HALLINOTIETEIDEN TIEDEKUNTA
|
|
- Mari Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAASAN YLIOPISTO HALLINOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kimmo Mäkelä LAATU JA ARVIOINTI PÄIHDEPALVELUISSA Sosiaali- ja terveyshallintotieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2007
2 1 SISÄLLYSLUETTELO KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO 3 sivu TIIVISTELMÄ 5 1. JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelma ja tutkimuksen rakenne 9 2. PÄIHDEPALVELUT Päihdepalvelut osana sosiaalityötä Palvelumuodot maassamme Vaasan kaupungin päihdepalvelut NÄKÖKULMIA PÄIHDEPALVELUIDEN LAATUUN Laatu Laatu päihdepalveluissa Laatu palveluiden tuottajan näkökulmasta Laatu asiakkaiden näkökulmasta Yhteenveto ARVIOINTI OSANA LAATUTYÖTÄ Arviointitutkimus ja julkiset palvelut Asiakas mukaan arviointiin Arvioinnin ongelmia ja mahdollisuuksia päihdepalveluissa Prosessit arvioinnin kohteena Yhteenveto 43
3 2 5. EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Laadullinen tutkimusote Tutkimuksen luotettavuus Haastattelumenetelmän soveltaminen Ryhmähaastattelu menetelmänä Teemat Haastateltavien valinta HAASTATTELUIDEN TULOKSIA Päihdepalveluiden laatu Laatuajattelu ja laatusuositukset Asiakkaiden näkökulma Palveluiden tuottajien näkökulma Päihdepalveluiden arviointi Asiakkaiden näkemys arvioinnin mahdollisuuksista Palveluiden tuottajien näkemys arvioinnin mahdollisuuksista Päihdepalveluiden tavoitteet ja tulokset TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Lähtökohtana laatu päihdepalveluissa Arviointi päihdepalveluissa Pohdintaa 84 LÄHDELUETTELO 86 LIITTEET Liite 1. Tutkimuksen haastattelurunko 94 Liite 2. Tutkimuksessa haastatellut henkilöt 95
4 3 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Päihdepalvelut hoitoketjuna Vaasassa 14 Kuvio 2. Työprosessit päihdepalveluissa toimintakehyksinä. 82 Talukko 1. Palveluiden laatuun kuuluvien ominaisuuksien jaottelu kahdella eri tavalla. 30 Taulukko 2. Laatu haastatteluvastauksissa jaoteltuna Outisen ym. mukaan 78
5 4
6 5 VAASAN YLIOPISTO Hallintotieteiden tiedekunta Tekijä: Kimmo Mäkelä Pro gradu -tutkielma: Laatu ja arviointi päihdepalveluissa Tutkinto: Hallintotieteiden maisteri Oppiaine: Sosiaali- ja terveyshallintotiede Valmistumisvuosi: 2007 sivumäärä: 94 TIIVISTELMÄ: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on jatkaa ja syventää keskustelua laatuun ja arviointiin liittyvän ajattelun yhdistämisestä päihdepalveluihin. Tutkimuksella etsitään, selvennetään ja kootaan yhteen päihdepalveluihin soveltuvaa laatuajattelua. Tutkimuksella pyritään selvittämään, mitä laatu on päihdepalveluissa ja miten päihdepalveluita voidaan arvioida. Tutkimuksen teoriaosassa kootaan yhteen erilaisia näkökulmia aiheeseen. Haastattelujen avulla pyritään selvittämään asiakkaiden ja palveluiden tuottajan näkökulmia laatuun ja arviointiin käytännössä. Tutkimuksessa on haastateltu päihdepalveluiden asiakkaita ja palveluiden tuottajia teemahaastattelujen avulla. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Päihteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa alkoholijuomaa tai muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta, jonka seurauksena ihmisen fyysisen ja psyykkisen toiminnan sekä tajunnan taso muuttuvat. Määritelmä sisältää myös lääkkeet. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalialalla tuotettavia palveluita virastoissa, avohuollossa tai laitoksissa sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. Päihdepalveluilla tarkoitetaan edellisen määritelmän mukaan päihteiden ongelmakäyttäjille hoitoa, tukea ja neuvontaa tuottavia laitoshoitopalveluita. Laadulla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan palvelun ominaisuuksista muodostuvaa kokonaisuutta, johon perustuu sen kyky täyttää sille asetetut odotukset. Laadun kehittäminen ja päihdepalveluiden arviointi on perusteltua ja erittäin ajankohtaista, koska resurssit vähenevät jatkuvasti, samaan aikaan kasvavien työn vaatimusten kanssa. Päihdepalveluissa tarvitaan uusia ja innovatiivisiakin näkökulmia laadun kehittämisessä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lähdettäessä kehittämään laatutyötä päihdepalveluissa on ensin oltava selkeä käsitys perustehtävästä ja toiminnan tavoitteista. Sen jälkeen tulee tarkastella mitä laatu tarkoittaa laatutyöhön lähtevässä yksikössä, ottaen huomioon työn erityispiirteet. Lähdettäessä kehittämään ja arvioimaan palvelua on toiminnan ja tavoitteiden oltava realistisia ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin. On kehitettävä tai tarkkaan valittava juuri tähän työhön ja sen tavoitteisiin sopivat mittausmenetelmät ja kohteet. Arviointiin osallistuvien tahojen määrittelyyn on myös kiinnitettävä huomiota. Arviointi päihdepalveluissa on mahdollista toteuttaa useampaa tapaa käyttäen. Ensin täytyy muodostaa selkeä käsitys siitä, mitä halutaan arvioida, miten arvioidaan ja mitkä tahot otetaan mukaan arvioimaan. Arvioinnissa on perusteltua käyttää vähintään kahta tai useampaa tahoa ja arvioida toiminnan kokonaislaatua. Arviointi voidaan kohdistaa, taloudellisuuteen, tuottavuuteen, vaikuttavuuteen, laatuun, toiminnan edellytyksiin, toimintaprosesseihin ja toiminnan tuloksiin. Toimintaprosessien osalta hyvä tapa on jakaa yksikössä tehtävä työ pienempiin osiin ja lähteä tarkastelemaan toimintaa pienempinä osina, koska päihdepalveluissa tehtävä työ on melko vaikeaa nähdä selkeästi arvioitavana toiminnan moninaisuuden ja asiakkaiden ongelmien laaja-alaisuuden vuoksi. AVAINSANAT: päihdepalvelut, palveluiden laatu, laadun arviointi, kehittäminen
7 6
