Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Katja Virtala, Joonas Pirhonen ja Simo Koivuniemi

Transkriptio

1 1 Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Katja Virtala, Joonas Pirhonen ja Simo Koivuniemi KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: Espoonlahden keskus, Espoonlahden keskus muutos, Espoonlahden keskus II, Espoonlahti I, Kipparinmäki, Kipparinmäki muutos, Espoonlahden kirkko KADUT: PUISTOT: Espoonlahdenkatu, Maakravunkuja, Solmukuja, Merikarhunkuja, Espoonlahdentori, Solmutori, Espoonlahdenreitti, Kipparinkatu välillä Kipparikuja Kipparinaukio Maakravunpuisto, Espoonlahdenpuiston ja Kipparinpuiston reuna-alueet 1. Katuluokat Espoonlahdenkatu on liike- ja asuinkerrostaloaluetta palveleva alueellinen kokoojakatu ja pyöräilyn laatureitti. Katu liittyy luoteispäästään Espoonlahdenrantaan ja kaakkoispäässä Espoonlahdentiehen. Espoonlahdenkatu on tärkeä katu joukkoliikenteen kannalta; Lippulaivan uudisrakennuksen kautta johtavat jalankulkuyhteydet Espoonlahden metroasemalle. Lisäksi Espoonlahdenkadun varteen (Maakravunkujan ja Ulappakadun liittymien välille) on tulossa metron syöttöliikennettä palveleva bussiterminaali. Espoonlahdenrannan, Maakravunkujan, bussiterminaalin ja Ulappakadun liittymät Espoonlahdenkadulle kanavoidaan ja varustetaan liikennevalo-ohjauksella. Lisäksi Espoonlahdenkadulla on kaksi Lippulaivan kauppakeskuksen asiakaspysäköintiä ja metron liityntäliikennettä palvelevaa, ajoluiskin varustettua liittymää. Maakravunkuja, Solmukuja ja Merikarhunkuja ovat kerrostaloalueen päättyviä tonttikatuja. Merikarhunkuja tulee palvelemaan jatkossa metron saattoliikennettä. Espoonlahdentori ja Solmutori ovat kevyen liikenteen käytössä olevia katuaukioita. Niillä molemmilla on metron sisäänkäynnit. Espoonlahdentorilta on Lippulaivan kiinteistön läpi jalankulkuyhteys (Kipparinreitti) Espoonlahdenkadulle. Solmutori liittyy Lippulaivan kiinteistöön kuuluvaan toriaukion osaan. Espoonlahdenreitti on Espoonlahdentorin ja Solmutorin välinen tärkeä kevyen liikenteen yhteys. Katujakson luoteisosalla Merikarhunkujalta AL-1 kortteleiden kohdalle asti on huoltoajo sallittu.

2 2 Kipparinkatu välillä Kipparikuja Kipparinaukio on asuinkerrostaloalueen paikallinen kokoojakatu, jolla on linja-autoliikennettä. Kipparinkadun ajoradan molemmilla on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Koko suunnittelualue on esteettömyyden erikoistasoa. 2. Poikkileikkaukset Espoonlahdenkatu on lähtökohtaisesti 2-ajoratainen ja 2-kaistainen. Näillä osuuksilla kummankin ajoradan leveys on 4,50 metriä ja niiden välinen keskikoroke on 3,00 metrin levyinen. Ajoradat ovat sivukaltevia ja reunatuin rajattuja. Monien katuliittymien, bussiterminaalin sekä Lippulaivan asiakas- ja metron liityntäpysäköintiin johtavien ajoliittymien, kadun liittymäkanavointien ym. järjestelyjen takia yli puolet Espoonlahdenkadusta on käytännössä nelikaistaista. Nelikaistaisilla osuuksilla kaistaleveydet ovat joko 3,25 metriä tai 3,50 metriä. Espoonlahdenkadulla on noin plv oik. ajoradan sivulla takseille tarkoitettu odotustila. Lisäksi Espoonlahdenkadulla on muutamia ajoradan sivuille sijoitettuja, 2-3 henkilöautolle lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja taskupaikkoja. Espoonlahdenkadun koillispuolinen ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välikaistan leveys vaihtelee noin 3,6 5,8 metrin välillä. Espoonlahdenkadun lounaispuolisen ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välikaistan leveys vaihtelee noin 3,9 5,9 metrin välillä. Espoonlahdenkadun koillispuolisella kevyen liikenteen väylällä (pp-laatureitti) on 1,50 2,00 metrin levyinen jalkakäytävä ja 2,00 metrin levyinen pyörätie rinnakkain. Laatureitin poikkileikkausta tultaneen käynnissä olevien katuvarren korttelialueiden asemakaavamuutosten myötä leventämään. Espoonlahdenkadun lounaispuolinen kevyen liikenteen väylä on 4,00 metrin levyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Maakravunkujan harjakaltevan ja reunatuin rajatun kolmikaistaisen ajoradan kokonaisleveys on Espoonlahdenkadun puoleisessa päässä liittymäkanavoinnin takia 11,00 metriä. Ajoradan luoteispuolisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys on 3,50 metriä. Ajoradan kaakkoispuolisen jalkakäytävän leveys on 3,00 metriä. Solmukujan harjakaltevan ja reunatuin rajatun kolmikaistaisen ajoradan kokonaisleveys on Espoonlahdenkadun liittymäkanavoinnin takia 10,50 metriä. Ajoradan kaakkoispuolisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys on 3,00 metriä. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylän erottavan vihervälikaistan leveys on 3,00 metriä. Merikarhunkuja reunatuin rajatun ja sivukaltevan ajoradan leveys on 6,00 metriä. Ajoradan kaakkoispuolisen yhdistetyn jalkakäytävä ja pyörätien leveys on 3,50 metriä Espoonlahdentori ja Solmutori ovat kevyen liikenteen käytössä olevia katuaukioita. Espoonlahdenreitin luoteispää sivuaa osan matkaa Espoonlahdentoria ja sillä on huoltoajo sallittu. Tällä osuudella reunatuin rajatun ja sivukaltevan ajoradan leveys on 3,50 metriä. Ajoradan rinnakkaisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys on 3,50 metriä. Em. osuuden kaakkoispuolella Espoonlahdenreitin yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie sivuaa Solmutorin aluetta. Espoonlahdenreitin keski- ja eteläosalla raitin leveys vaihtelee noin 4 15 metrin välillä. Kipparinkadulla välillä Kipparikuja Kipparinaukio reunatuin rajatun ja harjakaltevan ajoradan leveys on 6,50 metriä. Ajoradan kaakkoispuolella on ensin 3,00 metrin levyinen vi-

