koska siinä oli kerrottu vain taustatiedot. Työnantajakyselyllä haluttiin kartoittaa, millä toimialoilla ja missä tehtävissä valmistuneet työskentelevät. Kyselyllä selvitettiin myös, mitkä osaamisalueet olivat tärkeitä ja oliko koulutus antanut valmiuksia hallita näitä osaamisalueita. Työnantajia pyydettiin myös kertomaan näkemyksiään alan tulevista haasteista ja työllisyystilanteesta. Kyselyyn vastasi 48 työpaikkaohjaaja, joista ainoastaan 13:lla oli tutkinnon suorittaneita tällä hetkellä töissä ja työssäoppijoita oli ollut 25:llä. Vastaajista 17 ilmoitti, ettei heillä ollut tutkinnon suorittaneita työntekijöinä eikä ollut ollut myöskään työssäoppijoina, vaikka kyselyjä lähetettiin ainoastaan oppilaitosten ja/tai valmistuneiden ilmoittamille työnantajille. Suurin osa oppilaitoksista ja valmistuneista ilmoitti työpaikalta yhteyshenkilön, jolle kysely sitten kohdistettiin. Siitä huolimatta osasyynä tähän tietämättömyyteen ja huonoon vastausprosenttiin saattoi olla, ettei kysely aina saavuttanut oikeata henkilöä. Muutamat kyselyn saaneista ottivat yhteyttä selvityksen tekijään ilmoittaakseen, ettei heillä ole mitään tekemistä kyseisen tutkinnon suorittaneiden kanssa, vaikka heidät oli nimetty työssäoppijan yhteyshenkilöksi. Eräs kunnan kiinteistönhoidossa työskentelevä otaksuikin olleensa vain nimellinen työpaikkaohjaaja ja kehotti otta-

15 maan yhteyttä siivoustyönjohtajaan. Kahden kunnan sosiaalitoimesta suositeltiin lähettämään kyselyt keittiöiden emännille. Osa valmistuneista oli ollut erityisopiskelijoita ja heidän työpaikkansa saattoi olla suojatyöpaikka, tällöin työntekijän koulutuksella ei ollut merkitystä eikä sitä ilmeisesti oltu edes ajateltu. Yksi tällainen tapaus tuli tietoon. Voi myös olla, ettei esimerkiksi kehitysvammaisen osaamista haluttu arvioida. Näin ainakin eräs kyselyn saanut ilmoitti. Samanlaisia tilanteita oli varmasti enemmänkin kuin nämä esille tulleet. Useilla valmistuneilla oli myös muuta koulutusta, joka saattoi olla merkittävämpää työn saannin kannalta ja näin ollen kyseistä tutkintoa ei tiedostettu. 15

16 2KOULUTUKSEEN HAKIJAT, VALITUT JA VALMISTUNEET 2.1 Hakijat ja valitut Tiedot hakijoista ja valituista ilmoitti 29 oppilaitosta. Kyselyn mukaan koulutukseen haki vuosina yhteensä 2526 henkilöä. Hieman alle puolet (45 %) hakijoista asetti kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon ensisijaiseksi hakutoiveekseen (ks. kuvio 1). Miehillä tutkinto oli naisia useammin ensisijaisena hakutoiveena. Tulosten luotettavuutta heikentävät vajaat ja epätäsmälliset vastaukset, esimerkiksi lomakkeessa saatettiin ilmoittaa ainoastaan valitut tai mies- ja naishakijoita ei ollut eritelty. Suurin osa vastauksista vaikutti kuitenkin täsmällisiltä eikä niissä ollut ristiriitoja muiden vastausten kanssa. KUVIO 1. Koulutukseen hakijat vuosittain Hakijoissa oli selvästi enemmän naisia kuin miehiä (ks. kuvio 2), naisten osuus oli koko ajanjaksolla 85 ja miesten 15 prosenttia (huomioitu vain ne vastaukset, joissa miehet ja naiset oli eritelty). Mieshakijoita oli eniten 2004, tällöin myös heidän osuutensa hakijoista oli suurin, 20 prosenttia. 16

17 KUVIO 2. Nais- ja mieshakijoiden osuudet vuosittain Selvityksen mukaan vuosina valittiin opiskelemaan 1473 henkilöä. Vähiten opiskelijoita valittiin aloitusvuonna 2000 ja eniten vuonna 2002 (ks. kuvio 3). Valituista naisia oli 1281 (87 %) ja miehiä 309 (13 %). Naisten ja miesten osuuksien vaihtelut vuosittain eivät ole olleet merkittäviä lukuun ottamatta vuotta 2003, jolloin miesten osuus oli ainoastaan 9 prosenttia. KUVIO 3. Koulutukseen valitut vuosittain N = 29 Ajanjaksolla reilu puolet (56 %) kaikista hakijoista valittiin opiskelemaan perustutkintoa (ks. kuvio 4). Joka vuosi opiskelijoita valittiin enemmän kuin ensisijaisia hakijoita oli. Vuonna 2002 oli helpointa päästä opiskelemaan, sillä silloin valittiin suhteellisesti (62 %) eniten hakijoista ja vuonna 2003 vähiten (52 %). 17

