Sähkö- ja Saunalaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkö- ja Saunalaitos"

Transkriptio

1 Sähkö- ja Saunalaitos Kokkolan Energian asiakaslehti 1/2013 Aki ja Irma Isoherranen kehuvat e-laskun helppoutta 12 Verkostojen rakentaminen jatkuu vilkkaana 15 Katuvalaistus hoidetaan tiimityönä 4 Kokkolassa edelleen edullinen kaukolämpö 15

2 Tässä numerossa: Sähkö- ja Saunalaitos 1/ Kotimaisen energian haasteet Vuoden 2012 kesän heikko turpeen tuotanto paljasti kouriin tuntuvalla tavalla kotimaisten polttoaineiden heikon toimitusvarmuuden. Turvetta korvaavina polttoaineina eivät myöskään voi toimia perinteiset puuenergian lajit eli sahojen sivutuotteet ja hakkuutähteet. 4 Katuvalaistusta hoidetaan tiimityönä Katuvalojen huolto ja kunnossapito sekä valaistuksen rakentaminen uusille asuinalueille ovat todellista tiimityötä. Sähköasentajat Ari Hilli, Jani Kumpumäki ja Oiva Pätsi tietävät, että heidän työssään vaaditaan monipuolista osaamista. 8 Mittarit kertovat Sorviston perheen kulutuksesta Energiankulutuksesta kertovat mittarit ovat pyörineet Sorvistojen perheen kodissa viime kuukaudet. Perhe on elänyt mittareista huolimatta normaalia elämää, ja ensimmäiset luvut osoittavat, että järkevä energiankulutus on osa perheen arkea. 11 Energiavuosi 2012 Sähkön alhainen tukkuhinta alensi Kokkolan Energian liikevaihtoa, ja kallistuneet polttoaineet laskivat käyttökatetta energiavuonna Asiakashinnat kuitenkin pidettiin vuoden 2011 tasolla kustannuspaineista huolimatta Suoraveloitus päättyy pian Kokkolan Energiassa suoraveloitus päättyy tulevan kesän aikana. Suoraveloituksen päättymisen korvaa e-lasku tai suoramaksu. E-laskussa on monia etuja perinteiseen paperilaskuun verrattuna. Kansikuva: Aki ja Irma Isoherranen tietävät, että e-lasku on helppo tapa hoitaa sähkölasku, kun suoraveloitus päättyy tulevana kesänä. 14 Uutisia lyhyesti Uutiskoosteesta löytyy asiaa muun muassa vilkkaana jatkuvasta verkostorakentamisesta sekä KERTTU-raportointipalvelusta. 16 Testaa energiatietouttasi Sähkö- ja Saunalaitos Kokkolan Energian asiakaslehti 1/2013 Julkaisija: Kokkolan Energia Päätoimittaja: Petri Kokko Tuottaja: T:mi CommJob, Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä Ulkoasu: Viestintätoimisto St. Hurmos Oy Painopaikka: Lönnberg Painot Oy Painosmäärä: kpl. Jakelu: Kokkolan Jakelu Oy Yhteystiedot Kokkolan Energia Varastotie 3 (PL 165) KOKKOLA Asiakaspalvelu: ma-pe klo 8-16 puh. (06)

3 Kotimainen energia umpikujassa - monipuolinen sähkönhankinta edelleen tarpeen Vuoden 2012 kesän heikko turpeen tuotanto paljasti kouriin tuntuvalla tavalla kotimaisten polttoaineiden heikon toimitusvarmuuden. Kesä oli sateinen, ja turvetta saatiin tuotettua alle puolet normaalimääristä. Ylivuotisia turvevarastoja, joiden avulla aikaisemmin on voitu tasapainottaa sään satunnaisvaihtelut, ei enää ole, koska uusia turpeen tuotantoalueita ei lupakäsittelyn vaikeuksien takia saada riittävän nopeasti käyttöön. Kokkolan Energia onnistui tällä kertaa turvaamaan talven energiahuollon haalimalla eri lähteistä polttopuuta riittävät määrät. Suuri osa puupolttoaineesta on kaatotuoretta, eivätkä aikaisemminkaan kaadetut puut kuivuneet viime kesänä. Kostealla poltto-aineella ei kattiloita voida yksin lämmittää talven pakkasilla. Kotimaisia polttoaineita jouduttiinkin täydentämään korkeamman lämpöarvon biopolttoaineilla, esimerkiksi puupelleteillä, joiden hinta on huomattavan korkea. Näitä voitiin onneksi hankkia laivakuljetuksina Itämeren lähialueilta. Kulunut syksy osoitti sen, että turvetta korvaavina polttoaineina eivät voi toimia perinteiset puuenergian lajit: sahojen sivutuotteet ja hakkuutähteet. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotanto ei kasva, ja käytännöllisesti katsoen kaikki ainespuuhakkuissa syntyvä energiapuu hyödynnetään jo nyt. Lisämääriä saadaan merkittävästi ainoastaan runkopuusta. Suurin osa Kokkolan tarvitsemasta lisämäärästä onkin erityyppistä kotimaista pyöreää puuta. Lienee sanomattakin selvää, että kaikki tämä johtaa polttoainekustannusten merkittävään nousuun, jota ylemmät tahot ovat edelleen katsoneet aiheelliseksi tehostaa polttoaineveroja korottamalla ja hiilidioksidin päästöoikeuksiin liittyvien sääntöjen kiristämisellä juuri vuoden 2013 alusta. Kehityksen seuraukset näkyvät paikallisten energian tuottajien tuloksissa. Niin Kokkolassakin, jossa vain pieni osa kustannuspaineesta, ja tämäkin vasta vuoden 2013 alusta lukien, on viety kuluttajahintoihin. Vaikka Euroopan unionin tasolla tehdyillä päästöoikeuspoliittisilla ratkaisuilla on oma roolinsa kehityksessä, runkopuun käyttö voimalaitospolttoaineena on ratkaisu ongelmaan, joka on onnistuttu luomaan pääosin kotimaisin voimin. Suurimmat virheet tällä tiellä ovat olleet kohtuuttomien polttoaineverojen kerääminen fossiilisilta voimalaitospolttoaineilta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, ja tästä kateusperiaatteen mukaisesti seurannut turpeen polttoaineverotus sekä laajaa jalansijaa saanut yleinen turvevastaisuus. Pyrkiminen omien raaka-aineiden mahdollisimman korkeaan jalostusarvoon ja hallittu raaka-aineiden tuonti täällä jalostettavaksi ovat olleet ainakin tähän saakka ne keinot, joilla Suomen aineellista elämää on edistetty. On korkea aika kysyä, halutaanko Suomen metsätalousketjun arvonlisäystä tietoisesti alentaa palaamalla takaisin sellaiseen omavaraistalouteen, jossa puiden polttaminen uunissa on metsävarallisuuden korkein käyttömuoto? On myös syytä kysyä, pitääkö jokaista tuontipolttoainetonnia varoa ja verottaa likimain hysteerisesti. Siitä riippumatta, mitä hankaluuksia ulkomaailma energiahuollolle asettaa, Kokkolan Energia turvaa energian saatavuutta kaikissa oloissa omilla ratkaisuillaan. Asiakashintojen edullisuutta ja omistajan tuottoa ei kuitenkaan aina voida taata, jos energian verotus-, tukiais- ja sääntörakennelmien pystyttämistä jatketaan kohti umpikujaa. Kokkolan Energian hankkii energiaa monipuolisista lähteistä. Paikallisella tasolla hyödynnetään kotimaisten polttoaineiden lisäksi teollisuuden prosessienergiaa ja sähköä hankitaan voimaosuuksien kautta kaikilla tuotantomuodoilla. Vaikka myös osuussähköstä jo merkittävä osuus tuotetaan kotimaisilla polttoaineilla, on myös muilla tuotantomuodoilla, niiden joukossa ydinvoimalla, merkittävä osuus. Tämä tasapainottaa Kokkolankin venettä kotimaisen energiapolitiikan ihmeellisissä syövereissä. Petri Kokko Energiajohtaja Pääkirjoitus 3

4 KATUVAL Katuvalojen huolto ja kunnossapito sekä valaistuksen rakentaminen uusille asuinalueille pitää Kokkolan Energian katuvaloryhmän kiireisenä. Kokkolan Energian vastuulla olevilla alueilla ympäristöä valaisee noin lamppua. Sähköasentajien tehtäviin kuuluu myös korvata katuvalaistuksessa yleisesti käytetyt elohopeahöyrylamput uusilla, koska elohopeahöyrylamppujen valmistus kielletään vuoden 2015 jälkeen EU-direktiivin seurauksena. 4

5 AISTUS osaavissa käsissä 5

6 Kolmen sähköasentajan muodostama Kokkolan Energian katuvaloryhmä kaartaa kahdella autollaan uudelle työmaalle jo aamuvarhaisella. Ari Hillin, Jani Kumpumäen ja Oiva Pätsin tiimi käy katuvalaistusta läpi alue kerrallaan. Kantakaupunki on jaettu viiteen alueeseen, jotka vaihtuvat vuoden välein. Kokkolan Energian vastuulla ei kuitenkaan ole kaikki valaistus kantakaupunkialueella. Tielaitokselle kuuluvat esimerkiksi Pohjoisen ohikulkutien, Satamatien, Eteläväylän, 8-tien ja Jyväskyläntien tievalaistukset. - Vaihdamme rikkinäisten lamppujen tilalle uudet, puhdistamme likaiset ja jos valaisin on löysällä, tarkistamme kiinnitykset. Huoltotyöt ajoittuvat pääasiassa syksystä kevääseen. Kesäisin tehdään aluevaihdot, jolloin vaihdetaan tietyllä alueella kaikki lamput yhdellä kertaa, Oiva Pätsi kertoo. Katuvalaistusta voidaan säätää öisin Huollon ja kunnossapidon lisäksi asentajien tehtäviin kuuluu olla mukana katuvalaistuksen rakentamisessa uusille asuntoalueille sekä työskentely saneerauskohteissa, kun vanhoja puupylväitä vaihdetaan uusiin teräspylväisiin. Syksyisin vuorossa ovat ensimmäisenä uudet asuinalueet, minkä jälkeen työt jatkuvat saneerauskohteissa. Saneeraustöiden laajuuden ratkaisee se, kuinka paljon kaupunki kulloinkin osoittaa niihin määrärahoja. - Esimerkiksi Ykspihlajassa puupylväitä on korvattu uusilla vähitellen usean vuoden aikana. Uudet teräspylväät kasataan varastolla, jonka jälkeen ne tuodaan kohteeseen pystytettäväksi, kiristetään jalustaan ja kytketään maakaapeliverkkoon, Ari Hilli kertoo. Maakaapelointi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että perinteiset ilmajohdot katoavat maisemasta. - Ympäristö näyttää sen ansiosta siistimmältä, eikä puita tarvitse enää karsia. Samalla vaihtuu lampputyyppi, eli pienemmällä energiamäärällä saadaan sama tai jopa aikaisempaa parempi valaistusteho. - Maakaapeloinnin seurauksena katuvaloja voidaan lisäksi säädellä niin, että iltakymmenen ja aamukuuden välillä palaa esimerkiksi vain joka toinen lamppu. Eli niissä tapauksissa kyse ei ole viasta, asentajat korostavat. Ari Hilli arvioi, että vuoden aikana pystytetään yhteensä noin 200 uutta pylvästä. Niistä arviolta puolet tulee uusille valaistaville alueille, ja puolessa tapauksissa kyse on vanhojen pylväiden korvaamisesta uusilla. Työssä tarvitaan monipuolista osaamista Katuvaloryhmässä on paljon osaamista, sillä Oiva Pätsillä täyttyy pian 28 vuotta Kokkolan Energian palveluksessa ja Ari Hillillä noin 25 vuotta. Jani Kumpumäki vaihtoi Kokkolan Energian palvelukseen kuutisen vuotta sitten. - Tämä on hyvin erilaista työtä kuin aikaisempi, jolloin tein vain sisäasennuksia. Sisäasennukset ja ulkona työskentely ovat molemmat oma maailmansa, ja edelleen tässä oppii uusia asioita, Kumpumäki sanoo. Hillin mukaan varsinkin päivystyksessä vastaan voi tulla monenlaisia tilanteita sisäjohtoasennuksista suurjännitetöihin. - Vikahommissa mennään niin paljon kuin ehtii. Kyllähän siinä joskus monenlaiset ajatukset pyörivät mielessä, kun tarvot lumihangessa keskellä yötä, hän nauraa. Oiva Pätsin vastuulla on työskentely nosturiauton ohjaimissa. - Varsinkin talvella, jolloin rikkoontuneita lamppuja korjataan pimeässä, on oltava erityisen varovainen nostettaessa, koska lähellä saattaa olla suurjännitelinja. Varovaisuutta toivon myös autoilijoilta. Olisi tärkeää hiljentää kohdalla, koska meillä saattaa asentaja olla juuri nousemassa tai tulossa pois korista tai ottamassa tavaraa mukaansa. - Sähkö on läsnä meidän työssä päivittäin. Se tarkoittaa, että ajatuksen pitää olla mukana kaikessa tekemisessä. Työturvallisuus on asia, josta pitää huolehtia jokaisessa tilanteessa, hän muistuttaa. Direktiivi iskee katuvaloihin Katuvalaistuksen uusimisesta on tulossa iso urakka suomalaiskunnille. EuP-direktiivin seurauksena katuvalaistuksessa yleisesti käytettävien elohopeahöyrylamppujen valmistus ja myynti kielletään EU-alueella kokonaan vuoden 2015 jälkeen. Myös euroissa mitattuna kyse on mittavasta muutoksesta. Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma arvioi Talouselämän artikkelissa, että kustannusten suuruusluokka on yhteensä miljoonaa euroa. Kokkolan Energian hoidettavana olevilla katuosuuksilla ja asuinalueilla on yhteensä noin lamppua, josta arviolta on vielä elohopeahöyrylamppuja. Rakennuspäällikkö Mika Luokkala kertoo, että tilalle asennetaan joko suurpainenatriumlamppuja tai monimetallilamppuja. Monimetallilamppujen värintoisto on laadukas, ja sen takia niitä käytetään kaupunkikuvallisesti tärkeissä paikoissa kuten tiettyjen rakennusten ja puistojen valaistuksessa. Suurpainenatriumlampuilla on hyvä valotehokkuus sekä pitkä käyttöikä. Kokkolassa niitä käytetään muun muassa uusien asuinalueiden valaistukseen. - Asuntomessualueella kokeilemme led-valaistusta. Ledien osalta tilanne on vielä kehitysvaiheessa, ja niiden yleistymistä hidastaa varsinkin korkea hinta, Luokkala sanoo. 6

7 Maakaapeloinnin seurauksena katuvaloja voidaan lisäksi säädellä niin, että iltakymmenen ja aamukuuden välillä palaa esimerkiksi vain joka toinen lamppu. Eli niissä tapauksissa kyse ei ole viasta. Kokkolan Energian sähköasentajat Jani Kumpumäki (vas.), OIva Pätsi ja Ari Hilli hoitavat katuvalaistuksen huoltoa ja kunnossapitoa. 7

8 MITATTUA TIETOA energiankulutuksesta Marko ja Maria Sorviston perheessä on eletty arkea kuten ennenkin, vaikka erikseen asennetut mittarit ovat mitanneet kodin energiankulutusta parin kuukauden ajan joulukuun puolivälistä lähtien. - Ihan normaalisti tässä on menty eteenpäin. Emme ole aina edes muistaneet mittareita, Sorvistot sanovat. Kokkolan Energian asiakaslehdessä seurataan Sorvistojen nelihenkisen perheen energiankulutusta ja sitä, mitä löytyy kulutuksesta kertovien numeroiden taustalta. Isän ja äidin lisäksi liikunnalliseen perheeseen kuuluvat tyttäret Sandra ja Riina. Vuonna 2007 valmistuneessa 138-neliöisessä omakotitalossa asuva perhe kuluttaa sähköä vuositasolla noin kilowattituntia vuodessa. Kodin elektroniikka ahkerassa käytössä Ensimmäisten mittausten tuloksena käytössä on nyt lukuja, jotka kertovat tarkemmin siitä, mistä asioista perheen energiankulutus koostuu. Mittarit asennettiin sopivasti ennen joulua, ja helmikuun alusta käytössä on ollut lisäksi tuntimittauksen tuloksia. - Joulun aikoihin uuni oli tietenkin paljon päällä. Laitoimme usein ruokaa, leivoimmekin vähän ja tietenkin paistoimme kinkun ja laatikot. Saunassa kävimme päivittäin, Marko ja Maria kertovat. Erilaisten koristevalojen käyttö pimeänä vuodenaikana on yleistynyt nopeasti. Sorvistoilla niiden käyttö ajoittuu jouluun, jolloin valot paloivat niin pihamaalla, ikkunoilla kuin joulukuusessa. Maria arvioi, että perhe on aika keskiverto koristevalojen käyttäjä. Käytännössä valot paloivat aina kun väki oli kotona, mutta eivät silloinkaan yöaikaan. - Kodin elektroniikkaan sähköä kului jouluna varmasti enemmän kuin normaalisti, koska olimme paljon kotona. Esimerkiksi pleikkarit ja dvd-soitin olivat ahkerassa käytössä. Uutta vuotta emme juhlineet mitenkään erityisesti, koska vaimo oli töissä. Päätimme kuitenkin säästää katsomalla kaupungin järjestämän ilotulituksen, Marko nauraa. Loppiaisena arki palautui Sorvistojenkin perheeseen, kun kuusi kannettiin ulos, ja pian sen jälkeen myös koristevalot pakattiin odottamaan seuraavaa joulun aikaa. Ensimmäiset kulutusmittaukset ajoittuvat talven kylmimpään aikaan. Sorvistojen perheessä tuli on leimunnut takassa aina, kun on ollut kylmä. Muutoin on tultu toimeen ilmalämpöpumpulla, ja lattialämmitys on ollut säädettynä +18 asteeseen. Käyttövettä ei ole lotrattu Marko ja Maria Sorvisto kertovat, että perheessä pyritään siihen, ettei energiaa kuluteta turhaan ainakaan tietoisesti. Perheen tyttäret esimerkiksi eivät vietä suihkussa kohtuuttoman pitkiä aikoja, eikä kodissa pala valot silloin, kun niitä ei tarvita. Energiatohtorina Sorvistojen juttusarjassa toimiva mittausmestari Stefan Finnilä vahvistaa, että ensimmäisten kulutusraporttien perusteella perheessä ei todellakaan lotrata käyttövedellä. - Koko energiankulutuksesta käyttöveden lämmitykseen perheessä on kulunut noin seitsemän prosenttia, mikä on hyvin kohtuullinen määrä, Finnilä sanoo. Suurin osa energiasta kului luonnollisesti lämmitykseen. Sen osuus mittausjaksolla oli yhdessä kodin elektroniikan kanssa yhteensä 77 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Heti valmiin saunan osuus oli yksitoista prosenttia ja valaistuksen viisi prosenttia. - Tämän ikäisissä kohteissa käyttöveden lämmitykseen kuluu yleensä jonkin verran enemmän sähköä mutta vastaavasti sauna kiukaineen kuluttaa hieman vähemmän kuin Sorvistoilla. 8

9 Kodeissa, joissa poltetaan paljon puuta, lämmityksen osuus jää pienemmäksi. Kulutusraportista pystyi hyvin päättelemään, milloin Sorvistoilla on ollut takassa tuli, kun vertaili tuntimittauksessa keskenään saman lämpöisiä päiviä, Finnilä sanoo. Marko ja Maria Sorvisto saivat Stefan Finnilältä tarkkaa tietoa kotinsa energiankulutuksesta. 9

10 - Kodeissa, joissa poltetaan paljon puuta, lämmityksen osuus jää pienemmäksi. Kulutusraportista pystyi hyvin päättelemään, milloin Sorvistoilla on ollut takassa tuli, kun vertaili tuntimittauksessa keskenään saman lämpöisiä päiviä, Finnilä sanoo. Kiuasta ei kannata vaihtaa Energiankulutuksesta kertovat mittarit ovat pyörineet Sorvistojen kodissa viime kuukaudet. Sorvistoille suurin yllätys ensimmäisissä lukemissa oli se, kuinka vähän valaistukseen kului sähköä. Varsinkin, kun Marian sanoin tuntui siltä, että valot ovat päällä jatkuvasti. - Jatkuva lämmitteinen kiuas puolestaan oli tietoinen ratkaisu, koska meillä saunotaan usein ja monesti kukin käy saunassa eri aikoina. Sen takia emme aio kiuasta vaihtaa, vaikka siinä muutaman euron voisi säästääkin, Marko sanoo. Stefan Finnilän mukaan kertalämmitteinen kiuas ei myöskään ole automaattisesti järkevämpi ratkaisu. - Jos perheessä on selkeät sauna-ajat, saunassa käydään vaikkapa kahdesti viikossa ja sauna on yhdellä kertaa päällä kaksi tuntia, silloin kertalämmitteinen on selvästi edullisempi vaihtoehto. - Sorvistoilla tilanne on toinen, koska heillä saunotaan usein ja eri aikoina päivästä. Varaaja toimii samalla patterina ja kuivattaa nopeasti kosteat tilat, eli jatkuva lämmitteinen voi olla toimiva ratkaisu, vaikka se kuluttaisikin vähän enemmän, Finnilä sanoo. Tarkat kulutuslukemat löytyvät alla olevasta taulukosta. Seuraavassa mittausjaksossa mitataan muun muassa sitä, paljonko keittiön kodinkoneet Sorviston perheessä vievät sähköä. Sen lisäksi selvitetään led-valaisimien vaikutusta energian kulutukseen. Sorvistojen sähkönkulutus kilowattitunteina (kwh) kahtena päivänä kahden tunnin tarkkuudella Kello Kiuas Lämmin Valaistus Lämmitys Kokonais- Ulkolämkäyttövesi + muut kulutus pötila C ,76 0,00 0,006 15,080 15,846-11, ,74 0,00 0,006 4,060 4,806-10, ,75 0,00 0,019 5,788 6,557-10, ,79 0,00 0,019 4,908 5,744-10, ,75 0,00 0,029 2,182 2,961-10, ,75 0,00 0,012 1,942 2,704-10, ,76 0,00 0,016 1,987 2,765-11, ,76 0,00 0,007 2,580 3,347-10, ,73 0,00 0,006 4,583 5,319-12, ,75 0,00 0,004 2,915 3,669-12, ,77 0,00 0,004 2,199 2,993-12, ,80 3,30 0,005 25,903 30,008-14,1 Luvuista näemme mm. varaavan lämmityksen yökäytön ja lämpötilan vaikutuksen lämmityskustannuksiin Kello Kiuas Lämmin Valaistus Lämmitys Kokonais- Ulkolämkäyttövesi + muut kulutus pötila C ,75 0,00 0,004 20,067 20,821-14, ,76 0,00 0,006 4,228 4,994-15, ,75 0,00 0,004 2,339 3,093-12, ,77 0,00 0,006 2,166 2,942-12, ,75 0,00 0,005 1,857 2,612-11, ,75 0,00 0,005 1,901 2,656-11, ,76 0,00 0,004 2,489 3,253-11, ,79 0,00 0,004 3,955 4,749-10, ,74 0,00 0,006 2,287 3,033-10, ,72 0,00 0,004 4,860 5,584-9, ,77 0,00 0,005 6,375 7,170-8, ,78 2,87 0,004 23,458 27,112-6,9 10

11 Kokkolan energiavuosi 2012 Asiakashinnat samalla tasolla kustannuspaineista huolimatta Sähkön alhainen tukkuhinta alensi Kokkolan Energian liikevaihtoa, ja kallistuneet polttoaineet heikensivät käyttökatetta energiavuonna Kokkolassa asiakashinnat pidettiin kuitenkin vuoden 2011 tasolla kustannuspaineista huolimatta. Sähköenergian loppukuluttajamyynti kasvoi edellisvuodesta 1,9 prosentilla 333 gigawattituntiin. Sähköenergian kokonaishankinta, joka sisältää myös sähkön toimituksen tukkumyyntiin, laski 443 gigawattituntiin 476 gigawattitunnista. Kokkolassa sijaitsevilla voimalaitoksilla tuotettiin sähköä 176 gigawattituntia, kun vastaava luku oli vuotta aikaisemmin 180 gigawattituntia. Sähkön kulutuksen kasvu poikkeuksellisen alhaista, kaukolämmön kasvu pirteää Sähkön siirto verkkovastuualueella oli 428 gigawattituntia (424 GWh vuonna 2011). Sääkorjattu muutos oli enää - 1,3 prosenttia (+ 0,9 %). Kulutuksen kasvu on historiallisesti poikkeuksellisen alhaista, ja se kertoo taloudellisen aktiviteetin tasosta toimialueella. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 99 kappaletta (118 kpl), mikä on selvästi vähemmän kuin viime vuosina yleensä, ja johtuu omakotirakentamisen vauhdin hiljenemisestä. Kaukolämmön hankinta kasvoi 350 gigawattituntiin (304 GWh, + 15,1 %). Sääkorjattu lämmön hankinnan kasvu oli 4,4 prosenttia, kun vastaava luku oli vuotta aiemmin 1,7 prosenttia. Laskutettu myynti oli 304 gigawattituntia (266 GWh, + 14,4 %). Kaukolämmön kysyntä oli hyvä ja uusia kaukolämpöasiakkaita liitettiin verkkoon 166 (125) huolimatta omakotirakentamisen vähenemisestä. Sähkön tukkumarkkinahinta oli ennätysmäisen alhaalla, ja kotimaisten polttoaineiden tilanne heikko. Vuoden 2012 keskimääräinen tukkuhinta 36,7 euroa megawattitunnilta jäi selvästi edellisvuotista (49,4 /MWh) alemmaksi, ja alimmaksi sitten vuoden Hintataso pysyi alhaisena koko vuoden ja putosi ennätysalhaiseksi heinäkuussa, jolloin hinta alitti 14 euroa megawattitunnilta. Kotimaisten polttoaineiden saatavuus heikkeni voimakkaasti ja hinnat nousivat, koska kesä oli erittäin sateinen. Tämä nosti energian tuotantokustannuksia vuoden toisella puoliskolla. Tukkusähkön heikko hinta ja polttoainekustannusten kasvu alensivat Kokkolan Energian tuotantomääriä, liikevaihtoa ja heikensivät tukkumarkkinoilta saatavaa katetta. Kilpailukykyiset kuluttajahinnat Kokkolan Energian kuluttaja-asiakkaiden hinnat pidettiin vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla huolimatta kustan- nuspaineista. Hintojen edullisuus valtakunnan keskitasoihin nähden kasvoi. Käyttötalouden tulos oli välttävä ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja tyydyttävä. Liikevaihto oli 55,6 miljoonaa euroa (58,2 milj., - 13 %) ja käyttökate laski 10,3 miljoonaan euroon (13,2 milj., - 22 %). Käyttökateprosentiksi muodostui 19, kun se oli vuotta aikaisemmin 23 prosenttia. Rahoitustuottoihin sisältyy 5,3 miljoonan euron kertaluonteinen osinkotuotto, jonka seurauksena voitto ennen tilinpäätössiirtoja kasvoi merkittävästi. Liikelaitoksen peruspääoman tuotto 4,9 miljoonaa euroa sisältyy tilinpäätössiirtoihin, ja se oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Nettoinvestoinnit olivat 8,4 miljoonaa euroa, mikä oli 0,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Investoinnit kohdistuivat sähköasemiin, kaukolämmön siirtojohtoihin ja liittymärakentamiseen. Tuloslaskelma (milj. ) Vuosi muutos-% Liikevaihto 58,21 55,55-5 Muut tuotot 0,89 1,15 Liikekulut -51,07-51,72 +1 Liikevoitto 8,03 4,98-38 Rahoituskulut ja -tuotot -0,26 4,70 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 7,77 9, Tilinpäätössiirrot 1) -5,46-5,55 Tilikauden voitto ennen veroja 2,31 4, Verot 2) -0,22-0,09 Tilikauden voitto 2,09 4, ) Liikelaitoksen peruspääoman tuotto ja yhtiöiden poistoeron muutos 2) Yhtiöiden yhteisövero 11

12 E-lasku ja suoramaksu korvaavat suoraveloituksen AKI JA IRMA ISOHERRANEN ARVOSTAVAT E-LASKUN HELPPOUTTA Irma Isoherranen seuraa, kuinka hänen puolisonsa Aki Isoherranen etsii tietokoneen ruudulle verkkopankin aloitussivun, jonka kautta pääsee maksamaan muun muassa kodin sähkölaskun. Elämäntyönsä opettajina Kokkolassa tehneet 96-vuotias Aki ja 93-vuotias Irma ovat suhtautuneet aina ennakkoluulottomasti uuden tekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kokkolan Energian asiakkaina he siirtyivät suoraveloituksesta e-laskuasiakkaiksi jo hyvissä ajoin. - E-lasku on todella vaivaton ja niin paljon helpompi kuin entinen tapa. Varsinkin sellaisille ihmisille, joille on työlästä naputella esimerkiksi huonon näön takia pitkiä numerosarjoja. Viitenumerot ovat pitkiä, ja nykyään myös pankkien uudet tilinumerot, Aki Isoherranen sanoo. - E-laskustakin voi ottaa lisäksi paperikopion ja arkistoida se laskukansioon. On mukava, kun kaikki laskut ovat saatavilla myös sillä tavalla. Tarvittaessa perheen Tarja-tytär on auttanut vanhempiaan verkkopankkiin liittyvissä asioissa. Sähkölaskun lisäksi muidenkin laskujen maksaminen hoituu omalta kotitietokoneelta. Kynnys siirtyä e-laskuun ei tuntunut korkealta senkään takia, että Isoherraset ovat tottuneita tietokoneen käyttäjiä. Sota-aikana Irma toimi Lotta Svärd-jär- jestössä, ja Aki palveli maineikkaassa keskipohjalaisrykmentissä JR 29:ssä. Tietokoneelta löytyykin muun muassa Akin muisteluja jalkaväkirykmentin vaiheista sekä valokuvia. Samoin sukututkimuksessa tietokoneesta on ollut paljon hyötyä. Suoraveloitusasiakkaita tiedotetaan kirjeellä Kokkolan Energian suoraveloitusasiakkaat siirretään korvaaviin maksutapoihin tulevan kevään ja kesän aikana. Kokkolan Energian laskutusvastaava Tarja Bäckström kertoo, että yksityisasiakkaille suoraveloituksen päättymisestä kerrotaan keväällä lähetettävässä kirjeessä. - Kirjeen saatuaan asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään, vaan muutokset hoidetaan laskuttajan ja pankkien yhteistyönä. Kokkolan Energia saa pankilta tiedon siitä, siirretäänkö asiakas e-lasku- vai suoramaksupalveluun. Jos asiakas on käyttänyt verkkopankkia edeltävän 3 kuukauden aikana, suoraveloitus muutetaan e-laskuksi. Jos asiakkaalla ei ole käytössään verkkopankkia tai ei ole sitä käyttänyt, suoraveloitus korvataan suoramaksulla, joka vastaa hyvin pitkälle nykyistä suoraveloitusta. - Suoraveloituksen poistuminen tämän vuoden lopulla liittyy eurooppalaista maksuliikennettä koskevaan Sepa-uudistukseen, eli kyseessä on merkittävä muutos. Tämän takia Kokkolan Energia haluaa olla liikkeellä hyvissä ajoin, jotta siirtyminen uuteen laskunmaksukäytäntöön sujuisi mahdollisimman vaivattomasti sekä asiakkaan että Kokkolan Energian kannalta, Bäckström jatkaa. Hän suosittelee e-laskuun siirtymistä muillekin kuin suoraveloitusasiakkaille, koska e-laskussa on paljon etuja verrattuna perinteiseen paperilaskuun. Yritysasiakkaille laskutusvastaavalla on selkeä viesti: - Kannattaa siirtyä verkkolaskutukseen mahdollisimman nopeasti. Verkkolaskutus tulee Kokkolan Energian asiakasyrityksille ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun yksityisasiakkaita koskevat muutokset on viety käytäntöön. Yrityksiä kuitenkin kontaktoidaan asiasta jo keväällä. - Yritysasiakkaissamme on esimerkiksi monia asunto-osakeyhtiöitä, jotka ovat ennakoineet tulevan muutoksen jo nyt, ja siirtyneet verkkolaskutukseen. Suoraveloituksen loppuminen on monelle asiakasyrityksellemme iso asia. Vaihtoehtona verkkolaskulle on postitse lähetettävä paperilasku. 12

13 - E-lasku on mukavan helppo tapa maksaa sähkölasku, sanovat Aki ja Irma Isoherranen. Kirjeen saatuaan asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään, vaan muutokset hoidetaan laskuttajan ja pankkien yhteistyönä. Kokkolan Energia saa pankilta tiedon siitä, siirretäänkö asiakas e-laskuvai suoramaksupalveluun. Hyvä tietää e-laskusta ja suoramaksusta Suoraveloituksen päättymisen korvaa e-lasku tai suoramaksu. Laskuttaja lähettää asiakkaalle kirjeen laskutustavan muutoksesta. Jos asiakas hyväksyy siirtymisen e-laskuasiakkaaksi, hänen ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin. Laskuttaja ja pankki huolehtivat muutoksesta asiakkaan puolesta. Laskuttaja lähettää jatkossa e-laskun sähköisesti suoraan asiakkaan verkkopankkiin. E-laskun automaattinen maksaminen on yhtä helppokäyttöinen sekä monipuolisempi palvelu kuin suoraveloitus. Asiakkaalla on mahdollisuus saada pankilta sähköpostilla tai tekstiviestillä tieto, että e-lasku on saapunut verkkopankkiin. Jos asiakas ei käytä verkkopankkia, suoraveloituksen korvaa automaattisesti suoramaksu. Suoramaksussa laskuttava yritys toimittaa asiakkaalle laskun tiedot etukäteen postitse. Lasku maksetaan asiakkaan tililtä eräpäivänä automaattisesti, aivan kuten suoraveloitusta käytettäessä. 13

14 Uutisia lyhyesti Säävuosi 2012 Poikkeuksellisen sateinen, mutta lämpötilaltaan normaali Vuoden 2012 keskimääräinen lämpötila +3, 8 astetta oli Kokkolan Energian oman sääaseman mittausten mukaan lähellä vuosien keskilämpötilaa 4,1 astetta. Vuosi alkoi normaalilla talvisäällä eikä erityisiä huippupakkasia esiintynyt; alin vuorokauden keskilämpötila -24,6 astetta mitattiin helmikuun alussa. Maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta sen jälkeen edettiin melko normaaleissa lämpötiloissa aina marraskuuhun saakka, joka jälleen oli tavanomaista selvästi lämpimämpi. Vuosi päättyi selvästi talvisissa tunnelmissa. Joulukuun keskilämpötila -9,7 astetta olikin toiseksi alin vuoden 1986 jälkeen ja roimasti kylmempi kuin vuoden 2011 poikkeuksellisen lämmin joulukuu, jolloin keskilämpötila oli + 0,8 astetta. Joulukuussa 2012 lämmitysenergian kulutus olikin prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa, minkä monet asiakkaamme huomasi- vatkin lämpö- ja sähkölaskuissaan. Kokonaisuudessa hieman tavanomaista viileämpi vuosi aiheutti sen, että lämpöenergian kulutus oli tyypillisesti 1-2 prosenttia normaalilämpöistä vuotta suurempi. Sademäärä tavallista suurempi Vuoden 2012 kesä jäi monen mieleen sateisena ja koleana. Tässä kohtaa yleinen tuntuma pitääkin paikkansa veden määrän suhteen, mutta kesäkuukausien lämpötilat olivat kuitenkin lähellä normaalitasoa. Kesäkuu tosin oli viileä, mutta heinäkuu jopa normaalia lämpimämpi. Selitys tähän löytyy matalapainevoittoisesta sääkuvasta, jonka seurauksena kesän yölämpötilat olivat tavanomaista korkeampia. Vettä saatiin vuoden aikana eri muodoissaan poikkeuksellisen runsaasti. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko vuoden sademäärä Keski-Pohjanmaan seudulla olikin prosenttia tavanomaista suurempi. Myös muualla maassa sademäärät olivat suuria; ainoastaan pohjoisimmassa Lapissa vuosi oli kuivempi. Useina kuukausina sademäärät olivat jopa kaksinkertaiset normaaleihin verrattuna. Veden määrä olikin hyvin nähtävissä esimerkiksi sisävesien vedenkorkeudessa eikä kesätulviltakaan vältytty. Selvää on, että maaperän kosteus ja pohjavesien taso pysyivät korkeina. Runsas veden määrä aiheutti monia harmeja, ei pelkästään lomailijoille, vaan myös kotimaisten polttoaineiden tuotannolle. Erityisesti turvetuotanto kärsi merkittävästi. Turpeen tuotantomäärät jäivät puoleen tavoitteesta, ja talteen saatu turve on tavanomaista kosteampaa. Luonnollisesti sää ei myöskään suosinut puupolttoaineen hankintaa. Energiapuu ei kuivunut kunnolla koko kesän aikana, ja loppusyksystä pehmenneet tiet vaikeuttivat kuljetuksia. LÄMPÖTILAT CELSIUS-ASTEINA: c VUOSI 2012 VERRATTUNA NORMAALIIN 2012 norm. tammi -7,2-6,3 helmi -8,4-6,7 maalis -0,1-2,8 huhti +2,0 +2,6 touko +8,5 +8,3 kesä +12,7 +13,6 heinä +17,1 +16,4 elo +14,7 +14,6 syys +10,3 +9,7 loka +4,3 +4,7 marras +1,9-0,6 joulu -9,7-4,3 vuoden keskiarvo +3,8 +4,1 14

15 KERTTU raportoi kulutustiedoista Kokkolan Energian asiakkailla on mahdollisuus tarkkailla jatkossa sähkön ja kaukolämmön kulutustaan internetin kautta ilmaisesta KERTTUraportointipalvelusta. Palvelu kertoo lisäksi lämpötilatiedot Kokkolan alueella. - Raportointipalvelun ansiosta asiakas pystyy seuraamaan kulutustietojaan useammin ja tarkemmalla tasolla kuin pelkästään laskutustietojen perusteella, sanoo Kokkolan Energian asiakaspalvelupäällikkö Leena Kinaret. Kaukolämmön kulutus- ja kustannustiedot KERTTU-raportointipalvelu kertoo kuukausitasolla. Sähkönkulutuksen tiedot esitetään tunnin tarkkuudella mikäli kohde on tuntimittauksessa. Ellei tuntimittausta ole, kuukausikulutus pilkotaan tunneille tyyppikulutuskäyrällä laskettuna, jolloin palvelu ei kerro asiakkaalle tuntitason yksityiskohtaista tietoa kulutuksesta. KERTTU-raportointipalveluun kirjaudutaan Kokkolan Energian koti- Kerttu sivuilta osoitteessa: Rekisteröitymiseen asiakas tarvitsee asiakasnumeron ja käyttöpaikkatunnuksen, jotka löytyvät esimerkiksi viimeisestä laskusta. Verkostorakentaminen jatkuu vilkkaana Alkaneen vuoden aikana rakennetaan edelleen runsaasti sähkön ja kaukolämmön liittymis- ja siirtojohtoja. Suurempia kaukolämmön rakennushankkeita on vireillä sekä Lohtajan että Kälviän kirkonkylissä. Kokkolassa jatketaan Pohjoisväylän siirtoyhteyden rakentamista osuudella Suntin sillalta Kaarlenportille. Hankkeeseen liittyen Suntin pohjalle asennetaan kaksi DN300-kokoista putkea, mikä on rakennusteknisesti tavanomaista kuivan maan rakentamista vaativampi työ. Kulutuksen raportointia kehitetään koehankkeella Kokkolan Energia testaa Kaanaanmaantien itäpuoliselle osalle kakkosvaiheessa rakennettavissa omakotitaloissa uusia mahdollisuuksia sähkön ja kauko- lämmön kulutuksen raportoinnissa. Sen takia kohteisiin asennetaan liittymisjohtojen lisäksi tietoliikenneputket sekä sähkö- että kaukolämpömittauksille. Kaanaanmaantien alueella kokeiltavassa järjestelmässä rakennetaan suora kiinteä yhteys Kokkolan Energian mittaustiedon hallintajärjestelmän ja asiakkaan mittarin välille. Tähän saakka tiedonsiirto on tapahtunut sähköverkon ja ulkoisten langattomien yhteyksien kautta, mikä ei ole aina tehnyt mahdolliseksi riittävän varmaa ja nopeaa tiedonsiirtoa Kerttuenergiatietojärjestelmään. Kokeiltavan järjestelmän tavoitteena on parantaa asiakkaiden mahdollisuutta seurata energian käyttöään mahdollisimman reaaliaikaisesti. - Koealueelta saatavien tulosten perusteella pystymme arvioimaan uuden Rakennuspäällikkö Mika Luokkalan mukaan kulutuksen raportointiin liittyvässä kokeilussa tavoitteena on parantaa asiakkaiden mahdollisuutta seurata energian käyttöään mahdollisimman reaaliaikaisesti. järjestelmän aiheuttamia kustannuksia sekä sitä, millaista tekniikkaa se vaatii. Näin voimme arvioida mahdollisuuksia laajentaa järjestelmää tulevaisuudessa muihin uudis- sekä saneerauskohteisiin, toteaa Kokkolan Energian rakennuspäällikkö Mika Luokkala. Kokkolassa edelleen edullista kaukolämpöä Energiateollisuus ry:n uudet, vuoden alussa kootut tilastot kaukolämmön hinnasta osoittavat, että Kokkolassa kaukolämmön hinnat ovat edelleen hyvin edullisia valtakunnallisesti vertailtuna. Pientalojen ryhmässä Kokkolan Energian kokonaishinta oli 56,39 /MWh. Vastaavan ryhmän painotettu keskiarvo oli 79,54 / MWh niissä energiayhtiöissä, joiden myymä kaukolämpö on tuotettu pääosin yhteistuotannolla. Pienten kerrostalojen ja rivitalojen ryhmässä Kokkolan Energian kokonaishinta oli 53,86 /MWh ja valtakunnallinen keskiarvo 72,68 /MWh. Suurissa kerrostaloissa Kokkolan Energian kaukolämmön kokonaishinta oli 50,14 /MWh ja koko maan keskiarvo 68,67 / MWh. 15

16 Energiavisan voittajat 3/2012 Vuoden 2012 joulukuun asiakaslehdessä olleeseen Energiavisaan saapui 400 vastausta. Arvonnassa palkinnot osuivat seuraaville vastanneille: Villahuopa, 5 kpl. Penttilä Olga Kokkola, Sillanpää Merja Kokkola, Taarna Terho Kokkola, Turunen Rainer Kaarina, Vertanen Emma Evijärvi. Tavarapalkinto, 10 kpl. Annala Riitta Kokkola, Hautakoski Päivi Kokkola, Jakobsson Lars-Håkan Kokkola, Luokkala Minna Kokkola, Pistemaa Päivi Kauhajoki, Seppälä Sanna Tampere, Sundell Hannele Kokkola, Tykkälä Kimmo Helsinki, Vasankari Irja Kokkola, Wiklund Hans Kokkola. Palkinnot on toimitettu voittajille. Kiitos kaikille osallistuneille. Energiavisa Vastaajan nimi ja yhteystiedot: Kokkolan Energia maksaa postimaksun 1) Kuinka paljon joulukuun 2012 lämmitysenergian kulutus nousi edellisvuoden joulukuusta? a) prosenttia b) prosenttia c) prosenttia 2) Millaisia lamppuja yleensä käytetään kaupunkikuvallisesti tärkeiden paikkojen valaistukseen? a) monimetallilamppuja b) elohopeahöyrylamppuja c) led-lamppuja 3) Mistä asioista raportoi Kokkolan Energian KERTTU-palvelu? a) sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta b) käyttöveden kulutuksesta c) teollisuushöyryn kulutuksesta Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Vastaukset kysymyksiin löydät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset mennessä. KOKKOLAN ENERGIA TUNNUS VASTAUSLÄHETYS

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje Energiapeili-raportointipalvelu Käyttöohje Tervetuloa Vantaan Energian Energiapeili-raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu palveluun Henkilökohtaisten tietojen hallinta Salasanan vaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Tiedotustilaisuus 22.9.2011 Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi SEPA-maat Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 22.9.2011 2 Yhtenäisen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

ELENIA PALVELEE YLI TUHATTA

ELENIA PALVELEE YLI TUHATTA ELENIA PALVELEE YLI TUHATTA ASIAKASTA PÄIVITTÄIN Saaran päivä palveluneuvojana E-LASKU HELPOTTAA ARKEASI Siirry e-laskuun ja voita tuhannen euron matkalahjakortti ELENIA SÄÄVARMA RAKENTAMINEN VAUHDISSA

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kuluttajakysely sähkölaskusta

Kuluttajakysely sähkölaskusta Kuluttajakysely sähkölaskusta 1.10.2014 1 Johdanto Kyselyn on toteuttanut YouGov Finland Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. (Tämä tieto pyydetään kertomaan tuloksia mahdollisesti julkistettaessa).

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

VERKKOPALVELUHINNASTO

VERKKOPALVELUHINNASTO VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kemijärven lämpö ja vesi Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kotimaisilla polttoaineilla. Kattavat palvelut asiantuntemuksella Kemijärven lämpö ja vesi Oy aloitti toimintansa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot