N:o 2/ RADIO JA TV-MUSEO LAHTI KESLA-KURSSI HELSINKI URSAN HAVAINTOKESKUS ARTJÄRVI. VASTA 2004 Kari Juvonen

Transkriptio

1 N:o 2/ RADIO JA TV-MUSEO LAHTI KESLA-KURSSI HELSINKI URSAN HAVAINTOKESKUS ARTJÄRVI VASTA 2004 Kari Juvonen

2 Pääkirjoitus 3 Katsaus viestikursseihin 5 Radio- ja TV-museon vierailu 8 Ajan patinaa 10 Viestijoukkue - matrikkeli 11 VASTA laineissa 15 Radioamatööriryhmä - matrikkeli 16 www-linkit 17 Kesla-kurssi Helsinki 18 Vierailu URSA:n havaintokeskuksesssa Viestikalliolla 21 Seuraavassa numerossa 23 P O R V O O N R E S E R V I U P S E E R I K E R H O Pj Juhani Kotilainen Valkjärventie 183, Kaarenkylä Tel juhani.kotilainen@kolumbus.fi ITÄ - UUDENMA AN MA ANPUOLUSTUSKILTA Pj Raili Korpiluoma Kesätuulentie 7 C 17, Porvoo Tel raili.korpiluoma@pp.inet.fi P O R V O O N R E S E R V I L Ä I S ET Pj Mika Vänttinen Itäinentie 15, Porvoo Tel mika.vanttinen@pp1.inet.fi P O R V O O N S E U D U N S I N I B A R ET I T Pj Jari Mäkelä Ritaniityntie 286, Onkimaa Tel jari.makela@suomi 24.fi Porvoon Signaali on riippumaton viestijoukkueen sisäinen tiedotuslehti. Pyrimme julkaisemaan lehden 2-4 kertaa vuodessa. Lehdessä pyritään julkaisemaan artikkeleita viestijoukkueen toiminnasta ja viestiaselajin artikkeleita. Tästä johtuen toivomme teiltä materiaalia, ideoita ja kuva-aineistoa lehtemme toteuttamiseksi. Materiaalin voi toimittaa sähköpostilla: kristian.ojala@yliopistopaino.fi. Taitto ja suunnittelu: Kristian Ojala P.S. Mikäli sinulla on kuvia vanhoista viestijoukkueen harjoituksista, niin laita minulle tulemaan. Aion julkaista kuvasivuja jo pidetyistä harjoituksista. 2

