Sähkö- ja Saunalaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkö- ja Saunalaitos"

Transkriptio

1 Sähkö- ja Saunalaitos Kokkolan Energian asiakaslehti 1/2013 Aki ja Irma Isoherranen kehuvat e-laskun helppoutta 12 Verkostojen rakentaminen jatkuu vilkkaana 15 Katuvalaistus hoidetaan tiimityönä 4 Kokkolassa edelleen edullinen kaukolämpö 15

2 Tässä numerossa: Sähkö- ja Saunalaitos 1/ Kotimaisen energian haasteet Vuoden 2012 kesän heikko turpeen tuotanto paljasti kouriin tuntuvalla tavalla kotimaisten polttoaineiden heikon toimitusvarmuuden. Turvetta korvaavina polttoaineina eivät myöskään voi toimia perinteiset puuenergian lajit eli sahojen sivutuotteet ja hakkuutähteet. 4 Katuvalaistusta hoidetaan tiimityönä Katuvalojen huolto ja kunnossapito sekä valaistuksen rakentaminen uusille asuinalueille ovat todellista tiimityötä. Sähköasentajat Ari Hilli, Jani Kumpumäki ja Oiva Pätsi tietävät, että heidän työssään vaaditaan monipuolista osaamista. 8 Mittarit kertovat Sorviston perheen kulutuksesta Energiankulutuksesta kertovat mittarit ovat pyörineet Sorvistojen perheen kodissa viime kuukaudet. Perhe on elänyt mittareista huolimatta normaalia elämää, ja ensimmäiset luvut osoittavat, että järkevä energiankulutus on osa perheen arkea. 11 Energiavuosi 2012 Sähkön alhainen tukkuhinta alensi Kokkolan Energian liikevaihtoa, ja kallistuneet polttoaineet laskivat käyttökatetta energiavuonna Asiakashinnat kuitenkin pidettiin vuoden 2011 tasolla kustannuspaineista huolimatta Suoraveloitus päättyy pian Kokkolan Energiassa suoraveloitus päättyy tulevan kesän aikana. Suoraveloituksen päättymisen korvaa e-lasku tai suoramaksu. E-laskussa on monia etuja perinteiseen paperilaskuun verrattuna. Kansikuva: Aki ja Irma Isoherranen tietävät, että e-lasku on helppo tapa hoitaa sähkölasku, kun suoraveloitus päättyy tulevana kesänä. 14 Uutisia lyhyesti Uutiskoosteesta löytyy asiaa muun muassa vilkkaana jatkuvasta verkostorakentamisesta sekä KERTTU-raportointipalvelusta. 16 Testaa energiatietouttasi Sähkö- ja Saunalaitos Kokkolan Energian asiakaslehti 1/2013 Julkaisija: Kokkolan Energia Päätoimittaja: Petri Kokko Tuottaja: T:mi CommJob, Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä Ulkoasu: Viestintätoimisto St. Hurmos Oy Painopaikka: Lönnberg Painot Oy Painosmäärä: kpl. Jakelu: Kokkolan Jakelu Oy Yhteystiedot Kokkolan Energia Varastotie 3 (PL 165) KOKKOLA Asiakaspalvelu: ma-pe klo 8-16 puh. (06)

3 Kotimainen energia umpikujassa - monipuolinen sähkönhankinta edelleen tarpeen Vuoden 2012 kesän heikko turpeen tuotanto paljasti kouriin tuntuvalla tavalla kotimaisten polttoaineiden heikon toimitusvarmuuden. Kesä oli sateinen, ja turvetta saatiin tuotettua alle puolet normaalimääristä. Ylivuotisia turvevarastoja, joiden avulla aikaisemmin on voitu tasapainottaa sään satunnaisvaihtelut, ei enää ole, koska uusia turpeen tuotantoalueita ei lupakäsittelyn vaikeuksien takia saada riittävän nopeasti käyttöön. Kokkolan Energia onnistui tällä kertaa turvaamaan talven energiahuollon haalimalla eri lähteistä polttopuuta riittävät määrät. Suuri osa puupolttoaineesta on kaatotuoretta, eivätkä aikaisemminkaan kaadetut puut kuivuneet viime kesänä. Kostealla poltto-aineella ei kattiloita voida yksin lämmittää talven pakkasilla. Kotimaisia polttoaineita jouduttiinkin täydentämään korkeamman lämpöarvon biopolttoaineilla, esimerkiksi puupelleteillä, joiden hinta on huomattavan korkea. Näitä voitiin onneksi hankkia laivakuljetuksina Itämeren lähialueilta. Kulunut syksy osoitti sen, että turvetta korvaavina polttoaineina eivät voi toimia perinteiset puuenergian lajit: sahojen sivutuotteet ja hakkuutähteet. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotanto ei kasva, ja käytännöllisesti katsoen kaikki ainespuuhakkuissa syntyvä energiapuu hyödynnetään jo nyt. Lisämääriä saadaan merkittävästi ainoastaan runkopuusta. Suurin osa Kokkolan tarvitsemasta lisämäärästä onkin erityyppistä kotimaista pyöreää puuta. Lienee sanomattakin selvää, että kaikki tämä johtaa polttoainekustannusten merkittävään nousuun, jota ylemmät tahot ovat edelleen katsoneet aiheelliseksi tehostaa polttoaineveroja korottamalla ja hiilidioksidin päästöoikeuksiin liittyvien sääntöjen kiristämisellä juuri vuoden 2013 alusta. Kehityksen seuraukset näkyvät paikallisten energian tuottajien tuloksissa. Niin Kokkolassakin, jossa vain pieni osa kustannuspaineesta, ja tämäkin vasta vuoden 2013 alusta lukien, on viety kuluttajahintoihin. Vaikka Euroopan unionin tasolla tehdyillä päästöoikeuspoliittisilla ratkaisuilla on oma roolinsa kehityksessä, runkopuun käyttö voimalaitospolttoaineena on ratkaisu ongelmaan, joka on onnistuttu luomaan pääosin kotimaisin voimin. Suurimmat virheet tällä tiellä ovat olleet kohtuuttomien polttoaineverojen kerääminen fossiilisilta voimalaitospolttoaineilta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, ja tästä kateusperiaatteen mukaisesti seurannut turpeen polttoaineverotus sekä laajaa jalansijaa saanut yleinen turvevastaisuus. Pyrkiminen omien raaka-aineiden mahdollisimman korkeaan jalostusarvoon ja hallittu raaka-aineiden tuonti täällä jalostettavaksi ovat olleet ainakin tähän saakka ne keinot, joilla Suomen aineellista elämää on edistetty. On korkea aika kysyä, halutaanko Suomen metsätalousketjun arvonlisäystä tietoisesti alentaa palaamalla takaisin sellaiseen omavaraistalouteen, jossa puiden polttaminen uunissa on metsävarallisuuden korkein käyttömuoto? On myös syytä kysyä, pitääkö jokaista tuontipolttoainetonnia varoa ja verottaa likimain hysteerisesti. Siitä riippumatta, mitä hankaluuksia ulkomaailma energiahuollolle asettaa, Kokkolan Energia turvaa energian saatavuutta kaikissa oloissa omilla ratkaisuillaan. Asiakashintojen edullisuutta ja omistajan tuottoa ei kuitenkaan aina voida taata, jos energian verotus-, tukiais- ja sääntörakennelmien pystyttämistä jatketaan kohti umpikujaa. Kokkolan Energian hankkii energiaa monipuolisista lähteistä. Paikallisella tasolla hyödynnetään kotimaisten polttoaineiden lisäksi teollisuuden prosessienergiaa ja sähköä hankitaan voimaosuuksien kautta kaikilla tuotantomuodoilla. Vaikka myös osuussähköstä jo merkittävä osuus tuotetaan kotimaisilla polttoaineilla, on myös muilla tuotantomuodoilla, niiden joukossa ydinvoimalla, merkittävä osuus. Tämä tasapainottaa Kokkolankin venettä kotimaisen energiapolitiikan ihmeellisissä syövereissä. Petri Kokko Energiajohtaja Pääkirjoitus 3