8 7 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen taustaa Valitsin työni aiheeksi laadun ja arvioinnin päihdepalveluissa monestakin syystä. Asia on yhä useammin esillä keskusteluissa ja se herättää yhä ajoittain varsin kiivaitakin keskusteluita ja mielipiteitä siitä, voidaanko laatua päihdepalveluissa arvioida. Aihe on ajankohtainen myös yhteiskunnallisesti ajatellen, koska tuloksellisuus ja tehokkuustarpeet lisääntyvät jatkuvasti taloudellisten resurssien ollessa niukat. Nykyinen kehitys johtaa asetelmaan, jossa paineet resurssien vähentämiseen kasvavat samaan aikaan kasvavien tehokkuus- ja yhteistyövaatimusten kanssa. Palveluiden tarve on kuitenkin pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut. Lisäksi palveluita käyttävien kansalaisten koulutustaso nousee jatkuvasti ja he osaavat vaatia yhä parempaa palvelua, joka heille kuuluu. Lainsäädännössä on myös säädetty kansalaisille oikeus hyvään palveluun (ks. L sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 4 ; HallintoL 1, 6, 7, 8, 9 10 ; PäihdehuoltoL 1, 6 ; Cheetham, Fuller, McIvor & Petch 1992: 5, 37). Pyrkimys tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen on yksi keskeisiä kysymyksiä hallinnon tutkimuksessa. Myös toiminnan tuloksellisuus on ollut läsnä koko hallinnon tutkimuksen ajan. Hallinnollinen koulukunta, tieteellinen liikkeenjohto ja byrokraattinen koulukunta määrittelivät organisaation rakennetta sen mukaan, kuinka se saavuttaa tavoitteensa. Näin ajateltuna löydetään käsitys organisaatiosta, jonka tavoitteena on mahdollisimman suuri tehokkuus. Tehokkuuden arvioinnin lisäksi tarvitaan kuitenkin myös arviointia siitä, miten organisaatio saavuttaa tavoitteensa ja miten hyvin asiakkaiden tarpeet on tyydytetty - toisin sanoen tarvitaan laadun arviointia. (Vartiainen 1994: 14 17, 75.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden muutokseen on tällä hetkellä taloudellisia ja yhteiskunnallisia paineita. Väestön vanheneminen aiheuttaa kustannuspaineita alalle tulevaisuudessa entistä enemmän. Silloin voidaan olettaa, etteivät taloudelliset resurssit päihdepalveluiden järjestämiseen ainakaan nykyisestä parane. On siis kehitettävä toimintoja ilman lisäresursseja tai jopa pienemmillä resursseilla kuin nykyään. Tämä mer-
9 8 kitsee laadun ja tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävän toiminnan korostumista. Vanhakantainen ajatus siitä, että laadun parantaminen ja toiminnan ja arvioinnin kehittäminen aiheuttavat aina automaattisesti lisää kustannuksia, on syytä unohtaa. Arviointi saattaa paljastaa resurssien tehotonta käyttöä organisaatiossa. Arviointi ja sen pohjalta toiminnan kehittäminen ja sen tehostuminen ei myöskään tarkoita, että työtä on tehtävä entistä enemmän. Kun laatuun kiinnitetään huomiota ja toimintaa arvioidaan, voidaan samoilla resursseilla päästä huomattavasti parempaan lopputulokseen laadullisesti. Tarkastelemalla asioita avoimesti voidaan parhaimmillaan päästä parempilaatuiseen palveluun aiempaa edullisemmin. Tästä on esimerkkinä Karjaan kaupungin terveydenhuollon ja vanhustenhuollon uudistus (ks. Stakes: 2007). Palvelurakenteen meneillään oleva muutos aiheuttaa osaltaan paineita laatutyön ja arvioinnin tarpeellisuuteen. Palveluita on siirtynyt kunnilta järjestöille ja yksityisille palveluiden tuottajille. Palvelutarjonta on monipuolistunut hajanaisemmaksi kentäksi. Samaan aikaan kunnat ovat alkaneet purkaa päihdepalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä osin myös toteuttamiseen liittyvää verkostoaan ja kadottaneet näin asiantuntemustaan alalta. (Kaukonen 2002: 162.) Palveluiden hajanaisuutta on edistänyt hoitolaitosten syntyminen hyvin pitkälle kokonaisuutta katsomatta, ilman ajatusta työnjaosta (Törmä, Huotari & Inkeroinen 2003: 128). Vaikka valtionosuuksia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ylläpitämiseen ollaan lisäämässä, ei ole näkyvissä mitään perusteita, miksi voitaisiin arvioida kunnissa tehtävään sosiaali- ja terveydenhuollon ylläpitoon ja kehittämiseen olevan tulossa lisää rahaa. Tämä on seurausta valtionosuuksien uudistamisesta, jolloin korvamerkinnät poistuivat. Voidaan siis sanoa lisääntyvistä valtionosuuksista huolimatta, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltotyö tulee kamppailemaan yhä niukemmista toimintaan varatuista määrärahoista. (Risikko 2003.) Päihdepalveluiden hoidon kustannuksiin kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota, koska vain hinta-laatusuhteeltaan edullisia palveluita kannattaa ostaa. Siksi hoidon laadun arviointi ja laatupuutteiden korjaaminen ovat tärkeitä päihdepalveluissa (Kallio 1997: 67).
10 9 Nykyään sosiaali- ja terveyspalveluita joudutaan markkinoimaan monista erilaisista syistä. Tässäkin tarkoituksessa laadun, laatuajattelun ja arvioinnin kehittämisellä päihdepalveluissa on tulevaisuudessa yhä perustellumpi asema. (McConnell 2003: ) Laatutyön kehittämiseksi on tärkeää aloittaa uusia ja innovatiivisiakin hankkeita, sillä sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan tietoa ja kokemusta laadunhallinnan eri menetelmien toimivuudesta. On myös tarpeen saada uusia näkökulmia aiheeseen. (Outinen, Haverinen, Maaniittu, Mäkelä & Mäntysaari 1995: 24.) Laadun kehittämiseksi sosiaalityöhön on tarpeen analysoida ja kehittää laatua sosiaalityön olemuksesta lähtien, ymmärtää työn eri lohkoja ja kehittää laatuajattelua sen pohjalta (Haverinen, Maaniittu & Mäntysaari 1995: 3 5) Tutkimusongelma ja tutkimuksen rakenne Tämän tutkimuksen tarkoituksena on jatkaa ja syventää keskustelua arvioinnin ja laatuajattelun yhdistämisestä päihdepalveluissa tehtävään työhön. Tutkimuksella on tarkoitus etsiä, selventää ja koota yhteen päihdepalveluihin soveltuvaa laatuajattelua, jonka avulla keskustelua voitaisiin viedä eteenpäin. Tutkimuksella pyritään vastaamaan tutkimusongelman kysymyksiin: mitä on laatu päihdepalveluissa ja miten päihdepalveluita voidaan arvioida. Tutkimus etenee siten, että luvussa kaksi käsittelen lyhyesti päihdepalvelujärjestelmää Suomessa, ja esimerkkinä tavasta järjestää päihdepalvelut esittelen Vaasan kaupungin päihdepalvelujärjestelmän. Luvussa kolme tarkastelen laatua teoreettisesti ja luvussa neljä käyn läpi arviointia teoreettisesti. Luvussa viisi esittelen tutkimuksen empiirisen osan toteutuksen ja tutkimusmenetelmän. Luvussa kuusi käydään läpi tutkimuksen tulokset ja luvussa seitsemän esitän tutkimuksen johtopäätökset ja yhteenvetoa tutkimuksen tuloksista tutkimusongelman valossa.
11 10 2. PÄIHDEPALVELUT 2.1. Päihdepalvelut osana sosiaalityötä Päihteellä tarkoitetaan alkoholijuomaa tai muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta, jonka seurauksena ihmisen fyysinen ja psyykkinen toiminta sekä tajunnan taso muuttuvat. Määritelmä sisältää myös lääkkeet. Päihtymistarkoituksessa käytettäviä lääkkeitä ovat psyykenlääkkeet, yleensä rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet sekä erilaiset särkylääkkeet. Yleisessä käytössä ovat myös reseptivapaat särkylääkkeet. (Tammela, Huttunen & Blomqvist 1998: ) Päihdehuoltolaissa päihteeksi määritellään alkoholijuoma sekä muut päihtymistarkoituksessa käytettävät aineet (PäihdehuoltoL 2 ). Palvelu-sana johdetaan verbistä palvella. Se tarkoittaa jonkun auttamista, asioiden edistämistä, ajamista ja olemista hyödyksi. Se tarkoittaa myös julkisessa tehtävässä olevan henkilön työtä. Palvelut ovat aineettomia prosesseja tai toimintosarjoja, jotka muodostavat asiakkaalle palvelukokonaisuuden. Palvelut tuotetaan ja kulutetaan osittain samaan aikaan. Lisäksi palveluissa asiakas osallistuu palveluiden käyttäjänä myös itse palvelutapahtumaan. (Grönroos 1987: 29.) Sosiaali- ja terveyspalveluilla tarkoitetaan kaikkia niitä palveluita, joita näillä aloilla asiakkaille tuotetaan erilaisissa virastoissa, avohuollossa tai laitoksissa niin julkisella, kuin yksityiselläkin sektorilla. Oleellista on palvelun tuottaminen, käyttäminen ja siihen liittyvä asiakassuhde. (Outinen, Holma & Lempinen 1994: 27.) Sosiaalihuoltolain mukaan päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvat palvelut kuuluvat sosiaalipalveluihin (SosiaalihuoltoL 17 ). Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä, sekä muita tukitoimia yksilön ja perheen toimintojen ja turvallisuuden edistämiseksi. Niin sanotuista TSS-oikeuksista, jotka nostettiin perustuslain tasolle 1995, koskettavat sosiaali- ja terveyspalveluita; erityisesti perustuslain säännös oikeudesta sosiaaliturvaan. Sen mukaan henkilöllä, joka ei kykene hankkimaan ja ylläpitämään ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentu-
12 11 loon ja huolenpitoon. Kyseessä on subjektiivinen oikeus, jonka turvaamiseksi sosiaalija terveyspalvelut ovat yksi keino. Julkisen sektorin on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, kuitenkaan lainsäädännössä esiintyviä perusturvan ja peruspalveluiden käsitteitä ei ole lain tasolla määritelty. Myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa ei säännellä, vaikka laissa on velvoite kunnille sosiaali- ja terveydenhuolto palveluiden järjestämisestä. (Risikko 2003.) Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä niistä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Lisäksi tavoitteena on edistää päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta (PäihdehuoltoL 1 ). Päihdepalveluiden järjestäminen on kunnan tehtävä ja se on järjestettävä vastaamaan kunnassa olevaa tarvetta palvelulle (PäihdehuoltoL 3 ). Päihdepalveluita on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarvittavia palveluita. Palvelut on järjestettävä ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. (PäihdehuoltoL 6.) Päihdehuollon palveluita on annettava ilmenevän tarpeen mukaan päihteiden ongelmakäyttäjälle ja hänen läheisilleen (PäihdehuoltoL 7 ). Päihdehuollon palvelut on järjestettävä niiden tarvitsijoiden ulottuville ja asiakkaiden itsenäistä suoriutumista tukeviksi. Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon asiakkaan ja hänen läheistensä etu, ja hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen (PäihdehuoltoL 8 ). Päihdetyötä tekevien tahojen on oltava yhteistyössä keskenään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen ja poliisin yhteistyöhön (PäihdehuoltoL 9 ). Päihdepalveluihin on oikeus henkilöllä tai hänen perheillään ja läheisillään, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Heillä ei kuitenkaan ole katsottu olevan oikeutta saada juuri haluamaansa palvelua esimerkiksi haluamassaan laitoksessa, elleivät he kykene osoittamaan, että kyseinen hoito on tarpeeseen parhaiten soveltuva. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: )
13 Palvelumuodot maassamme Päihdepalveluita ovat sellaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joissa päihteiden ongelmakäyttäjä ja hänen läheisensä saavat tukea, apua tai kuntoutusta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: 14). Tässä työssä tarkoitan päihdepalveluilla päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja palveluita. Elämänhallinnalla tarkoitan yksilön kykyä hoitaa sellaisia ongelmia, jotka ovat hänestä itsestään lähtöisin tai niiden voidaan ajatella olevan jossain määrin yksilön hoidettavissa, sekä kykyyn tunnistaa apu, jota voidaan saada muilta, esimerkiksi asiantuntijoilta (Outinen ym. 1994: 30). Päihdepalveluita on Suomessa hyvin monenlaisia, seuraavassa esitän neljä erilaista tapaa erotella palveluita tai palveluntarjoajia toisistaan. Ensimmäisenä voidaan todeta, että palveluita tuottaa niin yksityisiä päihdepalveluiden tuottajia kuin kunnallisia päihdepalveluita tuottavia yhteisöjä, kirkon päihdepalveluita ja erilaisia kolmannen sektorin päihdepalveluita tuottavia yhteisöjä. Palveluita siis tuottavat monenlaiset eritahot maassamme. Toiseksi päihdepalveluita voidaan tarkastella hoitoajatusten mukaan. Päihdepalveluita tuottavia tahoja arvioitaessa hoitoajatuksien mukaan voimme löytää hyvinkin monenlaisia ajatuksia joihin hoidot perustuvat. (Stakes 2004a.) Kolmanneksi päihdepalveluita voidaan erotella myös sen mukaan, millaiselle asiakasryhmälle ne on tarkoitettu eli kohderyhmän mukaan. Tässä ajattelussa voidaan erottaa kaksi tapaa. Ensimmäisen mukaan voidaan määritellä asiakas sopivaksi johonkin päihdehoitoon jonkun tietyn yhden muuttujan mukaan kuten esimerkiksi iän, ensisijaisen päihteen tai jonkun muun seikan kuten sukupuolen tai äitiyden perusteella. Toiseksi voimme havaita palveluita jotka ovat suunnattuja kohderyhmilleen tarkemmin, muun muassa kahden muuttujan mukaan esimerkiksi nuorille huumeiden käyttäjille, vanhemmille päihdeongelmaisille miehille, tai päihdeongelmaisille äideille. On olemassa myös opiaattiriippuvaisille tarkoitettua hoitoa, jolloin jaottelu on vielä tarkempaa kuin pelkät huumeet yleisesti. (Emt.; Stakes 2004b: 20; Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: )
14 13 Neljännessä, tässä työssä käytetyssä tavassa erottavana tekijänä voidaan nähdä asiakkaan päihdeongelman tai siitä toipumisen vaiheet, jolloin päihdepalveluita voidaan tarkastella esimerkiksi hoitoketjuna. Näin tarkasteltuna palvelut voidaan karkeasti jaotella kahteen pääryhmään: avohoitoon ja laitoshoitoon. Laitoshoitoon kuuluvat selviämis- ja katkaisuhoitopaikat sekä kuntoutus- ja jatkohoitopaikat, avohoitoon a-klinikka ja nuorisoasematyö sekä viime aikoina yleistyneet terveysneuvontapisteet. Avohoidon ja laitoshoidon väliin voidaan katsoa kuuluvan erilaiset asumispalveluyksiköt, pienkodit ja tukiasunnot, päiväkeskustoiminnot, sekä erilaiset työskentelypajat. Unohtaa ei toki sovi sitäkään, että päihdepalveluita ja päihdetyötä tehdään tosiasiassa laaja-alaisesti sosiaalija terveydenhuollon parissa esimerkiksi terveyskeskusten- tai sosiaalityöntekijän vastaanotoilla, nuorisotyössä, lastensuojelutyössä tai seurakuntien työssä, joissa kaikissa pyritään parantamaan myös päihteiden ongelmakäyttäjien elämänhallintaa. (Stakes 2004a; Stakes 2004b: 16; Vaasan kaupunki 2007.) Päihdepalveluita voidaan siis tarkastella usealla eri tavalla; palveluita järjestävän tahon mukaan, palveluita ohjaavan hoitoajatuksen mukaan, palveluiden kohderyhmän mukaan ja ongelman tai toipumisen vaiheiden mukaan. Tässä työssäni olen käyttänyt viimeksi mainittua tapaa, koska mielestäni se on tämän työn kannalta tarkoituksenmukaisin, koska se käsittelee alaa laajasti, eikä rajaa mitään ryhmää suoraan ulkopuolelle. Esimerkiksi jälkimmäisestä sopii Vaasan kaupungin Päihdepalvelujärjestelmä Vaasan kaupungin päihdepalvelut Vaasan kaupungin päihdehuolto koostuu useista erillään olevasta yksiköstä. Jotka voidaan nähdä jaoteltuna kolmeen osaan, laitospalveluihin, avopalveluihin ja asumispalveluihin. Laitospalveluihin kuuluvat vuorokauden ympäri avoinna oleva Selviämis- ja katkaisuhoitoasema, joka tarjoaa nimensä mukaan selviämis- ja katkaisuhoitoa päihdeongelmaisille. Vaasan Päihdekuntoutusyhteisö tarjoaa laitoskuntoutusta päihdeongelmaisille ja toimii ympäri vuorokauden. Päihdekuntoutusyhteisö toimii hoidon jatkopaikkana selviämis- ja katkaisuhoitojen jälkeen. (Vaasan kaupunki 2007.)
15 14 Avopalveluissa Nuorisoasema tarjoaa keskusteluterapiaa ja toimintaa nuorille myös päihdeongelmien hoidossa ja toimii tarvittaessa myös jatko- ja avohoitopaikkana nuorille Päihdekuntoutusyhteisöstä kotiutuneille. Päiväkeskus tarjoaa asiakkailleen ajanviettopaikan, jossa voi myös ilman päihteitä tavata muita ihmisiä. A-neuvola on päihdeongelmaisille avohoitopaikka. A-neuvola toimii myös avohoitopaikkana hoitoketjussa Päihdekuntoutusyhteisöstä kotiutuneille. A-neuvola myös hallinnoi päihdehuollon tukiasuntoja, joissa ohjaaja kiertää viikoittain. Tukiasunnot tarjoavat asumista ja raittiutta tukevan ympäristön asiakkaalle, esimerkiksi asiakkaan siirtyessä päihdekuntoutusyhteisöstä itsenäiseen asumiseen. Silmukoti on pienkoti päihdeongelmaisille, joilla on vaikea selviytyä ilman tukea. (Vaasan kaupunki 2007.) SELVIÄMISHOITO KATKAISUHOITO PÄIHDEKUNTOUTUSYHTEISÖ A-NEUVOLA JA PERHENEUVOLA NUORISOASEMA TUKIASUNNOT SILMUKOTI ITSENÄINEN ASUMINEN Kuvio 1. Päihdepalvelut hoitoketjuna Vaasassa. Avohuollon toimet tukevat asiakasta palvelukokonaisuuden eri vaiheissa. (Emt.)
16 15 Edellisten lisäksi voidaan päihdehuollosta löytää hieman erilaisella tarkastelulla vielä yksi toiminto, joka on sijoitettuna A-neuvolan ja Perheneuvolan yhteyteen, mutta palvelee koko organisaatiota. Tämä palvelu on toimistopalvelut, joka tekee koko organisaatiossa lähes kaiken toimistotyön keskitetysti. Siten toimisto mukaan laskettuna päihdehuolto voidaan toiminnollisesti tarkasteltuna jakaa kahdeksaan osaan. Vaasan kaupungin päihdehuolto on kaupungin sosiaalitoimen organisaatiossa osa psykososiaalisten palveluiden kokonaisuutta, joka taas kuuluu sosiaaliviraston perhehuolto-osastoon. Psykososiaalisilla palveluilla on yksi johtaja ja perhehuolto-osastoa johtaa tulosaluejohtaja. (Vaasan kaupunki 2006.)
17 16 3. NÄKÖKULMIA PÄIHDEPALVELUIDEN LAATUUN 3.1. Laatu Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto (Stakes & tekniikan sanastokeskus 1997: 71 74) on kehitetty suositukseksi käsitteiden ja sanojen merkityksestä ja sisällöstä laatuun liittyvän keskustelun yhtenäistämiseksi ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi. Se määrittelee käsitteitä seuraavasti: Laatukriteeri tarkoittaa laadun määrittämisen perusteeksi valittua mitattavissa olevaa ominaisuutta. Laatuvaatimus on laatukriteerille asetettu ehto, sallittu vaihteluväli, joka määrittelee pienimmän ja suurimman sallitun arvon. Laatukriteeri voi olla esimerkiksi organisaation asettama tavoitearvo. Laatupolitiikka ilmaisee ylimmän johdon organisaatiolle määrittämän tavan suhtautua laatuun, niin valtakunnallisella, alueellisella, paikallisella kuin yksikkökohtaisellakin tasolla. Laatujohtaminen on pitkäntähtäimen johtamistoimintaa, joka pitää laatua keskeisenä ajatuksena ja perustuu kaikkien organisaation jäsenten osallistumiseen tavoitteena asiakastyytyväisyyden tuoma menestys ja sitä kautta saatu hyöty. Laadunhallinta määrittelee laatupolitiikan, laatutavoitteet ja niihin liittyvät vastuut sekä toteuttaa niitä valituin keinoin. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan organisaatiokohtaista järjestelmää laadunhallintaan käytettävistä keinoista, voimavaroista, organisaatiorakenteista ja ohjeista. Laadunvarmistus on toimintosarja, joka pyrkii estämään poikkeavuudet asetetuista laatuvaatimuksista. Laadunmittaus on toimintaa jolla laatukriteerien arvot selvitetään mittayksikköinä. Laadun arviointi vertaa laadun mittauksessa saatuja tuloksia asetettuihin tavoitteisiin, laatuvaatimuksiin. Tuottavuudella tarkoitetaan mitattavissa olevaa resurssien ja tuotosten välistä suhdetta. Tehokkuudella puolestaan tarkoitetaan resurssien ja vaikutusten välistä mitattavaa suhdetta. On olemassa laaja yhteinen käsitys siitä, että laatu on hyvin tärkeä asia tuotettaessa jotain tuotetta tai palvelua, silti laatu sanana on monialainen ja melko vaikeasti määriteltävissä konkreettiseksi asiaksi. Laadulla tarkoitetaan hyödykkeen ominaisuuksista muodostuvaa kokonaisuutta, johon perustuvat hyödykkeen kyky täyttää siihen kohdistuvat odotukset. (Lillrank 1997: 8 9; Outisen ym.1995: 33).
18 17 Yleisesti ottaen laatu kuvaa käsitystä palvelusta ja sen toimivuudesta. Se voi kuvata tyytyväisyyttä tai suhtautumista palveluun (Lumijärvi 1994a: 30). Sosiaalityön näkökulmasta on kiinnostava Øvretveitin (1992: 2) määritelmä laadusta, jonka mukaan laadukkaassa työssä vastataan alhaisin kustannuksin, sääntöjen ja normien mukaan toimien niiden ihmisten tarpeisiin, jotka tarvitsevat palveluita eniten. Laadun ajatellaan usein viittaavan jotenkin hyvään ja myönteiseen ja sillä on positiivinen oletusarvo. Laatu sanana on kuitenkin neutraali ja tarkoittaa jonkun asian ominaispiirteitä tai ominaisuuksia. Laatu merkitsee eri asioita riippuen siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Oleellista laadun arvioinnissa onkin tiedostaa oma näkökulmansa. Jokainen laadun tarkastelija tulkitsee sitä omalla tavallaan ja siten määrittelee, mitä laatu hänen mielestään on. Tulkinta on riippuvainen tulkitsijan yhteydestä tarkasteltavaan aiheeseen. Laadun määrittelyn tavoitteena on kertoa, mitä ominaisuuksia laatu kunkin tarkasteltavan aiheen kohdalla sisältää, millaisista osatekijöistä se koostuu ja mitkä piirteet ovat sen kannalta tärkeitä. Laadun määrittelyn tavoitteena on tulkita, tarkentaa ja eritellä mitä laatu sisältää, mihin osatekijöihin se liittyy ja mitkä piirteet ovat laadun kannalta tärkeitä. Laatutyöskentelyssä tunnistetaan ja yksilöidään, kenen tarpeista on kysymys, millaiset tarpeet ovat ja miten ne voidaan tyydyttää. Asiakkaan kannalta laatu on sitä, mitä asiakkaat haluavat palvelulta ja sitä tuottavalta yksiköltä. Sosiaali- ja terveysalalla asiakkaan asemasta johtuen on tilanteita joissa tarvitaan myös työntekijöitä asiantuntijoina täydentämään näkökulmaa laatuun. (Outinen ym. 1994: ) 1990-luvulla laatu on noussut käsitteenä tuloksellisuuden ja tehokkuuden rinnalle. Joissain tapauksissa niitä käytetään jopa toistensa synonyymeinä. Palveluteorioissa voi havaita erilaisia laadun ominaisuuksien jakoa, siksi onkin tarkennettava käsitteistöä hieman puhuttaessa laadusta. Kokonaislaatu voidaan jakaa osiin. Hyvin yleinen jako on esimerkiksi jako tekniseen ja toiminnalliseen laatuun. Teknisellä laadulla tarkoitetaan palvelujen lopputulosten laatua. Siihen vaikuttavat oleellisesti palvelujen määrä, laitteiden ja tilojen taso sekä henkilöstön ammattitaito. Toiminnallisella laadulla tarkoitetaan palveluhenkilöstön ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta ja sen toimivuutta. Siihen kuuluu esimerkiksi palveluiden joustavuus, henkilökunnan asenteet ja palvelumotivaa-
19 18 tio. Lisäksi siihen kuuluu palveluhenkilöstön välinen vuorovaikutus ja sen toimivuus. (Sinkkonen & Kinnunen 1994: ) Kokonaisuutena Outinen ym. (1994: 38 39) ovat löytäneet laatuun kolmijaon: toiminnan edellytysten laatu, toimintaprosessin laatu ja tuloksen laatu. Toiminnan edellytyksillä tarkoitetaan rakenteellisia, olosuhteisiin ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka mahdollistavat toiminnan ja toimintatavat. Niihin kuuluvat palvelujärjestelmät ja valikoimat, tieto- ja yhteistyöjärjestelmät, riittävä ammattitaitoinen henkilöstö, selkeä työnjako, tilat, välineet, menetelmät, päätöksentekojärjestelmät sekä organisointitavat. Toimintaprosessin laatuun sisältyvät asiat liittyvät toiminnan käytännön järjestämiseen ja jokapäiväiseen työhön. Niitä ovat hyvä tiedonkulku, avoin vuorovaikutus, asiakkaan arvostus, motivointi, palvelun jatkuvuus, tasa-arvo, yksilöllisyys, asiakkaan omatoimisuuteen kannustaminen, asiakassuhteen luotettavuus ja palvelutilanteissa toimivien aitous. Lisäksi toimintaprosessiin liittyvään laatuun sisältyy asiakastilanteiden häiriöttömyys, palvelun sujuvuus, joustavuus, sopimuksien pitävyys, henkilökunnan välinen yhteistyö ja palvelutyön yhdenmukaisuus koko henkilökunnalla. (Emt ) Tuloksen laatu näkyy aikaansaatuina vaikutuksina tai muutoksina. Siihen kuuluvat parempi toimintakyky, ongelmatilanteen helpottuminen, tiedon saannin riittävyys ja asiakkaan sosiaalisen ympäristön huomioiminen. Lisäksi tuloksen laatuun vaikuttavat olennaisesti asiakkaan kokemukset henkilöstön luotettavuudesta, elämänhallinnan ja toiminnallisuuden tukemisesta sekä oman arvokkuuden säilymisestä. (Emt. 40.) Laadun kannalta on oleellista, mitä asiakas saa käyttäessään palvelua. Kuitenkin asiakkaiden kokemaan laatuun vaikuttavat päällimmäisenä laadun toiminnalliset tekijät. Tekninen laatu on perusta ja tärkeä edellytys palvelun kokonaislaadulle, mutta se ei yleensä riitä laadun ainoaksi ominaisuudeksi. Palvelu, joka on tekniseltä laadultaan hyvä, mutta toiminnalliselta laadultaan heikkoa ja kehittymätöntä, saatetaan kokea epämiellyttävänä ja huonona. Tekninen laatu ja toiminnallinen laatu ovat välttämättömiä laadun osatekijöitä. Laatu on kokonaisuus ja monen tekijän summa. (Grönroos 1987: 11)
20 19 Palvelun laatu voidaan kokea hyvin monella eri tavalla riippuen tahosta, joka palvelua arvioi. Organisaation sisällä voi olla laadusta hyvinkin erilainen käsitys, kuin asiakkailla. Laadun tarkastelussa voidaan ottaa huomioon palveluiden käyttäjän, palveluiden tuottajan, palveluiden järjestäjän, palveluiden valvojan tai kaikkien näiden näkökulmat. Palveluiden määrä tai palvelutaso ei kuitenkaan ole sama asia kuin laatu. Asiakas kokee palvelun laadun sen kautta, mitä hän saa käyttäessään palvelua ja miten hän kokee palveluprosessin. Näistä kokemuksista syntyy palvelun kokonaislaadun kuva, jolla tuotetaan laatua asiakkaalle. (Emt. 32.) Ellis & Whittington (1998: 13) Näkevät sosiaalipalveluiden laadun olevan tärkeä monille eri tahoille, ei pelkästään asiakkaille. He näkevät sen tärkeänä myös suhteessa työntekijöihin ja sosiaalipalveluiden johtajiin. Tärkeänä he pitävät myös yhteiskunnan osallisuutta, koska sosiaalipalvelut tuotetaan julkisilla varoilla. Kuitenkin he näkevät vaaran piilevän siinä, että sosiaalipalveluiden laadun määrittely ja arviointi kuuluvat kaikille. Heidän mukaansa voi käydä niin, että siitä ei lopuksi huolehdi kukaan kun se on kaikkien asia Laatu päihdepalveluissa Stakesin 1995 julkaisemien valtakunnallisten suosituksien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi taustalla on peruslähtökohdat joiden mukaan laadunhallinnan tulee olla osana jokapäiväistä työtä ja sen tulee olla asiakaskeskeistä (Outinen ym.1995: 9 10). Kuntien laatimassa päihdestrategiassa tulee olla määriteltynä, miten palveluiden laatua seurataan ja arvioidaan (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: 16). Sosiaalityön laadun arvioinnin keskeinen kohde on, millaista elämänlaatua palvelujärjestelmä tuottaa asiakkaille. Laatutyö ei aina tarkoita toiminnan tehostamista. Toiminnan tehostaminen voi pahimmillaan jopa kääntyä laatutyötä vastaan. Laadunhallinnassa voidaan erottaa kolme erilaista strategiaa. Laatukontrolli on toiminnan jälkeen tapahtuvaa mahdollisten virheiden tarkastelua ja etsimistä. Laadunvarmennuksella pyritään etukäteen varmistamaan, ettei virheitä satu ja että asetetut tavoitteet saavutetaan. Kun
21 20 organisaation kaikkia toimintoja mietitään laadun kannalta, on strategiana laatujohtaminen. (Suoninen 1996: 4 6.) Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatu voidaan määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Kustannuksien tulee pysyä edullisina ja toiminnan täyttää lakien ja asetusten vaatimukset. lisäksi palveluiden tulee olla kohdennettuna niitä eniten tarvitseville. Organisaatiossa on tärkeää sopia mitä laadulla tarkoitetaan sitä mitattaessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: 23.) Erityisesti terapeuttisessa sosiaalityössä laadun määrittely on ongelmallista asiakkaiden ongelmien moniulotteisuuden vuoksi. Kun asiakassuhteeseen sisältyy monia tällaisia toisiinsa vaikuttavia asioita, kapenevat objektiivisten laatukriteerien käytön mahdollisuudet työssä. Laadun arviointi on kuitenkin mahdollista subjektiivisten merkitysten kautta. Sosiaalityön laatukäsitys sisältää työntekijän tietoisuuden omasta kognitiivisesta toiminnastaan. Siihen kuuluvat toiminnan tavoitteet, motiivit, menettelytavat sekä käsitys omista suoriutumiskyvyistä ja lopputuloksesta. Sosiaalityön laatua pitäisi kehittää monista erilaisista, rohkeistakin lähtökohdista. Tätä edellyttää myös nykyinen yhteiskunnan kehitys muun muassa syrjäytymisen syveneminen. Sosiaalialalle olisi saatava uudenlaista laatuajattelua, joka luopuu ainakin osittain perinteisistä ajatuksista ja kehittää mielikuvituksellisia ja paradoksaalisiakin suunnittelutapoja työhön. Sosiaalityössä on laatua kehitettäessä myös selvitettävä asiakkaan käsitys laadusta. (Suhonen 1995: ) Laadun määrittelyn ja arvioinnin ongelmaa on mahdotonta ratkaista kaiken kattavasti ja kaikkia tyydyttävästi käytännön työssä niinkin monipuolisessa ja moniulotteisessa prosessissa, josta sosiaalialalla on kysymys. On tehtävä valintoja, rajauksia, painotuksia ja on priorisoitava. Palvelun arvioinnin paras arvioija on kuitenkin tilanteessa läsnä oleva ihminen. Hän ei kuitenkaan voi olla puolueeton, vaan yleensä aina edustaa, joko asiakasta, joka vastaan ottaa palvelua tai työntekijää joka tuottaa palvelua. Arvioijien lisäksi on oltava mittareita. (Sipilä 1995: )
22 21 Kaukosen (1998: 17 18) mukaan "Päihdehuoltotyö on vaikea puristaa mitattavaksi työprosessiksi". Perinteinen suoritteiden seuranta, välineenä päihdepalveluiden toimivuuden seurannassa, jossa asiakaskäyntien, hoitopäivien ja niiden hinnan perusteella on arvioitu palveluiden tuotantoa, on todettu riittämättömäksi. Toimivan palveluiden arvioinnin edellytys on, että asiakkaan ongelma voidaan määritellä ja muutosta on voitava mitata. Päihdepalveluissa laatumittareiden käyttö on ongelmallista, koska työ on vaikea puristaa mitattavaksi prosessiksi ja asiakkaiden ongelmat ovat monisyisiä ja vaikeasti rajattavia. Tavoitteeksi voidaan ottaa elämänhallinnan lisääntyminen, jota varten on kehitettävä mittareita, joilla voidaan mitata elämänhallinnan muutosta. Tällöin elämänhallintaan vaikuttamisen edellytysten on välityttävä myös työprosessiin. Vaarana on päihdepalveluiden ja sosiaalityön laatukriteeristön laajeneminen yleiskäsitteeksi, jolloin voidaan kysyä, onko laatukäsite enää hyödyllinen tai käyttökelpoinen. Ongelmana nykyään saattaa olla oikea laatukriteeri, mutta väärä mittaamisen kohde. Mittaamisessa on otettava teknisten seikkojen lisäksi huomioon yhteiskunnan muutos ja palveluyksikön kehittyminen. Päihdepalveluissakin olisi puhuttava kokonaislaadusta, eikä vain kapea-alaisesti laitoshoidosta ja avohoidosta. Päihdepalveluissa laatu asettuu suurimmaksi osaksi samaan tapaan laitos- ja avohoidossa. Siksi liian jyrkkää rajan vetoa tulisi välttää. Jyrkkää rajaa edellä mainittujen hoitomuotojen välillä voidaan pitää jopa osoituksena huonosta laadusta. Laitoskuntoutus tulee nähdä yhtenä osana hoitokokonaisuutta, jossa asiakas ponnistelee eteenpäin kohti avohuoltoa, hoitojärjestelmän tukemana. On tärkeää, että avohuolto on tavalla tai toisella mukana laitoskuntoutuksessa, koska pelkästään laitoskuntoutuksen varaan rakennettu kuntoutusjakson ennuste on heikko. (Särkelä 1994: 24.) Päihdepalveluissa on pyrittävä työhön, joka laitoksestakin käsin antaa asiakkaalle eväitä laitoksen ulkopuoliseen suoriutumiseen. Lisäksi asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet tulee huomioida kuntoutuksessa. Laitoskuntoutuksen laadun keskeisiä kysymyksiä onkin, millaisen toiminta-areenan se tarjoaa asiakkailleen, millainen on sen normi- ja sääntöjärjestelmä, mihin laitos asiakkaitaan opettaa ja mitä se tukee. Parhaimmillaan laitos on asiakkailleen itsehallinnan ja itseohjauksellisuuden harjoittelu- ja kehittämispaikka, ei ulkopuolelta asetettujen normien ja sääntöjen tottelemispaikka. Laadukkaassa toimin-
23 22 nassa mietitään myös sitä, onko toiminnan vaikuttavuus halutun suuntaista. Lisäksi täytyy jatkuvasti korostaen arvioida toiminnan hyödyllisyyttä asiakkaan kannalta. (Emt. 24.) Nyt viimeistään olisi luovuttava ajatuksesta, jonka mukaan asiakas on sopiva asukas tai edistyy kuntoutuksessa, jos hän osaa noudattaa hoidossa kaikkia sääntöjä. Omaan ajatteluun ja suoriutumista tukevaan kehittämiseen tulee rohkaista ja kannustaa voimakkaasti laadukkaassa päihdetyössä. Särkelä (1994: 25) nostaa päihdepalveluiden laadukkaan toiminnan asiakastyön tunnuspiirteiksi neljä osa-aluetta, välittäminen, hyväksyminen, luottamus, ja vaativuus. Lisäksi hän korostaa palveluiden toimintakulttuurin merkitystä yksikön toiminnan laatuun, jos yksikön toimintakulttuuri ja ilmapiiri on huono, ei hienoillakaan menetelmillä saada tulosta aikaan. Tämä on perustana työlle ja sen on oltava kunnossa. Laadukkaalle päihdetyölle ensimmäinen ehto on, että asiakkaasta välitetään ja tämä myös välittyy asiakkaan kokemukseksi. Asiakkaan on tunnettava itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi. Tämä edellyttää työntekijöiltä vahvaa motivaatiota ja sitoutumista työhön. Välittämistä edistävä ilmapiiri edellyttää myös, että välittäminen ei koske vain asiakkaita, vaan myös henkilökuntaa ja organisaatiokulttuuria. Välittämisen on kuljettava koko organisaation läpi. Työyhteisön kulttuuri, työntekijöiden keskinäinen tuki, yksikön johdon ja hallinnon suhtautumistapa ovat osana vaikuttamassa organisaatiokulttuuriin. Jos se on kylmä ja välinpitämätön työntekijöitään kohtaan, ei voida odottaa työntekijöiden suhtautuvan asiakkaisiin eri tavalla. Sisäinen kulttuuri ja ilmapiiri tunkeutuvat väkisin henkilökunnan ja asiakkaiden välisiin suhteisiin ja päinvastoin. Asiakkaiden negatiiviset tunteet, toivottomuus, masennus ja voimattomuus, leviävät helposti henkilökuntaan, ellei tähän ole varauduttu. (Emt. 25.) Toinen ehto laadukkaalle päihdetyölle on hyväksyvä ilmapiiri. Tämä tarkoittaa erilaisuuden hyväksymistä, yksilöllisyyden kunnioittamista ja erilaisten ajattelutapojen hyväksymistä. Päihdepalveluissa on tärkeää, että asiakas erotetaan hänen teoistaan. Ihminen tulee hyväksyä aina, vaikka hänen tekojaan ei hyväksyttäisikään. Myös asiakkaan
24 23 on voitava kokea tämä. Päihdeongelman takaa tulee etsiä ihminen, jonka kanssa hänen ongelmiaan vastaan liittoudutaan. Edellisen piirteen mukaan myös tämä hyväksymisen ilmapiirivaatimus koskee myös organisaatiokulttuuria ja työilmapiiriä, henkilökunnan keskinäisiä suhteita sekä hallintoa ja johdon suhtautumista työntekijöihin. Päihdepalveluissa asiakkaan on voitava luottaa työntekijöiden antamiin lupauksiin. Luottamuksellinen suhde on perusta työlle ja näin kolmas laadukkaan organisaation tunnuspiirre. (Särkelä 1994: 25.) Vaativa jämäkkyys on tärkeä työkalu, jota on käytettävä kun siihen on edellytykset. Vaativuus on päihdetyössä hyvän hoitosuhteen käyttöä. Vaativuus edellä mainituista periaatteista poiketen on ehdollinen toimintaperiaate, jota voidaan käyttää, jos edellä mainitut periaatteet, välittäminen, hyväksyminen ja luottamus ovat kunnossa ja asiakkaalla on edellytykset vaadittavaan toimintaan. (Emt. 25.) Outisen ym.(1994: 40 41) mukaan asiakassuhteen erivaiheessa ovat erilaiset laatupiirteet asiakkaalle tärkeitä. Palveluyksikköön hakeuduttaessa asiakkaalle on tärkeää yleiset asiat: lyhyt odotus, tarveharkinta, oikean paikan tai henkilön löytyminen helposti. Tulovaiheessa on tärkeää etukäteen saatu informaatio paikasta ja sen toiminnasta sekä omien asioiden etenemisestä siellä. Lisäksi asiakkaat kokevat tärkeäksi ympäristöön perehdyttämisen. Palveluyksikön sisällä asiakkaalle on tärkeää omatoimisuus, hyvä vuorovaikutussuhde henkilökuntaan, totuuden kertominen ja olon helpottuminen, turvallisuuden tunne sekä tunne kuulumisesta joukkoon. Toiminnan edellytysten laatu näkyy erityisesti myös palveluyksikön sisällä ollessa. Kotiutumis- vaiheessa asiakas arvostaa tietoa vaihtoehdoista ja palveluiden jatkuvuudesta, odotettavissa olevista ongelmista ja opastusta itseltä odotettuihin toimiin. Lisäksi asiakkaalle on tärkeää edelleen turvallisuus ja omaisten mukana olo kotiutumisvaiheessa. Kotiutumisen jälkeen asiakkaalle on tärkeää tietää kehen voi ottaa yhteyttä ja milloin sekä tieto siitä mitä saa ja täytyy tehdä.
25 Laatu palveluiden tuottajan näkökulmasta Palveluiden tuottajalle laatu merkitsee usein asiakkaan hyväksi tehtyä työtä, palveluvalmiutta sekä palvelutuotannon hyvää lopputulosta (Grönroos 1987: 32). Palveluiden tuottajat ovat päävastuussa laadusta. Organisaation kaikki työntekijät kaikilla tasoilla ovat vastuussa organisaation laadusta yhdessä. Olennaista onkin, että kaikki niin asiakkaat, työntekijät kuin johtokin voisivat vaikuttaa palveluprosesseihin. Hyvä palvelun laatu edellyttää myös, että palveluiden tuottajat yhteistyössä yli organisaatiorajojen kehittävät palvelujen laatua. Näin kehittyvästä kokonaislaadusta hyötyvät kaikki: palveluiden rahoittajat, tuottajat, työntekijät ja asiakkaat. (Outinen ym , 22.) Minkään ammattiryhmän ei tule enää kehittää toimintansa laatua yksin irrallaan muista. Tarkastelemalla laatua yhdessä kaikkien työntekijöiden ja muiden kanssa on mahdollista kehittää toiminnan ja tuloksen laatua organisaatiota ja asiakkaita paremmin tyydyttäviksi (Outinen ym. 1994: 117.) Organisaation vakavaa suhtautumista laatutyöhön ja laatupolitiikkaan sekä laadun asettamista toiminnan keskipisteeksi pidetään laadukkaan ja laatuun sitoutuvan organisaation tunnusmerkkeinä. Tunnusomaista on myös, että palvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Johto osallistuu ja sitoutuu laatutyöhön, ja selkeät laatutavoitteet on sovittu yhdessä. Jokainen asiakas ja työntekijä nähdään tärkeänä ja työntekijöiden kehitykseen panostetaan. (Outinen ym. 1995: 14 15, 22.) Toiminnan edellytykset ovat olosuhteisiin ja toimintaympäristöön kuuluvat tekijät. Ne mahdollistavat tietynlaisen toiminnan ja toimintatavat. Niihin kuuluvat muun muassa palveluvalikoima ja tarjonta, tieto- ja yhteistyöjärjestelmät, henkilöstö sekä käytettävissä olevat tilat, välineet ja menetelmät. Toiminnan rakenteisiin kuuluvat myös päätöksentekojärjestelmät ja organisointitavat. Toimintaprosessin laatupiirteistä yksi olennaisimmista on tiedon saanti. Lisäksi henkilökunnan ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen laatu ja tarkoituksenmukaisuus on hyvin olennaista. Muut toimintaprosessin laatuun liittyvät piirteet ovat omatoimisuuteen kannustaminen, palvelun jatkuvuus, tasa-
26 25 arvoinen suhde henkilökuntaan, henkilökunnan ammattitaito, palvelutilanteiden sujuvuus ja häiriöttömyys sekä joustavuus. (Outinen: 1994: ) Laadunhallinta tulee näkyä myös alan ammattilaisten peruskoulutuksessa omana kokonaisuutenaan. Opetussuunnitelmien tulisi tukea laadunhallintaa. Laadunhallinnan pitäisi olla myös osana jatko- ja täydennyskoulutusta ja sen suunnittelua. (Outinen ym. 1995: 23.) Organisaatioiden laadunhallinnassa voitaisiin myös huomioida alan peruskoulutusta huomattavasti nykyistä enemmän. Jos palveluiden tuottajat osallistuisivat koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen, he voisivat näin vaikuttaa valmistuvien oppilaiden, tulevaisuuden osaajien ammattitaitoon ja laatuajatteluun jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Laatutyössä voidaan lähteä liikkeelle useammalla eri lähestymistavalla. Outinen ym. (1995: 15 17) erottavat kolme lähestymistapaa, joiden mukaan laatutyössä voidaan lähteä liikkeelle olemassa olevista ongelmista, prosesseista tai koko organisaatiosta. Ongelmalähtöisessä työtavassa valitaan toiminnan alue, jota halutaan kehittää. Sovitaan miten laatua mitataan tällä alueella ja kehitystyön jälkeen suoritetaan arviointi laadun parantumisesta. Etuina ongelmalähtöisessä työtavassa on tulosten konkreettisuus ja työhön osallistuvien kiinnostuksen säilyminen. Haittana taas voi olla kokonaisnäkemyksen puute. Organisaatiolähtöisessä tavassa toteutetaan laaja laatukoulutus koko organisaatiossa ja luodaan pohja laatupolitiikalle. Malli perustuu koko organisaation ajattelutavan viemisestä laatuajatteluun, jonka jälkeen voidaan ottaa käyttöön ongelmalähtöisen laadunhallinnan menetelmät. Etuna organisaatiolähtöisessä työssä on johdon sitoutuminen ja tuki. Ongelmaksi taas saattaa muodostua asenteiden muuttumisen ja tiedonkulun hitaus. (Emt ) Prosessikeskeisessä lähestymistavassa ongelmat ja parannusta kaipaavat kohteet nähdään työprosesseissa. Apuvälineenä käytetään muun muassa työnkulkukaaviota, jolloin työnkulunesteet poistetaan ja työnkulkua kehitetään prosessien kautta. Tällöin arvioinnissa käytetään apuna myös asiakkaita. Malli sopii käytettäväksi myös organisaatiolähtöisessä ja ongelmalähtöisessä laadunhallinnassa. Etuina ovat hyvä dokumentointi ja
27 26 kyky tunnistaa työntekijöistä riippumattomia ongelmia Ongelmana voidaan nähdä puutteellinen kyky määritellä työnprosessit sopivan yleisiksi ja kuitenkin tarkasti rajattaviksi. (Emt. 1995: 16 17; Lumijärvi & Jylhäsaari 2000: 54 55, 75.) Laatutyössä voidaan myös lähteä liikkeelle tarkastelemalla organisaatiossa tehtävää työtä ja sen laadukkuutta sekä kehittämällä tarvittaessa arviointimenetelmiä. Jos ilmenevää laatua halutaan lähteä parantamaan, voidaan lähestymistavaksi valita esimerkiksi joku edellä mainituista malleista tai joku muu jo olemassa oleva laadunarviointi- ja hallintajärjestelmä. Voidaan myös lähteä kehittämään organisaatiolle omaa sovellusta laatujärjestelmäksi. Laatutyön lähestymistapana voidaan myös pitää Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemia päihdepalveluiden laatusuosituksia (2002), jotka antavat tarvittaessa yleiset suuntaviivat laadunhallinnan lähtökohdiksi. Suositusten mukaan laatua voidaan arvioida kolmesta eri näkökulmasta: asiakkaan kokemana, ammatillisesta näkökulmasta ja johtamisen/ palvelujärjestelmän näkökulmasta. Asiakkaan kokemuksena laatu tarkoittaa palvelun vastaamista hänen odotuksiinsa, palveluiden saatavuutta ja sujuvuutta sekä hänen saamaansa kohtelua. Ammatillinen laatu tarkoittaa palvelun vastaamista asiakkaan tarpeisiin ja sitä, onko tulos hyvä ammattilaisen näkökulmasta. Johtamisen laatu tarkoittaa palvelun sujuvuutta ilman hukkakäyttöä, virheitä, taloudellisuutta sekä lakien ja asetusten mukaisuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: 23.) Laadunhallinnan menetelmiä voidaan ryhmitellä monin eri tavoin. Usein on käytetty jaottelua rakenteiden, prosessien ja tuloksien laadunhallinnasta. Menetelmiä voidaan myös jaotella sen mukaan, käytetäänkö menetelmää sisäisiin tarkoituksiin vai onko tavoitteena ulkoisen osapuolen vakuuttaminen laadusta esimerkiksi palveluidenrahoittajat ja asiakkaat. (Outinen ym. 1995: 18.) Julkisen palveluiden tehokkuuden kasvattaminen ja laadun tavoittelu ei voi edetä rajattomasti työntekijöiden kustannuksella. Jos laadun tavoittelu ei heijastu millään tavoin työntekijöiden työympäristöön, työoloihin tai omatoimisuuteen, se voi johtaa työntekijöiden hakeutumiseen muihin tehtäviin. (Sipilä 1995: 25.) Palveluiden tuottajan lisäksi on olennaista palveluita käyttävien asiakkaiden näkökulma laatuun.
28 Laatu asiakkaiden näkökulmasta Asiakkaalla tarkoitetaan tuotteen vastaanottajaa tai palvelun kohteena olevaa henkilöä, joka saa hyödyn käyttämästään tuotteesta tai palvelusta. Sosiaali- ja terveysalalla asiakkuudella on monitahoisempi merkitys. Asiakkaina voidaan pitää palvelun kohteena olevia eli välittömiä käyttäjiä, hyödynsaajia tai maksajia. (Lumijärvi 1994a: 65; Outinen ym. 1994: 17.) Tässä työssäni tarkoitan asiakkaalla palvelun kohteena ja välittömänä käyttäjänä olevaa henkilöä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeinen laatuominaisuus on asiakkaan tarpeisiin vastaaminen. Sen kehittämisen lähtökohtana tulee olla tieto asiakkaiden tarpeista, kokemuksista ja mielipiteistä. Laadunhallinta edellyttää aina toimivaa asiakaspalautejärjestelmää, jatkuvaa tiedon keruuta ja sen tehokasta hyödyntämistä. Palautteen antamisen tulee olla asiakkaalle vaivatonta, palautteen keräämismenetelmien luotettavia ja yleistäviä, ja palautteen tuloksia pitää analysoida kriittisesti työnsisällön ja tavoitteiden kannalta. Asiakaspalaute tulee suhteuttaa muulla tavoin toiminnasta kerättävään tietoon. Pohjimmiltaan asiakasnäkökulmassa on kysymys palvelujen laadun tarkastelemisesta asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuudessa, eli siitä millaisia tavoiteltuja vaikutuksia palveluilla on asiakkaan terveyteen, sosiaaliseen toimintakykyisyyteen ja elämänhallintaan. Asiakkaiden olisi saatava osallistua aidosti itseään koskeviin valintoihin ja ratkaisuihin. Nykykäytännössä onkin suuri vaara, että asiakas tuntee itsensä hoitokoneiston passiiviseksi kohteeksi. (Outinen ym. 1995: ) Asiakkaan käsitykseen laadusta vaikuttavat hänen palveluun kohdistamansa vaatimukset ja odotukset sekä varsinainen kokemus palvelusta. Työyhteisön ja asiakkaan käsitykset hyvinvoinnista, terveydestä ja elämänhallinnasta vaikuttavat laadun sisältöön ja toimintatapoihin. Sosiaalipalveluilla voidaan tukea asiakkaan elämänhallintaa ja hyvinvointia. Elämänhallintaa tukevan sosiaali- ja terveydenhuoltotyön tavoitteena on auttaa asiakasta yksilöllisen tarpeen mukaan hyödyntämään omia ja ympäristönsä voimavaroja sekä etsimään oikeita hallinta- ja selviytymiskeinoja. Toimintaan ja sen suunnitteluun liittyvät läheisesti sekä asiakkaiden että työyhteisön arvot ja normit. ( Honkola & Jounela 2000: 15; Outinen ym.1994: 16, 31.) Juutinen (1995: 55 56) näkee laadukkaan työn
29 28 perusedellytyksinä oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden toteutumisen palveluissa. Palveluiden käyttäjälle laatu merkitsee palveluiden vastaamista hänen tarpeisiinsa. Laatukuva muodostuu sitä paremmaksi, mitä paremmin odotukset ja kokemukset vastaavat toisiaan. Asiakkaan kokema laatu on siis odotusten ja kokemusten yhteistulos. Tämä on merkittävää laadun arvioinnin kannalta. Vaikka organisaatiokuva ei vaikuta suoranaisesti itse palvelutapahtumaan, sillä on vaikutus asiakkaan laatukokemuksiin. Asiakas huomioi organisaatiokuvan ja ennakkokäsityksen organisaatiosta, arvioidessaan saamaansa palvelua. Jos organisaatiokuva on huono, asiakas kokee laatuun vaikuttavat kielteiset seikat ja palvelutapahtumat tavallista voimakkaammin. Jos taas organisaatiokuva on hyvä, asiakas suhtautuu palveluprosessiin alusta saakka myönteisemmin. Näin organisaatiokuva voidaan nähdä eräänlaisena suodattimena asiakkaan kokemuksille laadusta. Jos palveluiden kehittäminen jää organisaatiossa pinnalliseksi, siitä aiheutuu vain kustannuksia. Organisaation tehokkuus ja tuottavuus lisääntyvät, kun kehittäminen ymmärretään strategisena muutoksena. Kun organisaation työtapoja kehitetään, resurssit voidaan käyttää tehokkaammin ja poistaa tarpeettomat ja tehottomat työvaiheet. (Grönroos 1987: 27, 32, 38.) Asiakkaan kannalta keskeisiä perusarvoja sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys, hyväksyntä, omatoimisuus, turvallisuus sekä inhimillinen arvokkuus, jolla tarkoitetaan ihmisen näkemistä kokonaisuutena. Asiakas määrittelee palveluiden laadun konkreettisemmin. Nämä laatupiirteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: toiminnan edellytyksiin kuuluvat laatupiirteet, jotka liittyvät toiminnan rakenteisiin ja olosuhteisiin, itse toimintaan eli palveluprosessiin ja kolmantena toiminnan tuloksiin. (Outinen ym. 1994: 38.) Sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun asiakas näkee aikaansaatuina vaikutuksina ja muutoksina. Hyvän tuloksen laatupiirteisiin kuuluvat parempi terveys ja toimintakyky, ongelmatilanteen helpottuminen, saadun tiedon riittävä määrä ja huolehtiminen jatkuvuudesta. Asiakkaalle hyvä tulos voi merkitä tyytyväisyyttä saatuun palveluun ja tunnetta, että on saanut apua. (Emt )
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotUnohtuuko hiljainen asiakas?
Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotErikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP
Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Mitä näillä tarkoitetaan Toimintaluvut raakadata, josta tieto johdetaan Mitattavien lukujen
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014
OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotMiten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?
Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotTOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?
TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotViestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä
Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen
LisätiedotAsiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy
Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa 16.1.2018 Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos Päihdepalvelujen oikeudellinen
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotTomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille
Lisätiedot- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN
Lisätiedot15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko
15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma Mielikuvia laadunhallinnasta ja laatustandardeista etsitään vain virheitä ja syyllisiä vie paljon aikaa oikealta työltä mielletään
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotLEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010
LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotLUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet
MÄÄRÄYS 3/2015 1(7) Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) 22 1 Kohderyhmät Voimassaoloaika Sosiaalihuollon
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotAMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO
AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
LisätiedotSuomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry
Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan
LisätiedotToimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä
asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.
LisätiedotLaatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus
Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotSosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja
LisätiedotVanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset
Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotTuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia
Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
Lisätiedot