3 3 hervälikaista ja sen takana 3,50 metrin levyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Ajoradan lounaispuolella noin 3-4 metrin levyinen vihervälikaista erottaa ajoradan 3,50 metrisestä yhdistetystä jalkakäytävästä ja pyörätiestä. Kipparinkadulle rakennetaan kahdelle linja-autolle mitoitettu pysäkki Kipparinkadun liittymän yhteyteen. 3. Liikenne Suunnittelualueen kokoojakatujen nykyliikennemäärät (KAVL 2015) ovat Espoonlahdenkadulla noin ajon/vrk ja Kipparinkadulla suuruusluokkaisesti noin ajon/vrk. Espoonlahdenkatuun liittyvien tonttikatujen, Maakravunkuja ja Solmukuja, liikennemäärät ovat Lippulaivan nykyisten asiakaspysäköintiliittymien takia merkittäviä. Ennusteliikennemäärät (KAVL 2040) tilanteessa, jossa katusuunnitelmiin liittyvä ja muu lähialueelle suunniteltu maankäyttö on rakennettu: - Espoonlahdenkatu * väli Espoonlahdenranta - Ulappakatu ajon/vrk * väli Ulappakatu Lokirinne ajon/vrk * väli Lokirinne Espoonlahdentie ajon/vrk - Kipparinkatu ajon/vrk Sekä Maakravunkujan että Solmukujan liikennemäärät tulevat pienenemään merkittävästi Lippulaivan uusien asiakaspysäköintiliittymien takia nykytilanteeseen nähden. 4. Vaikutus kaupunkikuvaan Espoonlahdenkadun, Espoonlahdenreitin sekä niihin liittyvien uusien katujen, raittien ja toriaukioiden valmistuttua ne muodostavat alueelle nykyistä rakennetumpia kaupunkitiloja ja reittejä. Alueella pyritään säilyttämään paikalle tyypillinen merellinen tunnelma hyödyntämällä ympäristörakentamisessa nykyisinkin käytössä olevia elementtejä huomioiden rakennettavien kohtien viimeistelty liittäminen säilyvään ympäristöön. Uusien katujen, raittien ja aukioiden korkeuserot sovitetaan ympäröivään säilyvään maastoon istutettavin luiskin. Espoonlahdenkadun tasausta nostetaan välillä Espoonlahdenranta Ulappakatu Maakravunkujan liittymän kohdalla enimmillään noin 1 metri nykyiseen nähden tulvareitin luomiseksi katujaksolle. Muutos vaikuttaa jonkin verran myös Maakravunkujan koillispään tasaukseen. Kipparinkadun (välillä Kipparinkuja Kipparinaukio) ja Merikarhunkujan tasauksia lasketaan enimmillään noin 1,5 metriä Espoonlahdentorin ja Espoonlahdenreitin luoteispuoliskon tulvareittien toimivuuden turvaamiseksi. Em. alueella on mm. metron pääsisäänkäynti, joten myös tulvareittien toimivuus alueella on ensiarvoisen tärkeää. Muilta osin nykyisten, käyttöön jäävien katujen ja niiden tasaukset noudattavat likipitäen nykyisiä tasauksia. 5. Kasvillisuus, pintamateriaalit ja kalusteet Alueen omaleimainen katu-, raitti- ja puistoalueiden ilme sekä kaikkien alueiden (erityisesti puistojen) nykyinen maanpinta, kalliopinta sekä kasvillisuus pyritään säilyttämään tehden

4 4 vain uudistettavien kohtien vaatimat pakolliset, mutta laajat muutostyöt. Rakentamisen vaatimat puistojen ja niiden reuna-alueiden muutokset esitetään suunnitelmissa. Espoonlahdenkadun ja siihen liittyvien tonttikatujen, Kipparinkadun (välillä Kipparinkuja Kipparinaukio) sekä Merikarhunkujan ajoratojen, jalkakäytävien ja pyöräteiden kulutuskerrokset ovat pääsääntöisesti asfalttia. Keskikaistoille istutetaan pensaita, Espoonlahdenkadulla välikaistojen leveämmät osat kivetään, lisäksi niille sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan pyöräpysäköintiä sekä puita (kantaville kasvualustoille). Vähemmän keskeisillä kohdilla välikaistat nurmetetaan. Piennaralueiden käsittelytavat vaihtelevat, käytettävät menettelyt sovitetaan yhteen tonttialueiden järjestelyiden kanssa. Linja-autopysäkkien odotusalueet, Espoonlahdenreitti ja siihen liittyvät toriaukiot toteutetaan betonikivipintaisina. Reunatuet, muurit, portaat sekä Espoonlahdenkadun ajorata Ulappatorin edustalla ja Espoonlahdenreitin huoltoajolle sallittu - osuus ovat luonnonkiveä. Pintamateriaalien väreinä käytetään erilaisia harmaan sävyjä lähes mustasta hyvin vaaleaan harmaaseen. Kalusteet ja varusteet ovat korkeatasoisia valmiskalusteita. Kaikki yleiset alueet valaistaan, valaisinpylväät maalataan. Uutta puustoa istutetaan katualueille ja niihin liittyvien puistoalueiden reunamille erityisesti Espoonlahdenreitin lounaispuolelle sekä Maakravunpuistoon. Maakravunpuistosta poistetaan kaikki nykyinen kasvillisuus kunnallisteknisten järjestelmien takia. Maanpinnan korkeutta lasketaan ja se muotoillaan kaltevaksi. Puisto maisemoidaan istutuksin, mutta maanpinnan kaltevuudesta johtuen siitä ei muodostu oleskelualuetta. 6. Kuivatus ja vesihuolto Katujen ja liittyvien puistoalueiden tasaukset on suunniteltu siten, että niille muodostuu toimivat tulvareitit. Kaduilla tehdään uuden maankäytön sekä uusien liikenne- ja katujärjestelyjen edellyttämiä muutoksia olemassa oleviin hulevesi- ja jätevesiviemäreihin, vesijohtoihin sekä muihin teknisiin verkostoihin. Suunnittelualueelta johdetaan hulevesiä kolmeen suuntaan, Espoonlahdenkadulta Ulappakadun kautta edelleen Amiraalimäelle alueelle päin, Solmukujan kautta Espoonlahdentien suuntaan sekä länteen Merikarhunkujan kautta. Uuden asemakaavan perusteella alueelle rakennettavat uudiskohteet huolehtivat korttelialueittensa hulevesien viivästyksestä ja laadullisesta käsittelystä. 7. Katujen rakenteet Katujen ja raittien rakennekerrokset on suunniteltu Espoon kaupungin katujen päällysrakenteiden mitoitusohjeen mukaisesti. Katurakenteiden kokonaispaksuudet vaihtelevat maaperäolosuhteiden perusteella, ajoradoilla 0,85-1,18 metriä ja kevyen liikenteen väylillä 0,84-1,18 metriä. Meluesteitä ei tarvita. Espoonlahdenreitin varrelle toteutetaan tontin 34311/2 kohdalle noin yhden metrin korkuinen tukimuuri ja kahdet portaat. Lisäksi tarvitaan tukimuuri em. koh-

5 5 dasta kaakkoon Espoonlahdenreitille tonttien 34312/1 ja 2 kohdalle. Em. tonttien kohdalle toteutetaan myös portaat. 8. Rakennuskustannukset Katusuunnitelmien mukaisten järjestelyjen rakennuskustannusarviot ilman arvonlisäveroa: katu vh yhteensä - Espoonlahdenkatu: 4,29 0,49 4,78 - Maakravunkuja: 0,20 0,07 0,27 - Solmukuja: 0,13 0,03 0,16 - Merikarhunkuja: 0,29 0,10 0,39 - Espoonlahdentori: 0,48 0,04 0,52 - Solmutori: 0,35 0,01 0,36 - Espoonlahdenreitti: 0,93 0,23 1,16 - Kipparinkatu välillä Kipparikuja Kipparinaukio: 0,57 0,02 0,59. Yhteensä: 7,24 0,99 8,23 Lisäksi liittyvistä puistoalueista kertyy kustannuksia yhteensä 0,31 milj. euroa, josta vesihuollon osuus on 0,09 milj. euroa ja puistonrakentamisen osuus 0,22 milj. euroa. 9. Muuta Katu- ja puistoalueiden rakentaminen käynnistetään syksyllä 2016.