18 Kuviossa ei ole huomioitu niitä vuosia, jolloin hakijoita ei ollut mainittu. KUVIO 4. Koulutukseen vuosittain hakeneet ja valitut 2.2 Tutkinnon vetovoimaisuus Oppilaitoksista 20 mainitsi syitä vetovoimaisuuteen ja 24 sen vähyyteen (ks. kuvio 5). Selkeästi eniten tutkinnon vetovoimaisuutta murensi tutkinnon ja koko alan huono tunnettuus. Työnantajat eivät tunne koulutusta, hakijat eivät tunne koulutusta eivätkä tiedä/hahmota mihin siitä valmistuu. Alan tunnettuus on kuitenkin viime vuosina parantunut, mikä on osaltaan parantanut tutkinnon vetovoimaisuutta. Ala on ollut viimeaikoina esillä tiedotusvälineissä, erityisesti keskustelu kotitalousvähennyksestä on tehnyt alaa tunnetuksi. Tämän vuoksi alasta tiedetään paremmin ja se nähdään myönteisemmässä valossa. 18

19 KUVIO 5. Syitä tutkinnon vetovoimaisuuteen tai sen vähyyteen Selvityksen mukaan tutkinnon monipuolisuus lisää eniten sen vetovoimaisuutta. Ala sekä koulutus ovat käytännönläheisiä. Usko hyvästä työllistymisestä vetää aikuisia opiskelemaan kotitalousyrittäjäksi. Nuoria tutkinto kiinnostaa taas sen vuoksi, että se antaa valmiuksia myös oman talouden hoitoon, joten ajatellaan, ettei koulutus mene hukkaan, vaikkei alalle työllistyisikään. Tutkinnon kiinnostavuutta lisää myös se, että palveluala koetaan sekä ihmis- että käytännönläheiseksi. Koulutus kiinnostaa erityisopiskelijoita, sillä ammatillisen erityiskoulutuksen tarjonta on vähäistä sekä siksi, että he voivat valmentavan koulutuksen jälkeen jatkaa opintojaan samassa tutussa oppilaitoksessa. Huonon tunnettuuden lisäksi vetovoimaisuutta vähentää huono tai harhaanjohtava tutkintonimike, kotitalousyrittäjä. Erityisesti sen uskotaan karsivan nuoria hakijoita, joiden uskotaan pitävän koulutusta liian vaativana. Kiinnostavuutta vähentää myös alan huono arvostus yleensä. Ala ei ole suosittu etenkään nuorten keskuudessa. Alalle työllistyminen koettiin vaikeaksi pienellä paikkakunnalla, sillä alan yrityksiä oli vielä vähän ja julkisella puolella mahdolliset työpaikat ovat vähentyneet. 19

20 2.3 Tutkinnon suorittaneet ja opintonsa keskeyttäneet Selvityksen mukaan Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen tutkinnon suoritti vuosina yhteensä 492 henkilöä, joista naisia oli 430 (87 %) ja miehiä 62 (13 %) (ks. taulukko 1). Naisten ja miesten osuudet valmistuneista olivat samat kuin koulutukseen valittujen. TAULUKKO 1. Tutkinnon suorittaneiden määrät eri vuosina. vuosi yht. naiset naisten osuus miehet miesten osuus % % % 7 13 % % % % % yht % % Selvityksen mukaan koulutuksen keskeytti vuosina yhteensä 395 opiskelijaa, mikä on 25 prosenttia koulutukseen samalla ajanjaksolla valituista. Opinnot keskeytettiin useimmin vuonna 2002 (ks. kuvio 6). Koko ajanjaksolla koulutukseen valituista naisista 27 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia keskeytti opinnot. KUVIO 6. Opintonsa keskeyttäneiden määrät vuosittain 20

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto ja toimipaikkakohtainen vertailu

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto ja toimipaikkakohtainen vertailu Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto ja toimipaikkakohtainen vertailu Anne Mähönen 29.8.2016 SISÄLTÖ TAUSTATIEDOT... 1 1. Sukupuoli... 1 2. Olen... 1 3. Tutkinto...

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti

Lisätiedot

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa Selvitys vuosina 29, 24 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 29 lopussa Metsätieteiden laitos/ metsäekologia 21 Maistereiden ja tohtoreiden työllistyminen Selvityksessä olivat

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot