HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen kuntatalouden kehitys Kaupungin toiminta ja talous sekä olennaiset muutokset Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Hämeenlinnakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen TILAAJA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA KONSERNIPALVELUT PALVELUTUOTANTO PALVELUTUOTANNON HALLINTO VARHAISKASVATUSPALVELUT OPETUSPALVELUT LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA YHDYSKUNTARAKENNE KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Tuloslaskelmaosan toteutuminen Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) Liikelaitokset Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) Liikelaitokset Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

2 2 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Ulkoinen tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) Ulkoinen tuloslaskelma Tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) Tuloslaskelma (sisäiset erät mukana) Rahoituslaskelma (ml. Liikelaitokset) Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot TASEYKSIKÖT ELINKEINORAHASTO Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Eriävä mielipide Liite 1: Luottamushenkilöt Liite 2: Strategisten yhtiöiden konserniraporttilomakkeet

3 3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnallisvaalivuosi 2012 oli Hämeenlinnan kaupungissa tiukan talouden toimintavuosi. Palveluja kehitettiin yhä tuottavammiksi, palveluverkkomuutoksia tapahtui eri palvelualueilla ja säästöjä pyrittiin saamaan aikaan jokaisella vastuualueella. Kaupungin väestönkasvu hiukan pieneni edellisiin vuosiin verrattuna, mutta kasvukäytävällä sijaitseva kaupunkimme säilytti hyvin elinvoimaisuuttaan, kun yritysten määrä kasvoi edelleen. Merkittäviä tuotannollisten tehtaiden valmistumisia vuoden aikana olivat mm. Paccorin ja Can Packin toimitilat. Korkeakoulukeskuksen kehittäminen jatkui ja yhteistyö syveni, kun hyvinvointipalvelujen yhteistyösopimus rakennettiin yhdessä ammattikorkeakoulun, kehitysyhtiöiden ja kaupungin kanssa. Hämeenlinnassa työllisyys on säilynyt valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Työttömyysasteemme jäi edelleen alle maan keskiarvon. Vuoden 2012 valtakunnallisia keskeisiä kuntiin vaikuttavia muutosprosesseja olivat kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus. Nämä keskeneräiset valtakunnalliset uudistukset vaikuttavat tulevaisuuden palvelujen järjestämiseen myös Hämeenlinnassa. Keskustelu perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta jatkuu ja keskeiset ratkaisut palvelujen järjestämistavasta ovat odotettavissa vuoden 2013 aikana. Vuoden 2012 aikana Hämeenlinnassa pyrittiin jo uudenlaisen perusterveydenhuollon toteuttamisen malliin, kanavamalliin. Asiakkaiden ohjaaminen heille tarkoituksenmukaisen palvelun asiakkaiksi edistyi. Kehitystyö jatkuu edelleen ja sitä kohdistetaan etenkin sähköisten palvelujen tarjoamiseen. Omassa palvelutuotannossa jatkettiin vuoden 2012 aikana rakenteellisia muutoksia palvelu- ja hankintastrategian tavoitteiden mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen palvelujen uudelleen organisointi valmisteltiin ja päätettiin perustaa LinnaInfra-liikelaitos. Lukiokoulutuksen siirto Koulutuskeskus Tavastiaan saatiin päätökseen. Lasten ja nuorten palvelujen uudenlaista organisointimallia valmisteltiin, työ jatkuu edelleen. Palvelujen järjestämistä edistivät myös uuden koulun valmistuminen Renkoon ja Seminaarin koulun käynnistyminen. Hämeenlinnan kaupungin arjessa on näkynyt muutos keskustan länsireunan alueella. Moottoritien kate on edistynyt, rakennustyö jatkuu kauppakeskuksen ja asuinrakennusten alueilla. Tietä ylittävät sillat katteen päissä uusittiin. Liikennejärjestelyt ovat vuoden aikana muuttuneet usein, mutta muutoksiin on suhtauduttu ymmärryksellä. Kiitos kaupunkimme asukkaille kärsivällisestä suhtautumisesta kaupunkikehitystyöhön. Toinen mittava kaupunkikeskustan hanke, Engelinranta, on kaavoitustyön käynnistymisen vaiheessa. Konsepti alueesta hyväksyttiin jatkovalmistelun pohjaksi, mallinnuksen avulla voitiin tarkastella aluetta eri näkökulmista. Elinvoimainen kaupunkimme muodostuu monimuotoisista alueista. Jotta kaikkien kaupunginosiemme kehitystyö jatkuisi, laadittiin strategiaan perustuva maaseutuohjelma. Myös asukkaiden osallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja käynnistettiin lautakuntajaon mukaiset vaikuttajaraadit. Euroopan talousvaikeudet heikensivät myös Suomen talousnäkymiä. Vaikutukset heijastuivat Hämeenlinnaankin erityisesti yhteisöverotulojen voimakkaana (-35,5 %) laskuna. Vuonna 2012 toteutettu kunnan tuloveron korotus puolella prosenttiyksiköllä 19,5 prosenttiin ja kiinteistöverojen korotus kompensoivat yhteisöverojen laskua. Vuoden 2012 tilausbudjetti laadittiin talouden pitkän aikavälin sopeutusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 tilinpäätös vei kuitenkin osan budjetin kasvuvarasta. Niinpä jo alkuvuodesta saakka kaupunginhallitus ja muut talouden toimijat joutuivat tekemään tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteitä budjetin ylitysuhkien torjumiseksi. Kaikkia kustannusmuutoksia ei kuitenkaan pystytty kattamaan. Tilinpäätös jäi alijäämäiseksi 3,6 milj. euroa. Käyttömenojen nettokasvu vuoteen 2011 nähden oli 4,8 %. Tarvitsemme tulevaisuudessakin ratkaisuja ja valintoja menestyäksemme elinvoimaisena kaupunkina. On tärkeää, että yhteistyössä jatketaan Hämeenlinnan kehittämistä ja hyvien palvelujen tuottamista kuntalaisille. Kestävien keinojen löytäminen talouden tasapainottamiseksi on erittäin tärkeää. Kiitos henkilökunnalle ja luottamushenkilöille sekä kuntalaisille ja sidosryhmille yhteisestä työstä toimintavuotena Katsomme tulevaisuuteen, jossa Hämeenlinnassa on jokaiselle edellytykset hyvään arkipäivään. Vt. kaupunginjohtaja Juha Isosuo

4 4 YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA Kuntamuoto kaupunki Perustamisvuosi 1639 Kalleusluokka I Kunnallisveroprosentti 19,50 Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hovioikeus Kihlakunta Verovirasto Sairaanhoitopiiri Maakunta Maakuntaliitto Maanmittaustoimisto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeen ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Ympäristö ja luonnonvarat Uudenmaan ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuritehtävät Turun hovioikeuspiiri Hämeenlinnan kihlakunta Sisä-Suomen verotoimisto Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kanta-Häme Hämeen liitto Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Maapinta-ala 1786 km 2 Vesipinta-ala 246 km 2 Yhteensä 2032 km 2 Väkiluku Väkiluku Väkiluku asukasta asukasta asukasta Asukastiheys 38 asukasta / maa-km 2 Väkiluku vuoden lopussa oli asukasta. Kaupungin asukasluku kasvoi vuoden 2012 aikana 227 asukkaalla. Työttömiä oli vuonna 2012 keskimäärin henkilöä, eli 8,7 % työvoimasta. Koko maassa työttömyysaste oli keskimäärin 9,4 %.

5 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hämeenlinnan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 59 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Iisakki Kiemunki (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Harri Lintumäki (KOK), toisena varapuheenjohtajana Reijo Saksa (Kok.) ja kolmantena varapuheenjohtajana Päivi Sieppi (Vihr.). Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta, kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Kaupunginhallitukseen kuuluu 13 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Tapio Vekka (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tarja Filatov (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Aarne Kauranen (SDP). Vuonna 2012 toimi kymmenen lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, lasten ja nuorten lautakunta, elämänlaatulautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, ikäihmisten lautakunta, yhdyskuntalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, jätelautakunta sekä maakunnallinen pelastuslautakunta. Jätelautakunta aloitti toimintansa. Vuoden aikana valmisteltiin LinnanInfra-liikelaitoksen perustaminen yhdyskuntarakenteen palvelualueen tilalle sekä omistajaohjauksen vastuualueen perustaminen konsernipalveluihin. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, kehitysjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, tilaajajohtajat, tilaajapäälliköt, palvelutuotantojohtaja, palvelujohtajat, pelastusjohtaja ja liikelaitosten toimitusjohtajat. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kokoonpanot sekä kaupungin edustajat kuntayhtymissä on esitetty liitteessä 1. Hämeenlinnan kaupungin organisaatio on kuvattuna seuraavaan kaavioon.

6 Yleinen kuntatalouden kehitys Suomen kansantalous heikkeni 2012 kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien supistuminen ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen vaikuttivat siihen, että kansantuotteen kasvu jäi vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen heijastusvaikutuksista. Luottamus Suomen talouden kantokykyyn säilyi kansainvälisesti kuitenkin hyvänä ja Suomi olikin yksi niistä harvoista Euroopan maista, jonka luottoluokitus oli edelleen paras mahdollinen. Vuosi 2012 oli myös kunnille hyvin haasteellinen. Huomiota ja voimavaroja veivät niin kuntarakenneuudistus kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sekä näiden suunnitelmien keskeneräisyys. Kuntien taloudellinen tilanne heikkeni nopeasti. Vuoden aikana valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa, joukossa myös kuntia, joiden talous vielä muutama vuosi sitten oli kunnossa. Tukea myönnettiin vain 27 kunnalle. Peräti 119 kuntaa päätyi korottamaan kunnallisveroaan vuodelle Kuntien 2012 tilinpäätösten ennakkotiedoista käy ilmi, että maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakuntia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon, joka riittää kattamaan vain 74 % poistoista. Peräti 63 kunnalla myös vuosikate oli negatiivinen eli ne eivät pystyneet kattamaan poistoistaan yhtään prosenttia. Näiden miinuskuntien määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Valtionosuudet kasvoivat nimellisesti 5,3 % valtionosuusleikkauksista huolimatta. Kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä tehty kustannustenjako- ja indeksitarkistus. Myös maksu- ja myyntitulojen kasvu hidastui, vaikka toimintamenojen kasvu säilyi lähes vuoden 2011 tasolla eli noin 5 %:ssa. Heikosta tulokehityksestä huolimatta kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat peräti 8,5 %. Niinpä lainakannan kasvu olikin tämän vuosituhannen suurin eli 13 %. Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntatalouden tasapainotustarve on jo noin 1,1 1,3 miljardia euroa, kun tasapaino arvioidaan niin, että vuosikate riittää kattamaan nettoinvestoinnit Kaupungin toiminta ja talous sekä olennaiset muutokset Toimintaan liittyvät keskeiset prosessit ja muutokset Seuraavaan on lyhyesti listattu keskeisimpiä vuoden aikana esillä olleita asioita, jotka on poimittu eri toimielinten päätöspöytäkirjoista. Osaa asioista käsitellään tarkemmin lautakuntien ja muiden toimijoiden omissa toimintakertomusosuuksissa. Strategiataso, suunnittelu, päätöksenteko ja organisointi - Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin (KV ). - Vuoden aikana valmisteltiin ja päätettiin yhdyskuntarakenteen palvelujen uudelleen organisointi ja LinnanInfra -liikelaitoksen perustaminen alkaen. - Koko vuosi valmistauduttiin lukiokoulutuksen siirtymiseen Koulutuskeskus Tavastialle vuodesta 2013 alkaen. - Uuden jätelain mukainen Kiertokapula Oy:n kuntien yhteinen jätelautakunta ja sen edellyttämä toimintaympäristö perustettiin (KV ). Hämeenlinna toimii lautakunnan isäntäkuntana. - Kaupungin omistajapoliittiset linjaukset uudistettiin ja hyväksyttiin (KV ). - Uusi talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma hyväksyttiin (KV ). Edellisen, vuosia koskevan tuottavuusohjelman tulokset raportoitiin (KV ). - Tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus vuosille laadittiin ja hyväksyttiin (KH ). - Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin (KV ). Muutenkin työstettiin lähes koko vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmia ja tulevaa järjestämistapaa. - Avosairaanhoidon uutta, 2013 käyttöön otettavaa terveyshyöty- ja kanavamallia valmisteltiin koko vuosi. - Eteläranta-hankkeen konsepti hyväksyttiin (KV ). - Visio ja toimintasuunnitelma Ahveniston alueen kehittämisestä hyväksyttiin (KV ).

7 7 - Maaseutuohjelma hyväksyttiin (KV ). - Hämeenlinnan rakennusjärjestys uusittiin (KV ). - Maaomaisuuden hallinnan ja maankäytön strategian periaatteet uudistettiin (KV ). - Kiinteistöomaisuuden toimenpideohjelma ja kiinteistökehittämiskohteet valmisteltiin ja hyväksyttiin (KH ). - Hämeenlinnan monikulttuurisuusohjelma vuosille hyväksyttiin (KV ). - Teknologiakeskus Innopark Oy:n tytäryhtiörakennetta tiivistettiin ja hyväksyttiin periaatteet korkojohdannaisten tuottojen käytölle (KV ). - Linnan Ateria Oy:n varsinaista ateriapalvelutoimintaa varten perustettiin uusi yhtiö, Linnan Ateriapalvelut Oy (KV ). - Hyvinvointialan kehittämistoiminnan järjestelyistä ja korkeakoulukeskussopimuksen toteuttamisesta yhteistyötahojen kanssa sovittiin (KH ). - Hämeenlinna antoi lausuntonsa kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitykseen ja kuntauudistukseen liittyviin muihin uudistuksiin (KV ). - Ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa toteutettiin uusi kilpailutus puitejärjestelyllä ajalle (Ikla ). - Kaupungin vakuutukset vuosille kilpailutettiin (KH ). - Ruokapalvelut kilpailutettiin Kalvolan ja Rengon alueella (KH ). Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt Blue Service Partners Oy aloitti toimintansa 2013 alusta lukien. Toiminta ja investoinnit - Tampereen yliopisto siirsi opettajakoulutuksen alkaen Tampereelle. Samassa yhteydessä Hämeenlinnan normaalikoulun oppilaat siirtyivät kaupungille. Tiloihin perustettiin noin 700 oppilaan Seminaarin koulu (oppilasluvussa ovat mukana myös Ojoisten oppilaat, uusia oli noin 360). - Tuomelan koulun sisäilma- ym. ongelmat aiheuttivat helmikuusta alkaen koko vuoden kestäneen väistötilatarpeen. Väistötilat saatiin Wetterhoff-säätiön kiinteistöstä ja Meijerioppilaitoksesta. Meijerioppilaitos oli väistötilana vain kevätkauden. Syyskaudella sen korvasi vanha kirjastotalo. - Hämeenlinnassa on vuosikaudet tehty työtä korkeita siirtoviivekustannuksia aiheuttavan erikoissairaanhoidon jatkohoitojonon hallitsemiseksi. Vuonna 2012 tavoitteessa onnistuttiin kotiuttamistyön, kotihoidon, palveluasumisen ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen yhteistyön tuloksena. Siirtoviivekustannukset olivat 1,3 milj. euroa vuonna 2009, 0,7 milj. euroa vuonna 2010, 0,9 milj. euroa vuonna 2011 ja vuonna 2012 vain 0,1 milj. euroa. - Osana hoitorakenteen keventämistä lakkautettiin loppuvuonna 2012 Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen Lammin sairaala. - Hämeenlinnan seudun sosiaalipäivystys laajennettiin alkaen koko Kanta-Hämeen maakunnan kattavaksi. - Hämeenlinna lähti mukaan hallitusohjelmaan sisältyvään pitkäaikaistyöttömien Työn Paikka -kuntapilottiin Näkyvimpänä rakennushankkeena Hämeenlinnassa oli koko vuoden Länsireuna-hanke eli moottoritien kattaminen, sen päälle tulevan liikekeskuksen rakentaminen, samaan kortteliin tuleva asuntorakentaminen sekä moottoritien siltojen uusiminen. - Keskeisiä vuoden 2012 uudisrakennus- ja investointikohteita olivat Ojoisten koulu ja varhaiskasvatuskeskus, Rengon Kirkonseudun koulu, Kalvolan varhaiskasvatuskeskus, Saaristen korttelin rakennusten peruskorjaus ja pääterveysaseman peruskorjaus. - Entisen Lammin kunnan Kostilan, Kataloisten ja Lieson alakoulut lakkautettiin elokuun alusta ja niiden oppilaat siirtyivät Konnarin kouluun. Rengon Kirkonseudun koulun laajennus ja peruskorjaustyöt valmistuivat joulukuussa Uuteen kouluun siirtyivät vuoden 2013 alusta myös lakkautettavien Nummenkylän ja Nevilän koulujen oppilaat. - Linnan Tilapalvelut -liikelaitos jatkoi menestyksellisesti tarpeettomiksi jääneiden tilojen realisointia. Kaikkiaan viime vuonna myytiin 25 kohdetta, joista osakehuoneistoja oli 8 kpl. Myytyjen kohteiden kauppahinta oli yhteensä 3,9 milj. euroa, josta myyntivoittoa saatiin 1,1 milj. euroa. Talouden kehitys ja tilinpäätöstilanne Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hämeenlinnan tilausbudjetin vuodelle Vuoden 2012 budjetti laadittiin tasapainoon (ylijäämä noin 0,1 milj. euroa). Budjettiin sisältyi kunnallisveron korottaminen 19,00 prosentista 19,50 prosenttiin. Lisäksi kiinteistöveroja korotettiin (yleinen kiinteistövero 0,80 %:sta 1,05 %:iin, vakituinen asunto 0,35 %:sta 0,45 %:iin ja vapaa-ajan asunto 0,95 %:sta 1,00 %:iin). Budjetin laadinnan aikaan Kuntaliitto ennusti verotulojen keskimääräiseksi kasvuksi 0,8 %. Kuntaliitoksista saatu yhdistymisavustus lakkasi 2011 ja näin ollen 2012 tulopohja supistui noin 3,7 milj. euroa.

8 8 Vuosi 2012 osoittautui jo heti alusta alkaen vaikeaksi. Eurokriisi ja maailmantalouden heikkeneminen painoivat Suomen vientiä ja kulutuskysyntää alas. Tämä johti erityisesti yhteisöverotulojen laskuun. Vuoden 2011 alkuperäisen budjetin 9,0 milj. euron alijäämä kasvoi tilinpäätökseen mennessä 12,2 milj. euroon. Näin ollen osa 2012 budjetin kasvuvarasta käytettiin jo edellisenä vuotena. Jo helmikuussa 2012 kävi ilmeiseksi, että 2011 todellisiin kustannuksiin verrattuna tiettyjen palvelujen budjettivaraukset olivat riittämättömiä. Suurimmat ongelmat olivat terveyden ja toimintakyvyn sekä ikäihmisten palveluissa. Kaupunginhallitus käsitteli taloustilannetta kriittisesti jo helmikuussa ja edellytti toimijoilta sopeuttamistoimenpiteitä. Kaupunginhallitus käsitteli talouden etenemistä lähes kuukausittain ja valtuustokin useita kertoja vuoden aikana. Huhtikuussa kaupunginhallitus mm. edellytti, että jo solmitut palvelusopimukset avataan ja neuvotellaan uudelleen vaikeutunutta taloustilannetta vastaaviksi. Kevätkauden aikana laadittiin talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma sekä tarkennettiin vuoteen 2018 ulottuvaa talouden tasapainotusohjelmaa. Elokuussa kaupunginhallitus jatkoi sopeutustoimien määrittelyä ja asetti lautakunnille yht. 3,0 milj. euron nettomenojen supistustavoitteen. Osa ylitysuhkista onnistuttiinkin loppuvuoden aikana oikaisemaan. Lopullinen tilinpäätöstilanne olisikin ollut lähes kohtuullinen ilman huomattavasti ennakoituja suurempia laskennallisia lomapalkkajaksotuksia. Käyttötalous Lautakunnille, palvelutuotannolle, liikelaitoksille, konsernipalveluille ja taseyksikölle myönnettiin nettomäärärahaa (toimintakate) 321,7 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on 327,1 milj. euroa eli 5,4 milj. euroa yli myönnetyn määrärahan. Toimintakatteessa eli käyttötalouden nettokuluissa on kasvua 2011 tilinpäätökseen (312,2 milj. euroa) 4,8 %. Kasvuprosenttiin vaikuttaa valtion maksaman kuntaliitostuen supistuminen 3,7 milj. euroa vuodesta 2011 vuoteen Jos tämä huomioidaan, kasvuprosentti 2011 ja 2012 toimintakatteiden välillä on 3,6 %. Käyttötalouden budjettipoikkeamia ja niiden syitä sekä valtuuston myöntämiä ylitysoikeuksia käsitellään jäjempänä tarkemmin kohdassa Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin. Verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut Verotulojen budjettiluku, 244,9 milj. euroa, osoittautui edellä kuvatuista tulo- ja kiinteistöveron korotuksista huolimatta ylioptimistiseksi. Veronkorotusten vaikutusta söi vaikeasta taloustilanteesta johtuva yhteisöverokertymän raju lasku. Kaikkiaan veroja kertyi 237,4 milj. euroa eli 7,5 milj. euroa tavoitetta vähemmän. Vertailu vuoteen 2011 osoittaa hyvin verokehityksen: 2011 M 2012 M Muutos M Muutos % Koko maa % Tulovero 195,0 208,7 13,7 7,0 3,8 Yhteisövero 17,2 11,1-6,1-35,5-27,4 Kiinteistövero 13,2 17,6 4,4 33,3 5,9 Verot yhteensä 225,4 237,4 12,0 5,3 1,4 Budjetin valtionosuusarvio oli 92,0 milj. euroa. Todellinen kertymä nousi valtionosuusleikkauksista huolimatta selvästi paremmaksi, 97,2 milj. euroon. Tämä kattoi merkittävän osan verotulojen budjettivajeesta. Vuoden 2011 kertymä oli 91,8 milj. euroa, johon nähden kasvua tuli 5,4 milj. euroa eli 5,9 % (koko maan ennakkotieto 5,3 %). Tilausbudjetissa oli korkotuottoja 4,6 milj. euroa ja muita rahoitustuottoja 10,7 milj. euroa eli yhteensä 15,3 milj. euroa. Korkotuottoja saatiin 4,4 milj. euroa ja muita rahoitustuottoja 11,9 milj. euroa eli yhteensä 16,3 milj. euroa, joka on 1,0 milj. euroa budjetoitua enemmän. Korko- ja muihin rahoituskuluihin oli varattu yhteensä 13,9 milj. euroa ja käytettiin 13,2 milj. euroa. Vuonna 2011 rahoituskulut olivat 0,3 milj. euroa tuottoja suuremmat. Vuonna 2012 tuottoja saatiin 3,2 milj. euroa kuluja enemmän. Sijoitusten tilanne Energialaitoksen myynnistä vuonna 2000 saatu kauppahinta on sijoitettu kaupunginvaltuuston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Kauppahintana saatiin 84,9 milj. euroa. Sijoitettu pääoma on 77,4 milj. euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli 83,1 milj. euroa. Salkunhoitajien varojen tuotto vuonna 2012 oli 11,8 %. Vuosien aikana on sijoitusten tuottoja käytetty jo 40,8 milj. euroa käyttömenojen katteeksi.

9 9 Omaisuudenhoitoyhtiöt Osakesijoitukset Korkosijoitukset Omaisuudenhoitoyhtiöt Vakuutusyhtiöt yhteensä Osakesijoitukset Korkosijoitukset Vak uutusyhtiöt yhteensä Kuntarahoitus Oyj Sijoituk set yhteensä Osakesijoitukset Korkosijoitukset Sijoitukset yhteensä Pääomasijoitus Markkina-arvo Osuus sijoitetusta arvosta Arvonmuutos Arvonmuutos % % , , , , ,0 0, , , , ,4 Vuosikate, poistot ja tilikauden lopputulos Budjetin vuosikatetavoite oli 16,6 milj. euroa eli poistojen suuruinen. Vuosikatteeksi muodostui 10,6 milj. euroa eli tavoitteesta jäätiin 6,0 milj. euroa. Poistojen määrä 2012 oli 14,5 milj. euroa eli 2,1 milj. euroa arvioitua vähemmän. Investointiaikataulujen vuoksi osa poistojen aloituksista siirtyi tuonnemmaksi. Vuosikate riitti kattamaan poistoista 73 %. Ennakkotietojen mukaan koko maan vastaava luku oli 74 %. Budjetin mukaan tilikauden ylijäämätavoite oli noin 0,1 milj. euroa. Tilikausi kääntyi kuitenkin alijäämäiseksi 3,6 milj. euroa. Syitä alijäämään käsitellään jäljempänä kohdassa Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin. Tulos oli kuitenkin selvästi edellisvuotta (alijäämä 12,2 milj. euroa) parempi. Vuoden 2011 lopussa kertyneitä alijäämiä oli taseessa yhteensä 16,8 milj. euroa. Vuoden 2012 lopussa kertynyt alijäämä taseessa nousi 20,4 milj. euroon. Investoinnit Keskeisimmät vuoden 2012 investointikohteet on mainittu edellä kohdassa Toiminta ja investoinnit. Tarkempi selvitys investoinneista on kohdassa Investointien toteutuminen. Seuraavaan taulukkoon on koottu investointien kokonaisuus, jossa myös liikelaitokset ovat mukana TP 2011 TB 2012 TB muutokset TP 2012 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Investoinnit yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot NETTOIVESTOINNIT Talonrakennusinvestointien toteutuksesta osa siirtyi vuodelle Kiinteiden rakenteiden ja pysyvien vastaavien luovutustulojen budjettimuutokset johtuvat Länsireuna-hankkeen meno- ja tuloerien käsittelymuutoksesta. Ns. läpivirtauksena kulkevat erät käsiteltiin tasetileillä. Ne otetaan tuloslaskelmaan vasta hankkeen valmistuessa. Osakkeisiin sisältyy Linnan Ateria Oy:n osakepääoman korotus, joka kuitattiin Kaurialan keskuskeittiön luovutuksella yhtiölle. Valtuusto myönsi hankkeeseen jo lisämäärärahaa 2,0 milj. euroa vuodelle 2011, mutta hankinta voitiin kirjata vasta vuodelle Omaisuuden myynnit kasvattivat

10 10 luovutustuloja. Toteutuneet 33,1 milj. euron investointikulut ylittivät budjetin noin 1,9 milj. euroa. Investointitulot olivat määrärahaa suuremmat niin, että nettoinvestointien kulut (25,6 milj. euroa) olivat 1,7 milj. euroa määrärahaa pienemmät. Lainakannan muutokset Budjetissa varauduttiin pitkäaikaisten lainojen 14,4 milj. euron nettolisäykseen. Todellisuudessa nettolisäys oli vain 3,4 milj. euroa. Lisäksi lyhytaikaisten lainojen kasvu oli 2,6 milj. euroa. Lainakanta oli 181,6 milj. euroa, joka on /asukas. Koko maan keskimääräinen lainakanta oli /asukas. Konsernitilillä oli konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen varoja vuoden vaihteessa 19,1 milj. euroa ja se on mukana em. lainakannassa. Lainakannan kasvu oli edellisvuoteen (175,6 milj. euroa) verrattuna 3,4 %, joka on huomattavasti valtakunnallista, ennakkotietojen mukaista 13 %:n kasvua pienempi. Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin Tilausbudjetin toimintatuottojen arvio oli varovainen, sillä 312,3 milj. euron budjettiluku ylittyi 9,4 milj. euroa. Tuottoja kertyi budjettia enemmän kaikissa tulolajeissa ja toteutuma oli 321,7 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön oli 1,2 milj. euroa ja ylitti budjettisumman 0,6 milj. euroa. Toimintakulujen budjettivaraus oli 634,6 milj. euroa, mutta toteutuma nousi 650,0 milj. euroon ylittäen budjetin 15,4 milj. euroa. Suurin budjettiylitys, 6,8 milj. euroa, oli ulkopuolisten palvelujen ostoissa. Toimintakatteen (käyttötalouden neton) budjettisumma oli 321,7 milj. euroa. Toteutunut toimintakate oli 327,1 milj. euroa ja se ylitti budjettiluvun 5,4 milj. eurolla. Tämän osion lopussa olevista taulukoista ilmenevät tilaajan, palvelutuotannon ja liikelaitosten poikkeamat budjeteista ja myönnetyt ylitysoikeudet. Muiden tulo- ja menoerien poikkeamat on selvitetty edellisessä osiossa Talouden kehitys ja tilinpäätöstilanne. Suurimmat käyttötalouden ylitykset syntyivät tilaajan terveyden ja toimintakyvyn edistämisen palveluissa. Toteutuneet toimintakulut olivat 147,0 milj. euroa. Toimintakulut ylittyivät 3,5 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalle ylitysoikeutta toimintakuluihin 3,0 milj. euroa. Budjetoidut toimintakulut olivat 143,4 milj. euroa. Yhteensä 3,0 milj. euron nettoylityksen aiheutti ulkoisten asiakaspalvelujen osto. Vammaispalvelujen ostojen nettoylitys oli 2,0 milj. euroa ja terveyspalvelujen ostojen 0,8 milj. euroa. Budjetoitua parempi tulokehitys johti kuitenkin siihen, että myönnetty ylitysoikeus nettona lähes kattoi nettoylityksen. Ikäihmisten lautakunnan toteutuneet toimintakulut olivat 58,7 milj. euroa. Ylitys johtui kokonaisuudessaan ulkoisten asiakaspalvelujen ostotarpeesta. Kaupunginvaltuusto myönsi ikäihmisten lautakunnalle ylitysoikeutta toimintakuluihin budjetoituihin 56,5 milj. euroon noin 1,8 milj. euroa ja korotti tuottoarviota noin 0,4 milj. euroa. Toimintakulut ylittyivät 2,1 milj. euroa. Ikäihmisten lautakunnan nettoylitys oli noin 1,8 milj. euroa. Nettona lautakunnan ylitys oli noin 0,4 milj. euroa myönnettyä ylitysoikeuden nettoa suurempi. Lasten ja nuorten lautakunnan toimintakulujen budjetti oli 114,4 milj. euroa ja toteutuneet toimintakulut olivat 114,9 milj. euroa. Toimintakuluihin valtuusto myönsi ylitysoikeutta 0,7 milj. euroa. Menoylitys oli vajaat 0,5 milj. euroa ja toimintakatteen ylitys 0,1 milj. euroa. Yhdyskuntalautakunnan toimintakulujen määräraha oli 20,5 milj. euroa. Toteutuma oli 21,3 milj. euroa. Valtuusto myönsi ylitysoikeutta 0,4 milj. euroa ja korotti omaan käyttöön tulevan valmistuksen arviota 0,2 milj. euroa. Toimintakulut ylittyivät 0,8 milj. euroa nettoylityksen ollessa lähes 0,3 milj. euroa. Myönnetty ylitysoikeus nettona lähes kattaa toteutuneen nettoylityksen. Lomapalkkajaksotukset aiheuttivat erityisesti palvelutuotannossa ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksessa ennakoimattomia lisäkustannuksia. Laskentatavan rakenne muuttui 2011 ja sen myötä kyseisen vuoden tilinpäätökseen kirjattiin muutoksesta aiheutuvaa lomapalkkavelkaa 1,1 milj. euroa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan jaksotuksen rakenteellisen muutoksen vaikutus ylti myös vuodelle 2012, jonka tilinpäätökseen jaksotuksia jouduttiin kirjaamaan vielä 2,3 milj. euroa. Tähän ei ollut budjetissa määrärahaa eikä sitä osattu ennustaa. Kuntaliiton mukaan samansuuntainen vaikutus oli myös muissa kunnissa. Lomapalkkajaksotuksesta johtuviin ylityksiin ei ylitysoikeuspyyntöjä tehty. Kaupunginhallitus on todennut tehdyt kirjaukset kaikkien yksiköiden osalta päätöksellään Oman palvelutuotannon toteutunut toimintakate oli 1,9 milj. euroa ja se ylitti budjetoidun 1,4 milj.eurolla. Tästä lomapalkkajaksotusten osuus oli 1,3 milj. euroa. Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen tilikauden tuloksen budjettiylitys oli vajaa 0,5 milj. euroa, josta yli 0,3 milj. euroa johtui lomapalkkajaksotuksista. Nämä budjettinsa ylittävät tuotannon ja liikelaitoksen kustannukset eivät näy tilaajan kustannuksissa.

11 11 Kaupunginvaltuusto myönsi ylitysoikeuksia yhteensä nettona 5,4 milj. euroa, joka on sama luku kuin koko kaupungin toimintakatteen ylitys. TILAAJAOSA 1000 T ilinpä ä tös 2011 T B T ilinpä ä tös muutokse t 2012 Erotus Ylitysoik. T ILAAJAOSA YHT EENSÄ 30000A Toimintatuotot ## Valmistus omaan käyttöön ## Toimintakulut Toimintakate La ste n ja nuorte n la uta kunta 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Elä mä nla a tula uta kunta 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate T e rve yde n ja toiminta kyvyn e distä mise n la uta kunta 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Ikä ihmiste n la uta kunta 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Yhdyskunta la uta kunta 30000A Toimintatuotot ## Valmistus omaan käyttöön ## Toimintakulut Toimintakate Siitä Pe la stuspa lve lut ## Toimintakulut Toimintakate Ympä ristö- ja ra ke nnusla uta kunta 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Yhte ine n jä te la uta kunta 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Konse rnipa lve lut ja ta se yksiköt 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate

12 12 TUOTTAJAOSA T ilinpä ä tös 2011 T B muutokse t PALVELU T U OT AN T O ILMAN PELAST U SLAIT OST A JA LIIKELAIT OKSIA (Sisältää palvelutuotannon yhteisen hallinnon) T ilinpä ä tös 2012 Erotus 30000a Toimintatuotot ## Valmistus omaan käyttöön ## Toimintakulut Toimintakate Pa lve lutuota nnon yhte ine n ha llinto 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Va rha iska sva tuspa lve lut 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Ope tuspa lve lut 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate La ste n ja nuorte n ka svua tuke va t pa lve lut 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Kulttuuri- ja kirja stopa lve lut 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate T e rve yttä ja toiminta kykyä e distä vä t pa lve lut 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Ikä ihmiste n hoito ja hoiva 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Yhdyskunta ra ke nne 30000A Toimintatuotot ## Valmistus omaan käyttöön ## Toimintakulut Toimintakate Ka nta -H ä me e n pe la stusla itos (Ei sisä lly pa lve lutuota nnon summiin) 30000A Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate

13 13 LIIKELAITOKSET 1000 T ilinpä ä tös 2011 LIIKELAIT OKSET YHT EENSÄ T B T ilinpä ä tös muutokse t 2012 Erotus 30000a Toimintatuotot ## Valmistus omaan käyttöön ## Toimintakulut Toimintakate HÄMEENLINNAN T ERVEYSPALVELU T -LIIKELAIT OS 30000a Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate LINNAN T ILAPALVELU T -LIIKELAIT OS 30000a Toimintatuotot ## Valmistus omaan käyttöön ## Toimintakulut Toimintakate LINNAN LOMIT USPALVELU T -LIIKELAIT OS 30000a Toimintatuotot ## Toimintakulut Toimintakate Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2013 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2013 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin tasapainotusohjelman mukaisesti. Budjetti on ylijäämäinen noin 0,6 milj. euroa eli alijäämä ei enää kasva, jos budjetissa pysytään. Vuoden 2012 budjetti oli laadittu tasapainoon, mutta tilinpäätöksessä alijäämää kertyi 3,6 milj. euroa. Yli budjettinsa kasvanut 2012 tilinpäätös syö jo etukäteen vuoden 2013 tilausbudjettiin määritettyä kasvuvaraa. Kaupungin tuottamien palvelujen kannalta vuosien 2012 ja 2013 välinen vertailu onnistuu parhaiten käyttötalouden nettomäärärahan eli toimintakatteen tasolla. Vuoden 2013 tilausbudjetin toimintakate on 324,5 milj. euroa. Tilinpäätösvuoden 2012 toimintakate ylitti budjetin 5,4 milj. euroa kasvaen 327,1 milj. euroon. Luvut eivät ole kuitenkaan suoraan verrannollisia, koska 2013 budjetissa ei ole enää lukiokoulutuksen kustannuksia. Kun 2012 toimintakatteesta vähennetään lukiokoulutuksen kustannukset, 8,6 milj. euroa, vertailusummaksi saadaan 318,5 milj. euroa ja vuoden 2013 kasvuvaraksi jää vain 1,9 %. Vielä todellisemman kasvuvaran saa, kun 2012 tilinpäätössummasta vähennetään myös kertaluonteiset, rakenteellisesta muutoksesta johtuvat lomapalkkajaksotukset 2,3 milj. euroa. Tällöin vertailusumma on 316,2 milj. euroa ja kasvuvara 2,6 %. Vuonna 2012 tuloveron ja kiinteistöveron korotukset auttoivat tasoittamaan yhteisöverotuottojen roiman laskun vaikutuksia kokonaisverokertymässä. Myös vuonna 2013 edellisvuoden veronkorotuksilla on tärkeä merkitys, koska heikko talouskehitys pitää yhteisöverotuotot edelleen matalalla. Myyntivoitot ja eräät muut satunnaisluonteiset tekijät saattavat hieman helpottaa 2013 taloustilannetta, mutta sijoitusten tuottonäkymät ovat nyt heikommat kuin Vuonna 2012 tehtiin merkittäviä tuottavuus- ja säästötoimenpiteitä, joiden jälkeen käyttötalouden toimintakatteen kasvu vuoteen 2011 verrattuna oli 4,8 %. (Kuntaliitostuen supistus huomioituna muun toiminnan kasvu oli 3,6 %.) Vuoden 2013 kasvuvara on vielä prosenttiyksikön tätä pienempi, joten merkittäviä tuloksellisuus- ja sopeuttamistoimia tarvitaan edelleen. Vuoden 2012 alijäämän vuoksi pitkän tähtäimen tasapainotusohjelmaa joudutaan tarkistamaan vuoden 2014 budjettivalmistelun yhteydessä.

14 Kaupungin henkilöstö Vuosi 2012 on ollut uudistuneen Hämeenlinnan palvelu- ja hallinto-organisaation neljäs toimintavuosi. Vuoden aikana on toteutettu ja valmisteltu lukuisia palvelu- ja hankintastrategian mukaisia organisaatiomuutoksia. Muutoksia on toteutettu ja valmisteltu Hämeenlinnan kaupungin muutosjohtamisprosessin mukaisesti. Muutosjohtamisen keskeisinä periaatteina ovat olleet - avoin tiedottaminen - yhteistoiminnallisuus prosessin suunnittelussa ja hallinnassa - riittävän ajan käyttäminen muutoksen hallintaan - johtamisen terävöittäminen muutostilanteessa - henkilöstön aseman ja palvelussuhteen ehtojen kuvaaminen muutostilanteessa - yksilön näkemysten ja osaamisen huomioiminen - muutoksen ja siihen liittyvän yhteistoimintamenettelyn tarkka dokumentointi Erityisen tärkeää muutosjohtamisen onnistumisen kannalta on ollut arvioida päätöksenteon yhteydessä sen henkilöstövaikutuksia. Yksinkertaisimmillaan vaikutusten arviointi sisältää kuvauksen muutoksen piirissä olevan henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Vuoden 2012 alussa tai aikana toteutuneet palvelurakennemuutokset: - Vammaispalvelujen asiakasohjausyksikkö aloitti Muutos koski seitsemää henkilöä. - Seminaarin koulun käynnistyminen ja henkilöstöjärjestelyt alkaen. - Psykiatrian palvelurakennemuutosta jatkettiin, kun alkaen päiväosaston ja kuntoutuspoliklinikan toiminnot sekä yksi psykiatri siirtyivät erikoissairaanhoidosta kaupungille. Työnantajavaihdos koski 9 henkilöä. - Ensihoitopalvelujen ensihoitopäällikön ja neljän kenttäjohtajan yhteisvirkojen perustaminen ja henkilöstösiirrot. Muutos koski 5 henkilöä. - Kolmen maaseutuasiamiehen siirtyminen kaupungin palveluksesta Janakkalan kunnan alueellisen maaseutupalveluyksikön palvelukseen Kaupungin ylläpitämä avoin päivätoiminta järjesteltiin vuonna 2012 uudelleen siten, että toiminta siirtyi järjestöille ja vapaaehtoistyöhön. Vuotuinen kustannushyöty järjestelystä vastaa 1,5 henkilötyövuotta eli on arvoltaan Lammin sairaalan toiminta lakkautettiin joulukuun alussa Muutos koski 25 henkilöä. - Maankäytön ja ympäristön palvelualue siirtyi organisaatiouudistuksen myötä tilaajalle Yhdyskuntarakenteen neljän suunnittelijan siirtyminen tilaajaorganisaatioon Palvelutuotannon henkilöstön siirto Kastellin asiakasohjaus- ja neuvontapisteeseen. Vuoden 2012 aikana on valmisteltu seuraavia palvelurakennemuutoksia: - Yhdyskuntapalvelujen viranomaistehtävien henkilöstön siirtyminen tilajaaorganisaation palvelukseen lukien. Muutos on koskenut seitsemää henkilöä. - Kauriala-Myllymäen alueen ikäihmisten kotipalveluiden ja Virpolan asumispalveluyksikön toimintojen osaulkoistamiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt. - Kanta-Voutilan vanhainkotiyksikön lakkauttaminen ja henkilöstön siirtyminen Keinusaaren hyvinvointiyksikköön. - Vuorentaan asumispalveluyksikön lakkauttaminen. Muutos koski neljää henkilöä. - Sullitun ryhmäkodin lakkauttamisen valmistelu. Muutos koski neljää henkilöä. - Lukiokoulutuksen siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian liikelaitokseksi alkaen. Muutos koski 98 opettajaa ja muuhun henkilöstöön kuuluvaa. - LinnanInfra liikelaitoksen perustamisen valmistelu. Liikelaitos on aloittanut Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueen johtamisjärjestelmän muutos ja esimiesten uusien tehtävien määrittely alkaen. - Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen kanavamallin ja siihen liittyvän organisaatio- ja johtamismallin muutoksen valmistelu. - Lasten ja nuorten palvelualueiden yhdistämistä ja organisaatioiden uudistamista on valmisteltu ProMuhankkeessa yhdessä henkilöstön kanssa. Kaupunkistrategian henkilöstöjohtamista ohjaava linjaus onkin osaava, motivoitunut ja kehityshaluinen henkilöstö.

15 15 Henkilöstötuottavuutta on ohjannut vuosille asetettu tuottavuusohjelma. Ohjelman mukaan palveluprosessien ja -rakenteiden uudistamisen pysyvien kustannussäästöjen tulee olla 12 M vuoteen 2012 mennessä. Jos tuottavuustavoite muutetaan henkilötyövuosiksi, kyse on noin 300 henkilötyövuoden suuruisesta tuottavuuden parantamistavoitteesta. Joulukuussa 2012 laaditun selvityksen mukaan asetettu tavoite on saavutettu, sillä vuosina saavutettu tuottavuushyöty on ollut (Kv ). Laskelmaan liittyvät henkilöstökustannussäästöt ovat olleet Rakennemuutosten tuottavuushyödyt ovat olleet Vuoden 2012 kesäkuussa solmittiin työantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä tuloksellisuussopimus vuosille Sopimus sisältää henkilöstön määrää ja rakennetta sekä henkilöstötyön tuottavuutta koskevia tavoitteita sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä koskevia tavoitteita, joiden toteutuksesta raportoidaan palvelu- ja vastuualueittain kolmannesvuosittain. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Luku on 17 henkilöä vähemmän kuin vuonna Henkilöstömäärä on laskenut toteutuneesta kuntaliitoksesta 5,9 %:lla. Kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteen mukaisesti määräaikaisen henkilöstön määrä on pysynyt alhaisella tasolla ollen vuoden lopussa 14,3 %. Parhaiten koko vuoden käytössä olleita henkilöstövoimavaroja kuvaavat henkilötyövuosilaskelmat. Vuonna 2012 käytössä on ollut henkilötyövuotta. Kun luvusta on vähennetty kaikki poissaolot, henkilötyövuosien määrä on ollut Luku on pysynyt ennallaan vuoteen 2011 verraten. Vuoden aikana julkisessa haussa on ollut 343 tehtävää. Hakemuksia on tullut kuhunkin tehtävään keskimäärin 15,6. Rekrytointivaikeuksia on ollut erityisesti lääkärin, hammaslääkärin, psykologin, sosiaalityöntekijän ja laitoshoidon sairaanhoitajien tehtäviin. Työhyvinvoinnin osalta merkittävää oli voimaan tullut työterveys- ja sairausvakuutuslakien muutos, mikä on edellyttänyt tehostettuja toimenpiteitä puututtaessa pitkittyviin työkyvyttömyyksiin riittävän varhain. Strategisena tavoitteena on ollut, että sairauspoissaolot vähentyisivät vuosittain 5 %:lla, Vuoden 2012 aikana vähennys on ollut 1,5 %. Vuonna 2011 sairauspoissaolot vähenivät 4,9 %. Lukuihin sisältyvät myös työtapaturmien aiheuttamat poissaolot, joiden vähentymistavoite ei ole toteutunut. Ennenaikaista eläköitymisiä on ennaltaehkäisty reagoimalla varhaisiin työkykyongelmiin aktiivisen tuen mallin mukaisesti ja uudelleensijoituksin, joita on ollut vuoden aikana 14. Varhaiseläkemaksuennakko vuonna 2012 on ollut 1,3 M. Henkilöstökulut vuonna 2012 olivat 158,8 M. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,9 %. Uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Vuokratyövoiman ostoihin vuonna 2012 käytettiin 5,8 M, josta Seuturekry Oy:n kautta toteutuneita palvelujen ostoja oli 3,5 M ja lääkäripalvelujen ostoja 1,8 M. Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä kuten tuloksellisuuspalkkio sekä pikapalkkio. Tuloksellisuuspalkkioita myönnettiin vuoden 2012 hakemusten perusteella yhteensä

16 16 Kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskeva toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012 toteutuivat seuraavasti: Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Henkilöstöstrategia on uudistettu Henkilöstöohjelman valmistelu on käynnistynyt osana kaupunkistrategian uudistamistyötä Työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta tukeva kannustava palkkapolitiikka on käytössä Uusi palkitsemisjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2012 alusta. Järjestelmä sisältää tuloksellisuuspalkkion ja pikapalkkion Henkilöstön työhyvinvointia edistetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti Sairauspoissaolot vähenevät 1,5 %. Tavoite oli 5 %. Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset ovat olleet 1,2 M Vuoden 2010 työhyvinvointikartoituksen kehittämistoimenpiteet on pääsääntöisesti laadittu ja pantu täytäntöön. Vuoden 2013 työhyvinvointikartoituksen toteutus on varmennettu Kaupunki on houkutteleva työnantaja Rekrytointiprosessi on tarkistettu. Määräaikaishenkilöstön osuus on 14.3 % Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden on on Tavoite oli vähintään 5. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aktiivista Henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa Osaamisen kartoitus on käytössä opetuspalveluissa ikäihmisten hoito- ja hoivapalveluissa ja Terveyspalvelut-liikelaitoksessa. Laajentamista on valmisteltu koskemaan esimiestyötä ja johtamista Henkilöstön täydennyskoulutukseen on käytetty 0,7 % ja opintovapaisiin 0,6 % työajasta. Koulutusmäärärahoja on käytetty 0,8 M. Palvelu- ja hankintastrategin kohdan 3.7. mukaista muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia toteutetaan kaikissa muutoshankkeissa

17 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Arvio merkittävistä riskeistä sisältyy jäljempänä olevaan kappaleeseen 1.2 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Ympäristötekijät Uuuden jätelain edellyttämän kunnallisen jätehuoltoviranomaisen toiminta toteutettiin perustamalla Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon isäntäkuntamallilla toimiva yhteinen jätelautakunta Kiertokapulan osakaskuntien kesken. Edellisenä vuonna alkanut jätehuollon tiedotus- ja toimintasuunnitelman valmistelu päättyi ja suunnitelma käsiteltiin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman helmikuussa Vuodenvaihteeseen ajoittuneet Kahtoilammen entisen kaatopaikan tutkimukset valmistuivat ja todettiin, ettei kohteessa ole välittömästi kunnostettavaa. BeCoSi-hankkeen pilaantuneiden maiden selvitykset Kantolassa ovat jatkuneet edelleen, tarkempaan tarkasteluun on valittu Vanajantien, Luukkaankadun ja Kantolankadun läheiset alueet. Kantolan tapahtumapuiston alustavat selvitykset käynnistyivät loppuvuodesta. Tuuloksessa on suunniteltu Teuron sahan alueen kunnostusta. Linnankadulla Jyrkänkulman kiinteistölle aiheutunutta vanhan öljyvahingon laajuutta jatkoselvitettiin loppuvuodesta. Etelärannan alustavan pilaantuneisuustutkimuksen tarjouspyynnöt ja konsultin valinta järjestettiin vuoden lopussa. Moottoritien katetyömaalla todettiin jonkin verran maaperän pilaantuneisuutta ja työmaa aiheutti alkukesästä myös pölyongelmaa lähialueella. Muutoin kevätpöly pysyi kohtuullisissa lukemissa. Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishankkeessa tutkittiin veden laatua järvi- ja virtavesillä sekä tehtiin kalastoselvityksiä ja sulkasääskitutkimuksia. Teuronjärven suistoon rakennettiin kampakosteikko ja Takasella toteutettiin fosforin kemiallinen saostus. Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnittelu valmistui ja siitä jätettiin vesilain mukainen lupahakemus. Vesikasvillisuuden niittoja toteutettiin Pyhäjärven venepaikalla, Leheellä, Ylisellä Tuuloslammilla, Teuronjärven pohjois- ja eteläpäässä ja Pohjoistenlahdella. Kymppi - Ympäristöystävällisiä työkaluja kunnan palvelutuotantoon -hanke on käynnissä vuosina Hämeenlinnan lisäksi hankkeessa ovat mukana päätoteuttajana Lahden seudun ympäristöpalvelut sekä Hyria koulutus Oy ja Turun kaupunki / Valonia. Hämeenlinnan kaupunki osallistui edelleen Vanajavesikeskuksen rahoitukseen ja toimintaan. Hämeen liiton suojissa toimiva keskus tähtää alueen järvien ja jokien kuntoon saamiseen ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden lisäämiseen. Saapuneiden ehdotusten perusteella ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kesäkuussa, että Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalkinnon 2012 saa Lammin kehitysosakeyhtiö Myötätuuli Lammin vuotuisten ympäristötalkoiden järjestämisestä. Lisäksi kunniamaininnan sai Linnan Ateria Oy kouluruokailussa syntyvän biojätteen vähentämiseksi järjestetyn kampanjan toteuttamisesta. 1.2 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Toimintakertomuksessa on selvitettävä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin ja konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kaupungin ja konsernin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat käytännössä sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen tarkastus arvioi työohjelmansa mukaisesti sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä ja tilintarkastaja sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuutta.

18 18 Selonteon lainsäädännöllinen perusta on siinä, että tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessaan annettava lausunto sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Selonteon perusta ja tiivistelmä kannanotoista Asian valmistelu vastuutettiin eri tehtävä- ja palvelualueille siten, että tilaajajohtajat, palvelutuotantojohtaja sekä liikelaitosten toimitusjohtajat ja konsernipalveluista vastaavat valmistelevat ja organisoivat selonteon valmistelun. Selonteko perustuu em. henkilöiden valmistelemista aineistoista muodostettuun katsaukseen merkittävimmistä havainnoista, olennaisimmista poikkeamista, riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sen laadinta perustuu soveltuvin osin kansainväliseen sisäisen valvonnan viitekehikkoon COSO:oon. Selonteon laadinnan yhdenmukaistamiseksi toimeksiantoon sisältyivöt alla mainitut sisäisen valvonnan keskeisimmät kohdealueet. 1) Kuvaus siitä, miten konsernipalvelujen, tilaajan sekä palvelutuottajan ja liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on käytännössä järjestetty - perustuu hallintosääntöön, liikelaitoksen johtosääntöön ja omaan toimintasääntöön ja sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen - sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan talousarvion valmistelussa, palvelusopimusneuvotteluissa ja sopimusten seurantakokouksissa - talous- ja ennusteraportointi sekä johdon raportointijärjestelmä ovat keskeisiä johdon työkaluja - ilmenneisiin talouden riskeihin reagoitiin laatimalla talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma (KV ) ja tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus (KH ) - sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa valvontavastuussa olevien toimielinten ja viranhaltijoiden normaalia, jokapäiväistä työtä 2) Millaisia merkittäviä puutteita tai haasteita on havaittu sisäisen valvonnan osa-alueilla (kohdat 4 8) kuluneella tilikaudella päätösten valmistelussa ei aina ole tehty riittäviä laskelmia ja analyysejä vaikutuksista ja kustannusmuutoksista: merkittävissä ratkaisuissa tulisi ottaa käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi - kaupungin sisäisissä tilaajan ja tuottajan välisissä sopimuskäytännöissä on edelleen kehittämistarpeita - investointikohteiden ensikertaisen kalustuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on parannettavaa (uusi ohjeistus laadittu) - vuoden 2012 budjetti laadittiin taloudellisten reunaehtojen ja tarpeiden ristiriidassa, mikä johti joillakin alueilla alibudjetointiin 3) Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää vuonna 2013 ja taloussuunnittelukaudella strategisten yhtiöiden seurantaa ja valvontaa tehostettiin v. 2012; resursseja lisätään edelleen, kun konsernipalveluihin perustetaan v omistajaohjausyksikkö (liiketoimintajohtaja ja controller). Lisäksi kaupunginhallitukseen on perustettu v konsernijaosto. - merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden laadinnan ja seurannan sekä prosessihallinnan kehittäminen (Maestro-hankeohjelman käyttöönotto) - ennakointimenetelmien kehittäminen ja sisäisen valvontasuunnitelman laadinta ja aikataulutus - sähköisen arkistointisuunnitelman ja sopimusten hallintajärjestelmän käyttöönotto: uusien järjestelmien myötä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa voidaan kehittää, kun asiakirjat ja sopimukset on paremmin hallittavissa ja seurattavissa 4) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen - konsernipalvelujen ohjeistuksen selkeämpi esiintuonti ja kytkentä vuosikelloon sekä sisällön selkiytys - merkittävien asioiden valmisteluprosesseille, kuten talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnalle on määritelty täsmälliset aikataulut, joita tulee noudattaa - useita johto- ja toimintasääntöjen muutoksia on hyväksytty; niiden sisäistäminen ja täytäntöönpano on tehtävä huolellisesti - säädöksiä, päätöksiä ja ohjeita on paljon, joten riskinä on erityisesti uusien asioiden osalta puutteellinen informaatio ja perehdyttäminen - esimiesten tulee noudattaa henkilöstöhallinnollisia, työnjohdollisia ohjeita, virka- ja työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä

19 19 5) Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi - useat asetetut tavoitteet olivat vaikeasti mitattavia tai niiden toteutumisen astetta ei voitu arvioida - asiaan kiinnitettiin huomiota arviointikertomuksessa ja selvityksiä jouduttiin jälleen jälkikäteen laajasti täydentämään - tuloksellisuuden arviointi on haasteellista, koska tuloksellisuudesta ei ole selkeitä yhteisiä kriteerejä - toimenpiteiden tuloksellisuuden arviointiin ei ole erillisiä mittareita - ensimmäistä kertaa v myönnettiin tuloksellisuuspalkkiot määriteltyjen perusteiden pohjalta - työ jatkuu osana tuloksellisuuspalkkiotyöryhmän työtä v. 2013; tavoitteena on löytää kaupungille tuloksellisen toiminnan kriteerit ja seurantamenetelmät - muilta osin viitataan tilinpäätöksessä kuvattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisselvityksiin 6) Riskienhallinnan järjestäminen - olennaista riskienhallinnan järjestämisessä on resursoinnin seurannan selkeä vastuutus ja aikataulutus - sairaanhoitopiirin alijäämää kertyi lisää v. 2012, mikä on merkittävä ongelma / riski kaupungin taloudelle - kaupungin vahinkoriskit henkilöstön, asiakkaiden ja omaisuuden osalta on asianmukaisesti vakuutettu; kilpailutuksen myötä (2012) vakuutusyhtiö vaihtui Fenniaksi - muiden ns. ei vakuutettavissa olevien riskien (strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset) ennakointi ja arviointivelvoite ja merkitys korostuu kuntalain muutosten johdosta - viimesijaisena, taloudellisena riskienhallinnan varmistuksena on yleinen vahinkorahasto 7) Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta: - suurimmat hankinnat kohdistuvat kunnossapitoon ja investointeihin, joilla kartutetaan kaupungin infra-omaisuutta - infran arvo on merkittävä ja sen hoito ja valvonta perustuu vuosittaisiin investointi- ja kunnossapitoohjelmiin, pitkän tähtäimen suunnitelmiin sekä kuntokartoituksiin - kaupungilla tulisi olla suunnitelma irtaimen omaisuuden varastoimisesta ja selkeä käytäntö yhteisistä huutokaupoista - suuren taloudellisen ja työterveyteen liittyvän riskin henkilöstölle ja asiakkaille (oppilaat, päiväkotilapset, asukkaat) synnyttää kaupungin kiinteistöjen huono kunto - kiinteistöjen lisääntyneet home- ja sisäilmaongelmat sekä katujen ja yleisten alueiden kunnon heikkeneminen kuvaavat korjaustarpeen kasvua 8) Sopimustoiminta / sopimusten hallinta - kaupungin sisäisten, tilaajan ja tuottajan välisten palvelusopimusten seuranta- ja muutoskäytäntöihin luotiin ohjeistus vuosien vaihteessa ja 2012 alkupuolella täydennettiin tältä osin toimintasäännöt - sopimusohjauksen kannalta erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on edelleen säilynyt vaikeana haasteena - konsernipalvelujen voimassa olevat sopimukset saatiin kirjattua sähköiseen KuntaToimistoohjelmaan Muiden toimijoiden osalta työ on vielä kesken tai aloittamatta. Järjestelmä tulee helpottamaan sopimusten hallintaa - hankintoihin on luotu uusi sähköinen tilausjärjestelmä, joka ohjaa ostoja sopimusten mukaisiin hankintapaikkoihin. Järjestelmän käyttö ei ole vielä saavuttanut asetettuja tavoitteita - valvonnan ja riskien hallinnan näkökulmasta uusi kotikuntalaki toi yhä lisääntyvän työalueen, kun on huolehdittava, että muiden kuntien vastuulle kuuluvat kustannukset lasketaan ja peritään asianmukaisesti. Myös sijoitettujen lasten kotikuntalaskutuksen vastuita ja prosessia tulisi vielä kehittää. 9) Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä - kaupungin palvelutarpeista ja -velvoitteista sekä investoinneista aiheutuvat kustannukset kasvavat nopeammin kuin kaupungin saamat vero-, valtionosuus- ym. tulot. Tämä on johtanut kaupungin taloudellisen liikkumavaran kaventumiseen ja lainamäärän kasvuun. Tilanne vaatii yhä tiukempaa tuottavuuden ja tuloksellisuuden tehostamista sekä kustannusten hallintaa. - kaupungilla oli takausvastuita 175,1 M (2011: 173,1 M ja 2010: 180,6 M ). Takauksia myönnettäessä edut ja riskit punnitaan tapauskohtaisesti. Kokonaan ei kuitenkaan voida välttyä siltä, että takauksen saajan lainanmaksukyky voi syystä tai toisesta muuttua ja näin aiheuttaa kaupungille takausvastuun. - saastuneiden maiden puhdistustarve muodostaa epävarmuustekijän ja riskin, johon on vaikea varautua ja tarpeet vaihtelevat vuosittain suuresti. Keskustan reuna-alueilla piilee useampia maaperän saasteriskejä. Jos alueita otetaan rakentamiskäyttöön, on puhdistamiseen varauduttava.

20 20 - ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on eräillä tehtäväaloilla merkittävä epävarmuustekijä ja riski. Vaikein saatavuusongelma on edelleen lääkäreissä, hammaslääkäreissä ja sosiaalityöntekijöissä. - kun resurssit eivät kasva yhtä nopeasti kuin palvelutarpeet, työn kuormittavuus on kasvanut monilla tehtäväaloilla selvästi. Tämä vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen ja sairastavuuteen, johon pyritään vaikuttamaan mm. aktiivisen puuttumisen mallilla. - riskinä on organisaation esimiesten ja henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen yhteisten pelisääntöjen ja säädösten noudattamiseen. - samoin riskinä on tukipalveluja tuottavien toiminnan kustannustehokkuus, laatu ja toimintavarmuus. - verkoston kulumisesta ja muusta elinkaariajan rapautumisesta aiheutuva infran käyttökelpoisuuden ja pääoma-arvon jatkuva merkittävä heikkeneminen. Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut jatkotoimenpiteet Sisäisen valvonnan selontekojen todettiin perustuvan sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen, riskienhallinta- ja konserniohjeeseen sekä irtaimen omaisuuden hallintaohjeeseen. Em. säännöksissä on määritelty sisäisen valvonnan tehtävät, vastuut ja toimintaperiaatteet. Selonteoissa tunnistettiin lukuisia kehittämiskohteita. Kohteina mainittiin mm. vastuiden ja tehtävien täsmentäminen sisäisen valvonnan osalta, toimenpiteiden määrittely palveluyksiköissä riskien minimoimiseksi sekä vaikuttavuuden ja asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. Kehittämistoimenpiteinä mainittiin investointihankkeiden kustannusseurannan ongelmien korjaus ja hankkeiden kohdekohtaisten lisä- ja muutostöiden seuranta reaaliaikaisesti. Niin ikään riskienhallinnan näkökulmasta kaupungin ja konsernin maksuvalmiudesta huolehtiminen on merkittävä asia. Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusi menetelmä maksuvalmiuden seuraamiseen ja ennustamiseen. Excel-pohjaista järjestelmää kehitetään edelleen. Konsernipalvelujen osalta uusi sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma on saatu lähes valmiiksi ja voimassa olevat sopimukset vietyä sähköiseen järjestelmään. Muiden toimijoiden osalta työ on vielä selvästi kesken. Uusien järjestelmien myötä sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa pystytään kehittämään, kun asiakirjat ja sopimukset ovat paremmin hallittavissa ja seurattavissa. Muita sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteita kuluvalle taloussuunnittelukaudelle ovat tilaaja-tuottaja -toimintatavan täsmennykset, ennakointimenetelmien kehittäminen tietotuotantoa parantamalla ja laatimalla selkeä valvontasuunnitelma palvelujen tuotantoon. Tietoturvapolitiikan uudistus ja sitä tukevien käytännön ohjeiden laadinta on myös perusteltua. Tietoturva-asiakirjojen päivitys on aloitettu ja siihen liittyy tietoriskien systemaattisen arvioinnin käynnistäminen. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja asiantuntijatoimintaa, joka tuottaa lisäarvoa organisaatiolle ja päätöksenteolle. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen. Toiminnan perustana on kaupunginhallituksen hyväksymä Hämeenlinnan kaupungin sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Toimintaohjeessa on määritelty sisäisen tarkastuksen asema, tehtävät, valtuudet ja vastuu. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Kuluneelle tilikaudelle laadittiin sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma, jonka kaupunginjohtaja hyväksyi. Sisäisen tarkastuksen toimet kohdistuivat vahvistetun työohjelman mukaisille alueille. Keskeisimpinä alueina olivat hankintaohjeistuksen ja sopimusten noudattaminen, tilojen käytön tehokkuus, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutus sekä kopiokone- ja monitoimilaitteiden hankinnat ja vuokraukset.

21 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitokset) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 20,0 20,3 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintakate (1.000 ): Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista.

22 22 Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) ,0 20,3 Vuosikate (1.000 ): Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate /asukas: Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli antoja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella.

23 23 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 34,4 8,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 13,9 9,5 Lainanhoitokate 0,3 0,4 Kassan riittävyys, pv Asukasluku INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno ,4 8,2 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.

24 24 Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) ,9 9,5 Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) ,3 0,4 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta on enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)

25 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoitusasemaa koskevia asioita on käsitelty edellä kohdassa Kaupungin toiminta ja talous sekä olennaiset muutokset. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Tietokoneohjelmistot Muut omat rahastot Muut pitkävaik.menot Ed. tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAA Maa-ja vesialueet EHTOISET VARAUKSET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken- Eläkevaraukset eräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen Pitkäaikainen erityiskatteet Lainat rahoitus- ja Muut toimeksiantojen varat 3 3 vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot Vaihto-omaisuus Liittymismaksut ja muut velat Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja Saamiset vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainat muilta luotonantajilta Lainasaamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkina- TASEEN TUNNUSLUVUT instrumentteihin Omavaraisuusaste, % 59,7 60,8 Joukkovelkakirjalainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 54,6 55,2 Muut arvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Rahat ja pankkisaamiset Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

26 26 TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) ,7 60,8 Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot ,6 55,2 Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/alijäämä (1.000 ): = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa kunnan asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista asukasmäärää. Lainakanta (1.000 ): = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

27 27 Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat /asukas: Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset (1000 ): = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.5 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. TULOT 1000 MENOT 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot Muut rahoituskulut 163 Muut rahoitustuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten lis. (+), väh (-) -120 Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappio 621 Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 159 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

28 Hämeenlinnakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhteisöt Muut yhtiöt As Oy Säästötilllikka 100,00 % Aulangon Kylpylä Oy 51,00 % Hämeenlinnan Asunnot Oy 100,00 % Hämeenlinnan Eteläranta Oy 100,00 % * Linnan Isännöinti Oy 100,00 % Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy 100,00 % Hämeenlinnan Poltinahontie 15 Oy 100,00 % Hämeenlinnan Keilakeskus Oy 78,62 % Idänpään toimintakeskus Oy 90,00 % Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy 100,00 % KT Oy Harvialantie 420 C 100,00 % * Hämeenlinnan Jäähalli Oy 86,38 % KT Oy Hämeenlinnan Kaupungintalot 100,00 % * Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy 93,06 % KT Oy Hämeenlinnan Vanajanportti 100,00 % Hämeenlinnan Palvelukiinteistöt Oy 100,00 % KT Oy Katistentie ,00 % Hämeenlinnan Pysäköinti Oy 100,00 % KT Oy Metsäpirtti 100,00 % * Keinuparkki Oy 100,00 % KT Oy Onesto 100,00 % * Kaivoparkki Oy 100,00 % KT Oy OP-talo 100,00 % Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 76,60 % KT Oy Rengon Härkäpirtti Oy 57,01 % Kantolan Kiinteistöt Oy 100,00 % Talo-osakeyhtiö Hämeen Suoja 73,12 % * KT Oy Hämeenlinnan Kasarmikatu 23 78,49 % * KT Oy Hämeenlinnan Turuntien Liiketalo 59,72 % * Peruskorjauskeskus Oy Häme 100,00 % Säätiöt Kehittämiskeskus Oy Häme 68,00 % Fredrika Wetterhoff -säätiö 100,00 % * Hämeen Matkailu Oy 68,00 % * Wetterhoff Oy 100,00 % Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy 100,00 % Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö 100,00 % Linnan Ateria Oy 100,00 % Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö 100,00 % Linnan Ateriapalvelut Oy 100,00 % * KT Oy Hauhon palvelutalo 100,00 % Seutukeskus Oy Häme 68,51 % Sibeliuksen Syntymäkaupunki -säätiö 100,00 % * Seuturekry Oy 50,32 % Tekninen palvelukeskus Oy Häme 100,00 % * Hämeenlinnan Valot Oy 100,00 % Teknologiakeskus Innopark Oy 96,51 % * Innopark Programmes Oy 96,51 % * KT Oy Lammin Biokylä 1 67,56 % * FMS-Palvelut Oy 96,51 % * Lammin Biolämpö Oy 96,51 % * KT Oy Hämeenlinnan Visa 1 96,51 % * KT Oy Hämeenlinnan Visa 2 96,51 % * InnoSteel Factory Oy 96,51 % * Sosiaalikehitys Oy 86,50 % TyöSyke Oy 66,66 % Kanta-Hämeen Työterveyshuolto Oy 66,66 % Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky 45,81 % As Oy Appara 15,90 % Hämeen Maakuntaliitto, kuntayhtymä 38,94 % As Oy Rengon Käräjärivi 31,00 % Hämeen päihdehuollon ky 11,80 % As Oy Tuuloksentalo 46,48 % Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston ky 61,88 % Hauhon Lämpö Oy 40,00 % Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 77,30 % Hämeenlinnan Linja-autoasemakiinteistö Oy 39,49 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 50,70 % Jukolan Lintukoto Oy 43,73 % * As Oy Appara 67,75 % Jyrätien Liikuntahallit Oy 33,33 % * As Oy HML:n Ahvennummi 100,00 % Kiertokapula Oy 20,53 % * As Oy Riihimäen Kyllikinpuisto 78,82 % KT Oy Hansalogistiikka 50,00 % * As Oy Riihimäen Museokatu 4 77,63 % KT Oy Hämeenlinnan Virvelinranta 38,70 % * As Oy Riihimäen Kauppakatu ,00 % KT Oy Iittalan Lasimäki 33,00 % Eteva ky 3,26 % KT Oy Katuman Moreeni 50,00 % * Uudenmaan Vammaispalvelut Oy 100,00 % KT Oy Lamminraitti 46,00 % * Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy 100,00 % KT Oy Peltokatu 10 50,00 % * KT Oy HML:n Virvelinranta 60,00 % KuntaPro Oy 30,22 % Lammin Kehitysosakeyhtiö Myötätuuli 49,00 % Pikassos Oy 46,63 % Virtaa Hämeeseen Ky 25,58 %

29 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunkikonserniin kuuluu kaupunkiorganisaation lisäksi yhtiöitä, muita yhteisöjä ja säätiöitä. Omistajaohjauksella tarkoitetaan niitä tavoitteita ja menettelytapoja, joita kaupunki omistajana kohdistaa yhtiöihin ja muihin yhteisöihin. Kaupungin tärkeimmille tytäryhteisöille asetetaan tilausbudjetin hyväksymisen yhteydessä tavoitteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti kolmannesvuosittain. Kaupunginhallitus valitsee kaupungin edustajat yhtiökokouksiin ja antaa edustajille tarvittavat ohjeet. Tytäryhteisöjen tilintarkastajiksi valitaan kaupungin tilintarkastusyhteisö tai sen edustajat. Tarkastuslautakunta huolehtii kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Hämeenlinnan kaupunki edellyttää, että kaupungin toimintaa ja omaisuutta tytäryhteisöissä hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti turvaten kaupunkikonsernin kokonaisetu. Kaupungin omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen tavoitteena on tytäryhteisöjen toiminnan kehittäminen kaupungin strategisten linjausten mukaisesti sekä omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen. Tytäryhteisöjen päättäviä elimiä, joiden edustajia kaupunki voi ohjeistaa, ovat yhtiökokousten lisäksi yhteisöjen hallitukset. Yhtiökokousedustaja ohjeistetaan toimimaan yhtiökokouksessa kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Kaupungin nimeämät henkilöt tytäryhteisöjen hallituksissa ohjeistetaan toimimaan kaupungin strategisten linjausten, lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti mm. yhtiöjärjestystä ja mahdollista osakassopimusta noudattaen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin uudet konserniohjeet. Ohjeet ovat olleet voimassa vuoden 2010 alusta lähtien. Konserniohjaukseen liittyvistä tarkemmista yksityiskohdista päätti kaupunginhallitus Valtuuston hyväksymiin konserniohjeisiin ja kaupunginhallituksen hyväksymään tarkempaan ohjeistukseen ei tullut muutoksia vuoden 2012 aikana. Kaupungin omistajapoliittiset linjaukset hyväksyttiin ensimmäisen kerran kaupunginvaltuustossa Omistajapoliittiset linjaukset koskevat kaupungin ja sen liikelaitosten lisäksi yhtiöitä, kuntayhtymiä ja säätiöitä. Linjaukset tuodaan jatkossa valtuuston hyväksyttäviksi kerran valtuustokaudessa. Kaupunginhallitus päättää omistajapoliittisten linjausten yhteisökohtaisista tarkennuksista tarvittaessa vuosittain erikseen. Konserniohjeisto yhtenäistetään omistajapoliittisten linjausten kanssa. Kaupunginvaltuusto päätti hallintosäännön muutoksesta, jolla kaupunginhallitukselle perustettiin konsernijaosto. Muutos tuli voimaan Samassa kokouksessa kaupunginvaltuusto päätti kaupungin konsernipalveluiden organisaatiomuutoksesta, jolla konsernipalveluihin perustetaan uusi omistajaohjauksen vastuualue. Muutos tulee voimaan Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuoden 2009 alussa voimaantullut kuntaliitos toi mukanaan useita merkittäviä muutoksia Hämeenlinnan kaupungin konserniin. Kaupungin omistusosuus ja päätösvalta mm. tärkeissä seudullisissa osakeyhtiöissä kasvoi. Kuntaliitoksessa kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen määrä kasvoi useilla kymmenillä. Näistä suurin osa oli asunto-osakeyhtiöitä, joista pääosa on fuusioitu kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnan Asunnot Oy:öön. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin omistamat Hämeen Messut Oy:n osakkeet (150 kpl, n. 35 % yhtiön osakekannasta) myytiin Hämeen Matkailu Oy:lle, joka hankki omistukseensa kaikki Hämeen Messut Oy:n osakkeet. Hämeen Messut Oy on vuoden 2012 aikana sulautunut Hämeen Matkailu Oy:öön. Kantolan Kiinteistöt Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Laser on vuoden 2012 aikana sulautunut emoyhtiöönsä. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin omistamat Arenna Oy:n osakkeet ( kpl, n. 1 % yhtiön osakekannasta, ei konsernia) myytiin Ovenia Group Oy:lle. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti kaupunki perusti uuden yhtiön, joka vastaa ruuanjakelutoiminnoista. Linnan Ateriapalvelut Oy rekisteröitiin kesällä 2012.

30 30 Kaupungin omistamat Peruskorjauskeskus Oy Hämeen osakkeet (56 kpl, n. 40 % yhtiön osakekannasta) myytiin kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti Kantolan Kiinteistöt Oy:lle, joka hankki omistukseensa kaikki Peruskorjauskeskus Oy Hämeen osakkeet vuoden 2012 aikana. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin omistamat Sosiaalikehitys Oy:n osakkeet (403 kpl, n. 81 % yhtiön osakekannasta) myytiin Teknologiakeskus Innopark Oy:lle. Teknologiakeskus Innopark Oy:n tytäryhtiöt Innopark Facilities Oy, Innopark Ventures Oy, NR-Kiinteistöt Oy, Pan-Ravintolat Oy ja Suomen Lähilämpöyhtiöt Oy sulautuivat vuoden 2012 aikana emoyhtiöönsä. Kaupungin omistamat Pikespo Invest Oy:n osakkeet ( kpl, n. 11 % yhtiön osakekannasta) myytiin kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti Virtaa Hämeeseen Oy:lle. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Seutukeskus Oy Hämeen hallituksen esityksen yhtiön sulautumisesta KuntaPro Oy:öön. Sulautumissuunnitelma hyväksyttiin Seutukeskus Oy Hämeen ylimääräisessä yhtiökokouksessa Sulautumisen voimaantulopäivä on Hämeenlinnan kaupungin omistusosuus Seutukeskus Oy Hämeen osakekannasta on ollut n. 68 %. Kaupungin omistusosuus KuntaPro Oy:stä tulee sulautumisen jälkeen olemaan n. 33 %. Kaupungin omistamat Probus Holding Oy:n osakkeet ( kpl, n. 1 % yhtiön osakekannasta, ei konsernia) myytiin kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennialle. Kaupunginvaltuustossa tehtiin päätös kaupungin kokonaan omistaman Kiinteistö Oy Metsäpirtin osakekannan myymisestä Hämeenlinnan Asunnot Oy:lle Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielimien päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto. Toimivallan ja -vastuun jako konserniohjauksessa Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus ohjaa kaupunkikonsernia ja vastaa yhteisöjen valvonnan järjestämisestä. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kaupunginjohtajalla. Omistajaohjauksesta vastuu on hallintosäännön mukaan apulaiskaupunginjohtajalla. Konsernipalvelut vastaa omistajaohjauksen valmistelutehtävistä. Tytäryhteisöjen hallituksille ja toimitusjohtajille sekä hallinto- ja taloushenkilöstölle järjestetään yhteisöjen toimintaan liittyviä koulutustilaisuuksia. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Kaupunkia edustaa yhtiökokouksissa kaupunginhallituksen määräämä edustaja, jolle kaupunginhallitus antaa tarvittaessa toimintaohjeet. Kaupunginhallitus päättää edustajien ja ehdokkaiden nimeämisestä yhteisöjen hallintoelimiin. Tytäryhteisöjen tilintarkastajiksi valitaan kaupungin tilintarkastusyhteisö tai sen edustajat. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2012 tilausbudjetin hyväksymisen yhteydessä tärkeimmille tytäryhtiöille toiminnalliset tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista on seurattu kolmannesvuosiraporteissa. Toimintakertomuksen liitteenä on selvitys ko. yhtiöiden koko vuoden tavoitteiden toteutumisesta. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa yhteisössä tehdään yritystutkimus tai muu erityinen selvitys taloudellisesta asemasta.

31 31 Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus Kaupunkikonsernin yksiköt käyttävät konsernitiliä sekä sijoitus- ja laina-asioissa talous- ja hallintopalvelujen asiantuntemusta. Hankinnoissa avustaa seudullinen hankintayksikkö, oikeudellisissa asioissa käytetään kaupunginlakimiesten konsultointia ja tietojenkäsittelyssä avustaa konsernin tietohallinto. Henkilöstöpalvelut avustaa tarvittaessa palkka-, rekrytointi- ja henkilöstöasioissa. Muutokset konsernivalvonnan järjestämiselle Vuoden 2013 alussa voimaan tullut organisaatiomuutos, jossa kaupunginhallitukselle perustettiin konsernijaosto ja tapahtuva uuden omistajaohjauksen vastuualueen toiminnan aloittaminen aiheuttavat muutoksia konserniohjauksen ja -valvonnan järjestämiselle vuoden 2013 aikana.

32 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimintatuotot / Toimintakulut, % 38,3 39,8 Vuosikate/Poistot, % 83,1 74,7 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 x Vuosikate +/- yli- ja alipariarvot / (Poistot + Arvonalentumiset) ,3 % 39,8 % ,1 % 74,7 % Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kuntakonsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat konsernin keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on negatiivinen, on konsernin tulorahoitus heikko.

33 33 Vuosikate /asukas: Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investointien tulorahoitus, % 38,8 52,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,3 23,8 Lainanhoitokate 0,6 0,5 Kassan riittävyys Asukasmäärä

34 34 INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno ,8 52,4 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) ,3 23,8 Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) ,6 0,5 Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta on enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)

35 35 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Yhdist.ja säätiöiden peruspääomat Konserniliikearvo Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Ennakkomaksut 0 0 Ed. tilikausien alijäämä Tilikauden alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Liittymismaksut VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Koneet ja kalusto VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Poistoero Ennakkomaksut ja kesken- Vapaaehtoiset varaukset eräiset hankinnat Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosuudet Eläkevaraukset Muut osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus-ja Keskeneräiset tuotteet vakuutuslaitoksilta Valmiit tuotteet Pääomalainat Muu vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut 0 0 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Saamiset Ostovelat 0 0 Pitkäaikaiset saamiset Muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 9 Lyhytaikainen Lyhytaikaiset saamiset Lainat rahoitus-ja Myyntisaamiset vakuutuslaitoksilta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset Saadut ennakot Ostovelat Rahoitusarvopaperit Muut velat Osakkeet ja osuudet 3 3 Siirtovelat Sijoitukset rahamarkkinainstr Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

36 36 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 44,9 45,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 77,3 75,9 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset 31.12, Kunnan asukasmäärä KONSERNIN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuus (%): = 100 x (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) ,9 45,9 Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämäisten tulosten sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus (%): = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) /Käyttötulot ,3 75,9 Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/alijäämä (1.000 ): = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa konsernin asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista asukasmäärää.

37 37 Konsernin lainakanta (1 000 ): = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat /asukas: Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymän konsernitilinpäätöksessä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Konsernin lainasaamiset (1 000 ): = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

38 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus päättää tehdä seuraavan esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tuloslaskelman mukainen tilikauden tulos on alijäämäinen ,02. Poistoeron vähennys (vuosipoistot) on yhteensä ,55. Se koostuu seuraavista: Rengon varhaiskasvatuskeskus ,32, HYK/Tuomelan koulu ,98, Nummen koulu ,84, HYK/Hätilän koulu ,35, Koulukeskus Kalvola ,21, Monitoimihalli Kalvola ,55, Verkatehtaan päähanke ,00, Profiträn alueen tiet Hauho 1 590,90 ja Pelastuslaitoksen kalustohankinnat ,40. Poistoeron lisäystä on Pelastuslaitoksen valmistunut kalustohankinta ,10. Em. poistoeron nettomuutos on yhteensä lisäystä ,45. Varauksen lisäys on Pelastuslaitoksen kaluston hankintaan ,00. Kunnilta peritään sopimuksen mukaisesti kalustohankintaan 3,70 /asukas/vuosi. Kalustohankinta ei aina toteudu saman vuoden aikana. Varauksen vähennys on Pelastuslaitoksen kalustovarauksen käyttö ,10. Em. varausten muutos (lisäys) on yhteensä ,90. Siirto yleisestä vahinkorahastosta on ,21. Se koostuu seuraavista: Pikespo Invest Oy Ltd:n osakkeiden myynti ,67 ja Sibelius-opiston maksut ,54. Tilikauden alijäämäksi tulee ,26 ja se esitetään sijoitettavaksi taseeseen tilikauden ali/ylijäämä -kohtaan Talouden tasapainottamistoimenpiteet Taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä ,85. Vuoden 2012 alijäämä on ,26. Kertyneen alijäämän yhteismäärä on tilikauden lopussa ,11. Tilinpäätöksen 2011 alijäämä vaikeutti myös vuoden 2012 budjettitilannetta. Kaupunginhallitus käsitteli taloutta ja budjetin riittävyyttä ensimmäisen kerran jo helmikuussa ja edellytti toimijoilta säästö- ja tehostamistoimenpiteitä budjetissa pysymiseksi. Kaupunginhallitus käsitteli taloustilannetta lähes kuukausittain ja valtuustokin useamman kerran vuodessa. Huhtikuussa kaupunginhallitus edellytti, että palvelusopimukset avataan ja neuvotellaan uudelleen tiukentuneen taloustilanteen mukaiseksi. Elokuussa kaupunginhallitus jatkoi sopeutustoimien määrittelyä ja asetti lautakunnille yht. 3,0 milj. euron nettomenojen supistustavoitteen. Vuosi 2012 oli viimeinen vuosien tuottavuusohjelman toteuttamisessa. Koko ohjelmakauden tuottavuustavoite oli 12 milj. euroa ja saavutettu tuottavuushyöty reilut 14,5 milj. euroa. Ohjelman tuloksista raportoitiin kaupunginvaltuustolle Keväällä 2012 valmisteltiin jo uutta talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelmaa Siihen liittyi myös tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus vuosille Kevätkaudella työstettiin ja päivitettiin talouden pitkän tähtäimen tasapainotusohjelmaa Lopullinen tasapainotusohjelmapäivitys vahvistettiin tilausbudjetin käsittelyn yhteydessä. Ohjelman mukaan kertyneet alijäämät saadaan katettua ja lainamäärä kääntyy laskuun vuonna Ohjelmaa joudutaan kuitenkin päivittämään 2014 tilausbudjetin laadinnan yhteydessä, koska vuodesta 2012 tuli tasapainotusohjelman vastaisesti vielä 3,6 milj. euroa alijäämäinen.

39 TILAAJA 39 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Tavoitteiden toteutuminen KAUPUNGIN TOIMINNAN KEHITYS Kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki Uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä rantakaupunki Luova ja elinvoimainen elinkeinoyhtiö Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Elinkeinostrategian toteutuminen Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Laadukkaat, asukaslähtöiset, elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmalla tavalla järjestetyt palvelut Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio ja kehitystoiminta Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Kaupunkistrategiaa toimeenpantiin lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuoden 2012 palvelusopimuksissa. Sopimuksin ohjattiin omaa palvelutuotantoa ja monituottajaisesti tuotettuja, ulkoa ostettuja palveluja. Järjestämisvastuulliset lautakunnat ohjasivat vastuualueiden toimintaa, valtuusto työskenteli strategisena päättäjänä ja kaupunginhallitus päätöksiä toimeenpanevana. Koska taloudellinen tilanne oli edelleen haasteellinen, tarvittiin tiukkaa pitäytymistä palvelusopimuksissa sovittuihin palveluihin ja laatutasoon. Palvelu- ja hankintastrategian hankkeet (45) osaltaan edistivät strategian jalkautumista. Hankkeet etenivät aikataulussa ja useita saatiin päätökseen. Tehtiin selvitykset aamu- ja iltapäivätoiminnasta, lapsiperheiden kotipalvelujen hankinnasta, sekä psykososiaalisten palvelujen hankinnasta. Päädyttiin toteuttamaan kaikki em. palvelut vielä edellisten vuosien tapaan. Lukiokoulutuksen siirto yhden hallinnollisen toimijan toteutettavaksi valmisteltiin ja Koulutuskeskus Tavastiaan muodostettiin lukiokoulutuksen liikelaitos. Kannustavaan palkkaukseen laadittiin toimintamallia. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin muotoutui uusi toimintatapa, vaikuttajaraadit. Poliittisen johtamisen uudistustyö saatettiin päätökseen. Palvelu- ja hankintastrategian hankkeista vuoden 2012 loppuun mennessä oli saatettu päätökseen 40. Vielä viiden hankkeen parissa jatketaan työskentelyä vuoden 2013 aikana. Palvelu- ja hankintastrategian hankkeiden rinnalla ryhdyttiin toimeenpanemaan uusia strategisia hankkeita. Laadittiin henkilöstötuottavuusohjelma, selvitettiin terveydenhuollon seudullista toimintamallia, keskityttiin ikäihmisten kotipalvelujen kehittämiseen, jatkettiin lasten ja nuorten palvelujen uudistamista, laadittiin kiinteistösäästöohjelmaa ja päästiin mukaan valtakunnalliseen pitkäaikaistyöttömien kuntapilottiin.

40 40 TILAAJA Oman tuotannon palveluverkon peruskorjaus- ja uudistuskohteina käynnistyivät Ojoisten lastentalohanke, Kalvolan varhaiskasvatuskeskus, Saaristen korttelin rakennusten peruskorjaus ja pääterveysaseman peruskorjaus. Rengon Kirkonseudun koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui vuoden 2012 loppuun mennessä. Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategian toteutumisen tarkastelua jatkettiin seurantaryhmässä. Strategian toimeenpano on edennyt ja hämeenlinnalaisten yritysten määrä on kasvanut edelleen. Kaupunki pääsi mukaan pilottina valtakunnalliseen Elinvoiman Eväät -hankkeeseen, jossa on tarkoitus laatia elinvoimasuunnitelma. Moottoritien kattamishanke eteni ja tunnelin rakennustyö on valmistumassa. Kortteliin tulevan kauppakeskuksen rakennustyöt käynnistyivät samoin kuin asuntorakentaminen alueelle. Moottoritien ylittävät sillat uusittiin. Kaivoparkki Oy:n pysäköintilaitos valmistui. Eteläranta Oy sai valmiiksi viestintä- ja markkinointisuunnitelman ja alue nimettiin Engelinrannaksi. Engelinrannan konsepti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa jatkotyön pohjaksi. Osayleiskaavatyö alueelle käynnistyi. Ahvenistovisio hyväksyttiin samoin kuin toimintasuunnitelma alueen kehittämiseksi. Toimintasuunnitelma mahdollistaa erilaisen hyvinvointiin liittyvän yrittämisen kehittämisen alueella. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kestävän kehityksen ohjelmatyötä jatkettiin KYMPPI-hankkeessa Kehittämispalveluissa on valmisteltu kestävän kehityksen ohjelmaa työstämällä kestävän kehityksen keihäänkärjet. Taustatyönä on kartoitettu Hämeenlinnassa laadittuja kestävään kehitykseen liittyviä asiakirjoja. On aloitettu yhteenvetotyö, jossa on tarkoitus selvittää erilaisten kestävän kehityksen toimenpideohjelmien toteuman arviointi. Myös kestävän kehityksen indikaattorityö on käynnistynyt. Vanajaveden alueiden käytettävyyden ja vesiensuojelun edistämistyötä jatkettiin Vanajavesisäätiössä, jonka perustajajäsen Hämeenlinna on. Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Palvelujen kehitystyö jatkui. Maankäytön suunnittelu ja ympäristöpalvelut sekä viranomaistehtävät siirtyivät osaksi tilaajan toimintaa. Yhdyskuntarakennepalvelujen organisaatiota uudistettiin ja perustettiin Linnainfraliikelaitos kaupungin tuotantoyksiköksi. Avosairaanhoidon kehittämistä jatkettiin kanavamallilla. Perusopetuksen laatukriteerit otettiin käyttöön kaupungin kouluissa. Lasten ja nuorten palveluiden yhteisen organisaation selvitystyötä jatkettiin ja käynnistettiin pilotointi. Pullerin alueelle päätettiin rakentaa lämmitettävä tekonurmi. Asemakaavoitustyö valmistui Hongiston, Rääpiälän, Moreenin ja Keinusaari II vaiheen alueille. Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Talouden tehostamiseen ja sopeuttamiseen laadittiin uusi toimenpideohjelma Omalta osaltaan tuottavuutta parantamaan laadittiin tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus, jossa kiinnitetään huomiota työhyvintointiin, sairauspoissaoloihin ja henkilöstömenojen karsimiseen aktiivisella henkilöstöpolitiikalla. Palveluverkkoa tiivistettiin mm. toimeenpanemalla lakkauttamispäätös, joka koski Kostilan, Kataloisen ja Lieson kouluja. Rengon kirkonseudun kouluun siirtyivät vuoden 2013 alusta myös Nevilän ja Rengon Nummen koulujen oppilaat. Näiden koulujen toiminta lakkasi. Lammin sairaalan toiminta lopetettiin ja hoivan palvelurakennetta saatiin kevennettyä. Tuuloksessa lakkautettiin varhaiskasvatuskeskus. Sisäilmaongelmista kärsinyt Ojoisten koulu siirtyi uusiin tiloihin entisen OKL:n rakennuksiin. Lakkautetun normaalikoulun oppilaat siirtyivät kaupungin omaan palvelutuotantoon. Muodostui uusi koulu, Seminaarin koulu. Vuoden 2012 tuottavuutta on lisätty suunnitelmallisesti, silti tasapainoisen talouden saavuttaminen on haasteellista. Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Ikäihmisten palveluissa kotihoidon osaulkoistamistyötä jatkettiin kilpailuttamalla palveluja Kaurialan- Myllymäen alueelle. Asiakaspalautetta kerättiin yhteisen sähköisen järjestelmän avulla useista kaupungin palveluista ja kaikista sekä kaupungin oman palvelutuotannon että ulkoisen palvelutuotannon tuottamista ikäihmisten palveluista. Uusia hoivayksiköitä valmistui edelleen. Kanta-Voutilan vanhainkoti lakkautettiin ja valmisteltiin Keinukamarin palvelutalon toiminnan siirtymistä kaupungin omaksi toiminnaksi. Asukaslähtöisyyttä edistettiin myymällä Hauholla Hauhotalo alueen asukkaiden toimintaympäristöiksi asukkaiden perustamille yhtiöille. Monikulttuurisuusohjelma valmistui ja siirryttiin ohjelman toimeenpanoon.

41 TILAAJA 41 Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Uusi palkitsemisjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2012 alusta. Järjestelmä sisältää tuloksellisuuspalkkion ja pikapalkkion. Sairauspoissaolot vähenivät 1,5 %. Tavoite oli 5 %. Vuoden 2010 työhyvinvointikartoituksen kehittämistoimenpiteet on pääsääntöisesti laadittu ja pantu täytäntöön. Vuoden 2013 työhyvinvointikartoituksen toteutus on varmennettu. Rekrytointiprosessi on tarkistettu. Osaamisen kartoitus on käytössä opetuspalveluissa ikäihmisten hoito- ja hoivapalveluissa ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksessa. Laajentamista on valmisteltu koskemaan esimiestyötä ja johtamista. Henkilöstön täydennyskoulutukseen on käytetty 0,7 % ja opintovapaisiin 0,6 % työajasta. Koulutusmäärärahoja on käytetty 0,8 M. Palvelu- ja hankintastrategin mukaista muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia toteutetaan kaikissa muutoshankkeissa. KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VALTUUSTOKAUDEN AIKANA Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki Uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä rantakaupunki Toteuma Keskeisimmät tulokset Luova ja elinvoimainen elinkeinoyhtiö. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä. Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut. Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta. Elinkeinostrategian toteutuminen Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö. Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu. Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen. Laadukkaat, asukaslähtöiset, elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen. Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia. Koulutustarjonta. Toisen asteen koulutuksen selvitystyö Yrittäjyyskasvatushanke. Nuorten kesätyöllistämiseen seteli. Ennakoiva kaupunkisuunnittelu: Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuva Korkeakoulukeskussopimus. Hyvinvointikehittämisen sopimus. Maaseutuohjelma. Ahvenistovisio Elinvoiman eväät -hanke. Kokonaissuunnittelu: Vuosittainen kaavoitusohjelma. Kestävän kehityksen toimintamalli: Tausta-analyysi kestävästä kehityksestä Suomessa ja Euroopassa. Kestävän kehityksen keihäänkärjet. Kartoitustyö Aalborgin sitoumuksen toteutumisesta Hämeenlinnassa käynnistetty. Kartoitustyö Energiastrategian toteutumisesta Hämeenlinnassa käynnistetty. Kestävän kehityksen tapahtumien vuosikello. Ekotukitoiminta. Kymppi-hanke. Vanajavesikeskus. Laadukkaat palvelut: Kotiateriapalvelut uudistuivat. Ikäihmisten palvelurakenteen muutokset (Vuorentaka, Kanta-Voutila, Lammi, Keinusaari). Mielenterveys- ja päihdeohjelma Vammaispoliittinen ohjelma Asukaspalautteet, asiakaspalautteet kerätään vuosittain sähköisen järjestelmän avulla. LinnanInfra-liikelaitos. Investoinnit: Kutalantien varhaiskasvatuskeskus. Hauhon Eteläisten varhaiskasvatuskeskus. Lammin varhaiskasvatuskeskus. Pääterveysaseman hyvinvointineuvola. Kaurialan keskuskeittiö. Lammin liikuntakeskus. Saaristen koulun peruskorjaus. Kirkonkulman koulun laajennus ja saneeraus.

42 42 TILAAJA Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen. Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli. Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen. Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen. Tehokas omistajapolitiikka. Kustannustehokkaimmalla tavalla järjestetyt palvelut. Palveluprosessien uudistaminen. Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset. Ennakkoluulottomat yhteistyömallit. Toimiva innovaatio ja kehitystoiminta. Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen. Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Rengon koulun laajennus ja saneeraus. Ojoisten lastentalo. Moottoritien kattaminen. Tasapainotus ja tuottavuus: Palvelu- ja hankintastrategian valmistuminen. Hankkeiden (40 kpl) toteutuminen määräajassa. Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma. Vakanssien lakkauttaminen. Tulo ja rahoituspohja: Veroprosenttien muutokset. Uudenlaiset rahoitusmallit investointeihin. Henkilöstön lomautukset ja kannustevapaat. Omistajapolitiikka: Omistajapoliittiset linjaukset. Konserniohjeet. Palveluprosessit: Asiakasohjausyksiköt tilaajan palveluiksi. Viranomaispalvelut tilaajan tehtäviksi. Maankäytön ja ympäristön palvelut tilaajan tehtäviksi. Kastellin kehittäminen. Terveyspalveluissa kanavamallin kehittäminen. Vuosittain vähintään kaksi sähköistä palvelua. Rakenteen uudistukset: Lukiokoulutus Koulutuskeskus Tavastiaan. Perusopetuksen lisäopetuksen käynnistäminen. Maakunnallinen perhepankki. Maakunnallinen sosiaalipäivystys. Ikäihmisten palvelualueen yksi organisaatio. Henkisen hyvinvoinnin palveluja erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon palveihin. Lastensuojelu: Toppari-hanke. Terveyskeskussairaalan paikkojen vähentäminen. Koulujen lakkauttaminen: Kataloinen, Kostila, Lieso, Taljala, Nevilä, Rengon Nummen koulu. Seminaarin koulun käynnistyminen. Yhteistyömallit: Kotihoidon osaulkoistus. Autokaupan keskus, projektiyhtiö. Eteläranta Oy. Strategiset yhtiöt tuottamassa palveluja. Turvan talo ja Hauhotalo alueen asukkaiden omistukseen. Kehitystoiminta Vuosittaiset strategiaan pohjautuvat kehittämishankkeet. Kylä kaupungissa -hanke. Muutoksen johtaminen: Esimiesten muutosvalmennus. Muutoksen johtamisen malli. Työhyvinvointikyselyt. Johtamisen laatukriteerit ja kehittämisen menetelmäkartta. Kannustava palkkaus.

43 TILAAJA 43 Strategia on ohjannut valtuustokauden toimintaa ja määrittänyt vastuualueiden tavoitteita. Strategiaa on toteutettu valtuustokauden mittaisten lautakuntien palvelusuunnitelmien toimeenpanolla sekä vuosittaisten palvelusopimusten avulla. Palvelu- ja hankintastrategia on myös osaltaan toimeenpannut kaupunkistrategiaa. Vastuualueiden toiminnan keskeisimmät toiminnat ovat kaikki olleet strategian mukaisia, mutta koska kaupunkistrategiaan ei määritetty mittareita määrällinen toteutumisen tarkastelu on vaikeaa. Valtuustokauden aikana on kehitetty johdon tietojärjestelmää ja indikaattoripankkia, jonka avulla tiettyjen vastuualueen tavoitteiden toteutumista on voitu seurata. Strategian uudistamistyössä yhtenä keskeisenä periaatteena onkin laatia selkeät tavoitteet ja niihin mittarit. Tulevina vuosina valtuusto voi myös nostaa vuosittaisia tavoitteita selkeämmin toteutettaviksi.

44 44 TILAAJA 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen TILAAJA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Lasten ja nuorten lautakunnan palvelut käsittävät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut. Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten palveluissa edistettiin elämänkaari-ajattelun jalkauttamista vuonna 2012 siirtymällä sisäisen palvelutuotannon tilaamisessa yhteen palvelusopimukseen. Sopimuksella katetaan kaikki oman palvelutuotannon tuottamat lasten ja nuorten palvelut. Keskeisenä painopisteenä oli lasten ja nuorten hyvä päivä -toimintapa. Lapsen ja nuoren hyvää päivää lähestytään kolmesta näkökulmasta: syrjäytymisen ehkäisy, tulevaisuuden kehitysyhteisöt ja tuottavuus. Toimintakertomus on jaettu jäljempänä osavastuualueittain näihin näkökulmiin. Lapsen ja nuoren hyvä päivä -palvelukonseptia rakennettiin Kylä kaupungissa -hankkeessa Iittalan ja Jukolan alueilla. Tavoitteena oli vahvistaa alueen omien toimijoiden aktiivisuutta ja alueen elinvoimaisuutta, lisätä tuottavuutta, vähentää palvelujen päällekkäisyyttä ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Muutoksen ohjaamiseksi rakennettiin lautakuntien, tilaajaorganisaation, palvelun tuottajien, järjestöjen ja asukkaiden yhteistä toimintatapaa, jota pilotoitiin useissa minipiloteissa. Hankkeiden avulla kehitetyt toimintamallit siirtyvät osaksi lasten ja nuorten peruspalveluja tilaajapäälliköiden aluevastuiden avulla. Kaupunki jaettiin yhteentoista alueeseen ja jokaiselle alueelle määrättiin vastuuhenkilöksi oma tilaajapäällikkö. Päällikön tehtävänä on aktivoida alueita Kylä kaupungissa -hankkeessa kehitetyn toimintamallin kaltaiseen toimintaan. Lapsen ja nuoren hyvä päivä -palvelukonseptin jalkautumisessa merkittävä päätös tehtiin valtuustossa Tuolloin päätettiin, että kolmesta palvelualueesta muodostetaan yksi lasten ja nuorten palvelualue alkaen. Muutosta on valmisteltu palvelutuotantojohtajan johdolla vuoden 2012 aikana. Suurena haasteena vuonna 2012 lasten ja nuorten palvelujen järjestämisessä olivat sisäilmaongelmat, joita ilmeni useissa eri kohteissa. Ongelmia esiintyi pääasiallisesti Hämeenlinnan kantakaupungin päiväkodeissa ja kouluissa. Kysymyksessä on merkittävä haaste myös tuleville vuosille. Lasten ja nuorten palvelujen palveluverkko tuottaa kaupungin investointiohjelmaan kustannuksia useiksi vuosiksi pelkästään sillä, että tilat saatetaan terveellisiksi ja turvallisiksi. Vuonna 2012 jatkettiin palveluverkon haasteiden ratkomista investointiohjelman ja palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Akuutteja haasteita on ratkottu tilanteen mukaisin järjestelyin mm. Tuomelan koulun osalta. Seminaarin koulu käynnistyi onnistuneesti huolimatta kiireisestä aikataulusta ja koulun saneerauksen keskeneräisyydestä. Saadun palautteen mukaan koulu tuntuu pieneltä vaikka oppilaita on yli 650. Lasten ja nuorten palveluohjausyksikön toimintaa on kehitetty vuoden aikana laajentamalla palveluohjausta koskemaan kaikkia lasten ja nuorten palveluja. Ruokapalvelut kilpailutettiin Kalvolan ja Rengon alueella. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt Blue Service Partners Oy aloitti toimintansa alueella 2013 alusta lukien. Asukaskyselyt lähetettiin asukkaalle ja vastauksia saatiin Kysely painottui lasten ja nuorten palveluihin niin, että lomaketta lähetettiin alle 30-vuotiaiden kohderyhmään. Lasten ja nuorten palveluista kokonaisarvosanat olivat seuraavat: opetuspalvelut 7,8, kasvua tukevat palvelut 7,7 ja varhaiskasvatuspalvelut 7,5 kaikkien palvelujen keskiarvon ollessa 7,6.

45 TILAAJA 45 Tavoitteiden toteutuminen Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen. Lapsen ja nuoren hyvä päivä - palvelujen välinen vuorovaikutus lisääntyy - asukaslähtöisyys lisääntyy - jokaisella oikeus vähintään yhteen harrastukseen Syrjäytymisen ehkäisy lapsen ja nuoren päivän turvaaja silloin kun tarpeet ovat vaativammat. Aluekuvaukset on tehty ja tilaajapäälliköiden alueet on määritelty. Alueilla on järjestetty aluetapaamisia. Asukaskysely on toteutettu. Koulujen kerhotoiminnan ja elämänlaatulautakunnan järjestöavustusten avulla on tuettu lasten ohjattua harrastustoimintaa. ENO-hanke (etsivä nuorisotyö) on laajentunut hankerahalla kolmen työntekijän hankkeeksi. Työntekijät ovat luoneet mallia syrjäytymistä ehkäiseväksi toimintatavaksi. Kohderyhmänä ovat olleet vuotiaat. Toimintamalli perustuu aktiiviseen syrjäytymisriskissä olevien nuorten etsimiseen ja ohjaukseen. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen työnjakoa uudistettiin pilotoimalla neljä- ja kuusivuotiaiden neuvolatarkastuksia. Kehitetty avoimempi varhaiskasvatuskeskus -toimintamallia. Joustavaa koulun aloitusta pilotoitiin esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut. Lapsen hyvä päivä -palvelukonsepti rakennetaan niin, että ratkaisu vahvistaa alueen omien toimijoiden aktiivisuutta ja alueen elinvoimaisuutta, lisää tuottavuutta, vähentää palvelujen päällekkäisyyttä ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Aluekuvaukset tehty ja tilaajapäälliköiden aluevastuut jaettu. Aluetapaamiset käynnistetty. Vuoden aikana aloitti toimintansa kolme uutta yksityistä päiväkotiyrittäjää. Avoimen päiväkoti- ja kerhotoiminnan palvelusetelillä tuotettiin keskimäärin 180 kerhopaikkaa kuukaudessa. Toppari-hankkeen ja perhehoitoyksikkö Kanervan avulla asiakaspalvelujen ostoissa saavuettiin noin euron lasku vuoteen 2011 verrattuna.

46 46 TILAAJA Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen Ennakkoluulottomat yhteistyömallit. Lautakunnan talous Kehitysyhteisöt lapsen ja nuoren päivän mahdollistajana. Investointihankkeissa varhaiskasvatuksen, neuvolan ja perusopetuksen tilat toteutettu fyysisesti saman kokonaisuuteen tilanteen niin mahdollistaessa. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehitetty kuusivuotiaiden neuvolatarkastusten osalta. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä kehitetty vuosiluokkiin sitomatonta opetusta joustavan koulun aloituksen tukena. Lasten ja nuorten lautakunta 1000 TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 1 1 Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Oman palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Lasten ja nuorten lautakunnan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta Toimintakulut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto yhteensä Lasten ja nuorten lautakunta yhteensä Varsinaisia valtuuston hyväksyttäviä tilausbudjettimuutoksia ei vuonna 2012 tehty. Sen sijaan tehtiin useampia tilaajan ja tuottajan välisiä palvelusopimusmuutoksia. Varhaiskasvatuksen oman tuotannon ostoa pienennettiin noin Supistus perustui varhaiskasvatuksen käyttöastelukuihin, jotka olivat tavoitetta heikommat. Sen sijaan lastensuojelun ja perusopetuksen oman tuotannon ostoja lisättiin. Lastensuojelun euron lisätarve johtui ennen kaikkea perhehoidon ja jälkihuollon menojen kasvusta. Perusopetuksen

47 TILAAJA euron lisärahoitus kohdentui Seminaarin koulun aloitukseen ja Tuomelan koulun väistökustannuksiin. Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan lasten ja nuorten lautakunnalle ylitysoikeutta menomäärärahoihin. Toimintakulut ylittyivät lopulta noin Toimintatuotot ylittyivät myös noin , joten toimintakatteen tasolla lautakunnan ylitys oli noin Lasten ja nuorten lautakunnan (toimielin) toimintakulujen toteutuminen Lasten ja nuorten lautakunta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investointihankkeet TB 2012 TP 2012 Saaristen korttelin B-rakennus Saaristen korttelin C-rakennus Rengon koulun laajennus ja perusparannus Ojoisten lastentalo Tuomelan koulun peruskorjaus Peruskorjausrahalla toteutetut: Asuinrak. opetustiloiksi, Kirkonkulman koulu Asuinrak. opetustiloiksi, Vuorentaan koulu Lyseon perinnekirjasto Ensikertainen kalustaminen Rengon koulun ensikert. kalustaminen Seminaarin koulu, ensikert. kalustaminen Saaristen korttelin B- ja C- rakennusten peruskorjaus valmistui ja tilat otettiin varhaiskasvatuksen käyttöön. Rengon koulun uusiin tiloihin päästiin muuttamaan vuoden vaihteessa. Ojoisten lastentalon rakennustyöt käynnistyivät ja kohde valmistuu 2013 kesällä. Tuomelan peruskorjaukseen oli varattu vasta suunnittelurahaa, varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät Kirkonkulman ja Vuorentaan koulujen entisten opettajaasuntojen muuttaminen varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiloiksi käynnistyivät perusparannushankkeina. Kalvolan varhaiskasvatuskeskuksen rakennustyöt käynnistyivät Hämeenlinnan Palvelukiinteistöt Oy:n rakennushankkeena. Tilat valmistuvat kesällä Seminaarin koulun tilojen remontoinnista vastaa tilojen omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Muut investointihankkeet toteutuivat Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen investointimäärärahoilla.

48 48 TILAAJA Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilaajajohtaja johtaa lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluiden tilaajakokonaisuutta, joka käsittää lasten ja nuorten lautakunnan ja elämänlaatulautakunnan vastuualueiden tilaajatoiminnot. Tilaajajohtaja on kaupungin johtoryhmän jäsen ja vastaa lasten, nuorten ja elämänlaatupalvelut kokonaisuuden strategisesta suunnittelusta osana kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategian jalkauttaminen tapahtuu palvelusuunnitelman, tilausbudjetin ja palvelusopimusten välityksellä. Tilaajajohtajan johtama tiimi kokoontuu kerran viikossa. Tiimissä käsitellään kaupungin johtoryhmän asiat ja viikoittaiset tilaajatiimin asiat. Asioiden käsittely ryhmittyy vuosikellon ja lautakuntien kokousten mukaan. Tammi-helmikuu on edellisen vuoden arvioinnin aikaa, maalis-toukokuussa painottuu strateginen ennakointi ja tulevaisuuden suunnittelu, kesä-syyskuussa valmistellaan tilausbudjettia, käydään neuvottelut palvelusopimuksista ja syyskuun puolivälistä alkaen keskitytään tilausbudjetin koostamiseen. Lautakuntien valmistelu tapahtuu tiimeissä lautakuntaa edeltävissä kahdessa kokouksessa. Talouden seuranta on keskitetty jokaisen kuukauden 15. päivän jälkeiseen kokoukseen, jolloin controllerin kanssa käydään käyttösuunnitelman toteumaa läpi. Lautakunnille raportoidaan käyttösuunnitelman, tavoitteiden ja palvelusopimusten toteutumisesta kolmannesvuosittain. Väliaikakatsauksia viedään myös muihin kokouksiin. Kokouksissa käydään tarvittaessa läpi hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön hallinnassa olevia kehittämishankkeita. Tiimin kokouksissa käydään läpi myös kaupungin ohjeet ja säännöt sekä suunnitellaan yhteiset koulutukset ja hankintojen tekoa. Lautakunnan vastuualueella on toimittu lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan mukaisesti muilta kuin lastensuojelun ilmoitusten käsittelyaikojen osalta. Ilmoitusten käsittelyajoista on tehty aluehallintoviranomaisille heidän pyytämänsä selvitykset ja resursseja on lisätty lastensuojeluun. Kuluneen vuoden aikana on paneuduttu erityisesti lautakunnan menojen ja tulojen toteuman ennusteen luotettavuuden parantamiseen. VARHAISKASVATUSPALVELUT Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuus muodostuu kunnallisesta päivähoidosta (päiväkotihoito ja perhepäivähoito), esiopetuksesta, erityisvarhaiskasvatuksesta, yksityisestä päivähoidosta (yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä), lasten kotihoidon tuesta ja kotihoidontuen kuntalisästä, avoimen päiväkotija kerhotoiminnan palvelusetelistä sekä seurakunnan ja järjestöjen tarjoamista kerho- ja harrastuspalveluista. Olennaiset tapahtumat toiminnassa vuoden aikana Varhaiskasvatuksessa omassa tuotannossa päivähoidon käyttäjien lukumäärä pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, sen sijaan kotihoidon tuen käyttäjien määrä lisääntyi vuoden alkupuolella jonkin verran ja yksityisen päivähoidon käyttäjien määrä nousi vuoden loppuun mennessä runsaalla sadalla. Päivähoitosijoituspäätösten keskittäminen palveluohjausyksikköön mahdollisti päivähoitojonon hallinnan kehittämisen siten, että hoitopaikka on kyetty osoittamaan noin kuukautta ennen hoidon tarpeen alkamista. Prosessin kehittämisen keskeisinä tavoitteina on ollut asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ja tiedottamisen lisääminen. Ruotsinkielinen päivähoito ostettiin yksityiseltä yrittäjältä. Myös ruotsinkielinen esiopetus ostettiin lukuvuoden alusta yksityiseltä yrittäjältä. Kerhotoiminnan ja avoimen päiväkotitoiminnan ostopalvelusopimukset päättyivät Avoimen varhaiskasvatuksen ja kerhotoiminnan palveluseteli otettiin käyttöön alkaen. Tuuloksen varhaiskasvatusyksikön toiminta lakkautettiin alkaen ja toiminta siirrettiin hallinnollisesti Lammin ja Hauhon varhaiskasvatusyksiköihin. Tuuloksen varhaiskasvatusyksikön johtajan vakanssi muutettiin palveluohjauksen suunnittelijan vakanssiksi. Kotihoidon tuen kuntalisän ehtoja tiukennettiin alkaen.

49 TILAAJA 49 Lautakunnan asettama tavoite on nostaa yksityisen palvelutuotannon osuutta varhaiskasvatuksessa 20 prosenttiin koko tuotannosta. Lasten ja nuorten lautakunta valitsi ( , 87) Tarvasmäessä sijaitsevalle päiväkotitontille päiväkodin rakennuttajaksi ja palveluntuottajaksi Suomen Tenava Päiväkodit Oy:n. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kehitysyhteisöt Varhaiskasvatuksessa kehitettiin avoimempi varhaiskasvatuskeskus -toimintamallia, jonka tavoitteena on mahdollistaa kasvatuskumppanuuden laajentaminen koskemaan alueen perheitä laajemminkin kuin vain varhaiskasvatuksen asiakkaina ja samalla kehittää päiväkodeista sukupolvia yhdistäviä alueellisia keskuksia. Toimintamallin pilotit käynnistyivät Nummen, Jukolan ja Kutalan varhaiskasvatusyksiköissä. Syrjäytymisen ehkäisy Lapsen ja nuoren hyvä päivä 0 3-vuotiaiden ikäsegmentissä rakentuu ensisijaisesti laadukkaista, lapsen ja perheen tarpeet huomioivista neuvola- ja varhaiskasvatuspalveluista sekä näiden välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö vanhempien kanssa perustuu kasvatuskumppanuuteen. 4 8-vuotiaiden palveluissa neuvolan ja varhaiskasvatuksen työnjakoa uudistettiin pilotoimalla neljä- ja kuusivuotiaiden neuvolatarkastuksista päiväkodeissa osiot, jotka luontevasti liittyvät varhaiskasvatuksen toimintaan. Vuorentakana yhteisissä tiloissa toimivat päiväkoti ja neuvola kehittivät uudenlaista toimintamallia neuvolavarhaiskasvatusyhteistyöhön. Esi- ja alkuopetuksessa pilotoitiin vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen menetelmiä tavoitteena mahdollistaa lapsen yksilöllisten edellytysten mukainen eteneminen oppimisessa. Tuottavuus Avoimen varhaiskasvatuksen ja kerhotoiminnan palvelusetelillä toteutettiin keskimäärin 180 kerhopaikkaa kuukaudessa. Yhden kerhopaikan kustannus palvelusetelillä hankittuna oli keskimäärin 427 euroa vuodessa. Päivähoitosijoitusten siirto palveluohjausyksikön tehtäväksi on mahdollistanut asiakkaiden tasapuolisen kohtelun koko kunnan alueella. Sijoitteluprosessin tehostumisesta (täyttö 110 % päiväkotihoidossa) ja tuotannon toteuttamasta vuosilomien keskittämisestä huolimatta hoitopaikkojen käyttöaste ei edelleenkään ole noussut lautakunnan edellyttämälle tasolle. Kotihoidon tuen kuntalisän ehtoja tiukennettiin alkaen. Päätöksen mukaan kuntalisää maksettiin perheille, jotka ovat oikeutettuja vähintään 50 euron tulosidonnaiseen hoitolisään kuukaudessa. Ehtojen tiukentaminen ei lisännyt kunnallisen päivähoidon kysyntää, sen sijaan kotihoidon tuen käyttäjien määrä kasvoi hieman vuoden alkupuolella. Vuoden aikana toimintansa aloitti kolme uutta yksityistä päiväkotiyrittäjää ja yksi palveluntuottaja laajensi toimintaansa. Uusien yksiköiden tuoma lisäys rakenteellisiin hoitopaikkoihin oli yhteensä 160 paikkaa. Yksityisen päivähoidon osuus oli vuoden lopussa 15 % kaikista päivähoitopaikoista. Palvelutilauksen toteutuminen Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP v. lapset Lapsia kunnallisessa päivähoidossa Alle 3 v. päivähoidossa v. päivähoidossa Esiopetuksessa joista päivähoidossa Lapsia erityisen tuen piirissä Lapsia yksityisen hoidon tuella Lapsia yhteensä päivähoidossa Yksityisen hoidon osuus päivähoidosta 12% 15% 11%

50 50 TILAAJA Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP 2011 Lapsia kotihoidon tuella Palvelusetelillä tuotetut kerhopaikat 180 Palvelusetelillä tuotetut kerhopäivät Päivähoidon käyttöaste omassa tuotannossa 92% 81% 82% Kunnallisen päivähoidon piirissä olevien lasten määrä on pysynyt ennallaan. Kokonaisuudessa kunnan järjestämisvelvoitteena oleva päivähoidon käyttäjien määrä on lisääntynyt 122 lapsella. Vaikka päiväkotien täyttöastetta on nostettu 110 %:iin, ei käyttöastetavoitetta ole saavutettu. Palvelusopimus ei ole tältä osin toteutunut. Muutos erityisen tuen piirissä olevien lasten lukumäärässä perustuu siihen, että vuodelta 2012 luvussa ovat mukana vain rakenteellisia tukitoimia tarvitsevat lapset. Palvelukokonaisuuden talous Varhaiskasvatuksen toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Varhaiskasvatuspalvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot tulevat tilaajalle. Tulokertymä jäi runsaat euroa ennakoitua pienemmäksi. Syynä olivat liian korkealle asetettu ennuste ja elokuun alusta voimaan tulleet uudet tulorajat päivähoitomaksujen määrittelyssä. Menoylitys aiheutui kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen arvioitua suuremmasta käytöstä. Kotihoidon kuntalisän ehtojen tiukentamisen ennakoitiin vähentävän tuen käyttäjiä noin 40 lapsella ja yksityisen hoidon käyttäjien määrän lisääntyvän noin 60 lapsella. Kotihoidon tuen käyttäjien keskimääräinen määrä ei kuitenkaan laskenut edellisestä vuodesta ja yksityisen hoidon tuen käyttäjien määrän kasvu oli kaksinkertainen ennakoituun. Varhaiskasvatuspalvelujen tilaajan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta Kulut TB 2012 muutokset TB 2012 muutokset Toteutuma Poikkeama TP 2011 TB 2012 Oma tuotanto Varhaiskasvatus Muu tuotanto Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuen kuntalisä Palveluseteli Avustukset yhteensä Asiakaspalvelujen ostot Vuokrat Luottotappiot Muu tuotanto yhteensä Varhaiskasvatus yhteensä

51 TILAAJA 51 Kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen kokonaiskustannukset v Toimintakate, TP 2010 TP 2011 TP 2012 Tilaaja Tuottaja muutos muutos-% Yhteensä ,9 Kaupungille varhaiskasvatuksesta aiheutuneet nettokustannukset olivat hiukan yli 31 milj. euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli vajaa prosentti. Kaupungin järjestämän päivähoidon piirissä vuonna 2012 oli 122 lasta enemmän kuin OPETUSPALVELUT Opetuspalvelut huolehtii perusopetuksen, lukiokoulutuksen, nuoriso- ja sovittelutoiminnan ja lasten kulttuuripalveluiden järjestämisestä. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestämiseen kaupunki osallistuu Koulutuskuntayhtymä Tavastian sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän jäsenenä. Tämä viimeksi mainittu kuntayhtymä ylläpitää myös Hämeen ammattikorkeakoulua, joka tuottaa korkea-asteen koulutusta. Opetuspalveluilla on palvelusopimus oman palvelutuotannon kanssa. Lisäksi on tehty sopimukset koululaisten iltapäivätoiminnan tuottamisesta neljän ulkopuolisen toimijan kanssa. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Olennaisina muutoksina vuoden 2012 aikana ovat ensinnäkin palveluverkossa tapahtuneet muutokset. Tampereen yliopiston opettajankoulutus ja Hämeenlinnan normaalikoulun toiminta siirtyivät Tampereelle elokuun 2012 alusta alkaen. Entisen normaalikoulun noin 360 oppilasta otettiin Ojoisten koulun oppilaiksi. Entiset Ojoisten oppilaat siirtyivät normaalikoulun tiloihin ja uuden, yhteensä 670 oppilaan yksikön nimeksi otettiin Seminaarin koulu. Hämeenlinnan yhteiskoulun Tuomelan yksikkö jouduttiin sulkemaan ja oppilaat ohjaamaan väistötiloihin helmikuussa Väistötiloina toimivat aluksi Meijerioppilaitoksen tilat sekä Wetterhoffin kiinteistö. Syyslukukaudesta 2012 alkaen väistötiloina toimivat Wetterhoffin kiinteistö sekä vanha pääkirjasto. Entisen Lammin kunnan Kostilan, Kataloisten ja Lieson alakoulut lakkautettiin elokuun alusta ja niiden oppilaat siirtyivät Konnarin kouluun. Rengon koulun laajennus ja peruskorjaustyöt valmistuivat joulukuussa Uuteen kouluun siirtyvät myös vuoden 2013 alusta lakkautettavien Nummenkylän ja Nevilän koulujen oppilaat. Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio (HYK) lakkautettiin syyslukukauden 2012 alussa ja sen toiminta yhdistettiin pääosin Lyseon lukioon. Koko lukiokoulutuksen järjestämisvastuu siirtyi tehtyjen päätösten mukaisesti 2013 alusta Hämeenlinnan kaupungilta Koulutuskuntayhtymä Tavastialle, sen alaisuuteen perustetulle lukioliikelaitokselle. Varsinaisesti siirto astui voiman vuoden 2013 alusta, mutta siirron valmistelut saatettiin päätökseen vuoden 2012 aikana. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kehitysyhteisöt Opetuspalveluissa tehtiin joukko palveluverkkomuutoksia, jotka johtuivat koulurakennusten ongelmista, palveluverkon tiivistämisestä tai toimintojen uudelleen organisoimisesta. Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisyä on toteutettu korostamalla perusopetuksen toteuttamista siten, että kaikki saavat peruskoulun päättötodistuksen. Tätä tavoitetta on tuettu lisäksi Lähitutor- ja Toppari-toiminnalla. Samaan kategoriaan kuuluu myös nuorisopalveluiden toteuttama etsivä nuorisotyö, jota mallinnetaan hankkeen kautta saaduilla kokemuksilla. Etsivässä nuorisotyössä toimii hankerahoituksella kaikkiaan kolme nuorisotyönteki-

52 52 TILAAJA jää ja lisäksi Ydin-Hämeessä erillisellä rahastorahoituksella yksi nuorisokoordinaattori, joiden toiminta auttaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmien ratkaisussa. Tuottavuus Perusopetuksessa on käytössä säädösten mukainen kolmiportainen tuki, jonka käyttöönottoa on valmisteltu jo edellisenä vuonna käynnistyneellä kouluttautumiskokonaisuudella. Kerhohankkeen kautta on lisätty koulujen kerhotoimintaa tavoitteena, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Perusopetuksen päättäneistä käytännössä kaikille kyettiin saamaan opiskelupaikka joko toisen asteen koulutuksesta, 10-luokalta tai ammattistartista. Palvelutilauksen toteutuminen Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP2011 PERUSOPETUS oppilasmäärä (20.9) josta erityisoppilaita erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta 6,5 5,7 6,4 keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja 1-6 luokat 20,5 20,6 17,8 7-9 luokat 21,0 19,9 LUKIOKOULUTUS oppilasmäärä (20.9.) päivälukiot oppilasmäärä (20.9) aikuislukio NUORISOPALVELUT käyttäjävolyymi/ yleinen nuorisotyö Etsivä nuorisotyö / suunnitellusti tuetut nuoret LASTENKULTTUURI oppilaat / kuvataidekoulu(20.9) oppilaat / käsityökoulu muu käyttäjävolyymi (Hippalot / Into ym.) / / Palvelukokonaisuuden talous Opetuspalvelujen tilausbudjetin toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Opetuspalvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintakulujen ylityksestä aiheutuu oman palvelutuotannon ostojen lisäyksestä. Myös aamuiltapäivätoiminnan kustannukset ylittivät budjetoidun. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset ylittyivät sekä tulojen että menojen puolella.

53 TILAAJA 53 Opetuspalvelujen tilaajan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta Opetuspalvelut TP 2011 TB 2012 Oma tuotanto Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus Lukiokoulutus Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Taiteen perusopetus Nuoriso- ja sovittelutoiminta Oma tuotanto yhteensä TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Muu tuotanto Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus Lukiokoulutus Luottotappiot Muu tuotanto yhteensä Opetuspalvelut yhteensä Tilaaja lisäsi perusopetuksen sisäisiä ostoja hakematta siihen valtuustolta lisärahoitusta. Ajatuksena oli, että muusta tilaajan toiminnasta säästyy tarvittava kate. Nuorisotpalveluihin tuloutettiin katetta suoraan Matti Virtasen rahastosta eikä tilaajan kautta kuten vielä tilausbudjetissa oli ajatuksena. Kaupungin opetuspalvelujen kokonaiskustannukset vuosina Toimintakate, TP 2010 TP 2011 TP 2012 muutos muutos-% Tilaaja Tuottaja Yhteensä ,2 % Kaupungille opetuspalvelujen järjestämisestä aiheutuneet nettokustannukset olivat noin 58 milj. euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4,2 %. LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut vastaavat lakisääteisten varhaisen tuen, psykososiaalisen tuen ja lastensuojelupalvelujen järjestämisestä kunnassa. Osavastuualue vastaa omalta osaltaan myös kunnan terveyden edistämisestä. Kasvua tukevien palveluista noin kaksikolmasosaa ostetaan omalta tuotannolta ja kolmannes ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Maakunnallinen perhehoitoyksikkö Kanerva aloitti toimintansa vuoden 2012 aikana. Maakunnallisen perhepankin toiminnan tavoitteena on lisätä sijaisperheiden saamaa tukea, lisätä perhesijoitusten määrää ja näin vähentää laitossijoituksia. Vajaan vuoden toiminnan jälkeen voi todeta, että Perhehoitoyksikkö Kanerva on onnistunut työssään. Sijaisperheiden määrä on lisääntynyt ja lastensuojelulasten perhehoidon osuus on noussut 60 %:iin, laitoshoidon osuuden ollessa 40 %. Kasvua tukevissa palveluissa jatkettiin ja laajennettiin 2011 alkanutta tuottavuuspilottia (Toppari). Pilotin tavoitteena oli lisätä lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja perheiden saaman tuen suunnitelmallisuutta ja intensiivisyyttä. Pilotin tavoitteena oli myös lisätä tuottavuutta. Pilotti osoitti, että intensiivisellä tuella on myönteinen vaikutus niin tuottavuuden kuin lasten, nuorten ja perheidenkin näkökulmasta. Vuonna 2012 alkanut pilotti päättyy vuoden 2013 lopussa.

54 54 TILAAJA Perhekeskuksen paikkaluku puolitettiin vähentyneen käytön vuoksi. Vapautunut resurssi siirrettiin lastensuojelun avohuoltoon. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Syrjäytymisen ehkäisy Palvelujen vaikuttavuutta ja onnistunutta syrjäytymisen ehkäisyä voidaan osoittaa sillä, että kiireelliset sijoitukset, uudet huostaanotot ja vuoden aikana huostaan otettujen lasten määrät vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna. Hyvät tulokset edellyttivät tilaajan ja tuottajan yhteistä näkemystä palvelujen kehittämisestä. Haasteena lastensuojelussa oli edelleen henkilöstön riittävyys ja rekrytointi. Osoituksena tästä on se, että lastensuojelussa ei ylletty lainmukaisiin määräaikoihin lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä (7 vrk) ja selvitysten (3 kk) teossa. Psykososiaalisen tuen palveluissa perheneuvolapalveluiden myyminen Hattulan kunnalle loppui. Perheneuvolassa tehdyt toimintatavan muutokset poistivat jonot palveluun pääsyyn käytännöllisesti katsoen kokonaan. Varhaisen tuen palveluissa lääkäriresurssia lisättiin ja asetusten mukaiset terveystarkastukset saatiin toteutettua. Kehitysyhteisöt Samassa kiinteistössä toimivien varhaiskasvatus- ja neuvolapalveluiden yhteistyötä kehitettiin. Tuottavuus Kasvua tukevissa palveluissa tehdyillä palvelurakenteen muutoksilla saatiin lastensuojelussa aikaan merkittävää tuottavuuden lisääntymistä lisääntyneistä lastensuojeluilmoituksista sekä avo- ja jälkihuollon asiakkuuksien kasvusta huolimatta. Erityisesti tilaajan muun tuotannon ostossa menojen lasku vuoteen 2011 verrattuna oli merkittävää. Tästä syystä kasvua tukevat palvelut kokonaisuudessaan (tilaaja-tuottaja) pysyi vuodelle 2012 laaditussa käyttösuunnitelmassa vaikka omassa tuotannossa käyttösuunnitelma ylittyi. Palvelutilauksen toteutuminen Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP 2011 Neuvolapalveluiden käynnit Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynnit Avustajien ja lasten suhdel. varhaiskasvatus 1/100 1/85 Ohjaajien ja lasten suhdel. perusopetus 1/55 1/61 Lastensuojeluilmoitusten määrä Kiireellinen sijoitus Uudet huostaanotot Vuoden aikana huostassa olleet Avohuollon asiakkaana Perhehoito / Laitoshoito % 60/40 60 / / 44 Huomionarvoista tunnusluvuissa on lastensuojeluilmoitusten määrän ja avohuollon piirissä olevien lasten määrän lisääntyminen poikkeuksena edelliselle vuodelle. Lastensuojelun painopistettä on saatu siirrettyä sijaishuollosta avohuollon puolelle. Perhehoidon määrää sijoitettujen lasten kohdalla onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti lisäämään.

55 TILAAJA 55 Palvelukokonaisuuden talous Kasvua tukevien palvelujen tilausbudjetin toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Lasten ja nuorten kasvua tuk. TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palvelurakennemuutosten (Toppari-tuottavuuspilotti, perhehoitoyksikkö Kanerva) avulla palvelukokonaisuus alitti vuodelle 2012 laaditun tilausbudjetin. Lasten ja nuorten kasvua tukevien palvelujen tilaajan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta Kulut (brutto) TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Oma tuotanto Varhaisen tuen palvelut Psykosiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun avopalvelut Sijaishuolto Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Varhaisen tuen lääkäripalv. (liikel.) Muu varhainen tuki Psykososiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun avopalvelut Sijaishuolto Muu tuotanto yhteensä Kasvua tukevat palvelut yhteensä Lastensuojelussa muun tuotannon oston painopistettä siirrettiin avohuollon puolelle. Kokonaisuudessaan ostopalveluja käytettiin merkittävästi vähemmän vuoden 2012 aikana vuoteen 2011 verrattuna. Lasten ja nuorten kasvua tukevien palvelujen kokonaiskustannukset v Toimintakate, TP 2010 TP 2011 TP 2012 Tilaaja Tuottaja muutos muutos-% Yhteensä Kaupungille lasten ja nuorten kasvua tukevista palveluista aiheutuneet nettokustannukset olivat noin 20 milj. euroa joka on samaa tasoa kuin vuonna 2011.

56 56 TILAAJA ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Elämänlaatupalvelut käsittää liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Elämänlaatupalvelujen strategisena painopisteenä on kehittää tarvelähtöisiä elämänkaarimallin mukaisia palveluja ja järjestää niitä monituottajamallin pohjalta. Tällöin on tärkeää oman tuotannon sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on tyydyttää monialaisilla ja monimuotoisilla palveluilla erilaisia palvelutarpeita ja lisätä tuottavuutta. Palvelujen järjestämisessä on tehtävä yhteistyötä eri lautakuntien välillä ja luotava uusia yhteistyömuotoja yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden, konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia. Strategisen painopisteen toteutumiseksi uusia palvelukokonaisuuksia kehitetään suunnitelmakaudella seuraavan jaotuksen mukaisesti: - harrastaminen ja omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen - kulttuuri- ja liikuntakasvatus - kulttuuripääoma - kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Lasten ja nuorten lautakunta: - Koulupäivän liikunnallistaminen: Koulun liikuntakoordinaattori -hanke, kerhotoiminnan liikunnallistaminen,koulun liikuntatuntien liikuntapaikat, yhteistyö koulujen liikuntasalien käytössä ja rakentamisessa, 1 2-luokkien uimakoulut, Zapway -ryhmä, kesäaikainen liikunnanohjaus varhaiskasvatuskeskuksissa, Jukolan liikuntaleiri, koulujen ja päiväkotien suunnistuskartat. - Kirjastot ja taidelaitokset koulujen oppimisympäristöinä, koulujen kulttuuritapahtumat ja konsertit, koululaisryhmien vierailunäytännöt, 9-korttilaisten ilmaiset tai alennetut pääsyliput, Sibelius-säätiön kulttuurikasvatushanke, koulukirjastoyhteistyö. Ikäihmisten lautakunta: - Voimaa Vanhuuteen -hanke, ikäihmisten liikuntaryhmät, 70+ -kortti. - Kotikirjastopalvelu, teatterin päivänäytännöt ja yleisökasvatus, vanhainkotien konserttivierailut, museoiden yhteistyö, kulttuuriviikko viikolla 35. Terveyden ja toimintakyvyn lautakunta: - Alennukset mm. uimahalliin, yhteistyöryhmiä Linnan Terveyspalvelujen kanssa, erityisryhmien liikunnanohjaus, erityisryhmien liikunnallinen kerhotoiminta, maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hanke, kirjaston liikuntavälineiden lainaukset. - Kirjaston palvelut maahanmuuttajille, Kettuki-yhteistyö, kotikirjastopalvelu. Yhdyskuntalautakunta: - Yhteistyö puistoissa ja kevyen liikenteen väylissä. - Rakennetun kulttuuriperinnön vaaliminen. Yhteistyö eri järjestöjen kanssa: - Elämänlaatulautakunta jakaa kaikki järjestöavustukset. - Järjestötilaisuudet. - Seuraparlamentit. Järjestöyhteistyön kehittäminen Yhteistyösopimuksia eri toimijoiden kanssa tehtiin 164 kappaletta. Avustusten myöntäminen on keskitetty elämänlaatulautakunnalle. Terveyden ja toimintakyvyn, ikäihmisten ja lasten ja nuorten lautakuntien avustusmäärärahat ovat elämänlaatulautakunnan tilausbudjetissa. Kaupunginhallituksen päätettäviksi jäävät kaupungin elinkeinostrategiaan liittyvät jokavuotiset avustettavat hankkeet. Kuntien yhdistymissopimuksessa sovittuun aluetoimikuntien toimivaltaan ei sovelleta uutta avustuskäytäntöä. Avustukset on uudessa mallissa jaettu neljään ryhmään: projekti- ja hankerahoitus, tilasetelit, yhteistoimintasopimukset ja palvelusopimukset. Lisäksi harrastamiseen liittyvä toiminta on ohjattu tarpeen mukaan Vanajaveden opiston yhteyteen. Seuraparlamentit pidettiin toukokuussa ja marraskuussa.

57 TILAAJA 57 Tilaajapäälliköiden aluevastuut määriteltiin ja yhteinen tilaisuus järjestettiin alueiden toimijoiden kanssa elokuussa. Konserniohjauksen kehittäminen kulttuuripalveluissa Vuonna 2011 perustetun Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön tarkoituksena on edistää, kehittää ja tukea hämeenlinnalaista kulttuuria, erityisesti musiikkikulttuuria ja vaalia Jean Sibeliuksen musiikillista perintöä. Säätiö vastaa Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoden valmisteluista sekä vuoden 2012 alusta alkaen kaupungin konserttitoiminnasta. Kalvolan vanhan kunnantalon muuttaminen Iittalan taidetaloksi ei edennyt suunnitelmien mukaan, ja kiinteistöosakeyhtiön perustamisesta jouduttiin luopumaan. Talon tuleva käyttö on edelleen avoin. Linnaniemen alueen kehittämiseksi perustettu Sitran, museoviraston ja kaupungin yhteinen projekti on jatkanut toimintansa. Henkilöstön asiakastyöpajat on pidetty, ja on perustettu toimijoiden yhteinen johtoryhmä. Vapaan sivistystyön (Vanajaveden opisto) ja taiteen perusopetuksen uudelleen organisoiminen on edelleen työn alla. Sirkuskoulu siirtyi osaksi Vanajaveden opiston toimintaa Toimintaympäristön muutos Palvelujen kehittämisessä erityisen tärkeää on ollut uusien luovien avausten tekeminen. Monialaisella ja -muotoisella palvelujen järjestämisellä on löydettävissä vastauksia toimintaympäristön muutoksen haasteisiin. Elämänlaatupalvelujen vastuualue mahdollistaa jo omana kokonaisuutena elämänkulun mukaisten palvelujen tuottamisen kaikille kaupungin asukkaille ja joustavien palvelurakenteiden muodostamisen. Toimintaympäristön muutokset on kuvattuina palvelukokonaisuuksien sivuilla Tavoitteiden toteutuminen Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteiden toteutuminen Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Ennakkoluulottomat yhteistyömällit. Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta. Elämänlaatupalvelut järjestetään laadukkaasti ja soveltuvin osin alueellisesti. Monituottajamalliin perustuvia palvelukonseptimalleja ja konsernimaista johtamista kehitetään kestävälle ja uudenlaisella tavalla. Elämänlaatupalvelut mukana Kylä Kaupungissa hankkeessa. Hiihtoladuista tehtiin asiakaskysely, johon vastanneita oli 126 kpl. Vastanneista 78 % antoi laduille joko hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Tarkemmat luvut palvelujen lukumääristä on indikaattoritaulukoissa. Kirjastoissa, museoissa ja Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiössä on järjestetty asiakaskyselyt. Järjestettiin merkittävien palvelutuottajien ja lautakunnan kanssa yhteisseminaari elokuussa. 12 eri tuottajan kanssa laadittiin palvelu/yhteistyösopimukset. Kylä kaupungissa -hankkeessa olevista minipiloteista 13 kpl oli liikuntahankkeita ja myös kulttuurihankkeet olivat hyvin edustettuina minipiloteissa. Arkiliikuntaa lisäsivät seuraavat hankkeet: minipilotit, KOLIKOhanke, Voimaa vanhuuteen -hanke ja yhteistyö HJS:n kanssa arkiiltapäivisin tapahtuvassa liikunnassa Pullerihallissa.

58 58 TILAAJA Lautakunnan talous Tuloslaskelma Elämänlaatulautakunta 1000 TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Oman palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Elämänlaatulautakunnan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta Toimintakulut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset 2012 Toteutuma TB - TP Poikkeama Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Elämänlaatulautakunnan (toimielin) toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Elämänlaatulautakunta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

59 TILAAJA 59 Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin Koko kaupungin käyttömenojen ennustetun ylitysuhkan vuoksi kaupunginhallitus antoi kokouksessaan lautakunnille säästövelvoitteita. Lasten, nuorten ja elämänlaadun palvelujen kokonaisuudelle annettiin säästövelvoite ja tästä kohdentui elämänlaatulautakunnan alaiseen toimintaan. Elämänlaatulautakunnalla ei ollut ylityspaineita talousarvioon nähden, joten tavoitteeksi asetettu säästö tarkoitti säästöä tilausbudjettiin nähden. Säästö jyvitettiin niin, että kulttuuri- ja kirjastopalvelujen tavoitteeksi tuli ja liikuntapalvelujen säästö. Säästötavoitetta ei käsitelty tilausbudjettimuutoksena. Lautakunnan menoihin sisältyy noin entisten Kalvolan, Rengon ja Tuuloksen kuntien perimien musiikkiopiston omavastuuosuuksien palautuksia. Meno jää lautakunnalle, vaikka sille tuloutetaan kaupungin yleisestä vahinkorahastosta katetta tuloslaskelmaan. Musiikkiopiston maksupalautukset huomioiden lautakunta pääsi asetettuun säästötavoitteeeen. Elämänlaatulautakunnan investoinnit Lammin vanha kirjastoauto on korvattu uudella kirjastoautolla helmikuussa. Kahdelle vuodelle jakautuneeseen noin investointiin saatiin valtionosuutta 35 %. Historiallisen museon varastojen siirto Lukiokadulta uusiin tiloihin ei ole edennyt. Lämmitettävän hiekkatekonurmen, jonka Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa, rakentaminen käynnistyi. Hankkeeseen saatiin sekä ELY-keskuksen avustusta ( euroa) että HatTrick-rahaa ( euroa). Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n suunnittelema urheilutalo etenee ja hankkeeseen haettiin valtionavustusta vuoden 2012 lopussa. Ahveniston maauimalan suunnittelu etenee ja myös tähän hankkeeseen haettiin valtionavustusta vuoden 2012 lopussa. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluiden tilaajakokonaisuuden sisäisen valvonnan selonteko on esitetty lasten ja nuorten lautakunnan kohdalla. KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT Palvelukokonaisuuden kuvaus Kulttuuri- ja kirjastopalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, museopalvelut ja kulttuuripalvelut, jotka jakautuvat musiikki-, teatteri-, kansalaisopisto- ja musiikkiopistopalveluihin. Lisäksi osto- ja avustustoiminnan kautta tuotetaan ja tuetaan mm. erilaisia kulttuuritapahtumia, festivaaleja, teatteri- ja galleriatoimintaa sekä yksittäisiä tapahtumia. Olennaiset tapahtumat toiminnassa vuoden aikana Oman tuotannon kanssa tehtiin palvelusopimus kirjastopalveluista ja museopalveluista. Kirjasto toteuttaa palvelusopimusta seuraavan toiminta-ajatuksen mukaisesti: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Kirjasto edistää toiminnallaan ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä tietoverkkojen käyttöön. Kirjasto tukee ihmisten henkistä kasvua ja hyvinvointia. Museot toteuttavat palvelusopimusta seuraavan toiminta-ajatuksen mukaisesti: Museolain mukaisesti museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Jukolan kirjaston itsepalvelulainaus otettiin käyttöön huhtikuussa, ja kirjaston aukioloajat pitenivät lähes puolella. Kirjasto on nyt auki ympäri vuoden seitsemänä päivänä viikossa aamusta iltaan. Saatu palaute on ollut myönteistä.

60 60 TILAAJA Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ensimmäistä kertaa tehtiin palvelusopimukset vapaan sivistystyön palveluiden osalta Vanajaveden opiston kuntayhtymän kanssa ja vastaavasti Hämeenlinnan Musiikin Ystävät ry:n (Sibelius-opisto) kanssa sovittiin taiteen perusopetuksesta musiikin osalta. Palvelusopimus tehtiin myös kaupunginhallituksen alaisuudesta elämänlaatulautakunnalle v siirtyneen Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n kanssa teatteritoiminnan tuottamisesta. Merkittävin ostopalvelusopimus solmittiin julkisen palvelun konserttitoiminnasta Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön kanssa. Sopimuksen mukaisesti säätiö tuotti klassisen ja rytmimusiikin konsertit. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut pysyivät pääsääntöisesti v entisellä tasolla. Kirjastopalveluissa keskityttiin uuden kirjastoauton hankintaan ja Jukolan itsepalvelukirjaston suunnitteluun ja toteutukseen. Historiallinen museo vietti 100-vuotisjuhliaan, ja Taidemuseo juhli 60 toimintavuottaan. Museopalveluissa jatkettiin Linnanniemen kehittämishanketta yhdessä Sitran ja Museoviraston kanssa. Konsertti-, kansalaisopisto- ja musiikkiopistopalvelut kehittivät toimintaansa koko kuntaa ajatellen. Säätiö järjesti konsertteja ensimmäisen kerran myös Lammilla ja Hauholla. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen uudelleen organisoinnin selvitystä jatkettiin. Kaupungin Teatteri joutui lomauttamaan huonon taloustilanteen takia suuren osan henkilökuntaansa 20 päiväksi. Uudistettua avustuskäytäntöä jatkettiin, ja harrastustoiminnan avustukset ohjattiin osaksi Vanajaveden opiston toimintaa. Kulttuuripalvelujen yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestämät vuotuiset juhlat vakiintuivat: järjestetään kaupungin syntymäpäiväjuhlat, lokakuussa torilla musiikillinen Sibelius-fantasia ja Kuorot kuutamolla -festivaali ja itsenäisyyspäivänä Itsenäisyys-fantasia, joka järjestettiin nyt toista kertaa Jäähallissa. Hauho-talon käyttö kirjastona -hankkeesta luovuttiin, ja talo myytiin nimellishinnasta hauholaisten perustamalle kiinteistöyhtiölle. Palvelutilauksen toteutuminen Suoritteet TB 2012 TP 2012 TP 2011 Kirjaston lainaus Historiallisen museon kävijämäärä Taidemuseon kävijämäärä Teatterin kävijämäärä Sibelius-opiston oppilasmäärä Vanajaveden opiston oppilasmäärä Verkatehtaan konserttien kävijämäärä Palvelukokonaisuuden talous Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Kulttuuri- ja kirjastopalvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

61 TILAAJA 61 Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta Toimintakulut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset 2012 Toteutuma Poikkeama Oma tuotanto Kirjastopalvelut Museopalvelut Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Palvelujen ostot Muut avustukset Avustus Kaupunginteatterille Muu tuotanto yhteensä Kulttuuri- ja kirjastopalvelut yht Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen kokonaiskustannukset v Toimintakate, TP 2010 TP 2011 TP 2012 muutos muutos-% Tilaaja Tuottaja Yhteensä ,65 Kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluihin käyttämä nettomääräraha kasvoi 0,65 % vuoden 2011 tilinpäätökseen nähden. LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalvelut huolehtivat yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle. Näitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen tarjoaminen, liikunnan järjestäminen, kansalaistoiminnan tukeminen, paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä terveyttä edistävä liikunta. Liikuntapalveluista pääosa hankitaan ostopalveluina tai avustuksen kautta konserniyhtiöiltä. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Liikuntapalveluilla oli seuraavat palvelu- ja yhteistyösopimukset eri toimijoiden kanssa. Ulkoliikuntapalvelujen palvelusopimus Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntarakenteen kanssa. Sopimus sisältää seuraavat palvelut: uimarannat ja -paikat, avantouintipaikat, valaistut ja muut reitit, hiihtoladut, ulkoilualueet ja retkeilyalueet reitteineen ja rakenteineen, pienkentät, koulujen kentät, jääkentät, venelaiturit, venevajapaikat ja ranta-alueet, matonpesupaikat, moottorirata-hiihtokeskus, laavut, kämpät ja ulkoilua tukevat rakennukset. Toiminta ja ohjaus ostopalvelusopimus Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä, joka sisälsi seuraavat palvelut: liikunnanohjaus, uimakoulut, rantavalvonta, tapahtumat, liikunta- ja liikuntapaikkaneuvonta, seurarekisterin ylläpito, sisäliikuntatilojen toiminnallinen hoito, 70+ ja 9-kortin hoito sekä eri liikuntatilojen päiväaikainen vuokraus. Hallien ylläpidosta oli yhteistyösopimus Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n kanssa. Sopimus sisälsi seuraavat hallit: Hämeenlinnan uimahalli, Lammin uimahalli-liikuntakeskus, Hämeenkaaren urheilutalo, Kaurialan stadion, Pullerin jalkapalloalue, Hämeensaaren kenttäalue, Iittalan urheilukentän alue, Punaportin liikuntahalli ja salibandyhalli. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy myi Punaportin liikuntahallin Koulutuskeskus Tavastialle; omistajan vaihdos tapahtuu vuoden 2013 aikana.

62 62 TILAAJA Jäähallin ylläpidosta oli yhteistyösopimus Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n kanssa. Sopimus sisälsi seuraavat hallit: Patria-areena, Metritiskiareena ja Hakio-jääliikuntakeskus. Palloiluhallin ylläpidosta oli yhteistyösopimus Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy:n kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden aikana koulujen sisäliikuntatiloissa tapahtui muutoksia. Seminaarin koulun kaksi liikuntasalia olivat osittain käytössä syksyllä. Ojoisten koulun liikuntasali poistui kesällä käytöstä. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy hankki Rengon koulun yhteyteen rakennettuun kuntosaliin laitteet. Liikuntapalveluissa tehtiin kesken vuotta säästötoimenpiteitä. Ulkoliikuntapalveluista säästettiin euroa, joka tarkoitti sitä, että puistokenttien jäädytys aloitettiin vasta vuoden vaihteen jälkeen. Muista liikuntapalvelujen ostoista karsittiin euroa. Kaupungin liikuntapalkinto myönnettiin Pirjo-Liisa Vileniukselle. Hämeenlinnan liikuntapalvelujen ja Hämeenlinnan Jalkapalloseuran yhteistyönä alkoi syksyllä lapsille ja nuorille tarkoitettu kaikille avoin ja maksuton iltapäivätoiminta Pullerihallissa. Liikuntapalvelut olivat mukana seuraavissa yli perinteisten sektorirajojen menevissä hankkeissa: Kylä kaupungissa -hanke, Voimaa vanhuuteen -hanke, KOLIKO (koulun liikuntakoordinaattori) -hanke sekä mielenterveys- ja päihdeohjelman jalkauttaminen. Lisäksi liikuntapalvelut haki ja sai ELY-keskukselta tukea Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeeseen. Hankkeessa hankittiin välineitä lähiökeskuksiin, tuettiin Linnan Rugbya, luotiin stipendijärjestelmää sekä tehtiin liikuntaopas maahanmuuttajille ja käännätettiin se viidelle kielelle. Oppaat ovat kaupungin internet-sivuilla. Palvelutilauksen toteutuminen Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP 2011 Hoidetut liikuntapaikat 106 kpl 106 kpl 1 06 kpl Ohjausten lukumäärä/viikko; kevät ja syksy 110 kpl/vk 110kpl/vk 110kpl/vk Uimahallien kävijämäärät Palvelukokonaisuuden talous Liikuntapalvelujen toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Liikuntapalvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

63 TILAAJA 63 Liikuntapalvelujen tilaajan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset 2012 Toteutuma Poikkeama Oma tuotanto Liikunta- ja ulkoilualueet Eläkemenot Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Liikuntapalvelut Liikuntalaitokset (avustukset) Toiminta ja ohjaus Muu tuotanto yhteensä Liikuntapalvelut yhteensä Liikuntapalvelujen kokonaiskustannukset v Toimintakate, TP 2010 TP 2011 TP 2012 muutos muutos-% Tilaaja Tuottaja Yhteensä ,8 % Ensimmäistä kertaa tilaaja-tuottajamallin aikana tilaajan ostoraha ja tuotannon muut tulot eivät riittäneet kattamaan oman tuotannon kustannuksia. Koko kaupungin tasolla liikuntapalveluihin käytettiin nettona 1,8 % enemmän rahaa kuin vuonna 2011.

64 64 TILAAJA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan palvelukokonaisuus muodostuu terveydenhuollon, sosiaalisen tuen palveluiden, vammaispalveluiden sekä henkisen hyvinvoinnin ja päihdepalveluiden osavastuualueista. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Toimintavuoden aikana jatkettiin rakenteellisia muutoksia ikäihmisten hoivan palveluketjussa yhteistyössä ikäihmisten lautakunnan kanssa. Rakennemuutosta jatkettiin tavoitteena ensisijaisesti siirtää hoiva pois sairaalaympäristöistä asianmukaisiin hoivaympäristöihin ja samaan aikaan vähentää pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan tarvetta kehittämällä kotiin annettavia palveluita. Palvelurakennetyöryhmä kokoontui säännöllisesti ja määritteli toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteutettu muutos ja erityisesti käytössä olevien paikkojen luonnollinen aleneminen johtivat toimintavuoden aikana siihen, että alkuvuodesta Lammin sairaalasta muodostui selkeämmin odotuspaikka hoivaa tarvitseville asukkaille koko Hämeenlinnan alueelta. Vuoden toisella puoliskolla hoivapaikkojen käytön aletessa edelleen alkoi käydä ilmeiseksi, että Lammin sairaalan tarve Hämeenlinnan palvelurakenteessa päättyy ennakoitua nopeammin. Sairaalan toiminta päättyi joulukuussa Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden aikana alle kaksisataa, kun niitä vielä vuonna 2011 oli Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksessa jatkettiin Terveyshyöty-hankkeen mukaisen avosairaanhoidon toimintamallin laajentamista. Hankkeen painopisteenä 2012 oli kanavamallin käyttöönotto. Siirtyminen kanavamalliin on suuri toiminnallinen muutos. Tämän muutoksen valmisteluun ja edellytysten luomiseen myös lautakunta osallistui erilaisissa ohjaus- ja johtoryhmissä. Erikoissairaanhoidon palvelut hankittiin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirille myönnettiin lisämäärärahaa yli euroa. Siitä huolimatta sairaanhoitopiirin tulos jäi rajusti alijäämäiseksi. Sairaankuljetuksen järjestämisvastuun siirto sairaanhoitopiirille toteutui Maakunnan sosiaalipäivystys aloitti toimintansa 2012 helmikuussa Hämeenlinnan toimiessa isäntäkuntana. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Työn Paikka -hanke aloitti toimintansa 2012 toisella puoliskolla. Lisäksi valmistui monikulttuurisuusohjelma sekä lähisuhde- ja perheväkivallan toimintaohjelma. Toimintavuodelle suunniteltua terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmaa ei saatu toteutettua kokonaan suunnitelmien mukaan. Vammaispalveluissa toteutettiin puitehankinta asumispalveluiden ja kotiin annettavien palveluiden osalta, jotta valinnanvaraa asiakkaiden tarvitsemissa palveluissa voitiin lisätä. Kokonaisuutena vammaispalveluiden kysynnän kasvu aiheuttaa lautakunnalle suuren haasteen. Hämeen klubitalon käynnistyminen oli tärkeä etappi mielenterveyspalveluiden palveluvalikoiman laajentumisessa Hämeenlinnassa. Toimintaympäristön muutos Keskeinen toimintaympäristön muutos lautakunnan toimialueella on selkeä ja hyvin pysyvältä näyttävä palveluiden rahoitustason lasku alle kustannuskehityksen. Tilanne edellyttää lautakunnalta sitä, että kaikki tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet on oltava käytössä, jotta kuntalaisten lakisääteisten palveluiden järjestämisvastuusta selviydytään. Tavoitteiden toteutuminen Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen Ennakoiva kaupunkisuunnittelu. Palveluverkosto kattaa lähi- ja keskitetyt palvelut tasapainoisella tavalla. Tarveselvitys Ojoisten ja Idänpään terveysasemien toiminnan tulevaisuudesta ei ole edennyt. Vanajaveden sairaalan osasto 1 tilojen suunnitelma valmistunut. Lammin terveyskeskusosasto lakkautettu. Ydin-Hämeen ympärivuorokautisen hoivan tarveselvitys valmistunut.

65 TILAAJA 65 Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia. Hämeenlinnassa on kattava terveyden ja hyvinvoinnin ohjelma, joka tukee toimialojen suunnittelua. Terveyden ja hyvinvoinnin ohjelma on tehty, toimenpiteet ovat hyväksymättä ja käytäntöön vientiä ei ole vielä aloitettu. Valmistelutyö terveyden ja hyvinvoinnin ohjelman viemiseksi sähköiseen alustaan aloitettiin. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen. Lautakunnan kokonaismenot kasvavat alle kuntasektorin keskiarvon. Lautakunnan toimintakatteen vertailukelpoinen kehitys vuoden 2009 tasosta ks. tunnusluvut. Tehokas omistajapolitiikka. Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut. Omistajaohjauksen ja sopimusohjauksen yhtenäisyys strategian, toiminnan ja talouden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sovitut prosessit toteutuvat. Palvelurakenneuudistusta jatketaan siten, että palveluverkon porrastus kokonaisuutena terveyden ja toimintakyvyn palveluissa ja työnjako Ikäihmisten lautakunnan suhteen on toimiva. KHSHP:lle laadittu erikoissairaanhoidon sopimusohjauksen ja omistajaohjauksen yhteinen talouden tasapainotussuunnitelma Laadittu suunnitelma ei ole kuntayhtymän talouden ja toiminnan johtamisessa toteutunut. Terveyskeskussairaalan pitkäaikaisasiakkaiden määrä vähentynyt merkittävästi. Pitkäaikaishoito ja -hoiva siirtynyt lähes kokonaan Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueelle. Terveyskeskussairaalan akuuttihoidon määrässä ei ole merkittävää muutosta, mutta palvelutuotanto vastaa kysyntää. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen Palveluprosessien uudistaminen. Perusterveydenhuollon uusi toimintatapa. Terveyshyötymallin käyttöönotto. Terveyspalveluissa otetaan käyttöön sähköiset palvelut (eomahoito ja eresepti). Terveyshyötymalli otettu käyttöön Viipurintien terveysasemalla. eomahoito otettu käyttöön. Sähköinen resepti ei ole tuotantokäytössä. Tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TB 2012 TOT 2012 Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 2010 tasosta (TP 2010) 0 % 5,0 % -0,7 % 2,2 % Siirtoviivepäivien määrä Toimeentulotuen käsittelyajan ka työpäivinä / kk Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuus Palkkatukipäiviä vuodessa, oma tuotanto ja muut Kuntouttava työtoiminta pv /vuosi

66 66 TILAAJA Lautakunnan talous Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 1000 (tuloslaskelma) Terveyden ja toim.kyvyn ed.ltk 1000 TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Oman palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta Terveyden ja toim.kyvyn ed.ltk TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Terveyden ja toim.ed.ltk Oma tuotanto Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Henkisen hyvinvoinnin palvelut Oma tuotanto yhteensä Muu toiminta Terveyden ja toim. kyvyn palv Terveyden ja toim. kyvyn palv. (ostot) Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Henkisen hyvinvoinnin palvelut Muu toiminta yhteensä Terveyden ja toim.kyvyn ed. ltk yht Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan (toimielin) toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Terveyden ja toim.kyvyn ed.ltk TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

67 TILAAJA 67 Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin Lautakunnan tulot ovat toteutuneet noin 0,5 M korkeampina ja menot noin 3,5 M korkeampina kuin tilausbudjetissa. Ylityksiin on haettu ylitysoikeus. Poikkeamat menoissa johtuvat lähinnä vammaispalveluiden palveluasumisen suuremmasta kysynnästä, erikoissairaanhoidon menoista sekä toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioitua korkeammista kustannuksista. Selonteko sisäisestä valvonnasta Vuosi 2012 oli tilaaja-tuottaja-mallin neljäs vuosi. Koivikko-kodin kanssa tehtiin uusi palvelusopimus. Muilta osin sopimusalueet olivat samat kuin edellisenä vuonna. Lautakunta käsitteli toimintavuoden talouden riskejä jo ensimmäisessä kokouksessaan helmikuussa. Talouden toteutumista seurattiin vuoden ajan säännöllisesti lautakunnan kokouksissa. Tilaajatiimissä talouden toteutumistilannetta ja ennustetta koko vuoden toteumaksi seurattiin kuukausittain. Loppuvuonna laaditut ennusteet olivat lopulliseen toteutumiseen nähden varsin tarkkoja. Palvelusopimuksia ja ostopalvelusopimuksia seurataan talouden ja toiminnan näkökulmista säännöllisesti osana tilaajatoimintaa. Lisäksi sopimusten toteutumista seurataan asiakaskohtaisesti mm. palvelusuunnitelmaneuvotteluissa. Sopimusten indikaattorit ovat tosin vielä osittain kehittymättömiä. Yksityisiltä palveluntuottajien valvonnan suunnitelmallisuutta on lisätty. Palveluntuottajat ovat laatineet omavalvontasuunnitelmat, jotka on tarkastettu tilaajayksikössä. Sairaanhoitopiirin alijäämää kertyi lisää vuonna Toimintavuoden aikana Hämeenlinnan kaupunginhallituksen toimesta laadittiin yhdessä sopimusohjauksen kanssa talouden tasapainotussuunnitelma. Vaikka erikoissairaanhoidon menokehitys ei Kanta-Hämeessä ole maan korkeinta, muodostaa erikoissairaanhoidon menokehitys selkeän riskin ja muodostaa merkittävän ongelman koko kaupungin talouden tasapainottamiselle tulevina vuosina.

68 68 TILAAJA TERVEYSPALVELUT Terveyspalvelujen toimintakokonaisuus muodostuu Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen avosairaanhoidosta, sairaalasta ja geriatrisista palveluista ja suun terveydenhuollosta. Tehtäväalueelle kuuluvat lisäksi erikoissairaanhoidon sopimus, johon sisältyy sopimus sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä järjestettävästä perusterveydenhuollon päivystyksestä sekä ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä. Edelleen vastuualueelle kuuluvat saattohoitoyksikkö Koivikko-kodilta ostettavat palvelut sekä Ilveskodilta hankittavat kuntoutuspalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Terveydenhuoltolain mukainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laadittiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin muiden kuntien, terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kanssa. Suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston syyskuun kokouksessa ja sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa joulukuussa. Sairaanhoitopiiri laati yhdessä muiden erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa lain edellyttämän erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, joka myös hyväksyttiin sairaanhoitopiirin valtuustossa. Hämeenlinnan kaupungin potilassuunnitelma valmistui toimintavuonna. Hyvinvointikertomuksen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman laatimista jatkettiin. Terveyspalveluliikelaitoksessa käynnistettiin avosairaanhoidon toimintamallin uudistus eli kanavamalli. Pitkäaikaissairaat tai muuten korkean riskin potilaat ohjataan terveyshyötykanavaan, jossa näille potilaille nimetään vastuutyöntekijä ja laaditaan potilaan kanssa yhdessä hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelman tavoitteet potilas määrittelee itse. Hoito tapahtuu proaktiivisesti siten, että hoitokontaktit ja muut hoidon tekijät määritellään hoitosuunnitelmassa. Palvelut ovat kokonaisvaltaisia, ennakoituja ja suunnitelmallisia Muut potilaat ohjataan episodikanavaan, jossa tavoitteena on nopea hoidon aloittaminen ja potilaan ongelman tehokas hoito. Mielenterveys- ja päihdepalveluja järjestetään tarpeen mukaan kummankin kanavan potilaille. Tavoitteena on mielenterveys- ja päihde- sekä erikoislääkäripalveluiden jalkautuminen terveysasemille. Avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa on aloitettu sähköisten palvelujen käyttöönotto. Potilaat voivat nähdä omia tietojaan Internetin kautta eomahoito-palvelusta. Osa hammashuollon ajanvarauksista, ajanvarausten siirroista ja peruutuksista on mahdollista tehdä verkossa. Verkosta voi tulostaa myös joitain lomakkeita. Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen ammattilaisten käyttöön on otettu sähköinen päätöksenteon tukijärjestelmä. Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen johdolla on käynnistetty toimitilojen uudelleenjärjestelyn suunnittelu, jolla pyritään tehostamaan tilojen käyttöä ja alentamaan sitä kautta kustannuksia. Pääterveysaseman tilajärjestelyjen hankesuunnitelma hyväksyttiin. Ikäihmisten pitkäaikaishoivan rakennemuutosta on jatkettu. Ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä asuvien asukkaiden määrä on laskenut. Vuoden lopussa ympärivuorokautisessa hoivassa olevien määrä oli 785 henkilöä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 817. Pitkäaikaishoitopäivät terveyskeskussairaalassa ovat laskeneet, joulukuussa 2012 pitkäaikaishoitopäiviä oli 710, kun vuotta aikaisemmin hoitopäiviä oli Hoitopaikoiksi laskettuna lasku on 46 paikasta 23 paikkaan. Osana pitkäaikaishoivan rakennemuutosta tehtiin päätös Lammin sairaalan lakkauttamisesta syyskuussa. Toiminta loppui joulukuussa Lammin sairaala on toiminut viime vuosina pitkäaikaishoidon yksikkönä. Kaikille sairaalassa olleille potilaille pystyttiin järjestämään tarpeen mukainen jatkohoitopaikka. Lakkautuspäätös tehtiin tilanteessa, jossa alle kolmasosa potilaista oli Lammin tai Tuuloksen alueelta. Sairaanhoitopiirin laskuttamien siirtoviivepäiviä oli koko vuonna 188, kun edellisenä vuonna niitä oli Kustannukset laskivat eurosta euroon. Muutoksena aikaisempaan siirtoviivekustannukset olivat Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen vastuulla. Hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa saatiin hoitotakuulain edellyttämälle tasolle. Tämä onnistui siten, että jonossa olleiden potilaiden tilanne selvitettiin ja jonosta poistettiin sinne kuulumattomat henkilöt. Myös ajanvarausprosesseja on uudistettu. Sähköisen ajanvarauksen toimintoja otettiin käyttöön. Sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille Palvelut tuottaa aiempaan tapaan Kanta-Hämeen Pelastuslaitos. Palvelutaso on sama kuin aikaisempina vuosina.

69 TILAAJA 69 Saattohoitoyksikkö Koivikko-kodin laskutuskäytäntö muuttui siten, että laskut tulevat suoraan tilaajalle, eivätkä enää kierrä sairaanhoitopiirin kautta. Koivikko-kodin kanssa tehtiin palvelusopimus, joka kattaa myös kotisaattohoitopalvelut. Hämeenlinnalaisten hoitojaksoja Koivikko-kodissa oli 79, mikä on 52 % Koivikko-kodin hoitojaksoista. Kotisaattohoidossa oli 38 potilasta. Ilveskodin tulevaisuus -työryhmän raportti hyväksyttiin lautakunnassa lokakuussa. Sen mukaisesti Ilveskodin kanssa tehtiin palvelusopimus vuodelle Raportissa todetaan, että Hämeenlinnan kaupunki tarvitsee tulevina vuosina kuntoutuslaitosjaksoja, ikäihmisten palvelutarpeen arviointijaksoja sekä lyhytaikaisia hoiva- ja intervallijaksoja. Näistä sovitaan tarkemmin palvelusopimuksessa. Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus tilataan sopimusohjausmenettelyllä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirin alijäämä kasvoi talousarviovuoden aikana, vaikka alijäämää pienennettiin kunnilta perittävällä ylimääräisellä maksulla. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille maksettiin yhteensä 67,3 M. Yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon käyntimäärä oli samalla tasolla kuin vuonna Käyntejä oli ja tarkkailupotilaita näiden lisäksi 927. Palvelukokonaisuuden talous Terveyden ja toimintakyvyn palveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Terveyden ja toim.kyvyn palv. TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn kokonaiskustannukset v Toimintakate, TP 2011 TP 2012 muutos Muutos-% Tilaaja Tuottaja/Liikelaitos Toimintakate ,7 Terveyden ja toimintakyvyn palvelut (ostopalvelut) Palvelukokonaisuuden talous Terveyden ja toimintakyvyn ostopalveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Terv. ja toim.kyvyn palv. (ost TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

70 70 TILAAJA SOSIAALISEN TUEN PALVELUT Sosiaalisen tuen palveluja ovat oman tuotannon aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, työllisyyspalvelut ja maahanmuuttajapalvelut. Ulkopuolelta ostetaan pienimuotoisesti järjestöjen erilaisia sosiaali- ja työllisyyspalveluja. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupungin toimintakyvyn edistämisen palvelut Toimeentulotuen hakemusmäärä kasvoi 4 % ja perustoimeentulotuen euromäärä 10 % edellisestä vuodesta. Toteuma oli 7 milj. euroa. Toteumaa nosti erityisesti vuoden alussa tapahtunut toimeentulotuen perusosien huomattava tasokorotus. Valtionkorvauksen kautta saadaan takaisin puolet perustoimeentulotuen nettomäärästä. Toimeentulotukiin varatut määrärahat olivat riittävät. Ehkäisevää toimeentulotukea kuormitti erityisesti vuokrarästien selvittelyn suuri määrä, mihin vastattiin tarkemmalla seurannalla sekä neuvottelulla Hämeenlinnan Asuntojen kanssa ennalta ehkäisevien toimenpiteiden lisäämisestä yhteistyönä. Toimeentulotuen etuuskäsittelyn palvelutakuu toteutui edellisvuotta heikommin. Noin kolmasosana päivistä käsittelyaika on ollut 8 9 päivää, kun palvelutakuu on 7 työpäivää. Aikuissosiaalityössä Kastellin neuvonta- ja palveluohjaus uusille asiakkaille ja nopea tilanneselvittely ilman ajanvarausta on osoittautunut erittäin toimivaksi palveluksi ja osaksi aikuissosiaalityön palveluketjua. Palvelujen tuotteistus, siihen liittyvät alkukartoitukset, palvelusuunnitelmat ja työvälineiden kehittäminen, monialainen asiakasyhteistyö muun muassa lastensuojelun, henkisen hyvinvoinnin palvelujen ja työvoimapalvelujen kanssa, sosiaalityöntekijöiden aluevastuu sekä etuuskäsittelyn ja sosiaalityöntekijöiden välinen tiimityö ovat olleet keskeistä onnistumista palvelujen kehittämisessä ja niiden jäsentymisessä. Edellisvuosien tapaan toteutuneita palveluja ovat olleet talous- ja velkaneuvonta ja sosiaalinen luototus. Lähiökeskusten toiminnan koordinointi siirtyi kaupungilta Kotilähiö ry:lle elokuun alussa. Aikuissosiaalityössä isäntäkuntamallinen Kanta-Hämeen sosiaalipäivystyksen toiminta käynnistyi helmikuussa toimintakyvyn edistämisen palveluissa. Pätevän henkilöstön saaminen toteutui kokonaisuudessaan vasta elokuussa. Sosiaalipäivystys toimii iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä ja yhteydenotot tapahtuvat Hätäkeskuksen kautta. Palvelu kohdentui kaikille ikäryhmille akuuttien sosiaalityön tarpeiden osalta. Toimintaa ohjasi kuntien edustajista muodostuva ohjausryhmä. Hoidettujen asiakastilanteiden määrä oli hoidettua hälytystilannetta. Niistä valtaosa kohdistui erilaisiin lasten, nuorten ja perheiden akuutteihin tilanteisiin. Maahanmuuttajatyössä tavoitteena ollut kuntakorvausten ja maahanmuuttopalveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrän hallinta toteutui vastaanottamalla vain 6 kiintiöpakolaista. Uusien asiakkaiden määrä oli kuitenkin 55 (2011: 72) ja heistä suurimman ryhmän muodostivat turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneet henkilöt, jotka muuttivat kuntaan oma-aloitteisesti. Monikulttuurityössä Kotouttamislain mukaan kuntien vastuulla oleva alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta aloitettiin Maahanmuuttoinfo 1 -hankkeen jälkeen Kastellissa 60 %:n työpanoksella toukokuun alusta alkaen. Maahanmuuttoinfo 2 -hanke jatkoi edelleen omakielisen asiakasopastuksen, sähköisen neuvontamateriaalin ja asiakasopastuksen kehittämistä. Hämeenlinnassa työttömyysaste, työttömien työnhakijoiden, pitkäaikaistyöttömien, alle 25-vuotiaiden ja yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden määrät nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Keskiarvo vuonna 2011 oli 511 henkilöä/kk ja vuonna 2012 ka. 501 henkilöä/kk. Kunnan työmarkkinatukea maksettiin 2 milj. eli 22 % edellisvuotta enemmän. Liian optimisten talousarviovaraus ylitettiin reilusti. Määrärahaan haettiin ja saatiin ylitysoikeus (Kv ). Työmarkkinatuen ylitys aiheutui ennen kaikkea työmarkkinatuen tason nostamisesta vuoden alussa. Palkkatukeen varattu rahoitus, toteuma ja palkkatukipäivien määrä olivat edellisvuotta pienempiä. Kaupungin oman kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien määrä yli kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Alkusyksystä aloitettiin Kuntoon-toiminta, jonka tavoitteena on omien ryhmätoimintaan perustuvien paikkojen lisääminen, missä onnistuttiin pääsemään hyvään alkuun. Kuntoon-toiminnan myötä saatiin avattua uudet asiakastuvat Harakkamäkeen ja Kettumäkeen. Myös yksittäisiä uusia kaupungin omia yksittäisiä kuntouttavan paikkoja saatiin lisättyä. Työllisyyspalveluissa oli käytössä myös nuorten työseteli ja palkkatuen kuntalisä. Ulkopuoliset ostopalvelut ja muut toiminnot Tilausalueelta ostettiin aikuissosiaalityön palveluina sosiaalista isännöintiä Ydin-Hämeen alueelle sekä uutena palveluna Kalvola Renko-alueelle. Kanta-Hämeen perhetyön tuottamaa Rikosuhripäivystyksen palvelua ostettiin edellisvuosien tapaan ja palvelu kohdentui kaikille tarvitseville kuntalaisille. Hämeenlinnan Setlementti tuotti monikulttuurisuustyön järjestötoimintaa muun muassa Kaarisilta-keskuksen kautta.

71 TILAAJA 71 Kuntouttavan työtoiminnan ostaminen välityömarkkinatoimijoilta ja kansalaisjärjestöiltä onnistui erittäin hyvin. Keskeisimmät tuottajat olivat Hämeen Mokia ry, Työvalmennussäätiö Luotsi, Hämeen Sininauha, Hämeen Työsilta HäTy ry, Hämeenlinnan Setlementti ry ja Kotilähiö ry. Tuotettujen läsnäolopäivien määrä ( pv) oli 34 % edellisvuotta enemmän. Työvalmennussäätiö Luotsilta ostettiin myös palkkatukityöllistämistä, työharjoittelu- ja työelämävalmennusta sekä työllisyyspalveluja Lammin pajalla. Hämeenlinnan 4H-yhdistys tuotti työpajatoimintaa nuorille ostopalveluna. Hämeenlinnan seudun Työn Paikka on pitkäaikaistyöttömien kuntapilotti vuosille ja se hyväksyttiin Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusohjelman mukaiseksi kokeiluhankkeeksi. Hämeenlinna toimii hankkeen hallinnoijakuntana ja hanke sijoittui suoraan tilaajatyön alaisuuteen. Henkilöstörekrytointi käynnistyi loppuvuodesta. Työllisyystyöryhmän koordinointitehtävää vahvistettiin vuoden aikana. Osallisena Suomessa Arttu -hanke on onnistunut tuomaan näkyvyyttä, uusia kokeilutoimintoja, työvälineitä ja verkostollista yhteistyötä maahanmuuttajien nopean työllistymisen edistämiseen. Erityisesti työnhakuklubi-toiminnan kysyntä Kastellissa ylitti ennakko-odotukset. Sosiaaliasiamiestoimintaa tuotti edelleen Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Kaikkia sosiaalipalveluja koskevien yhteydenottojen määrä oli 187 kpl (206) eli määrä aleni edelleen. Toimeentulotukea koskevien yhteydenottoja näistä oli 68 kpl (70). Yksilöjaostossa käsiteltiin vuoden aikana 75 (93) ensiasteen muutoksenhakua. Näistä koski toimeentulotukea 65 kpl (73) ja vammaispalvelua 8 kpl (20). Lautakunnan alaisuudessa valmistui Hämeenlinnan kaupungin Monikulttuurisuusohjelma vuosille sekä Hämeenlinnan seudun lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma. Sosiaalihuollon valmiussuunnittelu jatkui kaupungin yleisen valmiussuunnitelman rinnalla. Palvelukokonaisuuden talous Sosiaalisen tuen palveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Sosiaalisen tuen palvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintatuottojen kasvu syntyi perustoimeentulotuen valtionkorvauksesta ja pakolaisista aiheutuvista valtionkorvauksista. Toimintakuluja nosti palvelutuotannossa olevan työmarkkinatuen kuntaosuutta koskeva lisäosto. Vuonna 2011 päihdehuolto sisältyi sosiaalisen tuen palveluihin. Vuonna 2012 se on osa henkisen hyvinvoinnin palveluja. Sosiaalisen tuen palveluiden kokonaiskustannukset v Sosiaalisen tuen palvelut Toimintakate, TP 2011 TP 2012 muutos Muutos-% Tilaaja Tuottaja Toimintakate ,0 VAMMAISPALVELUT Palvelukokonaisuuden kuvaus ja olennaiset tapahtumat toiminnassa Vammaispalvelut koostuvat vammaisille ja kehitysvammaisille henkilöille suunnatuista vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisista palveluista. Vammaispalveluihin kuuluvat vammaisten sosiaalityö, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut, vaikeavammaisten päivä- ja työtoi-

72 72 TILAAJA minta, kehitysvammaisten avopalvelut, kehitysvammaisten asumispalvelut, kehitysvammaisten perhe- ja tilapäishoito sekä vammaisten henkilöiden kuntoutuksen tuki- ja kriisijaksot kuntoutus- tai tukiyksiköissä. Vammaispalvelujen viranomaistyö siirtyi tilaajalle vuoden 2012 alussa, jonka seurauksena vammaispalvelujen asiakasohjausyksikkö aloitti toimintansa Kastellin tiloissa Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärä ei ole suhteessa lisääntynyt, mutta palvelujen kysynnässä on tapahtunut kasvua. Kehitysvammaiset henkilöt muuttavat aikaisempaa nuorempina pois kotona ja tarvitsevat erilaisia asumispalveluja ja asumiseen liittyviä muita palveluja. Myös aikuisia vammaisia hoitavien ikääntyminen ja huolenpitokyvyn heikkeneminen edellyttää vaihtoehtoisia asumispalveluja ja kohdennettuja tukipalveluja. Väestön ikääntyminen ja iän myötä tulevat sairaudet aiheuttavat palvelutarpeen kasvua mm. vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa sekä asunnon muutostöissä. Lisäksi jo vammaispalveluja saavat henkilöt pysyvät vammaispalvelujen piirissä myös ikääntyessään. Erilaiset rajapinnat ja yleispalvelujen toimimattomuus aiheuttavat paineita vammaispalveluille. Vammaispalvelujen tulisi aina olla viimesijaista, silloin kun yleinen palvelujärjestelmä ei tarjoa sopiva ja tarvittavia palvelua. Palvelujen piiriin on mm. tullut erilaisia psykiatrisesti oirehtivia lapsia perheineen. He tarvitsevat usein mm. omaishoidon tukea ja tilapäishoitoa. Suurimmat kustannukset vammaispalveluissa muodostuvat asumispalveluista ja erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluista. Vammaisten henkilöiden tulisi voida asua tavallisissa asunnoissa, joihin järjestetään tarvittava tuki. Vammaispalvelujen tavoitteena on järjestää tarpeenmukaiset palvelut mutta mahdollisimman kevyin rakentein. Tärkeää onkin mahdollisimman tarkoin tehty palvelutarpeen arviointi, jotta asiakkaan tarpeet ja hänelle järjestettävät palvelut kohtaavat juuri oikein. Palvelujen keventäminen ei onnistu kuitenkaan hetkessä, kun vastassa ovat erilaiset pelot ja asenteet sekä erittäin vahva laitoshoidollinen ja ylihoitamisen hoivakulttuuri. Etevan laitospurku on saatu päätökseen, ja asukkaat on sijoitettu asumispalveluyksiköihin. Asumispalveluissa oleville asiakkaiden palvelutarpeet on käyty läpi palvelusuunnitelmissa, jotta asiakkaiden tarpeiden ja heille tarjottujen palvelujen suhde olisi mahdollisimman optimaalinen. Asiakkaita pyritään sijoittamaan mahdollisimman kevyiden palveluiden piiriin. Laitos- ja kriisijaksojen käyttöä on harkittu erittäin tarkkaan. Pääperiaatteena on ollut, että asiakkaat saataisiin hoidettua avohoidossa aina kun se on mahdollista. Aina ei kriisija tutkimusjaksoja voida välttää asiakkaiden vaikeahoitoisuuden takia. Tilapäiseen perhehoitoon lisättiin panostusta toimintavuoden aikana. Erityisesti lasten ja nuorten tilapäishoidon tarve on kasvava. Tilapäishoito voi estää kalliita lasten sijoituksia. Tilapäishoito ostetaan pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta. Vammaispalveluissa tehtiin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen ja vammaisten henkilöiden kotiin annettavien palvelujen kilpailutukset. Kilpailussa hyväksyttyjen toimijoiden kanssa solmittiin puitesopimukset. Kilpailutuksista aiheutui 3 hankintaoikaisua, jotka eivät johtaneet päätösten muuttamiseen. Virvelinrannan resurssikeskuskonseptin suunnittelu ja kehittäminen jatkui vuonna Virvelinrannasta muodostetaan mm. uudenlainen oppimisympäristö ja toiminnassa ovat tiiviisti mukana alueen oppilaitokset. Virvelinranta sai hankerahoitusta kehittämiseen. Hämeenlinnan kaupungille myönnettiin EAKR-rahoitusta vuosille Pumppu-hankkeeseen. Hämeenlinnan kaupungin tavoitteet hankkeessa ovat käyttäjälähtöiset palvelukonseptit, käyttäjälähtöinen osaamisen kehittäminen, käyttäjälähtöinen kansalaistoiminta ja käyttäjälähtöinen paikallinen vammaispolitiikka sekä käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu- ja innovaatiotoiminta. Hämeenlinnan kaupungin omarahoitusosuus on euroa. Vammaisneuvoston kokouksia on pidetty vuoden 2012 aikana neljä. Neuvoston toiminta on organisoitu työryhmille. Vammaisfoorumi järjestettiin marraskuussa Foorumin teemana oli avun saaminen yllättävissä tilanteissa. Tilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä. Vammaisneuvoston toiminnasta on valmistunut oma toimintakertomus vuodelta Vammaispalveluissa palvelut toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan yksilöjaostossa käsiteltiin 8 vammaispalvelua koskevaa oikaisupyyntöä. Hallintooikeuden ratkaisuja oli 4 kpl vuodelle Kokonaisuutena edellä mainitut reklamaatiot ovat pysyneet ennallaan vuoteen 2011 verrattuna.

73 TILAAJA 73 Sosiaaliasiamiestoimintaa tuotti edelleen Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Kaikkia sosiaalipalveluja koskevien yhteydenottojen määrä oli 187 kpl (ed. vuonna 206 kpl) eli määrä aleni edelleen. Vammaispalveluja koskevia yhteydenottoja näistä oli 22 kpl (ed. vuonna 20). Vammaispalveluissa on toteutettu asiakaspalvelukysely. Sen mukaan suurimmat haasteet ovat kuulluksi tulemisessa, asiantuntijuudessa, palvelujen hyödyllisyydessä ja asiakkaiden asioiden riittävän tehokkaassa käsittelyssä. Toisaalta taas Hämeenlinnan kaupungin asukaskyselyssä henkilöstön ammattitaito ja motivoituneisuus koettiin hyvinä. Vammaispalveluissa koetettiin panostaa erityisesti kyselyjen heikoimmin menestyneisiin kohtiin. Yksityisten vammaispalveluyksiköiden valvonta on painottunut vuonna 2012 uusien yksiköiden tarkastuksiin sekä vanhojen yksiköiden reklamaatioiden selvittelyyn. Palvelutilauksen toteutuminen Tunnusluvut (mittarit ja suoritteet) TP 2012 TP 2011 Vammaisten sosiaalityö VPL:n mukaisten päätösten lkm Vaikeavammaisten kuljetuspalveluasiakkaiden Asunnon muutostöiden päätösten lukumäärä Kuljetuspalvelumatkojen määrä Omaishoidon tukea saavien lukumäärä Henkilökohtaisen avun asiakkaat Vammaisten päivätoimintakeskus Palvelukapasiteetti paikkoina 50/päivä 50/päivä Päivätoimintakeskuspäivien lkm/kk/ka Kehitysvammaisten avopalvelut Kehitysvammaisten avohuollon asiakkaiden lkm Kehitysvammaisten asuntolat Oman palveluasumisen kapasiteetti paikkoina Hoitopäivien lkm/kk/ka Kehitysvammaisten perhehoito Perhehoitoon sijoitettujen asiakkaiden lkm/kk perhehoito Tilapäishoidon asiakkaat lkm perhehoito/keskiarvo/kk ostopalvelu/keskiarvo/kk yht yht. 74 (84 sisältää Ojoinen ja Saarinen)

74 74 TILAAJA Palvelukokonaisuuden talous Vammaispalveluiden toimintatuottojen ja -kulujen toteutuminen Vammaispalvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vammaispalvelujen kokonaiskustannukset v Toimintakate, TP 2011 TP 2012 muutos Muutos-% Tilaaja Tuottaja Toimintakate ,9 Suurimmat ylitykset ovat vammaisten henkilöiden asumispalveluissa. Uusia asumissijoituksia tuli kuudelle henkilölle. Tilapäishoitoa ostettiin seitsemälle uudelle henkilölle ja myös joidenkin vanhojen asiakkaiden kohdalla on jouduttu lisäämään tilapäishoitoa kotona hoitamisen tukemiseksi. Tilapäishoidon määrä vaihtelee kuukausittain. Vammaispalvelujen kuntayhtymiltä ostettujen palvelujen käyttö väheni noin eurolla. Omaishoidon asiakkaiden määrä on lisääntynyt yhdeksällä. Kuljetuspalvelujen käyttäjien määrä on lisääntynyt noin sadalla. Huomioitavaa on, että kuljetuspalveluiden käyttäjistä noin 850 (luvusta 1229) on yli 65- vuotiaita. Vammaispalveluissa oman tuotannon toimintakate ylittyi noin , mikä johtui suurimmaksi osaksi henkilöstökustannuksista. Kuntalaisten ikääntyminen ja toimintakyvyn alentuminen aiheuttaa paineita vammaispalveluille, sillä ikä ei ole este vammaispalvelujen saamiselle, vaan kyse on ihmisten perusoikeuksien toteutumisesta mm. liikkumisessa ja osallisuudessa. Vammaispalvelut ovat suurimmalta osaltaan lakisääteisiä palveluita, joiden saamiseen asiakkaalla on subjektiivinen oikeus. Lakeihin on tullut viime vuosina lisää velvoitteita, ja Suomea sitovat myös YK:n ja EU:n säädökset. Vammaiset henkilöt ja heidän omaisensa myös tuntevat oikeutensa ja osaavat vaatia heille kuuluvia palveluita. He myös valittavat päätöksistä herkemmin kuin aiemmin. Tuomioistuimen tekemät päätökset ovat vammaisten edun mukaisia tulkinnanvaraisissakin asioissa, ja nämä päätökset ohjaavat päätöksentekoa kunnissa. HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT JA PÄIHDEPALVELUT Henkisen hyvinvoinnin (ent. mielenterveyspalvelut) palvelukokonaisuuteen kuuluvat henkisen hyvinvoinnin avopalvelut, psykiatrinen päivätoiminta, mielenterveyskuntoutujien työtoiminta, asumispalvelut, sekä päiväosasto ja kuntoutuspoliklinikka. Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut sisältävät psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot sekä psykologisen jälkipuinnin. Psykiatrin palvelut saadaan Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksesta. Mielenterveyskuntoutujien työpainotteinen kuntoutus (ns. klubitalotoiminta) hankitaan potilasjärjestö Hämi ry:ltä. Päihdepalvelut muodostuvat pääosin A-klinikkasäätiöltä ostettavista palveluista, joita ovat avopalvelut (Aklinikka ja korvaushoito), katkaisuhoito, terveysneuvontapiste Living Room, ehkäisevä päihdetyö, nuorten selviämisasematyö, laitoskuntoutus ja asumispalvelut (kuntoutumisyhteisö- ja tukiasumispalvelut). Y-säätiön rakennuttama päihdeongelmaisten palveluasumisyksikön (Sotkakoti) valmistuminen siirtyi ja se valmistuu Kauratien 10-paikkaisen asuntolan toiminta lopetettiin Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen vuokrasopimuksen loppuessa. Päihdepalveluja ostettiin myös päihdealan järjestöiltä (Hämeen Sininauha ry, Hämeen Mokia) mm. vertaistukea, päiväkeskustoimintaa ja ruoka-apua.

75 TILAAJA 75 Psykiatrisen päiväosaston ja kuntoutuspoliklinikan toiminnot käynnistettiin kaupungin tuottamana palveluina alkaen. Hämeen klubitalon toiminta käynnistyi potilasjärjestö Hämi ry:n saamalla RAY:n ja kaupungin avustuksella. Toimintavuoden lopussa klubitalossa oli 130 jäsentä. Perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden toiminta vakiinnutettiin terveysasemille. Henkisen hyvinvoinnin ja päihdepalveluiden vastaanotot integroitiin kanavamalliin Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen kanavamalliprojektissa alkaen. Psykiatrisen hoitotyön ja psykiatrian konsultaatiojärjestelmään liittyen annettiin konsultaatiopalveluita eri palvelualueille. Psykiatrin konsultaatioita oli yhteensä 972. Samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien konsultaatiot aloitettiin A-klinikkatoimen ja kaupungin psykiatrin koordinoimana (ns. integroitu hoitomalli). Mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman toimeenpanoa jatkettiin eri asiantuntijatiimien kautta. Yhteispäivystyksessä ei käynnistetty selvitystä mielenterveys- ja päihdepotilaiden päivystyspalveluista ja niiden tarpeesta koska sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakennemuutokseen liittyen tehtiin useita selvityksiä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta antoi lausunnon selviämisaseman tarpeellisuudesta Kanta-Hämeessä. Alueellisen mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiaryhmän toimintaan osallistui tilaajien edustajia ja palvelutuotannon edustajia sekä päihdepalveluiden aluejohtaja A-klinikkasäätiöstäHämeenlinnan opioidiriippuvaisten korvaushoitomalli päivitettiin. Ikääntyneiden kotihoidon henkilöstön päihdeosaamista lisättiin perustasolle koulutuksen ja konsultaatiojärjestelmän avulla. Terveysneuvontapiste Living Roomin toiminta sopeutettiin vähentyneeseen resurssiin (RAY avustus loppui). Linnan Tilapalvelut -liikelaitos irtisanoi A-klinikkasäätiön vuokrasopimuksen (Living Roomin toimitilat) ja uusia tiloja ei löydetty vuoden 2012 aikana Living Roomille. Syksyllä käynnistyi laaja tilasuunnitelma, jossa on mukana myös Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja A-klinikkasäätiön toimitilat. Tilojen käytön tehostamisella tavoitellaan tuottavuutta ja synergiaetua. Palvelukokonaisuuden talous Henkisen hyvinvoinnin palveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuonna 2011 päihdehuolto sisältyi sosiaalisen tuen palveluihin. Vuonna 2012 se on osa henkisen hyvinvoinnin palveluja. Henkisen hyvinvoinnin palveluiden kokonaiskustannukset v Toimintakate, TP 2011 TP 2012 muutos Muutos-% Tilaaja Tuottaja Toimintakate ,1

76 76 TILAAJA IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA Ikäihmisten lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisvastuun lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa sekä valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten oikaisupyynnöt. Tilaajaorganisaatio valmistelee kantelu- ja valitusasioiden vastineet, jotka koskevat palveluiden järjestämistä. Ikäihmisten lautakunnalla on palveluiden järjestämisvastuu ikäihmisten palveluista, jotka jakautuvat koti- ja tukipalveluihin sekä ympärivuorokautiseen hoivaan. Lautakunnalla on omassa organisaatiossaan asiakasohjaus, palveluneuvonta sekä palvelutarpeen arviointi ja vapaaehtoistyön keskus Pysäkki. Lisäksi lautakunta vastaa järjestöyhteistyöstä. Ikäihmisten lautakunnan keskeisin tehtävä on vastata ikäihmisten palvelujen ohjauksesta, neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnista, kotihoidon palvelujen, tukipalvelujen ja ympärivuorokautisen hoivan järjestämisestä ikäihmisille. Kotihoidon järjestämisvastuu kuuluu lapsiperheiden kotipalvelua lukuun ottamatta kaikille ikäryhmille. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Toimintavuoden aikana jatkettiin rakenteellisia muutoksia ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan järjestelyissä yhteistyössä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan kanssa. Rakennemuutosta jatkettiin lautakunnan palvelusuunnitelman mukaisesti sekä siirtämällä hoivan painopistettä kotiin että hoivan siirtämistä vuodeosastoilta asianmukaisiin ja moderneihin hoivaympäristöihin. Palvelurakennetyöryhmä kokoontui säännöllisesti ja määritteli toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteutetut pitkäjänteiset toimenpiteet ja erityisesti käytössä olevin paikkojen luonnollinen aleneminen johtivat toimintavuoden aikana siihen, että alkuvuodesta 2012 Lammin sairaalasta muodostui selkeämmin odotuspaikka hoivaa tarvitseville asukkaille koko Hämeenlinnan alueelta. Vuoden toisella puoliskolla hoivapaikkojen käytön aletessa edelleen alkoi käydä ilmeiseksi, että Lammin sairaalan tarve Hämeenlinnan palvelurakenteessa päättyy ennakoitua nopeammin. Sairaalan toiminta päättyi joulukuussa Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden aikana 188, kun niitä vielä vuonna 2011 oli Ympärivuorokautisen pitkäaikaishoivan määrä oli laskevassa suunnassa läpi vuoden. Ympärivuorokautisessa hoivassa olevien kokonaismäärä päivittäin

77 Lkm TILAAJA 77 Lautakunnan päätösten perusteella valmisteltiin lisäksi Kanta-Voutilan vanhainkodin toiminnan loppumista, Keinukamarin siirtymistä oman palvelutuotannon toiminnaksi sekä Kaurialan ja Myllymäen alueiden kotihoidon siirtämiseen ulkoisen palveluntuottajan hoidettavaksi. Osana vuonna 2013 voimaan astuvan ikälain valmistelua osallistuttiin erilliseen KASTE-hankkeeseen, jossa kehittämisen kohteena oli lainsäädännön sisältämän vastuutyöntekijän toiminta sekä asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen. Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskuksen konseptia kehitettiin laajassa verkostossa. Iittalan hyvinvointikeskuksen ARA-hakemus jätettiin marraskuussa Samaan aikaan valmistui Ydin-Hämeen pitkäaikaishoivan tarveselvitys, jonka johtopäätöksenä Lammille esitettiin Iittalan konseptin mukaisen hyvinvointikeskuksen rakentamista korvaamaan vanhentunutta palvelurakennetta. Ikäihmisten palveluista tehtiin kaksitoista hallintokantelua toimintavuoden aikana, kun vuonna 2011 niitä oli seitsemän. Kantelut koskivat pääosin henkilöstömitoitusta, hoivan sisältöä tai asiakkaan kohtelua ikäihmisten palveluissa. Ikäihmisten palvelut toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Ikäihmisten lautakunnan yksilöjaostossa käsiteltiin 44 ikäihmisten palvelua tai asiakasmaksua koskevaa oikaisupyyntöä, kun niitä vuonna 2011 oli 22. Hallinto-oikeuteen valitettiin kolmesta päätöksestä. Ikäihmisten palvelujen laadusta ja valvonnasta käytiin runsaasti keskustelua myös julkisuudessa. Lautakunta on hyväksynyt asumispalvelujen valvontasuunnitelman ja sen toteutumisesta raportoidaan vuosittain lautakunnalle. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkaille ja omaisille on tehty asiakastyytyväisyyskyselyt marras-joulukuussa. Kotihoidon asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,2 (asteikko 1-5). Ympärivuorokautisen hoivan asiakastyytyväisyys oli 4,1 (asteikko 1-5). Hämeenlinna hyväksyttiin STM:n Ikälain pilotointiin, joka on osa Väli-Suomen Ikäkaste-hanketta. Teemana on Ikälain vastuuhenkilö ja ikäihmisen osallisuus. Hanke alkoi toukokuussa 2012 ja jatkuu lokakuuhun 2013 saakka. Toimintaympäristön muutos Vuodesta 2015 eteenpäin kaikki ikääntyneiden ryhmät kasvavat. Erityisesti yli 90-vuotiaiden määrän kasvu lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. Hämeenlinnan ikäryhmittäinen väestöennuste Vuosi Ikäihmisten palveluiden valtakunnallinen laatusuositus määrittelee tavoitetasot ikäihmisten palveluiden rakenteelle suhteessa väestön ikärakenteeseen. Valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että yli 75-vuotiaista % asuu kotona itsenäisesti tai tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin, % saa säännöllistä kotihoitoa, 5 6 % saa omaishoidon tukea, 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3 % on hoidossa vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla.

78 78 TILAAJA STM:n Ikähoiva-työryhmä esittää, että ympärivuorokautisen hoidon rakenteita muutetaan niin, että nykyisestä kolmella portaalla (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, terveyskeskuksen vuodeosastot) tuotettavasta ympärivuorokautisen hoidon järjestelmästä siirrytään tavoitteellisesti kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Tavoitteena on, että pitkäaikaishoidon laitospaikoista pääsääntöisesti luovutaan ja iäkkäiden ihmisten tarpeita vastaavia asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon sisältäviä palvelukonsepteja lisätään, kehitetään ja tuotetaan. Ikäihmisten lautakunta on nojautunut omassa palvelusuunnitelmassaan Ikähoiva-työryhmän tulevaisuuskuvaan. Myös Kalvolan, Lammin ja Rengon asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan tarveselvityksissä lähtökohtana olivat ikähoiva-työryhmän esitykset. Toimintavuonna 2012 lautakunta jatkoi palvelurakenteen kehittämistä valtakunnallisten linjausten suuntaan. Tavoitteiden toteutuminen Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelaman toteuttaminen. Kattava asiakaspalaute kuvaa laatua. Ikäihmisten palvelurakenne kevenee, pitkäaikaishoivapaikkojen määrä vähenee 60 paikalla vuoden 2012 aikana. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkaille ja omaisille on tehty asiakastyytyväisyyskyselyt marras-joulukuussa Asteikko 1-5, suluissa vuoden 2011 arvo. Kotihoidon asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,2 (4,2). Ympärivuorokautisen hoivan asiakastyytyväisyys oli 4,1, (4,0). Pitkäaikaishoivapaikkoja oli käytössä 785 paikkaa ( oli 817 paikkaa), joista 696 paikkaa oli yli 75-vuotiaiden käytössä. Vähennystä 32 paikkaa. Tavoite on toteutunut osittain. Palvelurakenne (suluissa ikäihmisten laatusuositus). Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista oli 89,2 % (91 92 %). Kotihoidon piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista oli 13,8 % (13 14 %). Pitkäaikaishoivassa olevien %-osuus yli 75-vuotiaista oli 10,8 % (8 9 %). Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista oli 3,9% (5 6 %). Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut. Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset. Rakennemuutoksen onnistuminen. Kotihoidon palvelu tehostuu. Nykyisellä resurssilla saadaan enemmän asiakkaan palvelua. Iklan toimintakate kasvoi 3,4 %. Kotihoidon asiakasmäärissä ja asiakkaan luona vietetyn kokonaisajan määrässä on pientä kasvua (n. 1,5 %), mikä on tuotettu samalla resurssilla kuin vuonna Kotihoidon vaikuttavuus näkyy ympärivuorokautisen pitkäaikaishoivan vähenemisenä.

79 TILAAJA 79 Lautakunnan talous Ikäihmisten lautakunta 1000 (tuloslaskelma) Ikäihmisten lautakunta 1000 TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Oman palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Ikäihmisten lautakunnan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta Ikäihmisten lautakunta TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Ikäihmisten lautakunta Oma tuotanto Ikäihmisten koti- ja asumispalv Ikäihmisten pitkäaikaishoiva Oma tuotanto yhteensä Muu toiminta Ikäihmisten koti- ja asumispalv Ikäihmisten pitkäaikaishoiva Muu toiminta yhteensä Ikäihmisten lautakunta yhteensä Ikäihmisten lautakunnan (toimielin) toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Ikäihmisten lautakunta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

80 80 TILAAJA Tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TP 2012 Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 2009 tasosta (TP 2009 on nollataso) 3,6 6,2 3,5 Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin Ikäihmisten lautakunnan tilausbudjetin toimintatuotot olivat 13,219 M ja toteutuma oli 13,576 M. Toimintatuotot ylittyivät 356 M. Asiakasmaksuja kertyi arvioitua enemmän pitkäaikaishoivassa, koska asiakkaiden määrä oli suunniteltua suurempi Ikäihmisten lautakunnan tilausbudjetin toimintakulut olivat 56,456 M. Toteutuma oli 58,661 M. Toimintakulut ylittyivät 2,114 M. Ylitykseen johtuivat valtaosin tehostetun palveluasumisen ostojen määrästä. Toimintakate ylittyi 1,758 M. Kaupunginvaltuusto myönsi ikäihmisten lautakunnalle bruttomenoihin 1,777 M :n ylitysoikeuden ja totesi tulojen olevan 0,373 M suuremmat, jotka eivät sisälly määrärahaan. Toimintakatteen ylitys oli 1,404 M. Sekä tuottojen että kulujen ylitykset olivat suuremmat kuin ylitysoikeus. Toimintakulujen ylitysoikeus ei siis riittänyt. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Lautakuntien ja tilaajayksikön sisäisen valvonnan peruskysymyksenä on se, miten varmistutaan riittävästi siitä, että palveluihin käytettävälle rahalle saadaan riittävä määrällinen ja laadukas vastine (palvelut) ja vaikuttavuus (maksimaalinen hyvinvointihyöty) sopimusohjausympäristössä. Lisäksi palveluiden tulee olla lainsäädännön ja kaupungin strategian mukaisia. Vuosi 2012 oli Hämeenlinnan kaupungin neljäs vuosi sopimusohjauksellisessa toimintaympäristössä. Palvelutilausten seurantatieto, palveluiden asiakaslaatu, seurantaindikaattorit sekä koottu valvontainformaatio ovat kehittyneet valtuustokauden aikana. Kyseisistä asioista saadaan kokonaisuutena laadukasta ohjausinformaatiota, mutta kehityspisteitä on edelleen, jotta sisäisen valvonnan luotettavuus on mahdollisimman laadukasta. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat edellyttävät edelleen asiakasohjausprosessin kehittämistä, jotta yksittäisten asiakkaiden tasolla onnistutaan vastaamaan entistä tarkemmin ja räätälöidymmin asiakkaiden tarpeisiin. IKÄIHMISTEN KOTI- JA ASUMISPALVELUT JA PITKÄAIKAISHOIVA Toiminnan kuvaus Koti- ja asumispalvelujen kokonaisuus koostuu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta, gerontologisesta sosiaalityöstä, omaishoidosta, erilaisista tukipalveluista, päivätoiminnoista sekä palveluasumisesta. Toiminnan tavoitteena on ikäihmisten kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja myös viikonloppuisin. Kotihoidon kriteerien avulla palveluja kohdennetaan niille henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. Kotihoito hankittiin pääosin kaupungin omalta palvelutuotannolta. Ostopalveluina hankittiin lisäksi muistihäiriöisten ja sotainvalidien kotihoitoa, Sisälähetyksen ja Kössi-säätiön palvelutaloissa toteutettua kotihoitoa. Kaupunki tuki veteraanien kotona asumista, julkisen liikenteen lippujen, ilmaisen pysäköinnin ja uintimahdollisuuden avulla. Veteraanijärjestöt vastasivat valtaosin tuen jakamisesta. Lisäksi kaupungilla oli käytettävissä valtion erillisrahoitus ( euroa) veteraanien kotona asumisen tukemiseen. Tukipalvelut koostuvat ateria-, kuljetus- sekä turvapalveluista. Kotiateriapalvelua myönnetään asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene valmistamaan aterioita tai riittävän ja monipuolisen ravinnon saaminen uhkaa vaarantua. Vuoden 2012 alusta alkaen kotiin vietävät ateriat toimitettiin kylmäpakattuina koko Hämeenlinnan alueella. Ikäihmisten päivätoiminta painottui kiinteisiin päivätoimintaryhmiin, joilla tuettiin ikäihmisen kotona asumista ja omaishoitajan jaksamista. Kiinteitä päivätoimintaryhmiä oli kaupungin omana toimintana Lammilla, Hauholla, Kalvolassa ja Voutilakeskuksessa sekä ostopalveluna Sisälähetyksessä ja Päivärinteessä. Kaupungin

81 TILAAJA 81 järjestämät avoimet päivätoiminnat korvattiin toimintavuoden aikana järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden järjestämällä kumppanuustoiminnalla Rengossa, Voutilakeskuksessa ja Keinusaaressa. Omaishoidon tukea myönnettiin palkkiona ja/tai palveluina hoivaa tarvitsevan kuntalaisen kotona tapahtuvan hoidon toteuttamiseen. Lautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen saamisen kriteerit ja tukea myönnetään kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Omaishoidontuen määräraha oli euroa suurempi vuonna 2012 kuin vuonna Omaishoidon tuen määräraha ylittyi n eurolla. Vapaaehtoiskeskus Pysäkki koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja sen rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Vapaaehtoistoiminnan koordinointia, järjestöyhteistyötä ja yritysyhteistyötä on vahvistettu yhden palveluohjaajan vakanssilla. Toimintamuotoina mm. ystävätoiminta, akuuttipalvelu, laitostoiminta, käsityöpiirit, hartaudet, jumppa- ja seurapeliryhmät, ohjelmatoiminta ym. Ystävä- ja ulkoilutoiminnan painopisteenä olivat kodeissa asuvat ikäihmiset. Tehostettu (ympärivuorokautinen) palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka eivät enää tehostettujenkaan palvelujen turvin selviydy kotihoidossa. Lautakunta on vahvistanut pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit kesäkuussa Tehostetun (ympärivuorokautisen) palveluasumisen paikkoja oli joulukuussa yhteensä noin 500, joista noin 85 % on hankittu yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluseteli on ollut käytössä tehostetun palveluasumisen hankintaan. Vanhainkotiyksikössä toteutettava pitkäaikaishoiva on ympärivuorokautista laitoshoitoa ja hoivaa asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakykynsä vuoksi kykene enää asumaan omassa kodissaan tai palveluasunnossa kotihoidon ja tukipalvelujen turvin. Vanhainkotiyksiköissä toteutettava lyhytaikaishoito on tilapäistä laitoshoitoa ja hoivaa, jolla voidaan edistää asiakkaiden kotona asumista ja lähiomaisen jaksamista. Tilapäistä laitoshoitoa tarjotaan joko säännöllisesti toteutettavina hoitojaksoina, jotka vuorottelevat kotona asumisen kanssa tai kertaluonteisena akuuttina hoitojaksona. Vanhainkotipaikkoja oli vuoden lopussa yhteensä 311, joista 32 oli lyhytaikaiskäytössä. Vanhainkotihoivaa toteutetaan seitsemässä kunnallisessa vanhainkotiyksikössä ja yhdessä ostopalveluyksikössä (Sisälähetys). Olennaiset tapahtumat toiminnassa/ Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikäihmisten palveluiden valtakunnallinen laatusuositus määrittelee tavoitetasot ikäihmisten palveluiden rakenteelle suhteessa väestön ikärakenteeseen. Laatusuositukseen verrattuna Hämeenlinnalla on varsin paljon ikäihmisiä ympärivuorokautisten asumispalveluiden ja laitoshoidon piirissä. Tavoitteena on jatkaa käynnistettyä palvelurakenteen muutosta siten, että vuonna 2015 Hämeenlinnan ikäihmisten palvelurakenne vastaa ikäihmisten laatusuositusta. Pitkäaikaishoivan paikkojen vähentäminen on toteutettu vuonna 2012 vähentämällä terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoivaa. Lammin 35-paikkainen sairaalaosasto lakkautettiin joulukuussa Pitkäaikaispaikkoja on muutettu vuoden aikana lyhytaikaispaikoiksi 10 kpl. Palvelurakenteen muutos edellyttää painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin, kotiin vietäviin itsenäistä asumista tukeviin palveluihin, tukipalveluihin sekä panostamiseen toimiviin asumisympäristöihin. Yleistavoitteena on se, että ikääntyneiden olisi mahdollista asua turvallisesti kotona pitempään kuin aikaisemmin. Keskeiset muutokset: - Palvelujen hankinnoissa painotettiin toimintakyvyn vahvistamista erilaisin kuntoutuksen keinoin. Kaupungin saamia ikäihmisille suunnattuja perintövaroja kohdennettiin arjen toimintakyvyn vahvistamiseen. Mm. Renkoon perustettiin avoin kuntosali vanhainkodin tiloihin. - Kaupungin järjestämät avoimet päivätoiminnat korvattiin toimintavuoden aikana järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden järjestämällä kumppanuustoiminnalla Rengossa, Voutilakeskuksessa ja Keinusaaressa. - Vapaaehtoiskeskus Pysäkille haettiin sisäilmaongelmien vuoksi uusia vaihtoehtoisia tiloja yhteistyössä seurakunnan kanssa. Selvitystyö järjestötalon/kumppanuustalon perustamisesta jatkuu. - Asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien kehittäminen oli yksi valvonnan painopistealue. Efficaasiakastietojärjestelmään hankittiin käytännön toteutusta helpottava lomake ja oma palvelutuotanto jatkoi Polkka-hankkeessa käynnistettyä omaisyhteistyön mallia laajentaen sitä kaikkiin ympärivuorokautisiin yksiköihin. - Lautakunta hyväksyi asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman.

82 82 TILAAJA - Kotiateriapalvelujen uudistusta jatkettiin vuoden 2012 alusta koko Hämeenlinnan alueella siten, että siirryttiin kylmäpakattuihin aterioihin ja asiakkaiden valinnanvapaus eri ateriavaihtoehtojen välillä lisääntyi. Valtaosa kotiateriapalvelua käyttävistä asiakkaista käytti valinnan mahdollisuutta. - Kotihoidon hankinta Myllymäen ja Kaurialan alueella on toteutettu. Tarjouksia tuli 12 ja palveluntuottajaksi on valittu Esperi Care Oy, joka aloittaa palvelujen tuottamisen alkaen. Tehostetun palveluasumisen puitesopimuksiin perustuva hankinta on toteutettu ja uudet sopimukset tulevat voimaan alkaen. Molemmissa hankinnoissa on käytetty Innovatiiviset palvelukonseptit -hankkeessa luotua hankintatapaa, jossa pyritään tilauksessa huomioimaan palvelun vaikuttavuus ja hankinta sisältää palvelun tuotoksen arvioinnin sekä siihen liitetyn bonus-sanktiojärjestelmän. - Lautakunta teki päätöksen, että Kanta-Voutilan vanhainkotitoiminta päättyy alkaen - Keinukamarin palvelutalosta ja Keinusaaren alueesta muodostetaan palvelualue ja hyvinvointikeskus. Hyvinvointikeskuksen palvelujen kehittämisestä vastaa kaupungin oma palvelutuotanto alkaen. Attendo Oy:n ja kaupungin välinen ympärivuorokautisen hoivan sopimus päättyy Teknologisten palvelujen ja tuotevalikoiman lisäys jäi varsin vähäiseksi. Kotihoidon asiakkailla oli joitakin turvallisuuteen liittyviä laitteita kokeilussa. Erityisesti muistisairaille soveltuvien apuvälineiden valikoima on vielä vähäistä ja tuotteet ovat kehittämisasteella mm. paikantavuusominaisuus, laitteiden koko ja akkujen kesto. - Lautakunta päätti käyttää turvapalvelujen hankinnan optiovuoden ja sopimusta jatkettiin saakka. - Kalvolan hyvinvointikeskuksen hankevaiheen suunnittelu valmistui ja Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö jätti marraskuussa Araan rahoitushakemuksen. - Lautakunta hyväksyi marraskuussa Ydin-Hämeen pitkäaikaishoivan tarveselvityksen. Palvelutilauksen toteutuminen Tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TP 2012 Siirtoviivepäivien määrä Pitkäaikaishoivapaikkojen määrä ikäihmisten hoivayksiköissä Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista 87,6 % 89,2 % 89,2 % Kotihoidon piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista 11,8 % 13,6 % *) 13,8 % Pitkäaikaishoivassa olevien %-osuus yli 75 vuotiaista 12,4 % 10,8 % 10,8 % Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista 3,1 % 3,5 % 3,9 % *) korjattu tieto Palvelukokonaisuuden talous Koti- ja asumispalveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Ikäihm. koti- ja asumispalv. TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ikäihmisten pitkäaikaishoivan toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Ikäihmisten vanhainkotihoiva TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

83 TILAAJA 83 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Yhdyskuntalautakunta vastaa maaomaisuuden kehittämisestä, yleis- ja asemakaavoituksesta sekä kaupunkiympäristön suunnittelusta. Lisäksi lautakunnalle kuuluvat liikenteen hallinta ja joukkoliikennetehtävät, maanrakennus, luontopalvelut ja kunnossapito. Seudullisesta joukkoliikenteestä vastaa yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Suunnittelupalveluista osa tuotettiin omassa maankäytön suunnitteluyksikössä ja osa ostettiin ulkopuolisilta asiantuntijatoimistoilta. Maanrakennukseen liittyvät tehtävät tilattiin pääosin yhdyskuntarakenteen palvelualueelta. Lisäksi oman tuotannon rinnalla on monia, hankekohtaisesti kilpailutettuja yksityisiä yrityksiä. Kunnossapidon ja luontopalvelujen osalta tuotannon painopiste on omalla tuotannolla, mutta myös näillä sektoreilla on ollut yksityisiä palveluntuottajia yhteistyökumppaneina. Vesi- ja viemäriasioissa yhteistyökumppanina oli Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Yhdyskuntarakenteen palvelualueelta lautakunta tilasi valmista kaupunkiympäristöä, mikä merkitsee yleisten alueiden, katujen ja muiden liikennealueiden, infrastruktuurin ja viherympäristön rakentamista ja kunnossapitoa. Rakentaminen määriteltiin erillisessä investointiohjelmassa, joka laaditaan tavoitteellisena valtuustokaudelle ja vuosittaisessa palvelusopimuksessa tarkentaen. Lisäksi lautakunta vastasi kaupungin osuudesta Länsireuna-hankkeessa (moottoritien kattaminen). Joukkoliikennepalvelut ostettiin ulkopuolisilta tuottajilta. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Vuoden 2012 alussa toteutui iso organisaatiomuutos, jossa maankäytön ja ympäristön palvelualueen toiminnot siirrettiin osaksi tilaajan organisaatiota. Tavoitteena oli luoda aito ja toimiva jossa, että tilaajan ja tuottajan tehtävät eriytyivät selkeästi ja päällekkäiset toimet karsiutuivat. Vuoden aikana valmisteltiin myös muutos kunnallisteknisen suunnittelun siirtämisestä tilaajalle, mikä toteutui alkaen. Vuoden 2012 loppupuolella valmisteltiin yhdessä yhdyskuntarakenteen tuotannon kanssa maanrakennuksen liikelaitoksen perustamista. Organisaatiomuutoksen onnistumiseksi vietiin läpi kehitystyö, jossa määriteltiin koko kaupunkiympäristön prosessin kulku alkaen maanhankinnasta ja päätyen kaavoituksen ja muun suunnittelun kautta toteutukseen sekä ylläpitoon. Prosessinäkökulma otettiin myös pohjaksi, kun luotiin uuden yksikön toiminnalle periaatteet. Vuoden aikana valmisteltiin yhteinen strateginen linjaus yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen toimintaa ohjaamaan. Asiakirja sai nimekseen Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset. Asiakirja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa Asiakirja sisältää maankäytön suunnittelun periaatteet sekä maapolitiikan, julkisen palveluverkon ja elinkeinoalueiden linjaukset. Sitä on tarkoitus täydentää vuonna 2013 maanrakennuksen ja ympäristöasioiden keskeisillä periaatteilla. Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset on asiakirja, joka on tarkoitus uusia valtuustokausittain ja joka ohjaa vuosittaisia ohjelmia, suunnitelmia ja palvelusopimuksia. Asiakirjan on tarkoitus sisältää sekä yhdyskunta- että ympäristö- ja rakennuslautakunnan alaisen toiminnan määrittelyä. Henkilöstöresursseja vahvistettiin maankäytön suunnittelussa täyttämällä kaksi avoinna ollutta vakanssia. Yksikön henkilöstömäärä jäi kuitenkin edelleen pienemmäksi kuin ennen kuntaliitosta. Resurssien vähäisyys on heijastunut tuotettuihin kaavoihin ja aiheutti vuonna 2012 tilanteen, jossa uudeksi asuntoalueeksi suunniteltu kaava-alue jäi valituksen vuoksi toteuttamatta. Kaavan toteuttamatta jääminen heijastui tontinmyyntituloihin, jotka jäivät selvästi alle tavoitteen. Maankäytön suunnittelun keskeinen tehtävä olikin vuoden 2012 aikana käynnistää suuri kaavoitustyö, joka tähtää selkeän, muutaman vuoden asuntoalueiden kaavavarannon syntymiseen. Kaavoitus käynnistettiin kaupungin itäpuolella Siirissä ja Äikäälässä sekä Hauholla ja Rengon kirkonkylässä. Työ on edennyt tavoitteen mukaisesti. Resurssipula on vallinnut myös infran suunnittelussa ja rakentamisessa, mikä merkitsee riskiä koko tuotantoketjun toteuttamisessa. Infran rakentamisen ja kunnossapidon osalta painopiste oli uuden organisaation käynnistämisessä ja toisaalta uuden liikelaitoksen valmistelussa. Samanaikaisesti kehitettiin myös investointiohjelmaa, toiminnan suunnittelua ja parannettiin työkaluja entistä suuremman kustannustietoisuuden, hankkeiden ennakoitavuuden sekä taloudellisen ja ajallisen seurannan parantamiseksi. Lisäksi panostettiin tiedonhankintaan infraverkoston tilasta.

84 84 TILAAJA Isot kehityshankkeet etenivät pääosin suunnitellusti. Länsireuna-hanke eteni tavoitteiden mukaisesti. Etelärantahankkeen nimi muuttui Engelinrannaksi. Sen puitteissa tehtiin erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia koskien mm. viestintää, energiakaavaa ja innovatiivisia hankintoja sekä rahoitusmalleja. Vuoden 2012 lopussa käynnistettiin hankkeen evaluointi, jonka tarkoituksena on arvioida tehtyä työtä ja määritellä tavoitteet tulevien vuosien toiminnalle ottaen huomioon aluekehityshankkeen vaiheet ja työtavat. Toimintaympäristön muutos Kiinnostus Hämeenlinnan talousalueeseen on jatkunut melko voimakkaana eikä taloudellinen lama ole heijastunut rakentamiseen merkittävästi. Elinkeino- ja asuntotonttien kysyntä on ollut viime vuosien tasolla. Maankäytön suunnittelun merkitys on korostunut keskusteluissa seudun kehittämisestä ja kaupungin asemasta HHT-akselilla. Tavoitteiden toteutuminen Lautakunnan sitovat tavoitteet toteutuivat osittain. Tärkein tavoite eli kaupunkikehitystä ohjaava rakenneyleiskaava valmistui osana Kaupunkirakentamisen kehittämisen linjaukset -asiakirjaa. Samoin siihen sisällytettiin maapoliittiset tavoitteet. Sen sijaan yhdyskuntarakentamisen ja ympäristön kehittämisen osalta asiakirja jäi täydennettäväksi vuonna Valmistunut asiakirja kuitenkin ohjaa yksikön vuosiohjelmien sisältöä. Maanrakennusohjelman ennakoitavuuden parantaminen toteutui myös osittain, mutta siihen panostettiin täsmentämällä ja kehittämällä ohjelman sisältöä ja kustannusarvioiden laadintaa. Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen Ennakoiva kaupunkisuunnittelu. Strateginen rakenneyleiskaava valmis. Rakenneyleiskaavassa on huomioitu eri intressiryhmien tavoitteet. Rakenneyleiskaava mahdollistaa erilaiset strategiset ohjelmat ja siirtyy vuosiohjelmiin. Toiminnan strategisten linjausten ensimmäinen versio valmistui. Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset määritteli maankäytön suunnittelun ja maapolitiikan periaatteet Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen Kustannustehokkaimmalla tavalla järjestetyt palvelut. Maanrakennuksen investointiohjelman ennustettavuus paranee. Rakentamisen ajallinen ja taloudellinen seuranta järjestetty, suunnitellut hankkeet toteutuvat tavoiteajassa ja tavoitekustannuksin. Kunnallistekninen suunnittelu siirtynyt tilaajalle Rakentamisen ennustettavuus paranee vasta, kun saadaan kasvatettua suunnitteluvarantoa, syvennettyä suunnitelmien valmius- ja laatutasoa, jolloin tilaukset tarkentuvat ja tuottaja voi laskea tarjouspyyntöihin tarkan hinnan. Palvelusopimuksessa nostettu projektinhallinnan vaatimustasoa merkittävästi.

85 TILAAJA 85 Lautakunnan talous Yhdyskuntalautakunta 1000 TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Oman palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Yhdyskuntalautakunta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot yhteensä josta Yhdyskuntalautakunta ja hallinto 726 Hankekehitys 159 Pelastuspalvelut 0 Infran suunnittelu Infran rakennuttaminen ja ylläpito Maaomaisuuden hallinta Maankäytön suunnittelu Tietopalvelu Valmistus omaan käyttöön yhteensä josta Infran rakennuttaminen ja ylläpito Tietopalvelu Toimintakulut yhteensä josta Yhdyskuntalautakunta ja hallinto Hankekehitys Pelastuspalvelut Infran suunnittelu Infran rakennuttaminen ja ylläpito Maaomaisuuden hallinta Maankäytön suunnittelu Tietopalvelu

86 86 TILAAJA Yhdyskuntalautakunta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintakate josta Yhdyskuntalautakunta ja hallinto Hankekehitys Pelastuspalvelut Infran suunnittelu Infran rakennuttaminen ja ylläpito Maaomaisuuden hallinta Maankäytön suunnittelu Tietopalvelu Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin Yhdyskuntalautakunnan toimintatuotot olivat 8,920 milj. euroa. Tuottojen toteutuma ylitti tilausbudjetin eurolla. Toimintakulut olivat 21,332 milj. euroa. Kulujen toteutuma ylitti tilausbudjetin eurolla. Valmistus omaan käyttöön oli 0,3 milj. euroa. Yhdyskuntalautakunnan toimintakulujen euron ylitykseen ovat merkittävimmin johtaneet seuraavat yksitäiset tekijät, joita ei pystytty kattamaan muun toiminnan säästöillä: - Kunnossapidon euron lisäosto omalta palvelutuotannolta johtuen runsaslumisesta talvesta - Maankäytön suunnittelun palvelujen ostot olivat euroa suuremmat kuin käyttösuunnitelmassa varauduttiin. Tästä vain osa saatiin katettua ko. yksikön henkilöstömenojen säästöllä. - Länsireunan investointihankkeelle on hankittu palvelutuotannolta laskutyönä rakentamispalvelua eurolla. Määrärahavarausta tällaiseen ei ollut. Erä on oikaistu investointikohteelle Valmistus omaan käyttöön -viennillä, jonka seurauksena myös yhdyskuntalautakunnan valmistus omaan käyttöön on ollut arvioitua suurempi. - Lomapalkkajaksotus sivukuluineen oli n euroa. Metsänmyynnille oli tilausbudjetissa erillinen sitovuutta koskeva lauseke. Metsänmyyntituotot toteutuivat hieman suurempina kuin tilausbudjetissa arvioitiin. Kaupunginvaltuusto myönsi päätöksellään yhdyskuntalautakunnan kokonaismenoihin euron ylitysoikeuden. Lautakunnan tulonylitykseksi ennakoitiin euroa, joten toimintakatteen ylitysoikeudeksi jää euroa. Yhdyskuntalautakunnalle myönnetty ylitysoikeus ei aivan riittänyt. Sekä toimintakulut että toimintatuotot olivat suuremmat kuin mitä ylitysoikeuspyyntöä valmisteltaessa arvioitiin. Yhdyskuntalautakunnan kanssa samaan tilaajavastuualueeseen kuuluva ympäristö- ja rakennuslautakunta pystyi toimintavuonna alittamaan tilausbudjetin kulunsa ja ylittämään tuottonsa siten, että koko tilaajavastuualueen yhteenlasketut budjettiluvut eivät ylity ylitysoikeuspäätöstä enempää. Yhdyskuntalautakunnan alaisen toiminnan organisaatiota muutettiin vuoden 2012 alussa. Tilausbudjetti tehtiin vaiheessa, jolloin uusi organisaatiomalli ei ollut valmis. Käyttösuunnitelma tehtiin uuden organisaation mukaiselle jaottelulle. Kun tilinpäätöslukuja verrataan tilausbudjetin lukuihin eikä käyttösuunnitelmaan, eivät tässä tilanteessa talouden suunnitellut ja toteutuneet luvut kohtaa, mikä vaikeuttaa toteutumisvertailua. Poistot kaduista, teistä yms. pysyvien vastaavien hyödykkeistä kohdistettiin yhdyskuntalautakunnalle. Aikaisemmin poistot olivat yhdyskuntarakenteen palvelualueella. Poistot eivät ole määrärahaa kuluttava erä. Kohdistus tilaajalle on oikeampi kuin kohdistaminen tuotannolle, jonka omaisuudeksi kadut ja muut rakenteet eivät vuonna 2013 tapahtuvan liikelaitostamisen jälkeen jää.

87 TILAAJA 87 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan raportti on toimitettu tarkastustoimelle. Yhdyskuntalautakunta ja hallinto Yhdyskuntalautakunta kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 215 pykälää. Lisäksi lautakunta järjesti teemaseminaarit keskustan liikennesuunnitelmasta, Länsireuna-hankkeesta, HS Vesi Oy:n ja kaupungin yhteistyöstä, Eteläranta-hankkeesta sekä matkaseminaarin. Hankekehitys Eteläranta on Hämeenlinnan merkittävin aluekehityshanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kaupungin asemaa hyvänä asuinpaikkana, kehittää asumisen muotoja ja parantaa keskustan asemaa kaupunkirakenteessa. Alue tulee toimimaan myös kaupungin julkisivuna ja mahdollisuutena hyödyntää uusia menetelmiä kestävään kehitykseen perustuvan asumisen lippulaivana. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Etelärannan alueelle laadittiin konsepti, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2012 noudatettavaksi periaatteellisella tasolla kaavoituksen pohjana. Konseptin pohjalta tehtiin myös alueen tulevaisuutta hahmottava 3D-mallinnus. Muita selvityksiä olivat energiakaava, Innovatiivisuutta julkisiin palveluihin -hanke sekä linja-autoasemaa koskeva selvitys. Lisäksi laadittiin selvitys erilaisista rahastomalleista. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Eteläranta-hankkeessa keskeistä oli hankkeen markkinointi ja tunnetuksi tekeminen sekä erilaisten perusselvitysten ja suunnitelmien laadinta. Hankkeen nimi muutettiin Engelinrannaksi ja sille tehtiin viestintä- ja markkinointisuunnitelma. Koska Engelinranta on poikkeuksellisen merkittävä hanke ja aluekehityshankkeena ainutlaatuinen, vuoden 2012 lopussa käynnistettiin evaluointi, jonka tavoitteena on arvioida tehtyä työtä, suhteuttaa sitä muihin vastaaviin hankkeisiin ja määritellä jatkotyön muodot ja tavoitteet. PELASTUSPALVELUT Hämeenlinnan kaupunki tilaa pelastuspalvelut maakunnalliselta palo- ja pelastustoimelta, jonka tuotantoa ohjaa pelastuslautakunta. Kaupunginjohtaja määrittelee yhdessä muiden kunnanjohtajien kanssa tilaajan strategiset tavoitteet, joiden perusteella pelastuslautakunta hyväksyy palvelutasosuunnitelman. Hämeenlinnan osuus maakunnallisen pelastuslaitoksen kustannuksista kohdistetaan yhdyskuntalautakunnalle. Myös oman pelastustoimen ajalta aiheutuvat eläkemenot kohdistuvat lautakunnalle. INFRAN SUUNNITTELU Infran suunnittelu vastaa rakentamisen toteutussuunnittelusta. Palvelu järjestetään osin omien suunnitteluresurssien, osin ulkoisten palveluntuottajien avulla. Tehtäviin sisältyy suunnittelun lisäksi suunnittelukilpailutukset ja suunnitteluttaminen. Yksi keskeinen osa infran suunnittelun toiminnoissa on toteutusedellytysten varmistaminen. Toteutusedellytyksiä varmistetaan mm. selvittämällä maaperäasiat, rakennettavuus, maan pilaantuneisuus ja vesiolosuhteet. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Infran suunnittelu siirtyi tilaajalle kesäkuun alusta Suurin haaste oli suunnitteluvarannon tuottaminen investointeja varten ja sen avulla koko suunnittelu- ja toteutusketjun kehittäminen. Suunnittelu kohdistettiin ajankohtaisiin kaavahankkeisiin, vireillä oleviin maanrakennushankkeisiin ja seuraavan vuoden investointiohjelmien kohteisiin. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Infraomaisuuden hallinnan painpiste oli rakentamistarpeiden ja infraomaisuuden kartoitus sekä peruskorjaustarpeiden priorisointi. Investointien pitkän tähtäimen ohjelmia kehitettiin yhdessä verkosto- ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

88 88 TILAAJA Palvelutilauksen toteutuminen Infran suunnittelussa on ollut resurssivajetta, mutta keskeiset toteutettavat hankkeet on pystytty toteuttamaan. Sen sijaan ennakoivaan suunnitteluun panostaminen on alkuvaiheessa. Erityishankkeissa omaa henkilöstöresurssia täydennettiin käyttämällä apuna myös ulkopuolisia suunnittelijoita. Puitesopimusten kilpailutus jäi vuodelle Infran rakennuttaminen ja ylläpito Infran rakennuttaminen järjestää rakennetun kaupunkiympäristön uudis- ja peruskorjauksen rakentamispalvelut. Palvelut tuottaa osin kaupungin oma palvelutuotanto, osin yksityiset rakentajat. Palveluita ovat maanrakentamisen investointeihin liittyvät uudis- ja peruskorjaushankkeet. Hankkeita ovat asumisen, elinkeinojen tai palveluverkon tarpeet sekä viherrakentamisen, infran varusteiden ja rakenteiden rakentaminen tai liikenteen tarpeet. Infran ylläpito vastaa infraomaisuuden arvon säilymisestä ja hoidon ja kunnossapidon tilaamisesta sekä infran tilaan liittyvän tiedon hankinnasta ja ylläpidosta. Ylläpitoon sisältyy myös rakentamattoman luonnon hoito, joka tarkoittaa metsien ja maanviljelysalueiden hoitoa. Infran rakentamiseen ja ylläpitoon kuuluvat myös infran lupa-asiat. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Vuosi 2012 oli keskeinen ajatellen maanrakennuksen tuotantotapaa tulevaisuudessa. Päätös tuotannon siirtämisestä liikelaitokselle merkitsi yhteistä tilaajan ja tuottajan valmisteluprosessia, jossa määriteltiin tulevan vuoden tuotantotapa, yhteistyömuodot ja alustavasti maanrakennuksen puitesopimuksen tavoitteet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeinen tavoite oli suunnitelmallisuuden ja sitä kautta palveluiden järjestämisen tehokkuuden kasvattaminen. Vuonna 2012 laadittiin 5 vuoden investointiohjelma, käynnistettiin katujen ja teiden sekä kevyen liikenteen väylien kuntotutkimus sekä päivitettiin Iris-katurekisteriä kohti infraomaisuuden hallinnan työkalua. Palvelutilauksen toteutuminen Maanrakennuksen investointiohjelma toteutui pääosin tavoitteiden mukaisesti. Suurin muutosinvestointiohjelman sisällössä aiheutui Siirin kaavaan kohdistuneesta valituksesta ja siltä osin muiden korvaavien hankkeiden käynnistämisestä. Lautakunta päätti vuoden lopulla tehdä euron kunnossapitopalvelujen lisäoston omalta palvelutuotannolta. Syynä oli alkuvuoden runsaslumisuus ja kunnossapidon kalleus. MAAOMAISUUDEN HALLINTA Maapolitiikan keskeinen tehtävä on edellytysten luominen halutulle yhdyskuntarakenteelle. Tavoitteita ovat maaomaisuuden kasvattaminen kaupunkisuunnittelun tavoitteiden mukaisesti, maan hintatason pitäminen matalana ja maaomaisuuden avulla tapahtuvan keinottelun ehkäiseminen. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Maata hankittiin kaupunkirakenteen kehittämistä varten yhteensä 70,9 ha, joka kohdistui pääosin elinkeinoalueisiin Moreenin ja Kantolan alueella. Vaikka maata saatiin määrällisesti riittävästi hankittua, sen painopistettä ei riittävästi saatu ohjattua asuntoaluekaavoitukseen sopivaan maahan. Asuntotontteja luovutettiin lähes tavoitteiden mukaisesti ja aiempien vuosien tasoisesti. Sen sijaan valmistelu uusien tonttien myynnistä hankaloitui, kun Siirin alueelta luovutukseen tarkoitetut tontit jäivät kaavavalituksen vuoksi toteutumatta vuonna 2012.

89 TILAAJA 89 Maankäyttösopimukset tehtiin Hongiston ja Keinusaaren alueella. Lisäksi maakäyttösopimusneuvotteluja käytiin Linnanniemessä yksityisen maanomistajien kaavahankkeessa. Hämeenlinnan urheilupuiston vuokrasopimukset hyväksyttiin ja tehtiin uuden siirtolapuutarha-alueen sijaintipaikka-vertailu. Kaupunginhallitus hyväksyi virkistyspalstojen vuokrausperiaatteet. Geodeetti teki virkamiespäätöksiä yhteensä 189 kpl seuraavasti: osto 8 kpl, etuosto 15, vaihto 1, myynti 25, vuokrasopimusasioita 25, ao-varauksia 53, yritystonttivarauksia 7, arviointi 6, rakentamisvelvoite 12, edelleen luovutus 6, sopimus 2, tonttijako 30. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2012 osalta saavutettiin maapolitiikan, maanhankinnan ja tontinluovutuksen tavoitteet. Talous Myyntivoittoja toteutui tavoitteen mukaisesti 2,3 M. Vuokratuloja oli 2,5 M, joka ylitti tavoitteen. Maankäyttösopimustuloja oli 0,249 M, joka oli vain puolet tavoitteesta. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta, liikennesuunnittelusta sekä muusta maankäytön suunnittelusta. Lisäksi suunnitteluyksikkö osallistuu yleisesti kaupungin kehittämiseen ja laatii niihin liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä. Vuoden 2012 alusta lähtien yksikön vetäjänä on toiminut maankäytön suunnittelun tilaajapäällikkö. Yksikössä on asemakaava-arkkitehti, arkkitehti, kolme kaavasuunnittelijaa, liikennesuunnittelija, ympäristöasiantuntija ja avustavaa henkilökuntaa sekä tilapäisiä ja osa-aikaisia suunnittelijoita. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Maankäytön suunnittelu siirtyi vuoden 2012 alusta tilaajaorganisaatioon. Vuoden aikana palkattiin tehtäviin ja virkoihin uutta henkilökuntaa. Henkilöstön vaihtuvuus aiheutti niukkuutta kaavoitusresursseissa erityisesti alkuvuonna ja edelleen henkilöstömäärä on pienempi kuin ennen kuntaliitosta. Vuonna 2012 voimaan tulleissa asemakaavoissa oli maa-aluetta n. 20 ha, josta uutta asemakaava-aluetta oli n. 15 ha. Rakennusoikeutta asemakaavoissa oli noin k-m², josta täysin uutta rakennusoikeutta oli n k-m². Huomatta osa asemakaavoituksesta on siis kaavan muutoksia, jolla uudistetaan vanhentuneita kaavoja ja näin tehdään paremmin toteuttamiskelpoisia suunnitelmia. Maankäytön strategiset linjaukset valmisteltiin loppuun vuoden 2012 aikana ja ne hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa osana Kaupunkirakenteen kehittämisen linjauksia. Katumajärven itäpuolen osayleiskaavan muutos vietiin v aikana hyväksymiskäsittelyyn. Voimaan tulleista asemakaavoista merkittävimmät kaavat kerrosaloissa laskettuna olivat Moreenin yritysalueen asemakaavat. Muita merkittäviä asemakaavoja olivat Hämeenlinnan urheilupuiston asemakaava sekä asuntoaluekaavoista Hongisto ja Siiri II, josta viimeksi mainittu tuli voimaan vain osittain. Uusissa kaavoissa osoitettiin asuntokerrosalaa lähes k-m² eli rakentamismahdollisuuksia noin 1000 uudelle asukkaalle. Keinusaari II -alueen asemakaava hyväksyttiin vuoden lopulla. Vuoden 2012 käynnistettiin paljon asemakaavahankkeita. Uusia pientalokaavoja alettiin laatia Äikäälään, Eteläisiin ja Renkoon. Näistä on tulossa yhteensä noin 400 omakotitonttia. Käyttötarkoituksen muutoksia tehtiin lukuisia. Näillä mahdollistettiin täydennysrakentaminen keskustan tuntumassa mm. Rauhankatu 8:ssa ja Brahenkatu 20:ssa. Vuoden aikana vahvistui yksi ranta-asemakaava ja käynnistettiin kaksi uutta ranta-alueiden kaavoitushanketta. Joukkoliikenteessä vuosi 2012 oli merkittävää aikaa valmistautumisessa joukkoliikennelain siirtymäajan ensimmäisen vaiheen päättymiseen kesällä Hämeenlinna oli mukana valtakunnallisissa lippu- ja maksu-

90 90 TILAAJA järjestelmäselvityksissä, jotka tähtäävät viranomaisvetoisen järjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon. Kanta-Hämeenlinnan ja Hattulan alueen liikenteestä neuvoteltiin liikenteenharjoittajien kanssa 3,5-vuotiset käyttöoikeussopimukset alkaen. Sopimusten tarkoituksena oli purkaa olemassa olevat siirtymäajan liikennöintisopimukset ja ratkaista eriaikaisesti siirtymäajan kuluessa päättyvien sopimusten tuomat ongelmat. Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskusten arvioitua joukkoliikennejaoston päätöksentekopäivänä sopimusmallit valtionavustuskelvottomiksi, jouduttiin niistä luopumaan. Samalla jouduttiin luopumaan myös suunnitellusta linjastorakenneuudistuksesta sekä lippusubvention kasvun hillinnäksi tehdyistä ratkaisuista, koska ne eivät ole mahdollisia nykyisessä sopimusrakenteessa. Keväällä moottoritien katetyömaan takia Turuntien silta muutettiin yksisuuntaiseksi ja se aiheutti bussiliikenteen reitteihin merkittäviä muutoksia yli vuoden ajaksi. Väliaikainen reitti kulkee kaupunkiliikenteessä Eureninkadun, Paasikiventien ja Saaristenkadun kautta Palokunnankadulle ja näin ollen keskusta-alueen kävelymatkat pysäkeille kasvoivat. Keskustan liikennesuunnitelman yhteydessä suunniteltiin tulevaisuuden reittikatuja. Pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesti paikallisbussit keskitetään Palokunnankadulle ja linjaautoasemasta tulee sekä paikallis-, seutu- että kaukoliikenteen solmukohta. Infrarakentamisessa toteutettiin muutamia uusia pysäkkikatoksia, esimerkiksi pitkään vireillä ollut Wartiamäentien pysäkkikatos Tiiriöön. Hämeenlinnan seudun saama valtionavustus bussivuoroihin ja lippuihin kasvoi edellisvuodesta noin 12 % ja on nyt euromääräisesti saavuttanut vuoden 2009 tason. Samanaikaisesti ovat kustannukset kasvaneet, joten valtionavustusten osuus kuntien subventioon ei ole lähelläkään lain sallimaa maksimia. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2012 keskeinen tehtävä oli strategisten linjausten määrittely sekä asuntoalueiden kaavavarannon aikaansaaminen. Strategiset linjaukset hyväksyttiin osan Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset -asiakirjaa kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Vuoden 2012 tärkein kaavoituksen painopiste oli kantakaupungissa. Asuntoalueiden asemakaavoja käynnistettiin poikkeuksellisen suuri määrä. Tavoitteena on turvata jatkossa nykyistä paremmin kaupungin oma tonttitarjonta, erityisesti omakotitonttien tarjonta. Kantakaupungin keskustan tuntumassa kaupunkimaiselle kerrostaloasumiselle luotiin runsaasti edellytyksiä. TIETOPALVELU Vastuualueen tehtävänä on kaupungin paikkatietokannan ja kartastojen ylläpito. Lisäksi yksikkö vastaa valtakunnallisen kiinteistöjärjestelmän paikallisesta ylläpidosta kantakaupungin asemakaava-alueella sekä osoitejärjestelmän ylläpidosta koko kaupungin alueella. Yksikön toiminnat jakautuvat erilaisiin kokonaisuuksiin alkaen kiinteistötietojärjestelmän ylläpidosta ja siten kaavoitusohjelman mukaisten hankkeiden kiinteistön muodostuksesta ja rekisteröinnistä, kaavoitushankkeisiin liittyvistä täydennyskartoituksista ja uudisrakentamiseen liittyvistä rakennuspaikan merkintä- ja sijaintikatselmusmittauksista. Lisäksi valmistellaan kunnan tielautakunnan ja yhdyskuntalautakunnan tiejaoston asiat ja yksityistieavustusten jakopäätökset kantakaupungin alueella. Samoin vastataan rekistereiden (rakennus- ja huoneistorekisteri, osoiterekisteri) ylläpidosta. Merkittävä tehtäväkokonaisuus on myös karttatietokanta- ja mittauspalvelujen tuottaminen muille hallintokunnille ja kuntalaisille. Toiminnan painopisteet Toiminnan painopisteenä on ollut riittävän perustuotannon ylläpito ja palvelujen turvaaminen. Yksikön työhön ja toimintaan suunnattiinkin syksyllä 2012 kehityspanos, jonka tavoitteena oli jäsentää ja tehostaa tuotantoketjuja. Lisäksi kehitettiin yksikön ja kaavoituksen sekä rakennusvalvonnan välistä yhteistyötä.

91 TILAAJA 91 Yhdyskuntalautakunnan investoinnit Yhdyskuntarakentamisen investointien määräraha toteutui seuraavasti: Kunnallistekniikka TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investointikulut ylittyivät euroa. Investointien rahoitusosuuksia kertyi euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi päätöksellään yhdyskuntarakentamisen investointeihin euron ylitysoikeuden. Ylitysoikeus johtui Länsireuna-hankkeen kustannuksista, jotka toteutuivat vuonna 2011 alle budjetoidun, mikä puolestaan merkitsi osan kustannuksista siirtymistä vuodelle Myönnetty ylitysoikeus riitti. Uusien asuinalueiden rakentamiseen ja keskeneräisten alueiden viimeistelyyn oli varattu 3,015 milj. euroa. Siiri II:n kaavan viivästymisen vuoksi toteutui vain sen suunnittelu. Kartanonrannan I vaihe toteutettiin suunnitellusti ja Tuulokseen rakennettiin uusi Liikiläntie. Keskeneräiset asuinalueet toteutuivat suunnitellusti. Siiri I:n alueella tehtiin lisäksi viimeistely- ja päällystystöitä. Muutosten takia budjetti toteutui noin euroa pienempänä asuinalueiden osalta. Elinkeinoalueilla toteutuivat Laajamäentien, Leveämäenkujan ja Länsiportintien lisärakentaminen. Lisäksi toteutettiin osa Orsitien kevyen liikenteen väylää, jonka yhteydessä rakennettiin myös reittiä hulevesille. Pikku- Parolantielle rakennettiin tien haara uuden tontin rakentamista varten sekä toteutettiin Rautaruukille menevien kiskojen kunnostus. Lisätyönä jouduttiin tekemään pikakorjaus Orsitien sillalle sekä Tavastilan pysäköintialueen laajennus. Elinkeinohankkeiden toteutuma säilyi budjetoidun 1 milj. euron tasolla, mutta alkuperäisessä ohjelmassa ollut euron määräraha käytettiin lisähankkeisiin ja Moreenin hankkeiden ylityksiin, etenkin Leveämäenkujaan ja Länsiportintiehen. Katujen peruskorjauksiin käytettiin kesäkuussa tarkennetun budjetin 2 milj. euron sijaan noin 2,4 milj. euroa. Ylityksiä syntyi kesken vuotta ohjelmaan tulleiden välttämättömien hankkeiden takia. Peruskorjauksina toteutettiin mm. kouluteiden turvallisuuden parantaminen ja Poliisitalon ympäristön katurakentaminen ja viimeistelyt. Iittalan päiväkodin ympäristön kadut rakennettiin. Rautatienkatu ja Pollentien viimeisteltiin. Aiotuista hulevesisaneerauksista toteutuivat vain Paasikiventien sadeveden purkuputki ja Rautatienkadun hulevesijärjestelyt. Voutilan alueen teiden saneeraus jatkuu talvikauden jälkeen. Erilliskohteissa toteutettiin Kirstulan lumenkaatopaikan muutostyöt. Kevyen liikenteen kohteet toteutuivat suunnitellusti. Mm. Tampereentien jalankulku/pyörätie viimeisteltiin. Vanajaveden ratasillalle teetettiin kuntotutkimus. Puistot ja leikkipaikat toteutettiin ja budjetti alittui niiden osalta. Kansallisen kaupunkipuiston budjetti euroa toteutui suunnitellusti. Tuloa saatiin euroa. Länsireunan katehankkeen investointeja toteutui 9,652 M. Investoinnit ovat kaupungin omaisuudeksi jääviä katuja, siltoja ja muita kiinteitä rakenteita. Vanhat Turuntien ja Paasikiventien sillat purettiin sekä rakennettiin uudet sillat tilalle. Valtatie 3:n (moottoritien) tunnelin betonirakenteet valmistuivat. Kauppakeskuksen rakentaminen alkoi huhtikuussa Rakentaminen on edennyt aikataulussa niin, että moottoritien järjestelyt ja tunneli valmistuvat todennäköisesti kesäkuussa 2013 ja korttelia ympäröivät kadut sekä Turuntien ja Paasikiventien sillat loppukesästä Hanke on kokonaisuudessaan valmis lokakuussa vuonna Tunnelin kustannuksia vastaava summa laskutetaan NCC:ltä.

92 92 TILAAJA YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtäviin kuuluvat rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon viranomaistehtävät. Lautakunta päättää poikkeamislupien myöntämisestä ja suunnittelutarveratkaisuista siltä osin kuin kyse on asuinrakennuksista tai niihin liittyvistä talousrakennuksista. Lautakunnan vastuualueeseen kuuluvat myös maa-ainesluvat ja maa-ainestenoton viranomaisvalvonta, ympäristönhoidon viranomaisvalvonta sekä kadun ja yleisten alueiden viranomaisvalvonta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii ympäristöasioita käsittelevänä Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan yhteislautakuntana. Toimintaympäristön muutokset Kaupungissa oli vireillä suuria rakennushankkeita, joiden läpimeno turvattiin. Sähköisten palvelujen kehittäminen käynnistettiin yhdessä Innoparkin kanssa ja osana valtakunnallista hanketta rakennusvalvonnan arkiston digitoinnilla sekä sähköisen asioinnin mahdollistavien teknisten ratkaisujen suunnittelulla. Terveysvalvonnan osalta toteutettiin elintarvikevalvonnan ja valmisteltiin terveydensuojelun valvontatietojen automaattinen tiedonsiirto valtakunnalliseen tietokantaan. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Organisaatiomuutos, jossa maankäytön ja ympäristön palvelut siirrettiin kokonaisuudessaan palvelutuotannosta tilaajaorganisaatioon toteutettiin vuoden 2012 alussa. Organisaatiomuutokseen liittyen maankäytön suunnittelun tilaajapäällikön ja rakennusvalvontapäällikön vakanssit täytettiin. Lupaprosesseihin ja asiakaspalvelun sujuvuuteen kiinnitettiin edelleen huomiota. Sähköiseen asiointiin ja tiedonsiirtoon liittyvät toimenpiteet työllistivät viranomaispalveluita aikaisempaa enemmän. Tavoitteiden toteutuminen Lautakunnan toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja lupa-asioiden käsittely tapahtui siten, ettei viivästystä hankkeiden toteutukseen aiheutunut. Taloudellisesti ympäristö- ja rakennuslautakunnan talous toteutui ylijäämäisenä. Kehitystyötä jatkettiin sekä rakennusvalvonnan osalta että yleisemmin määrittelemällä maaaines- ja ympäristölupia sekä poikkeamisluparakentamista koskevia linjauksia. Lautakunnan sitovat tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Rakennuslupien käsittelyaika piteni hieman edellisestä vuodesta (5,3 5,1 viikkoa) mutta useamman vuoden tarkastelujaksolla käsittelyaika on selkeästi lyhentynyt ja pysähtynyt noin viiteen viikkoon. Samanaikaisesti käynnistettiin sähköisten asiakaspalvelujen kehitystyö käynnistettiin ja mitattaessa asiakaspalvelua tulokset olivat positiiviset. Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Rakennuslupaprosessi on nykyistä sujuvampaa, käsittelyaika on lyhempi ja sähköisen asioinnin kehitystyö on käynnistetty. Asiakaspalautteessa on parantumista aiempiin vuosiin (kyselyjen vertailu, negatiivisen palautteen määrä). Rakennuslupien keskimääräinen käsittelyaika oli 5,3 viikkoa. Rakennusvalvonnan rakennuslupien pääpiirustuksia digitoitiin ja osallistuttiin valtakunnalliseen rakennusvalvonnan sähköisen asioinnin hankkeeseen 2. vaiheen pilottikuntana. Asiakaspalautetta kerättiin internetissä olevan asiakastyytyväisyyskyselyn avulla niin rakennusvalvonnan kuin eläinlääkintähuollonkin osalta. Rakennusvalvonnan palveluista arvosanan hyvä tai erinomainen antoi noin puolet vastaajista ja eläinlääkinnän palveluiden vastaava luku oli noin 80 %.

93 TILAAJA 93 Tuotantotavoitteet Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen Palveluprosessien uudistaminen. Viranomaistoiminnot tukevat uuden organisaation mukaisesti hankkeiden läpimenoa. Rakennuslupaprosessi on tehty läpinäkyväksi, ja siihen on kytketty tavoite sähköisen asioinnin lisäämiseksi. Uuden organisaation toiminnan käynnistyttyä viranomaispalveluiden rooli suhteessa koko yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin on vahvistunut viranomaispalveluiden riippumattomuuden vaarantumatta. Sähköisen asioinnin kehitystyö aloitettiin ja sähköisen asioinnin sisältävä lupaprosessin kuvaus valmistuu vuonna Internet-sivuja päivitettiin. Lautakunnan talous Ympäristö- ja rakennuslautakunnan alainen toiminta siirtyi kokonaisuudessaan tilaajaorganisaatioon vuoden 2012 alussa, joten ostoja omalta palvelutuotannolta ei ollut. Tästä johtuen vuoden 2012 toteutumaa ei suoraan voida verrata vuoden 2011 tilinpäätökseen toimintakulujen osalta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta (tuloslaskelma) Ympäristö- ja rakennusltk 1000 TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 4 4 Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Oman palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimintatuotot ylittivät ja toimintakulut alittivat tilausbudjetin toimintakatteen ollessa euroa arvioitua parempi. Tulojen ylityksestä 70 % tuli rakennuslupamaksuista ja 30 % ympäristöpalvelujen toimintatuotoista. Toimintakulujen alitus johtui pääasiassa arvioitua pienemmistä henkilöstökuluista.

94 94 TILAAJA YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA SEKÄ HALLINTO Ympäristö- ja rakennuslautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli 249 pykälää. Ympäristö- ja rakennusltk sekä hallinto TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Päätösten sisäinen valvonta tapahtuu normaalin päätöksien tiedoksiannon puitteissa. Työprosessien valvonta tapahtuu esimiesten oikea-aikaisen työnohjauksen ja seurannan kautta. Tavoitteiden toteutumista ja taloutta arvioidaan johtotiimin ja palvelualueen yksiköiden kokouksissa. Kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä seurataan sekä talous- että suoritetietoja. Kukin esimies seuraa yksikkönsä talouden kehittymistä vähintään kuukausittain. Riskienhallinta perustuu ensisijaisesti esimiesten työn ohjaukseen ja valvontaan. Prosessikuvausten kehittäminen on edesauttanut riskien tunnistamista mm. kiinteistönmuodostusprosessissa. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan alaisen toiminnan kohdalla kysymykseen tulevat lähinnä toiminnalliset riskit. Palvelun onnistumisen kannalta merkittävän epävarmuustekijän muodostaa henkilöresurssien riittävyys. Erityisen tärkeää on säilyttää jatkossa nykyiset resurssit ja välttyä pitkiltä poissaoloilta. YMPÄRISTÖPALVELUT Ympäristöpalveluihin sisältyvät ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto. Ympäristönsuojelun tehtävä on ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä edistää luonnon kestävää käyttöä ja kuntalaisten ympäristötietoutta sekä seurata ympäristöntilaa ja raportoida siitä. Ympäristöterveydenhuolto jakaantuu terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon. Terveysvalvonnan tarkoituksena on ylläpitää ja edistää sekä yksilön että koko väestön terveyttä. Tavoitteena on elinympäristöstä ihmiseen kohdistuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäiseminen sekä olemassa olevien haittojen minimoiminen. Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkäripalvelujen toteuttamisesta. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvat myös eläintautivalvonta, eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon ja eläintenpidon terveydellinen valvonta sekä eläinsuojelu. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Jätehuollon osalta toteutettiin uuden jätelain edellyttämän kunnallisen jätehuoltoviranomaisen toiminta perustamalla Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon isäntäkuntamallilla toimiva yhteinen jätelautakunta Kiertokapulan osakaskuntien kesken. Ympäristöpalveluiden viranhaltijoiden rooli Tuuloksen vesistöjen tilan parantamiseen liittyvässä hankkeessa oli merkittävä. Hankkeessa tehtiin useita selvityksiä ja toteutettiin käytännön toimenpiteitä vesistöjen tilan parantamiseksi. Samoin viranhaltijat osallistuivat asiantuntijoina useisiin pilaantuneisiin maihin liittyviin selvityksiin. Maa-aineslupien valmistelu siirtyi rakennusvalvonnalta ympäristönsuojelun tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan välistä ympäristöpalveluiden yhteistoimintasopimusta jatkettiin ja laadittiin palvelusopimus vuodelle 2012.

95 TILAAJA 95 Terveysvalvonnassa toteutettiin valvontatietojen tiedonsiirto elintarvikevalvonnan osalta valtakunnalliseen tietokantaan sekä valmistauduttiin vastaavaan tiedonsiirtoon terveydensuojelussa. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun taksat tarkistettiin ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa Eläinsuojelutehtävät keskitettiin vuonna 2011 virkaeläinlääkärin vastuulle. Virkaeläinlääkärin elintarvikevalvontatehtävien hoitamiseksi perustettiin määräaikainen terveystarkastajan virka, joka täytettiin lukien. Eläinlääkintähuollon tehtäviä on jouduttu hoitamaan merkittävillä sijaisjärjestelyillä johtuen useista vakinaisen henkilöstön virkavapaista. Johtavan kunnaneläinlääkärin virka täytettiin vakinaisesti lukien. Palvelutilauksen toteutuminen Organisaatiomuutoksessa ympäristöpalveluiden toiminta siirtyi kokonaisuudessaan tilaajaorganisaatioon, joten erillistä palvelusopimusta tuotannon kanssa ei laadittu. Toimintaa ohjasivat ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma ja suunnitelma eläinlääkäripalvelujen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä. Ympäristölupia ja niiden tarkistuksia käsiteltiin vuoden 2012 aikana yhteensä 15 kappaletta ja lupien lopettamispäätöksiä viisi kappaletta. Ympäristösuojelulainsäädännön mukaisia rekisteröintejä tehtiin neljä kappaletta ja maasto- ja vesiliikennelain mukaisia lupia valmisteltiin kuusi kappaletta. Ympäristölupien käsittelyaika luvan vireille tulosta ympäristö- ja rakennuslautakunnan tekemään päätökseen oli keskimäärin 7,5 kuukautta (12 kk vuonna 2011). Rekisteröintien kesto vaihteli 0,5 7,5 kk ja maasto- ja vesiliikennelain mukaisten lupien käsittelyaika oli keskimäärin 5,5 kk. Maa-aineslupia käsiteltiin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa vuonna 2012 yhteensä kuusi kappaletta. Maa-aineslupien keskimääräinen käsittelyaika oli 8 kk (10 kk vuonna 2011). Terveysvalvonnan valvontasuunnitelman mukaisten ennalta suunniteltujen tarkastusten määrä kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna ollen 68 % kaikista tehdyistä tarkastuksista kun vastaava osuus vuonna 2011 oli 53 %. Eläinlääkintähuollossa vastaanottokäyntien määrä pysyi edellisten vuosien tasolla (3493 käyntiä) kun taas käynneissä asiakkaan luona on havaittavissa pientä laskua (1353 käyntiä). Eläinlääkäripäivystys hoidettiin edellisenä vuonna solmitun sopimuksen pohjalta yhteistyössä Janakkalan, Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän ja Hyvinkään kanssa. Eläinsuojelutarkastusten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna jonkin verran, koska virkaeläinlääkärin virkavapaan sijaisuutta ei saatu täytettyä. Eläinlääkäripalveluihin liittyvä sähköinen asiakastyytyväisyyskysely otettiin käyttöön alkuvuoden aikana. Vastaaminen kyselyyn tapahtuu kaupungin internet-sivujen kautta. Palveluiden kokonaisarvosanaksi antoi hyvä tai erinomainen noin 80 % vastaajista. Palvelukokonaisuuden talous Ympäristöpalvelujen toimintatuotot ylittivät budjetoidun ja toimintakulut jäivät arvioitua pienemmäksi johtuen lähinnä budjetoitua pienemmistä henkilöstökuluista. Ympäristöpalvelujen toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Ympäristöpalvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

96 96 TILAAJA Ympäristöpalvelujen toimintakate v Toimintakate, TP 2011 TP 2012 muutos muutos-% Tilaaja ,35 Tuottaja Yhteensä ,35 RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvonnan tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa ja kaavojen noudattamista sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa. Rakennusvalvonta huolehtii rakentamista ja siihen liittyviä muita toimenpiteitä koskevien lupien ja ilmoitusten käsittelemisestä. Lisäksi rakennusvalvonnan tehtävänä on rakentamisen yleinen ohjaus ja neuvonta sekä kaupunkikuvasta ja ympäristöstä huolehtiminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakennusvalvonnassa valmisteltiin ja toteutettiin sähköisen asioinnin mahdollistavia toimenpiteitä. Vidicohankkeen puitteissa digitoitiin rakennuslupien pääpiirustuksia sähköiseen muotoon noin 5800 kpl pääosin vuosilta Hämeenlinnan kaupunki osallistui 2. vaiheen pilottikuntana valtakunnallisen SADe - ohjelman rakennusvalvonnan sähköisiä palveluita kehittävään osioon. Vuoden lopussa valmisteltiin testiympäristö rakennusvalvonnan käyttämän TeklaGis -ohjelman ja Triplanin dokumenttien hallintajärjestelmän toimivuuden testaamiseksi. Rakennusvalvonnan arkistointia kehitettiin ja selkeytettiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan uuden rakennusjärjestyksen, joka kumosi aikaisemmat Hämeenlinnan kaupungin ja Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon sekä Tuuloksen kuntien rakennusjärjestykset. Ympäristö- ja rakennuslautakunta tarkisti rakennusvalvonnan taksaa kokouksessaan Rakennusvalvonnan kehittämiseen ja resurssointiin liittyen perustettiin organisaatiomuutoksen yhteydessä rakennusvalvontapäällikön virka, joka saatiin täytettyä lukien. Rakennusvalvonnan lupamäärät laskivat osittain yleisestä taloustilanteesta johtuen. Lisäksi rakennuslupien määrään vaikuttaa suoraan omakotitalojen osalta kaupungin luovuttamien tonttien vuosittainen määrä. Palvelutilauksen toteutuminen Organisaatiomuutoksessa ympäristöpalveluiden toiminta siirtyi kokonaisuudessaan tilaajaorganisaatioon, joten erillistä palvelusopimusta tuotannon kanssa ei laadittu. Rakennusvalvontaan saapui vuoden aikana 1091 lupahakemusta ja käsiteltyjen lupa-asioiden määrä oli 1132 kpl. Vuoteen 2011 verrattuna sekä saapuneiden että käsiteltyjen lupa-asioiden määrä laski ollen kuitenkin vuoden 2010 tasolla. Käsitellyistä lupa-asioista 51 % oli rakennuslupia ja noin 24 % toimenpidelupia. Muita lupa-asioita ovat maisematyöluvat (2 %), purkamisluvat (1 %) ja ilmoituskäsittelyt (22 %). Rakennuslupien keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2012 oli 5,3 viikkoa kun se vuonna 2011 oli 5,1 viikkoa. Muiden lupien (ei sisällä ilmoituksia) käsittelyaika oli 4,8 viikkoa kun se vuonna 2011 oli 3,7 viikkoa. Käsittelyajat olivat hieman pidemmät kuin edellisenä vuotena johtuen resurssien sitoutumisesta kehityshankkeisiin ja lupaarkkitehdin työpanoksen osittaisesta siirtymisestä maankäytön suunnitteluun. Lisäksi vuoden aikana käsiteltiin useita normaalia pidempään vireillä olleita lupa-asioita. Rakentamisen lupapalveluihin ja rakentamisen aikaisiin palveluihin liittyvä sähköinen asiakastyytyväisyyskysely otettiin käyttöön alkuvuoden aikana. Vastaaminen kyselyyn tapahtuu kaupungin internet-sivujen kautta. Palveluiden kokonaisarvosanaksi antoi hyvä tai erinomainen noin puolet vastaajista.

97 TILAAJA 97 Palvelukokonaisuuden talous Rakennusvalvonnan lupatulot ylittivät budjetoidun ja toimintakulut jäivät arvioitua pienemmäksi johtuen lähinnä budjetoitua pienemmistä henkilöstökuluista. Rakennusvalvonnan toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen Rakennusvalvonta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rakennusvalvonnan toimintakate v Toimintakate, TP 2011 TP 2012 muutos muutos-% Tilaaja ,21 Tuottaja Yhteensä ,04 YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA Jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) 23 :n mukaisena kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena. Jätelautakunta huolehtii jätelain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä sopijakunnissa eli Hattulassa, Hausjärvellä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Järvenpäässä, Keravalla, Lopella, Mäntsälässä, Riihimäellä, Tuusulassa ja Valkeakoskella. Lautakunta toimii Hämeenlinnan kaupungin lautakuntana. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Jätelaki (646/2011) tuli voimaan Jätelautakunnan perustamista valmisteltiin alkuvuoden aikana jätehuollon neuvottelukunnassa, jossa oli edustus kaikista sopijakunnista. Neuvottelukunnan toimintaa koordinoi Kiertokapula Oy. Kaikki jätelautakunnan sopijakunnat ovat myös Kiertokapula Oy:n osakaskuntia. Kaikkien sopijakuntien hyväksymä Sopimus yhteisestä jätelautakunnasta tuli voimaan Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (KV ) yhteisen jätelautakunnan johtosäännön sekä päätti tarvittavista muutoksista kaupungin hallintosääntöön. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi jätelautakunnan talousarvion vuodelle 2012 ja valitsi jätelautakuntaan 13 jäsentä, henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Uuden toiminnon sijoittuminen Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon edellytti myös jätehuoltokoordinaattorin viran perustamista. Jätehuoltokoordinaattori aloitti virassaan Lautakunta kokoontui kaksi kertaa vuoden 2012 aikana. Lautakunnan talous Yhteinen jätelautakunta on nettoyksikkö: Yhteisen jätelautakunnan tehtävien hoidon kaikki kustannukset ja lautakunnan toimintaan liittyvät korvaus- ym. vastuut katettiin julkisoikeudellisilla jätemaksuilla. Kustannuksiin sisällytettiin kustannus isäntäkunnan yleisistä hallintopalveluista. Hämeenlinnan kaupunki ja Kiertokapula Oy sopivat erillisellä sopimuksella yhteisen jätelautakunnan tehtävien hoidon kustannusten ja lautakuntaan liittyvien korvaus- ym. vastuiden kattamiseksi kerättävien varojen veloittamisesta, perinnästä ja lautakunnan kulujen laskutuksesta.

98 98 TILAAJA Yhteinen jätelautakunta (tuloslaskelma) Yhteinen jätelautakunta 1000 TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate 0 0 Tilikauden tulos 0 0 Yhteinen jätelautakunta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 0 0

99 TILAAJA 99 KONSERNIPALVELUT Konsernipalvelujen vastuualueeseen kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin johto, talous- ja hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut ja kehittämispalvelut. Lisäksi konsernipalvelujen määrärahakohtaan kuuluvat keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta ja tarkastustoimisto. Vuoden aikana valmisteltiin konserniohjauksen vastuualueen perustaminen konsernipalveluihin. Vastuualue aloittaa toimintansa Konsernipalvelujen edustajat avustavat sekä tilaajia että tuotantoa ja samalla toimitaan kaupunginjohtajan esikuntana asioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. KONSERNIPALVELUT 1000 TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot -4 0 Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin Konsernipalvelujen yhteenlasketut toimintatuotot ja toimintakulut ovat sitovat. Tilausbudjetin toimintatuotot olivat 10,104 M ja toteutuma oli 10,623 M. Tuottojen ylitys oli euroa. Tilausbudjetin toimintakulut olivat M. Kulut alittuivat euroa. Toteutuma oli 28,165 M. Toimintakate alittui euroa. Suurin menojen alittuminen tapahtui kehittämispalveluissa, joissa erityisesti kehittämisyksikössä tulot ja menot kertyvät hankkeiden etenemisen myötä ja voivat jaksottua hankkeen toteuttamiskauden vuosille arvioidusta poikkeavalla tavalla. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita oli arvioitua enemmän. Henkilöstöhallinnon tulot ylittyivät arvioidusta, kun työterveyshuoltoon kohdistuvat kustannukset ja sen seurauksena työterveyshuollon tuki oli tilausbudjetissa arvioitua suurempi.

100 100 TILAAJA KAUPUNGINVALTUUSTO JA -HALLITUS Kuntaliitokseen liittyvää yhdistymisavustusta ei enää saatu vuonna Toimintakuluihin sisältyvät kaupungin avustukset Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle ja Linnan Lomituspalvelut -liikelaitokselle sekä Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:lle ja Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiölle. Kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kaupunginhallituksen kokouksia oli 29. Kaupunginvaltuusto ja hallitus TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KAUPUNGINJOHTO Vastuualue sisältää kaupungin johdon, johtoryhmän ja markkinointiyhteistyön kustannukset. Kaupunginjohto TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintopalvelujen keskeisimpiä työtehtäviä ovat talousasioiden, kuten rahoituksen, kirjanpidon, tilausbudjetin ja tilinpäätöksen laatimisen sekä tuottavuuden ja tuotteistuksen koordinointi ja kehittäminen. Yksikkö vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävistä. Talous- ja hallintopalvelut osallistuu kaupunginjohtajien ja kaupunginhallituksen apuna koko kaupunkikonsernin johtamiseen. Lisäksi tehtäviin kuuluvat mm. lainopilliset ja sopimusoikeudelliset asiat sekä oikeudellinen edunvalvonta, asianhallintajärjestelmät ja arkistotoimi. Controllerit avustavat tilaajia ja tuotantoa kaikissa talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä asioissa. Hallintopalvelut ohjaa ja valvoo yhtenäistä hallintomenettelyä koko kaupunkiorganisaation osalta. Vuoden 2012 lopussa talous- ja hallintopalveluissa oli 25,5 henkilöä. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Talouden seurannan ja ennustamisen, kustannusten kohdistamisen sekä tilinpäätöksen ja budjetin laadinnan käytäntöjä kehitettiin edelleen. Tilausbudjetin kehysvalmistelulle varattiin selvästi edellisvuosia enemmän aikaa. Samaa käytäntöä on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että tilausbudjetin laadinta sujui valmistelun, aikataulun ja neuvottelujen osalta aikaisempaa sujuvammin. Controllerit osallistuivat tilausbudjetin laadintaan ja tilaajan ja tuottajan välisiin palvelusopimusneuvotteluihin talouden asiantuntijoina. Lisäksi controllerit olivat säännöllisesti mukana tilaajan ja tuottajan johtotiimien kokouksissa, joissa käsiteltiin mm. talouden toteutumaa ja ennustetta.

101 TILAAJA 101 Konserniohjausta tehostettiin uusien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti. Budjettineuvottelujen lisäksi konserniyhtiöiden toimitusjohtajien kanssa käytiin aikaisemmasta poiketen kaksi neuvottelukierrosta kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. Loppuvuoden aikana valmisteltiin uuden omistajaohjausyksikön muodostamista nykyisistä voimavaroista. Tuotekustannukset vuodelta 2011 laskettiin varhaiskasvatuksessa, lasten ja nuorten kasvua tukevissa palveluissa, toimintakykyä edistävissä palveluissa sekä ikäihmisten palveluissa. Laskenta tapahtui toisena vuonna peräkkäin ja prosessia kehitettiin edelleen. Vuoden 2011 tuotekustannukset muunnettiin kustannusten kasvukertoimilla vuoden 2013 tasoon ja niitä käytettiin apuna tilausbudjetin valmistelussa ja palvelusopimusneuvotteluissa. Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusi menetelmä maksuvalmiuden seuraamiseen ja ennustamiseen. Uusi kotikuntalaki toi uuden laskentatehtävän, kun on huolehdittava, että muiden kuntien vastuulle kuuluvat kustannukset lasketaan ja peritään asianmukaisesti. Sähköisestä arkistonmuodostussuunnitelmasta saatiin pääosin valmiiksi konsernipalvelujen osuus ja koko organisaation yhteiset osuudet. Konsernipalvelujen osalta voimassa olevat sopimukset vietiin sähköiseen järjestelmään. Muiden toimijoiden osalta työ on vielä kesken. Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin Talous- ja hallintopalvelujen tehtävät hoidettiin tilausbudjetin mukaisesti. Noin 5,3 milj. euron toimintakate alittui lähes 0,1 milj. euroa. Nettomäärärahasta käytettiin varsinaisiin talous- ja hallintopalveluihin noin 3,0 milj. euroa, kunnallisverotuksen kustannuksiin lähes 1,7 milj. euroa ja kaupungin yhteisten kokoustilojen (mm. Raatihuone) ylläpitoon noin 0,5 milj. euroa. Talous- ja hallintopalvelut yht. TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous- ja hallintopalvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kokoustilat TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnallisverotus TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintakulut Toimintakate

102 102 TILAAJA Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupungin taloudesta laadittiin kuukausittain, helmikuun toteutumasta alkaen, talous- ja ennusteraportit, jotka kohderyhmän mukaan käsiteltiin johtoryhmässä, johtotiimeissä, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Raportit tuotettiin talouspalveluissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kolmannesvuosittain raportti tuotettiin laajempana, valtuustoon asti etenevänä kolmannesvuosiraporttina. Talousraportit ja -ennusteet julkaistiin henkilöstö- ja suoritetietojen kanssa myös sähköisessä johdon raportointijärjestelmässä. Talous- ja ennusteraportointi sekä johdon raportointijärjestelmä olivat keskeisiä johdon työkaluja sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa. Talouspalveluissa tuotettiin tarpeen mukaan myös erillisiä, kaupungin tai yksittäisen lautakunnan talouden tilaan ja määrärahojen riittävyyteen liittyviä riski- yms. analyyseja. Talouspalvelujen henkilöstö antoi ohjausta ja koulutusta tilien hallinnasta, virheiden oikaisusta, arvonlisäverokäytännöistä ym. talouden asioista sekä teki erityisesti tilinpäätösvaiheessa myös keskitetysti tilikorjauksia. Talous- ja hallintopalvelujen tavoitteiden toteutuminen Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Palvelujen tuotteistusta ja tuotelaskentaa kehitetään niin, että 2013 budjettivalmistelussa tuotekustannuksia voidaan käyttää perinteisen valmistelun vertailulaskelmina 50 prosentissa oman palvelutuotannon volyymista (2014 valmistelussa tavoite on 90 %). - Asetettu tavoite saavutettiin ja ylitettiinkin. - Vuonna 2012 laskettiin noin 150 tuotteen kustannukset 2011 tilinpäätöksen perusteella. Tuotekustannukset muutettiin kustannusten nousua vastaavilla kertoimilla 2013 tasoon ja aineisto annettiin budjetin valmistelijoille alkukesään mennessä. - Lasketuilla tuotekustannuksilla katettu oman palvelutuotannon euromääräinen bruttovolyymi oli kokonaisuuksina laskien 140,9 milj. euroa eli 81 % oman palvelutuotannon 173,9 milj. euron brutosta. Jos mukaan lasketaan tuotteistamishankkeessa mukana olleet Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, vertailuvolyymi nousee 234,4 milj. euroon ja tuotteistusprosentti laskee 60 %:iin. Terveyspalvelujen tuotekustannuksia kyllä laskettiin, mutta voimakkaan tuoterakenteen muutoksen vuoksi tuloksia ei voitu hyödyntää. Pelastuslaitoksen tuotteistamishanke ei ole edennyt laskentavaiheeseen. Myös yhdyskuntarakenteen tuotteistamishanke on kesken. Lukiokoulutuksen tuotekustannuksia ei lähdetty laskemaan organisaatiomuutoksen vuoksi. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelut vastaavat kaupungin henkilöstöhallinnon ja -politiikan johtamisesta ja koordinoinnista sekä keskitettyjen henkilöstöpalvelujen tuottamisesta. Henkilöstöpalvelujen tehtäväkokonaisuudet ovat: - henkilöstöstrategia ja henkilöstöpolitiikka - henkilöstösuunnittelu - rekrytoinnin koordinointi ja tukipalvelut - palkkapolitiikka, palvelussuhdeasiat, työnantajan edunvalvonta - henkilöstön kehittämisen tukipalvelut - työhyvinvointi ja työsuojelu - henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta - tiedontuotanto - henkilöstöetuudet Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä organisaation johtamisessa sekä muutostilanteen hallinnassa ja yhteisten toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin luomisessa. Henkilöstöä on 6 viran- ja toimenhaltijaa. Lisäksi organisaatioon kuuluu 7 pääluottamusmiestä ja 4 työsuojeluvaltuutettua. Organisaatio tuottaa kaupungin organisaation keskitetyt henkilöstöpalvelut sekä toimii matriisimaisesti henkilöstön ja johdon ja esimiesten tukena HR-asioiden asiantuntijatehtävissä.

103 TILAAJA 103 Olennaiset tapahtumat toiminnassa Vuonna 2012 henkilöstöpalveluita työllistivät erityisesti palvelu- ja hankintastrategian mukaisiin hankkeisiin sekä palvelusopimuksissa sovittuihin muutoksiin liittyvät yt-prosessit. Vuonna 2012 kehitettiin myös palkitsemisjärjestelmiä. Palkitsemisjärjestelmään lisättiin uusina elementteinä tuloksellisuuspalkkio ja pikapalkkio. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Selvitys sisäisestä valvonnasta on annettu tarkastuslautakunnalle. Henkilöstöpalvelujen tavoitteiden toteutuminen Tavoite Tavoitteen toteutuminen Henkilöstöstategian uudistaminen. Henkilöstöohjelman valmistelu on käynnistynyt osana kaupunkistrategian uudistamistyötä. Lisäksi on toteutettu kaupunkistrategian tavoitetta Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Henkilöstöpalvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kehittämispalvelut Kehittämispalvelujen keskeinen tehtävä on tukea tilaajia ja palvelutuotantoa tuottamalla tietoa, arviointeja ja selvityksiä sekä koordinoida strategian toteutumista. Kehittämispalvelut huolehtii kaupungin viestinnästä ja markkinoinnista, kansainvälisten yhteyksien hallinnasta, tietohallinnosta sekä maaseudun kehittämisestä. Keskeistä on hanketoiminnan koordinaatio ja valtakunnallisen kehityksen seuranta. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Palvelu- ja hankintastrategian hanketyö eteni suunnitelmien mukaisesti. Alkuvaiheessa olleista 45 hankkeesta viiden hankkeen hanketyö jatkuu edelleen. Poliittisen johtamisen muutoksesta valtuusto teki vuoden 2012 aikana päätöksen. Hyvinvointipalvelujen kehittämisestä laadittiin yhteistyösopimus korkeakoulukeskussopimuksen mukaisesti. Laadittiin myös hyvinvointipalveluja koskeva kehittämisen ja hanketoiminnan vuosien katsaus, jossa kuvattiin vuosien hanketoiminnan tilanne. Kymppi -hankkeessa on edistetty Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelman laadintaa käynnistämällä ohjelmatyö selvityksillä. Strategisen kehittämisen tiimin toiminta löysi paikkansa kehittämistoiminnan linjaamisessa ja päätöksenteossa. Tiimiä laajennettiin, jäseniksi tulivat Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja, Innopark Oy:n toimitusjohtaja ja Hamkista hyvinvointipalvelujen KT-keskusjohtaja. Tiimi vastasi kehittämistoiminnan strategianmukaisuudesta, priorisoinnista ja rahoituksesta. Hankeprosessin kehittämistä jatkettiin Ensimmäiset aluekuvaukset laadittiin. Aluekuvaukset sisältävät alueen väestö- ja palvelutietoja. Aluejaon perustana on kaupungin 11 tilastoaluetta, joilla jokaisella on oma vastuullinen tilaajapäällikkö. Asukas- ja asiakaspalautetta kerättiin kolmiportaisesti. Kaikille avoin nettipohjainen palautekanava tuotti 3000 palautetta, tilaajajohtoiset asukaskyselyt 1500 ja tuotantojohtoiset asiakaspalautekyselyt 3900 vastausta. Järjestelmien käyttöä jatketaan edelleen

104 104 TILAAJA Kastellin laaja-alaisen asiakasohjauksen matalan kynnyksentoimipisteen kehittämistä jatkettiin. Kehittämiseen osallistuivat mm. valtakunnallisen KASTE-ohjelman hankkkeet: Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut -hanke ja Ikälain pilotointi -osahanke. Kaupungin laatutyötä valmisteltiin. Hämeenlinnan Terveyspalvelut pilotoivat sähköistä toiminnanohjausjärjestelmää (IMS). Viestintäyksikkö teetti verkkopalvelun käytettävyysanalyysin (Adage) sekä käyttäjäkyselyn ja saadun palautteen ja tulosten perusteella tehtiin verkkopalvelun kehittämissuunnitelma. Lisäksi tehtiin media-analyysi aineistosta, joka oli kerätty syyskuun 2011 huhtikuun 2012 välisenä aikana. Hoidettiin moottoritien katehankkeen viestintä kaupungin osalta ja osallistuttiin Eteläranta Oy:n markkinointiviestinnän suunnitteluun sekä sen toteutukseen, joka alkoi syksyllä Viestintäpäällikkö osallistui Eteläranta Oy:n hallituksen kokouksiin viestinnän asiantuntijana. Tuotettiin 4 asukaslehteä eli yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä oli mahdollista lehden formaattimuutoksen ansiosta, joka toi kustannussäästöjä. Vastattiin UNICEFkumppanuusvuoden viestinnästä ja markkinoinnista sekä osallistuttiin useiden hankkeiden viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osallistuttiin valmiustyöryhmän työskentelyyn. Kartoitettiin konserniyhtiöiden viestintäkenttä ja yhteistyömahdollisuudet yhdessä yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa. Tietohallinnon osalta panostettiin tietoturvan kehittämiseen, opetusverkon hallintamallin ja toimintaedellytysten merkittävään paranemiseen, liikkuvien työmenetelmien käyttöönottoon, sähköisen asioinnin kehittämiseen, tietojärjestelmien kehittämiseen, tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tuettiin organisaation muutoksia. Tietohallinnon mittaristo oli käytössä ensimmäistä kertaa kokonaisen vuoden tietohallinnon suorituskyvyn arvioinnissa ja kehittämisessä suhteessa tietohallintopalveluiden sopimustuottajiin. Toukokuussa 2012 hyväksyttiin Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Hämeenlinnan maaseutuohjelma Maaseutuohjelman visioksi muotoutui kaupunkistrategian pohjalta Hämeenlinna tarjoaa maaseudullaan monipuolisia asumisen, yrittämisen, vapaa-ajan viettämisen ja palvelujen mahdollisuuksia taloudellisesti kestävällä pohjalla. Hyväksytty maaseutuohjelma sisälsi vuosien toimenpide-ehdotukset. Valtuustokauden ajan toimineiden aluetoimikuntien toimintaa arvioitiin ja osallisuuden erilaisia malleja tarkasteltiin osana poliittisen johtamisen kehittämistä. Yhdessä valtuustoryhmien, aluetoimikuntien ja kyläaktivaattoreiden kanssa rakennettiin uusi asukkaiden kuulemisen ja vaikuttamisen malli, jossa vaikuttaminen mahdollistettiin koko Hämeenlinnan alueella. Asukkaille haluttiin antaa vaikuttamismahdollisuus jo asioiden valmisteluvaiheessa ja sen mahdollistamiseksi esitettiin viisi lautakuntien jaon mukaista vaikuttajaraatia: lapset ja nuoret, elämänlaatu, ikäihmiset, terveys ja toimintakyky sekä yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen. Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet Asiakaslähtöisen palvelurakenteen ja toimintakulttuurin kehittäminen viestinnän, hanketoiminnan ja ict:n avulla. Mittarit Suoritettu sisäinen arviointi ja sen raportointi. Raportoinnilla selvitetään miten eri toimilla asiakaslähtöisyyttä on viety eteenpäin ja missä on onnistuttu. Tavoitteen toteutuminen Uusia sähköisiä palveluita kehitettiin tavoitteen (2-3 uutta vuodessa) mukaan. Tavoite ylittyi. Kastellin kehittäminen Kaste-hankkeiden avulla. Verkkopalvelua kehitetty saadun palautteen mukaisesti. Hyvinvointipalvelujen kehittämisen katsaus. Kehittämispalvelut TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

105 TILAAJA 105 Kehittämispalvelujen tilausbudjetin tuotot ja kulut olivat arvioitua pienemmät. Toimintakate alittui yli euroa. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäistä valvontaa hoidetaan normaalin esimiestyön puitteissa. Kuukausittaista talousseurantaa ja hankkeiden seurantaa suoritetaan yhteisissä tiimikokoontumisissa. Kaupunkitason hankkeita seuraa kehittämispalveluiden johtama STRAKE-ryhmä. Tietohallinto on valvonut järjestelmätoimittajien sopimusten toteutumista. Sopimukset koskevat laitekantaa ja järjestettäviä ICT-palveluita. Verkkoliikenteen tietoturvauhkien hallitsemiseksi parannettiin verkkoliikenteensuojausta ja valvontaa. Järjestettyjen palveluiden suorituskykyä valvottiin sopimusvelvoitteiden toteutumista kuvaavan tuloskortin avulla. Kehittämisyksikkö seurasi, että projektit etenivät asetettujen tavoitteiden mukaisesti mm. järjestämällä kaupungin väli- ja loppuarviointikeskustelut. Projektien talouden seurannasta vastasivat projektipäälliköt kehittämisyksikön antaman ohjeistuksen mukaan. Jokaisella projektilla on projektin tavoitteiden ja talouden toteutumisen seurantaa varten ohjausryhmä sekä projektin käytännön toimintaa ohjaava projektiryhmä. Lasten ja nuorten palvelujen hankkeiden yhteisenä ohjausryhmänä toimi lanuel-kehittämisen ohjausryhmä. Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta kokoontui kaikkiaan 14 kertaa. Tammikuussa toimitettiin presidentinvaalin ensimmäinen kierros ja helmikuun alussa toinen. Äänestysaluejaotusta tarkistettiin ja kaupunginvaltuusto vahvisti uuden jaotuksen keväällä. Äänestysalueita on entisen 18 sijasta 14. Kunnallisvaalit toimitettiin lokakuussa. Hämeenlinnan valtuustoon valittiin 59 valtuutettua vuosiksi Paikkajako puolueittain on seuraava: Kokoomus 17 SDP 17 Perussuomalaiset 10 Keskusta 6 Kristillisdemokraatit 3 Vasemmistoliitto 3 Vihreä Liitto 3 Valtuutetuista 23 on uusia. Naisia valtuustossa on 31, miehiä 28. Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa oli 57,3 %. Edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2008 äänestysprosentti oli 61,5 %. Keskusvaalilautakunta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

106 106 TILAAJA Tarkastuslautakunta ja tarkastustoimisto Lautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunta arvioi valtuustokauden aikana kaupungin kaikki palvelualueet ja liikelaitokset sekä edunvalvonnan kaupunkikonsernin yhteisöissä, säätiöissä ja seudullisissa hankkeissa. Lautakunnan toimintasuunnitelma vuosille sisältää koko kauden painopistealueet. Toimintasuunnitelmasta johdetaan vuosittaiset työohjelmat ja painopistealueet. Toiminnan painopisteet 2012 Lautakunta arvioi strategian toteutumista, tavoiteasetantaa yleensä, valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Erityiskohteena vuoden 2012 arvioinnissa kerättiin lautakuntien kokemuksia ja näkemyksiä uudistetun lautakuntaorganisaation toiminnasta koko valtuustokauden ajalta. Kaupunginvaltuusto antoi tarkastuslautakunnalle toimeksiannon arvioida kaupungin päätöksentekoprosessin ja omistajaohjauksen toteutumista Teknologiakeskus Innopark Oy:n asioissa vuosina Tarkastuslautakunnan raportti ja toimenpide-ehdotukset omistajaohjauksen kehittämiseksi käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Syksyn aikana lautakunta valmisteli tilintarkastusyhteisön valintaa vuosille Uusi tarkastuslautakunta esittää valinnan kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Lautakunnan sitovat tavoitteet Toiminnan menestystekijät Tavoitteet Tuotetaan suunnittelun, johtamisen ja palvelujen kehittämisen tueksi luotettavaa arviointi- / vertailutietoa. Tuetaan selkeiden tavoitteiden aikaansaamista palvelualueille. Tuetaan palveluiden laadun, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden mittaamista ja kehittämistä kaupunkiorganisaatiossa. Edistetään riskienhallintaan liittyvien toimenpiteiden käyttöönottoa. Tavoitteen toteutuminen Arviointikertomus kaupungin v toiminnan ja talouden toteutumisesta luovutettiin valtuustolle Arviointikertomuksessa esiin nostetuista huomioista ja epäkohdista annettiin selvitys lokakuun valtuuston kokouksessa. Lisäksi monet lautakunnan suositukset otettiin huomioon ja toimenpiteitä tehtiin jo v loppuvuoden toiminnassa. Tavoite on toteutunut. Tarkastuslautakunnan suositukset tavoitteiden määrästä, selkiyttämisestä ja mittareista huomioitiin v tilausbudjetissa. Lautakunnan näkemyksen mukaan tavoitteet ovat aiempaa selkeämpiä ja pääosin mitattavissa. Tavoitteiden määrä laski n. 75 % verrattuna v budjettiin. Tavoite on toteutunut. Saatiin selontekoja organisaatiossa meneillään olevista ja toteutetuista riskienhallintaan liittyvistä toimenpiteistä yhteensä 26 kpl. Tarkastuspäällikkö laati selonteoista yhteenvedon kaupungin toimintakertomukseen. Selonteot otetaan huomioon sisäisen tarkastuksen työsuunnittelussa. Tavoite on toteutunut. Tarkastuslautakunta TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

107 TILAAJA 107 Toimintakulujen ylittyminen johtuu pääosin siitä, että kaupunginvaltuuston toimeksiantoon liittyen asiantuntijapalveluita hankittiin ennakoitua enemmän. Toimeksianto myös lisäsi kokousten määrää ja vaikutti luottamustoimipalkkioiden ylittymiseen. Tuloalitus johtuu liikelaitoksilta saadusta keskitetysti hoidettavien tarkastustehtävien korvauksesta, joka jäi budjetoitua pienemmäksi. Tarkastuslautakunnan määrärahat kuuluvat sitovuustasoltaan osaksi konsernipalveluja, jonka määrärahat kokonaisuudessaan eivät ylity. ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ Elinkeinorahaston tarkoituksena on käsitellä elinkeinopoliittista omaisuutta siten, että kaupungin omistukseen sitoutuva pääoma ja siitä saatavat tulot kyetään riittävästi erittelemään ja kohdistamaan elinkeinotoiminnan tukemiseen. Kaupungin elinkeinorahaston säännöt on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Vuonna 2012 elinkeinorahaston yhteenlasketut rahoitustuotot ja kulut olivat yhteensä euroa. Rahaston hoitamisesta aiheutuneita asiantuntijapalkkioita oli vähäinen määrä elinkeinorahaston toimintakuluissa. Taseyksiköt 1000 TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Muiden palvelujen ostot Toimintakate Tilikauden tulos Taseyksikön tuloslaskelma ja tase ovat liitetiedoissa.

108 108 TUOTTAJA PALVELUTUOTANTO Palvelutuotannon organisaatio vuonna 2012 Kaupungin palvelutuotantoon kuuluivat vuonna 2012 seuraavat palvelualueet: varhaiskasvatuspalvelut, opetuspalvelut (sisältäen nuorisopalvelut ja lasten kulttuurin), lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut, kulttuuripalvelut, ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelut, toimintakykyä edistävät palvelut sekä yhdyskuntarakenteen palvelut. Lisäksi palvelutuotantoon kuuluivat kaupungin sisäiset liikelaitokset: Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos sekä Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos. Palvelutuotantoon kuului myös maakunnallinen pelastuslaitos. Kaupungin palvelutuotantoa johtavat hallintosäännössä määritellyllä työnjaolla apulaiskaupunginjohtaja ja palvelutuotantojohtaja.

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 Hämeenlinnan kaupunginhallitus 25.3.2013

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 Hämeenlinnan kaupunginhallitus 25.3.2013 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 Hämeenlinnan kaupunginhallitus 25.3.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 25.3.2013

Tilinpäätösinfo 25.3.2013 Tilinpäätösinfo 25.3.2013 TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

kuvat: Jorma Jämsen, Lentokuva Vallas HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013

kuvat: Jorma Jämsen, Lentokuva Vallas HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 kuvat: Jorma Jämsen, Lentokuva Vallas 2013 t i l i n p ä ä t ö s HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 26.3.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 26.3.2014

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 26.3.2014 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 26.3.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Kaupungin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Yleistietoa Hämeenlinnasta...

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilausbudjettiesitys 2015 28.10.2014. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

Tilausbudjettiesitys 2015 28.10.2014. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Tilausbudjettiesitys 2015 28.10.2014 Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Haasteellisimpien kustannuserien trendit 20 000 000,00 18 000 000,00 16 000 000,00 14 000 000,00 12 000 000,00 10 000 000,00 8 000 000,00

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Yleistietoa Hämeenlinnasta...

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä.

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä. Yhtymähallitus 23 27.03.2014 Yhtymävaltuusto 3 21.05.2014 Vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 51/02.02.02/2014 Yh 27.03.2014 23 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot