Toimeentulotuen soveltamisohjeet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä soveltamisohjeet kokouksessaan , 69.

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimiala Toimeentulotuen soveltamisohjeet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä soveltamisohjeet kokouksessaan , 69. Soveltamisohjeita on viimeksi päivitetty

2 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SÄÄNNÖKSET TOIMEENTULOTUEN RAKENNE PÄÄTÖSLAATU JA KÄYTETTÄVÄ TALOUSARVIOTILI KÄSITTELY Hakeminen Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja etuuskäsittelijän päätösvalta toimeentulotuessa Päätös Hakemuksen uusiminen Atk-kirjaus Valmistekstit (fraasit) Toimeentulotuen maksatus Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaikatiedusteluihin vastaaminen Viranhaltijan oikaisupäätös Jaoston muutosvaatimusten valmistelu Sosiaalityöhön ohjaus ja siirrot yksiköstä toiseen Perhe ja yhteistalous Vakinainen oleskelukunta Toimeentulotuen määräytymisaika TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 ) TOISTUVAT TULOT SÄÄSTÖT, OMAISUUS JA VARALLISUUS ASIAKKAAN TILITIETOJEN PYYTÄMINEN PANKILTA MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN PERUSOSA PERUSOSAN ALENTAMINEN ASUMISMENOT Vuokra/vastike Lämmityskulut sekä sähkö- ja vesilaskut Omakotitalon hoitokulut Asuntolainojen korot Asumismenojen kohtuullisuusharkinta Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot Vuokravakuus Vuokrarästit Asumismenojen huomioon ottaminen, kun vuokranmaksu on laiminlyöty Asuntolat ym. asumisyksiköt ja asumisen tukipalvelut Kotivakuutus TERVEYDENHUOLTOMENOT Sairaala- ja laitoshoidon maksut Terveydenhuollon maksukatto Päihdehuollon laitoskuntoutus/katkaisuhoito/asumispalvelut... 50

3 Vammais- ja hoitotuet ja ruokavaliokorvaus Hammashoito ja hammasproteesit Lääkkeet Määräaikainen lääkemaksusitoumus Matkakorvaukset Silmälasit Lääkärinlausunnot TYÖMATKAT JA MUUT TYÖSTÄ AIHEUTUVAT KULUT PÄIVÄHOITO MUUT ERITYISMENOT JA TILANTEET Auton käytöstä aiheutuvat kulut Elatusmaksut Hautauskustannukset Lähiomaisen hautajaiset Henkilöllisyystodistus henkilökortti Lasten harrastemenot Aikuisten harrastemenot Kodinhankinnat ja perustamiskustannukset Käyttövarat Lainojen lyhennykset, kulutusluotot ja osamaksuvelat Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut Jäännösverot Matkakustannukset Muuttokustannukset ja tavaroiden varastointi Perhejuhlat Puhelin Sakot Ulosmittaus Vaatetus Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu Ajokortista aiheutuvat kustannukset ASEVELVOLLISEN TOIMEENTULOTUKI OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI VANHEMPIEN KOTONA ASUVA KESKIASTEEN OPISKELIJA OPINTOLAINOJEN KOROT ITSENÄISESTI ASUVAT OPISKELIJAT Muilla kuin opintotukietuuksilla opiskelevat OPISKELIJAT KESÄLOMAN AIKANA Itsenäisesti asuvat / kesäajan toimeentulotuki Kotona asuvat opiskelijat / kesäajan toimeentulotuki YLIOPISTOJEN ILMOITTAUTUMISMAKSUT PÄÄSYKOKEISTA AIHEUTUVAT KULUT MAAHANMUUTTAJIEN JA TILAPÄISESTI SUOMESSA OLESKELEVIEN ULKOMAALAISTEN TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUEN HAKIJAN MAASSAOLON EDELLYTYSTEN SELVITTÄMINEN TOISELTA VIRANOMAISELTA OLESKELULUPA, PASSIT, VIISUMIT, KANSALAISUUS, TYÖLUVAT... 77

4 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN PAKOLAISILLE, MYÖNTEISEN OLESKELULUVAN SAANEILLE TURVAPAIKANHAKIJOILLE JA PALUUMUUTTAJILLE VALTION KORVAUKSET TULKKAUS JA KÄÄNNÖSPALVELUT TOIMEENTULOTUEN MAKSAMINEN ULKOMAILLA OLESKELUN AJALTA EUROOPAN UNIONIN KANSALAINEN TOIMEENTULOTUEN HAKIJANA Yleistä Toimeentulotuen myöntäminen EU-/ETA-kansalaiselle Perustietoa EU-kansalaisten sosiaaliturvasta ja ohjeita erityistilanteisiin POHJOISMAAN KANSALAISEN TOIMEENTULOTUKI IHMISKAUPAN UHRIEN TOIMEENTULOTUKI TYÖNTEKIJÄN KIRJAUKSET EFFICAAN VANKILASSA OLEVAT JA VAPAUTUVAT YRITTÄJÄT TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (ToTuL ) OMAISUUDESTA PERINTÄ Päätöksenteko Perinnän toteuttaminen ja seuranta Hakemus hallinto-oikeudelle ja siihen liittyvät toimenpiteet HAUTAUSAVUSTUKSEN TAKAISINPERINTÄ Päätöksenteko Perinnän seuraaminen ja hakemus hallinto-oikeudelle PERINTÄ, KUN TOIMEENTULOTUKI ON PERUSTUNUT EREHDYTTÄVIIN TIETOIHIN LIIKAA MAKSETUN TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ JÄLKIHUOLTONA MAKSETUN TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN PERUSTEET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN KRIISITILANTEESSA (esim. tulipalo) EDUNVALVONTA / VÄLITYSTILIT...101

5 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Säännökset Oikeus vähintään välttämättömään toimeentuloon on perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan perusoikeus. Toimeentulotukeen on subjektiivinen oikeus silloin, kun sen saannin edellytykset täyttyvät. Toimeentulotukea säätelevät seuraavat säännökset: Laki toimeentulotuesta 1412/ Lisäksi väliaikainen toimeentulotukilain muutos on voimassa Lakimuutos koskee ansiotulon huomiotta jättämistä toimeentulotuessa. Sen mukaan tuloina ei oteta huomioon vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Vuoden v alusta tuli voimaan toimeentulotuen lakimuutos ( /1202), jonka mukaan asiakkaan on saatava toimentulotukipäätös viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Kiireellisyyden määrittää tapauskohtaisesti sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Lisäksi asiakkaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaan kanssa toimeentulotukiasiassaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön (2013:4) Opas toimeentulotukilain soveltajille ei ole kuntaa sitova, mutta toimii ensisijaisena soveltamisohjeena lakia tulkittaessa. Toimeentulotuen käsittelyssä on otettava huomioon myös seuraavat säädökset: - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/ , jossa säädetään asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä viranomaisien tietojen saantioikeudesta ja salassapidosta. - Hallintolaki 434/ , jossa ovat keskeiset toimeentulotukiasioissa noudatettavat ja menettelyä koskevat säädökset. - Sosiaalihuoltolaki 710/ , jossa säädetään muutoksenhausta toimeentulotukiasioissa. - Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001, joka säätelee aktivointisuunnitelman laatimista ja sen yhteyttä toimeentulotukeen. - Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 (Muutokset 118/2002, 1292/2002 ja 649/2004), jossa säädetään maahanmuuttajien kotoutumistuesta ja turvapaikanhakijoiden toimeentulotuesta. Lastensuo-

6 5 jelulaki /417, jossa säädetään jälkihuoltonuorten taloudellisesta tukemisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä. Ajantasaiset lait löytyvät Finlex-Valtion säädöstietopankista osoitteesta Yksittäistä päätöstä tehtäessä on ratkaisua peilattava lakiin ottaen huomioon lain 1 ja 2 pykälät, jotka määrittelevät toimeentulotuen tarkoituksen ja oikeuden toimeentulotukeen. Toimeentulotuki on viimesijaista. Sen avulla pyritään turvaamaan vähintään välttämätön toimeentulo. Jokaisella on myös ensisijainen velvollisuus pitää kykynsä mukaan huolta omasta, puolisonsa ja lastensa elatuksesta. Lain lisäksi toimeentulotuen käsittelijän tulee huolella tutustua STM:n toimeentulotuen soveltamisoppaaseen. Paikalliset ohjeet on tehty helpottamaan yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään hakijoiden yhdenvertaisuutta. Sisäisiä soveltamisohjeita ei voida pelkästään käyttää päätöksen perusteena, vaan päätös on perusteltava aina lain tai asetuksen asianomaisilla kohdilla Toimeentulotuen rakenne päätöslaatu ja käytettävä talousarviotili Varsinaisen toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki jakautuu vielä perusosalla katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin. Perustoimeentulotuki Tili Kustannuspaikka Perusosalla katettavat menot (Toimeentulotukilaki 7 a ): - ravintomenot - vaatemenot - vähäiset terveydenhuoltomenot - henkilökohtainen ja kodin puhtaus - paikallisliikenteen matkustuskulut - sanomalehti/muut lehdet - televisiolupa ja kaapeliverkon kulut - puhelimen käyttömenot ja internet-yhteyden kulut - harrastus- ja virkistystoiminta - vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: - ravintomenot 49 % - vaate- ja jalkinemenot 9 % - informaatiomenot 20 % - vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % - muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *) 19 % - yhteensä 100 %. *) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

7 6 2. Muut perusmenot (Toimeentulotukilaki 7 b ): Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon: - kohtuulliset asumismenot - taloussähköstä aiheutuvat menot - kotivakuutusmaksu - vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Perustoimeentulotuesta päätettäessä tehdään päätös perustoimeentulotuesta ja menot maksetaan perustoimeentulotuen tililtä. Täydentävä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 c ) Tili Kustannuspaikka Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon erityismenot, joita ovat: - lasten päivähoitomenot - muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot (esim. takuuvuokra ja muuttokulut) - henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita. Täydentävä toimeentulotuki maksetaan täydentävän toimeentulotuen tililtä. Ehkäisevä toimeentulotuki Tili Kustannuspaikka Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi voidaan maksaa ehkäisevää toimeentulotukea. Kunta myöntää ehkäisevää toimeentulotukea vahvistamiensa perusteiden mukaisesti. Ehkäisevästä toimeentulotuesta on omat päätöksensä ja menot maksetaan ehkäisevän toimeentulotuen tililtä. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat tämän soveltamisohjeen luvussa Käsittely Hakeminen Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti, ja hakemuksen tulee olla täytetty (menot ja tulot merkitty tai {viiva}, jos niitä ei ole) ja allekirjoitettu. Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Viimeisin verotodistus/veroehdotus tulee olla liitteenä. Edellisen vuoden veroehdotus lähetetään toukokuussa verotusvuotta seuraavana vuotena. Uusilta asiakkailta pyydetään veroehdotus varallisuuden selvittä-

8 7 miseksi. Varallisuus merkitään nykyisin vain veroehdotukseen. Jos varallisuutta ilmenee, siitä on pyydettävä erilliset selvitykset. Verotustiedoista on varmistettava, että asiakkaan kuvaus tilanteestaan ja verotustiedot vastaavat toisiaan. Osalla virkailijoista on myös atk-yhteys lahtelaisten verotustietoihin. Hakemuksen lisäksi erillinen liitelomake tarvitaan yrittäjiltä, opiskelijoilta ja vangeilta. Hautauskulujen hakemista varten on oma hakemuslomake. Asiakasta on ohjattava erityisesti niissä asioissa, joista joudutaan usein pyytämään lisäselvityksiä, kuten yhteistalous ja varallisuus. Jos hakemus on puutteellinen, tarvittavat lisäselvitykset pyydetään yhdellä kertaa ja pyyntöön laitetaan määräaika, mihin mennessä lisäselvitykset on toimitettava. Lisäksi lisäselvityksessä tulee aina mainita, että mikäli asiakas ei toimita lisäselvityksiä annettuun määräaikaan mennessä, käsitellään hakemus käytössä olevien tietojen perusteella ja puutteelliset tiedot voivat johtaa hakemuksen hylkäämiseen. Lisäselvityspyyntö on tehtävä lain mukaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä puutteellisen hakemuksen saapumisesta ja päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, mutta viimeistään seitsemäntenä päivänä lisäselvitysten saapumisesta. Pyydettyjen lisäselvitysten saapumisen jälkeen hakemus pyritään käsittelemään viivytyksettä (hakemusta jätetä enää odottamaan käsittelyvuoroa muiden saapuneiden hakemusten joukkoon). Kelan SOKY-järjestelmällä tarkistettavissa olevat tiedot tarkistetaan atk-teitse. Osoite- ja perhetietoja voi tarkistaa X-City ja VTJ-rekistereistä. Atk-yhteyksien avulla tarkistetuista tiedoista on tehtävä merkintä päätöksen selvitysosaan. Jos hakemus voidaan käsitellä ja puuttuvat liitteet eivät ole aivan oleellisia, tehdään päätös annettujen selvitysten pohjalta ja pyydetään lisäselvitykset jatkohakemuksen yhteydessä. Hallintolain mukaan hakijalla on oikeus saada arvio päätöksen antamisajankohdasta ja tiedusteluihin käsittelyn etenemisestä on vastattava (HallintoL 23 ) Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja etuuskäsittelijän päätösvalta toimeentulotuessa Sosiaali- ja terveyslautakunta on määritellyt viranhaltijoiden oikeudet päättää toimeentulotuesta ja sen perinnästä. Etuuskäsittelijä päättää toimeentulotuesta, kun päätös perustuu toimeentulotuen soveltamisohjeisiin, ellei soveltamisohjeessa päätösoikeutta ole määritelty vain sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tehtäväksi. Lain tulkinnasta yksittäistapauksissa antavat ohjeita toimeentuloturvan ja aikuissosiaalityön esimiehet. Linjauksia käsitellään myös yksiköiden vastuuhenkilöiden kokouksissa, ja näitä linjauksia sovelletaan soveltamisohjeen rinnalla käytännön työssä. Sosiaalityöntekijällä ja -ohjaajalla on oikeus lisäksi päättää yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvän harkintaan perustuvan toimeentulotuen myöntämisestä seuraavasti: - perusosan alentamisesta aktivointi/sosiaalityön suunnitelmaan liittyen ja alentamisen poistoista - normivajeeseen perustumattomista vuokrarästeistä - ehkäisevästä toimeentulotuesta (sosiaaliohjaajat vain äkillisissä kriisitilanteissa)

9 8 - asumiskustannusten huomioon ottamisesta kohtuullista suurempina myös asumismenojen pienentämiseen annetun määräajan jälkeen - kalliista ja tavanomaisesta poikkeavista harrastusmenoista - vuokravakuudesta erityistilanteissa - erityismenoista ja yksilölliseen harkintaan perustuvasta avustamisesta, josta ei ole soveltamisohjetta. Jos sosiaalityöntekijän päätös koskee perusosan alentamista, asumismenojen huomioon ottamista tai muuta soveltamisohjeista poikkeavaa toistuvaa toimeentulotuen käsittelyä, etuus-käsittelijä ottaa huomioon tehdyn päätöksen jatkokäsittelyssä. Ehkäisevä toimeentulotuki maksetaan ehkäisevän toimeentulotuen talousarviotililtä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että perustoimeentulotuki maksetaan perustoimeentulotuen tilitä ja täydentävä toimeentulotuki maksetaan täydentävältä toimeentulotuen tililtä. Jos toimeentulotuen päätösoikeudesta on epäselvyyttä, päätöksenteosta sovitaan viranhaltijoiden kesken niin, että vältetään moninkertaista päätöksentekoa ja asian tai asiakkaan turhaa siirtelyä. Päällekkäisen käsittelyn välttämiseksi tavanomaista harkintaa edellyttävissä tilanteissa etuuskäsittelijä voi tehdä päätöksen myös sosiaalityöntekijän antaman käsittelyohjeen mukaan, jolloin tilanneselvitykseen merkitään: Asiasta on neuvoteltu sosiaalityöntekijän kanssa. Jos käsittelijä kokee itsensä jääviksi käsittelemään asiakkaan hakemusta (sukulainen, lähituttava, työtoveri ym.), on neuvoteltava esimiehen kanssa käsittelijän vaihtamisesta Päätös Päätös annetaan aina kirjallisena, ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeetonta. Jos päätös on myönteinen ja toimeentulotukioikeus jatkuu tai kielteisestä päätöksestä huolimatta asiakkaan tulotaso on lähellä toimeentulotuen myöntämiskriteereitä niin, että erityismenoilla syntyy oikeus toimeentulotukeen, asiakkaalle lähetetään päätöksen mukana ohjeet jatkotoimenpiteistä (erillinen ohjekirje) ja toimeentulotuen jatkohakemuslomake seuraavan toimeentulotukierän käsittelyä varten. Toimeentulotuesta tehdään laskelma ja päätös kuukausittain. Jos asiakkaan tilanne ja tulot sekä menot ovat vakiintuneet, tehdään päätös, normilaskelmat ja maksatus pääsääntöisesti kahdelle kuukaudelle, jolloin jatkohakemuslomake palautetaan 2 kuukauden välein. Käsittelyjakso ja palautuskuukausi merkitään jatkohakemukseen (ks. Maksatus). Asiakkaalle, jonka tulo-ja menotilanne vaihtelee tai maksuilla on tapana rästiintyä, ei koskaan tehdä kuukautta pitempiä päätöksiä, vaan tilanne ja tositteet tulee tarkistaa kuukausittain. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätöksessä on aina mainittava ja perusteltava ne hakijan esittämät tarpeet, joita ei ole hyväksytty tai joita ei ole hyväksytty kokonaisuudessaan kohtuullisuusharkinnasta johtuen. Kielteinen päätös on perusteltava ja merkittävä ne lain kohdat, joihin päätös perustuu. Päätöksentekijän on myös perusteltava ainakin selvitysosassa päätökset, joissa on käytetty harkintaa asiakkaan

10 9 eduksi, eli esim. jätetty tuloja huomioon ottamatta tai hyväksytty menoja, jotka tavanomaisesti eivät kuulu toimeentulotuen piiriin. Jos asiakkaalla on voimassa oleva myönteinen päätös, mutta jokin asiakkaan esittämä vaade hylätään, on siitä tehtävä erillinen päätös. Tällaisia voivat olla esim. jokin erityismeno, jota ei hyväksytä, menojen kohtuullisuusharkinta, tulojen laskeminen toisin kuin asiakas on ne esittänyt tai perusosan alentaminen. Päätöksiin, myös kielteisiin, on aina merkittävä päättymisaika. Jos päätökseen sisältyy perintä, on päätös uusittava, kun takautuvien perintä loppuu. Lainmukainen käsittelyjakso on kuukausi, mistä syystä päätöksiin ei voi sisällyttää kielteistä päätöstä tulevasta ajasta tyyliin "jatkossa ei oikeutta toimeentulotukeen". Päätöksentekijän on vastattava myös suullisesti (puhelimessa) hakijan esittämiin kysymyksiin ja päätöksen perusteluihin (ks. myös kohta Päätöksen oikaisu) Hakemuksen uusiminen Varsinainen hakemus täytetään asiakkuuden alkaessa, palveluyksikön vaihtuessa ja silloin, jos olosuhteet oleellisesti muuttuvat (esim. avioero). Päätöstä uusittaessa on tilanne ja olosuhteeton tarkistettava kuten uudella hakijalla. Hakijan tulee täyttää kuukausittain tai sovitulla aikavälillä jatkohakemus Atk-kirjaus Käsittelijän on huolehdittava siitä, että perhetiedot, osoite- ja pankkitiedot ovat atkjärjes-telmässä oikeat. Erityisesti aikuistuvien lasten tilanteen muutokset on muistettava tarkistaa (asevelvollisuus, täysi-ikäiseksi tulo, opiskelu ja opintotukietuudet, kotoa poismuutto, omat tulot jne.). Käsittelijä on vastuussa myös Stakesin tilastotietojen täyttämisestä marraskuussa (dynaaminen lomake). Efficaan merkittävistä tiedoista on erillinen ohje. Ensimmäisen päätöksen yhteydessä tehdään asiakkaalle dokumentointiin perustietolomake, jonne merkitään toistuvasti tarvittavat ja käsittelyyn oleellisesti vaikuttavat tiedot. Perustietolomaketta täydennetään tilanteen muuttuessa. Päiväkirjamerkintänä kirjataan oleelliset tiedot/viestit, jotka käsittelijän on otettava huomioon seuraavassa käsittelyssä. Ensimmäisen päätöksen hakemus-/selvitysosaan kirjataan hakemuksen saapumispäivä, mihin ja mille ajalle ttt:a haetaan, perhesuhteet ja selvitys olosuhteista, esim. milloin työsuhde päättynyt, vireillä olevat etuudet, ansiosidonnaisen pv-rahan kesto, elatusvelvollisuus, mahdolliset velat (kokonaismäärä, lyhennykset ja korot) ja ulosmittaus, asumismuoto ja asumiskulut ja mahdollinen varallisuus. Lisäksi merkitään tärkeimmät tulolähteet. Asiakkaan intiimejä tietoja ei kirjoiteta päätökseen (esim. yksityiskohtaiset terveydentilatiedot, hoitojaksot yms.). Nämä tiedot voi tarvittaessa kirjata dokumentointiin. Opiskelijoiden selvitysosassa tulee olla maininnat, missä hakija opiskelee, opiskelun kesto, opintotukietuudet ja lainan nosto.

11 10 Selvitykseen kirjataan myös, jos hakemus on käsitelty tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Jatkohakemusta käsiteltäessä merkitään selvitykseen hakemuksen saapumispäivä, erityismenot, joita asiakas hakee (liitteenä olevat tositteet tai vastaavat tulkitaan hakemukseksi) ja olennaiset käsittelyyn vaikuttavat tiedot. Tiliotteista merkitään ajankohta, miltä ne on esitetty. Hakemus/selvitys on lyhyt kuvaus olosuhteista ja toimeentulotuen tarpeen perusteista. Euromäärät menoista ja tuloista ilmenevät normilaskelmissa, ja niiden perusteet merkitään laskelman rivien huomautus-sarakkeeseen, eikä niitä toisteta hakemus/selvityskohdan tekstissä. Tuloista merkitään aika, jota tulot koskevat ja työttömyysturvaetuudesta myös laskentatapa (20 pv / 21,5 pv). Hyväksytyistä laskuista merkitään eräpäivä ja tarkempi tunniste, esim. laskun numero. Muu meno-/tulorivejä käytettäessä kirjataan, mistä menosta/tulosta on kysymys. Asumismenojen kohdalle merkitään haettu-sarakkeeseen kohtuullisen suuruisena hyväksytyt asumismenot ja lisätietoihin merkitään todelliset asumiskulut. Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin hakemuksen kohtiin ja, jos kaikkia hakemuksessa esitettyjä menoja ei ole hyväksytty (myös takautuva tuki), on hylkääminen perusteluineen merkittävä selkeästi. Tarvittaessa hylätystä osuudesta voi tehdä erillisen päätöksen. Atk-kirjauksissa on käytettävä asiallista, selkeää, ymmärrettävää kieltä (HallintoL 9 ), sisäisessä käytössä olevia termejä ja lyhenteitä on vältettävä Valmistekstit (fraasit) Päätöksentekoa varten on käytettävissä valmistekstejä, joita voi käyttää sellaisenaan tai muokattuna. Päätöksen voi kirjoittaa aina myös itse. Kielteisiin/osittain kielteisiin päätöksiin on kirjattava perusteet ja lainkohdat, joihin päätös perustuu. Käytettäessä valmistekstejä on varmistettava, että tekstin sisältö ja päätöksen asiallinen sisältö vastaavat toisiaan, niistä on poistettu numerokoodi ja päivämäärä ym. täydennettävät kohdat on täytetty. Päätöksen tulee olla ymmärrettävä, ja siitä tulee näkyä, mitä hakemuksesta on hyväksytty tai hylätty Toimeentulotuen maksatus Normilaskelman mukainen normivaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena itse hakijalle. Jatkuvan tuen saajalla maksatuspäiväksi merkitään sen kuukauden päivä, jota ttt koskee eli, vaikka käsittely tapahtuu edellisen kuukauden puolella, maksatuspäiväksi merkitään seuraavan kuukauden ensimmäinen pankkipäivä. Maksatusmerkintänä kirjataan "kuukausi/vuosi" esim. syyskuu/2010. Tekstissä ei saa ilmetä termejä (esim. vaje tai toimeentulotuki), joista pankissa voidaan yksilöidä tulon laatu. Toimeentulotukilain 16 :n 2 mom:n mukaan tuki voidaan erityisestä syystä maksaa hakijasta huolehtivalle perheenjäsenelle/henkilölle tai käyttää menojen suorittamiseen. Tällainen erityinen syy voi olla se, että tuensaaja käyttää saamansa tuen muuhun tarkoitukseen, mihin se on tarkoitettu, esimerkiksi vanhempien luona asuva

12 11 nuori käyttää toistuvasti saamaansa toimeentulotukea pelkästään henkilökohtaisina käyttörahoina. Muulla taholle maksamisesta tulee pyytää asiakkaan lupa tai vähintään antaa asia hänelle tiedoksi etukäteen, ennen kuin siirrytään etuuden maksamiseen muulle taholle. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan silloin, kun on toistuvasti osoittautunut, että asiakas ei pysty huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähkön katkeaminen jne.). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista (edellyttää ToTuL:n 16 :n mukaista erityistä syytä), ja peruslähtökohta on, että vuokranmaksua seurataan asiakkaan itse maksamilla vuokrakuiteilla, jotka liitetään toimeentulotuen jatkohakemuslomakkeeseen. Pääsääntöisesti em. menettelystä on ensin keskusteltava asiakkaan kanssa. Asiakkaan laskujen maksaminen hänen puolestaan on kuluerä kaupungille ja siksi laskuja ei ole syytä maksaa suoraan myöskään asiakkaan omasta pyynnöstä, jos hän on kykenevä huolehtimaan niistä itse. Jos asiakkaan maksut rästiintyvät toistuvasti (vuokra ja sähkölasku erityisesti), on vajeiden maksu suoraan maksun saajalle ensisijaista asumisen turvaamiseksi. Vähäiset terveydenhuoltomenot korvataan pääsääntöisesti jälkikäteen maksettujen tositteiden mukaan, ja merkittäviin kustannuksiin (mm. hammasproteesit, silmälasit) annetaan etukäteen maksusitoumus tai kulut sisällytetään jälkikäteen laskujen mukaisina laskelmaan (ks. Terveydenhuoltomenot). Lääkemaksusitoumukset annetaan joko kertasitoumuksina (ei alle 10 euron lääkkeisiin) tai määräaikaisina (erillinen ohje). Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin käytetään vain poikkeustapauksessa. Annettaessa maksusitoumuksia elintarvikkeisiin on saapuneesta laskusta tarkistettava ms:n käyttö ja puututtava siihen, jos käyttö on ollut epäasiallista. Laskun käsittelijän on annettava epätarkoituksenmukaisesta käytöstä tieto päätöksentekijälle. Virastolle osoitetut laskut (ms-laskut) ja asiakkaan nimellä olevat sisäiset laskut maksetaan ostolaskujärjestelmän kautta, asiakkaan nimellä olevat ulkoiset laskut Effican pankkimaksatuksena. Laskujen käsittelystä on erillinen ohje. Jos säännöllinen vaje on hyvin pieni, alle 10 euroa, yhdistetään useamman kuukauden (esim. 3 kk) vaje samaan maksatukseen. Menettelystä on kuitenkin aina ensin sovittava erikseen asiakkaan kanssa. Asiakkaalla on oikeus saada pienetkin vajeet Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaikatiedusteluihin vastaaminen Asiakkaan esittämään hakemuksen käsittelyaikaa koskevaan tiedusteluun on vastattava välittömästi (EOA Drno 68/4/08). Vastauksessa on pyrittävä antamaan mahdollisimman tarkka arvio siitä, koska hakemus on käsitelty ja rahat ovat hakijan tilillä (Linjakokous ) Viranhaltijan oikaisupäätös Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä. Viranhaltija voi saamansa lisätiedon perusteella oikaista päätöksensä hallintolain 50 pykälän perusteella. Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelytapavirhe, viranomainen voi poistaa virheellisen

13 12 päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää pääsääntöisesti asiakkaan suostumusta. Kun päätös oikaistaan, kirjataan päätös seuraavasti: Kumotaan virheellinen päätös nro/tekijä ja ratkaistaan asia uudelleen hallintolain 50 :n perusteella seuraavasti... Jos oikaisupäätös tehdään jaostolle osoitetun oikaisuvaatimuksen johdosta, kirjataan päätöksen selvitysosion alkuun: Oikaisuvaatimus päätökseen pvm /nro on vastaanotettu pvm. Oikaisupäätöksessä on otettava kantaa kaikkiin oikaisuvaatimuksessa esitettyihin asioihin. Kun tällainen oikaisupäätös lähetetään asiakkaalle, pyydetään asiakasta ilmoittamaan määräpäivään mennessä, mikäli hän edelleen haluaa aikaisemman muutosvaatimuksen jaoston käsittelyyn. Viranhaltijan oikaisu on ensisijainen tapa muutoksenhaun jaostokäsittelyyn nähden. Oikaisuvaatimuksen valmistelija ilmoittaa oikaisusta jaoston toimistotyötä hoitavalle toimistosihteerille (Heli Ranta). Jos alkuperäisen päätöksen on tehnyt viranhaltija, joka ei enää ole virassa (esim. sijainen), voi oikaisun tehdä myös se viranhaltija, joka hoitaa hänen tehtäviään Jaoston muutosvaatimusten valmistelu Jaostolle osoitettuihin muutosvaatimuksiin merkitäänsaapumispäivämäärä siinä paikassa, johon asiakas on muutosvaatimuksen ensin jättänyt. Tämän jälkeen muutosvaatimukset lähetetään diarioitaviksi sosiaali- ja terveystoimen kirjaamoon (DUO II, Aleksanterinkatu 24 B), josta diarioinnin jälkeen lähetetään muutosvaatimukset edelleen valmisteltaviksi. Asiakkaat voivat jättää myös Kouvolan hallinto-oikeudelle osoitetun valituksen sosiaali- ja terveysvirastoon, jolloin valitus toimitetaan sosiaali- ja terveysvirastosta hallinto-oikeuteen. Näihin valituksiin tulee merkitä saapumispäivämäärä ja toimittaa ne sitten ensin kirjaamoon diarioitavaksi, joka lähettää ne edelleen valmisteltaviksi lausunnon antavalle viranhaltijalle (aikuissosiaalityön päällikkö, Duo 2, Aleksanterinkatu 24 B). Jaostolle valmisteltavan pykälän selvitysosassa täytyy ilmetä seuraavat tiedot: - Asiakkaan nimi- ja osoitetiedot ja henkilötunnuksen alkuosa. Mikäli asiamies (asianajaja tai valtuutettu henkilö) tekee asiakkaan puolesta muutosvaatimuksen, osoitekenttään tulee asiamiehen nimi- ja osoitetiedot ja alemmas asiakkaan nimi- ja henkilötunnus (ei tarvita asiakkaan osoitetta, koska päätös lähetetään asiamiehelle). - Päivämäärä, milloin muutosvaatimus on saapunut.

14 13 - Mihin viranhaltijan päätökseen asiakas hakee muutosta (päätöksen päivämäärä, päätösnumero sekä viranhaltijan virkanimike ja nimi). - Alussa kerrotaan selkeästi, mihin ja miksi asiakas on tyytymätön päätöksen suhteen. Kaikki tyytymättömyyden aiheet on ilmoitettava. -Selvitys tapahtuneesta ja tehdyn viranhaltijan päätöksen sisällöstä. Perustelut päätökselle, miksi viranhaltija on päättänyt, niin kuin on päättänyt. Mihin lakipykäliin, lautakunnan päätöksiin, STM:n soveltamisohjeisiin tms. päätös perustuu. Jos kyseessä on harkinta, mikä on juuri tämän asiakkaan kohdalla harkinnan peruste. Selvityksessä täytyy vastata kaikkiin asiakkaan esittämiin kohtiin. - Jos asiakas asiasisällön ohella kantelee / on tyytymätön viranhaltijan toimintaan, tähän ei tarvitse ottaa kantaa jaostokäsittelyssä, vaan tekstissä todetaan esim. seuraavasti: Hakija on kirjeessään esittänyt tyytymättömyytensä myös hänen asioitaan käsittelevään viranhaltijaan. Hakija voi tehdä niin halutessaan asiasta sosiaalihuollon asiakaslain mukaisen kirjallisen, vapaamuotoisen muistutuksen sosiaalipalvelujen päällikölle. Muistutus käsitellään toimeentulotuen (tai muun etuuden/palvelun) päätösmenettelystä erillisenä asiana. - Perustelut päätösehdotukselle. Jos esitetään viranhaltijan päätöksen voimaan jättämistä, kirjoitetaan perustelut, miksi päätös on oikea ja perusteltu. Pelkästään sen toteaminen, että viranhaltija on harkinnut päätöksensä oikeaksi, ei ole riittävä perustelu. Hallintolaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki edellyttävät yksilöllistä perustelua. Jos esitetään muutettavaksi viranhaltijan päätöstä, selvitetään perustelut, miksi se on tarpeen ja mihin muutosesitys perustuu. - Jos jaosto jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten, myös lisäselvityksiin on otettava kantaa. Selvitys siitä, mikä on niiden vaikutus päätösesitykseen ja jälleen kerran perustelut, miksi. Kun jaosto on tehnyt viranhaltijan päätöksestä poikkeavan päätöksen, tulee käsittelijän hoitaa päätöksen täytäntöönpano. Päätökseen kirjataan "jaoston pp.kk.vv??? tekemän päätöksen mukaan myönnetään toimeentulotukea..." ja suoritetaan päätöksen mukainen maksatus (jaoston täytäntöönpanopäätös) Sosiaalityöhön ohjaus ja siirrot yksiköstä toiseen Toimeentulotuen käsittelystä ohjataan asiakkaat yhdessä sovitulla menettelyllä sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Asiakkaita ohjataan sosiaalityöhön lakisääteisten suunnitelmien laatimista varten ja yksilölliseen elämäntilanteeseen tai olosuhteisiin liittyvän toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi. Silloin kun asiakkaan toimeentulotuen käsittely edellyttää sekä etuuskäsittelijän että sosiaalityöntekijän työpanosta, tulee pyrkiä joustavaan neuvottelumenettelyyn siitä, miten asiakkaan asiaa hoidetaan yhdessä. Arvion sosiaalityön

15 14 tarpeesta tekee aina sosiaalityöntekijä, siksi asiakkaalle ei lähetetä toimeentulotuen käsittelystä kehotusta varata aikaa sosiaalityöntekijälle. Etuuskäsittelijä joko neuvottelee sosiaalityöntekijän kanssa tilanteesta puhelimitse ja laittaa toimeentulotuen selvitykseen sosiaalityöntekijän antaman vastaanottoajan tai, jos sosiaalityöntekijää ei saa kiinni, ilmoittaa asiakkaan sosiaalityön tarpeesta sosiaalityöntekijälle sähköpostilla tai, jos asia ei ole kiireellinen käyttäen sosiaalityöhön ohjauskoodia Efficapäätöksessä. Sosiaalityöntekijä kutsuu asiakkaan vastaanotolleen tiedon saatuaan. Nuoret tulottomat alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat ohjataan sosiaaliyöntekijän vastaanotolle asiakkuuden alkaessa. Sosiaaliohjaajat antavat vastaanotollaan käyville uusille alle 25-vuotiaille tulottomille toimeentulotuen hakijoille ajan sosiaalityöntekijän vastaanotolle, jotta nuoren tilanne ja muiden palvelujen tarve voidaan kartoittaa heti toimeentulotukiasiakkuuden alussa. Myös etuuskäsittelijä ilmoittaa sosiaalityöntekijälle alle 25-vuotiaista tulottomista toimeentulotuen hakijoista sekä sähköpostilla että merkitsemällä Effican sosiaalityöhön ohjauskoodin päätöksen tilastovälilehdelle. Sosiaalityöhön ohjattavista asiakasryhmistä ja koodeista on erillinen ohje. Sosiaalityössä tavoitteena on suunnitelmallisen sosiaalityön keinoin ehkäistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen syntymistä tai sosiaalisten ongelmien syntymistä tai syvenemistä. Sosiaalityöntekijä kirjaa päiväkirjamerkinnällä suunnitelman laatimisen ja sen tarkastusten ajankohdat. Aktivointiehto täyttyy ja sosiaalitoimen on aloitettava aktivointisuunnitelman laadinta, kun alle 25-vuotiaalla pääasiallinen toimeentulo on perustunut viimeisen neljän kuukauden ajan työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen (ns. tulottomat nuoret). 25 vuotta täyttäneillä sosiaalitoimen reagointivelvoite täyttyy, pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Etuuskäsittelijöiden on siis tärkeää seurata tulottomien toimeentulotuen hakijoiden asiakkuuden kestoa ja ohjata asiakkaat sosiaalityöhön viimeistään silloin, kun aktivointiehto (tuloton henkilö saanut toimeentulotukea yhtäjaksoisesti 4 kk tai 12 kk) on täyttynyt. Kun toimeentulotuen käsittelyssä ilmenee hakijan yksilöllisen elämäntilanteen tai olosuhteiden perusteella seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon toimeentulotuen käsittelyssä tai joihin vedoten asiakas hakee toimeentulotukea erityismenoihin, joiden suhteen etuuskäsittelijällä ei ole päätösoikeutta, neuvotellaan asiasta sosiaalityöntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijälle tulee antaa tarvittavat tiedot ja asiapaperit päätöksentekoa varten. Kun toimeentulotukihakemusten liitteenä on lääkärinlausuntoja, hoito- tai kuntoutusyhteenvetoja tai muita asiantuntijalausuntoja, tulee niistä aina ottaa kopio ja lähettää asiakkaan osoitteen mukaisesti hänen alueensa sosiaalityöntekijälle. Asiantuntijalausunnot ovat välttämättömiä yksilöllistä toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa ja suunnitelmia laadittaessa. Asiakkaan muuttaessa yksiköstä toiseen on yksikön, josta asiakas siirtyy, huolehdittava toimeentulotuesta niin, että toimeentulotuki voidaan käsitellä uudessa yksikössä ilman katkosta. Yksikkö, jossa asiakas on asioinut ennen muuttoa, vastaa muuttoon liittyvistä asioista (vuokravakuudet, muuttojärjestelyt ym.) sekä ensimmäisen kuukauden toimeentulo-

16 15 tuesta. Asiakkaalle tiedotetaan päätöksessä, missä osoitteessa ja miten menetellen hän asioi jatkossa. Siirrot tapahtuvat aina pääsääntöisesti puhelimitse saattaen eli eri yksikön siirtävä työntekijä sopii puhelimitse, mistä lähtien siirto tapahtuu ja mitä erityistä huomioon otettavaa asiakkaan tilanteessa on. Saattaen vaihtaminen koskee sekä sosiaalityötä että kirjallisen käsittelyn etuuskäsittelijöitä Perhe ja yhteistalous Perhe on määritelty ToTuL:n 3 :ssä. Myös avoliitossa asuvat muodostavat perheen, niin että avopuolison tuloilla katetaan koko perheen (myös toisen puolison lasten) elantoa. Kaikkien perheenjäsenten tulot otetaan huomioon. Jos asiakkaan ja käsittelijän näkemykset siitä, ketä perheeseen kuuluu, eroavat, on ToTuL:n 17.3 :n mukaan asiakkaalle tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvityksensä talouden erillisyydestä. Tämä saattaa tulla kysymykseen esim. avoliiton, asumuseron tai vanhempien ja täysi-ikäisten lasten kohdalla. Perhetietojen oikeellisuus on varmistettava ennen päätöksentekoa mm. mahdollisesti täysi-ikäisten lasten osalta. X-city ja joillakin työntekijöillä käytössä olevasta väestörekisteristä (atk) on tarkistettavissa, ketä ilmoitetussa osoitteessa asuu, jos asianmukaiset muuttoilmoitukset on tehty. Lapsen tulot voidaan huomioida vain hänen omien menojensa (mikä tarkoittaa lähinnä perusosaa ja asumiskuluja) osalta, eli lapsi ei ole velvoitettu elättämään vanhempiaan tai sisaruksiaan. 18 vuotta täyttäneelle perheessään asuvalle lasketaan aina oma normi. Alaikäisen lapsen elatuksesta vastaa aina ensisijassa huoltaja. 15 vuotta täyttäneellä on hallintolain 14 :n mukaan itsenäinen puhevalta asiassa, joka koskee hänen omaa etuaan tai oikeuttaan. Näin ollen alaikäisen hakiessa toimeentulotukea tulee tutkia, onko hakijalla toimeentulotukilain ja lapsen elatuksesta annetun lain perusteella oikeus toimeentulotukeen. Alaikäisen hakiessa toimeentulotukea edellytetään hakijan vanhempia esittämään selvitys elatuskyvystään. Alaikäisen toimeentulotuen hakijan vanhemmille lähetetään toimeentulotukihakemus täytettäväksi, jotta heidän taloudellinen tilanteensa voidaan selvittää. Mikäli ala-ikäisen hakijan vanhemmat ovat eronneet ja toinen vanhemmista maksaa lapsesta elatusapua/elatustukea ja alaikäisen toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen (alle 6 kuukautta) esimerkiksi kesäaikana, huomioidaan elatusapu/tuki alaikäisen tulona suoraan eikä elatusapua/tukea maksavan vanhemman elatuskykyä tarvitse erikseen selvittää. Vanhempien elatuskyky arvioidaan tekemällä heille toimeentulotukilaskelma. Laskelmassa voidaan huomioida muiden toimeentulotuessa huomioitavien menojen lisäksi asuntolainan kulut (korko ja lyhennys), ei muiden lainojen hoitokuluja (Linjakokous ). Jos laskelma on alijäämäinen eli vanhemmilla ei ole elatuskykyä, tulee toimeentulotukea myöntää. Jos alaikäiselle myönnetään toimeentulotukea, voi siitä tehdä perinnän vanhemmilta, jos vanhemmat tosiasiassa kykenisivät elättämään lapsensa, mutta ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvastuunsa. Ennen perintäpäätöksen tekemistä tulee vanhempiin olla yhteydessä ja selvittää, onko kyse vanhempien tahallisesta

17 16 elatusvelvollisuuden laiminlyönnistä vai suostuvatko vanhemmat avustamaan lastaan suoraan. Alaikäisestä toimeentulotuen hakijasta ilmoitetaan aina sosiaalityöntekijälle, joka arvioi mahdollisen muun tuen tarpeen. Alaikäisen ja täysi-ikäisen henkilön yhteistalous tai avoliitto ei muodosta elatusvastuuta eikä toimeentulotukilain 3 :n tarkoittamaa perhettä. Tällöin toimeentulotuki ei määräydy näiden henkilöiden yhteenlaskettujen tulojen ja menojen perusteella, vaan kummankin toimeentulotuki arvioidaan erikseen. (Kuntaliiton ohje ). Silloinkin, kun perheessä on yhteisiä lapsia, kummallekin puolisolle lasketaan omat norminsa. Lasten toimeentulotuki käsitellään jommankumman avopuolison laskelmassa (Linjakokous ). Kaksi (tai useampi) aikuista voivat asua myös samassa taloudessa muodostamatta kuitenkaan perhettä. Tällöin he eivät ole elatusvastuussa toisistaan ja toimeentulotuessa otetaan huomioon vain hakijan tulot. Katso myös luku 3.1. Perusosa Vakinainen oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää henkilön vakinainen oleskelukunta (ToTuL 14 ), mm. jos toimeentulotuen saaja menee opiskelemaan/kurssille toiselle paikkakunnalle, tukea haetaan sieltä. Sama pätee myös muualla kuin Lahdessa asuviin alaikäisiin henkilöihin, vaikka muu perhe asuisikin Lahdessa. Toimeentulotuen myöntämisvastuu voi jakaantua myös useamman kunnan kesken. Jos vakinaisia oleskelukuntia on useita (esim. perhe asuu/oleskelee kahdella paikkakunnalla), toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa menot ovat syntyneet. Asiakkaan muuttaessa toiseen kuntaan muuttokustannuksista ja vuokravakuudesta vastaa yleensä se kunta, josta asiakas muuttaa, mutta varsinaisista asumis- ym. kustannuksista se kunta, johon asiakas on muuttanut. Kun ensimmäinen vuokra on yleensä maksettava ennen muuttoa, tulee käytännössä myös sen myöntäminen lähtökunnassa usein tarpeelliseksi. Laskujen osalta toimeentulotuesta vastaa se kunta, jossa hakija asuu laskunsa eräpäivänä. Kiireellisessä tapauksessa toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakija oleskelee hakemusta tehdessään. Pääsääntöisesti tilapäisesti kunnassa oleskelun avustamisvastuu rajoittuu matkalipun hintaan kotikuntaan (ks. myös Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta). PL-osoitteen ilmoittaminen ei todenna oleskelua kunnassa. Jos henkilöllä ei ole muuta osoitetta kuin PL-osoite, tulee hänen todentaa oleskelunsa Lahdessa toimittamalla jokaisen toimeentulotukihakemuksen liitteeksi selvitys oleskeluosoitteesta -lomake (intralomakkeissa). Lomake tulee olla niiden henkilöiden varmentama, joiden luona hakija on oleskellut. Korkein hallinto-oikeus on päätöksillään 2006:46 ja 2006:47 todennut, että jos toimeentulotuen hakija asuu pysyväisluonteisesti muun kuin kotikunnan alueella asumispalveluissa, tulee oleskelukunnan myöntää toimeentulotuki. Näin ollen, jos lahtelainen on sijoitettuna pysyväisluonteisesti toisen kunnan alueella sijaitseviin asumispalveluihin, haetaan toimeentulotuki oleskelukunnasta. Sen sijaan lyhytaikaisen

18 17 asumisen (esim. koeasuminen) aikana toimeentulotuen myöntämisvastuu ei siirry oleskelukunnalle Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (ToTuL 15 ). Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimeentulotukea on haettu. Jos kuitenkin toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normilaskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun hakija on muuttanut kuntaan (mahdollinen edellisen asuinkunnan myöntämä toimeentulotuki on selvitettävä) tai hakija on muuttanut erilleen entisestä perheestään. Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti vain erityisestä syystä. Näin ollen takautuvan tuen myöntämiselle tulee aina olla perusteltu syy. Tällainen syy on esimerkiksi se, että asiakasta/perhettä uhkaa häätö, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Tavallisimpia toimeentulotuessa takautuvasti huomioitavia menoja ovat esimerkiksi vuokrarästit tai sähkölaskurästit. Laissa mainittuja erityisiä syitä arvioitaessa on lähdettävä yleensä siitä, että hakija/perhe olisi ollut toimeentulotukilaissa tarkoitetulla tavalla toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä, mutta ei ole hakenut toimeentulotukea. Henkilön/perheen tarve takautuvasti myönnettävään toimeentulotukeen on aina erikseen arvioitava yksilöllisten olosuhteiden perusteella ja selvitettävä, mitkä ovat henkilön/perheen tosiasialliset mahdollisuudet selviytyä hakemuksen tarkoittamista toteennäytetyistä menoista sillä hetkellä, kun tukea maksamattomiin ja maksettuihin välttämättömiin menoihin haetaan. Takautuvaa toimeentulotukilaskelma tehdään sille ajalle, jona aikana toimeentulotukeen oikeuttavien menojen rästiintyminen on tapahtunut. Takautuvasti toimeentulotukea voidaan myöntää vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Tästä syystä takautuvaa tukea ei yleensä myönnetä perusosalla katettaviin menoihin, esim. ravintomenoihin. Esimerkki: Jos asiakkaan vuokranmaksu on rästiintynyt edellisinä kolmena kuukautena, tehdään hänelle toimeentulotukilaskelmat takautuvasti tälle ajalle. Laskelmien jäädessä alijäämäisiksi niin, että laskelmaan syntyneellä vajeella pystytään maksamaan kaikki rästiintyneet vuokrat ja vajetta jää vielä tämän yli, ei rästivuokrien maksun ylimenevää osuutta perusosasta ole yleensä perusteltua myöntää takautuvasti hakijalle, koska hakija on tullut tänä aikana tullut toimeen ja vastannut muulla tavoin mm. ravinto-, hygienia- ja vaatemenoistaan. Jos hakemusta käsiteltäessä on tiedossa, että hakijan tuen tarve päättyy, esim. työhön menon johdosta, myönnetään toimeentulotukea ensimmäiseen palkkapäivään saakka tai siihen saakka, kun joku muu elatuksen turvaava etuus on käytettävissä. 2. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 ) 2.1. Toistuvat tulot Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Tuloina otetaan huomioon käytettävissä

19 18 olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu lain 11 :ssä. Tulot on aina tarkistettava ja varmistettava, että ne vastaavat henkilön elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaaliturvaetuuksia. Käsittelijän on huolehdittava siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Kelan oppaista Tunne perusturvasi saa hyvät tiedot sosiaaliturvaetuuksista. Tiedot ja voimassa oleva etuuden suuruus löytyvät myös internetistä Kelan sivuilta osoitteesta ja STM:n www-sivuilta. Toimeentulotuessa ei oteta alkaen huomioon pankista tai muulta viralliselta luottoja myöntävältä taholta otettuja luottoja, kulutusluottoja tai pikavippejä (Linjakokous ). Ansiotulot. Ansiotuloista vähennetään ne menot, jotka aiheutuvat työssäkäynnistä kuten työmatkat. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että työssäkäynnistä aiheutuvat menot otetaan laskelmassa menona huomioon (ks. Työmatkat). Palkkatulosta ei oteta huomioon pidätettyä ammattijärjestön ja työttömyyskassan jäsenmaksua. Työvaatteista ja työvälineistä saatuja korvauksia eikä myöskään puhelinkorvausta oteta tulona huomioon. Ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Samoin menetellään työkokeiluun osallistuvan henkilön kohdalla silloin, kun työkokeilusta ei makseta kulukorvausta. Tällä kannustetaan osallistumaan aktiivitoimiin kaupungin strategisten päämäärien mukaisesti (Linjakokous ). Ansiotuloina pidetään myös yrittäjätuloa ja omaishoitajalle maksettavaa palkkiota. Alaikäisten vanhempiensa luona asuvien lasten kesä- ja viikonlopputöistä ansaitsemat tulot katsotaan vähäisiksi katsottaviksi ansiotuloiksi eikä niitä huomioida tuloina toimeentulotuessa. Mikäli alaikäinen asuu itsenäisesti, huomioidaan alaikäisten satunnaisia ja vähäisiksi katsottavia suuremmat ansiotulot toimeentulotuessa tulona. Niistä tehdään kuitenkin edellä mainittu 20 prosentin ja enintään 150 euron etuoikeutetun tulon vähennys sekä työmatkakuluvähennys. Alaikäisen tuloilla ei kuitenkaan koskaan katsota elätettävän muuta perhettä (Linjakokous ). Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, mahdollisesti perityt ruoka- tai asuntokorvaukset, ulosmittaus, aiheettomat poissaolot jne.). Erityistilanteissa palkkatuloja on verrattava vähimmäispalkkatasoon ja työaikaan (koko- tai osa-aikainen työ). Poikkeamista on pyydettävä selvitys asiakkaalta. Jos työ on osa-aikainen, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloiksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden viimeisen arkipäivän tulo lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Viimeistä päivää aiemmin maksetut tulot ovat kuitenkin edellisen kuukauden tuloja, jolloin myös sen kuukauden menot on otettava huomioon. Kun palkkatulot vaihtelevat kuukausittain ja toimeentulotuki lasketaan etukäteen, lasketaan palkkatulo arviona edellisen kuukauden tietojen mukaan. Jälkikäteen ilmenneet arviota suuremmat tulot otetaan huomioon seuraavassa laskelmassa. ToTuL:n 15 :n muutoksen mukaan jälkikäteen ilmenneet palkkatulot voidaan ottaa huomioon taannehtivasti kahden seuraavan kuukauden aikana. Tästä on mainittava päätöksessä erikseen.

20 19 Pitkäaikaistyöttömien saamat työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat ovat etuoikeutettua tuloa (ei huomioida toimeentulotuessa) alkaen (ToTuL 11 ). Aktiivitoimiin eli työllistymistä edistävään toimintaan osallistuvalle maksetaan korotusosia päivältä. Korotusosan perustana oleva työttömyysturvaetuus huomioidaan tulona toimeentulotuessa. Erilaisiin työvoimapoliittisiin etuuksiin, kuntoutusrahaan ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät aktivointi- ja kulukorvaukset (entiseltä nimeltään yllöpitokorvaus) jätetään tulona huomioon ottamatta (ToTuL 11, lisäys 101/2001 ja 49/2005). Ensisijaiset etuudet ja laskennalliset tulot. Joskus hakija voi olla oikeutettu etuuteen, jota hän ei ole kuitenkaan hakenut. Tällainen on esimerkiksi opiskelijan opintolaina. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, voidaan opintolaina ottaa kuitenkin tulona huomioon. (ks. Opiskelijan toimeentulotuki). Kun elatusvelvollinen laiminlyö elatusmaksunsa, on saajalla yleensä oikeus elatustukeen. Jos hän ei kuitenkaan hae elatustukea, voidaan elatustukea vastaava määrä ottaa laskennallisena tulona huomioon. Tällöin tulkitaan, että vanhemmat ovat järjestäneet lapselleen toimeentulotukilain 2 :n mukaisesti muulla tavalla elatustukea vastaavan elannon. Jos hakija elämäntilanteensa johdosta on ilmeisen oikeutettu etuuteen, mutta muun etuuden käsittely viivästyy kohtuuttomasti, on viivytyksen syy selvitettävä. Ensisijaisen etuuden hakematta jättäminen ei kuitenkaan oikeuta hylkäävään toimeentulotukipäätökseen. Toimeentulotuen hakijalla on velvollisuus ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän ole työssä, opiskele päätoimisesti tai ole laitoshoidon tai sairauden vuoksi kykenemätön tekemään työtä tai ei voi saada työttömyysturvaa jonkin muun etuuden saamisen vuoksi tai hänellä on muu hyväksyttävä syy. Jos hakija kieltäytyy tästä, perusosaa alennetaan 5-40 % (ks. Perusosan alentaminen). Lapsilisä otetaan huomioon sen kuukauden tulona, jolloin se on maksussa, vaikka se maksetaan kuun loppupuolella (Linjatiimi ). Lapsilisien määrä :1. lapsi 104,19 ; 2. lapsi 115,13, 3. lapsi 146,91, 4. lapsi 168,27, 5.ja sitä seuraava lapsi 189,63 / kk. Yksinhuoltajakorotus on 48,55. Eläketulot: Henkilö voi olla osittaisella tai täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä, varhennetulla vanhuuseläkkeellä, vanhuuseläkkeellä, työttömyyseläkkeellä, eläketuella ( alkaen vuosina syntyneet ja 10 v. vuoden 1993 jälkeen työttömänä olleet) tai kuntoutustuella (määräaikainen). Eläkkeensaaja saa yleensä sekä kansaneläkettä että ansioeläkettä. Täysi kansaneläke 630,02 (v.2013) ja avo/avioliitossa oleva 558,83 (v. 2013) ja takuueläke 738,82 (v. 2013).. Täyden kansaneläkkeen saa, jos ei ole lainkaan muita eläkkeitä. Eläkeläinen saa yleensä myös eläkkeensaajan asumistukea. Jos toimeentulotuenhakija ei saa täyttä kansaneläkettä, on tarkistettava mahdolliset muut tulot. Myös ulkomailta saadut eläkkeet on tarkistettava. Paluumuuttajilta on pyydettävä selvitys kotimaasta saadun eläkkeen määrästä vuosittain, eläkeoikeus Venäjällä on naisilla 55 v. ja miehillä 60 v. Paluumuuttajien eläkkeiden suuruuden selvittämisessä saa neuvoja Maahanmuuttajayksiköstä. Kurssitiedot löytyvät Suomen Pankin sivuilta