VAK-ARVIO ASEMAKAAVAN MUUTOS , PORIN PORTTI

Transkriptio

1 Vastaanottaja NCC Suomi Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä VAK-ARVIO ASEMAKAAVAN MUUTOS , PORIN PORTTI

2 VAK-ARVIO, AK MUUTOS , PORIN PORTTI Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Emma-Liisa Tanska, Minna Lehtonen Antti Lepola Muistio Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet Lähtötiedot ja menetelmät 1 2. SÄÄDÖKSET JA OHJEET 1 3. ALUEEN MAANKÄYTTÖTILANNE Tuleva maankäyttö 3 4. PORIN LIIKENNEPAIKKA 4 5. VAK-RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTATOIMENPITEET VAK-rautatiekuljetukset VAK-riskit ja onnettomuusskenaariot Riskienhallintakeinot 7 6. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 7 7. LÄHTEET 8

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet Porin liikennepaikan viereen (Riihiketo 9, kaupunginosan kortteliin 76, "Porin portti") on vireillä asemakaavan muutos. Nykyinen rautatieasema-, liike-, toimisto-, ja terminaalirakennusten korttelialue on tarkoitus muuttaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueelle on suunnitteilla rakentaa neljän asuinkerrostalon ryhmä. Tässä muistiossa tarkastellaan Porissa rautateitse tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK-kuljetukset) aiheuttamia riskejä suunnitellulle maankäytölle. Tarkastelunäkökulma on ympäristöön kohdistuvan suuronnettomuusriskin mahdollisuuden huomiointi. Muistio on asiantuntija-arvio ja se pyrkii hahmottamaan riskin luonnetta ja vaikutusten ulottuvuutta. Samalla arvioidaan alueelle suunniteltujen toimintojen haavoittuvuutta sekä pohditaan mahdollisesti tarvittavia suosituksia. Lähtökohtana on olemassa olevien ja tulevien toimintojen yhteensovittaminen. 1.2 Lähtötiedot ja menetelmät Muistion laadinnassa oli käytettävissä Liikenneviraston toimittamat VAK-kuljetustiedot Porin liikennepaikalla. Myös VR Transpointilta ja Satakunnan pelastuslaitokselta saatiin arviot kohteen riskeistä/liikenteestä. Lisäksi hyödynnettiin muuta aineistoa kuten: Liikenneviraston Extranetin aineistoja (raiteistokaavio ja kehitystarpeet 2014) VAK-ratapihat ja kaavoitus Vaarallisten aineiden kuljetus ja suuronnettomuuden mahdollisuuden huomiointi. Ympäristöministeriö (2012) VAK-kuljetuskeskittymät osana turvallista yhteiskuntaa maankäytön suunnittelu ja yhteinen riskienhallinta, KERTTU-hankkeen loppuraportti, Liikenne- ja viestintäministeriö (2009) Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet), Työterveyslaitos, päivitetty 2016 Ohje kemikaaliratapihan turvallisuusselvityksen ja pelastussuunnitelman laatimiseksi, Liikennevirasto (2010) Saatavilla olevat arviot muista kohteista Menetelmällisesti edettiin seuraavasti: Selvitettiin mitä vaarallisia kemikaaleja ja kuinka paljon Porin kautta kuljetetaan, ja mitä arvioita on liikenteen tulevaisuuden kehityksestä Arvioitiin alueelle suunnitellun uuden maankäytön haavoittuvuutta Pohdittiin mahdollisesti tarvittavia kaavoituksen keinoja ja suosituksia riskien hallitsemiseksi tavoitteena kaava, joka turvallisesti sovittaa yhteen eri toimintoja. 2. SÄÄDÖKSET JA OHJEET Seuraavassa on lyhyesti esitetty keskeisiä maankäytön suunnitteluun ja vaarallisten kemikaalien rautatiekuljetukseen liittyviä säädöksiä ja ohjeita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaavoitusta (MRL 24 ). Tavoitteissa Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu on erityistavoitteet: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.

5 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa mm. seuraavat suunnittelun tavoitteet ja asemakaavan sisältövaatimukset: Alueiden käytön suunnittelussa tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. (MRL 5 ) Asemakaavan sisältövaatimusten mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. (MRL 54 ) Vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä, rautatiellä, ilma-aluksessa ja aluksessa vesialueilla säädetään ns. VAK-laissa (718/1994). Laissa säädetään mm. viranomaisista ja niiden tehtävistä, yleisistä velvollisuuksista ja vaatimuksista, kuljetuksen suorittajan velvollisuuksista, henkilöstön pätevyydestä, asiakirjoista, selvityksistä ja ilmoituksista, turvatoimista ja -velvoitteista, pakkausten ja säiliöiden turvallisuudesta, tarkastuslaitoksista sekä valvonnasta. VAK-lain 12 käsittelee VAK-kuljetuksia ja tilapäistä säilytystä mm. ratapihoilla: Ratapihan [ ] suunnittelussa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon vaarallisten aineiden kuljetuksen ja tilapäisen säilytyksen aiheuttamat vaarat ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle. Rautatieyrityksellä on oltava ajan tasalla oleva turvallisuusselvitys Liikenteen turvallisuusviraston nimeämälle ratapihalle, jonka kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Turvallisuusselvityksessä on selostettava toteutettavat toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla varmistetaan vaarallisten aineiden turvallinen kuljetus ja tilapäinen säilytys, sekä sisäinen pelastussuunnitelma. Sisäisen pelastussuunnitelman tulee sisältää suunnitelma onnettomuuksissa toteutettavista toimenpiteistä. VAK-lainsäädännön kokonaisuudistus on käynnissä, uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ALUEEN MAANKÄYTTÖTILANNE Selvityksen kohdealue sijaitsee Porin rautatieaseman ja rata-alueen välittömässä läheisyydessä. Aluetta ympäröivä kaupunkirakenne on tiivistä rajoittuen länsipuolelta rata-alueeseen ja muista ilmansuunnista kaupungin ydinkeskustan reunavyöhykkeeseen (Kuva 1). Asema-aukiolta koilliseen lähtevä Rautatienpuistokatu vie Porin keskustaan. Rata-alueen länsipuolella sijaitsee Satakunnan keskussairaalan alue Tiilimäellä ja Porin lentoasema.

6 3 Kuva 1. Porin rautatieaseman ja ratapiha-alueen läheisyyteen sijoittuva kaupunkirakenne. Selvitysalue rajattuna kuvaan sinisellä viivalla (Lähde: Porin kaupunki). 3.1 Tuleva maankäyttö Valmisteilla olevassa asemakaavassa alueelle on suunnitteilla rakentaa neljän kerrostalon ryhmä. Kerrostaloihin suunnitellut asunnot on suunnattu viereisen Satakunnan ammattikorkeakoulun uuden kampuksen opiskelijoille. Suunnitelluissa kerrostaloissa on seitsemän kerrosta ja yhteensä 252 asuntoa. Asunnot ovat yksiöitä, joten asukkaita kohteessa voidaan arvioida olevan noin 300. Suunnitelmissa tavoitellaan ympäristöön hallitusti asettuvaa kaupunkirakenteen reunaa täydentävää urbaania kokonaisuutta. Asuntojen lisäksi kohteeseen on suunniteltu 86 autopaikkaa ja kerrosalaltaan 400 m 2 liiketilaa. Kuvassa 2 on ote Porin kaupungin ajantasa-asemakaavasta, jossa näkyy suunniteltava alue.

7 4 Kuva 2. Ote Porin kaupungin ajantasa-asemakaavasta. Selvitystä koskeva kohde Riihikedon 9.kaupunginosan kortteli 76 (osa) on rajattu kuvaan sinisellä viivalla. 4. PORIN LIIKENNEPAIKKA Porin liikennepaikka sijoittuu rataosuudelle Kokemäki Mäntyluoto, joka on kauko-ohjattu, suojastettu ja varustettu junakulunvalvontajärjestelmällä (JKV). Porin liikennepaikka ei ole nimetty VAK-ratapiha. Porin liikennepaikka toimii henkilöliikenteen pääteasemana ja tavaraliikenteen alueellisena järjestelyratapihana. Liikennepaikalla on yksi pääraide ja 23 sivuraidetta. Junakulkutieraiteita on yhteensä kymmenen kappaletta ja ne kaikki ovat sähköistettyjä. Ratapihalla on kaksi henkilöliikenteen laituriraidetta, raakapuun kuormausraide sekä radanpidon käytössä olevia raiteita. Liikennepaikan raiteet toimivat tulo-, lähtö- ja lajitteluraiteina sekä veturien ja vaunujen seisonta- /säilytysraiteina. Liikennepaikalta on yhteydet Bolidenin ja VR-Yhtymän yksityisraiteistolle sekä Aittaluodon liikennepaikalle. (Liikenneviraston extranet 2014) Pori toimii henkilöliikenteen pääteasemana. Asemaa lähinnä sijaitsevan sivuraiteen vieressä sekä sivuraiteen ja pääraiteen vieressä on korkeat reuna/välilaiturit. Asemalta välilaiturille kuljetaan alikulun kautta. Kunnossapitoa varten on huoltotien tasoristeys. (Liikenneviraston extranet 2014) Tavaraliikenteen kannalta olennaisia liikennepaikkoja ovat Mäntyluoto, Tahkoluoto sekä Harjavalta (Kokemäen suuntaan). Suurin osa Porin ratapihan tavaraliikenteestä on ohittavia kuljetuksia Porin satamiin. Satama asettaa aikataulut Porin liikennepaikalla. Liikenteenohjausjärjestelmä mahdollistaa toiminnan ympäri vuorokauden. Porin liikenteen kannalta tärkeimpiä kuljetuksia ovat Porin Mäntyluodon satamasta Harjavallan tuotantolaitoksille vietävät rikasteet, vientikuljetukset Mäntyluodon satamaan ja Porin lastauspaikan raakapuun kuljetuksen. Porin liikennepaikalla on havaittu pieniä puutteita joidenkin tavaraliikenteen käytössä olevien sivuraiteiden kunnossa. Lisäksi on havaittu puutteita turvalaitteissa ja sähköistyksissä (Liikennevirasto 2013). Saatujen tietojen mukaan liikennepaikalla ei ole tehty viime vuosina suuria muutoksia.

8 5 Liikennepaikalla on kauko-ohjauskelpoinen alueasetinlaite, jota käytetään paikallisohjauksessa Tampereelta. Raiteiden vapaana olon valvonta perustuu akselinlaskijoihin. Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva raportissa (Liikennevirasto 2013) on esitetty, ettei ratapihan liikennemäärissä ja roolissa ole odotettavissa oleellista muutosta. 5. VAK-RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTATOIMENPITEET VAK-suuronnettomuudella tarkoitetaan vaarallisen aineen kuljetuksen yhteydessä tapahtuvaa huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, jonka osapuolena on VAKkuljetusväline sekä jokin vaarallinen aine ja joka aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa. VAKsuuronnettomuuden aiheuttaja liittyy useimmiten joko liikenteeseen, ulkoisiin tekijöihin tai sääntöjen noudattamatta jättämiseen. Suomessa sattuneista VAK-onnettomuuksista tai vaaratilanteista suurin osa on aiheutunut joko kalusto- ja laitevauriosta tai inhimillisestä virheestä, jonka taustoja ei ole tutkittu tarkemmin. Suomessa ei ole erikseen määriteltyä virallista näkemystä siitä, mikä on hyväksyttävä turvallisuustaso VAK-onnettomuuksien kohdalla. Alueen riskitason kokonaiskuvan hahmottamiseksi valitaan tarkasteluun mahdolliset riskiskenaariot. Eri skenaariot johtavat tilanteisiin, joiden vaikutukset ympäröiville alueille ovat erilaisia. Skenaarioiden valinnassa otetaan huomioon tyypilliset onnettomuudet sekä onnettomuudet, joiden vaikutukset edustavat pahinta realistista tapahtumaa. 5.1 VAK-rautatiekuljetukset Suomessa Suomessa rautateillä liikkuu VAK-kuljetuksia yhteensä runsaat 5 miljoonaa tonnia vuodessa (noin säiliövaunua vuodessa). Määrästä noin puolet on palavia nesteitä, kuten polttoaineita ja alkoholia. Seuraavaksi suurimmat kemikaaliluokat ovat kaasut (<20 %), syövyttävät aineet (<20 %) ja luokkaan muut vaaralliset aineet ja esineet kuuluvat aineet (13 %). VAK-kuljetusten kehittymisestä tulevaisuudessa ei Liikennevirastossa ole erikseen laadittu ennustetta. VAK-kuljetusten määrissä liikenneverkolla ei ole ollut suuria vuosittaisia vaihteluja. Tyypillistä rautateiden VAK-kuljetuksille on toimituskohtaisuus: kuljetettavien kemikaalien laadut ja määrät vaihtelevat, samoin kuljetusten päämäärä ja se mistä kuljetukset tulevat. VAK-rautatiekuljetusten riskit voidaan jakaa radan pitäjän kannettavaksi kuuluviin, rataan ja sen laitteisiin liittyviin riskeihin, operatiiviseen toimintaan liittyviin riskeihin ja ihmisen toimintaan liittyviin riskeihin sekä yllättäviin riskeihin. VAK-rautatiekuljetuksissa tapahtuu onnettomuuksia harvoin; riskitaso on selvästi maantiellä tapahtuvia VAK-kuljetuksia pienempi, mutta vastaavasti yksittäisen onnettomuuden vahingot voivat olla huomattavasti maantiellä tapahtunutta onnettomuutta suuremmat. Trafin julkaisussa Onnettomuudet ja vaaratilanteet vaarallisten aineiden kuljetuksissa rautateillä (2/2014) tarkasteltiin 22 VAK-onnettomuutta, joista on tehty tutkinta vuosina Julkaisussa todettiin, että yleisin välitön syy onnettomuuteen oli suistuminen. Suistumisen yleisin aiheuttaja oli radan huono kunto. Julkaisussa todettiin lisäksi, että VR:n tilastojen perusteella suurin osa VAK-onnettomuuksista tapahtuu vaihtotyössä VAK-liikenne Porin liikennepaikalla Vaarallisia aineita kulkee Porin liikennepaikan kautta nykyisellään pieniä määriä. Harjavallassa VAK-liikennettä kulkee rautateitse enemmän, mutta kuljetukset kohdistuvat sisämaahan, eivätkä näin ollen kulje Porin ratapihan kautta. Vuonna 2015 Porin liikennepaikan läpi kulki vaarallisia aineita ainoastaan Mäntyluodon kautta Tahkoluotoon Meri-Porin voimalaitokselle. Meri-Porin voimalaitokselle kulkee satunnaisia ammoniakkikuljetuksia. Ammoniakkia käytetään voimalaitoksella savukaasujen typen oksidien poistoon. Vuonna 2015 ammoniakkia kuljetettiin Porin liikennepaikan läpi alle 100 tonnia. Ammoni-