3 HYVIN MENEE!? Taitaa olla vuosi siitä kun edellinen, ensimmäinen, Porvoon Signaali ilmestyi. Lehti on herättänyt yllättävänkin paljon ja pelkästään positiivista huomiota. Aika yleinen on ihmettelevä kysymys kuinka te voitte saada tällaisen lehden aikaiseksi? Vastaavaa ei taida muilla vastaavilla (onko vastaavaa?) ryhmillä olla. Olkaamme yhdessä ylpeitä tästäkin saavutuksesta ja olkaamme kiitollisia Krisselle, jonka ansiota tämä noin 99 %:sti on. Olkaamme myös Hänen tukenaan numero kolmenkin osalta. Paljon on tapahtunutkin viimeisen vuoden aikana. Uhkakuviakin on ilmestynyt taustalle. Sotilasalueemme päällikkö on vaihtunut, eversti Mannisen sairastuttua johtovastuun alueestamme on ottanut eversti Risto Häkkinen. Tutustuttuani henkilökohtaisesti Häneen uskon, että Porvoon Sotilasalueen toiminta tulee pysymään aktiivisena ja edelleenkin esimerkkinä muille alueille. Tarkoittaa myös sitä, että meitä viesti-ihmisiä tarvitaan jatkossakin. Toivotan viestijoukkueen puolesta eversti Häkkisen tervetulleeksi johtajaksemme. Olemme saaneet kiitosta myös viestikursseistamme. Alueemme puolustuksesta vastaava johtajistomme arvostaa korkealle aktiivisuutemme ja halumme ylläpitää viestitaitojamme. Toivon, että pystymme ylläpitämään saavuttamamme yleisen arvostuksen ja kehittämään edelleen osaamistamme. Siihen vaaditaan meidän kaikkien aktiivisuutta ja jopa uhrauksia, esim. vapaa-ajan osalta. Vapaaehtoista toimintaahan tämä kaikki toki on. Kuten edellä mainitsinkin, niin myös uhkakuvia on tullut esille. Raha tuntuu olevan Puolustusvoimilla ongelmana, kuten olemme saaneet uutisista kuulla. Meitä kirpaisee pahasti Hyrylän varuskunnan alasajo, sieltähän mekin olemme suurimman tukemme saaneet. Tulevat maakuntajoukot ovat meille sekä mahdollisuus että eräänlainen uhka. Puolustusvoimat tulee satsaamaan virallisiin maakuntajoukkoihin entistä enemmän ja se saattaa vaikuttaa tällaisiin epävirallisiin joukkoihin kuten meidän viestijoukkueemme on. Joka tapauksessa meidän viestitaitojamme tarvitaan myös tulevissa maakuntajoukoissa, me muokkaamme oman toimintamme sen mukaan. Meille on tärkeää se, että MPKry:n rooli mm. maakuntajoukkojen koulutusorganisaationa vahvistuu. Sieltä löytynee meille sopivaa virallisten organisaatioiden ulkopuolista joustavuutta. Olen luottavainen tulevaisuuteen tältäkin osin. Toivotan kaikille edelleenkin aktiivista asennetta viestitoimintaa kohtaan. Tavataan taas. Tervehtien Juhani Kotilainen 3

4 Yhteyskokeiluja kouluttaja Saarelan johdolla. Uutta PV:n uutta kalustuoa esim. LV 241. Saimme LV 241 ensikoulutuksen Riihimäen viestirykmentissä keväällä

5 Katsaus viestikursseihin Kuvat: Eda, Kristian Ojala ; Tolkkisen viestikurssi syksy 2004 Porvoon sotilasalueella lienee viestikursseja järjestetty yhtä kauan kuin kotiseutuharjoituksiakin. Itse tulin keväällä 1999 Mikan ja Heikin johtamalle viestikurssille ja havaitsin homman mielekkääksi. Liekö johtunut lähes 30 vuotta Merivoimien viestitoiminnassa mukanaolostani se että jo samana syksynä huomasin olevani johtotehtävissä ja kehittelemässä viestijoukkueen perustamisideaa. Mukaan lähti noin kymmenkunta perustajajäsentä. Suunnilleen tästä alkoi nykyisen viestijoukkueen historia. Nyt meitä on jo 37 sekä 9 radioamatööriä eli 46 henkilöä ja lisää näyttäisi olevan tulossa. Vain kaksi on jäänyt joukosta jostakin syystä pois, joten toimintamme on selvästikin ollut mielenkiintoista. Joukkomme on jo niin suuri, että koskaan emme enää saa koko joukkoa kerralla samaan harjoitukseen. Työ, perhe, matkat jne. eivät aina käy yksiin toimintamme aikataulun kanssa. Viestikurssimme ovat jossain määrin vakiintuneet. Kevät- ja syysharjoitukset määrittää sotilasalueen johto, lisäksi olemme järjestäneet 1-2 omaa harjoitusta vuosittain. Edellisten lisäksi on ollut pienimuotoisia kursseja esim. Riihimäellä ja erilaisia testaustilaisuuksia mm. Tolkkisissa. Sotilasalueen harjoitukset ovat meille osittain kovia harjoituksia, joissa harjoituksen vaatima viestiliikenteen hoito sekä toisten kurssien koulutustehtävät ovat aiheuttaneet sen, että oma tarvitsemamme koulutus on jäänyt liian vähälle. Omat, joukkueellemme kohdennetut harjoitukset paikkaavat tätä asiaa. Koulutuksemme on ollut monipuolista. Olemme saaneet käyttöömme kalustoa ja koulutusmateriaalia, mitä paikallisjoukoille ei tositilanteessa voida jakaa. Olemme siis ylikouluttautuneet. Tähän olen pyrkinyt useammastakin syystä. Ensinnäkin joukossamme on monia, joiden sodanajan sijoitus on joukoissa, joissa ko. kalustoa on käytössä. Toisaalta tositilanteessa voi tulla tilanteita, joissa on mahdollista saada ylimääräistä ja parempaa kalustoa käyttöön, silloin on tietenkin eduksi, että kalusto on tuttua. Myös vanhemmalla kalustolla voidaan liittyä esim. keskussanomalaiteverkkoon, sen kautta YVI-verkkoon jne. On siis hyvä tietää kuinka ko. verkot toimivat. Varmasti myös kurssit ovat mielenkiintoisempia, jos mukana on aina jotain uutta. Plussana kaikesta olemme saaneet kohtalaisen yleissivistyksen viestitoiminnasta. Ulkopuolista koulutusapua olemme saaneet aina niin halutessamme, mm. Viestirykmentti on tukenut meitä kiitettävästi. Niinkin kaukaa kuin Turusta, merivoimista, saimme kouluttajan Padasjoen viestikurssille muutama vuosi sitten. Erityisesti omat harjoituksemme esim. Padasjoella ja Tolkkisissa ovat olleet samalla myös yhteishengen luomisen kannalta tärkeitä. Koulutuksen lisäksi iltanuotiot, saunomiset, tutustumismatkat, jne. ovat rentouttavia asioita. Olemme oppineet tuntemaan toisiamme paremmin. Toisaalla tässä lehdessä on hyvä valikoima kursseiltamme otettuja valokuvia jotka kertovat eri tilanteista ja tapahtumista mm. tutustumismatkastamme Lahden radiomuseoon ja viestiteknillisen seuran tukikohtaan viestikalliolle Artjärvelle. 5

