Mikä on Selviytymispeli?
|
|
- Pertti Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikä on Selviytymispeli? Selviytymispeli on luokkalaisten ja heidän vanhempiensa/huoltajiensa yhteinen vanhempainilta. Toiminnallisen illan aikana lapset ja vanhemmat/huoltajat pohtivat yhdessä lapsen ja lapsiperheen arkielämään liittyviä asioita pohdinta- ja toimintarastien kautta. Tavoitteena on lisätä vanhempien ja lasten sekä koulun ja vanhempien välistä yhteistyötä. Toiminnallisen illan aikana käydään läpi kuusi rastia, joissa pohdittavat aiheet liittyvät esim. tupakointiin, viihteeseen (puhelin- ja ruutuajat, ikärajat jne.), kodin ja koulun sääntöihin, päihteisiin ym. Rastirataa varten vanhemmat/huoltajat ja lapset jakautuvat ryhmiin siten, että saman perheen jäsenet ovat eri ryhmissä ja suorittavat radan saman ryhmän kanssa. Ryhmästä valitaan kirjuriksi oppilas, joka kirjoittaa ryhmän pohdinnat paperille. Radan lisäksi keskustelua käydään alku- ja loppukeskustelussa, joissa lapset ovat omassa ja vanhemmat/huoltajat omassa ryhmässään. Illan kesto on n. 2,5 3 tuntia. Selviytymispeli-illan tavoitteena on lisätä eri hallintokuntien välistä yhteistyötä kunnassa. Vanhempainillan vetäjinä voivat toimia esim. koulukuraattorit ja psykologit, terveydenhoitajat, nuoriso- ja srk- työntekijät. Opettajalla ei ole illasta vetovastuuta. Opettaja järjestää illan aikana iltapalan tarjolle ja hän voi seurata ryhmien toimintaa ja keskusteluja sekä hän voi ottaa osaa loppukeskusteluun. Selviytymispeliillan jälkeen on toivottavaa, että opettaja käyttäisi yhden oppitunnin verran aikaa illan aiheista keskusteluun oppilaiden kanssa. Selviytymispeli-illasta kerätään palaute vanhemmilta, oppilailta ja opettajilta. Malli on kehitetty Päijät-Hämeessä, jossa se on kuulunut osaksi opetussuunnitelmaa jo vuosien ajan. Mallia jalkautetaan Pois syrjästä -hankkeen toimesta Satakunnan alueella. Lisätietoa antavat Satakunnan sairaanhoitopiirin Pois Syrjästä hankkeen projektisuunnittelijat: Riitta Nieminen riitta.nieminen@satshp.fi p Anu-Elina Halonen anu-elina.halonen@satshp.fi p Tiina Ilola tiina.ilola@satshp.fi p
2 SELVIYTYMISPELI- vanhempainilta
3 SISÄLLYSLUETTELO 1) Selviytymispelistä lyhyesti 2) Selviytymispelin toteuttaminen 3) Rastit 4) Vinkkejä Selviytymispelin jälkeiseen keskusteluun oppitunnilla 5) Palautelomakkeet 6) Positiivinen viesti lappu
4 1) Selviytymispelistä lyhyesti
5 Mikä on Selviytymispeli? Selviytymispeli on luokkalaisten ja heidän vanhempiensa/huoltajiensa yhteinen vanhempainilta. Se on kehitetty Päijät-Hämeessä, jossa se on kuulunut osaksi opetussuunnitelmaa jo vuosien ajan. Toiminnallisen illan aikana lapset ja vanhemmat/huoltajat pohtivat yhdessä lapsen ja lapsiperheen arkielämään liittyviä asioita pohdinta- ja toimintarastien kautta. Illan aikana käydään läpi kuusi rastia, joissa pohdittavat aiheet liittyvät esim. tupakointiin, viihteeseen (puhelin- ja ruutuajat, ikärajat jne), kodin ja koulun sääntöihin, päihteisiin ym. Rastirataa varten vanhemmat/huoltajat ja lapset jakautuvat ryhmiin siten, että saman perheen jäsenet ovat eri ryhmissä ja suorittavat radan saman ryhmän kanssa. Ryhmästä valitaan kirjuriksi oppilas, joka kirjoittaa ryhmän pohdinnat paperille. Radan lisäksi keskustelua käydään alku- ja loppukeskustelussa, joissa lapset ovat omassa ja vanhemmat/huoltajat omassa ryhmässään. Illan kesto on n. 2,5 3 tuntia. Selviytymispelin vetäjät ovat lasten ja perheiden kanssa toimijoita (koulukuraattorit ja psykologit, terveydenhoitajat, nuoriso- ja srk-työntekijät jne), opettajalla ei ole vetovastuuta. Kaksi rastia vaatii ohjaajan, myös siirtymissä voi olla ohjaaja. Kellokallen tehtävänä on huolehtia, että ryhmät siirtyvät ajallaan tehtävältä toiseen. Vetäjiä illassa on hyvä olla ainakin 4. Opettajan rooli illan aikana on mahdollistaa iltapala tarjolle ja seurata vapaasti ryhmien toimintaa ja keskusteluja. Loppukeskusteluun opettaja voi halutessaan ottaa osaa. Selviytymispeli-illan jälkeen on toivottavaa, että opettaja käyttäisi yhden oppitunnin verran aikaa illan aiheista keskusteluun oppilaiden kanssa. Selviytymispeli-ilta on oppilaille kouluaikaa, joten sisarusten mukanaolo ei ole suotavaa.
6 2) Selviytymispelin toteuttaminen
7 SELVIYTYMISPELIN TOTEUTTAMINEN Aloitus: aikaa min. Lasten ryhmä Esittäytyminen (lapset ja ohjaajat) Selviytymispelin lyhyt esittely - Mikä on Selviytymispeli - Miten toimitaan - Aika - Ryhmässä pysyminen ja toimiminen, radalla kulkeminen ja ohjeiden noudattaminen - Ryhmäytyminen (5 tai 6 ryhmää tehdyn suunnitelman mukaan), esim. eläinlaput - Korostetaan, ettei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta - Paperien ja kynien jako - On vielä hyvä mainita, että lapset tulevat radan suorittamisen jälkeen samaan tilaan kuin aloituksessa Vanhempien ryhmä Luokanopettajan mahdollinen puheenvuoro (yleiset asiat ym.) Esittäytyminen Selviytymispelin lyhyt esittely - Mikä on Selviytymispeli - Miten toimitaan - Vanhempien rooli ryhmässä: osaltaan ajankäytöstä vastaaminen (10 min/rasti), kannustaminen keskusteluun ja pohdintaan sekä huolehtia tehtävän etenemisestä - Radalla kulkeminen ja ohjeiden noudattaminen - Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta! Ryhmäytyminen - tasaisesti sellaisiin ryhmiin, joissa ei ole omaa lasta eikä puolison kanssa samaan ryhmään
8 Rastit: aikaa n. 1h 15min, 10 min/rasti + siirtymätehtävät Miksi joku alkaa / ei ala käyttää päihteitä rasti Tavoitteena on saada ryhmäläiset pohtimaan, miksi joku alkaa / ei ala käyttää päihteitä sekä nimeämään päihteitä, joita tietävät. Syiden selvittäminen voi auttaa näkemään päihteiden käytön tai käyttämättömyyden taakse. Loppukeskustelussa voidaan eri vaihtoehdoista keskustella ja hyvä on korostaa käyttämättä jättämisen etuja. Rasti ei vaadi ohjaajaa. Ryhmäläiset toimivat annettujen ohjeiden mukaan. Tila voi olla mikä tahansa, johon ryhmä mahtuu ja kirjaaminen onnistuu. Tupakointi -rasti Tavoitteena on ehkäistä tupakoinnin kokeilua ja käyttöä sekä lisätä tietoa tupakoinnin riskeistä. Samalla kannustetaan rohkeuteen sanoa ei. Loppukeskustelussa perehdytään perusteluihin, miksi ei kannata tupakoida. Voidaan myös keskustella siitä, miksi ihmiset tupakoivat, vaikka tietävät haitoista. Rastia varten tarvitaan rauhallinen tila, esim. luokkahuone, jonne materiaalit saadaan esille. Rasti ei vaadi ohjaajaa. Viihdettä rasti Tavoitteena on miettiä ryhmässä lasten ja aikuisten käyttämää ruutuaikaa sekä kuinka kauan arkena ja viikonloppuna voi ruudun ääressä aikaa viettää. Ikärajoista keskustelu on myös tärkeää. Loppukeskustelussa käydään läpi ryhmän pohdintoja ja aikuisilta on myös hyvä tiedustella, kuinka hyvin he tietävät lasten käyttämiä sivustoja/sovelluksia/pelejä. Aikuisille kannattaa kertoa esimerkkejä! Rasti ei tarvitse ohjaajaa. Tilaksi riittää rauhallinen paikka, jonne materiaalit mahtuvat hyvin esille.
9 Tarinatuokio rasti Tavoitteena on käydä keskustelua arkisista lasten elämään liittyvistä tilanteista, esim. yökyläilyistä, kiusaamisesta, kotiintuloajoista energiajuomista jne. Tarkoituksena on, että lapset ja aikuiset jakavat ryhmässä ajatuksiaan ja sitä kautta ymmärrys toistensa näkökantoihin lisääntyy. Loppukeskustelussa on hyvä pohtia, erosivatko lasten ja vanhempien näkökulmat paljon toisistaan. Rasti ei tarvitse ohjaajaa. Tilaksi ryhmälle sopiva, rauhallinen paikka. Lastenhuoneessa rasti Rastin tavoitteena on antaa kokemus siitä, miltä tuntuu, kun ei voi itse tehdä päätöksiä tekemisistään sekä kasvattaa luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta. Lastenhuone rastin avulla muistutetaan osallistujia siitä, että elämässä on erilaisia ohjeiden antajia eikä aina ole helppoa kuunnella oikeaa ohjeen antajaa. Loppukeskustelussa jaetaan kokemuksia lastenhuoneessa kulkemisesta ja ohjaamisesta. Kokemusta voi verrata päihteiden käyttöön. Keskusteluun voi liittää myös riippuvuuden näkökulman; mitä se on ja mistä asioista voi olla riippuvainen. Lastenhuoneen toimintaosa: Rasti vaatii ohjaajan, joka tarvittaessa auttaa parin valinnassa sekä ohjeistaa rastilla toimimisen. Tilan tulee olla riittävän avara ja lastenhuoneen esteiksi kerätään pulpetteja, tuoleja, roskiksia, pientä tavaraa jne., jotka sijoitetaan esim. maalarinteipillä rajatulle alueelle siten, että kentän läpi sokkona (silmät kiinni tai käsillä peitettynä) kulkeminen on haasteellista. Lastenhuoneen pohdintaosa: Sijoitetaan samaan tilaan toimintaosan kanssa. Ohjaaja kannustaa tarvittaessa keskustelun aikana, ei varsinaisesti itse osallistu.
10 Hämähäkinverkko rasti Rastin tavoitteena on ryhmähengen luominen, vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen lisääminen sekä ongelmaratkaisutaitojen kehittäminen yhdessä. Erilaiset säännöt kuuluvat sekä koulun että kodin arkeen. Tavoitteena on kysymysten avulla saada ryhmäläiset pohtimaan sääntöjen tarpeellisuutta ja tärkeyttä. Loppukeskustelussa voi käydä näitä asioita läpi. Rasti vaatii ohjaajan. Tilan tulee olla avara, jotta hämähäkinverkolle on riittävästi tilaa. Pohdintaosuus sijoitetaan samaan tilaan. Hämähäkinverkon rakentamiseen tarvitaan köyttä tai narua. Narut solmitaan toisiinsa niin, että niistä muodostuu 10 erikokoista aukkoa, joista pääsee läpi. Verkko tulee asettaa niin, että osasta aukoista pääsee helposti läpi ja ne ovat matalalla, jotkut aukot saavat olla haasteellisiakin. Verkon voi kiinnittää esim. erilaisten puomien, telineiden tai puolapuiden väliin. Yhdessä eteenpäin siirtyminen Tavoitteena on saada parit työskentelemään yhteisesti. Molempien osallistumista tarvitaan, jotta kulkeminen onnistuu. Siirtymällä on hyvä olla ohjaaja, joka voi olla yhteinen toisen siirtymän kanssa tai toimia myös kellokallena. Siirtymä vaatii tilan, jonka kulkemista hankaloittamassa voi olla ahtautta, kulmia ym. Lisäksi tarvitaan liinat tai narut, jolla osallistujien nilkat sidotaan yhteen. Kolmella kenkäparilla kaikki samalle puolelle siirtyminen Tehtävän tavoitteena on yhteistyössä tehty ongelmanratkaisu, johon jokaisen on osallistuttava. Tavoitteena on vuorovaikutustaitojen kehittäminen positiivisen ongelman edessä. Siirtymällä on hyvä olla ohjaaja. Tarvitaan kolme paria erikokoisia, isojakin kenkiä, jotka asetetaan niin, että lähtöpisteessä on kaksi paria ja päämäärässä yksi kenkäpari. Tilassa on hyvä olla kaksi poistumistietä.
11 Loppukeskustelu: aikaa n. 1 tunti Loppukeskustelu toteutetaan vanhemmille ja lapsille erikseen samassa tilassa kuin aloitus. Opettaja osallistuu halutessaan loppukeskusteluun. Lasten ryhmä: Aloitetaan iltapalalla Rasteja käydään läpi lasten jaksamisen mukaan. Kaikkia rasteja ei ole tarpeellista läpikäydä, vaan ne valitaan ryhmän luonteen ja tarpeen mukaan. Jos ryhmä on väsynyt eikä keskustelua synny, voidaan iltapalan jälkeen leikkiä yhteisleikkejä tms. vanhempien loppukeskustelun ajan (n. 1 h) Lapset täyttävät palautelomakkeen, jonka jättävät ohjaajille. Lapset täyttävät positiivinen viesti lapun vanhemmille. Tämä annetaan vasta kotona. Vanhempien ryhmä: Aloitetaan iltapalalla Keskustelua käydään vanhempien esiin nostamista aiheista, jotka voivat liittyä rastien aiheisiin tai johonkin muuhun. Mikäli keskustelua ei synny, ohjaajat voivat nostaa esiin rastien aiheita ja esim. miltä ryhmätyöskentely vanhemmista tuntui ja miten ryhmä toimi. Tärkeää on, että vanhemmat keskustelevat eikä ohjaaja ajaudu luennoimaan. Vanhempia kannustetaan myös jatkamaan keskustelua kotona omien lasten kanssa. Vanhempien tilassa on esillä materiaalia, jota kannustetaan ottamaan mukaan. Vanhemmat täyttävät palautekyselyn, jonka jättävät ohjaajille. Vanhemmat täyttävät positiivinen viesti lapun lapselleen. Tämä annetaan vasta kotona. Positiivinen viesti lapun tavoitteena on muistuttaa hyvistä asioista, joita jokaisessa on, mutta jotka arjen temmellyksessä välillä unohtuvat. Lisäksi tavoitteena on kannustaa positiivisen palautteen antamiseen. Opettaja täyttää myös palautelomakkeen
12 3) Rastit
13 MIKSI JOKU ALKAA / EI ALA KÄYTTÄÄ PÄIHTEITÄ ( esim. alkoholi, huumeet)? Meillä ihmisillä on erilaisia elämäntapoja ja tottumuksia. Myös suhtautumisemme päihteisiin on yksilöllistä. Kysymykset: Mitä päihteitä tiedät? Mitkä syyt voivat johtaa päihteiden käyttämiseen? Miksi joku EI ala käyttää päihteitä? Kirjatkaa vastauksenne!
14 TUPAKOINTI Katselkaa ja tutkikaa esillä olevia possukuvia. Pohtikaa ryhmässänne perusteluja sille, miksi EI kannata tupakoida? Toiset yllyttävät maistamaan tupakkaa. Miettikää hyviä ja toimivia tapoja sanoa EI. Kirjatkaa vastauksenne!
15 VIIHDETTÄ TV PUHELIN TIETOKONEPELIT PLEIKKARI XBOX WII KÄNNYKKÄPE- LIT FACEBOOK WHATSAPP TWIT- TER INSTAGRAM YOUTUBE BLOGIT Kysymykset: - Kuinka paljon aikaa teillä käytetään pelaamiseen ym.? - Mikä olisi kohtuullinen aika päivässä? - Onko teillä kotona pelaamiseen tai puhelimen käyttöön liittyviä, yhdessä sovittuja sääntöjä? Kirjatkaa vastauksenne! Ps. Tutustukaa ikärajoihin!
16 TARINATUOKIO Lukekaa ensin tarinat ja niihin liittyvät kysymykset. Pohtikaa yhdessä vastauksia, kirjatkaa paperille.
17 TARINA 1 Aki (11-v.) on menossa ensimmäistä kertaa yökylään uuden ystävänsä luo ja pakkailee kotona yökylätarvikkeitaan. Harri-ystävä (11-v.) asuu kävelymatkan päässä ja Aki käy matkalla kaupassa ostamassa karkkia, sipsejä ja limsaa. Pojat ovat suunnitelleet menevänsä luistelemaan ja pulkkamäkeen. Harrin äiti on kehottanut poikia tulemaan kotiin klo 20 mennessä ja näin pojat tekivätkin. Kellon tultua 21, Harrin äiti hoputtaa poikia hammaspesuille. Aki kertoo, ettei hänellä ole hammasharjaa eikä hän halua pestä hampaitaan, koska aikoo syödä yöllä karkkia. Harri sanoo, että heillä mennään nukkumaan klo 22. Aki tokaisee, että on tottunut menemään nukkumaan silloin, kun itse haluaa. Kysymykset: - Mitkä asiat tarinassa olivat hyvin? - Mitkä asiat olivat huonosti ja miten niitä voisi parantaa? - Mitkä ovat kyläilyn/yökyläilyn periaatteet?
18 TARINA 2 Markus (11-v.), Veikka (12-v.) ja Maija (12-v.) tapaavat toisensa kaupan pihalla ennen kouluun menoa. Yhdessä tuumin he ostavat energiajuomia mukaan koululle. Koulupäivä sujuu normaaliin tapaan. Kun ruokailun aika koittaa, kaverukset päättävät ottaa ruokaa ihan vähän ja näin ollen pääsevät nopeasti ulos. Repuissa odottavat aamulla ostetut energiajuomat, jotka he juovat ruokailun jälkeen. Iltapäivällä kaverusten käytös oppitunnilla alkaa olla levotonta; sähläilyä, naureskelua ja toisten häirintää. Tunnilla oppimisesta ei tule mitään ja opettaja joutuu puuttumaan heidän käytökseensä useaan otteeseen. Kysymykset: - Miten energiajuomien käyttöön pitäisi suhtautua koulussa / kotona? - Mikä oppilaiden käytöksessä oli huonoa? Miksi? - Kuinka opettajan tulisi reagoida tilanteeseen?
19 LASTENHUONEESSA Edessänne on lastenhuone, johon lelut ja tavarat ovat jääneet illalla hujan hajan. Tavoitteena on selviytyä huoneen läpi silmät kiinni kulkien, koskematta tavaroihin, parin ohjeita kuunnellen. Ota itsellesi pari (oppilas+vanhempi). Sopikaa kumpi ohjaa ensin. Selvittyänne huoneen läpi, vaihtakaa rooleja.
20 LASTENHUONEEN KOKEMUKSET Päihteiden käyttö sekoittaa ihmisten aisteja. Päihtyneenä olo on kuin kulkisi sokkona sotkuisen lastenhuoneen läpi, tietämättä mitä edessä odottaa. Olette myös kuulleet puhuttavan erilaisista riippuvuuksista, joista jotkut ovat toisia haitallisempia ja vaikuttavat muihin ihmisiinkin. Joillekin voi tuntua vaikealta olla ilman joka-aamuista kahviaan, joku nauttii päivittäin energiajuomia tai karkkia. Kysymykset: - Minkälaista oli kulkea sokkona, kun ei pystynytkään itse ohjaamaan omaa kulkuaan? - Pohtikaa yhdessä erilaisia riippuvuuksia, joiden tiedätte haittaavan ihmisten elämää Kirjatkaa vastauksenne!
21 HÄMÄHÄKINVERKKO Ratkaiskaa seuraava ongelma yhdessä. Näette edessänne hämähäkinverkon, jonka läpi ryhmän tulee kulkea niin, ettei kukaan saa koskettaa naruihin eikä kukaan saa mennä käytetystä aukosta
22 HÄMÄHÄKINVERKON POHDINTAOSUUS Kuten äskeisessä tehtävässä, on jokapäiväisessä elämässä sääntöjä ja rajoja. Joskus ongelmat voivat ratketa vain yhteistyöllä. Kysymykset: - Miksi erilaisia sääntöjä ja rajoja tarvitaan? - Minkälaisista säännöistä ei voi joustaa? - Kirjatkaa ylös 3 sääntöä tai rajaa, jotka ovat tärkeitä: a) kotona b) koulussa
23 YHDESSÄ ETEENPÄIN Siirtykää seuraavalle rastille kolmen hengen ryhmissä niin, että keskellä olijan oikea jalka on sidottu oikealla puolella olijan vasempaan jalkaan ja vasen jalka on sidottu vasemmalla puolella olijan oikeaan jalkaan. Jos jako ei mene tasan, muodostakaa yksi kahden hengen ryhmä.
24 KOLMELLA KENKÄPARILLA KAIKKI SAMALLE PUOLELLE!? Ryhmänne tehtävänä on siirtyä kolmella kenkäparilla alueen toiselle puolelle. Sinne tulee selviytyä niin, että kengät ovat lopuksi samassa järjestyksessä kuin aloittaessanne eli kaksi paria aloituksessa ja yksi lopetuksessa ja kaikki ryhmäläiset ovat samalla puolella. Huom! Ryhmäläisiä ei saa kantaa eikä kenkiä heittää.
25 4) Vinkkejä Selviytymispeliillan jälkeiseen keskusteluun oppitunnilla
26 Vinkkejä Selviytymispeli-illan jälkeiseen keskusteluun oppitunnilla 1. Miksi joku alkaa / ei ala käyttää päihteitä rasti Tavoitteena on saada ryhmäläiset pohtimaan, miksi joku alkaa / ei ala käyttää päihteitä sekä nimeämään päihteitä, joita tietävät. Syiden selvittäminen voi auttaa näkemään päihteiden käytön tai käyttämättömyyden taakse. Rastin kysymykset Mitä päihteitä tiedät? Mitkä syyt voivat johtaa päihteiden käyttämiseen? sosiaalisten kontaktien vähyys tai tunne, että on helpompi tutustua, kun on vähän ottanut kokeilunhalu, kavereille näyttäminen, hyväksynnän hakeminen tekemisen puute ongelmien ratkaisemiseksi, pahan olon turruttamiseksi lohdutus yksinäisyyteen aikuisen huolenpidon puute tietämättömyys päihteiden vaaroista Miksi joku EI ala käyttää päihteitä? hyvä itsetunto harrastukset arvostaa terveitä elämäntapoja ja tietää päihteiden käytön riskit ei ole johdateltavissa on aito ja iloinen ja pitää itseään riittävän hyvänä omaa ongelmanratkaisun taitoja ja tietää päihteiden vain pahentavan tilannetta pitää alaikäisten päihteiden käyttöä lainvastaisena Keskustelua kannattaa herättää asioiden hyvistä puolista ja muistuttaa, että jokainen tekee aina ratkaisun lopulta itse.
27 2. Tupakointi rasti Tehtävän tavoitteena on ehkäistä tupakoinnin kokeilua ja käyttöä sekä lisätä tietoa tupakoinnin riskeistä. Samalla kannustetaan rohkeuteen sanoa ei. Rastin kysymykset Pohtikaa perusteluja sille, miksi EI kannata tupakoida yleiskunnon huononeminen ja hapenottokyky heikkeneminen hampaiden ja ihon kellastuminen paha haju passiivisen tupakoinnin tilanne läheisille riippuvuus ja rahan meno suu-, verisuoni-, sydän- ja keuhkosairaudet, syöpä Keskustelussa perehdytään perusteluihin, miksi ei kannata tupakoida. Voidaan myös keskustella siitä, miksi ihmiset tupakoivat, vaikka tietävät haitoista. 3. Viihdettä rasti Tavoitteena on miettiä ryhmässä lasten ja aikuisten käyttämää ruutuaikaa sekä kuinka kauan arkena ja viikonloppuna voi ruudun ääressä aikaa viettää. Ikärajoista keskustelu on myös tärkeää. Rastin kysymykset Televisio..Puhelin..Tietokonepelit..Pleikkari..Xbox..Wii..Kännykkäpelit..Facebook..Whatsapp..Twitter..Instagram..Youtube..Blogit.. Kuinka paljon aikaa teillä käytetään pelaamiseen ym.? Onko ajankäytöllä eroa arkisin ja viikonloppuisin? Paljonko aikuiset käyttävät aikaa? Puuttuuko joku sovellus listasta? Mikä olisi kohtuullinen aika päivässä? Onko teillä kotona pelaamiseen tai puhelimen käyttöön liittyviä, yhdessä sovittuja sääntöjä? Kuka säännöt asettaa? Mitä hyötyä ja haittaa pelaamisesta on? Mitä vaihtoehtoista tekemistä näille voisi olla?
28 Keskustelussa oppilaiden kanssa voi käydä läpi ryhmän pohdintoja ja tiedustella, kuinka hyvin lasten mielestä vanhemmat tietävät lasten käyttämistä sivustoista/sovelluksista/peleistä. 4. Tarinatuokio rasti Tavoitteena on käydä keskustelua arkisista lasten elämään liittyvistä tilanteista, esim. yökyläilyistä, kiusaamisesta, kotiintuloajoista energiajuomista jne. Tarkoituksena on, että lapset ja aikuiset jakavat ryhmässä ajatuksiaan ja sitä kautta ymmärrys toistensa näkökantoihin lisääntyy. Rastin kysymyksiä Mitkä ovat yökyläilyn periaatteet? Miten energiajuomien käyttöön pitäisi suhtautua koulussa ja kotona? Loppukeskustelussa on hyvä esim. pohtia, erosivatko lasten ja vanhempien näkökulmat paljon toisistaan. Lisäksi lapsilta voi tiedustella muita arkitilanteita, joista haluaisivat keskustella. 5. Lastenhuoneessa rasti Rastin tavoitteena on antaa kokemus siitä, miltä tuntuu, kun ei voi itse tehdä päätöksiä tekemisistään sekä kasvattaa luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta. Lastenhuone rastin avulla muistutetaan osallistujia siitä, että elämässä on erilaisia ohjeiden antajia eikä aina ole helppoa kuunnella oikeaa ohjeen antajaa. Rastin kysymykset Minkälaista oli kulkea sokkona, kun ei pystynytkään itse ohjaamaan omaa kulkuaan? Oliko helppo antautua toisen ohjattavaksi? Pelottiko? Pohtikaa yhdessä erilaisia riippuvuuksia, joiden tiedätte haittaavan ihmisten elämää Olisiko lapsilla esimerkkejä kerrottavaksi muille?
29 Keskustelussa jaetaan kokemuksia lastenhuoneessa kulkemisesta ja ohjaamisesta. Kokemusta voi verrata päihteiden käyttöön. Keskusteluun voi liittää myös riippuvuuden näkökulman; mitä se on ja mistä asioista voi olla riippuvainen. 6. Hämähäkinverkko rasti Rastin tavoitteena on ryhmähengen luominen, vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen lisääminen sekä ongelmaratkaisutaitojen kehittäminen yhdessä. Erilaiset säännöt kuuluvat sekä koulun että kodin arkeen. Tavoitteena on kysymysten avulla saada ryhmäläiset pohtimaan sääntöjen tarpeellisuutta ja tärkeyttä. Rastin kysymykset Miksi erilaisia sääntöjä tarvitaan? Minkälaisista säännöistä ei voi joustaa? Säännöt ja rajat, jotka ovat tärkeitä koulussa ja kotona? kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat kännykän, netin ja rahan käyttö kotityöt kaverisuhteet ja harrastukset karkkipäivä yms. Lasten kanssa voi keskustella, miksi aikuisilla ja lapsilla voi olla erilaisia näkemyksiä ja onko sääntöjä ja rajoja helppo noudattaa. Millaista olisi, jos ei olisi ollenkaan sääntöjä? Pitävätkö vanhemmat kiinni yhteisistä säännöistä.
30 5) Palautelomakkeet
31
32
33 Kysely Selviytymispelistä opettajalle Vastauksesi on ensiarvoisen tärkeää, jotta Selviytymispeli-iltoja voidaan kehittää oikeaan suuntaan. Rastita vastauksesi ja kirjoita lisävastauksia viivoille. 1. Onko Selviytymispelin kohderyhmä, luokkalaiset, mielestäsi sopiva? kyllä ei Olisiko joku muu luokka-aste parempi? Perustele. 2. Oliko Selviytymispeli-illan ajankohta klo 18 n sopiva? kyllä ei Muita mielipiteitä ajankohdasta ja kestosta: 3. Millainen Selviytymispeli-illan sisältö mielestäsi oli? monipuolinen sopiva suppea Tarvitsisiko jotakin lisää? Voisiko jotakin jättää pois? 4. Miten koit oman roolisi Selviytymispeli-illan aikana? Millainen rooli opettajalla voisi illan aikana olla? 5. Kehitysideoita, mielipiteitä, kommentteja? Kiitos vastauksestasi!
34 6) Positiivinen lappu
35
SELVIYTYMISPELI -VANHEMPAINILTA
SELVIYTYMISPELI -VANHEMPAINILTA Lähtökohta: Selviytymispeli on 5.-6. luokkalaisten ja heidän vanhempiensa/huoltajiensa yhteinen vanhempainilta. Toiminnallisen illan aikana lapset ja vanhemmat/huoltajat
LisätiedotSELVIYTYMISPELI- vanhempainilta
SELVIYTYMISPELI- vanhempainilta SISÄLLYSLUETTELO 1) Selviytymispelistä lyhyesti 2) Selviytymispelin toteuttaminen 3) Rastit 4) Vinkkejä Selviytymispelin jälkeiseen keskusteluun oppitunnilla 5) Palautelomakkeet
LisätiedotToiminnalliset vanhempainillat
Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin
LisätiedotSelviytymispeli toiminnallinen vanhempainilta alakouluun 5.luokille
Selviytymispeli toiminnallinen vanhempainilta alakouluun 5.luokille Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio 0 Sisällys 1. Selviytymispeli toiminnallinen vanhempainilta... 2 1.1 Selviytymispelin tavoitteet...
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotKARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK
KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat
Lisätiedot"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5
"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.
LisätiedotMonitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa
Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen
Lisätiedot3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?
Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotHÄ? F2F? YOLO? Pitäisikö näistä puhuu! toiminnallinen vanhempainilta yläkouluun
HÄ? F2F? YOLO? Pitäisikö näistä puhuu! toiminnallinen vanhempainilta yläkouluun (Huumausaineet/kannabis rastin palapeli 2015) Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio 0 Sisällys 1. HÄ? F2F? YOLO? Pitäisikö
LisätiedotJÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU
JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU Keskustele hetki Mikä jäätelö, karkki tms. on sinun mielestäsi hyvää? Voiko jäätelöstä tai karkista tulla riippuvaiseksi? Miksi? Miksi ei? MITÄ RIIPPUVUUKSIA TEILLÄ ON? Riippuvuus
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu
61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotOlarin koulu ja koti ry n
Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotKALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA
KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT
LisätiedotKoulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia
Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
LisätiedotLapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle
Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotTalvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?
Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotHELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA
HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA LISÄÄ LIIKUNTAA PÄIVÄÄN JA VIIKKOON VANHEMMAT UIVAT UI KESÄKSI KUNTOON - KAMPANJAN MERKEISSÄ KUUKAUDEN AJAN, TAVOITELLEN VESILIIKUNTAMINUUTTEJA
LisätiedotTulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila
Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.
Lisätiedothuoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.
ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä
LisätiedotOPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt
OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotYläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotLAPE Etelä-Savo. Päiväkotivierailujen koonti kesä 2017 Saara Hanhela, LAPE hankekoordinaattori. Saara Hanhela/ LAPE Etelä-Savo
LAPE Etelä-Savo Päiväkotivierailujen koonti kesä 2017 Saara Hanhela, LAPE hankekoordinaattori 1 24.5.2018 LAPE - Päiväkotivierailut Kesä 2017 4 Mikkelin päiväkotia: Otava, Peitsari, Naisvuori, Orikon Helmi
LisätiedotNuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotVanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen
Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen
LisätiedotNuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotNuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen
Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö
LisätiedotHyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste
Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotInterventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö
1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.
Lisätiedot1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua
FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:
IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä
LisätiedotKÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN
KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta
LisätiedotKeskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto
Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin
LisätiedotKokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden
LisätiedotKulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012
Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen
LisätiedotNuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotVanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen
Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista
LisätiedotOhjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotTUPAKOINTI ENNEN JA NYT
1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2017. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla
LisätiedotKokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista
Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotTÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA ***
Ilmiö: Muuttuvat perhemallit. Kirja: Kolu Siri, Kesän jälkeen kaikki on toisin. Otava 2016. Lyhyt kuvaus kirjasta: Kesän jälkeen kaikki on toisin -teoksen päähenkilö Peetu on 17- vuotias transnuori, joka
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu
Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
Lisätiedot