9 6 akkia on kuljetettu Tahkoluotoon yksi vaunu kerrallaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuljetusmäärät ovat olleet enintään yksi vaunu kuukaudessa. VAK-kuljetukset seisovat Porin ratapihan sivuraiteilla (ei laiturialueella). Seisonta-aika Porissa on noin kolme tuntia, mikä sijoittuu aamuaikaan (klo 6 9). Toisinaan junan kokoonpanoa muutetaan, ennen kuljetuksen jatkumista. VAK-kuljetusten nopeusrajoitus Porin ratapihalla on 35 km/h. Kuljetukset pysähtyvät ratapihalla, joten vaarallisten aineiden kuljetusnopeudet ovat ratapihalla pieniä. Aiemmin VAK-kuljetuksia on ollut myös Ruosniemen suuntaan, mutta kuljetukset loppuivat vuonna 2014, kun Kosan Gas Finland siirsi nestekaasuterminaalinsa Porista Helsinkiin. VR Transpointilta saatujen tietojen mukaan mahdollinen radan sähköistäminen Porista Mäntyluotoon voi lisätä rautatien houkuttelevuutta VAK-kuljetuksissa Porin satamaan. Lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan ole nähtävissä VAK-liikenteen määrien kasvua Porin liikennepaikalla. Porin ratapihan kautta kulki vuonna 2015 yhtä vaarallista ainetta, ammoniakkia. Ammoniakki on myrkyllinen nesteytetty kaasu, joka höyrystyy helposti. Se on pistävän hajuinen, voimakkaammat pitoisuudet aiheuttavat voimakasta yskänärsytystä ja kyynelvuotoa. Ammoniakin haju tuntuu jo hyvin pieninä pitoisuuksina, jotka eivät ole terveydelle vaarallisia. Eristysraja: 300 m kaikkiin ilmansuuntiin onnettomuuspaikalta. Vaara-alue: m tuulen alapuolella. Ammoniakkikaasu voi aiheuttaa ärsytysoireita jopa 2 km etäisyydellä tuulen alapuolella. 5.2 VAK-riskit ja onnettomuusskenaariot Ratapihalla tapahtuvan vaarallisen aineen päästöön johtavan onnettomuuden syynä voi olla junien tai vaunujen törmäys tai suistuminen ja niissä syntyvät vauriot. Vaunu voi vuotaa myös ilman mekaanista ulkopuolista aiheuttajaa (pohjaventtiilivuodot, loiskahdukset avoimesta kansiluukusta vaihtotyön yhteydessä, lämpölaajenemisen aiheuttama säiliön ylivuoto) Onnettomuus voi johtua vaihtotöistä sekä saapuvasta tai lähtevästä matkustaja- tai tavaraliikenteestä. Kaasuvaunujen vuodot voivat johtua esim. säiliön käyttölaitteiden (purkausventtiilit) vioista tai pettämisestä. Onnettomuustilanteen todennäköisyyttä lisäävät liikenteen sekä vaihtotyön määrä, vaunujen, vaihteiden ja raiteiden huono kunto sekä kaarteiden jyrkkyys. Onnettomuustilanteet ratapihoilla ovat tyypillisesti lieviä suistumisia tai törmäyksiä. Mahdolliset vuodot näissä tapauksissa jäävät yleensä pieniksi. Suurimmat riskit kohdistuvat kaasujen ja mm. ammoniakin kuljetukseen. Onnettomuusskenaariot Porin liikennepaikalla tarkasteluun valittu mahdollinen onnettomuusskenaario on ammoniakkivuoto. Liikenne- ja viestintäministeriön KERTTU-hankkeessa todettiin, että tilastojen mukaan Suomessa miljoonaa kuljetettua VAK-nettotonnia kohden ratapihoilla vaurioituu yksi vaunu keskimäärin todennäköisyydellä 0,027. Lisäksi hankkeessa arvioitiin, että yhdessä tapauksessa kymmenestä olisi seurauksena vaarallisen aineen vuoto. Vaihtotöiden ja raiteistoissa havaittujen lievien puutteiden voidaan olettaa hieman nostavan onnettomuuden todennäköisyyttä Porin ratapihalla. Kuitenkin verrattuna muissa selvityksissä ja KERTTU-hankkeessa tehtyihin todennäköisyysarviointeihin voidaan arvioida, että onnettomuusskenaarion toteutumisen todennäköisyys Porin ratapihalla on pienten kuljetusmäärien vuoksi hyvin pieni. Suuren ammoniakkivuodon (kiloja sekunnissa) tapauksessa eristysraja on 300 m kaikkiin suuntiin ja m tuulen alapuolella. Ammoniakki höyrystyy vuotaessaan nestemäisenä ulos ja leviää kaasuna (tai muodostaa lammikon, josta höyrystyminen tapahtuu). Kaasuonnettomuuksissa päästö kulkeutuu vain tuulen alapuolelle; kaasupilven sivulla pitoisuudet eivät kohoa. Tyypillisesti kaasuvuodon pilvimuoto peittää noin kuudesosan kahdeksasosan ympyrän sektorista. Suuren ammoniakkivuodon todennäköisyyttä voidaan pitää erittäin harvinaisena, mutta vaikutukset ovat eristysrajan sisäpuolella suuria (kuoleman vaara eli korkean riskin alue). Potentiaaliselle vaikutusalueelle, riippuen tuulen suunnasta, jäisi suuren ammoniakkivuodon tapauksessa koko suunniteltava alue sekä haavoittuvia kohteita, kuten asuintaloja. VAK-onnettomuusskenaarioiden todennäköisyyksien tarkkojen arvojen tuottaminen on lähes mahdotonta, mutta arvioita voitaisiin parantaa käyttämällä asiantuntijatyöryhmää olemassa ole-

10 7 vien tilastotietojen tukena. Seurausten vakavuus on eri etäisyyksillä onnettomuuskohteesta erilainen, joten vakavuuksien tarkempi arviointi vaatisi mallinnusta ja vaikutusalueiden laskentoja. Selvitystä varten ei ole laadittu erikseen vaikutusalueen laskentoja vaan arviot ovat suuntaaantavia asiantuntija-arvioita. 5.3 Riskienhallintakeinot Toiminta ja tekniikka Kaikilla VAK-kuljetuksiin liittyvillä toimijoilla on velvollisuus arvioida ja hallita riskejään jatkuvana prosessina. Riskien arviointia vaaditaan kaikkien VAK-kuljetusten turvallisuuteen liittyvien merkittävien muutosten suunnittelussa. Rataan ja sen laitteisiin liittyvien riskien osalta oleellista on oikea-aikainen ja -tasoinen ylläpito. Liikenneinfrastruktuurin vastuutaho on Liikennevirasto. Kuljetuskalustossa ei saa olla puutteita. VAK-kuljetuksia koskevia teknisiä määräyksiä antaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, säiliöiden ja kuljetuspakkausten vaatimustenmukaisuutta valvoo Tukes. Onnettomuusriskejä on mahdollisuus pienentää kaluston kunnon seurannan ja säännöllisen huollon lisäksi rajoittamalla VAKjunien nopeutta. Porin ratapihalla VAK-junien nopeudet ovat kuitenkin alhaiset, joten tällä hetkellä nopeuden rajoittamista ei nähdä tarpeelliseksi. Onnettomuuksiin varautuminen Palo- ja pelastusviranomaisilla tulee olla riittävät tiedot ja taidot toimia oikein onnettomuustapauksissa ja huolehtia riittävästä tiedottamisesta. Riittävä valmius onnettomuustapausten varalta on oleellinen osa riskienhallintaa. VAK-vaunujen siirtomahdollisuus on tärkeää niin tulipalojen kuin vuotojenkin sattuessa. Vuototilanteissa tuulen suunnalla on hyvin suuri vaikutus onnettomuuden vaikutusalueeseen. Tuulipussien mahdollinen sijoittelu ratapihalle auttaa tilannekuvan muodostamisessa onnettomuustilanteessa ja helpottaa pelastustoimia. Ratapihan eri osien paikantamisen kehittäminen nopeuttaisi ja helpottaisi pelastustoimien aloitusta. Maankäytön suunnittelu Riskin vaikutusten vakavuutta voidaan rajoittaa maankäytön suunnittelulla sekä huomioimalla riskit lähialueen rakennuksissa. Lähialueen asukkaita ja taloyhtiöitä voidaan tiedottaa ja kouluttaa onnettomuustilanteessa toimimiseen. Kiinteistöihin tulisi jakaa pelastautumisohjeet ammoniakkivuotojen varalle. Pelastusteiden tulee olla kunnossa mahdollisten onnettomuuksien varalta. Kiinteistöjen ilmanvaihdon suunnittelussa voidaan huomioida VAK-onnettomuusriskit (esim. ilmastoinnin hätäpysäytys). 6. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET VAK-toiminta Porin liikennepaikalla on hyvin vähäistä. Ainoat VAK-kuljetukset vuonna 2015 Porin ratapihan kautta ovat olleet satunnaisia ammoniakkikuljetuksia. Onnettomuusskenaariona ammoniakin suuri vuoto aiheuttaa vaaraa jopa kilometrin säteellä tuulen alapuolella. Kuljetusten vähyyden vuoksi ammoniakkivuodon riskiä voidaan kuitenkin pitää erittäin epätodennäköisenä. Arvion mukaan alue soveltuu asemakaavamuutoksen mukaiseen käyttöön. Riskien minimoimiseksi ratapihalla tulee huolehtia raiteiston ja sen laitteiden ylläpidosta. Myös rakennettavien talojen ilmanvaihdon ja pelastusteiden suunnittelussa on hyvä huomioida VAK-liikenteen aiheuttamat riskit. Myös kiinteistöjen pelastussuunnitelmissa tulee huomioida ratapihan läheisyyden ja VAKliikenteen aiheuttama onnettomuuden mahdollisuus.

11 8 7. LÄHTEET Gilbert, Y. & Kumpulainen, A VAK-ratapihojen turvallisuuden arviointi ja valvonta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 7/2010. Gilbert, Y. & Aho, J VAK-ratapihat ja kaavoitus. Vaarallisten aineiden kuljetus ja suuronnettomuuden mahdollisuuden huomiointi. Ympäristöministeriön raportteja 5/2012. Gilbert, Y., Vaahtera, A. Ryynänen, E. & Raivio, T Tampereen ratapiha ja radanvarsi: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arviointi. Liikenne- ja viestintäministeriö VAK-kuljetuskeskittymät osana turvallista yhteiskuntaa maankäytön suunnittelu ja yhteinen riskienhallinta, KERTTU-hankkeen loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2009. Liikennevirasto Vaarallisten aineiden kuljetukset Suomen rataverkolla vuonna Liikennevirasto Kehitystarpeet Pori. Extranet. Liikennevirasto Tavara ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 Kehittämis- ja investointitarpeet. Tutkimuksia ja selvityksiä 34/2013. Liikennevirasto Ohje kemikaaliratapihan turvallisuusselvityksen ja pelastussuunnitelman laatimiseksi. Dnro 3836/060/2010. Ryynänen E. & Raivio T Kouvolan ratapiha: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arvioinnin päivitys. Gaia Consulting Oy. Trafi Onnettomuudet ja vaaratilanteet vaarallisten aineiden kuljetuksissa rautateillä. Trafin julkaisuja (2/2014). Työterveyslaitos Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet turvallisuusohjeet (OVAohjeet). [www]. Viitattu