6 Olemme myös itse kehittäneet toimintaamme. Meillä on käytössä lahjoituksina saadut tietokoneet joilla voimme hyödyntää Merivoimilta saamaamme SANLI-ohjelmaa. Radioamatöörit ovat kehitelleet omien radiolaitteiden yhteensopivuutta sanomalaitteiden kanssa. Meillä on myös valmis viestikeskus jossa on antennit ja kaapeloinnit valmiina. Radioamatöörit käyttävät keskusta toiminnassaan, jolloin paikat pysyvät kunnossa. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Uudet tuulet puhaltavat maanpuolustuksessakin, maakuntajoukot, säästötoimenpiteet, jne. Varmaa on kuitenkin se, että viestitoiminta ei voi loppua. Laitteet paranevat, systeemit muuttuvat ja me olemme siinä kehityksessä mukana. Meillä on hyvä pohja pitää itsemme ajan tasalla, onhan meillä koossa hyvähenkinen joukko, hyvät perustiedot, toimintaamme tukevat ja arvostavat johtajat, sekä tarvittava tuki mm. Puolustusvoimien ja MPKry:n taholta. Kehitteillä on myös yhteistoimintaa esim. Helsingin vastaavan viestijoukon kanssa, mm. yhteistä harjoitusta Santahaminassa suunnitellaan Juhani Kotilainen Sanlikoulutuksen aika ohjelma tuli tutuksi myös ensikertalisille. Koulutuksen yhteydessä konfiguroimme uudet tietokoneemme ja teimme käyttötestauksen. Sanli koulutuksen ja liikennöinti harjoituksen yhteydessä testasimme uusia tietokoneitamme mm. kahta vanhanajan kannettavaa. 6

7 Tutustuimme myös sähkötyksen ja radioamatööri toiminnan ihmeelliseen maailmaan. Eda Ekström piti esitelmän radioamatööri toiminnasta ja Mika esittely radioamatöörien opetusohjelmaa PC:lle koskien sähkötystä. Ja ruokaakin riitti kotiin viemiseksi. Kone kantoon ja toimitus kotiin valmistelemaan seuraavaa lehteä. 7

