TOISAALTA EI HALUA KUIN IHAN SAMANVERTAISTA KOHTELUA, KOSKA YHTÄLAILLA IHMINEN MÄ OON KUIN KAIKKI MUUTKIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOISAALTA EI HALUA KUIN IHAN SAMANVERTAISTA KOHTELUA, KOSKA YHTÄLAILLA IHMINEN MÄ OON KUIN KAIKKI MUUTKIN"

Transkriptio

1 TOISAALTA EI HALUA KUIN IHAN SAMANVERTAISTA KOHTELUA, KOSKA YHTÄLAILLA IHMINEN MÄ OON KUIN KAIKKI MUUTKIN Ei-heteroseksuaalisuuden problematiikkaa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä Miia Hyötyläinen - Tuuli Kaipanen Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Miia Hyötyläinen & Tuuli Kaipanen. Toisaalta ei halua kuin ihan samanvertaista kohtelua, koska yhtälailla ihminen mä oon kuin kaikki muutkin. Eiheteroseksuaalisuuden problematiikkaa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä. Järvenpää, kevät 2006, 72 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tulisi tietää ei-heteroseksuaalisuudesta ja siihen liittyvästä problematiikasta, jotta he osaisivat kohdata ei- heteroseksuaalisesti suuntautuneet asiakkaansa ammatillisesti. Työn tavoitteena on olla ammattialaa kehittävä empiirinen tutkimus, joka tukee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kykyä kohdata ei-heteroseksuaalisuutta osana moniarvoista yhteiskuntaa. Opinnäytetyössä pyritään neljän haastattelun avulla selvittämään eiheteroseksuaalisesti suuntautuneiden ihmisten kokemuksia asiakkuudesta sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimuksessa tulee esille haastateltujen henkilöiden oma ääni ja kokemukset. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Analyysin menetelmänä käytettiin aineiston sisältöanalyysiä. Haastattelut suoritettiin joulukuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana. Tutkimuksessa ilmeni, että haastateltavien kokemukset asiakkuudesta olivat vaihtelevia. Haastateltavat toivat esille asioita, joihin he toivoivat muutoksia sosiaali- ja terveysalalla. Muutosten taustalla on haastateltujen henkilöiden odotus tasa-arvoisuudesta. Tärkeimmäksi kehittämisalueeksi haastateltavat kokivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten seksuaalisuustietouden lisäämisen. Tutkimuksen aineistosta saatujen tulosten pohjalta tarkasteluun nousi havainto identiteetin merkityksestä haastateltavien kokemuksille. Haastateltavien kokonaisidentiteettiä tarkastellaan yksilö-, yhteisö- sekä yhteiskuntaidentiteetistä käsin, ja näiden identiteettiosa-alueiden vaikutusta peilataan heidän kokemuksiinsa ja tapaansa tarkastella sekä tulkita maailmaa. Tutkimusaineistosta saatujen tulosten pohjalta tuodaan esille käytäntöjä, joiden avulla sosiaali- ja terveysalaa voitaisiin kehittää kohti asiakaslähtöistä ammatillisuutta. Asiasanat: ei-heteroseksuaalisuus, heteroseksismi, identiteetti, kokemus, sosiaali- ja terveysala, asiakkuus, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Miia Hyötyläinen & Tuuli Kaipanen. On the other hand you don t want anything but to be treated the same, cause likewise I am a person as the others. The problems of non-heterosexuality in social and health care client work. Järvenpää, Spring 2006, 72 p. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of the study is to examine what the workers in the field of social and health care should know about non-heterosexuality and the problems involving it so that they could encounter the non-heterosexuality orientated clients professionally. The purpose is to raise discussion and to support the ability of social and health care workers to face non-heterosexuality as a part of pluralistic society. The experiences of being a non-heterosexual client in the field of social and health care are explored by four interviews. It is possible to bring out the voice of the target group through the interviews. The method of the study is qualitative. The interviews were carried out as halfstructured theme interviews in December 2005 and in January The data of the study was analysed using content analysis. The study revealed that the client experiences of the interviewees varied from positive to negative. The interviewees brought out some issues that they wanted to change in the field of social and health care. By these changes they wanted to become more and more equal compared to heterosexual orientated people. The interviewees experienced that the most important issue is to improve the sexuality knowledge of the workers. An observation about the significance of the identity and its effects on the interviewees experiences rose from the data. The identity was divided in three sectors: individual-identity, community-identity and society-identity. The effects of these sectors of identity were mirrored to their experiences and the ways of looking and interpreting the world. The ways to develop the social and health care work to a client-oriented direction are brought up in the conclusion section. Key words: non-heterosexuality, heterosexism, identity, experience, social and health care, client, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN KEHYS Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tarkoitus Keskeiset käsitteet Ei-heteroseksuaalisuus ja ei-heteroseksuaalinen suuntautuminen Heteroseksismi Identiteetti Sosiaali- ja terveyspalveluiden määritelmä TUTKIMUKSEN AINEISTONKERUUMENETELMÄT Kvalitatiivinen tutkimus Teemahaastattelu ja haastatteluiden teemat Haastateltavat ja haastateltavien valinta TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Aikaisempi tutkimus Suhtautuminen ei-heteroseksuaalisuuteen historiasta nykyhetkeen Asiakkaan asemaa määrittävät lait sosiaali- ja terveyspalveluissa Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla Ei-heteroseksuaalinen identiteetti TUTKIMUSPROSESSI Mistä kaikki sai alkunsa Tutkimuksen suunnittelu ja koehaastattelun tekeminen Haastatteluiden toteutus Haastatteluympäristö AINEISTON ANALYYSI Analyysin perusteet...34

5 6.2 Aineiston käsittely ja analyysin tekeminen Kolmiosainen identiteetti osana analyysiä Yksilö-identiteetti Yhteisö- ja yhteiskunta-identiteetti TULOKSET Tulokset teemoittain Neljä erilaista asiakaskokemusta Mun masentuneisuuteni johtuu siitä, että mä oon naisen kanssa Tuijan kokemus Aika iso identiteettikriisi Annen kokemus Ne ohjas mut sit suoraan psykologille Simon kokemus Mun miespuolinen lääkärini oli homo Matin kokemus Ajatukset ja tuntemukset asiakaskokemuksista Näkemyksiä samanarvoisuudesta ja eriarvoisuudesta Toiveet ja ohjeet sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille eiheteroseksuaalisuuden kohtaamiseen Yhteenveto teemoitelluista tuloksista Kolmijakoinen identiteetti kokemusten määrittäjänä JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Reliabiliteetti, validiteetti ja eettisyys Lähdekriittisyys ja jatkotutkimusehdotukset Oma kokemuksemme haastatteluista Ammatillinen anti...65 LÄHTEET...66

6 1 JOHDANTO Tulevina sosionomeina haluamme kohdata asiakkaamme ihmisinä, kokonaisvaltaisesti. Opintojemme edetessä ja ammatillisuutemme kehittyessä olemme huomanneet yhden oleellisen ihmisyyteen liittyvän asian puuttuvan osaamisestamme. Seksuaalisuutta ja siihen liittyvää problematiikkaa on koulutuksessamme hiukan sivuttu, mutta erityisesti seksuaalisuuden moninaisuus ja eri ilmenemismuodot ovat jääneet vähälle huomiolle. Eikö meillä siis ole välineitä ja keinoja seksuaalisuuden kohtaamiseen ammatillisesti? Seksuaalisuutta ja ei-heteroseksuaalisuutta käsittelevää kirjallisuutta, erilaisia julkaisuja ja tutkimuksia on tehty paljon, mutta tulevina sosionomeina olemme jääneet pohtimaan ei-heteroseksuaalisuuden problematiikkaa asiakastyössä. Tämä on aihe, josta löytyy vain vähän tietoa ja tieto on usein kirjoitettu ainoastaan työntekijöiden näkökulmasta. Tästä syystä olemme halunneet lähestyä aihetta tuomalla ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden äänen kuuluviin haastatteluiden avulla. Opinnäytetyömme käsittelee eiheteroseksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä erityisesti asiakkuuden ja sen kokemisen sekä identiteetin merkityksen näkökulmista. Emme koe, että ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneita asiakkaita tulisi kohdella eri tavalla kuin muita, vaan että heidän kohtaamisensa asiakastyössä saattaa vaatia aiheeseen liittyvää tietoutta ja tietynlaista sensitiivisyyttä. Pyrimme opinnäytetyömme avulla vastaamaan tiedon tarpeeseemme. Tarkoituksena on oman ammatillisuuden kehittämisen lisäksi herättää lukijassa ajatuksia, lisätä tietoisuutta ja keskustelua ei-heteroseksuaalisuudesta sekä tuottaa aiheesta sosiaali- ja terveysalalla hyödynnettävissä olevaa tutkimuksellista tietoa. Jos kukaan ei koskaan kerro asiakkaiden kokemuksia, niin miten kukaan voisi tietää miten asioihin pitää suhtautua. (Simo)

7 7 2 TUTKIMUKSEN KEHYS 2.1 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tarkoitus Kun lähdimme työstämään opinnäytetyötämme, halusimme saavuttaa ammatillista kehittymistä. Alun perin meitä kiinnosti se, mitä meidän sosionomeina tulisi tietää ei-heteroseksuaalisuudesta, jotta osaisimme tulevaisuudessa kohdata asiakkaitamme ammatillisesti ja tarjota heille heidän tarvitsemansa tuen. Asiakkaat eli palveluiden käyttäjät ovat asiantuntijoita tässä asiassa, joten luonnollisesti valitsimme heidän kokemuksensa tutkimuskysymyksemme kohteeksi. Opinnäytetyömme ensimmäinen (1.) tutkimuskysymys on kaksiosainen: 1a. Miten ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneet haastateltavat kokevat asiakkuutensa sosiaali- ja terveysalan palveluissa? Tavoitteena on neljän haastattelun kautta kuvata yksittäisten henkilöiden kokemuksia ja ajatuksia asiakaskokemuksista sekä niitä syitä ja ilmiöitä, joita heidän kokemustensa ja näkemystensä takana on. 1b. Miten ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneet haluavat tulla kohdatuiksi asiakkaina? Tavoitteena on tuoda esille asiakkuuteen liittyviä epäkohtia sekä kerätä käyttökelpoisia toimintakäytäntöjä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Haastatteluaineistosta saatujen tulosten pohjalta opinnäytetyöllemme muotoutui myös toinen (2.) tutkimuskysymys: 2. Millaista problematiikkaa liittyy ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden identiteettiin ja sen muodostumiseen yhteiskuntamme ja kulttuurimme sisällä? Halusimme syventää tietouttamme siitä ilmiöstä, joka haastateltaviemme minuuden takana ehkä piilee. Ajatuksenamme oli, että asettamalla ei-

8 8 heteroseksuaalisuuden sen yhteiskunnalliseen kontekstiinsa saisimme sellaista tietoa ja ymmärrystä, jota uskoisimme tulevassa sosionomin työssä tarvitsevamme. Opinnäytetyömme tarkoituksena ei ole saada yleistettävää tietoa, vaan kuvata haastateltavien tarinat. Koko tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena on saada aikaan keskustelua ja olla näin ammattialaa kehittävä empiirinen tutkimus, joka tukee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kykyä kohdata eiheteroseksuaalisuutta osana moniarvoista yhteiskuntaa. 2.2 Keskeiset käsitteet Ei-heteroseksuaalisuus ja ei-heteroseksuaalinen suuntautuminen Seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta puhuttaessa kyse on halusta ja erityisesti halun kohteen sukupuolesta. Heteroseksuaalisuus, homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus kertovat siitä, mihin sukupuoleen kuuluviin ihmisiin yksilö kohdistaa seksuaalisen halunsa, rakkautensa ja kiintymyksensä. Hetero tarkoittaa erilaista, homo samanlaista ja bi kahdenlaista. (Lehtonen 1997, 22; Lehtonen & Mustola 2004a, 20.) Jukka Lehtosen (2003) mukaan käsitteet ei-heteroseksuaalisuus ja heteroseksuaalisuus eivät ole toista vaihtoehtoa poissulkevia. Usein ajatellaan, että ihmiset ovat joko homo- tai heteroseksuaaleja, ja joskus muistetaan osan olevan myös biseksuaalisia. Tällainen kaksi- tai kolmijakoinen ajattelu seksuaalista suuntautumista pohdittaessa on nykyään yleinen, eikä ymmärretä, että nämä käsitteet voivat olla käytännössä päällekkäisiä. Lehtonen painottaa sitä, että homo-, lesbo- tai bi-termiä käytettäessä ihmisen tulisi itse määrittää itsensä kyseisellä termillä ennen kuin tutkija voisi käyttää sitä hänestä. (Lehtonen 2003, )

9 9 Ei-heteroseksuaalisuutta käsiteltäessä nostetaan usein suuntautuneisuuden rinnalle yksilön kokemus omasta sukupuolestaan. Emme käsittele työssämme sukupuolen problematiikka, sillä aiheen tarkastelu ei palvelisi tutkimuskysymysten taustalla olevaa tutkimuksen tarkoitusta. Kun käsittelemme työssämme ei-heteroseksuaalista suuntautumista, tarkoitamme sitä, että eiheteroseksuaalisesti suuntautuneen henkilön seksuaaliset halut kohdistuvat itsensä kanssa samaa sukupuolta oleviin ihmisiin. Sillä, kokeeko eiheteroseksuaalisesti suuntautunut itsensä sukupuolisuudeltaan mieheksi vai naiseksi, ei ole merkitystä. Lehtosen (2003, 35) mukaan eiheteroseksuaalisuuden käsite on sukupuolineutraali, eli sillä voi kuvata yhtä hyvin miestä kuin naistakin. Päädyimme käyttämään työssämme sanaa ei-heteroseksuaalisuus kuvaamaan homo- ja biseksuaalisuutta siitä syystä, että se korostaa seksuaalisuuden moninaisuutta ja yksilöllisyyttä, ilman yksilön tarvetta identifioitua homo- tai biseksuaalisesti suuntautuneeksi. Samalla ei-heteroseksuaalisuus-käsite rajaa pois mahdollisuuden pelkästä heteroseksuaalisuudesta. Työmme kannalta ei ole merkittävää mihin seksuaalivähemmistöön ei-heteroseksuaalisesti suuntautunut haastateltava kuuluu, joten pyrimme mahdollisimman vähän erittelemään näitä vähemmistöjä toisistaan Heteroseksismi Ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden elämää käsittelevässä kirjallisuudessa lähes aina heteroseksismi ilmiönä nostetaan esille. Heteroseksismi tarkoittaa oppia heteroseksuaalisuuden itsestään selvästä paremmuudesta (Butler 1990, 151). Heteroseksismi on seurausta ajattelutavasta, jonka mukaan heteroseksuaalisuus on muita parempi tapa järjestää seksuaalisuhteita ja eiheteroseksuaalisesti suuntautuneet ovat tämän takia heteroseksuaalisesti suuntutuneita huonompia ihmisiä (Juvonen 1997, 14). Heteroseksismi rinnastetaan seksismiin, rasismiin ja muihin vastaaviin oppeihin (Lehtonen 2003, 32).

10 10 Heteroseksistisessä yhteiskunnassa, kuten Suomessa, lasta ryhdytään jo pienestä pitäen sosiaalistamaan heteroseksuaaliseen elämisen malliin. Lapset elävät pääsääntöisesti heteroseksuaalisissa kodeissa ja heidän oletetaan kiinnostuvan vastakkaisesta sukupuolesta. Heteroseksuaalisuus on oletusarvo, jota emme oikeastaan edes huomaa, sillä se on normaalia, tavallista ja toivottavaa elämää. (Socada 1998, 425; Ronkainen 1997, 36.) Heteroseksismi mahdollistaa siis sen, että ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneisiin aina jollakin tavalla suhtaudutaan, koska he eivät täytä heteroseksististä elämisen mallia (Lehtikuusi 1996, 10). Heteroseksismin käsite on oleellinen työmme kannalta pohdittaessa eiheteroseksuaalisesti suuntautuneiden samanarvoisuutta ja/tai eriarvoisuutta sosiaali- ja terveysalalla. Yhteiskuntamme heteroseksismi luo pohjan ja tarkoituksen työmme tekemiselle. Ilman heteroseksististä ajattelua meidän ei tutkijoina tarvitsisi kysyä miten seksuaalisuus on vaikuttanut haastateltaviemme kokemuksiin sosiaali- ja terveysalalla. Ilman heteroseksististä ajattelua seksuaalisella suuntautumisella ei olisi merkitystä. Uusimmissa ei-heteroseksuaalisuutta käsittelevissä tutkimuksissa heteroseksismi-käsitteen sijaan käytetään käsitettä heteronormatiivisuus. Heteronormatiivisuus käsittää kaikki samat asiat, jotka olemme edellä maininneet heteroseksismiin kuuluviksi. Lehtonen (2003, 32) perustelee käsitteen vaihdosta sillä, että heteroseksismi kuulostaa oppirakennelmalta tai poliittiselta kannalta, eikä siten sovellu kovin hyvin arkipäivän toistuvien ja epäpoliittisiksi ajateltujen tekojen analysoimiseen. Oman kokemuksemme mukaan heteroseksismi käsitteenä on kuitenkin vakiintunut arkikieleemme, mikä oli havaittavissa myös haastateltaviemme käyttämässä kielessä. Käytämme opinnäytetyössämme tietoisesti kyseenalaistettua heteroseksismi-käsitettä, sillä se helpotti haastateltavien kanssa kommunikoimista.

11 Identiteetti Identiteetti käsitettä käyttävät ja määrittävät lukuisin eri tavoin useat tieteenalat, kuten filosofia, sosiologia ja psykologia. Yleispätevän määrittelyn löytäminen on erittäin vaikeaa, mutta yksinkertaistaen voidaan sanoa, että identiteetti vastaa kysymyksiin kuka tai mitä minä olen? ja kuka tai mitä muut luulevat minun olevan?. (Latokangas 1994, 20.) Ihmisen perusolemukseen kuuluu pyrkimys löytää ja säilyttää eheä minäkokemus. Minäkuva syntyy yksilöllisistä, kulttuurisista ja sosiaalisista tekijöistä. Se syntyy ja kehittyy sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa että yksilön omissa sisäisissä, psyykkisissä prosesseissa. Yksilöllisiä identiteetin muovaajia ovat lisäksi keho sekä yksilön ja yhteisön suhde siihen. Identiteetti korostaa käsitteenä sitä puolta minuudesta, joka ilmenee erilaisissa ryhmäjäsennyksissä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Joskus käsitettä tarkennetaan puhumalla sosiaalisesta identiteetistä. Se voidaan määrittää minäkokemuksen niiksi osioiksi, jotka ovat yksilön minäkokemuksen rajapinnoilla suhteessa ympäristöön. (Niemelä) Identiteetin määrittäminen on työssämme oleellista, koska haastateltavat kertovat omista kokemuksistaan identiteeteistään käsin. Käsittelemme opinnäytetyössämme identiteettiin liittyvää teoriaa Tutkimuksen teoreettinen viitekehys osiossa. Myöhemmin Aineiston analyysi osiossa jaottelemme identiteetin kolmeen osaan ja Tulokset osiossa pohdimme identiteetin merkitystä toisen (2.) tutkimuskysymyksemme millaista problematiikkaa liittyy ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden identiteettiin ja sen muodostumiseen yhteiskuntamme ja kulttuurimme sisällä? valossa. Käytämme apuna identiteetin kolmiosajaottelua.

12 Sosiaali- ja terveyspalveluiden määritelmä Lehto, Kananoja, Kokko & Taipale (2001) määrittelevät sosiaalihuollon laajaksi nykyaikaiseksi muunnelmaksi vuotta sitten vallinneesta sosiaalihuollosta, joka tarkoitti silloin lähinnä vähävaraisten hoivaa. Nykyään sosiaalihuolto sisältää palveluja ikään ja yhteiskuntaluokkaan katsomatta, kaikille tarpeiden mukaan. Terveydenhuollolle Lehto, Kananoja, Kokko & Taipale näkevät kaksi määritelmää: joko ainoastaan sairaanhoitopalveluiksi määritellyn palvelun tai laajemman kokonaisuuden, johon kuuluvat myös terveyttä edistävä toiminta ja sairauksia ehkäisevä toiminta. Yhdistettynä sosiaali- ja terveydenhuollon nähdään olevan myös kaksijakoinen: joko ainoastaan kuntien järjestämää toimintaa tai sitten laajempi kokonaisuus, johon kuuluvat myös omaisten, yhdistysten, järjestöjen ja yksityisten järjestämät palvelut. (Lehto & Kananoja & Kokko & Taipale 2001, 31 33) Tyyne Martikainen (1993) määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon melko tarkasti toisistaan erillisiksi. Sosiaalihuollolla hän tarkoittaa ensisijaisesti yksityiseen henkilöön ja perheeseen kohdistuvia sosiaalipalveluja, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä toimintoja, joilla pyritään väestön sosiaalisen turvallisuuden ja suoriutumisen ylläpitämiseen ja edistämiseen. Terveydenhuollon Martikainen määrittelee järjestelmällisiksi palveluiksi, jotka kohdennetaan yksilöön, väestöön ja ympäristöön ja joiden tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy, toteaminen ja niiden hoito. (Martikainen 1993, ) Haastatteluita tehdessämme emme tarkasti rajanneet, mitkä palvelut kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaan kerroimme niistä esimerkkien avulla ja annoimme haastateltaviemme itse määritellä nämä palvelut. Halusimme tietää haastateltavien kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastyöstä, joten ajatuksenamme oli, että he itse määrittelevät ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita käyttävät tai jotka he näkevät tutkimuksen aiheen kannalta oleellisiksi.

13 13 3 TUTKIMUKSEN AINEISTONKERUUMENETELMÄT 3.1 Kvalitatiivinen tutkimus Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen kokonaisvaltaisesti. Kvalitatiivinen lähestymistapa suosii ihmistä tiedonkeruun instrumenttina ja mahdollistaa aineiston monipuolisen ja yksityiskohtaisen tarkastelun. Kvalitatiivinen tutkimus tuo esille tutkittavan näkökulman ja mahdollistaa tämän äänen esille pääsemisen. (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2000, 152, 155.) Tutkimuksessamme tarkastellaan neljän ihmisen kokemusmaailmaa heidän itsensä tulkitsemana. Kvalitatiivinen tutkimus pyrkii kuvailevaan ja ymmärtävään otteeseen (Mäkelä 1990, 42), ja näin ollen se sopii parhaiten tämänkaltaiseen tutkimukseen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineisto on pikemminkin tutkimuksen kannalta kiinnostavaksi arvioitu siivu yhteiskunnasta kuin varsinainen otos (Pyörälä 1995, 14). Tutkimusmenetelmänä on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimusaineiston analyysissä käytämme sisällön analyysiä. 3.2 Teemahaastattelu ja haastatteluiden teemat Teemahaastattelu on kuin eräänlainen keskustelu, joka tapahtuu tutkijan aloitteesta ja usein hänen ehdoillaan. Tutkija pyrkii vuorovaikutuksessa saamaan selville haastateltavilta häntä kiinnostavat ja tutkimuksen aihepiiriin liittyvät asiat. (Eskola & Vastamäki 2001, 24) Tutkimushaastattelun tehtävänä on välittää kuvaa haastateltavien ajatuksista, kokemuksista, käsityksistä ja tunteista. Itse haastattelu, sosiaalinen puhetilanne, voidaan kuitenkin toteuttaa monin tavoin. Tutkijan valittavaksi jää muun muassa se, missä määrin hän haluaa jäsentää haastattelutilannetta

14 14 kysymysten muotoilulla. Tutkija voi valita joko strukturoidun lomakehaastattelun tai sen vastakohdan, strukturoimattoman haastattelun. Lomakehaastattelussa edetään täysin lomakkeen kysymysten muotoilun ja järjestyksen mukaisesti, kun taas strukturoimatonta haastattelua leimaavat väljyys, avoimet kysymykset sekä eteneminen haastateltavan ehdoilla. Näiden kahden tavan välissä on puolistrukturoitu menetelmä, teemahaastattelu, joka hyödyntää strukturoidun ja strukturoimattoman haastattelun parhaita puolia. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Valitsimme tutkimusmenetelmäksi puolistrukturoidun teemahaastattelun erityisesti siitä syystä, että se tarjoaa haastateltavalle mahdollisuuden tuoda esille itseään koskevia asioita mahdollisimman vapaasti. Tämä on erityisen olennaista, kun tutkimuskohteena on vähän kartoitettu tai tuntematon alue ja kun puhuttu halutaan sijoittaa laajempaan kontekstiin. Toisaalta haastattelu tarjoaa tutkijalle myös mahdollisuuden selventää vastauksia ja syventää saatavia tietoja. Haastattelumenetelmää voidaan myös käyttää syvennyttäessä arkoihin ja vaikeisiin aiheisiin tai aihepiiriin, joka tuottaa monitahoisia vastauksia. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 35.) Puolistrukturoitu teemahaastattelu muodostuu yksityiskohtaisten kysymysten sijaan keskeisistä teemoista. Strukturoitua siinä ovat teemat, jotka ovat kaikille haastateltaville samat. Teemoista rakennetaan haastattelun runko, joka toimii keskustelua ohjaavana kiintopisteenä. Teema-alueita tarkennetaan kysymyksillä kuitenkin vasta haastattelutilanteessa. Teemamuotoisuus nostaa tutkittavien äänet lomakehaastattelua näkyvämmin esille ja siten vähentää tutkijan oman näkökulman vaikutusta haastateltavaan tuoden keskeiseen osaan haastateltavien tulkinnat asioista ja niille annetut merkitykset. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 41 48, 66 67) Mietimme aluksi, mitkä olisivat sellaisia haastattelukysymyksiä, jotka toisivat vastauksia ensisijaiseen tutkimuskysymykseemme. Laadittuamme mielestämme oikeat tutkimuskysymykset, teimme näiden alustavien haastattelukysymysten pohjalta koehaastattelun, jonka perusteella totesimme

15 15 näiden kysymysten vastaavan tarpeitamme. Koehaastattelun kysymykset muuntuivat teemoiksi, joiden pohjalta teimme loput kolme haastattelua. Teemoilla pyrimme selvittämään mahdollisimman kattavasti haastateltavien kokemuksia ja ajatuksia asiakkuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haastatteluiden aikana teemoja ei kuitenkaan orjallisesti noudatettu, vaan haastateltavien omille ajatuksille ja kerronnalle annettiin tilaa. Haastatteluissa lähestyimme tutkimuskysymystämme neljän (4) eri teeman avulla, jotka olivat seuraavat: 1. Asiakaskokemukset sosiaali- ja terveysalalla 2. Ajatukset ja tuntemukset asiakaskokemuksiin liittyen 3. Kokemus samanarvoisuudesta/eriarvoisuudesta asiakkaana heteroseksuaalisesti suuntautuneisiin nähden 4. Toiveet ja ohjeet sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille eiheteroseksuaalisuuden kohtaamiseen 3.3 Haastateltavat ja haastateltavien valinta Opinnäytetyötämme varten haastattelimme neljää ei-heteroseksuaalisesti suuntautunutta henkilöä. Kaikki haastateltavat olivat meille entuudestaan tuttuja tai tutun tuttuja, kuitenkin eri yhteyksistä. Osaksi haastateltavien hankintaa helpotti se, että toinen meistä työskentelee ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneille, erityisesti homomiehille, suunnatussa ravintolassa. Yhteyden haastateltaviin saimme lähestymällä heitä itse ja tiedustelemalla heidän halukkuuttaan haastattelun antamiselle. Tutkimuksemme kannalta ei ollut oleellista se, mihin seksuaalivähemmistöön haastateltava kuului, vaan tärkeää oli, että hän koki itsensä eiheteroseksuaalisesti suuntautuneeksi. Emme asettaneet haastateltaville ennakkokriteerejä siinä suhteessa, että olisimme etukäteen tienneet varmasti heidän käyttäneen joitain sosiaali- tai terveysalan palveluita. Emme myöskään

16 16 ottaneet muita asiakkuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten sukupuoli, rotu ja ikä, haastateltavien vallinnassa huomioon. Näillä tekijöillä ei ollut merkitystä, sillä kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena ei ole etsiä keskimääräisiä yhteyksiä eikä tilastollisia säännönmukaisuuksia. Haastattelujen rajaaminen neljään henkilöön oli siis tietoinen valintamme. Tutkimalla yksittäisiä tapauksia kyllin tarkasti, saadaan näkyviin myös se, mikä ilmiössä on merkittävää ja mikä toistuu usein myös tarkasteltaessa ilmiötä yleisemmällä tasolla. (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2000, ) 4 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Aikaisempi tutkimus Suomalaista lesbo- ja homotutkimusta on tehty 1970-luvulta lähtien, mutta siihen liittyvää tutkimusta on alettu julkaista laajemmin vasta 1990-luvulla. (Lehtonen 2005). Ensimmäinen suomalainen tietoteos homoseksuaalisuudesta ilmestyi Sieversin ja Stålströmin toimittamana vuonna Tämä artikkelikokoelma "Rakkauden monet kasvot" kertoo homoseksuaalisten ihmisten elämästä ja siinä esitellään laajaa seksuaalivähemmistöille suunnattua kyselytutkimusta. (Sievers & Stålström 1984.) Ei-heteroseksuaalisuutta käsittelevää kirjallisuutta, erilaisia julkaisuja ja tutkimuksia on tehty kohtalaisen paljon, mutta emme löytäneet tutkimuksia, jotka suoranaisesti käsittelisivät ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden kokemuksia asiakkuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimuksissa, jotka aiheesta löysimme, käsiteltiin ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden kokemuksia sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden näkökulmasta. Jukka Lehtosen (2005) mukaan lesbo- ja homotutkimuksen tekijät ovat käsitelleet

17 17 lesbojen, homojen, bi- ja trans-ihmisten elämää, asemaa ja kokemuksia sekä esimerkiksi homo- ja biseksuaalisuutta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Näiden lisäksi ja etenkin niiden yhteydessä on tarkasteltu laajemminkin seksuaalisuutta, heteroseksismiä sekä maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä kulttuurissa. (Lehtonen 2005.) Suomalainen lesbo- ja homotutkimus organisoitui aluksi vapaamuotoisten tutkimusverkostojen varassa ja 1990-luvun alussa perustettiinkin lesbotutkimusverkosto ja homotutkimusverkosto. Seksuaalinen Tasavertaisuus Seta ry tuki tutkimustoimintaa ja perusti tutkimuksia esittelevän julkaisusarjan. (Lehtonen 2005.) Seta ry:n julkaisusarjassa on ilmestynyt muun muassa Jukka Lehtosen Seksuaalivähemmistöt koulussa, Eva Isakssonin Homona ja lesbona Euroopassa sekä Pirjo Latokankaan Tie hämmennyksestä sitoutumiseen. Homomiehen identiteettikehitys (Lehtonen 1996; Isaksson 1994; Latokangas 1994). Työmme kannalta merkittävimpiä ja Suomen tunnetuimpia eiheteroseksuaalisuuden tutkijoita ovat Olli Stålström, joka on kirjoittanut muun muassa homoseksuaalisuuden sairausleiman poistamisesta, Jussi Nissinen, joka on tutkinut muun muassa homo- ja biseksuaalisuuden huomioonottamista päihdehuollossa sekä Jukka Lehtonen, joka on tutkinut esimerkiksi heteroseksuaalisen sukupuolijärjestelmän ilmenemistä koulun arjessa ja työelämässä. Lisäksi Maria Socada on tutkinut aihetta terveydenhuollon näkökulmasta ja Tuula Juvonen kirjoittanut erityisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden historiallisuuteen ja kontekstisidonnaisuuteen liittyvistä aiheista. Yksi tärkeimmistä työmme teoriaosuuden lähdekirjoista on Lehtosen, Nissisen ja Socadan vuonna 1997 toimittama artikkelikokoelma Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen, Lesbot, homot, bi- ja transihmiset sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaina. Kirja antaa konkreettista tietoa aiheesta ja keinoja kohdata seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta. (Lehtonen & Nissinen & Socada 1997.) Kirja käsittelee aihettamme, mutta lähinnä

18 18 työntekijöiden ja ei-heteroseksuaalisuutta kohtaavien ihmisten näkökulmasta, joten itse asiakkaiden kokemuksia ei tässäkään teoksessa käsitellä. Uusin ei-heteroseksuaalisuutta käsittelevä teos on Jukka Lehtosen ja Kati Mustolan (2004b) toimittama tutkimus "Eihän heterotkaan kerro", jossa selvitetään seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä eiheteroseksuaalisesti suuntautuneille kohdistettujen lomakehaastattelujen sekä teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen mukaan seksuaalisen suuntautumisen vuoksi työpaikallaan kiusatuksi on joutunut 12 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ja kahdeksan prosenttia sukupuolivähemmistöihin kuuluvista on kokenut työpaikkakiusaamista sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Lisäksi tutkimuksessa kerrotaan, että noin puolet homo- ja biseksuaaleista salaa seksuaalisen suuntautumisensa työyhteisössä, ja samoin puolet sukupuolivähemmistöistä salaa sukupuoliidentiteettinsä tai sukupuolen ilmaisunsa. Tutkijoiden mukaan tällainen salailu aiheuttaa ihmisille ahdistusta ja työpahoinvointia. (Lehtonen & Mustola 2004b.) Lehtosen ja Mustolan tutkimus antoi meille tutkijoina ajankohtaista tietoa eiheteroseksuaalisuuteen liittyvästä käsitteistöstä sekä toi kvantitatiivisen tutkimuksen avulla julki epäkohtia, joita ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneet ihmiset yhteiskunnassamme kohtaavat. 4.2 Suhtautuminen ei-heteroseksuaalisuuteen historiasta nykyhetkeen Ei-heteroseksuaalisuudella on oma kirjavan värikäs historiansa, jota tarkastelemme vain päällisin puolin työmme rajauksen takia. Tärkeintä on oivaltaa, että ne näkemykset, joilla ei-heteroseksuaalisuutta on aikaisemmin yhteiskunnassamme tarkasteltu, ovat läsnä vielä nykyhetkessä ja tulevat vaikuttamaan myös tulevaisuuteen (Juvonen 2002, 10 11). Seksuaalisuus sekä erityisesti ei-heteroseksuaalisuus ovat kaikkina aikoina herättäneet voimakasta keskustelua. Kunkin aikakauden ja kulttuurin vallitsevat käsitykset oikeasta ja väärästä, ihanteista ja toivottavasta sekä uhkaavaksi

19 19 koetusta ja kielletystä ovat luoneet seksuaalikulttuuria, jota vasten seksuaalisuuden moninaisuutta on arvioitu. Seksuaalisuuden moninaisuutta ovat arvottaneet ja normittaneet aina viime vuosikymmenille asti esimerkiksi kirkon näkemys ei-heteroseksuaalisuudesta syntinä, lait, joissa eiheteroseksuaalisuuden toteuttaminen on todettu rikolliseksi sekä lääketieteen määritys ei-heteroseksuaalisuudesta sairautena. Nämä tulkinnat ovat osaltaan myös vahvistaneet yhteiskunnan ahdasta asenneilmapiiriä. (Cederberg 1994, 14 21; Stålström 1997, ) Lainsäädäntö ja asenteet ovat Seta ry:n (Seksuaalinen Tasavertaisuus ry) mukaan muuttuneet vähä vähältä myönteisemmiksi kuluneen 25 vuoden aikana. Erityisesti viranomaisten suhtautuminen ja lainsäädäntö homoseksuaalisuuteen liittyen ovat muuttuneet merkittävästi. Tätä muutosta kuvaavat muun muassa seuraavat lakimuutokset: homoseksuaalisuus oli rikos vuoteen 1971 asti, jonka jälkeen se dekriminalisoitiin, eli laillistettiin, vuonna 1981 homoseksuaalisuus poistettiin sairausluokituksesta, vuonna 1995 säädettiin rikoslaissa rikokseksi sukupuolisen suuntautumisen takia syrjiminen ja vuonna 1999 poistuivat rikoslaista myös homoseksuaaleja koskevat korotetut suojaikärajat ja ns. homoseksuaalisuuteen kehotuskielto. (Seta 2004.) Myös ihmisten asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat muuttuneet Seta ry:n mukaan sallivimmiksi. Mittarina voi käyttää esimerkiksi suhtautumista samaa sukupuolta olevien parisuhteen virallistamiseen, jota vuonna 1992 tehdyn mielipidetiedustelun mukaan kannatti 24 % suomalaisista ja vuonna 1996 sen hyväksyi jo 67 % suomalaisista. (Seta 2004.) 4.3 Asiakkaan asemaa määrittävät lait sosiaali- ja terveyspalveluissa Tähän kappaleeseen olemme keränneet ja pyrkineet avaamaan eiheteroseksuaalisuutta, sosiaali- ja terveysalaa sekä asiakkuutta määrittäviä Suomen lakeja, jotka mielestämme ovat tärkeä osa opinnäytetyömme teoreettisia lähtökohtia. Näkemyksemme mukaan Suomen lait ja niissä esille

20 20 tulevat ohjeistukset asianmukaisesta asiakaspalvelusta toimivat hyvänä vertauskohtana haastateltaviemme kokemuksille ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneina asiakkaina sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Suomen perustuslain 2.luvun 6 sanotaan, että kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä; ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai jonkin muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Suomen perustuslaki /731). Vuonna 2004 helmikuun alusta voimaan astunut laki yhdenvertaisuuden turvaamisesta laajentaa ja tarkentaa ei-heteroseksuaalisuuden syrjintäsuojaa tuomitsemalla sukupuolisesta suuntautuneisuudesta johtuvan syrjinnän (Yhdenvertaisuuslaki /21) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Suomessa on ollut huomattavan paljon pidempään voimassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista koskien terveydenhuoltoa kuin sosiaalihuoltoa. Terveydenhuollon potilaslaki tuli voimaan vuonna Tässä laissa terveydenhuollolla tarkoitetaan potilaan terveydentilan määrittämiseksi taikka hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joita suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt tai joita suoritetaan terveydenhuollon toimintayksikössä (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785). Potilaslain 2.luvun 3 :ssä määritellään asiakkaan ansaitsema kohtelu seuraavasti: jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Lisäksi myöhemmin samassa pykälässä mainitaan: potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata

21 21 sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785.) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaalihuollon asiakaslaki tuli voimaan vasta vuonna 2000, kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun vastaava laki oli tullut voimaan terveydenhuollossa. Kaikkiaan lain sisältö onkin hyvin pitkälle sama kuin terveydenhuollon potilaslaissa. Sosiaalihuollolla kyseisessä laissa tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :ssä mainittuja sosiaalipalveluja, tukitoimia, toimeentulotukea, elatustukea, sosiaalista luottoa sekä mainittuihin palveluihin ja etuuksiin liittyviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812). Sosiaalihuollon asiakaslaissa 2.luvun 4 :ssä taataan asiakkaalle, että asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812.)

22 Ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla Oman ammattialamme lähtökohdista käsin on tarpeen tuoda julki, että sosionomin asiantuntijuus tarkoittaa Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkoston laatiman raportin, Sosionomin (AMK) ydinosaaminen (2001, 9), mukaan kykyä tarkastella yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmän arkielämän jatkuvuuteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja toimintakykyyn liittyviä tarpeita jäsentäen niitä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Sosiaalinen asiantuntijuus mielletään myös taidoksi nähdä yksityisessä yleisempää rakennetta sekä tunnistaa asioiden välisiä yhteyksiä. (Sosionomin (AMK) ydinosaaminen 2001, 9.) Sosiaali- ja terveysalan asiakastyön eettisiin periaatteisiin kuuluu ihmisarvon ja asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä asiakaslähtöisyys. Ihmisarvon perustana on ihmisarvon kunnioittaminen ja kunnioittamisessa keskeisintä on, että kaikki ihmiset ansaitsevat ihmisarvon pelkän ihmisyytensä vuoksi. Ihmisyys tulee kyetä näkemään ihmisen tekojenkin takaa. Ihmisyyden perusteella jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo, joten jokaista ihmistä tulisi kohdella ominaisuuksista ja suorituksista riippumatta yhtäläisesti ja tasavertaisesti. (Raunio 2004, ) Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen on pystyttävä kohtaamaan erilaisuutta ja tarvittaessa keskustelemaan asiakkaan kanssa hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan ja käyttäytymisestään. (Socada 1997, 144.) Seksuaalinen suuntautuminen voi tulla oleelliseksi asiaksi esimerkiksi silloin, kun tutkitaan asiakkaan sosiaalista ympäristöä ja kartoitetaan hänen tukiverkostoaan (Seppälä 1997, 39; Socada 1997, 147). Ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden kanssa tehtävän asiakastyön erityispiirteinä ovat luottamuksellisuus, moralisoimattomuus, hienotunteisuus ja halu oppia uutta sekä syyllisyyden, pelon ja häpeän kanssa työskentely (Seppälä 1997, 38). Seksuaalivähemmistöjen kohtaamisessa on tärkeää heteroseksuaalisesta olettamuksesta luopuminen sekä sen sisäistäminen, että

23 23 heteroseksuaalisuus ei ole itsestäänselvyys ja että ei-heteroseksuaalisuus ei ole ihmistä leimaava asia (Nissinen 1997a, 112). Jos ammattilainen on luopunut heteroseksistisistä asenteista ja arvoista, helpottuu yhteisen kielen löytyminen ja hyvän hoitosuhteen luominen ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneen asiakkaan kanssa (Socada 1997, 149). Seksuaaliset käsityksemme muovautuvat ympärillämme vallitsevista ajattelutavoista, mielipiteistä ja ennakkoluuloista. Ajatuksiimme syntyy helposti tahtomattamme ja huomaamattamme kaavamaisia ajattelumalleja, stereotypioita, jotka saattavat ohjata myös tekemäämme työtä. (Kemppinen 1998, 1.) Esimerkiksi puhuttaessa homoseksuaalisuudesta, huomio kiinnittyy usein sanaan seksuaalisuus ja kahden samaa sukupuolta edustavan ihmisen suhde ajatellaan yleensä ennen kaikkea seksuaaliseksi. Heteroseksistisessä yhteiskunnassamme ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneet ihmiset ja heidän elämäntapansa saatetaan helposti yliseksualisoida. (Seta 1998, 4-5.) Asenteellisuutta aiheuttaa myös asiallisen tiedon ja konkreettisen kokemuksen puute. Kokemattomuus ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneisiin liittyen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei työntekijä ole koskaan tiedostanut puhuneensa ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneen ihmisen kanssa. (Socada 1997, 148.) Työntekijän ennakkoluuloton asenne on edellytys sille, että eiheteroseksuaalisesti suuntautuneet voivat ilman syrjinnän pelkoa hakeutua asiakkaiksi ja saada apua sosiaali- ja terveysalan palveluissa (Juvonen 1997, 16). Työntekijän voi olla kuitenkin vaikea keskustella seksuaalisuudesta luontevasti, ja se vaatiikin harjoittelua. Asioihin perehtyminen, eli asiantuntemus, antaa työntekijälle itseluottamusta ja heijastuu asiakkaaseen lisäten tämän luottamusta työntekijään. (Hovatta & Ojanlatva 1995, 10.) Hoitohenkilökunnan ammattitaitoa ja pätevyyttä ei voida tänä päivänä kuitenkaan enää perustaa vain seksuaalisuuteen liittyvän tiedon hallintaan, tosiasioiden tunnistamiseen eikä ammattitaito saa perustua tabuihin, myytteihin ja vääriin uskomuksiin. Ammattilaisten oma myönteinen sekä luonteva asenne seksuaaliasioita kohtaan sekä riittävän hyvät kuuntelu- ja kommunikaatiotaidot ovat perusedellytys sille, että tietojen ja näkemysten välittäminen ja vaihtaminen

24 24 ammattilaisten ja asiakkaiden välillä sujuisi mahdollisimman luontevasti. Ammattilaisten tulisi myös hallita kutakin aihetta koskeva terminologian käyttö ilman hämmennystä. (Kontula & Lottes 2000, 328.) Sanallisiin ja sanattomiin viesteihin tulisi kiinnittää huomiota eiheteroseksuaalisesti suuntautuneita asiakkaita kohdattaessa, sillä nämä viestit heijastelevat asenteita. Mitä laajempi sanavarasto työntekijällä on, sitä helpompi hänen on puhua niin sanottua asiakkaan kieltä. (Ilmonen 1990, 157.) Asiakkaan ei-heteroseksuaalisen suuntautumisen tullessa esille, on työntekijän hyvä kysyä asiakkaalta suoraan, liittyykö seksuaaliseen suuntautumiseen jotain sellaista, joka olisi hyvä tietää, jotta työntekijä voisi olla avuksi parhaalla mahdollisella tavalla. Aito hyväksyntä ja kiinnostus asiakkaasta yksilönä ovat avainasemassa hedelmällisen vuorovaikutussuhteen syntymisessä. (Nissinen 1997a, 113.) 4.5 Ei-heteroseksuaalinen identiteetti Identiteettiin liittyvien kysymysten ja teorian esilletuominen on työssämme tärkeässä asemassa, sillä tutkimuksemme hypoteesi on, että haastateltavat ovat jossain vaiheessa elämäänsä omaksuneet itselleen ei-heteroseksuaalisen identiteetin, josta käsin he tarkastelevat elämäänsä. Lisäksi identiteetti, sen määrittely ja merkitys ovat oleellinen osa opinnäytetyömme toisen (2.) tutkimuskysymyksen käsittelyä, tuloksia ja tutkimusaineistostamme syntyneitä johtopäätöksiä. Bauman toteaa, ettei mikään nykyaikaisen elämän ulottuvuus ole saanut osakseen sellaista huomiota kuin identiteetti. Kyse ei ole pelkästään valtavasta määrästä identiteettitutkimuksia, vaan identiteetistä on pikemminkin tullut ikään kuin prisma, jonka läpi kaikkia nykyelämän ilmiöitä hahmotetaan, tutkitaan ja ymmärretään. Esimerkiksi kysymyksiä oikeudesta ja tasa-arvosta tarkastellaan nykyään yksilön, ryhmän tai kulttuurin tunnustamisen kysymyksenä. (Bauman 2001, )

25 25 Lauri Rauhalan ajatukset holistisesta ihmiskäsityksestä kuvaavat mielestämme hyvin myös identiteettiä, sen kehitystä ja merkitystä. Rauhalan (1993, 35; 1995, 86) mukaan ihmiskäsitystä tutkittaessa ihminen kokonaisuutena voidaan jakaa kolmeen olemuspuoleen. Nämä kolme olemuspuolta ovat kehollisuus, tajunnallisuus ja situationaalisuus. Ihmisellä on kehollisuus, joka tarkoittaa elämää toteuttavien ja ylläpitävien orgaanisten prosessien kokonaisuutta. Tajunnallisuus kuvastaa merkityskokemusten kehkeytymisen, olemassaolon ja toimivuuden tasoa ihmisessä. Situationaalisuus tarkoittaa ihmisen suhteutuneisuutta elämäntilanteeseensa. Rauhalan kirjoituksissa identiteetti, omalaatuisuus ja persoona kuvastuvat juuri ihmisen situationaalisuudesta eli elämäntilanteisuudesta käsin. (Rauhala 1993, 35 40; Rauhala 1995, ) Vaikkakin Rauhalan pohdinnat eivät suoranaisesti lukeudu identiteettitutkimuksen alle, toimivat ne merkittävänä osana sitä jäsennystä, jota apuna käyttäen tutkimuksessamme pyrimme ymmärtämään haastateltaviemme ei-heteroseksuaalisen identiteetin muodostumista. Muodostaessaan kuvaa omasta seksuaalisuudestaan, ihmiset usein etsivät nimiä, sanoja ja määritelmiä omille tunteilleen sekä käyttäytymiselleen selventääkseen ja tukeakseen omaa identiteettiään. Erilaisia tapoja tai perusteluita määritellä itsensä on yhtä monta kuin määrittelijöitäkin. Kahta samanlaista seksuaali-identiteettiä tuskin löytyy. Ainoastaan henkilöllä itsellään on oikeus antaa omalle identiteetilleen, seksuaaliselle suuntautumiselleen tai seksuaalisuudelleen nimi, ja myös määritellä identiteettiään uudelleen jos siltä tuntuu. Kenelläkään ei ole oikeutta määritellä toisen henkilön seksuaalisuutta ja identiteettiä. Identiteetin perustana on yksilön henkilökohtainen kokemus omasta itsestä, vaikka sen määrittelyyn vaikuttavatkin yksilön mielikuvien ja käsitysten lisäksi usein myös yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet. (Kaasalainen 2001, 8-9.) Yksilö tulkitsee omaa seksuaalisuuttaan vertaamalla omia kokemuksiaan, tunteitaan ja käyttäytymistään niihin malleihin, joita ympäröivä yhteiskunta hänelle tarjoaa esimerkiksi ystävien, perheen, koulun ja median kautta. Alun perin yksilön kokemukset ovat varsin epäselviä ja umpimähkäisiä, mutta määrittelyprosessin kautta tästä sattumanvaraisuudesta alkaa muodostua

26 26 pysyvämpi identiteetti. Ihmisestä tulee ei-heteroseksuaalisesti suuntautunut vasta, kun hän määrittelee itsensä sellaiseksi oman identiteettinsä luomiseksi ja säilyttämiseksi. Ei-heteroseksuaalisuuskin on siis suurelta osin ajatusprosessi, jossa ihminen omaksuu itsestään kuvan ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneena. (Lehtonen 1997, 25.) Niin kauan, kun ei-heteroseksuaaliset tunteet ja käyttäytyminen ovat yhteiskunnassa ja perheissä tuomittuja tai vieroksuttuja sekä heteroseksuaalinen parinmuodostus on ihmissuhteiden ihannemalli, on eiheteroseksuaalisen identiteetin muodostuminen oma kriisien kautta kulkeva prosessinsa. Identiteettikehitys merkitsee ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneille tilan raivaamista minäkuvassa syvimpien tunteiden toteuttamiselle. (Latokangas 1994, 31.) Ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden identiteetin kehittymisestä on esitetty lukuisia eri malleja. Mallien taustalla vaikuttaa Erik H. Eriksonin 1959-luvulla kehittämä teoria, joka kuvaa ihmisen identiteetin kehitysvaiheita. (Latokangas 1994, 31; Lehtonen 1996, 29.) Tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä identiteetin syntymisen kehitysvaiheiden lukumäärästä ja he ovat nimenneet vaiheet eri tavoin. Yhtä mieltä tutkijat ovat kuitenkin siitä, että kehityskaaren aikana käydään läpi muutoksia, jotka helpottavat ei-heteroseksuaalisuus-leiman hyväksymistä ja ei-heteroseksuaaliseen elämäntapaan sitoutumista. (Latokangas 1994, 31.) Yhteisenä lähtökohtana kaikissa malleissa on myös se, että ei-heteroseksuaalinen identiteetti joudutaan muodostamaan ja ylläpitämään sosiaalisen stigman ilmapiirissä, jolloin itselle ehkä hyvinkin mieluisat tunteet ovat ristiriidassa niihin liitettyjen leimaavien stereotypioiden kanssa. (Nissinen 1995, 46; Nissinen 1997a, 106.) Ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneet syntyvät heteroseksuaalisuutta korostavaan kulttuuriin ja oppivat näkemään sen eri vivahteita. Samalla he jossakin vaiheessa alkavat samaistua yhteiskunnassa torjuttuun eiheteroseksuaaliseen identiteettiin, tai omaan versioonsa siitä, ja siihen liittyviin osakulttuurin muotoihin. Samanaikainen jäsennys kahdessa erilaisessa,

27 27 toisiaan poissulkevassa kulttuurissa pakottaa heidät tiedostamaan erilaisten näkökulmien olemassaolon. (Nissinen 1997a, 111; Nissinen 1999, 168.) Ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneille erilaisten vuorovaikutustilanteiden turvallisuuden arviointi on tavallista tärkeämpää ja arviointikykyään kehittäessään he todennäköisesti oppivat herkistymään toisten ihmisten piiloviesteille. Pyrkiessään säilyttämään eri tilanteet turvallisina, vailla uhkaa, he oppivat sosiaalista selviytymistä. Löydettyään myönteisiä piirteitä eiheteroseksuaalisesta identiteetistä omilla ehdoillaan, he pystyvät näkemään hetero- ja ei-heteroseksuaalisten kulttuurien suhteellisuuksia ja luopumaan itsestäänselvyyksistä. Onnistunut identiteettityö voi merkitä heille myös syventynyttä näkemystä yhteiskunnan valtarakenteista, riippumattomuutta auktoriteeteista ja kasvanutta luottamusta omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan elämäänsä. Tämä näkyy vaikkapa laajana ja värikkäänä ystävyyssuhdeverkostona, joka toimii samalla tarvittaessa sukulaisverkoston korvaajana tai täydentäjänä. (Nissinen 1997a, 111; Nissinen 1999, 168.) Ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneen yksilön identiteettityöhön liittyy kuitenkin mielenterveydellisiä riskikohtia. Yhteiskunnan tarjoaman identiteetin ja eiheteroseksuaalisen yhteisön tarjoaman identiteetin välillä olevat ristiriidat ja niistä aiheutuvat sosiaaliset paineet saattavat johtaa seksuaalisuuden salaamiseen, ylikorostamiseen tai joissakin tapauksissa sosiaaliseen eristäytymiseen, jolloin riski mielenterveydellisiin ongelmiin kasvaa. (Nissinen 1997a, )

28 28 5 TUTKIMUSPROSESSI 5.1 Mistä kaikki sai alkunsa Idea opinnäytetyöllemme syntyi alun perin noin vuosi sitten Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n opiskelijasihteerin ajatuksesta. Olimme häneen yhteydessä koulumme opiskelijayhdistyksen asioissa ja keskustelumme ohjautui seksuaalisuuden ammatilliseen kohtaamisen. Ihmettelimme yhdessä aiheen puuttumista sosionomikoulutuksesta ja jaoimme kokemuksia seksuaalisuuden kohtaamisesta työelämäharjoitteluissa ja elämässä yleensä. Pohdimme muun muassa insestin ja ei-heteroseksuaalisuuden kohtaamista ja harmittelimme teorian puutteellisuutta omassa ammatillisessa tietämyksessämme. Talentian opiskelijasihteeri kannusti meitä oman ammattialamme kehittämiseen ja kehotti meitä tekemään opinnäytetyömme seksuaalisuuden problematiikkaan liittyen. Mietimme aluksi jonkinlaisen teoriapaketin tekemistä ei-heteroseksuaalisuudesta ja sen ammatillisesta kohtaamisesta, mutta aiheeseen liittyvää materiaalia tutkiessamme huomasimme, että Taina Kosonen ja Minni Lustig (1999) olivat jo tehneet opinnäytetyönä Oikeus Onneen? tietopaketin Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin yksikössä. Kyseinen tietopaketti käsittelee seksuaalisuuden ammatillista kohtaamista sosiaali- ja terveysalalla seksuaalivähemmistöjä eritellen, aiempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen nojaten. Aikaisempiin tutkimuksiin ja teoriatietoon tutustuessa aiheemme alkoi hahmottua ja kiinnostuksemme ei-heteroseksuaalisesti suuntautuneiden kokemuksista heräsi. Halusimme tutkia näitä kokemuksia erityisesti oman ammattialamme kannalta, joten rajasimme tutkittavat kokemukset sosiaali- ja terveysalan asiakaskohtaamisiin. Ajattelimme, että tätä kautta oppisimme itse eniten ammatillisesti ja toisimme sellaisen asiakaskunnan ääntä kuuluviin, joka mielestämme on jäänyt liian vähälle huomiolle.

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Seta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta

Seta ry Pasilanraitio 5, Helsinki   Tampere Lotte Heikkinen, Seta Yhdenvertaisesti työelämään? Tampere 28.3.2017 Lotte Heikkinen, Seta Lainsäädäntö Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alussa Ehdoton syrjintäsuoja myös seksuaali-

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Sateenkaarinuorena työpajoilla

Sateenkaarinuorena työpajoilla Sateenkaarinuorena työpajoilla Riikka Taavetti riikka.taavetti@nuorisotutkimus.fi @rtaavetti /HyvinvoivaSateenkaarinuori Esityksen sisältö - H, L, B, T, I, Q ja muut kirjaimet keitä ovat sateenkaarinuoret?

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet 15.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 22.6.2015 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus

Lisätiedot

Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka. Lataa

Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka. Lataa Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka Lataa Kirjailija: Hanna Vilkka ISBN: 9789524514620 Sivumäärä: 190 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.49 Mb Millaiset käsitykset ja millaiset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Pitäisikö olla huolissaan?

Pitäisikö olla huolissaan? Pitäisikö olla huolissaan? - Sosiaali- ja terveysalan ajankohtaisia valvontahavaintoja Sosiaalihuollon asiakkaan etu valvontahavaintojen valossa 25.9.2017 klo 12-15 Vireille tulleiden valvonta- ja kanteluasioiden

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2018-2020 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12/2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 1/2018 1. Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen LYY Lapin yliopiston ylioppilaskunnan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA

Lisätiedot

Iän vaikutus itsetuntoon

Iän vaikutus itsetuntoon 1 Iän vaikutus itsetuntoon Alppilan lukion psykologian tutkimuskurssi, psykologian ja matematiikan ilmiökurssi Hilla Sarlin Noora Varonen Oona Montonen 2 Sisällysluettelo 1. Tutkimuskysymyksen asettelu

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, essee jne.) Päivämäärä Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus Ryhmätunnus Opiskelijan etu- ja sukunimi Opettaja opettajan

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Potilaan asema ja oikeudet

Potilaan asema ja oikeudet Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja sen edellytykset. Potilaan päivä

Potilasturvallisuus ja sen edellytykset. Potilaan päivä Potilasturvallisuus ja sen edellytykset Potilaan päivä 21.11.2018 Potilas terveydenhuollon keskiössä Potilaan oikeuksia säädellään useassa eri laissa, säädöspohja on hajallaan eikä potilas tai edes terveydenhuollon

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA

Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA Kuva: Pixabay Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA Ihmisarvo on itseisarvo ja ihmisoikeuksien perusta Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Sanna Ahola Erityisasiantuntija VamO, Kynnys 28.9.2018 ESITYKSEN KULKU Yleistä itsemääräämisoikeudesta Nykyistä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollossa.

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot