FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA
|
|
- Pauliina Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA
2 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 1 SEITSEMÄN KUNNAN YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Suunnittelualue Tavoitteet Prosessi ALUEEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Kansalliset ja kansainväliset kehityslinjat Etelä-Karjala osana Suomen aluerakennetta Maakunnalliset ja seudulliset lähtökohdat Maakuntasuunnitelma ja maakuntakaava PARAS -hanke ja erityisohjelmat Rakenneyleiskaava-alueen toimintaympäristö Alue- ja yhdyskuntarakenne Maapolitiikka Väestö ja asuminen Liikennejärjestelmä Tekninen huolto Osaaminen ja elinkeinot Palvelut ja matkailu Virkistys, luonnon- ja kulttuuriympäristö Yhteenveto RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehto 1: Keskusten verkosto Vaihtoehto 2: Valtatien kehityskäytävä Vaihtoehto 3: City ja maalaismaisema Vaihtoehtojen vertailu YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rakenneyleiskaava Strategiset tavoitteet Rakenneyleiskaava ja sen keskeiset vaikutukset Jatkotoimenpiteet LÄHDEAINEISTO...42
3 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 2 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelualue 1.2 Tavoitteet 1.3 Prosessi Rakenneyleiskaava on laadittu Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren ja Ylämaan kuntien alueelle. Seitsemän kunnan yhteinen rakenneyleiskaava on laadittu maakuntakaavoituksen ja kuntien osayleiskaavoituksen tueksi. Rakenneyleiskaavan tavoitevuosi on Rakenneyleiskaavan päätavoitteena on: hahmottaa alueen pitkän aikavälin strategiat, kehittämisen painopistealueet sekä maankäytön kehityssuunnat ja muutosalueet. Lähtökohtina ovat mm. alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden lisääminen, kuntien näkemykset ja intressit alueidensa kehittämisestä, liikennehankkeet, väestön muutokset, asumisväljyyden kasvu, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen, loma-asutuksen ja matkailun merkitys virkistyspalvelujen turvaaminen, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, palvelujen saatavuus. Rakenneyleiskaava on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa suunnittelualueen kuntien edustajien muodostaman ohjausryhmän kanssa. Työn eri vaiheissa on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on selvitetty laajemmin muiden sidosryhmien näkemyksiä rakenneyleiskaavan sisällöstä. Osalliset Alueen kunnat - Ohjausryhmä (14 jäsentä) - Kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta vastaavat Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa rakenneyleiskaavassa käsitellään - Etelä-Karjalan liitto - Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri - Ratahallintokeskus - Kaakkois-Suomen ympäristökeskus - Kaakkois-Suomen TE-keskus - Kauppakamari - Asukkaita ja elinkeinonharjoittajia edustavat yhteisöt - Etelä-Karjalan yrittäjät ry - Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö - Museovirasto - Rajavartiolaitos - Ilmailulaitos - Merenkulkulaitos - Maasotakoulu Kuntalaiset ja muut tahot, joihin suunnitelma vaikuttaa
4 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 3 Osallistumismuodot Rakenneyleiskaavan laadinnan aikana on järjestetty seitsemän ohjausryhmän kokousta ja kaksi työpajaa. Ohjausryhmän kokoukset ovat olleet luonteeltaan vuorovaikutteisia työkokouksia. Työpajoihin on osallistunut alueen kuntien edustajia sekä viranomaisten ym. sidosryhmien edustajia. Tiedotus Työn etenemisestä on tiedotettu tiedotusvälineille lehdistötiedotteilla. Alueen kuntien nettisivuilla on esitelty ajankohtaista tietoa hankkeesta. Tiedotuksesta vastaa ohjausryhmä. Työn eteneminen
5 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 4 2 ALUEEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Kansalliset ja kansainväliset kehityslinjat Etelä-Karjalan kehitykseen ja maankäyttöön vaikuttavia tulevaisuuden kehityslinjoja 1 ovat mm. seuraavat: Kaupungistuminen jatkuu Väestö keskittyy muutamalle kaupunkiseudulle ja erityisesti Etelä- Suomeen. Väestön alueellinen keskittyminen ja väljä omakoti-ihanne voivat myötävaikuttaa yhdyskuntarakenteen hajoamisen jatkumiseen kaupunkiseutujen sisällä. Yhdyskuntien eheyttämisen tavoite korostuu. Väestön keskittyessä Etelä-Karjala ja Lappeenranta joutuvat entistä enemmän kilpailemaan pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen ja Oulun kanssa asemastaan kasvavien alueiden ja keskusten joukossa. Väestön ikääntyminen Vanhusväestön osuus väestöstä kasvaa. Vanhusväestö lisääntyy myös lukumääräisesti, kun keskimääräinen eliniän odote kasvaa ja vanhusikään tulee suuria ikäluokkia. Väestön ikääntyminen muuttaa palveluiden kysyntärakennetta ja erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntä lisääntyy. Väestön ikääntymisellä on keskeisiä tulevaisuuspoliittisia seurauksia mm. työpolitiikassa (työvoimapula), eläkepolitiikassa (huoltosuhde heikkenee), terveyspolitiikassa (terveyspalveluiden kysyntä kasvaa ja työvoimatarve lisääntyy) ja maahanmuuttopolitiikassa (työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa). Väestön ikääntyminen aiheuttaa muutoksia koko Etelä- Karjalassa, mutta erityisesti maaseutukunnissa. Globalisaatio Globalisaation yleisiä peruspiirteitä ovat liikkuvuus (ihmiset, pääomat, tavarat ja palvelut liikkuvat rajoista piittaamatta) ja riippuvuus (aluetaloudet ovat riippuvaisia toistensa kehityksestä ja suhdanteista). Etelä-Karjalan tulee säilyttää myös globaalissa maailmantilanteessa asemansa maailman tärkeimpien metsäteollisuuskeskittymien joukossa. Etelä-Karjalan vahvuuksia ovat raaka-ainelähteiden läheisyys, osaava työvoima ja vakaa työilmapiiri, nykyaikainen tuotantokoneisto sekä toimiva alihankintaverkosto sekä tuotanto- ja tuoteosaaminen. Etelä-Karjalan sijainti rajamaakuntana on mahdollisuus. Liikkumisen lisääntyessä myös Pietarin talousalueen kasvu heijastuu Etelä-Karjalaan. Verkostoituminen Verkostoitumisen keskeinen idea on, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkia asioita, vaan jokainen verkostoon kuuluva voi keskittyä ydinosaamisensa hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Verkostoitumista voi tapahtua yhtä lailla koulutuksen, tutkimuksen, teollisen tuotannon kuin yksityisen tai julkisen palvelutuotannonkin aloilla. Alueiden verkostoituessa on tärkeää, että jokaisella alueella on omien erityispiirteidensä pohjalta määritelty profiili. Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena paineet muutoksille kasvavat. Alueet ja kunnat verkottuvat entistä monipuolisemmin. Yhteistyö lisääntyy ja monipuolistuu. Paineet kuntaliitoksiin kasvavat. Etelä- Karjalassa Lappeenranta ja Joutseno yhdistyvät vuoden 2009 alussa. Todennäköistä on, että muitakin kuntaliitoksia toteutuu lähivuosina. 1 Mm. Mannermaa (2004), Sisäasiainministeriö (2003), Etelä-Karjalan liitto (2003)
6 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 5 Yritystoiminnan ja palvelujen keskittyminen Yritykset ja työpaikat keskittyvät alueille, jotka tarjoavat parhaat kilpailuedut. Kasvukeskusten lisäksi toiminnot keskittyvät pääliikenneyhteyksien varteen. Yritystoiminnan ja palvelujen keskittyessä työ- ja asiointimatkat pitenevät. Toisaalta esim. väestön ikääntyessä lähipalvelujen kysyntä kasvaa. Etelä-Karjalassa erityisesti Lappeenranta sekä 6-tien varsi ja sen risteysalueet tarjoavat vetovoimaisia sijaintipaikkoja yrityksille. Euroopan unionin ja talousalueen laajeneminen Itäblokin maiden liittyminen EU:n johtaa siihen, että Suomi menettää erityisasemansa EU:n ja Venäjän raja-alueena, porttina Venäjälle. Keski- Euroopasta on Venäjälle suorempia reittejä uusien jäsenmaiden kautta ja niissä myös työvoimakustannukset ovat alhaisemmat kuin Suomessa. Uusi kilpailutilanne vaatii Etelä-Karjalan toimijoilta entistä aktiivisempaa toimintaa maakunnan sijaintiedun ylläpitämiseksi. Ilmastonmuutos Paitsi luontoon ilmastonmuutos vaikuttaa myös talouteen. Ilmastonmuutoksen hyödyt ja haitat teollisuudelle, asutukselle ja yhteiskunnalle vaihtelevat suuresti eri alueilla ja eri mittakaavoissa. Myös maatalous todennäköisesti hyötyy pitenevien satokausien myötä. Talouden globalisoituminen tuo kuitenkin myös ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia Suomeen. Asumisen ja työpaikkojen sijoittelussa huomioidaan yhä enemmän niiden vaikutukset liikkumistarpeeseen. Asumisen ja loma-asumisen tarpeet monipuolistuvat Normaaliperheiden osuus asuntojen kysynnästä vähenee, sen sijaan eriikäisten sinkkujen ja pienkotitalouksien määrä kasvaa. Vanheneva väestö tarvitsee omien tarpeidensa mukaisia asuntoja. Myös eri kansalaisuuksilla on omia asumismieltymyksiä. Etelä-Karjalassa haasteena on erityisesti lisääntyvän vanhusväestön ja venäläisten asumistarpeisiin vastaaminen. Myös loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi vaatii erityistarkastelua.
7 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA Etelä-Karjala osana Suomen aluerakennetta Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvan 2 mukaan Suomen aluerakenteen kehittäminen perustuu monikeskuksiseen kaupunkiverkostoon. Monikeskuksisuus pohjautuu maan eri osien vahvuuksien, sijaintitekijöiden ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen. Itä-Suomen aluerakennetta on kehityskuvan mukaan tarpeen kehittää alueen vahvoihin keskuksiin ja niiden vaikutusalueisiin pohjautuen. Itä-Suomen tulee vahvistaa rajat ylittävää yhteistoimintaa ja hyödyntää Pietarin metropolialueen läheisyyttä. Lappeenranta ja Imatra on kehityskuvassa määritelty kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeiksi keskuksiksi. Kuva 1. Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne 2. 2 Ympäristöministeriö (2006). Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta.
8 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 7 Itä-Suomen maakuntien valmistelemassa Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirjassa 3 aluerakenteen kehittäminen perustuu keskusten erikoistumiseen, monipuolistamiseen ja vahvistamiseen Itä-Suomessa. Tavoitteena on mm. maakuntakeskusten (ml. Lappeenranta) kehittäminen kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti vetovoimaisina alueina. Etelä-Karjalan ja Lappeenrannan osalta korostuvat yhteydet erityisesti Helsingin seudun ja Pietarin metropolialueen kanssa. Kuva 2. Itä-Suomen aluerakenne 3. Etelä-Suomen asumisen, ympäristön ja liikenteen visiossa Lappeenrannan ja Imatran alue on määritelty asumisen ja rakentamisen kehittämisvyöhykkeeksi. Lisäksi alue on määritelty ympäristöjen, arvoalueiden ja matkailun kehittämisen alueeksi. 3 Pohjois-Karjalan liitto (2006). Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea.
9 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 8 Kuva 3. Etelä-Suomen aluerakenne Maakunnalliset ja seudulliset lähtökohdat Maakuntasuunnitelma ja maakuntakaava Maakuntasuunnitelmassa on esitetty yleispiirteisesti maakunnan tavoitetila vuoden päähän nykyhetkestä. Maakuntasuunnitelmasta johdettuja tavoitteita ovat 5 : - Monipuoliset ja vahvat elinkeinot, kehittyvä yritystoiminta - Koulutus, osaaminen, tutkimus ja tuotekehitys - Metsäteollisuuden kilpailukykyinen toimintaympäristö - Toimivat liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin - Venäjän raja-alueen mahdollisuudet ja logistinen asema - Laadukas ja kattava peruspalveluiden verkosto - Viihtyisä ja terveellinen asuinympäristö - Laadukkaat kulttuuripalvelut - Hyvät virkistys- ja harrastusmahdollisuudet - Saimaan ja muiden vesistöjen hyödyntäminen - Vetovoimaiset matkailun alueet - Monimuotoinen luonto ja arvokkaat kulttuurialueet - Elinvoimainen ja kehittyvä maaseutu - Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen 4 Etelä-Suomen maakuntien liittoutuma. 5 Etelä-Karjalan liitto (2007). Etelä-Karjalan maakuntakaava, tavoitteet.
10 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 9 Etelä-Karjalan ensimmäisen maakuntakaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2004 käynnistämällä useita perusselvityksiä. Maakuntakaavan tavoitteet hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Tavoitteita on päivitetty saatujen lausuntojen pohjalta. Parhaillaan laaditaan maakuntakaavaluonnosta, jonka on määrä valmistua kesällä Maakuntakaava valmistunee vuoteen 2010 mennessä. Liikenteen osalta tärkeää on turvata valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Päätavoitteena ovat hyvät yhteydet Helsinkiin, Pietariin ja satamiin sekä tavaraliikenteen sujuvuus. Etelä-Karjala on tärkeä rajavyöhyke Venäjän ja Pietarin alueelle. Sen kautta kulkevat liikenneväylät ja logistiset palvelut ovat valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kehittämiskohteita. Pietarin alueen taloudellinen kasvu heijastuu kaikkeen vuorovaikutukseen ja palvelujen kysyntään, joten siihen tulee varautua riittävillä väylä- ja aluevarauksilla. Lisäksi mikäli matkustajamäärät kasvavat ja raidekuljetukset ja logistiset palvelut kehittyvät edelleen, Simolan alueesta voi pitkällä tähtäimellä kehittyä mittava kansainvälinen matkustaja- ja tavaraterminaali. 6 Kuva 4. Etelä-Karjalan liikenteen kärkihankkeet. 7 6 Etelä-Karjalan liitto (2007). Etelä-Karjalan maakuntakaava, tavoitteet. 7 Etelä-Karjalan liitto (2007). Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
11 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 10 Maakuntakaavan tavoitteena on turvata maakuntien raja-alueiden sekä valtakunnan rajan molemminpuolinen yhtenäinen kehittäminen. Etelä-Karjalan kansainvälisiä kehittämisalueita ovat Imatra-Svetogorsk -kaksoiskaupunki, Lappeenranta-Viipuri -Cross border city, St.Petersburg Corridor -yhteistyöohjelma sekä Saimaa, Saimaan kanava ja Vuoksi. 8 Ylimaakunnallisia kehittämistarpeita työssäkäynnin, asumisen ja elinkeinojen osalta on mm. Suomenniemellä ja Taipalsaarella Etelä-Savon suuntaan sekä Ylämaalla, Luumäellä ja Savitaipaleella Kymenlaakson suuntaan. Kansainvälisten yhteyksien osalta tavoitteena on rajanylitysalueiden kehittäminen ja riittävien aluevarausten osoittaminen rajaliikennettä, logistiikkaa ja tuotantotoimintaa varten. 8 Maakunnan sisällä tavoitteena on turvata toimintojen kehittäminen yli kuntarajojen. Aluerakenteen osalta maakuntakaavassa esitetään tavoitteellinen keskusverkko. Kylien osalta tavoitteena on määritellä kehittyvät kyläalueet, joilla on potentiaalia elinkeinojen, asumisen, palvelujen ja vesihuollon osalta. Etelä-Karjalan tavoitteellinen keskusverkko on seuraava: 9 - maakuntakeskus (Lappeenranta), - kaupunkikeskus (Imatra), - neljä laatukäytävään kuuluvaa alakeskusta (Vuoksenniska, Joutseno, Lauritsala, Sammonlahti) - kolme seutukeskusta (Parikkala, Savitaipale ja Luumäen Taavetti) - seitsemän kuntakeskusta/aluekeskusta (Lemin kk, Luumäen Jurvala, Rautjärven Simpele, Ruokolahden Rasila, Suomenniemen kk, Taipalsaari- Saimaanharju, Ylämaan kk), - kuusi taajamaa (mm. Lappeenrannan Vainikkala ja Nuijamaa) ja - kuusi alakeskusta (mm. Joutsenon Korvenkylä, Lappeenrannan Raippo- Simola, Lemin Kuukanniemi, Taipalsaaren Saimaanharju) matkailu- ja virkistyspainotteista kyläaluetta - 11 kulttuuripainotteista kyläaluetta - 25 muuta kehittyvää kyläaluetta Kasvukeskusalueen laatukäytävä on yhdyskuntarakenteen painopistealue, jossa tavoitteena on taajamarakenteen tiivistäminen. Laatukäytävä on taajamien välinen liikenne-, asuin-, palvelu- ja yritysympäristön vyöhyke. Se sijoittuu Ruokolahden, Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Taipalsaaren alueille. Laatukäytävän rajaus on esitetty kuvassa 5. Kuvassa on esitetty myös maakunnan kehityskäytävä, joka osoittaa pääväyliin tukeutuvan maankäytön kehittämisperiaatteet tuotanto- ja palvelutoiminnalle, logistiikalle, joukkoliikenteelle sekä rajanylityspaikkojen kehittämiselle molemmin puolin rajaa. 8 8 Etelä-Karjalan liitto (2007). Etelä-Karjalan maakuntakaava, tavoitteet. 9 Etelä-Karjalan liitto (2009). Etelä-Karjalan maakuntakaava, taustaselvitys.
12 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 11 Kuva 5. Etelä-Karjalan maakunnan kehittämisen pääkohteet. 10 Asumisen tavoitteena on toisaalta taajamien ja kasvukeskusalueen aluerakenteen tiivistäminen, mutta myös maaseutukylien asumisen kehittäminen. Asuinalueisiin liittyviä yleisiä tavoitteita ovat: 11 - rannanläheisen asumisen edistäminen - ekologisten ratkaisujen kehittäminen mm. maalämmön hyödyntäminen - olemassa olevien palvelujen tukeminen - asumisen tukeutuminen hyviin liikenneyhteyksiin - asumisen sijoittaminen kasvukeskusalueen laatukäytävän tuntumaan - vetovoimaisia asuinalueita kuntien taajamiin ja välittömään läheisyyteen - maaseutukylien asumisen ja elinympäristön kehittäminen - virkistysarvojen ja vapaiden rantojen turvaaminen Kaupan osalta tavoitteena on palvelujen sijoittaminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle, pääliikenneväylien solmukohtiin, palvelemaan sekä kauttakulkuja kansainvälistä liikennettä että paikallisia asukkaita. Taajamien ulkopuolella korostuu erityisesti 6-tien risteysalueet liikenne- ja kaupan palvelujen sijaintipaikkoina. Maakunnan elinvoimaisuuden ja kehittymisen edellytyksenä on, että teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle turvataan kilpailukykyinen toimintaympäristö ja että liikenneyhteydet toimivat kaikkiin suuntiin Etelä-Karjalan liitto (2009) 11 Etelä-Karjalan liitto (2007). Etelä-Karjalan maakuntakaava, tavoitteet.
13 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 12 Matkailun ja virkistyksen painopistealueet liittyvät Saimaaseen, Vuokseen, Venäjään ja sotahistoriaan sekä luonto- ja lintuharrastusmatkailuun. Myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kohteiden kehittäminen ja lisääminen ovat tärkeitä tavoitteita. Virkistys- ja ulkoilureitistöjen kehittämisessä otetaan huomioon matkailun kehittäminen ja matkailupalvelujen hyödyntäminen. Reitit palvelevat sekä matkailijoita että paikallisia asukkaita ja loma-asukkaita PARAS -hanke ja erityisohjelmat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on löytää taloudellisin ja tehokkain tuotantomalli kunnallisille palveluille. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen aluevaiheen lopputuloksena Etelä-Karjalan kunnat totesivat, että kunnalliset palvelut järjestetään enenevässä määrin yhteistyönä. Merkittävin asia on sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen, jota koskeva valmistelutyö on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on, että uusi piiri aloittaisi toimintansa vuoden 2009 alussa. Käynnissä on lisäksi useita muita eri toimialoja koskettavia yhteistyöhankkeita, kuten 13 - Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitos - Matkailun myyntiyhtiön perustaminen - Aluekeskusohjelmakuntien yhteistyö kuntateknisten palvelujen osalta - Vesihuoltoyhtiön perustaminen - Talous- ja tietohallintoyhteistyö - Yhteisen hankintayksikön perustaminen Olosuhteet kuntayhteistyön lisäämiselle Etelä-Karjalassa ovat aluerakenteen osalta hyvät. Työpaikkojen ja palvelujen keskittyminen maakunnan keskusalueelle edesauttaa omalta osaltaan kuntarajat ylittävän yhteistyön syventämistä. Odotettavissa on, että pitkällä aikavälillä kunnat muodostuvat työssäkäyntialueista. 13 PARAS -hankkeen ohella maakunnan ja rakenneyleiskaava-alueen kehittämiseen vaikuttavat valtakunnallisista ohjelmista erityisesti aluekeskusohjelma ja osaamiskeskusohjelma. Etelä-Karjalan aluekeskusohjelmaan (Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari) liittyen on mm. valmisteltu asumisstrategia ja laadittu maankäyttöstrategia. Tavoitteena on kehittää alueesta rakenteellisesti tehokas työssäkäynti-, asunto- ja palvelumarkkinaalue, jossa kuntien erilaisuudet hyödynnetään yhteisinä vahvuuksina. 14 Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja yhteistyötä eri osaamiskeskusten välillä. Toimintaa koordinoi Lappeenrannan Innovation Oy. Keskeisiä toimijoita ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT Tuotteet ja tuotanto -tutkimusyksikkö, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston kaakkoissuomalaiset yksiköt yrityskumppaneineen Etelä-Karjalan liitto (2007). Etelä-Karjalan maakuntakaava, tavoitteet. 13 Etelä-Karjalan liitto (2007). Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Aluekeskus Saimaan kaupunki (2004 ja 2005). Asumisstrategia 2010 ja Maankäyttöstrategia.
14 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA Rakenneyleiskaava-alueen toimintaympäristö Alue- ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen kuten koko maakunnan erityispiirteitä ovat Salpausselät sekä Saimaa ja muut vesistöt, jotka ovat ohjanneet liikenneväylien, asumisen ja muun toiminnan sijoittumista. Alueen tärkeimmät liikenneväylät 6-tie ja rata kulkevat Salpausselän suuntaisesti. Asuminen ja yritystoiminta ovat keskittyneet Salpausselän laelle ja maakunnan ydinalueelle, jonka muodostavat Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran ja Taipalsaaren taajamat. 15 Luonnonoloilla on ollut merkittävä vaikutus myös kuntien yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen. Sekä Lappeenrannassa että Joutsenossa maankäytön ja asumisen painopiste on Salpausselän laella ja Saimaan rannan läheisyydessä. Erityisesti Lappeenrannan taajama-alueelle on tyypillistä pitkä ja kapea muoto. Molemmissa kunnissa on lisäksi laaja maaseutualue. Taipalsaaren yhdyskuntarakenne puolestaan on kehittynyt vesistön ehdoilla, kirkonkylä kuten muutkin kylät ovat sijoittuneet ranta-alueille. Asutuksen painopiste on tällä hetkellä Saimaanharjun ja Konstun alueilla. Luumäki on pinta-alaltaan laaja. Maankäytön painopiste on Taavetissa. Muita taajamia ovat Jurvala ja Kannuskoski. Lemin keskus on Kirkonkylä ja toinen taajama asukasmäärältään lähes Kirkonkylän kokoinen Kuukanniemi. Savitaipaleen, Suomenniemen ja Ylämaan kunnissa ainoat taajamat ovat niiden Kirkonkylät. Koko suunnittelualueen erityispiirteenä on runsas haja-asutuksen ja loma-asutuksen määrä. 15 Kuntahaastatteluissa tuli esille seuraavia yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteita ja kasvusuuntia 16 : - Lappeenranta - Tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja pyöristäminen sekä keskusta-alueen tiivistäminen. - Tärkeitä laajenemissuuntia ovat itä (Lappeenrannan ja Joutsenon välialue) ja etelä (Mustolan, Myllymäen ja Selkäharjun eritasoliittymän alueet). Länteen laajenemista vältetään (Mikkelintien ja 6-tien risteyksestä länteen). Pohjoisen suunnalla saarten rakentaminen on tulevaisuuden visio. - Joutseno - Tavoitteena on, että Lappeenrannan ja Joutsenon taajamat kasvavat yhteen, joten tärkein kasvusuunta on länsi. - Tavoitteena on sijoittaa välialueelle 6-tien eteläpuolelle yritystoimintaa ja pohjoispuolelle asumista. - Myös Imatran suunta on tärkeä ottaa huomioon. Rauha-Tiurun / Korvenkylän alue on asumisen laajenemisaluetta. - Taipalsaari - Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Kirkonkylä Konstu Saimaanharju akselilla. - Tärkein kasvusuunta on Lappeenrannan suunta: Kirkonkylä Lappeenrannan raja / Saimaankaupunki -laatukäytävän alue. - Lemi - Iitiä-Juvolan alue on tärkeä kasvusuunta. Lisäksi on mietitty keskustaajaman asemakaavan laajentamista Lahnajärven ympärille. 15 Kuntahaastattelut 2008 sekä Etelä-Karjalan liitto (2008). Maisema- ja kulttuurialueselvitys. 16 Kuntahaastattelut 2008
15 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA Maapolitiikka - Luumäki - Tavoitteena on nykyisen rakenteen ja nykyisten taajamien tiivistäminen sekä kasvu 6-tien suuntaisesti niin, että Taavetin ja Jurvalan taajamat kasvavat mahdollisesti yhteen. - Taavetti pysyy kunnan päätaajamana, jossa on palvelut ja asuminen. Jurvala kehittyy lähinnä asuintaajamana. - Myös Kouvolan suunta on tärkeä (mm. Kannuskoski). - Savitaipale - Tärkein kasvualue on Kirkonkylän alue. Heitunlahti on aktiivinen kyläalue. Pettilän alueelle on rakenteilla lisää loma-asumista. - Suomenniemi - Tavoitteena on kehittää Kirkonkylän ja Kauriansalmen välistä aluetta, jossa painopistealueena on 13-tien ja Mäntyharjuntien risteysalue. - Myös 15-tien ja Mäntyharjuntien risteysaluetta kehitetään teollisuuden ja asumisen alueena. Myöhemmin työpaikka-alue voi laajentua Mäntyharjuntien varteen. - Kiesilän kylää ja Laamalansaarta kehitetään loma-asuntoalueina. - Mikkelin suunta on tärkeämpi kuin Lappeenrannan suunta. - Ylämaa - Tavoitteena on keskusta-alueen tiivistäminen ja mahdollisia laajenemissuuntia ovat Säämälä-Nutikka alue ja Vaalimaantien varsi. Kuntien suhtautuminen hajarakentamisen ohjaamiseen vaihtelee 17 : - Lappeenrannassa tavoitteena on rakenteen tiivistäminen. Kuntien tulisi yhteisesti sopia hajarakentamisen periaatteet. - Joutsenossa hajarakentaminen pyritään ohjaamaan sellaisiin kyliin, joissa on vesiosuuskunnat: Ahola, Karjalaisenkylä, Leppälä. - Taipalsaarella rakentaminen pyritään keskittämään kyläkeskuksiin (Vehkataipale, Rehula, Levänen), mutta hajarakentamista on silti paljon. - Luumäellä hajarakentaminen ohjataan taajamiin ja olemassa oleviin kyläkeskuksiin. Hajarakentamista ei haluta liikaa rajoittaa. - Ylämaa tukee haja-asumista. - Lemillä suositaan väljää asumista ja hajarakentaminen sallitaan. Periaatteena on väljä rakentaminen ja kuntalaisten viihtyminen. - Savitaipalella hajarakentamiseen suhtaudutaan myönteisesti, mikäli tiestö ja muut asiat ovat kunnossa. Hajarakentamisen tulisi olla mahdollista eikä sitä pitäisi ehdottomasti rajoittaa. - Suomenniemellä pidetään tärkeänä, että kunnat itse ohjaavat hajarakentamista oman harkintansa mukaan tapauskohtaisesti. Lappeenrannassa on maapoliittinen ohjelma. Kuntaliitoksen myötä Lappeenrannan ja Joutsenon maapolitiikat yhteen sovitetaan, mutta muilta osin yhteistyö ja yhteisten periaatteiden sopimista pidetään kunnissa vaikeana. Tällä hetkellä Lappeenrannassa ja Joutsenossa on kaikki maapoliittiset keinot käytössä. Pääosin maata hankintaan vapaaehtoisten kauppojen kautta ja uudet alueet kaavoitetaan kunnan omistamalle maalle. Toisaalta kuitenkin esim. maankäyttösopimusten ja rakentamiskehotusten rooli ja määrä ovat kasvaneet. Muissa kunnissa toimitaan vapaaehtoisilla keinoilla eikä pakkokeinoja ole käytetty Kuntahaastattelut 2008
16 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA Väestö ja asuminen Väestökehitys ja väestöennusteet Suunnittelualueella asui vuoden 2007 lopussa noin asukasta. Väestöstä kaksi kolmasosaa asui Lappeenrannan kaupungin alueella. Suunnittelualueen väestömäärä on jonkin verran lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Taulukko 1. Väestökehitys Väestömäärä Muutos, %/v Joutseno ,0 % -0,8 % -0,3 % Lappeenranta ,0 % 0,6 % 0,3 % Lemi ,0 % 0,0 % -0,4 % Luumäki ,2 % -0,6 % -0,3 % Savitaipale ,9 % -0,8 % -1,1 % Suomenniemi ,7 % -1,5 % -0,6 % Taipalsaari ,2 % 0,1 % 0,8 % Ylämaa ,9 % -1,3 % -0,9 % ALUE yhteensä ,0 % 0,1 % 0,1 % Etelä-Karjala ,3 % -0,3 % -0,3 % Suunnittelualueen väestön ikärakenteessa yli 65-vuotiaiden osuus on suurempi ja vastaavasti lasten ja nuorten osuus pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 2. Väestön ikärakenne Väestön ikärakenne 2007, % Väestö 0-6 v 7-14 v v 65- v yhteensä Joutseno 6,9 9,1 65,0 19, Lappeenranta 6,8 8,3 67,6 17, Lemi 8,2 10,1 62,2 19, Luumäki 5,7 8,4 60,8 25, Savitaipale 5,0 8,3 58,3 28, Suomenniemi 5,3 8,1 54,8 31,8 817 Taipalsaari 8,5 11,4 64,3 15, Ylämaa 6,0 5,6 61,6 26, ALUE yhteensä 6,7 8,6 65,9 18, Etelä-Karjala 6,3 8,4 64,9 20, Koko maa 7,6 9,2 66,6 16, Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan suunnittelualueen väestömäärä vähenee vuosina noin 700 asukkaalla. Väestömäärä kasvaa ennusteen mukaan Lappeenrannassa ja Taipalsaarella, mutta muissa kunnissa väestömäärän ennustetaan vähenevän. 18 Tilastokeskus. 19 Etelä-Karjalan liitto ja Tilastokeskus.
17 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 16 Taulukko 3. Tilastokeskuksen väestöennuste, trendilaskelma Väestö Väestöennuste (Tilastokeskus) Muutos lkm % Joutseno ,8 % Lappeenranta ,4 % Lemi ,1 % Luumäki ,8 % Savitaipale ,3 % Suomenniemi ,5 % Taipalsaari ,1 % Ylämaa ,9 % ALUE yhteensä ,8 % Etelä-Karjala ,4 % Lappeenrannalla on oma väestösuunnite. Lähtökohtana väestöennusteessa on, että muuttoliike naapurikunnista ja muualta Suomesta sekä maahanmuutto Lappeenrantaan lisääntyy. Väestösuunnitteen mukaan väestömäärä nykyisen Lappeenrannan alueella vuonna 2030 on noin asukasta, joka on vajaat asukasta enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestömäärä. Vuosina väestömäärä lisääntyy suunnitteen mukaan Keskustan (5,8 %), Mäntylä-Myllymäen (28 %), Sammonlahden (13 %) ja Läntisen suuralueen alueilla (7,9 %). 21 Muissa kunnissa ei ole laadittu omia väestösuunnitteita. Joutsenossa on käytetty tilastokeskuksen ennustetta. Taipalsaarella tavoitteena on säilyttää väestökehitys positiivisena. Luumäellä, Ylämaalla, Lemillä, Savitaipaleella ja Suomenniemellä tavoitteena on väestömäärän säilyttäminen nykyisellä tasolla tai väestön vähenemisen pitäminen mahdollisimman pienenä. Vähenevän väestön kunnissa väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset tulevat olemaan ongelma. 22 Autioitumisuhka on suurin kuntien reuna-alueilla ja taajamien välisillä alueilla, joista on pitkä matka taajamiin. Suurin autioitumisuhka on Suomenniemellä, Savitaipaleella ja Luumäellä. Yhtenäisiä vanhenevan väestön alueita voi olla myös keskustaajamien liepeillä (Savitaipaleen kk, Luumäen Taavetti). 23 Asumisen luonne ja alueen vetovoima asuinalueena Suunnittelualueella asutaan muuta maata väljemmin. Lappeenrannassa asumispinta-ala/asukas oli vuonna 2005 keskimäärin 37,1 m 2, joka on hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (37,5 m 2 /asukas). Muissa suunnittelualueen kunnissa asumisväljyys vaihteli Joutsenon 39,2 m 2 :stä/asukas Ylämaan 43,7 m 2 :iin/asukas. 24 Pientalojen osuus asuntokannasta oli vuonna 2006 koko alueella 44 %, joka on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Lappeenrannassa pientalojen osuus asuntokannasta oli noin kolmannes. Muissa kunnissa pientalojen osuus vaihteli Joutsenon 60 %:sta Ylämaan 80 %:iin. Kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta oli suunnittelualueella jonkin verran pienempi kuin koko maassa keskimäärin. 20 Tilastokeskus. 21 Lappeenrannan kaupunki (2008). Lappeenrannan väestösuunnite Kuntahaastattelut Etelä-Karjalan liitto (2008). Maisema- ja kulttuurialueselvitys. 24 Etelä-Karjalan liitto. Etelä-Karjalan taskutieturi 2007.
18 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 17 Taulukko 4. Asuntokanta Asuntokanta Erillinen Rivi- tai Asuinkerrostalo Muu Yhteensä pientalo ketjutalo rakennus Joutseno 60,0 % 15,9 % 21,5 % 2,6 % Lappeenranta 33,4 % 7,0 % 58,3 % 1,3 % Lemi 76,0 % 21,8 % 0,7 % 1,5 % Luumäki 63,0 % 23,0 % 12,3 % 1,7 % Savitaipale 69,5 % 20,3 % 7,9 % 2,4 % Suomenniemi 77,1 % 19,9 % 0,0 % 3,0 % 462 Taipalsaari 73,7 % 20,6 % 3,3 % 2,3 % Ylämaa 80,2 % 16,8 % 0,0 % 3,0 % 772 ALUE YHTEENSÄ 44,0 % 10,9 % 43,5 % 1,6 % Etelä-Karjala 47,9 % 11,1 % 39,2 % 1,8 % Koko maa 39,9 % 13,8 % 44,1 % 2,2 % Suunnittelualueen vetovoima asuinalueena on hyvä, vaikka työpaikkatarjonnan vähäisyys jonkin verran heikentääkin vetovoimaa. Lappeenranta on sijoittunut useissa valtakunnallisissa vetovoimatutkimuksissa oman kokoluokkansa kunnista kuntien kärkipäähän. Viihtyisä asuinympäristö, omakotiasuminen, suuret tontit, maaseutumainen asuminen, rannat ja maaseutu ovat suunnittelualueen tärkeimmät vetovoimatekijät. Kerrostaloasumisesta ollaan kiinnostuneita vain Lappeenrannan ja Joutsenon keskusta-alueilla. Maaseutukunnissa erityisesti rantatontit houkuttelevat asukkaita ja kaikki tarjolla olevat tontit menevät kaupaksi. Viime vuosina venäläiset ovat hankkineet kiinteistöjä yhä enemmän. Venäläisten kiinnostus ostaa vakituisia asuntoja loma-asunnoiksi on joissakin kunnissa mm. Taipalsaarella kasvanut ongelmaksi, koska se vie potentiaalia kunnan väestökehitykseltä. 26 Vapaa-ajan asuminen Suunnittelualueen erityispiirteenä on vapaa-ajan asutuksen suuri määrä. Alueen vetovoima vapaa-ajan asuinalueena on erinomainen ja kaikki tarjolla olevat tontit menevät kaupaksi. Vapaa-ajan asukkailla on suuri merkitys kuntien kehitykselle. Erityisesti maaseutukunnissa väestömäärä lähes kaksinkertaistuu kesäkuukausien aikana. Eniten vapaa ajan asukkaita suhteessa vakituisiin asukkaisiin on Suomenniemellä, jossa ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden määrä on lähes kolminkertainen vakituisiin asukkaisiin verrattuna. 27 Vapaa-ajan asutus sijoittuu vyöhykkeinä molempien Salpausselkien pohjoispuolisille järvialueille. Laajimmat yhtenäiset tihentymät ovat Luumäen, Lemin ja Taipalsaaren alueilla, mutta tihentymiä on myös Suomenniemellä. Vapaaajan asuntojen rakentaminen on luonnollisesti ollut vilkkainta kunnissa, joissa vesistöä on runsaasti eli Taipalsaarella, Savitaipaleella ja Luumäellä. Merkittävin uusi loma-asuntoalue on Rauha-Tiurun alue Joutsenossa Tilastokeskus. 26 Kuntahaastattelut Tilastokeskus, kesämökkitilasto sekä Kuntahaastattelut Etelä-Karjalan liitto (2008). Maisema- ja kulttuurialueselvitys sekä Kuntahaastattelut 2008.
19 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 18 Taulukko 5. Vapaa-ajan asuntojen määrän kehitys Kesämökkien määrä Muutos lkm % Joutseno ,6 % Lappeenranta ,1 % Lemi ,4 % Luumäki ,9 % Savitaipale ,0 % Suomenniemi ,8 % Taipalsaari ,0 % Ylämaa ,8 % ALUE yhteensä ,8 % Etelä-Karjala ,7 % Viime vuosina venäläiset ovat hankkineet kiinteistöjä kasvavaa vauhtia. Määrällisesti eniten on kauppoja tehty Taipalsaarella ja Lappeenrannassa. Eniten rantatontteja on myyty Taipalsaarella. Mikäli venäläisten osuus lomaasuntojen omistajina lisääntyy merkittävästi tulevaisuudessa, saattavat suuret, ylelliset ja tarkoin vartioidut datshat vaikuttaa loma-asumisen luonteeseen ainakin joillakin alueilla. 30 Vapaa-ajan asuntoja on muutettu vakituisiksi asunnoiksi muutamia vuosittain. Pääsääntöisesti kunnissa halutaan sallia vapaa-ajan asuntojen muuttaminen pysyviksi asunnoiksi lain sallimissa puitteissa. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen pysyviksi asunnoiksi aiheuttaa ongelmia esim. saarissa ja sellaisilla rannoilla, joilla ei ole kaavaa. 31 Asuntopolitiikka Asuntopolitiikassa ei ole suunnittelualueen kunnissa yhtenäistä linjaa ja yhteistyö kuntien välillä on vähäistä. Ongelmana pidetään myös sitä, että kunnat kilpailevat keskenään asukkaista. Tavoitteena on kilpailun vähentäminen ja yhteistyön lisääminen Liikennejärjestelmä Liikenneväylästön perusrunkona on valtatie 6 ja sitä täydentävä valta-, kantaja seututeiden verkosto, rautatie sekä lentokenttä. Saimaan kanavan kautta kulkee sekä tavara- että matkustajaliikennettä. Lappeenrannan kaupunginlahti on tärkeä sekä matkustajaliikenteen että pienveneilyn kannalta. Mustolan satama on Suomen suurin sisävesisatama. Kansainvälisiä rajanylityspaikkoja on suunnittelualueella kaksi, Vainikkala ja Nuijamaa Tilastokeskus, kesämökkitilasto. 30 Etelä-Karjalan liitto (2008). Maisema- ja kulttuurialueselvitys. 31 Kuntahaastattelut Etelä-Karjalan liitto (2009). Liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen ja päivittäminen.
20 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 19 Kuntahaastatteluissa esille tulleita tieverkkoa koskevia tavoitteita ja kehittämiskohteita ovat 33 : - 6-tien parantaminen 4-kaistaiseksi (Selkäharju Mansikkala). Parannustyö on käynnissä ja valmistuu tien parantaminen (Selkäharju - Taavetti). Erityisesti Jurvalan kohdalla liikenneturvallisuus on ongelma suuresta liikennemäärästä johtuen. Suunniteltu uusi linjaus kulkee radan varressa ohittaen Jurvalan taajaman tien parantaminen (Mikkelin suunta ja Lappeenranta Nuijamaa) tien parantaminen (Kouvola-Mikkeli) tien parantaminen ja uusi linjaus (Taavetti-Hamina). Tiellä on paljon raskasta liikennettä tien (13- ja 15-teiden välinen yhteys) parantaminen Suomenniemellä tien (Vaalimaa-Simola-Lappeenranta) parantaminen. Tie on huonokuntoinen ja liikennemäärä on suuri tien (Lappeenranta - Taipalsaari) parantaminen. - Kuivasensaaren tien päällystäminen Savitaipaleen ja Taipalsaaren yhteistyönä. - Toukkala-Kaihtula -tien kehittäminen Savitaipaleen ja Lemin yhteistyönä. - Partakoski - Suomenniemi -tien parantaminen (historia) Savitaipaleen ja Suomenniemen yhteistyönä. - Rauhan ja Imatran kylpylöiden välille tieyhteys / rantaväylä. - 6-tielle rinnakkainen tieyhteys (rantatie), jos Lappeenrannan ja Joutsenon väli rakentuu. Kuntahaastatteluissa tuli esille myös monia kuntien sisäisiä tieyhteyksiä, jotka vaativat parantamista. Tällaisia ovat esim. Taipalsaarella poikittaisyhteys Vehkataipale - Kirkonkylä, jota käyttää myös Lappeenrantaan suuntautuva raskasliikenne, Ylämaalla Mätön ja Ylijärven tiet, joiden liikenneturvallisuus on huono johtuen kivikuljetuksista sekä Lemillä Rapasalon saaren siltayhteys. 33 Kuntahaastatteluissa esille tulleita rataverkkoa koskevia tavoitteita ja kehittämiskohteita ovat 33 : - Luumäki-Imatra -välin parantaminen 2-raiteiseksi, valmis Helsinki-Pietari ratayhteys, radan linjaus Luumäen kautta, Luumäelle pysäkki - Lahti-Luumäki välin ja Luumäki-Vainikkala välin parantaminen - Joensuu-Nurmes suunnan parantaminen 2-raiteiseksi - Paikallista raideliikennettä Imatra-Lappeenranta-Taavetti välille - Henkilöliikenteen pysähtyminen Luumäellä Lentoliikenteen osalta tavoitteena on lentoliikenteen säilyttäminen ja kehittäminen Lappeenrannan nykyisellä lentokentällä. Myös naapurikunnille ja niiden elinkeinoelämällä lentokenttä on tärkeä. Vesiliikenteen osalta tärkeitä kehittämistavoitteita ja kehittämiskohteita ovat 33 : - Lappeenranta Suur-Saimaa yhteyden parantaminen: Kutilan kanava - Vehkataipaleen reitin parantaminen - Orrain kanava, Kuolimo Saimaa yhteys - Mäntyharju Vetotaival Honkataipale yhteys Päijänteelle 33 Kuntahaastattelut 2008.
21 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 20 Kevyen liikenteen yhteyksien kehittämisessä tärkeitä seudullisia, kehitettäviä yhteyksiä ovat Lappeenranta Taipalsaari yhteys sekä 6-tien suuntainen yhteys Lappeenrannan ja Joutsenon välillä. 34 Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee alueen sisällä paljon. Lappeenrannan paikallisliikenne on valtakunnallisesti arvioituna erinomaisella tasolla. Keskeisiä haasteita ovat haja-asutusalueiden joukkoliikenteen sekä Lappeenrannan ja naapurikuntien välisen joukkoliikenteen kehittäminen. Seudullinen joukkoliikennesuunnitelma on parhaillaan tekeillä. Tärkeänä Lappeenrannan naapurikunnissa pidettiin sitä, ettei joukkoliikennettä kehitetä liian Lappeenrantakeskeisesti. Myös Imatran, Kouvolan ja Mikkelin suunnat on otettava huomioon. 33 Liikennehankkeiden toteuttaminen vaatii kuntien yhteistyötä ja edunvalvontaa Tiehallinnon ja liikenneministeriön suuntaan Tekninen huolto Etelä-Karjalan asukkaista noin 80 % on liittynyt kunnalliseen vesihuoltoon. Suunnittelualueella vedenhankinta hoidetaan pääasiassa ensimmäisen Salpausselän pohjavesivaroilla. Kuntien vedenjakelujärjestelmiä ei ole muutamia raja-alueita (Korvenkylä-Imatra, Nurmela-Miehikkälä, Kannuskoski-Valkeala) lukuun ottamatta yhdistetty. Yhdysvesijohtoja on Lappeenrannan ja Taipalsaaren sekä Lappeenrannan ja Lemin välillä, mutta niitä ei ole käytetty. 34 Jätevedet käsitellään pääosin kuntien omilla puhdistamoilla. Yhteispuhdistus on Lappeenrannan, Lemin ja Taipalsaaren jätevesille sekä Imatran, Joutsenon Korvenkylän ja Ruokolahden jätevesille. Suomenniemellä on yhteistyötä Etelä-Savon suuntaan. Lappeenrannassa on vireillä jätevedenpuhdistamohanke. Mikäli uusi jätevedenpuhdistamo toteutuu, on todennäköistä, että myös Imatra tulee siihen mukaan. 35 Jätehuollossa tavoitteena on maakunnallinen jätehuolto, jossa Etelä-Karjalan Jäte Oy hoitaa kaikki jätehuoltoon liittyvät asiat. Nykyinen jätteidenkäsittelyalue sijaitsee Joutsenon Konnunsuolla. Jätteidenkäsittelyalueella on laajennustarpeita. Suomenniemellä on jätehuoltoyhteistyötä Mikkelin kanssa. 34 Energiahuollon omavaraisuusaste on huomattavasti maan keskitasoa korkeampi, mikä johtuu mm. metsäteollisuuden sivutuotteina syntyvien jätepolttoaineiden käytöstä sekä suhteellinen runsaista vesivoimavaroista. Myös polttoainevalikoima on monipuolinen, alueella on ollut maakaasun käyttömahdollisuus vuodesta Etelä-Karjalaan ollaan parhaillaan laatimassa energiaselvitystä. 34 Kuntahaastattelut Etelä-Karjalan liitto (2003). Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma sekä Kuntahaastattelut Etelä-Karjalan liitto (2003). Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma.
22 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 21 Kuva 6. Teknisen huollon runkoverkko Osaaminen ja elinkeinot Suunnittelualueella oli vuoden 2005 lopussa vajaat työpaikkaa. Työpaikoista noin 75 % oli Lappeenrannassa. Vuosina työpaikkamäärä on lisääntynyt Lappeenrannassa ja Suomenniemellä. Muissa kunnissa työpaikkamäärä on vähentynyt. Taulukko 6. Työpaikkakehitys Työpaikkakehitys Muutos Lkm % Joutseno ,3 % Lappeenranta ,7 % Lemi ,0 % Luumäki ,0 % Savitaipale ,1 % Suomenniemi ,8 % Taipalsaari ,9 % Ylämaa ,3 % ALUE YHTEENSÄ ,0 % Etelä-Karjala ,1 % Koko maa 1,6 % 37 Tilastokeskus, työpaikkatilastot.
23 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 22 Alueen elinkeinoelämälle on ollut leimaa antavaa suurteollisuuden vahva asema. Palveluelinkeinojen merkitys on kasvanut, mutta teollisuudella on edelleen vahva rooli. Työpaikkarakenteeltaan palveluvaltaisin on Lappeenranta, jossa noin 72 % työpaikoista on palvelualoilla. Teollisuustyöpaikkoja on suhteellisesti eniten Joutsenossa, noin 35 % kaikista työpaikoista. Maa- ja metsätalouden merkitys on vähentynyt, mutta maa- ja metsätaloudella on edelleen merkittävä rooli suunnittelualueen kunnissa, Lappeenrantaan ja Joutsenoa lukuun ottamatta. 38 Taulukko 7. Työpaikkarakenne Joutseno Lappeenranttaipalniemsaari Lemi Luumäki Savi- Suomen- Taipal- Ylämaa Koko alue Maa- ja metsätalous 5,4 % 1,9 % 17,1 % 19,1 % 18,1 % 21,9 % 10,1 % 28,3 % 4,6 % Kaivostoiminta ja louhinta 0,1 % 0,4 % 0,2 % 0,6 % 0,2 % 0,0 % 0,4 % 14,7 % 0,5 % Teollisuus 35,5 % 17,6 % 11,2 % 15,6 % 8,9 % 20,7 % 4,3 % 7,7 % 18,6 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1,3 % 0,9 % 0,0 % 0,6 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,8 % Rakentaminen 5,3 % 6,8 % 8,8 % 9,3 % 5,1 % 1,6 % 13,3 % 4,8 % 6,8 % Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,2 % 16,3 % 10,9 % 10,6 % 11,5 % 12,9 % 8,7 % 5,4 % 14,5 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6,1 % 8,8 % 5,1 % 6,5 % 10,5 % 5,9 % 9,1 % 4,1 % 8,4 % Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta 8,4 % 12,5 % 9,8 % 8,6 % 6,6 % 9,0 % 6,2 % 3,8 % 11,3 % Yhteiskunnalliset palvelut 29,8 % 33,9 % 34,4 % 26,9 % 36,6 % 23,8 % 44,6 % 28,5 % 33,4 % Toimiala tuntematon 0,9 % 0,8 % 2,6 % 2,4 % 2,3 % 4,3 % 3,2 % 2,7 % 1,1 % Työpaikat yhteensä Matkailua pidetään yhtenä kasvavana alana ja erityisesti venäläisten ostosmatkailu on alueelle tärkeää. Lappeenranta on Helsingin jälkeen seuraavana venäläisten käyntien määrää mitattaessa. Sen seurauksena myös tax freemyynti on Lappeenrannassa merkittävää. Venäläisten ostosmatkailun arvioidaan lisääntyvän myös jatkossa, mikä näkyy voimakkaina kaupan investointeina erityisesti Lappeenrannassa. 40 Kuntahaastatteluissa esille tulleita kuntien vahvoja ja kasvavia aloja: 41 - Lappeenranta: osaamiseen liittyvät toimialat (metsäteollisuusklusteri), energia-alan tutkimus- ja osaamiskeskittymä, matkailu, teknologian innovaatiot, yliopisto - Joutseno: ohutlevyteollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus, matkailu - Taipalsaari: matkailu - Luumäki: puutarha, betoni, pesula, huoltoasemat, matkailu, puukylä - Ylämaa: kiviteollisuus, maatilat, matkailu - Lemi: peruna ja juurekset (Särä-brändi), metalliteollisuus (sairaalakalusteet, kiukaat, pilkekoneet) - Savitaipale: sahaustoiminta, metalli-, puu- ja muoviteollisuus, konepajatoiminta, huippuosaamista tolppakenkien valmistus - Suomenniemi: puu, betoni, matkailu 38 Etelä-Karjalan liitto (2008). Maisema- ja kulttuurialueselvitys. 39 Tilastokeskus, työpaikkatilastot. 40 Etelä-Karjalan liitto (2008). Maisema- ja kulttuurialueselvitys sekä Kuntahaastattelut Kuntahaastattelut 2008.
24 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 23 Työpaikat ovat keskittyneet ydinalueelle, Lappeenrantaan ja Joutsenoon. Kuntahaastatteluissa esille tulleita elinkeinojen kehittämiseen liittyneitä tavoitteita ja uusia työpaikka-alueita ovat seuraavat: 42-6-tien eritasoliittymien lähiympäristöjen kehittäminen työpaikka- ja palvelualueina - Lappeenrannan tavoitteena on monipuolinen työpaikkarakenne. - Joutsenon tavoitteena on pitää työpaikkamäärä nykyisellä tasolla, mikä edellyttää puunjalostusteollisuudesta poistuvien työpaikkojen tilalle uusia työpaikkoja palvelualoilla. - Taipalsaarella tavoitteena on saada kuntaan erityisesti palvelualojen ja matkailualan pienyrityksiä. - Luumäellä tavoitteena on ohikulkuliikenteen hyödyntäminen, mihin pyritään kehittämällä palveluja 6-tien varressa. Myös perusyritykset ja lowtech kelpaavat. - Ylämaalla tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta, joka tällä hetkellä on liikaa kiven varassa. - Suomenniemellä tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Uusia työpaikka-/teollisuusalueita osoitetaan 15-tien ja 381-tien varteen. Suomenniemi on valmis ottamaan vastaan myös raskasta teollisuutta, mikäli se ei mahdu kaupunkeihin. Työssäkäynti Suunnittelualueen teoreettinen työpaikkaomavaraisuus on 98 %. Kunnittain tarkasteltuna Lappeenrannan työpaikkaomavaraisuus on 111 %. Muissa kunnissa työpaikkaomavaraisuus vaihtelee Taipalsaaren 42 %:sta Suomenniemen 93 %:iin. Taulukko 8. Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus Työpaikat Työlliset Työpaikkaomavaraisuus Joutseno ,0 % Lappeenranta ,6 % Lemi ,7 % Luumäki ,7 % Savitaipale ,1 % Suomenniemi ,1 % Taipalsaari ,2 % Ylämaa ,8 % ALUE YHTEENSÄ ,4 % Etelä-Karjala ,8 % Valtaosa suunnittelualueen työpaikoista on keskittynyt Lappeenrantaan, joten myös kuntien välisen työssäkäynnin valtavirrat suuntautuvat muista kunnista Lappeenrannan suuntaan. Eniten Lappeenrannassa käydään töissä vuoden 2006 tietojen mukaan Taipalsaarelta ja Joutsenosta Kuntahaastattelut Tilastokeskus, työpaikkatilastot. 44 Etelä-Karjalan liitto (2009). Etelä-Karjalan maakuntakaava, taustaselvitys.
25 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 24 Kuva 7. Etelä-Karjalan työssäkäynnin suuntautuminen Palvelut ja matkailu Suunnittelualueen päivittäistavarakaupan palveluverkko on varsin kattava. Suuret yksiköt ovat keskittyneet Lappeenrantaan, mutta kaikissa kunnissa on päivittäistavarakaupan peruspalvelut. Lappeenrannassa on monipuoliset erikoiskaupan palvelut. Sen sijaan muissa kunnissa erikoiskaupan tarjonta on vähäistä ja esim. Lemillä ollaan lähes kokonaan Lappeenrannan palvelujen varassa. 46 Lappeenrannassa kauppa kehittyy voimakkaasti. Tavoitteena on ydinkeskustan kaupallinen kehittäminen, mutta myös keskustan ulkopuolisten kauppakeskittymien (Myllymäen alueen) laajennukset ja uudet kaupan alueet lähinnä 6-tien varrella (Nuijamaantien ja 6-tien risteysalue). Muissa kunnissa kaupan kehitystä rajoittaa väestöpohjan ja ostovoiman pienuus, jota jonkin verran helpottaa vapaa-ajan asukkaiden runsas määrä Etelä-Karjalan liitto (2009). Etelä-Karjalan maakuntakaava, taustaselvitys. 46 Kuntahaastattelut 2008.
26 FCG Planeko Oy YHTEINEN RAKENNEYLEISKAAVA 25 Kuntahaastatteluissa esille tulleita palvelujen kehittämistavoitteita ja kehittämiskohteita ovat: 47 - Hotellikapasiteetin lisääminen Lappeenrannassa (kylpylä) - Suurhallin / monitoimihallin / maakunta-areenan paikkaa haetaan - Joutsenon julkisten palvelurakennusten käyttö kuntaliitoksen jälkeen - Taipalsaaren keskustan kehittäminen ja julkisten palvelujen säilyttäminen nykyisellä tasolla - Luumäen Jurvalan palvelujen lisääminen ja kehittäminen - Luumäen aseman kehittäminen palvelukeskittymänä, mikäli Pietarin rata kulkee Luumäen kautta - 6-tien risteysalueiden kehittäminen kaupan ja palveluiden alueena - Palvelutyöpaikkojen lisääminen (vanhusten palvelut, päivähoitopalvelut, kylätalkkarit ym.) Matkailualalle ennustetaan kasvua. Matkailullista vetovoimaa on niin luonnonolosuhteiden, kulttuuritarjonnan kuin palvelujen ja tapahtumienkin suhteen. Luonnon osalta vetovoimaisimmat kunnat ovat Joutseno, Taipalsaari ja Savitaipale. Kulttuurivetovoimaltaan suurin on Lappeenranta, mutta myös Luumäki nousee esiin historiakohteidensa ansiosta. Matkailua hyödyntävien palvelujen (majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalvelut) osalta kuten myös ohjelmapalvelujen ja tapahtumien osalta vetovoima on suurinta Lappeenrannassa. 48 Suurin ulkomainen matkailijaryhmä ovat venäläiset. Venäläisten matkat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Lappeenranta on Helsingin jälkeen seuraavana venäläisten käyntien määrää mitattaessa. Sen seurauksena myös tax free-myynti on Lappeenrannassa merkittävää. Eniten venäläiset ostavat rakennustarvikkeita ja taloustavaroita. Venäläisten ostosmatkailun arvioidaan lisääntyvän myös jatkossa, mikä näkyy voimakkaina kaupan investointeina erityisesti Lappeenrannassa. 49 Kuntahaastatteluissa suunnittelualueen matkailun vahvuuksina ja vetovoimatekijöinä nousivat esille luonto, Saimaa ja muut vesistöt, maaseutu, historia ja kulttuuri. Erityisesti Salpalinjaa pidetään koko alueelle tärkeänä kehittämiskohteena ja kuntien mukaan sitä pitäisi markkinoida kokonaisuutena. Koko suunnittelualueen matkailulle merkittävä hanke on Rauha-Tiurun alueen kehittäminen Joutsenossa. Alueelle on suunnitteilla kylpylä, hotelli, monitoimihalli ja loma-asumista. Myös nykyisten matkailukeskusten kehittämistä pidetään tärkeänä: 47 - Joutseno: Myllymäen hiihto- ja laskettelukeskus - Taipalsaari: Saimaanharju (venäläisillä), Suur-Saimaan lomakylä (suljettuna) ja Sarviniemi - Luumäki: Taavetin lomakeskus (Lomaliitto) ja Kuutoskartano (venäläiset) - Ylämaa: Jalokivikylän kehittäminen ja ilmeen kohotus - Lemi: Särä-matkailu - Savitaipale: Partakoski 47 Kuntahaastattelut Etelä-Karjalan liitto (2008). Maisema- ja kulttuurialueselvitys. 49 Etelä-Karjalan liitto (2008). Maisema- ja kulttuurialueselvitys sekä Kuntahaastattelut 2008.
Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
Lisätiedot12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040
12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotKuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto
Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotSaimaanharjun asemakaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
LisätiedotArttu-seminaari 24.5.2011
Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotKuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotHÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE
HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotHonkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.
Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotKouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus
Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,
LisätiedotEtelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen
Etelä-karjala tilastoina 01/2015 Valokuvat: Arto Hämäläinen Väestö Etelä-Karjala 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Väestönmuutos-% 0,00 % -0,45 % -0,17 % -0,14 % -0,24 % -0,21 % -0,13 % -0,10
LisätiedotKÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotYlitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotLoimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta
Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotToimintaympäristön muutos - mahdollisuudet
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn
LisätiedotKANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto
KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta
LisätiedotLAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus
LAPPEEN ALUERAATI 7.3.2017 7.3.2017 Tekninen toimi / kaavoitus YLEISKAAVAT 1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue 2. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue
LisätiedotTahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio
Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435
LisätiedotOlen vuotias 1/10. Olen - vuotias. Kaikki vastaajat (N=384) yli 65
Olen vuotias Olen - vuotias 86 79 81 55 36 38 9-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 1/1 Olen Olen 25 4 1 15 5 Mies ainen 2/1 Missä kunnassa asut? Missä kunnassa asut? 1 125 1 69 54 36 28 18 24 1 Lappeenranta
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotVIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009
FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja
LisätiedotVT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014
KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotTARKASTELUALUEET KUNNITTAIN
1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
Lisätiedot