8 Kuvat: Eda, Kristian Ojala Ääniefekti studio Vain sentraalisantra puuttui Radioamatööri historiaa Muistoja sieltä jostakin... 8

9 Televisioita ja radioita menneiltä vuosilta. Monelle taisi palata lapsuus ajat mieleen. Radioamaatööri ryhmän pojat ovat tunnetusti uteliaita ja tutustuivat trikkikuvaan ja toimivat Pekka Poutina. 9

10 Keskellä tanskalainen vapaaehtoinen SS viestimies Itä-rintamalla 1944 (SS-Pz-Gren-Regt. 24 Danmark, 11. SS-Frw-Pz-Gren-Div. Nordland ) 6

11 VIESTIJOUKKUE KAPTL KOTILAINEN JUHANI KAPTL KOSKELA JOUNI ALIK VEHKALA SAKARI VÄÄP KELA HEIKKI KORPR FABRITIUS PEKKA VÄÄP VÄNTTINEN MIKA KERS HEINOLAINEN JAAKKO KORPR JUVONEN KARI KERS KUKKONEN TERO 1 1

12 VÄÄP LÖNNQVIST KENNETH KORPR SJÖSTRÖM PÄR-ERIK ISAKSSON CAROLA VÄÄP PENNANEN ANTTI ALIK SEPPÄNEN ESA KERS KÄHKÖNEN JUKKA ALIK RAUTIAINEN MARKO ALIK RINTAMÄKI JARI VM HELJANKO KIMMO KERS SANEVUORI JORMA YLIK LAANTO HEIKKI ALIK PUNNA JUHA 1 2

13 YLIK VILJAKAINEN VESA YLIK POKKI JARMO KORPR MERILÄINEN HEIKKI VÄNR KOSKELA JUSSI ALIK OJALA KRISTIAN VÄNR IKONEN KIMMO ALIK OSMO BÄCKMAN VÄNR GRÖNVALL TOMAS KERS METTIÄINEN KIMMO YLIL PÄRSSINEN JUHA VÄÄP JUNTTILA JUHA VM LIUSKA TIMO 1 3

14 ALIK LINDAHL MIKA ALIK RIIKONEN OUTI YLIK SOINSAARI TAPIO LTN HEINÄMÄKI MAURI Ylh: Kiepi ja Huhtaniitty WSOY:n katolla. Oikealla: Kalustohärdelli VIESTIJOUKKUE JA RADIOAMATÖÖRIRYHMÄ 8

15 Laineissa Tunnen kyllä Sun Tzunin ja Clausewitzin, ymmärrän jotain hyvän johtajan ominaisuuksista myös keinot ja tarkoituksen. On helppoa olla leveän selän takana ja tehdä mitä käsketään, mutta vaihdetaanpas rooleja! Lisätään painetta vähennetään unta niin kaikki katastrofin ainekset on valmiina. Olet suurennuslasin alla, pyyntöjä käskyjä henkilöstön omatoimisuuden puute, ovat peikkoja ullakolla, jotka tulee jättää vaikka jälkikäteen viisaiden arvosteltavaksi. Viesti joukkueen johtaja Kaptltn Juhani Kotilainen on tarkoituksellisesti alkanut kierrättämään tehtäviä kursseilla jottei kurssit toistaisi itseään ja tehtäväkuvaansa voisi tarkastella eri näkökulmista. Olin siis joukkueen varajohtajana yllättäen vt johtaja, eri satttumien summana. Viesti on aselajina niitä monisärmäisempiä mitä ajatella saattaa. Koulutusta voidaan suunnata viestin toimitustapaan, muotoon, suojaukseen, laitteisiin yms. Kuitenkin kotiseutuharjoituksissa viestikurssi on palvelulaitos joka mahdollistaa muiden kurssien täysipainoisen pitämisen, siksi on näissä on peruskalusto ja sen on toimittava. Tälläkin kerralla viallisia laiteita ja vajaita toimituksia oli riittävästi. Ettei olisi liian helppoa. Viikon loppu on liian lyhyt aika saada henkilökohtainen tuntemus jokaisesta joukkueen jäsenestä, siksi on valittava joukosta varmat osaajat, vaikkakin he saattavat tuntea sen tehtävien lisääntymisen pottuiluna. Mitä se ei suinkaan ole vaan luottamuksen osoitus! Ilman osaavaa henkilöstöä ei tästäkään olisi tullut mitään. Haparoiden edettiin tunnista tuntiin, ulkopuolelta tulleet paineet ja tehtävät lisääntyivät pilkkoen joukkueeen niin pieneksi ettei rutiini päivystyksistä voinut puhuakaan, saati oppitunneista. Vasta harjoituksen lopussa kaaokseen tuli järjestystä ja tutkittiin Keslaa, sen toiminasta kertoi Tomas Grönvall Kotiseutuharjoitukset olivat ja ovat vankka pohja, joka on opettanut ja rutinoinut joukkueen kantaosan. Tätä osaajien joukkoa parempaa toverijoukkoa kriisitilanteissa ei ole, sitä voi ja pitää käyttää. siksihän me harjoittelemme. Jälkikäteen ajatellen tämän viikonlopun aikana kerkesin tekemään kaikki mahdolliset virheet jotka vain mahdollista tehdä. Suomalainen sananlasku sanoo: Virheistä oppii parhaiten! Siis olen olenko? Olihan seikkailu josta: Kiitos kurssitovereille tuesta ja oikeasta viestihengestä Korpr. Kari Juvonen ps Mikä on seuraava sijoitus tulevissa harjoituksissa? 1 5

16 RADIOAMATÖÖRI RYHMÄ ALIK KEIPI MIIKA EKSTRÖN ERNST EDA HUHTANIITTY PEKKA KERS ROOS GÖRAN JÄÄK KAST VEIKKO KESKINEN TIMO MYLLYNEN KARI VUORENMAA AULIS 1 6

17 Mikäli sinulla on tiedossa hyviä toimivia nettiosoitteita tai hyviä hakusanoja liittyen viestitoimintaan / armeija, niin laita infoa osoitteeseen: kristian.ojala@yliopistopaino.fi. Tässä muutama: psywar.psyborg.uk (Kirjallisuusta) (Ruotsin mpkry ) (Ruotsalaisia pv-manuaaleja pdf-muodossa) (Englannin kielinen linkki sivusto ELSOsta ym.) (Varusteita ammattikäyttöön) 1 7

18 Keskussanomalaitekurssilla opittiin uutta ja kerrattiin vanhaa Helsingin Santahaminassa järjestettiin lokakuussa 2004 keskussanomalaitekurssi innokkaille viestimiehille ja -naisille. Kurssinjohtajana toimi Marko Nordberg ja kouluttajana Teemu Matilainen. Kurssin rajalliset osallistujapaikat täyttyivät ennätysajassa ja sille osallistui kaksitoista kurssilaista. Taustaltaan kaikki kurssilaiset olivat viestikoulutuksen saaneita. Mukana oli pari, jotka eivät olleet bkoskaan edes nähneet keskussanomalaitetta (KSL), mutta kurssilla oli myös kaksi joilla oli KSL-ryhmän ryhmänjohtajakoulutus. Kurssi kesti seitsemän tuntia ja se järjestettiin viikolla ilta-opetuksena mukavasti sisällä luokkatiloissa. Kalusto oli tuotu valmiiksi paikalle ja sitä ei tarvinnut siirrellä, joten aika saatiin käytettyä tehokkaasti opiskeluun. Puolustusvoimilta oli lainattu kaksi keskussanomalaitetta, neljä sanomalaitetta, kaksi LV217-radiota ja paljon kytkentälankaa. Koska kurssin vahvuus oli pieni, pärjättiin tällä kalustomäärällä hyvin. Kurssin tavoitteiksi oli asetettu KSL-verkon toiminnan periaatteiden ja KSL-ryhmän toiminnan tunteminen, ja osata KSL:än käyttökuntoon laitto ja peruskäyttö. Kurssilla oli ensin teoriaosuus, missä luentokalvoilla ja kaaviokuvilla selvitettiin KSL-verkko ja sen käyttöä. Tämän jälkeen oli teoriaosuus. Seuraava ilta aloitettiin teorian kertaamisella, käsiteltiin edellisenä iltana tulleet kysymykset ja ongelma-kohdat. Tämän jälkeen käytännön harjoittelu jatkui ja lopuksi oli vielä lyhytyhteenveto. Opetusmetodina käytettiin ongelmanratkaisua. Sen sijaan, että kurssilaisille olisi sormesta pitäen ohjattu koneellisesti kopioimaan oikeat asetukset KSL:ään, heille annettiin tavoite ja tehtävä ja heidän piti itse ratkaista miten se saadaan toteutettua. Tällä tavalla mukaan tuli yritystä ja erehdystä ja kurssilaiset joutuivat käyttämään omaa nokkeluuttaan. Tukena tehtävässä oli ohjeita, oppaita ja tietysti kouluttajat. Tehtäviä toistettiin kunnes kenelläkään ei enää ollut epävarmuutta mitä pitäisi tehdä. Tehtäviä olivat mm. runkoyhteyden rakentaminen, kiinteän tilaajan kytkentä, varatieyhteyden rakentaminen ja testaaminen, liikkuvan tilaajan kytkeminen. Lopuksi osaamista arvioitiin kilpailulla, jonka arviointiperusteina olivat mm. suoritusaika, ryhmän toiminta ja yhteishenki. Kurssilla päästiin varsin hyvään yhteishenkeen ja tunnelma oli innostunut ja utelias. Keskustelua ja kysymyksiä oli runsaasti. Aikaisemmin KSL:ää käyttäneet kurssilaiset opettivat kokemattomampia, pohdittiin ja myös käy-tännössä kokeiltiin mitä tapahtuu jos teemmekin nyt näin. Kurssin jälkeen osallistujille lähetettiin vielä kertausja lisämateriaalia sähköpostilla jota voi käyttää muistin tukena jos joutuu tositoimiin KSL:än kanssa. Kurssin päätyttyä kaikki olivat saaneet hyvän tuntuman keskussanomalaitteeseen ja myös ne joilla ei ollut aikaisemmin kokemusta oppivat keskussanomalaitteen peruskäytön. Loppupalautteessa kurssilaiset antoivat kurssin yleisarvosanaksi peräti 4,5, eli kurssia pidettiin onnistuneena. Seuraavan kerran keskussanomalaitekurssi tullaan pitämään Helsingissä todennäköisesti vuonna Marko Nordberg Kuvat: Marko Nordberg, Kristian Ojala Kurssilla olivat mukana Porvoon viestijoukkeesta: Outi Riikonen, Tomas Grönwall, Kristian Ojala ja Pär-Erik Sjöström. 1 8

19 Tutustumista Outi Riikosen opastuksella Kouluttajat Marko Nyberg ja Teemu Matilainen seuraavat tarkkana kilpailun edistymistä. KESLA ja sen asetukset alkavat hiljalleen avautua KESLA herätti meissä monia kysymyksiä? 1 1

20 VIERAILU URSAN HAVAINTOKESKUKSESSA VIESTIKALLIOLLA Kuvat: Eda, Kristian Ojala, Ursa Tekstit:

21 URSA ON VALTAKUNNALLINEN TÄHTITIETEEN HARRASTAJIEN YHDISTYS, JONKA KOTIPAIKKA ON HELSINKI. SE PERUSTETTIIN 1921 JA NYKYÄÄN SIINÄ ON YLI JÄSENTÄ. Toiminnan tavoitteet Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota jäsenilleen ja yleisölle selkeä ja ajanmukainen käsitys maailmankaikkeudesta sekä toimia tähtitieteen ja lähialojen harrastuksen, kouluopetuksen ja aikuiskasvatuksen edistämiseksi Tähtitieteen harrastaja pyrkii yhdistämään tähtitieteen kirjatiedot ja omakohtaiset havainnot tähtimaailmasta sopusointuiseksi kokonaisuudeksi. Toimintamuodot Lehti. Ursan jäsenet saavat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna seitsemästi vuodessa. Värikäs ja arvostettu tiedelehti on tarkoitettu sekä alan harrastajille että suu-relle yleisölle. Säännöllisinä palstoina on mm. Uutisia, Syvä taivas ja Tähtitaivas. Kiintoisia artikkeleita on niin tähtitieteestä kuin lähialoistakin. Lehden voi tilata myös liittymättä Ursan jäseneksi. Kirjat. Ursa kustantaa tähtitieteen ja lähialojen tietokirjoja sekä muuta materiaalia. Ursan tietokirjasarjassa on il-mestynyt jo yli 50 kirjaa. Vuosittain ilmestyy Tähdet- ja Maailmankaikkeus-vuosikirjat. Planetaario. Ursan siirrettävissä planetaarioissa jär-jestetään tilauksesta maailmankaikkeusoppitunteja koululuokille, päiväkotien lapsiryhmille ja aikuisille. Ursa pyrkii muutenkin kaikin tavoin edistämään alansa kouluopetusta ja aikuiskoulutusta. Tähtitorni. Ursalla on tähtitorni Helsingin Kai-vopuistossa, jossa järjestetään selkeällä säällä tähti- ja aurinkonäytöksiä yleisölle ja jossa jäsenet voivat tehdä omia havaintoja. Puhelinvastaaja kertoo aukioloajat ja siitä voi tarkistaa, onko näytäntö alkanut. Esitelmät ja kurssit. Esitelmätilaisuuksia järjestetään kerran kuussa kesää lukuunottamatta. Ursa järjestää useita kursseja vuodessa, mm. kaukoputki- ja tähtitaivaskursseja. Kirjasto. Ursan kirjastosta jäsenet voivat lainata kirjoja, lehtien vuosikertoja, ääninauhoja, diasarjoja ja videofilmejä. Lainaus on mahdollista myös postitse. Sähköinen viestintä. Ursalla on Mizar-postilaatikko, johon voi ottaa yhteyden tietokoneen ja modeemin avulla (puh. (09) ) tai Internetin kautta ( tai telnet:mizar.ursa.fi). Postilaatikossa on uutisia, tiedotteita ja keskustelualueita sekä suuri määrä tähtitieteellisiä ohjelmia ja tekstejä. Ursalla on myös oma Internet-palvelu Dubhe, jonka kautta on mahdollista saada yhteys tietoverkkoihin. Kerhot. Nuorten tähtikerhon ryhmät kokoontuvat kerhotilassa, Castreninkatu 8. Aikuisille on myös järjestetty omaa kerho- ja harrastustoimintaa. Jaostot. Ursassa on 15 harrastusjaostoa tai -ryhmää. Ne ohjaavat harrastustoimintaa ja järjestelmällistä havaintojentekoa alallaan. Jaostojen vetäjiltä voi kysyä neuvoja alan ongelmista. Harrastusjaostojen toiminnasta kertoo yksityiskohtaisesti kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Ursa-Minor -lehti. Jaostojen aktiivijäsenet saavat lehden ilmaiseksi, muut voivat tilata sitä. Jaostot kokoontuvat kesäisin Cygnus tapaamiseen

22 Tähtikallion havaintokeskus Ursa rakentaa Artjärvelle vuosien aikana havainto- ja koulutuskeskuksen, jonka tavoitteena on valmistuessaan palvella ursalaisia ja muita suomalaisia tähtiharrastajia sekä edesauttaa vuorovaikutusta harrastajien ja eri sidosryhmien välillä. Havaintokeskuksen tavoitteet Havaintokeskusprojektin tarkoituksena on saada ursalaisille ja suomalaisille tähtiharrastajille nykyaikaisin laittein varustettu tehokas observatorio sekä sopivat tilat monipuoliseen leiri-, kurssi- ja kokoontumiskäyttöön. Keskus tarjoaa palveluja myös muille ryhmille ja edistää näin vuorovaikutusta tähtitieteen harrastajien ja erilaisten kohderyhmien välillä. Erilaisia käyttömahdollisuuksia Keskeinen osa itse observatorion käyttöä on perinteinen havaintotoiminta. Se koostuu harrastajien omaehtoisista projekteista ja käytöstä sekä eritasoisista tutkimusprojekteista (harrastajien omat sekä harrastajien ja tutkijoiden väliset hankkeet). Erityisesti radioharrastajien kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö on mahdollista naapurissa olevan Artjärven viestiteknisen yhdistyksen kanssa. Koulutuskeskus tarjoaa Ursan ja muiden tähtiharrastusyhdistysten toimintaryhmille mahdollisuuden kursseihin, kokoontumisiin ja leireihin. Nuorisotoiminnalle paikka antaa mahdollisuuksia retki- ja leiritoimintaan. Harrastajille paikka voi toimia myös vapaa-ajanviettopaikkana. Erilaisille ulkopuolisille kohderyhmille voidaan järjestää näytäntöjä, tutustumiskäyntejä, esitelmiä ja kursseja. Näitä voidaan suunnata hyvin monenlaisille kohderyhmille, mm. opettajille, aikuisopiskelijoille, koululaisille, yrityksille, muille luontoharrastajille. Keskukseen pyritään saamaan kattava tähtitieteen käsikirjasto ja nopeat verkkoyhteydet. Tämä tekisi mahdolliseksi jopa etätyöskentelyn/opiskelun Artjärveltä käsin. TÄHTITORNI Havaintokeskuksen tähtitorni on ensimmäinen toteuttava kiinteä rakennus. Sen on tarkoitus valmistua vuoden 2002 aikana. Havaintolaite, 16 tuuman Meade LX200-GPS tullaan asentamaan seuraavan vuoden alussa. Torni tulee sijaitsemaan tontin eteläreunalla olevan kukkulan päällä. Tästä varsin hyvä näkyvyys eteläsektoriin. Pohjoisessa ja yhdessä kohtaa idässä puut nousevat pariinkymmeneen asteeseen. Pohjoisessa on Radiolinjan GSMmasto, mutta se haittaa yllättävän vähän. Tähtitorni on rakenteeltaan melko perinteinen, pyöreä, puolipallon muotoisella kuvulla varustettu rakennelma. Koska havaintokeskuksessa on erillinen lämmin ohjausrakennus, ei itse torniin rakenneta lämmintä tilaa. Tornin halkaisija tulee olemaan kuusi metriä, joka on reilusti suurempi kuin mitä ajateltu havaintolaite vaatisi. Suuri koko mahdollistaa kuitenkin kookkaiden ryhmien oleskelun tornissa sekä tarvittaessa suuremman kaukoputken asentamisen joskus tulevaisuudessa. Tornin lattia on kolme metriä maanpinnan yläpuolella ja itse kuvun huippu kohoaa näin yli kuuden metrin korkeuteen

23 Kokemuksia RUK kouluttajakurssi 11:sta Vierailu Artjärven viestikalliolla Koulutuspäivä Riihimäellä Hyrylän maanpuolustus viikonloppu P.S. yllä oleva lista on alustava lista artikkeleista seuraavassa julkaisussa. Lisäksi laitan mahdollisesti uuden palsta Shop corner, jossa esitellään liikkeitä reserviläisille Suomesta ja ulkomailta - Krisse Tervetuloa viestijoukkueeseen! Mikäli olet kiinnostunut viestitoiminnasta, maanpuolustustyöstä tai haluat oppia uutta ja parantaan vanhoja taitojasi niin liity vapaaehtoisista maapuolutushenkisistä reserviläisistä koostuvaan viestijoukkueeseen. Viestijoukkueen jäsenenä saat kutsut harjoituksiin ja lehden Joukkueen jäsenyys on ilmainen. Lisätietoja: Juhani Kotilainen juhani.kotilainen@kolumbus.fi

24 1 8