4 KATUVAL Katuvalojen huolto ja kunnossapito sekä valaistuksen rakentaminen uusille asuinalueille pitää Kokkolan Energian katuvaloryhmän kiireisenä. Kokkolan Energian vastuulla olevilla alueilla ympäristöä valaisee noin lamppua. Sähköasentajien tehtäviin kuuluu myös korvata katuvalaistuksessa yleisesti käytetyt elohopeahöyrylamput uusilla, koska elohopeahöyrylamppujen valmistus kielletään vuoden 2015 jälkeen EU-direktiivin seurauksena. 4

5 AISTUS osaavissa käsissä 5

6 Kolmen sähköasentajan muodostama Kokkolan Energian katuvaloryhmä kaartaa kahdella autollaan uudelle työmaalle jo aamuvarhaisella. Ari Hillin, Jani Kumpumäen ja Oiva Pätsin tiimi käy katuvalaistusta läpi alue kerrallaan. Kantakaupunki on jaettu viiteen alueeseen, jotka vaihtuvat vuoden välein. Kokkolan Energian vastuulla ei kuitenkaan ole kaikki valaistus kantakaupunkialueella. Tielaitokselle kuuluvat esimerkiksi Pohjoisen ohikulkutien, Satamatien, Eteläväylän, 8-tien ja Jyväskyläntien tievalaistukset. - Vaihdamme rikkinäisten lamppujen tilalle uudet, puhdistamme likaiset ja jos valaisin on löysällä, tarkistamme kiinnitykset. Huoltotyöt ajoittuvat pääasiassa syksystä kevääseen. Kesäisin tehdään aluevaihdot, jolloin vaihdetaan tietyllä alueella kaikki lamput yhdellä kertaa, Oiva Pätsi kertoo. Katuvalaistusta voidaan säätää öisin Huollon ja kunnossapidon lisäksi asentajien tehtäviin kuuluu olla mukana katuvalaistuksen rakentamisessa uusille asuntoalueille sekä työskentely saneerauskohteissa, kun vanhoja puupylväitä vaihdetaan uusiin teräspylväisiin. Syksyisin vuorossa ovat ensimmäisenä uudet asuinalueet, minkä jälkeen työt jatkuvat saneerauskohteissa. Saneeraustöiden laajuuden ratkaisee se, kuinka paljon kaupunki kulloinkin osoittaa niihin määrärahoja. - Esimerkiksi Ykspihlajassa puupylväitä on korvattu uusilla vähitellen usean vuoden aikana. Uudet teräspylväät kasataan varastolla, jonka jälkeen ne tuodaan kohteeseen pystytettäväksi, kiristetään jalustaan ja kytketään maakaapeliverkkoon, Ari Hilli kertoo. Maakaapelointi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että perinteiset ilmajohdot katoavat maisemasta. - Ympäristö näyttää sen ansiosta siistimmältä, eikä puita tarvitse enää karsia. Samalla vaihtuu lampputyyppi, eli pienemmällä energiamäärällä saadaan sama tai jopa aikaisempaa parempi valaistusteho. - Maakaapeloinnin seurauksena katuvaloja voidaan lisäksi säädellä niin, että iltakymmenen ja aamukuuden välillä palaa esimerkiksi vain joka toinen lamppu. Eli niissä tapauksissa kyse ei ole viasta, asentajat korostavat. Ari Hilli arvioi, että vuoden aikana pystytetään yhteensä noin 200 uutta pylvästä. Niistä arviolta puolet tulee uusille valaistaville alueille, ja puolessa tapauksissa kyse on vanhojen pylväiden korvaamisesta uusilla. Työssä tarvitaan monipuolista osaamista Katuvaloryhmässä on paljon osaamista, sillä Oiva Pätsillä täyttyy pian 28 vuotta Kokkolan Energian palveluksessa ja Ari Hillillä noin 25 vuotta. Jani Kumpumäki vaihtoi Kokkolan Energian palvelukseen kuutisen vuotta sitten. - Tämä on hyvin erilaista työtä kuin aikaisempi, jolloin tein vain sisäasennuksia. Sisäasennukset ja ulkona työskentely ovat molemmat oma maailmansa, ja edelleen tässä oppii uusia asioita, Kumpumäki sanoo. Hillin mukaan varsinkin päivystyksessä vastaan voi tulla monenlaisia tilanteita sisäjohtoasennuksista suurjännitetöihin. - Vikahommissa mennään niin paljon kuin ehtii. Kyllähän siinä joskus monenlaiset ajatukset pyörivät mielessä, kun tarvot lumihangessa keskellä yötä, hän nauraa. Oiva Pätsin vastuulla on työskentely nosturiauton ohjaimissa. - Varsinkin talvella, jolloin rikkoontuneita lamppuja korjataan pimeässä, on oltava erityisen varovainen nostettaessa, koska lähellä saattaa olla suurjännitelinja. Varovaisuutta toivon myös autoilijoilta. Olisi tärkeää hiljentää kohdalla, koska meillä saattaa asentaja olla juuri nousemassa tai tulossa pois korista tai ottamassa tavaraa mukaansa. - Sähkö on läsnä meidän työssä päivittäin. Se tarkoittaa, että ajatuksen pitää olla mukana kaikessa tekemisessä. Työturvallisuus on asia, josta pitää huolehtia jokaisessa tilanteessa, hän muistuttaa. Direktiivi iskee katuvaloihin Katuvalaistuksen uusimisesta on tulossa iso urakka suomalaiskunnille. EuP-direktiivin seurauksena katuvalaistuksessa yleisesti käytettävien elohopeahöyrylamppujen valmistus ja myynti kielletään EU-alueella kokonaan vuoden 2015 jälkeen. Myös euroissa mitattuna kyse on mittavasta muutoksesta. Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma arvioi Talouselämän artikkelissa, että kustannusten suuruusluokka on yhteensä miljoonaa euroa. Kokkolan Energian hoidettavana olevilla katuosuuksilla ja asuinalueilla on yhteensä noin lamppua, josta arviolta on vielä elohopeahöyrylamppuja. Rakennuspäällikkö Mika Luokkala kertoo, että tilalle asennetaan joko suurpainenatriumlamppuja tai monimetallilamppuja. Monimetallilamppujen värintoisto on laadukas, ja sen takia niitä käytetään kaupunkikuvallisesti tärkeissä paikoissa kuten tiettyjen rakennusten ja puistojen valaistuksessa. Suurpainenatriumlampuilla on hyvä valotehokkuus sekä pitkä käyttöikä. Kokkolassa niitä käytetään muun muassa uusien asuinalueiden valaistukseen. - Asuntomessualueella kokeilemme led-valaistusta. Ledien osalta tilanne on vielä kehitysvaiheessa, ja niiden yleistymistä hidastaa varsinkin korkea hinta, Luokkala sanoo. 6

