Euroopan laajuisen liikenneverkon laajentaminen: komissio ehdottaa uusia hankkeita ja uusia rahoituskeinoja Euroopan kasvun edistämiseksi

Transkriptio

1 IP/03/1322 Bryssel, 1. lokakuuta 2003 Euroopan laajuisen liikenneverkon laajentaminen: komissio ehdottaa uusia hankkeita ja uusia rahoituskeinoja Euroopan kasvun edistämiseksi Komissio ehdotti tänään Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T-verkkoa) koskevien suuntaviivojen mukauttamista laajentuvan Euroopan unionin tarpeisiin. Komissio esittää, että joukko ensisijaisia hankkeita, joiden arvo on yhteensä 220 miljardia euroa, nimetään Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi. Pääväylien jatkaminen tuleviin jäsenvaltioihin edesauttaa EU:n laajentumisen onnistumista ja tarjoaa EU:lle uusia mahdollisuuksia vähentää ruuhkia tukemalla intermodaalikuljetuksia. Nyt annettu ehdotus perustuu Karel Van Miertin johtaman TEN-T-verkkoa käsitelleen korkean tason työryhmän raporttiin ja siihen liittyy myös ehdotus TEN-T-verkkoon sovellettavien rahoitussääntöjen muuttamisesta. Muutoksella mahdollistetaan laajempi yhteisrahoitus ensisijaisten hankkeiden rajat ylittävillä osuuksilla. Tämä toimenpidekokonaisuus liittyy Euroopan kasvua koskevaan aloitteeseen (IP/03/1321), jolla pyritään parantamaan EU:n kilpailukykyä lisäämällä Euroopan laajuisiin verkkoihin sekä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin tehtäviä investointeja. Energia- ja liikenneasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Loyola de Palacio totesi seuraavaa: "Euroopan laajuiset verkot ovat Euroopan taloudellisen kehityksen ja koheesion liikkeellepaneva voima ja välttämätön edellytys. Toivon, että nämä uudet ehdotukset, joilla täydennetään vuonna 2001 ehdotettuja muutoksia, helpottavat nopean yhteisymmärryksen saavuttamista neuvostossa ja Euroopan parlamentissa Eurooppa-neuvoston toiveiden mukaisesti. Ehdotettujen uusien sääntöjen ja rakenteiden odotetaan helpottavan rahoituksen saamista ensisijaisiin hankkeisiin ja nopeuttavan niiden valmistumista." Komissio julkaisee uuden ensisijaisten hankkeiden luettelon, joka kattaa koko laajentuvan Euroopan unionin, ja ehdottaa myös näiden hankkeiden nimeämistä Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi. Näin pyritään keskittämään verkkoihin suunnatuissa yhteisön eri rahoitusvälineissä käytettävissä olevat varat. Hankkeiden nimeäminen Euroopan etua koskeviksi mahdollistaa sen, että ennen rakennusluvan myöntämistä toteutettavia arviointi- ja kuulemismenettelyjä voidaan koordinoida jäsenvaltioiden kesken. Joillain rajat ylittävillä osuuksilla voidaan myös tehdä yksi monikansallinen selvitys. Tämän luettelon rinnalla annetaan uudet Euroopan laajuisen liikenneverkon koordinointia ja rahoitusta koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on parantaa toteutettavien töiden ja verkkoihin tehtävien investointien koordinointia etenkin rajat ylittävillä osuuksilla.

2 Näillä ehdotuksilla täydennetään TEN-suuntaviivoihin lokakuussa 2001 ja syyskuussa 2002 tehtyjä tarkistuksia sekä muutoksia, joita ehdotettiin TENrahoitusasetukseen maaliskuussa 2002 ja tammikuussa Ehdotuksilla pyritään erityisesti helpottamaan yhteisymmärryksen saavuttamista neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Rajallinen määrä uusia ensisijaisia hankkeita. Komissio ehdottaa, että lokakuussa 2001 ehdotettujen hankkeiden lisäksi TEN-T-verkkoa koskeviin suuntaviivoihin lisätään myös hankkeet, joita TEN-T-verkkoa käsitellyt korkean tason työryhmän ehdotti 30. kesäkuuta 2003 antamassaan raportissa 1. Uusi luettelo on tämän tiedotteen liitteenä. Kaikkien näiden hankkeiden arvioidut toteuttamiskustannukset ovat noin 220 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä, josta noin 80 miljardia euroa käytettäisiin edistyneemmässä vaiheessa oleviin hankkeisiin vuoteen 2006 mennessä. Noin 20 prosenttia kokonaiskustannuksista voitaisiin saada yksityiseltä sektorilta ja loput rahoitettaisiin jäsenvaltioiden ja yhteisön talousarvioista etenkin vuoden 2006 jälkeisten rahoitusnäkymien puitteissa. Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamisen kokonaiskustannukset ovat noin 600 miljardia euroa, kun huomioon otetaan myös sellaiset yhteistä etua koskevat hankkeet, joita ei ole määritelty ensisijaisiksi. Ensisijaisten hankkeiden toteuttamisen odotetaan synnyttävän vuosittain noin 8 miljardin euron säästöt (ajansäästön myötä), minkä lisäksi se edesauttaa liikenteestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen rajoittamista, edistää tasapainoisempaa aluesuunnittelua ja parantaa EU:n kasvumahdollisuuksia. Yhteisön tuen keskittäminen. Ensisijaisten hankkeiden nimeäminen Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi helpottaa Euroopan laajuisiin verkkoihin osoitettujen tukien sekä koheesio- ja rakennerahastoista annettavien tukien keskittämistä näihin hankkeisiin. Euroopan laajuisiin verkkoihin osoitettujen tukien myöntämistä koskevissa uusissa säännöissä yhteisön rahoitusosuus nostetaan ensisijaisten hankkeiden rajat ylittävien osuuksien osalta 10 prosentista 30 prosenttiin (eikä 20 prosenttiin kuten aiemmissa ehdotuksissa). Tällaisen rahoitusosuuden odotetaan synnyttävän lisää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeita. Uudet säännöt mahdollistavat myös monivuotiset sitoumukset, mikä tarjoaa samalla kertaa sekä takuun TEN-T-hankkeiden toteuttajille että lisää rahoitussitoumusten joustavuutta. Merten moottoriteiden uusi tukijärjestelmä. Ehdotetulla uudella järjestelmällä pyritään kannustamaan jäsenvaltioiden välisiä yhteisiä aloitteita uusien säännöllisten kansainvälisten meriyhteyksien avaamiseksi tavarakuljetuksissa. Järjestelmän avulla jäsenvaltiot voivat komission avustuksella myöntää tukia toimenpidekokonaisuuksille, joihin sisältyy infrastruktuurihankkeita, logistiikkajärjestelmiä ja käynnistystukia. Tämän järjestelmän myötä merten moottoritiet, joilla pyritään luomaan paremmat yhteydet saarivaltioihin sekä Alppien, Pyreneiden tai Itämeren kaltaisten luonnonesteiden eristämiin valtioihin, saavat Euroopan laajuisessa verkossa saman merkityksen kuin moottoritiet tai rautatiet. 1 Kyse on hankkeista, jotka on lueteltu raportin luettelossa 1. Lisätietoja saa osoitteesta 2

3 Kansainvälisen yhteistyön lujittaminen. Liikenneyhteyksien toteuttamisen viivästyminen vähentää niiden investointien tuottoa, joita naapurimaat ovat tehneet samalla väylällä. Edistääkseen investointien parempaa yhteensovittamista komissio ehdottaa, että samalla eurooppalaisella liikenneväylällä sijaitseville hankkeille tai hankeryhmille nimitetään tapauskohtaisesti Euroopan tason koordinaattori. Koordinaattori toimisi komission nimissä ja sen lukuun, ja hänen tehtävänään olisi myös neuvoa hankkeiden rahoitusjärjestelyissä. Koordinoidut arviointimenettelyt. Jäsenvaltioiden erillisistä kansallisista arviointimenettelyistä johtuvien ongelmien poistamiseksi komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot koordinoisivat ennen rakennusluvan myöntämistä toteutettavia arviointija kuulemismenettelyjä. Etenkin eräiden rajat ylittävien osuuksien kuten siltojen ja tunneleiden osalta jäsenvaltiot voisivat toteuttaa monikansallisen selvityksen. 3

4 Liite Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi nimetyt ensisijaiset hankkeet (alustava luettelo; täydellinen luettelo on ehdotetussa päätöksessä) Kursiivilla on merkitty uudet hankkeet, jotka eivät sisältyneet komission vuonna 2001 tekemään ehdotukseen. Suluissa on annettu hankkeiden ehdotettu valmistumisajankohta. 1. Rautatieyhteys Berliini-Verona/Milano-Bologna-Napoli-Messina Halle/Leipzig-Nürnberg (2015) Nürnberg-München (2006) München-Kufstein (2015) Kufstein-Innsbruck (2009) Brennerin tunneli (2015), rajat ylittävä osuus Verona-Napoli (2007) Milano-Bologna (2006) Rautatie- ja maantiesilta Messinan-Palermo salmen yli (2015) 2. Suurnopeusjunayhteys Pariisi-Bryssel-Köln-Amsterdam-Lontoo Kanaalin alittava tunneli - Lontoo (2007) Bryssel-Liège-Köln (2007) Bryssel-Rotterdam-Amsterdam (2007) 2 3. Lounais-Euroopan suurnopeusjunayhteys Lissabon/Porto-Madrid (2011) Madrid-Barcelona (2005) Barcelona-Figueras-Perpignan (2008) Perpignan-Montpellier (2015) Montpellier-Nîmes (2010) Madrid-Vitoria-Irun/Hendaye (2010) Irún/Hendaye-Dax, rajat ylittävä osuus (2010) Dax-Bordeaux (2020) Bordeaux-Tours (2015) 4. Suurnopeusjuna itä Pariisi-Baudrecourt (2007) Metz-Luxemburg (2007) Saarbrück-Mannheim (2007) 5. Betuwen linja (2007) 6. Rautatieyhteys Lyon-Trieste/ Koper- Ljubljana- Budapest - Ukrainan raja 3 Lyon St-Jean-de-Maurienne (2015) Mont-Cenisin tunneli ( ), rajat ylittävä osuus Bussoleno-Torino (2011) Torino-Venetsia (2010) Venetsia-Trieste/Koper-Divaca (2015) Ljubljana-Budapest (2015) 2 3 Mukaan luettuina kaksi suurnopeusjunien asemaa Rotterdamissa ja Amsterdamissa, jotka eivät sisälly Essenin Eurooppa-neuvoston vuonna 1994 hyväksymään hankkeeseen. Osat tästä yhteydestä vastaavat yleiseurooppalaista liikennekäytävää V. 4

5 7. Moottoritieyhteys Igoumenitsa/Patra-Athina-Sofia-Budapest Via Egnatia (2006) Pathe (2008) Moottoritie Sofia-Kulata - Kreikan ja Bulgarian raja (2010), rajat ylittävä osuus Promahon-Kulata Moottoritie Nadlac-Sibiu - (haara Bukarestiin ja Constantaan) (2007) 8. Multimodaaliyhteys Portugalista ja Espanjasta muuhun Eurooppaan Rautatie Coruña-Lissabon-Sines (2010) Rautatie Lissabon-Valladolid (2010) Rautatie Lissabon-Faro (2004) Moottoritie Lissabon-Valladolid (2010) Moottoritie Coruña-Lissabon (2003) Moottoritie Sevilla-Lissabon (valmistunut 2001) Lissabonin uusi lentoasema (2015) 9. Rautatieyhteys Cork-Dublin-Belfast-Stranraer 4 (2001) 10. Malpensan lentoasema (valmistui 2001) 11. Juutinrauman kiinteä yhteys (valmistui 2000) 12. Pohjolan kolmion rautatie- ja maantieyhteys Ruotsin maantie- ja rautatiehankkeet 5 (2010) Moottoritie Helsinki-Turku (2010) Rautatie Kerava-Lahti (2006) Moottoritie Helsinki-Vaalimaa (2015) Rautatie Helsinki-Vainikkala (Venäjän raja) (2014) 13. Tieyhteys Irlanti/Yhdistynyt kuningaskunta/benelux-maat (2010) 14. Atlantin rannikon päärata (2007) 15. Galileo (2008) 16. Tavarajunayhteys Sines-Madrid-Pariisi Uusi suuren kapasiteetin rautatieyhteys Pyreneiden halki Rautatie Sines-Badajoz (2010) 17. Rautatieyhteys Pariisi Strasbourg Stuttgart Wien Bratislava Pariisi-Baudrecourt (2007) Metz-Luxemburg (2007) Saarbrücken-Mannheim (2007) Baudrecourt-Strasbourg-Stuttgart (2015), rajat ylittävä osuus Kehl-joen silta Stuttgart-Ulm (2012) München-Salzburg (2015), rajat ylittävä osuus Salzburg-Wien (2012) Wien-Bratislava (2010), rajat ylittävä osuus. 18. Sisävesiyhteys Rein/Meuse-Main-Tonava 6 Rein-Meuse (2019), rajat ylittävä osuus Lanayn sulku Vilshofen-Straubing (2013) Wien-Bratislava (2015), rajat ylittävä osuus Palkovicovo-Mohàcs (2014) Pullonkaulat Romaniassa ja Bulgariassa (2011) Vuonna 2003 tehtiin päätös tämän yhteyden kapasiteetin kasvattamisesta; tämä lisättiin luetteloon 1 erillisenä hankkeena. Eräät lyhyet maantie- ja rautatieosuudet valmistuvat vuosina Osa tästä yhteydestä vastaa yleiseurooppalaista liikennekäytävää VII. 5

6 19. Suurnopeusrautatieverkkojen yhteentoimivuus Iberian niemimaalla Madrid-Andalucia (2010) Koillinen (2010) Madrid-Levante ja Välimeri (2010) Pohjoinen-luoteinen käytävä, mukaan luettuna Vigo-Porto (2010) Extremadura (2010) 20. Fehmarnin salmen rautatieyhteys Fehmarnin salmen kiinteä rautatie- ja maantieyhteys (2014) Rautatieyhteys Juutinraumalta Tanskassa (2015) Rautatieyhteys Hannoverista Saksassa (2015) Rautatie Hannover-Hampuri/Bremen (2015) 21. Merten moottoritiet Hankkeet, jotka koskevat yhtä seuraavista merten moottoriteistä: Itämeren moottoritie (yhdistää Itämeren jäsenvaltiot Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioihin) (2010) Länsi-Euroopan merten moottoritie (yhdistää Iberian niemimaan Atlantin kaaren kautta Pohjanmereen ja Irlanninmereen) (2010) Kaakkois-Euroopan merten moottoritie (yhdistää Adrianmeren Joonianmereen ja itäiseen Välimereen ja Kyprokseen) (2010) Lounais-Euroopan (läntisen Välimeren) merten moottoritie, joka yhdistää Espanjan, Ranskan, Italian ja Maltan ja liittyy Kaakkois-Euroopan merten moottoritiehen 7 (2010) 22. Rautatieyhteys Athina-Sofia-Budapest-Wien-Praha-Nürnberg /Dresden 8 Rautatie Kreikan ja Bulgarian raja - Kulata-Sofia-Vidin/Calafat (2015) Rautatie Curtici-Brasov (Bukarestin ja Constantan suuntaan) (2010) Rautatie Budapest-Wien (2010), rajat ylittävä osuus Rautatie Brno-Praha-Nürnberg (2010), rajat ylittävä osuus Nürnberg-Praha 23. Rautatieyhteys Gdansk-Varsova-Brno/Bratislava-Wien 9 Rautatie Gdansk-Varsova-Katowice (2015) Rautatie Katowice-Brno-Breclav (2010) Rautatie Katowice-Zilina-Nove Misto n.v. (2010) 24. Rautatieyhteys Lyon/Genova-Basel-Duisburg-Rotterdam/Antwerp Lyon-Mulhouse-Mülheim 10, rajat ylittävä osuus Mulhouse-Mülheim (2018) Genova-Milano/Novara - Sveitsin raja (2013) Basel-Karlsruhe (2015) Frankfurt-Mannheim (2012) Duisburg-Emmerich (2009) 11 "Rauta-Rein" Rheidt-Antwerp (2010) 25. Moottoritieyhteys Gdansk-Brno/Bratislava-Wien 12 Moottoritie Gdansk-Katowice (2010) Moottoritie Katowice-Brno/Zilina (2010), rajat ylittävä osuus Moottoritie Brno-Wien (2009), rajat ylittävä osuus 26. Maantie- ja rautatieyhteys Irlanti/Yhdistynyt kuningaskunta/keski-eurooppa Maantie- ja rautatiekäytävä Dublinista pohjoiseen (Belfast-Larne) ja etelään (Cork) (2010) 13 Maantie- ja rautatiekäytävä Hull-Liverpool (2015) Rautatie Felixstowe-Nuneaton (2011) Rautatie Crewe-Holyhead (2008) Atlantin rannikon päärata (2007) 7 Mustameri mukaan luettuna. 8 Tämä pääväylä vastaa suurelta osin yleiseurooppalaista liikennekäytävää IV. 9 Tämä pääväylä vastaa suurelta osin yleiseurooppalaista liikennekäytävää VI. 10 Mukaan luettuna Reinin ja Rhônen välinen suurnopeusjuna ilman läntistä haaraa. 11 Hanke nro 5 (Betuwen linja) yhdistää Rotterdamin ja Emmerichin. 12 Tämä pääväylä vastaa suurelta osin yleiseurooppalaista liikennekäytävää VI. 13 Mukaan luettuna Essenin hanke nro 13: tieyhteys Irlanti/Yhdistynyt kuningaskunta/benelux-maat. 6

7 27. "Rail Baltica": rautatieyhteys Varsova-Kaunas-Riika-Tallinna Warsova-Kaunas (2010) Kaunas-Riika (2014) Riika-Tallinna (2016) 28. "Eurocaprail": rautatieyhteys Bryssel-Luxemburg-Strasbourg Bryssel-Luxemburg-Strasbourg (2012) 29. Joonian- ja Adrianmeren intermodaaliliikennekäytävän rautatieyhteys Kozani-Kalambaka-Igoumenitsa (2012) Ioannina-Antirrio-Rio-Kalamata (2014) Suluissa on annettu hankkeiden etukäteen sovittu valmistumisajankohta. Hankkeiden 1 20 valmistumisajankohdat ja osuuksia koskevat tiedot on otettu korkean tason työryhmän raportista, jos ne on siinä annettu. 7