7 Maakaapeloinnin seurauksena katuvaloja voidaan lisäksi säädellä niin, että iltakymmenen ja aamukuuden välillä palaa esimerkiksi vain joka toinen lamppu. Eli niissä tapauksissa kyse ei ole viasta. Kokkolan Energian sähköasentajat Jani Kumpumäki (vas.), OIva Pätsi ja Ari Hilli hoitavat katuvalaistuksen huoltoa ja kunnossapitoa. 7

8 MITATTUA TIETOA energiankulutuksesta Marko ja Maria Sorviston perheessä on eletty arkea kuten ennenkin, vaikka erikseen asennetut mittarit ovat mitanneet kodin energiankulutusta parin kuukauden ajan joulukuun puolivälistä lähtien. - Ihan normaalisti tässä on menty eteenpäin. Emme ole aina edes muistaneet mittareita, Sorvistot sanovat. Kokkolan Energian asiakaslehdessä seurataan Sorvistojen nelihenkisen perheen energiankulutusta ja sitä, mitä löytyy kulutuksesta kertovien numeroiden taustalta. Isän ja äidin lisäksi liikunnalliseen perheeseen kuuluvat tyttäret Sandra ja Riina. Vuonna 2007 valmistuneessa 138-neliöisessä omakotitalossa asuva perhe kuluttaa sähköä vuositasolla noin kilowattituntia vuodessa. Kodin elektroniikka ahkerassa käytössä Ensimmäisten mittausten tuloksena käytössä on nyt lukuja, jotka kertovat tarkemmin siitä, mistä asioista perheen energiankulutus koostuu. Mittarit asennettiin sopivasti ennen joulua, ja helmikuun alusta käytössä on ollut lisäksi tuntimittauksen tuloksia. - Joulun aikoihin uuni oli tietenkin paljon päällä. Laitoimme usein ruokaa, leivoimmekin vähän ja tietenkin paistoimme kinkun ja laatikot. Saunassa kävimme päivittäin, Marko ja Maria kertovat. Erilaisten koristevalojen käyttö pimeänä vuodenaikana on yleistynyt nopeasti. Sorvistoilla niiden käyttö ajoittuu jouluun, jolloin valot paloivat niin pihamaalla, ikkunoilla kuin joulukuusessa. Maria arvioi, että perhe on aika keskiverto koristevalojen käyttäjä. Käytännössä valot paloivat aina kun väki oli kotona, mutta eivät silloinkaan yöaikaan. - Kodin elektroniikkaan sähköä kului jouluna varmasti enemmän kuin normaalisti, koska olimme paljon kotona. Esimerkiksi pleikkarit ja dvd-soitin olivat ahkerassa käytössä. Uutta vuotta emme juhlineet mitenkään erityisesti, koska vaimo oli töissä. Päätimme kuitenkin säästää katsomalla kaupungin järjestämän ilotulituksen, Marko nauraa. Loppiaisena arki palautui Sorvistojenkin perheeseen, kun kuusi kannettiin ulos, ja pian sen jälkeen myös koristevalot pakattiin odottamaan seuraavaa joulun aikaa. Ensimmäiset kulutusmittaukset ajoittuvat talven kylmimpään aikaan. Sorvistojen perheessä tuli on leimunnut takassa aina, kun on ollut kylmä. Muutoin on tultu toimeen ilmalämpöpumpulla, ja lattialämmitys on ollut säädettynä +18 asteeseen. Käyttövettä ei ole lotrattu Marko ja Maria Sorvisto kertovat, että perheessä pyritään siihen, ettei energiaa kuluteta turhaan ainakaan tietoisesti. Perheen tyttäret esimerkiksi eivät vietä suihkussa kohtuuttoman pitkiä aikoja, eikä kodissa pala valot silloin, kun niitä ei tarvita. Energiatohtorina Sorvistojen juttusarjassa toimiva mittausmestari Stefan Finnilä vahvistaa, että ensimmäisten kulutusraporttien perusteella perheessä ei todellakaan lotrata käyttövedellä. - Koko energiankulutuksesta käyttöveden lämmitykseen perheessä on kulunut noin seitsemän prosenttia, mikä on hyvin kohtuullinen määrä, Finnilä sanoo. Suurin osa energiasta kului luonnollisesti lämmitykseen. Sen osuus mittausjaksolla oli yhdessä kodin elektroniikan kanssa yhteensä 77 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Heti valmiin saunan osuus oli yksitoista prosenttia ja valaistuksen viisi prosenttia. - Tämän ikäisissä kohteissa käyttöveden lämmitykseen kuluu yleensä jonkin verran enemmän sähköä mutta vastaavasti sauna kiukaineen kuluttaa hieman vähemmän kuin Sorvistoilla. 8

9 Kodeissa, joissa poltetaan paljon puuta, lämmityksen osuus jää pienemmäksi. Kulutusraportista pystyi hyvin päättelemään, milloin Sorvistoilla on ollut takassa tuli, kun vertaili tuntimittauksessa keskenään saman lämpöisiä päiviä, Finnilä sanoo. Marko ja Maria Sorvisto saivat Stefan Finnilältä tarkkaa tietoa kotinsa energiankulutuksesta. 9

10 - Kodeissa, joissa poltetaan paljon puuta, lämmityksen osuus jää pienemmäksi. Kulutusraportista pystyi hyvin päättelemään, milloin Sorvistoilla on ollut takassa tuli, kun vertaili tuntimittauksessa keskenään saman lämpöisiä päiviä, Finnilä sanoo. Kiuasta ei kannata vaihtaa Energiankulutuksesta kertovat mittarit ovat pyörineet Sorvistojen kodissa viime kuukaudet. Sorvistoille suurin yllätys ensimmäisissä lukemissa oli se, kuinka vähän valaistukseen kului sähköä. Varsinkin, kun Marian sanoin tuntui siltä, että valot ovat päällä jatkuvasti. - Jatkuva lämmitteinen kiuas puolestaan oli tietoinen ratkaisu, koska meillä saunotaan usein ja monesti kukin käy saunassa eri aikoina. Sen takia emme aio kiuasta vaihtaa, vaikka siinä muutaman euron voisi säästääkin, Marko sanoo. Stefan Finnilän mukaan kertalämmitteinen kiuas ei myöskään ole automaattisesti järkevämpi ratkaisu. - Jos perheessä on selkeät sauna-ajat, saunassa käydään vaikkapa kahdesti viikossa ja sauna on yhdellä kertaa päällä kaksi tuntia, silloin kertalämmitteinen on selvästi edullisempi vaihtoehto. - Sorvistoilla tilanne on toinen, koska heillä saunotaan usein ja eri aikoina päivästä. Varaaja toimii samalla patterina ja kuivattaa nopeasti kosteat tilat, eli jatkuva lämmitteinen voi olla toimiva ratkaisu, vaikka se kuluttaisikin vähän enemmän, Finnilä sanoo. Tarkat kulutuslukemat löytyvät alla olevasta taulukosta. Seuraavassa mittausjaksossa mitataan muun muassa sitä, paljonko keittiön kodinkoneet Sorviston perheessä vievät sähköä. Sen lisäksi selvitetään led-valaisimien vaikutusta energian kulutukseen. Sorvistojen sähkönkulutus kilowattitunteina (kwh) kahtena päivänä kahden tunnin tarkkuudella Kello Kiuas Lämmin Valaistus Lämmitys Kokonais- Ulkolämkäyttövesi + muut kulutus pötila C ,76 0,00 0,006 15,080 15,846-11, ,74 0,00 0,006 4,060 4,806-10, ,75 0,00 0,019 5,788 6,557-10, ,79 0,00 0,019 4,908 5,744-10, ,75 0,00 0,029 2,182 2,961-10, ,75 0,00 0,012 1,942 2,704-10, ,76 0,00 0,016 1,987 2,765-11, ,76 0,00 0,007 2,580 3,347-10, ,73 0,00 0,006 4,583 5,319-12, ,75 0,00 0,004 2,915 3,669-12, ,77 0,00 0,004 2,199 2,993-12, ,80 3,30 0,005 25,903 30,008-14,1 Luvuista näemme mm. varaavan lämmityksen yökäytön ja lämpötilan vaikutuksen lämmityskustannuksiin Kello Kiuas Lämmin Valaistus Lämmitys Kokonais- Ulkolämkäyttövesi + muut kulutus pötila C ,75 0,00 0,004 20,067 20,821-14, ,76 0,00 0,006 4,228 4,994-15, ,75 0,00 0,004 2,339 3,093-12, ,77 0,00 0,006 2,166 2,942-12, ,75 0,00 0,005 1,857 2,612-11, ,75 0,00 0,005 1,901 2,656-11, ,76 0,00 0,004 2,489 3,253-11, ,79 0,00 0,004 3,955 4,749-10, ,74 0,00 0,006 2,287 3,033-10, ,72 0,00 0,004 4,860 5,584-9, ,77 0,00 0,005 6,375 7,170-8, ,78 2,87 0,004 23,458 27,112-6,9 10

11 Kokkolan energiavuosi 2012 Asiakashinnat samalla tasolla kustannuspaineista huolimatta Sähkön alhainen tukkuhinta alensi Kokkolan Energian liikevaihtoa, ja kallistuneet polttoaineet heikensivät käyttökatetta energiavuonna Kokkolassa asiakashinnat pidettiin kuitenkin vuoden 2011 tasolla kustannuspaineista huolimatta. Sähköenergian loppukuluttajamyynti kasvoi edellisvuodesta 1,9 prosentilla 333 gigawattituntiin. Sähköenergian kokonaishankinta, joka sisältää myös sähkön toimituksen tukkumyyntiin, laski 443 gigawattituntiin 476 gigawattitunnista. Kokkolassa sijaitsevilla voimalaitoksilla tuotettiin sähköä 176 gigawattituntia, kun vastaava luku oli vuotta aikaisemmin 180 gigawattituntia. Sähkön kulutuksen kasvu poikkeuksellisen alhaista, kaukolämmön kasvu pirteää Sähkön siirto verkkovastuualueella oli 428 gigawattituntia (424 GWh vuonna 2011). Sääkorjattu muutos oli enää - 1,3 prosenttia (+ 0,9 %). Kulutuksen kasvu on historiallisesti poikkeuksellisen alhaista, ja se kertoo taloudellisen aktiviteetin tasosta toimialueella. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 99 kappaletta (118 kpl), mikä on selvästi vähemmän kuin viime vuosina yleensä, ja johtuu omakotirakentamisen vauhdin hiljenemisestä. Kaukolämmön hankinta kasvoi 350 gigawattituntiin (304 GWh, + 15,1 %). Sääkorjattu lämmön hankinnan kasvu oli 4,4 prosenttia, kun vastaava luku oli vuotta aiemmin 1,7 prosenttia. Laskutettu myynti oli 304 gigawattituntia (266 GWh, + 14,4 %). Kaukolämmön kysyntä oli hyvä ja uusia kaukolämpöasiakkaita liitettiin verkkoon 166 (125) huolimatta omakotirakentamisen vähenemisestä. Sähkön tukkumarkkinahinta oli ennätysmäisen alhaalla, ja kotimaisten polttoaineiden tilanne heikko. Vuoden 2012 keskimääräinen tukkuhinta 36,7 euroa megawattitunnilta jäi selvästi edellisvuotista (49,4 /MWh) alemmaksi, ja alimmaksi sitten vuoden Hintataso pysyi alhaisena koko vuoden ja putosi ennätysalhaiseksi heinäkuussa, jolloin hinta alitti 14 euroa megawattitunnilta. Kotimaisten polttoaineiden saatavuus heikkeni voimakkaasti ja hinnat nousivat, koska kesä oli erittäin sateinen. Tämä nosti energian tuotantokustannuksia vuoden toisella puoliskolla. Tukkusähkön heikko hinta ja polttoainekustannusten kasvu alensivat Kokkolan Energian tuotantomääriä, liikevaihtoa ja heikensivät tukkumarkkinoilta saatavaa katetta. Kilpailukykyiset kuluttajahinnat Kokkolan Energian kuluttaja-asiakkaiden hinnat pidettiin vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla huolimatta kustan- nuspaineista. Hintojen edullisuus valtakunnan keskitasoihin nähden kasvoi. Käyttötalouden tulos oli välttävä ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja tyydyttävä. Liikevaihto oli 55,6 miljoonaa euroa (58,2 milj., - 13 %) ja käyttökate laski 10,3 miljoonaan euroon (13,2 milj., - 22 %). Käyttökateprosentiksi muodostui 19, kun se oli vuotta aikaisemmin 23 prosenttia. Rahoitustuottoihin sisältyy 5,3 miljoonan euron kertaluonteinen osinkotuotto, jonka seurauksena voitto ennen tilinpäätössiirtoja kasvoi merkittävästi. Liikelaitoksen peruspääoman tuotto 4,9 miljoonaa euroa sisältyy tilinpäätössiirtoihin, ja se oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Nettoinvestoinnit olivat 8,4 miljoonaa euroa, mikä oli 0,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Investoinnit kohdistuivat sähköasemiin, kaukolämmön siirtojohtoihin ja liittymärakentamiseen. Tuloslaskelma (milj. ) Vuosi muutos-% Liikevaihto 58,21 55,55-5 Muut tuotot 0,89 1,15 Liikekulut -51,07-51,72 +1 Liikevoitto 8,03 4,98-38 Rahoituskulut ja -tuotot -0,26 4,70 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 7,77 9, Tilinpäätössiirrot 1) -5,46-5,55 Tilikauden voitto ennen veroja 2,31 4, Verot 2) -0,22-0,09 Tilikauden voitto 2,09 4, ) Liikelaitoksen peruspääoman tuotto ja yhtiöiden poistoeron muutos 2) Yhtiöiden yhteisövero 11

12 E-lasku ja suoramaksu korvaavat suoraveloituksen AKI JA IRMA ISOHERRANEN ARVOSTAVAT E-LASKUN HELPPOUTTA Irma Isoherranen seuraa, kuinka hänen puolisonsa Aki Isoherranen etsii tietokoneen ruudulle verkkopankin aloitussivun, jonka kautta pääsee maksamaan muun muassa kodin sähkölaskun. Elämäntyönsä opettajina Kokkolassa tehneet 96-vuotias Aki ja 93-vuotias Irma ovat suhtautuneet aina ennakkoluulottomasti uuden tekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kokkolan Energian asiakkaina he siirtyivät suoraveloituksesta e-laskuasiakkaiksi jo hyvissä ajoin. - E-lasku on todella vaivaton ja niin paljon helpompi kuin entinen tapa. Varsinkin sellaisille ihmisille, joille on työlästä naputella esimerkiksi huonon näön takia pitkiä numerosarjoja. Viitenumerot ovat pitkiä, ja nykyään myös pankkien uudet tilinumerot, Aki Isoherranen sanoo. - E-laskustakin voi ottaa lisäksi paperikopion ja arkistoida se laskukansioon. On mukava, kun kaikki laskut ovat saatavilla myös sillä tavalla. Tarvittaessa perheen Tarja-tytär on auttanut vanhempiaan verkkopankkiin liittyvissä asioissa. Sähkölaskun lisäksi muidenkin laskujen maksaminen hoituu omalta kotitietokoneelta. Kynnys siirtyä e-laskuun ei tuntunut korkealta senkään takia, että Isoherraset ovat tottuneita tietokoneen käyttäjiä. Sota-aikana Irma toimi Lotta Svärd-jär- jestössä, ja Aki palveli maineikkaassa keskipohjalaisrykmentissä JR 29:ssä. Tietokoneelta löytyykin muun muassa Akin muisteluja jalkaväkirykmentin vaiheista sekä valokuvia. Samoin sukututkimuksessa tietokoneesta on ollut paljon hyötyä. Suoraveloitusasiakkaita tiedotetaan kirjeellä Kokkolan Energian suoraveloitusasiakkaat siirretään korvaaviin maksutapoihin tulevan kevään ja kesän aikana. Kokkolan Energian laskutusvastaava Tarja Bäckström kertoo, että yksityisasiakkaille suoraveloituksen päättymisestä kerrotaan keväällä lähetettävässä kirjeessä. - Kirjeen saatuaan asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään, vaan muutokset hoidetaan laskuttajan ja pankkien yhteistyönä. Kokkolan Energia saa pankilta tiedon siitä, siirretäänkö asiakas e-lasku- vai suoramaksupalveluun. Jos asiakas on käyttänyt verkkopankkia edeltävän 3 kuukauden aikana, suoraveloitus muutetaan e-laskuksi. Jos asiakkaalla ei ole käytössään verkkopankkia tai ei ole sitä käyttänyt, suoraveloitus korvataan suoramaksulla, joka vastaa hyvin pitkälle nykyistä suoraveloitusta. - Suoraveloituksen poistuminen tämän vuoden lopulla liittyy eurooppalaista maksuliikennettä koskevaan Sepa-uudistukseen, eli kyseessä on merkittävä muutos. Tämän takia Kokkolan Energia haluaa olla liikkeellä hyvissä ajoin, jotta siirtyminen uuteen laskunmaksukäytäntöön sujuisi mahdollisimman vaivattomasti sekä asiakkaan että Kokkolan Energian kannalta, Bäckström jatkaa. Hän suosittelee e-laskuun siirtymistä muillekin kuin suoraveloitusasiakkaille, koska e-laskussa on paljon etuja verrattuna perinteiseen paperilaskuun. Yritysasiakkaille laskutusvastaavalla on selkeä viesti: - Kannattaa siirtyä verkkolaskutukseen mahdollisimman nopeasti. Verkkolaskutus tulee Kokkolan Energian asiakasyrityksille ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun yksityisasiakkaita koskevat muutokset on viety käytäntöön. Yrityksiä kuitenkin kontaktoidaan asiasta jo keväällä. - Yritysasiakkaissamme on esimerkiksi monia asunto-osakeyhtiöitä, jotka ovat ennakoineet tulevan muutoksen jo nyt, ja siirtyneet verkkolaskutukseen. Suoraveloituksen loppuminen on monelle asiakasyrityksellemme iso asia. Vaihtoehtona verkkolaskulle on postitse lähetettävä paperilasku. 12

13 - E-lasku on mukavan helppo tapa maksaa sähkölasku, sanovat Aki ja Irma Isoherranen. Kirjeen saatuaan asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään, vaan muutokset hoidetaan laskuttajan ja pankkien yhteistyönä. Kokkolan Energia saa pankilta tiedon siitä, siirretäänkö asiakas e-laskuvai suoramaksupalveluun. Hyvä tietää e-laskusta ja suoramaksusta Suoraveloituksen päättymisen korvaa e-lasku tai suoramaksu. Laskuttaja lähettää asiakkaalle kirjeen laskutustavan muutoksesta. Jos asiakas hyväksyy siirtymisen e-laskuasiakkaaksi, hänen ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin. Laskuttaja ja pankki huolehtivat muutoksesta asiakkaan puolesta. Laskuttaja lähettää jatkossa e-laskun sähköisesti suoraan asiakkaan verkkopankkiin. E-laskun automaattinen maksaminen on yhtä helppokäyttöinen sekä monipuolisempi palvelu kuin suoraveloitus. Asiakkaalla on mahdollisuus saada pankilta sähköpostilla tai tekstiviestillä tieto, että e-lasku on saapunut verkkopankkiin. Jos asiakas ei käytä verkkopankkia, suoraveloituksen korvaa automaattisesti suoramaksu. Suoramaksussa laskuttava yritys toimittaa asiakkaalle laskun tiedot etukäteen postitse. Lasku maksetaan asiakkaan tililtä eräpäivänä automaattisesti, aivan kuten suoraveloitusta käytettäessä. 13

14 Uutisia lyhyesti Säävuosi 2012 Poikkeuksellisen sateinen, mutta lämpötilaltaan normaali Vuoden 2012 keskimääräinen lämpötila +3, 8 astetta oli Kokkolan Energian oman sääaseman mittausten mukaan lähellä vuosien keskilämpötilaa 4,1 astetta. Vuosi alkoi normaalilla talvisäällä eikä erityisiä huippupakkasia esiintynyt; alin vuorokauden keskilämpötila -24,6 astetta mitattiin helmikuun alussa. Maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta sen jälkeen edettiin melko normaaleissa lämpötiloissa aina marraskuuhun saakka, joka jälleen oli tavanomaista selvästi lämpimämpi. Vuosi päättyi selvästi talvisissa tunnelmissa. Joulukuun keskilämpötila -9,7 astetta olikin toiseksi alin vuoden 1986 jälkeen ja roimasti kylmempi kuin vuoden 2011 poikkeuksellisen lämmin joulukuu, jolloin keskilämpötila oli + 0,8 astetta. Joulukuussa 2012 lämmitysenergian kulutus olikin prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa, minkä monet asiakkaamme huomasi- vatkin lämpö- ja sähkölaskuissaan. Kokonaisuudessa hieman tavanomaista viileämpi vuosi aiheutti sen, että lämpöenergian kulutus oli tyypillisesti 1-2 prosenttia normaalilämpöistä vuotta suurempi. Sademäärä tavallista suurempi Vuoden 2012 kesä jäi monen mieleen sateisena ja koleana. Tässä kohtaa yleinen tuntuma pitääkin paikkansa veden määrän suhteen, mutta kesäkuukausien lämpötilat olivat kuitenkin lähellä normaalitasoa. Kesäkuu tosin oli viileä, mutta heinäkuu jopa normaalia lämpimämpi. Selitys tähän löytyy matalapainevoittoisesta sääkuvasta, jonka seurauksena kesän yölämpötilat olivat tavanomaista korkeampia. Vettä saatiin vuoden aikana eri muodoissaan poikkeuksellisen runsaasti. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko vuoden sademäärä Keski-Pohjanmaan seudulla olikin prosenttia tavanomaista suurempi. Myös muualla maassa sademäärät olivat suuria; ainoastaan pohjoisimmassa Lapissa vuosi oli kuivempi. Useina kuukausina sademäärät olivat jopa kaksinkertaiset normaaleihin verrattuna. Veden määrä olikin hyvin nähtävissä esimerkiksi sisävesien vedenkorkeudessa eikä kesätulviltakaan vältytty. Selvää on, että maaperän kosteus ja pohjavesien taso pysyivät korkeina. Runsas veden määrä aiheutti monia harmeja, ei pelkästään lomailijoille, vaan myös kotimaisten polttoaineiden tuotannolle. Erityisesti turvetuotanto kärsi merkittävästi. Turpeen tuotantomäärät jäivät puoleen tavoitteesta, ja talteen saatu turve on tavanomaista kosteampaa. Luonnollisesti sää ei myöskään suosinut puupolttoaineen hankintaa. Energiapuu ei kuivunut kunnolla koko kesän aikana, ja loppusyksystä pehmenneet tiet vaikeuttivat kuljetuksia. LÄMPÖTILAT CELSIUS-ASTEINA: c VUOSI 2012 VERRATTUNA NORMAALIIN 2012 norm. tammi -7,2-6,3 helmi -8,4-6,7 maalis -0,1-2,8 huhti +2,0 +2,6 touko +8,5 +8,3 kesä +12,7 +13,6 heinä +17,1 +16,4 elo +14,7 +14,6 syys +10,3 +9,7 loka +4,3 +4,7 marras +1,9-0,6 joulu -9,7-4,3 vuoden keskiarvo +3,8 +4,1 14

15 KERTTU raportoi kulutustiedoista Kokkolan Energian asiakkailla on mahdollisuus tarkkailla jatkossa sähkön ja kaukolämmön kulutustaan internetin kautta ilmaisesta KERTTUraportointipalvelusta. Palvelu kertoo lisäksi lämpötilatiedot Kokkolan alueella. - Raportointipalvelun ansiosta asiakas pystyy seuraamaan kulutustietojaan useammin ja tarkemmalla tasolla kuin pelkästään laskutustietojen perusteella, sanoo Kokkolan Energian asiakaspalvelupäällikkö Leena Kinaret. Kaukolämmön kulutus- ja kustannustiedot KERTTU-raportointipalvelu kertoo kuukausitasolla. Sähkönkulutuksen tiedot esitetään tunnin tarkkuudella mikäli kohde on tuntimittauksessa. Ellei tuntimittausta ole, kuukausikulutus pilkotaan tunneille tyyppikulutuskäyrällä laskettuna, jolloin palvelu ei kerro asiakkaalle tuntitason yksityiskohtaista tietoa kulutuksesta. KERTTU-raportointipalveluun kirjaudutaan Kokkolan Energian koti- Kerttu sivuilta osoitteessa: Rekisteröitymiseen asiakas tarvitsee asiakasnumeron ja käyttöpaikkatunnuksen, jotka löytyvät esimerkiksi viimeisestä laskusta. Verkostorakentaminen jatkuu vilkkaana Alkaneen vuoden aikana rakennetaan edelleen runsaasti sähkön ja kaukolämmön liittymis- ja siirtojohtoja. Suurempia kaukolämmön rakennushankkeita on vireillä sekä Lohtajan että Kälviän kirkonkylissä. Kokkolassa jatketaan Pohjoisväylän siirtoyhteyden rakentamista osuudella Suntin sillalta Kaarlenportille. Hankkeeseen liittyen Suntin pohjalle asennetaan kaksi DN300-kokoista putkea, mikä on rakennusteknisesti tavanomaista kuivan maan rakentamista vaativampi työ. Kulutuksen raportointia kehitetään koehankkeella Kokkolan Energia testaa Kaanaanmaantien itäpuoliselle osalle kakkosvaiheessa rakennettavissa omakotitaloissa uusia mahdollisuuksia sähkön ja kauko- lämmön kulutuksen raportoinnissa. Sen takia kohteisiin asennetaan liittymisjohtojen lisäksi tietoliikenneputket sekä sähkö- että kaukolämpömittauksille. Kaanaanmaantien alueella kokeiltavassa järjestelmässä rakennetaan suora kiinteä yhteys Kokkolan Energian mittaustiedon hallintajärjestelmän ja asiakkaan mittarin välille. Tähän saakka tiedonsiirto on tapahtunut sähköverkon ja ulkoisten langattomien yhteyksien kautta, mikä ei ole aina tehnyt mahdolliseksi riittävän varmaa ja nopeaa tiedonsiirtoa Kerttuenergiatietojärjestelmään. Kokeiltavan järjestelmän tavoitteena on parantaa asiakkaiden mahdollisuutta seurata energian käyttöään mahdollisimman reaaliaikaisesti. - Koealueelta saatavien tulosten perusteella pystymme arvioimaan uuden Rakennuspäällikkö Mika Luokkalan mukaan kulutuksen raportointiin liittyvässä kokeilussa tavoitteena on parantaa asiakkaiden mahdollisuutta seurata energian käyttöään mahdollisimman reaaliaikaisesti. järjestelmän aiheuttamia kustannuksia sekä sitä, millaista tekniikkaa se vaatii. Näin voimme arvioida mahdollisuuksia laajentaa järjestelmää tulevaisuudessa muihin uudis- sekä saneerauskohteisiin, toteaa Kokkolan Energian rakennuspäällikkö Mika Luokkala. Kokkolassa edelleen edullista kaukolämpöä Energiateollisuus ry:n uudet, vuoden alussa kootut tilastot kaukolämmön hinnasta osoittavat, että Kokkolassa kaukolämmön hinnat ovat edelleen hyvin edullisia valtakunnallisesti vertailtuna. Pientalojen ryhmässä Kokkolan Energian kokonaishinta oli 56,39 /MWh. Vastaavan ryhmän painotettu keskiarvo oli 79,54 / MWh niissä energiayhtiöissä, joiden myymä kaukolämpö on tuotettu pääosin yhteistuotannolla. Pienten kerrostalojen ja rivitalojen ryhmässä Kokkolan Energian kokonaishinta oli 53,86 /MWh ja valtakunnallinen keskiarvo 72,68 /MWh. Suurissa kerrostaloissa Kokkolan Energian kaukolämmön kokonaishinta oli 50,14 /MWh ja koko maan keskiarvo 68,67 / MWh. 15

16 Energiavisan voittajat 3/2012 Vuoden 2012 joulukuun asiakaslehdessä olleeseen Energiavisaan saapui 400 vastausta. Arvonnassa palkinnot osuivat seuraaville vastanneille: Villahuopa, 5 kpl. Penttilä Olga Kokkola, Sillanpää Merja Kokkola, Taarna Terho Kokkola, Turunen Rainer Kaarina, Vertanen Emma Evijärvi. Tavarapalkinto, 10 kpl. Annala Riitta Kokkola, Hautakoski Päivi Kokkola, Jakobsson Lars-Håkan Kokkola, Luokkala Minna Kokkola, Pistemaa Päivi Kauhajoki, Seppälä Sanna Tampere, Sundell Hannele Kokkola, Tykkälä Kimmo Helsinki, Vasankari Irja Kokkola, Wiklund Hans Kokkola. Palkinnot on toimitettu voittajille. Kiitos kaikille osallistuneille. Energiavisa Vastaajan nimi ja yhteystiedot: Kokkolan Energia maksaa postimaksun 1) Kuinka paljon joulukuun 2012 lämmitysenergian kulutus nousi edellisvuoden joulukuusta? a) prosenttia b) prosenttia c) prosenttia 2) Millaisia lamppuja yleensä käytetään kaupunkikuvallisesti tärkeiden paikkojen valaistukseen? a) monimetallilamppuja b) elohopeahöyrylamppuja c) led-lamppuja 3) Mistä asioista raportoi Kokkolan Energian KERTTU-palvelu? a) sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta b) käyttöveden kulutuksesta c) teollisuushöyryn kulutuksesta Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Vastaukset kysymyksiin löydät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset mennessä. KOKKOLAN ENERGIA TUNNUS VASTAUSLÄHETYS

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä!

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Heli Merivirta Transaction Banking, Cash Management Products 21.9.2012 Suoraveloitukselle löytyy useita korvaavia palveluita Kotimainen suoraveloitus päättyy

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2011

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2011 Kokkolan Energia TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2011 Liikelaitos Kokkolan Energia on kunnallinen liikelaitos, joka huolehtii Kokkolan energiahuollosta ja harjoittaa energia-alan liiketoimintaa.

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kysely

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto 1 - MAKSULIIKENNE TILASTOINA - SEPA END-DATE ASETUS - KUINKA SIIRTÄÄ SUORAVELOITUS-ASIAKKAAT

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen. Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen 1 Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen ebusiness Forum -seminaari 24.5.2012 Tallinna 2 Esityksen sisältö 1. Kotimaisen suoraveloituksen korvaaminen 2. Siirtyminen uusiin palveluihin

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Kokkolan Energia TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2008

Kokkolan Energia TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2008 TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2008 Liikelaitos Kokkolan Energia on kunnallinen liikelaitos, joka huolehtii Kokkolan energiahuollosta ja harjoittaa energia-alan liiketoimintaa. Päättynyt tilikausi

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Suoraveloituskatsaus. Baswaren suoraveloituskatsaus ja kyselytutkimus SEPA-foorum ydinryhmä 18.09.2013. Matti Luoto, Vice President Basware Oyj

Suoraveloituskatsaus. Baswaren suoraveloituskatsaus ja kyselytutkimus SEPA-foorum ydinryhmä 18.09.2013. Matti Luoto, Vice President Basware Oyj Suoraveloituskatsaus Baswaren suoraveloituskatsaus ja kyselytutkimus SEPA-foorum ydinryhmä 18.09.2013 Matti Luoto, Vice President Basware Oyj Australia Denmark Finland France Germany Netherlands Norway

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013

VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013 VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013 Vuokrien sähköinen laskuttaminen (yrityksille) Sopimus operaattorin kanssa lähtevistä laskuista (Maventa) Maventa on hyvä vaihtoehto (kuluttajan verkkolaskutus

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Kuukkeli palvelun käyttöohje

Kuukkeli palvelun käyttöohje Kuukkeli palvelun käyttöohje Sähköenergian kulutustiedot: kaikista kiinteistöistäsi Tunturiverkko Oy:n jakelualueella. kuukausittain, päivittäin ja tunneittain Voit vertailla kulutusta toiseen ajanhetkeen

Lisätiedot

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Tyypillinen heikkokuntoinen yhteiskäyttöpylväs (Kiviniementie)

Tyypillinen heikkokuntoinen yhteiskäyttöpylväs (Kiviniementie) Katu/tievalaistus Elohopealamppujen korvaus Sastamalan kaupunki Yleistä nykyisestä elohopealamppuvalaistuksesta Sastamalan keskusta Valaistus on pääosin tehty metallipylväin ja maakaapelilla. Metallipylväät

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

LOMAMATKALLA JA KESÄMÖKILLÄ. ja voita ELENIA JOUTSENET LENTOON! RAKENTAMINEN VAUHDISSA

LOMAMATKALLA JA KESÄMÖKILLÄ. ja voita ELENIA JOUTSENET LENTOON! RAKENTAMINEN VAUHDISSA E-LASKU HELPOTTAA ARKEASI MYÖS LOMAMATKALLA JA KESÄMÖKILLÄ. Siirry e-laskuun ja voita sähkösavustin! ELENIA AINA MUKANA. KIRJOITA JOUTSENET LENTOON! ELENIA SÄÄVARMA RAKENTAMINEN VAUHDISSA E-lasku helpottaa

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot