JOKERIJUNIORIT

Transkriptio

1 JOKERIJUNIORIT HELSINKI HELSINGIN JOKERIT r.y. SEURAN ORGANISAATIO JA JUNIORITOIMINTASÄÄNNÖT Sääntöjä korjattu ja täydennetty

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Organisaatio 2.1 Seuran perustaminen ja nykyinen toiminta 2.2 Vuosikokous ja ylimääräinen kokous 2.3 Johtokunta 2.4 Puheenjohtaja 2.5 Varapuheenjohtaja 2.6 Junioripäällikkö 2.7 Valmennuspäällikkö 2.8 Jäänjakaja ja luistelukoulun rehtori 2.9 Joukkueenjohtaja 2.10 Joukkueet 2.11 Huoltajat 2.12 Pelaajien vanhemmat 3. Urheilutoiminta 3.1 Juniorijääkiekon urheilullinen tarjonta 3.2 Juniorijääkiekon opettamisjärjestys 3.3 Päämäärät ja tavoitteet 3.4 valmennus 4. D- ja vanhemmat juniorijoukkueet 4.1 tavoitteet 4.2 Joukkueiden muodostaminen 4.3 pelaajien siirtyminen joukkueesta toiseen 4.4 Valmennustoiminta 4.5 Jääharjoittelu 4.6 Pelaaminen 4.7 Peluuttaminen 4.8 Poissaoloista ilmoittaminen 4.9 Pelaajan rankaiseminen tai erottaminen joukkueesta tai seurasta 5. E - ja nuoremmat joukkueet 5.1 tavoitteet 5.2 Joukkueiden muodostaminen 5.3 Pelaajien siirtyminen joukkueesta toiseen 5.4 Valmennustoiminta 5.5 Jääharjoittelu 5.6 Pelaaminen 5.7 Peluuttaminen 5.8 Poissaoloista ilmoittaminen 5.9 Pelaajan rankaiseminen tai erottaminen joukkueesta 6. Muu valmennustoiminta 6.1 Maalivahtivalmennus 6.2 Luistelukoulu 7. Talousasiat 7.1 Joukkueen budjetti C1-G ikäluokat 7.2 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus C1-G ikäluokat 7.3 Joukkueen rahat ja omaisuus C1-G ikäluokat 7.4 Varusteet, seura-asut B-G ikäluokat 7.5 Maalivahdin varusteet B-G ikäluokat 7.6 Joukkueen rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen C1-G ikäluokat 7.7 Peliuran päättyminen, B-G ikäluokat 7.8 Joukkueen jakautuminen tai loppuminen C1-G ikäluokat 7.9 Kysymykset ja valitukset 7.10 Muuta huomioitavaa taloudesta

3 1. JOHDANTO JOKERIT Juniorijääkiekko tarjoaa nuorille jääkiekon harrastajille toimivan organisaation, jossa nuori voi harrastaa jääkiekkoa oman kehityksen ja oman halunsa mukaan huomioiden muiden häiriöttömän harjoittelun eri ikäryhmissä. JOKERIT Juniorijääkiekon tavoitteita ovat: Luoda junioreille ja joukkueille menestymisen edellytykset siten, että eteläisellä alueella pelataan valtakunnallisia A-, B- ja C1-juniorien sarjoja SM-tasolla, sekä C2, D1,D2, E1 ikäluokissa AAA tasoilla. Nuoremmissa ikäluokissa noudatetaan seuran opetusjärjestystä ja lajitaitojen kehittämistä Tavoitteet edellyttävät laajaa ja pitkäjänteistä työtä organisaation kaikilla tasoilla Tuottaa mahdollisimman monelle nuorelle myönteisiä elämyksiä jääkiekon parissa. Tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. JOKERIT juniorijääkiekko noudattaa toiminnassaan ja kasvatustyössään Jääkiekkoliiton ja eteläisen alueen alueen pelisääntöjä. Valmentajat kouluttautuvat Jääkiekkoliiton kursseilla. Joukkueet osallistuvat liiton ja alueen sarjatoimintaan. Emäseura HELSINGIN JOKERIT ry:n tärkein sopimuskumppani on JOKERIT HC OY Toimintasääntöjen tavoitteena on selkeyttää ja helpottaa joukkueiden toimintaa. Pyritään avoimesti kertomaan HELSINGIN JOKERIT ry:n junioritoimintasäännöt ja näin ennaltaehkäisemään ristiriitoja. Yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt helpottavat toimintaa seuran sisällä ja antavat varmuuden menettelytavoista sekä urheilullisissa että hallinnollisissa asioissa. Toimintasäännöt on tarkoitettu kaikille seuran toimintaan osallistuville henkilöille. Toimintasäännöt on hyväksytty käyttöönotettavaksi seuran johtokunnan kokouksessa Vakuudeksi Puheenjohtaja Petteri Immonen V. puheenjohtaja Jarmo Laine Junioripäällikkö Kim Borgsrtöm Valmennuspäällikkö Kari Martikainen

4 2 Organisaatio Jokerit HC Oy Jarmo Kekäläinen UTJ VUOSIKOKOUS Helsingin Jokerit r.y:n hyväksytyt jäsenet Kokouksen sihteeri Kokouksen Puheenjohtaja SEURAN JOHTOKUNTA Petteri Immonen P.J. Johtokunnan Jäsenet Jarmo Laine v.p.j Keijo Säilynoja- Jokerit HC Oy TJ Kim Borgström Jukka-Pekka Viita Tapio Taskinen Juha Salminen Eila Immonen siht. PÄÄLLIKKÖ Kim Borgström Toimintaympäristön Kehitys -jääasiat -Varusteasiat -pelaajasiirrot SM Liigan Johtoryhmä Jarmo Kekäläinen PÄÄLLlKKÖ Kari Martikainen A-G Juniorit Valmennuksen johtoryhmä Valmentajat F-G ikälukuokkien Ohjaajavastaava Juha Jokiharju RBK-Team SJL Etelä- Valm. p. kerho SJL:n Liittovaltuusto, Etelä-aluehallitus Jarmo Laine FANIMYYNTI Eila Immonen Areenan Fanimyyjät JUNIORI- VALMENNUS- JUNIORI- JOUKKUEET A-juniorit B-juniorit C1-juniorit C2-juniorit D1-Juniorit D2-juniorit E1-juniorit E2-juniorit F1- Juniorit F2-Juniorit G1-Juniorit G2-Juniorit Luistelukoulu

5 2.1 Seuran perustaminen ja nykyinen toiminta HELSINGIN JOKERIT ry perustettiin lokakuun 10 päivänä 1967, jolloin pidettiin seuran perustamiskokous. Rakennusmestari Aimo Mäkinen ja maalarimestarit Eino Syrjänen ja Reino Vilen nimikirjoituksellaan vahvistivat seuran perustamisasiakirjan. Uusi yhdistys perustettiin Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan pohjalle. Taloudellisten syiden takia 1980 organisaatiota muutettiin niin, että Liigajoukkueesta, sekä A-juniorijoukkueesta alkoi huolehtia Jokeriklubin Tuki ry. Edustusjoukkueen talousvaikeudet eivät poistuneet ja vuonna 1988 Helsingin Jokerit ry teki sopimuksen Jokeri-Hockey Oy:n kanssa edustusjoukkueen ja A-juniorijoukkueen hoitamisesta, jonka nimi on nykyisin Jokerit HC OY. HELSINGIN JOKERIT ry hyväksyttiin yhdistysrekisteriin lokakuun 27 päivänä Seuralle on laadittu omat säännöt jonka ylimpänä päättävänä elimenä toimii kesäkuussa pidettävä vuosikokous. Seuraa johtaa puheenjohtaja ja kuusi johtokunnan jäsentä, joista valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan puolet ( 3 ). JOKERIT ry:n joukkueet muodostuvat G-junioreista B-junioreihin. Seuran A-juniorit kuuluvat JOKERIT HC Oy:n alaisuuteen.

6 2.2 Vuosikokous / ylimääräinen kokous Yhdistyssääntöjen mukaisesti seuran ylintä päätösvaltaa käyttää vuosikokous ja mahdollinen ylimääräinen kokous. Vuosikokouksessa tärkeimmät päätettävät asiat ovat: Seuran puheenjohtajan ja johtokunnan valinta tilinpäätöksen vahvistaminen, tili - ja vastuuvapauden myöntäminen, toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen ja koko seuran toimintaa koskevien linjausten ja päätösten tekeminen.

7 2.3 Johtokunta Johtokunnan puheenjohtaja hoitaa seuran juoksevat asiat, tekee päätöksiä päivittäisistä asioista ja valmistelee vuosikokouksen ja johtokunnan kokoukset. Johtokunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka saatetaan tarvittaessa joukkueiden ja muiden tarvitsijoiden tietoon. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta n.10 kertaa vuodessa lisäksi tarpeen vaatiessa. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, eri toimintaryhmät mm. markkinointi. Lisäksi johtokunta valitsee Valmennuspäällikön ja Junioripäällikön, hyväksyy valmentajat ja joukkueenjohtajat. Johtokunta kutsuu kokoon vuosikokouksen. Johtokunnan jäsenten ja toimihenkilöiden tärkeimmät tehtävät:

8 2.4 Johtokunnan puheenjohtaja Johtaa seuran kehittämistä ja toimintaa yhdessä varapuheenjohtajan kanssa Kutsuu johtokunnan ja kokoukset koolle ja johtaa puhetta pitää yhteyttä yhteistyökumppaneihin Vastaa seuran tiedottamisesta ja hoitaa ja seuraa seuran taloutta ja raportoi johtokunnalle Laatii ja laskuttaa joukkueita jäänkäytöstä ja seuran erikseen hankkimista asuista ja tarvikkeista Laatii muut sopimukset ja julkaisut yhdessä varapuheenjohtajan kanssa Edustaa seuraa virallisissa tilaisuuksissa. Vastaa johtokunnan ja joukkueenjohtajien välisestä yhteistyöstä sekä seuraa joukkueiden taloudenhoitoa. Toimii puheenjohtajana joukkueenjohtajien kokouksissa.

9 2.5 Johtokunnan varapuheenjohtaja Edustaa seuraa Jääkiekkoliiton ja alueen elimissä ja johtaa seuran kehittämistä yhdessä puheenjohtajan kanssa. Vastaa julkaisujen ylläpidosta sekä laatii muut sopimukset ja julkaisut yhdessä puheenjohtajan kanssa. Osallistuu joukkueenjohtajien, valmentajien ja kummi /yhteistyöseurojen koulutustilaisuuksiin tarvittaessa. Toimii seuran nimettynä yhteyshenkilönä Jääkiekkoliittoon

10 2.6 Junioripäällikkö Hoitaa yhteydenpitoa liigaorganisaatioihin puheenjohtajan kanssa, osallistuu markkinointiin ja valmennuspäällikön ja valmentajien valintaan, sekä osallistuu johtokunnan kokouksiin ja raportoi johtokunnalle. Vastaa toimintaympäristön kehittämisestä Hoitaa yhteydenpidon Jääkiekkoliiton eri ikäluokkien maajoukkuevalmentajiin yhdessä valmennuspäällikön kanssa Junioripäällikön Kim Borgsrtömin vastuualueena on B-G juniorit Hoitaa ja allekirjoittaa pelaajien siirtoasiat puheenjohtajan kanssa Koordinoi maila - ja varustehankintoja yhdessä liigan kanssa Osallistuu tarvittaessa joukkueiden vanhempainkokouksiin valmennuspäällikön kanssa. Hoitaa yhteydenpitoa kummi / yhteistyöseuroihin ja järjestää kummi / yhteistyöseurojen koulutustilaisuuksia yhdessä valmennuspäällikön kanssa.

11 2.7 Valmennuspäällikkö Valmennuspäällikkö Kari Martikaisen vastuualueeseen kuuluu A-E juniorit Nuorten ohjaaja vastaava Juha Jokiharjun vastuualueeseen kuuluu F-G juniorit, joka raportoi Valmennuspäällikölle Valmennuspäällikkö raportoi johtokunnalle Valmennuspäällikön tärkeimmät tehtävät ovat valmennuksen koordinointi, valmentajien valinta ja valmentajakerhotoiminnasta vastaaminen. Valmennuspäällikön tukena toimii valmennuksen johtoryhmä. Toimii valmennuksen johtoryhmän vetäjänä. Valmennuksen tukiryhmään kuuluu valmennuspäällikkö, Junioripäällikkö, MV-valmennusvastaava, F-G ikäluokkien ohjaaja vastaava, sekä fysioterapiasta vastaava. Valmennuspäällikkö valitsee pelaajat RBK-Teamin (valmennuksen tehoryhmä) pelaajat A-junioreiden valmentajan kanssa. Valmennuksen kehitystyö Koulutus- ja valistusmateriaalin tuottaminen Yhteydenpito jääkiekkoliiton- ja alueen toimihenkilöihin ja osallistuu eteläisen alueen valmennuspäällikkökerhon kokouksiin, sekä seuraa ja osallistuu tarvittaessa alueen scouttitoimintaan Yhteydenpito liigavalmentajiin, sekä eri ikäluokkien maajoukkuevalmentajiin yhdessä junioripäällikön kanssa. vastaa MV-valmennuksen linjasta ja valvoo seuran MV-valmentajan ja joukkueiden MV-valmentajien valmennusta Jäänjaon kontrollointi ei jään jako Valmennuksen seuranta ja palautteen anto johtokunnalle Testaus ja seurantamenetelmien ylläpito ja kehittäminen yhdessä joukkueiden valmentajien kanssa osallistuu johtokunnan kokouksiin ja joukkueenjohtajien kokouksiin tarvittaessa. Jokereiden valmennuspäällikkö vastaa myös sopimuksen mukaan mahdollisista klinikkajäistä.

12 2.8 Jäänjakaja ja luistelukoulun rehtori Jäänjako Hoitaa keskitetysti seuran kaikki jäänjakoon liittyvät asiat, laatii viikko - ja vuorolistat. Osallistuu johtokunnan kokouksiin ja raportoi johtokunnalle, junioripäällikölle ja valmennuspäällikölle jäätilanteesta tarvittaessa Informoi eri hallien jään hinnan kustannusvaikutuksista ja niiden vaikutusta joukkueiden toimintaan Laatii tuntilistat puheenjohtajalle joukkueiden laskutuksen perusteena olevat käytetyt jäät Varaa seuran tarvitsemat jäät eri halleilta Varaa tarvittavat jumppasalivuorot Varaa ja anoo tarvittavat turnausjäät Suunnittelee seuran järjestämät MV- ja jääleirit yhdessä valmennuspäällikön kanssa On yhteydessä alueen muiden seurojen jäänjakajiin ja huolehtii osaltaan siitä, että seuran jäät eivät jää käyttämättä. Osallistuu alueen jäänjakoon koskeviin kokouksiin. Luistelukoulu Valitsee luistelukoulun opettajat ja ohjaajat yhdessä valmennuspäällikön kanssa Hoitaa ja koordinoi liikunta- ja luistelukoulujen jäät ja tilat. Luistelukoulujen opettajat ja ohjaajat raportoivat rehtorille Rehtori raportoi junioripäällikölle Järjestää uuden joukkueen perustamiskokouksen keväällä luistelukoulun päätyttyä yhdessä opettajien ja ohjaajien ja vanhempien kanssa Informoi vanhempia seuran junioritoimintasäännöistä

13 2.9 Joukkueenjohtaja D-junioreihin asti joukkueenjohtajan valitsee joukkueen vanhempainkokous yhdessä seuran nimeämän valmentajan ja valmennuspäällikön kanssa. Tämän päätöksen johtokunta vahvistaa. A C-junioreissa seura nimeää joukkueenjohtajan. Joukkueenjohtaja toimii yhdysmiehenä seuran ja joukkueen välillä sekä vastaa joukkueen sisäisistä asioista valmennus pois lukien. Joukkueenjohtajan tulee noudattaa joukkueen sisäisissä vanhempien kokouksissa sovittuja päätöksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa seuran ohjeita ja sääntöjä vastaan Joukkueenjohtaja raportoi Puheenjohtajalle tai jos estyneenä niin Junioripäällikölle Seuralla on olemassa ohjeisto joukkueenjohtajia varten, josta löytyvät tarkemmat ohjeet tehtävistä. Joukkueenjohtaja valitaan ja nimetään 1 toimintakaudeksi kerrallaan.

14 2.10 Joukkueet Joukkueiden vanhempien kokous valitsee joukkueen johtoryhmän, johon kuuluu: joukkueenjohtaja, (tarvittaessa) varajohtaja, (tarvittaessa) rahastonhoitaja ja 1-2 huoltajaa. Joukkueen vastuuvalmentaja on johtoryhmän jäsen. Joukkueet laativat vuosittaisen toimintasuunnitelmansa ja oman budjetin, jonka lähettävät tiedoksi seuran johtokunnalle kesäkuun loppuun mennessä. Joukkueen tilinpäätös ja toimintakertomus lähetetään seuran johtokunnalle toukokuun loppuun mennessä. Joukkueen tärkeimmät velvollisuudet seuraa kohtaan ovat: noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja junioritoimintasääntöjä, esiintyä seuran hyväksymissä peliasuissa, suorittaa seuralle mm. pelaaja- ja jäämaksut ja muut joukkueiden seuralle aiheuttamat kulut.

15 2.11 Huoltajat Huoltajat valitsee D-junioreihin asti joukkueen vanhempainkokous yhdessä valmentajan ja joukkueenjohtajan kanssa. Seura vahvistaa tehdyn päätöksen. A C-junioreissa seura nimeää joukkueiden huoltajat. Joukkueen huoltaja on vastuussa seuran luovuttamista pelivarusteista, niiden kunnosta ja mahdollisesta kierrättämisestä. Huoltaja raportoi puutteista, tarpeista ja tarvikkeista joukkueensa johtajalle Huollon tulee myös mahdollisuuksien mukaan pitää saatavilla riittävä ensiapuvälineistö loukkaantumisien varalta. Huoltajilta vaaditaan samanlaista esimerkillisyyttä toimessaan kuin valmentajilta ja joukkueenjohtajalta. Huoltaja kuuluu joukkueen johtoryhmään.

16 2.12 Pelaajien vanhemmat Koko seuran toiminnan kannalta pelaajan huoltajan ja vanhempien rooli on ratkaisevan tärkeä. Seuran toimintaa koskevissa asioissa voi vanhemmat joukkueenjohtajan välityksellä viestittää puutteista tai parannusehdotuksista ja näin osallistua seuran kehittämiseen Seuran ja pelaajan kehittäminen tulee tapahtua yhteistyössä pelaajan huoltajan / vanhempien kanssa. Pelaajien huoltajan ja vanhempien tulee osallistua oman joukkueensa kokouksiin ja päätöksentekoon. Jos pelaajan huoltaja tai hänen edustajansa toimii toistuvasti vastoin seuran, joukkueen, muiden pelaajien tai oman lapsensa etua, aiheuttaa eripuraa, arvostelee julkisesti seuran / joukkueen toimintaa, käyttäytyy asiattomasti, esiintyy päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena seuran tai joukkueen tapahtumissa, eikä käytä näissä säännöissä mainittuja seuran nimeämiä vastuuhenkilöitä haluamiensa vääryyksien oikaisemiseen, niin kyseisen vanhemman/ huoltajan lapsi voidaan erottaa seuran / joukkueen toiminnasta. Seuran johtokunta tekee asiasta päätöksen kuultuaan ko. joukkueenjohtajaa, valmentajaa ja valmennuspäällikköä. Vanhempien tulee osallistua joukkueen yhteisiin töihin mm. toimia tarvittaessa toimitsijoina. Vanhemmat ovat omalta osaltaan vastuussa siitä, että pelaajat noudattavat seuran ja joukkueen sääntöjä, sekä vastaavat siitä, että velvoitteet ( maksut ym) on hoidettu ajallaan. Pelaajan huoltajan ja vanhempien tärkeimmät tehtävät ovat omien nuorten kannustaminen, kuljettaminen ja kustantaminen.

17 3. URHEILUTOIMINTA

18 3.1 Juniorijääkiekon urheilullinen tarjonta Helsingin Jokerit ry on lapsi- ja nuorisojääkiekkoseura, joka ylläpitää joukkueita jokaisessa juniori-ikäluokassa. Seuran tarkoituksena on jääkiekkoilun edistäminen, kehittäminen ja ylläpitäminen sekä harrastus- että kilpailutoiminnassa. Jokerit tarjoaa jokaiselle toimintaansa mukaan tulleelle lapselle mahdollisuuden jääkiekkoilun harrastamiseen ja siinä kehittymiseen. Vanhemmissa ikäluokissa Jokerit tarjoaa lahjakkaille vanhemmille pelaajille mahdollisuuden osallistua valtakunnan korkeimpien juniorisarjojen toimintaan ja näin luoda edellytykset henkilökohtaiseen kehittymiseen Koulutettujen ohjaajien ja valmentajien johdolla nuorimmat lapset perehdytetään liikunnan ja jääkiekkoilun perustaitoihin, sekä vanhempien pelaajien henkilökohtaiseen ohjaukseen seuran oman lajinomaisen opetusjärjestyksen kautta pelaajan oman kehittymisen perusteella. Seuran perusarvoihin kuuluvat myös; terveet elämäntavat, toiset huomioiva ryhmässä käyttäytyminen, mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun osana urheilujoukkuetta sekä onnistumisen ja osallistumisen mukanaan tuoma riemu. Seura osallistuu Jääkiekkoiiton antidoping toimintaan ja edistää osaltaan päihteetöntä urheilua

19 3.2 Juniorijääkiekon opetusjärjestys

20 3.3 Päämäärät ja tavoitteet Urheilullisen ja sosiaalisen elämäntavan omaksuminen. Liikkuminen kuuluu jokaiseen päivään, se on elämäntapa. Monipuolisten liikunnallisten perusvalmiuksien luomisen, sekä jääkiekkotaitojen kehittäminen. Sosiaalisuuteen kasvattaminen. Ryhmässä toimimisen vastuun ja velvollisuuksien opettaminen. Kodin ja koulun, sekä ystävien huomioiminen, ylläpitää henkinen ja fyysinen, sekä levon tasapaino Kouluttaa pelaajia SJL:n eri alue- ja nuorisomaajoukkueiden käyttöön Luistelukoulusta vanhempaan D:hen kaikille joukkueeseen kuuluville taataan tasapuolinen ja rehellinen mahdollisuus osallistumiseen ja kehittymiseen. Tämä tarkoittaa peliaikaa eri pelipaikoilla ja eri kavereiden kanssa. Tavoitteena on minä olen saanut mahdollisuuden yrittää ja onnistua. Määräävänä tekijänä tulee olla tämä on hauskaa. Kilpakiekko joukkueet (A-C) pyrkivät takaamaan pelaajille mahdollisimman laadukkaat ja kehittymistarpeet huomioivat olosuhteet ja valmennuksen. Valmennuksessa on keskityttävä myös henkilökohtaiseen ohjaukseen joukkueharjoittelun ulkopuolella. Valmennuksen on tuettava jääkiekon lajikseen valinneen urheilijan henkilökohtaista panostusta. Päämääränä on kasvattaa ja kehittää vanhempia pelaajia, jotta heillä olisi valmiudet henkisesti ja fyysisesti, sekä taidoiltaan mahdollisuus nousta Jokereiden liigajoukkueeseen.

21 3.4 Valmennus Pyrittävä siihen, että valmennuspäällikkö valitsee valmennuksen johtoryhmän avulla valmentajat ja ohjaajat joukkueisiin, jotka johtokunta hyväksyy. Valmentajat valitaan pääsääntöisesti yhdeksi pelikaudeksi kerrallaan. Valmennuksen kesto on sopimuksessa mainittu. Valmentajien toimintaa valvoo valmennuspäällikkö tai muu seuran tähän toimintaan nimeämä henkilö. Valmentajan tulee toimia esimerkkinä lapsille, olla aktiivinen ja asiastaan innostunut sekä kehittymishaluinen, sekä huomioida lasten ja nuorten yksityisyyden suoja. Valmentajilta edellytetään osallistumista seuran järjestämiin koulutustilaisuuksiin, sekä päivittämään osaamistaan liiton järjestämillä koulutus ja leiritapahtumilla. Valmentajilla on käytössään seuran jääkiekkotaitojen opettaminen ja opettamisjärjestys opas ja muut tarvittavat harjoitteet. A C juniorijoukkueiden valmentajat toimivat kiinteässä yhteistyössä seuran valmennuspäällikön, junoripäällikön ja liigajoukkueen valmentajien kanssa. Päämääränä kehittää mahdollisimman monta pelaajaa omista junioreista liigatasolle. Näissä ikäluokissa on pyrittävä siihen, että jokainen pelaaja saa pelata taitojaan vastaavalla tasolla. Toiminnan tulee olla pelaajia kehittävää. Se mitä aiemmin on mainittu seuran järjestämistä koulutustilaisuuksista, esimerkkinä olemisesta, aktiivisuudesta ja ammattitaidon kehittämisestä koskee myös näiden ikäluokkien valmentajia. D-junioreissa ja sitä nuoremmissa toiminnan tulee olla lasten ehdoilla tapahtuvaa. Valmennuksessa on huomioitava lasten tarpeet, innokkuus ja kyvyt. Toiminnassa tulee huomioida kaikki mukana olevat ja autettava heitä henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Näissä ikäluokissa valmentaja on velvollinen antamaan palautetta pelaajalle esim. henkilökohtaisesti keskustelemalla. Näitä osaat hyvin ja näissä on parannettavaa. Seuralla on käytössään valmentajille valmennuspäällikön laatima pelaajapolku, joka ohjaa yksilön lajitaitojen kehittämistä luistelukoulusta aikuisuuteen ja joka sisältää myös linjaukset joukkueiden määristä ja muodostamisesta eri ikäluokissa.

22 4. D- JA VANHEMMAT JUNIORIJOUKKUEET

23 4.1 tavoitteet, D- ja vanhemmat joukkueet Harjoituksellisena tavoitteena D-junioreissa on lajikoordinaation (reaktiokyky ja liikenopeus, käden ja jalan taitavuus, ennakointi, muuntelu ja sopeutumiskyky) ja fyysisten ja henkisten valmiuksien kehittäminen. Jääharjoittelussa pääpaino on pelitaitojen ja pelikäsityksen kehittämisessä. A -C -junioreissa harjoitustavoitteena on fyysisten ja henkisten ominaisuuksien kehittäminen. Jääharjoittelussa tavoitteena on pelitaitojen ja pelikäsityksen soveltaminen eri pelitilannerooleissa. Kilpailulliset tavoitteet ovat seuraavat: A- C- junioreissa pelaaminen valtakunnallisesti SM-sarjatasolla. C2 - D2 - junioreiden joukkueilla pelaaminen eteläisen alueen Alueliiga / AAA play-off peleissä. Yksilötasolla tavoitteena on saada pelaajia kuhunkin aluejoukkueeseen ja liiton ikäkausimaajoukkueisiin. A -C junioreissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman suuren pelaajamäärän peluuttaminen ja kehittäminen.

24 4.2 Joukkueiden muodostaminen D- ja vanhemmat A-D - ikäluokissa muodostetaan joukkueet edellisen kauden joukkueesta ja täydennetään tarvittaessa halukkaista uusista pelaajista. Kaikkiin em. joukkueisiin nimetään keväällä ns. kesäharjoitusrenkaat, joista tulevan kauden joukkueet nimetään viimeistään sarjakauden alkuun mennessä. Joukkueisiin otetaan pääkaupunkiseudun ja sen lähikuntien ulkopuolisia pelaajia siinä tapauksessa, että nämä ovat joukkueille selviä vahvistuksia ja että nuoret soveltuvat hyvin sosiaalisesti joukkueisiin. Seuran valmennuspäällikkö tekee asiasta ratkaisun keskusteltuaan ao. joukkueen valmentajan ja nuoren sekä hänen huoltajansa kanssa. On suositeltavaa, että lähialueen ulkopuolisia nuoria otetaan joukkueisiin vasta C1 -ikäluokasta alkaen. Joukkueisiin sijoittamisen suorittavat vastuuvalmentajat yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Valmennuspäällikön kanta on viime kädessä ratkaiseva.

25 4.3 Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen D- ja vanhemmat Pääsääntöisesti siirtymisen eri ikäluokkaan (esim jälkeen syntyneet) tapahtuu kauden päätyttyä. Poikkeustapauksissa voidaan siirtyminen toteuttaa myöskin kesken kauden. Tällöin siirtymisen ratkaisee valmennuspäällikkö apunaan joukkueiden vastuuvalmentajat. Siirtyminen vanhempaan ikäluokkaan on mahdollista vain pelaajan ja hänen vanhempiensa suostumuksella. Suostumisen selvittää valmennuspäällikkö. Siirtymisen lähtökohta on, että pelaaja ottaa valintahetkellä pysyvän pelipaikan joukkueessa, johon siirtyy.

26 4.4 Valmennustoiminta D- ja vanhemmat Seura pyrkii järjestämään kaikille joukkueille mahdollisimman tasokkaat valmentajat. Valmentajia nimettäessä sijoitetaan kokemuksensa ja koulutuksensa puolesta pidemmällä olevat valmentajat ensi sijassa A - Cl -joukkueisiin ja sen jälkeen muihin joukkueisiin. Valmentajat pyrkivät tasapuolisesti auttamaan kaikkia joukkueeseensa kuuluvia pelaajia kehittymään. Valmennuspäällikkö nimittää joukkueiden valmentajat, johtokunta vahvistaa Valmentajat ovat vastuussa toiminastaan valmennuspäällikölle.

27 4.5 Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille (mv-valmennus, ) jäävuorot A - D -junioreille ko. ikäkuokkien jäätarpeen mukaan. Jäänjakaja huolehtii tarvittavasta jäämäärästä huomioiden joukkueiden harjoitus- ja sarjaottelut. Valmennuspäällikkö koordinoi ko. ikäluokkien urheilulukioissa opiskelevien pelaajien osallistumisesta lukioiden valmennukseen ja peleihin yhteistyössä lukioiden valmentajien kanssa.

28 4.6 Pelaaminen D- ja vanhemmat A - C1 joukkueet pelaavat jääkiekkoliiton SM-sarjoissa. Seura osallistuu D- ja C2 -joukkueillaan Suomen Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen järjestämiin sarjoihin niin korkealla kansallisella sarjatasolla kuin kulloinkin on mahdollista. Joukkueiden tulee tarkoin noudattaa SJL:n kilpailusääntöjä ja määräyksiä

29 4.7 Peluuttaminen D- ja vanhemmat D-junioreita peluutetaan koko pelikauden puitteissa mahdollisimman tasapuolisesti. A- C - junioreiden edustusjoukkueissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Tuleva peluuttaminen tulee huomioida joukkueita valittaessa niin, ettei joukkueisiin nimettäisi pelaajia, joita ei sitten uskalleta tai haluta peluuttaa. Edellä olevan edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymisettä joukkueelle laadittujen sääntöjen noudattaminen ja tunnollinen harjoituksissa käyminen sekä harjoittelu.

30 4.8 Poissaoloista ilmoittaminen D- ja vanhemmat Pelaaja (tai joku hänen puolestaan) on velvollinen ilmoittamaan poissaolostaan joukkueen tapahtumista (harjoitukset, ottelut) niin pian kuin se on tiedossa, mutta viimeistään kaksi tuntia ennen tapahtuman alkua. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle, toissijaisesti muille valmentajille, jos ei ketään näistä tavoita niin joukkueenjohtajalle.

31 4.9 Pelaajan rankaiseminen tai erottaminen joukkueesta tai seurasta D- ja vanhemmat Pelaaja voidaan erottaa joukkueesta ja seurasta, tai antaa pelaajalle määräaikainen pelikielto, huonon käyttäytymisen vuoksi. Seuran johtokunta tekee asiasta päätöksen kuultuaan ko. joukkueen johtajaa ja valmennuspäällikköä.

32 5. E- JA NUOREMMAT JUNIORIJOUKKUEET

33 5.1 Tavoitteet, E- ja nuoremmat Harjoituksellisena tavoitteena on yleisen koordinaation (ketteryys, notkeus, tasapaino, reaktionopeus ja liikenopeus, orientoitumiskyky, rytmikyky, yhdistelykyky ) kehittäminen. Jääharjoittelussa on pääpaino lajitaidoissa ja pelikäsityksen kehittämisessä. D-junioreihin asti peluuttamisen ja pelaamisen tulee olla tasapuolista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vaihtojen kellottamista sekunnilleen. Tasapuolisuuteen saattaa liittyä myös peliaikaa rajoittavia tekijöitä, kuten piittaamattomuus seuran- ja joukkueen säännöistä. Peluuttamisesta on vastuussa joukkueen valmentaja. Tasapuolinen peluuttaminen on pystyttävä toteuttamaan joukkueen sopimalla aikajänteellä. Pelaajille tulee tarjota mahdollisuus pelata eri pelipaikoilla, vapaaehtoisuus on tärkeää. Me emme pelaa vajaalla joukkueella. Emme peluuta sairaita tai loukkaantuneita. Me emme pyri voittamaan otteluita yhdellä kentällisellä, vaan jaamme vastuuta kaikille. Me emme syyllisty taktisiin kikkailuihin pikku miesten peleissä, vaan pelaamme rehtiä jääkiekkoa.

34 5.2 Joukkueiden muodostaminen, E- ja nuoremmat G2-ikäluokkaan perustetaan vuosittain joukkue, joka pääosin muodostuu luistelukouluikäisistä. Joukkue perustetaan ennen seuraavaa pelikautta ja valitaan joukkueen toimihenkilöt vanhempien kokouksessa G1 - E1-ikäluokan joukkueet muodostuvat pääosin edellisen kauden joukkueesta ja täydennetään tarvittaessa halukkaista uusista pelaajista. Joukkueisiin sijoittamiseen liittyvät asiat ratkaisevat joukkueiden valmentajat, yhteistyössä vanhempien ja valmennuspäällikön ja tarvittaessa junioripäällikön kanssa. Seuran puolesta ratkaiseva on valmennuspäällikön kanta.

35 5.3 Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen, E- ja nuoremmat Pääsääntöisesti siirtymiset eri ikäluokkaan (esim jälkeen syntyneet) tapahtuu kauden päätyttyä. Poikkeustapauksissa voidaan siirtyminen toteuttaa kesken kauden, josta on sovittava ensin valmennuspäällikön kanssa. Pelaajan siirtymisen seuran joukkueesta toiseen ratkaisevat yhteistyössä ko. Joukkueiden valmentajat, joukkueenjohtajat ja ao. vanhemmat. Jos edellä mainitut ihmiset eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, valmennuspäällikön mielipide on ratkaiseva.

36 5.4 Valmennustoiminta, E- ja nuoremmat Seura osoittaa joukkueille valmentajat ja joukkue vastaa heidän kuluistaan. Seura pyrkii järjestämään kaikille joukkueille mahdollisimman tasokkaat valmentajat. Valmennuspäällikkö nimittää joukkueiden valmentajat, johtokunta hyväksyy Valmentajat ovat vastuussa toiminnastaan valmennuspäällikölle. Valmentajat pyrkivät auttamaan joukkueisiin mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti. Kenttäpelaajien osalta tämä tarkoittaa tarvittaessa mm. pelipaikkojen kierrättämistä.

37 5.5 Jääharjoittelu, E- ja nuoremmat Seura osoittaa joukkueille jäät. Jäänjaosta vastaa seuran nimeämä jäänjakaja. Valmennuspäällikkö ja jäänjakaja yhdessä suunnittelevat ko. ikäluokkien tarvitsemat jäämäärät suhteessa vanhempiin ikäluokkiin.

38 5.6 Pelaaminen, E- ja nuoremmat Seura osallistuu joukkueillaan eteläisen alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään eteläisen alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Valmennuspäällikkö ja vastuuvalmentaja päättävät yhdessä joukkueen sarjatason. Joukkueet pelaavat lisäksi harjoitusotteluita, jotka koostuvat yksittäisistä otteluista ja turnausotteluista. Joukkueen otteluohjelma on tarkistutettava valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä mukaan valtuudet tehdä tarvittaessa muutoksia ohjelmaan.

39 5.7 Peluuttaminen, E- ja nuoremmat Vastuuvalmentaja noudattaa seuran valmennuksen toimintasääntöjä. Lapsia peluutetaan koko pelikauden puitteissa mahdollisimman tasapuolisesti. Edellä olevan edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että joukkueelle laadittujen sääntöjen noudattaminen.

40 5.8 Poissaoloista ilmoittaminen, E- ja nuoremmat Pelaaja tai joku hänen puolestaan on velvollinen ilmoittamaan poissaolostaan joukkueen tapahtumista (harjoitukset, ottelut) niin pian kuin se on tiedossa, mutta viimeistään kaksi tuntia ennen tapahtuman alkua. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle, toissijaisesti toiselle valmentajalle, jos ei ketään näistä tavoita niin joukkueenjohtajalle.

41 5.9 Pelaajan rankaiseminen tai erottaminen joukkueesta, E- ja nuoremmat Pelaaja voidaan erottaa joukkueesta ja seurasta, tai antaa pelaajalle määräaikainen pelikielto, huonon käytöksen vuoksi. Seuran johtokunta tekee asiasta päätöksen kuultuaan ko. joukkueen johtajaa, valmentajaa ja valmennuspäällikköä.

42 6. MUU VALMENNUSTOIMINTA

43 6.1 Maalivahtivalmennus Jokerit järjestää maalivahdeilleen erityisvalmennusta. Taitavuuspainotteisia kesäharjoituksia on vanhempien ikäluokkien maalivahdeille. Talvikaudella on mv-pelin tekniikkaan keskittyviä jääharjoituksia. Koulutuksesta vastaavat Jokerien maalivahtivalmentajat. Maalivahtivalmennusvastaa on Markus Ketterer. - A-juniorit, Joonas Hallikainen. - B-C1 juniorit, Ari Kumpula - C2-E juniorit Markus Ketterer Päivittäisestä joukkueiden MV-valmennuksesta vastaa joukkueiden omat MV-valmentajat MV-valmennus on osoittanut tarpeellisuutensa ja on tuottanut hyviä tuloksia.

44 6.2 Luistelukoulu Jokerit järjestää kaksi luistelukoulua syksyllä ja keväällä. Se on tarkoitettu lähinnä alle kouluikäisille. Kouluttajina toimivat Jokerien juniorivalmentajat. Seura noudattaa SJL:n Leijonakiekkokoulun opetussuunnitelmaa. Kiva kasvun paikka lapsen ehdoilla Luistelu- ja liikuntaleikkikoulun toimintaperiaatteiden mukaisesti kaikki liikunta tapahtuu lapsen oman kehityksen antamista lähtökohdista. Ehdoton valtti on lapsen liikunnallisen kehityksen pohjalta rakennetut suunnitelmalliset tuntiohjelmat ja toiminnan sisältö. Luistelukoulussa lapsi oppii monipuolisesti perustaidot ennen kouluikää ja ennen lajitaitojen harjoitteluun siirtymistä. Luistelu- ja liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii: kehon hallintaa perusliikkeitä oikeita käsitteitä liikunnan kautta tekemään yhdessä oivaltamaan itse ja kokemaan onnistumisen elämyksiä! Iloisen liikunnan ja onnistumisen elämysten lisäksi lapsi saa: kehittävän ja hauskan harjoitustuokion 1-2 kertaa viikossa koulutetun ohjaajan opastuksella oheistuotteita: erikseen ilmoitettavia, ennen koulun alkamista, esim. Jokerilippis, Jokeripelipaita ja diplomin osallistumisesta Vanhemmilla on yhteinen harjoitustuokio lapsen kanssa.

45 7. TALOUSASIAT

46 7.1 Joukkueen budjetti, C1-G ikäluokat Jokainen Jokerien juniorijoukkue tekee kullekin toiminta kaudelle ( ) talousarvion. Sen laatii joukkueenjohtaja. Talousarvio ja sen pohjana oleva toimintasuunnitelma käsitellään ja hyväksytään vanhempainkokouksessa ja se on toimitettava puheenjohtajalle kesäkuun loppuun mennessä. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Budjettiin tulee sisällyttää kulut, joka kattaa Helsingin Jokerit ry:n joukkueelle antamat palvelut. Seura huolehtii B- joukkueen kulut, C1- joukkueen valmentajien kulut. Muut mm. lisenssi, kilpailu- ja harjoitustoiminnan kulut maksaa joukkueet itse. Joukkueen varojen käytöstä vastaa ja huolehtii joukkueenjohtaja ja tehtävään valittu rahastonhoitaja, joka sitoutuu käyttämään joukkueen varoja hyväksytyn toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. - joukkueenjohtajan lisäksi joukkueessa tulee olla erikseen rahastonhoitaja, joka ei voi elää samassa taloudessa joukkueenjohtajan kanssa - seuran luvalla joukkueenjohtaja voi toimia myös rahastonhoitajana, mutta siinäkin tapauksessa joukkueen tiliotteiden on mentävä suoraan pankista vähintään yhdelle joukkueen vanhempien keskuudesta valitulle henkilölle (joka ei elä samassa taloudessa joukkueenjohtajan kanssa) - joukkueen tiliotteet tulee lisäksi toimittaa 3 kk:n välein seuran kirjanpitäjälle Kokonaisvastuu joukkueen taloudellisesta toiminnasta on kaikkien mukana olevien pelaajien vanhemmilla. Mikäli pelaaja on loukkaantuneena tai sairaana pidemmän ajan, niin kk-maksuista on neuvoteltava ensin joukkueenjohtajan kanssa. Vähintään kuitenkin puolet kk-maksusta on maksettava, joka kattaa joukkueen kiinteät kulut

47 7.2 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus, C1-G ikäluokat Joukkue avaa joukkueen nimellä varustetun pankkitilin. Pankkitilin käyttöoikeus myönnetään vanhempainkokouksessa nimetyille henkilöille, Joukkueenjohtajalle ja erikseen nimetylle rahastonhoitajalle, joiden on osoitettava valtuutuksensa toimittamalla ko. kokouksen pöytäkirja pankille.

48 7.3 Joukkueen rahat ja omaisuus, C1-G ikäluokat Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä on joukkueen käytössä. Jos joukkueen taloutta hoidetaan huonosti, on seuran puheenjohtajalla oikeus puuttua asiaan. Jokaisesta joukkueesta tehdään oma kirjanpito, josta joukkue toimittaa seuran kirjanpitäjälle tositteet. Pelaajan joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun suuruuden päättää joukkueen vanhempainkokous talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa joukkueen tarvitsemista varoista kerätään talkoita tekemällä, kausijulkaisun ilmoituksia keräämällä jne. Vanhempainkokous voi päättää, että perhe voi suoriutua talkoovelvoitteistaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille. Kesäajalle on syytä määrätä oma kuukausimaksu, joka peittää kulut. Näin siksi, että harjoitusrengas saattaa olla lopullista joukkuetta suurempi. Kesäkausimaksun tulee kattaa kulut siihen asti, kunnes joukkueet lopullisesti määritellään.

49 7.4 Varusteet / Seura-asut, B-G ikäluokat Seura esittää kaikille juniorijoukkueille yhtenäisen pelipaitamallin, samoin pelihousut ja -sukat, jotka seura hankkii ja perii kustannukset joukkueilta. Muut varusteet hankkii jokainen itse. Seura-asusteiden hankinta on ensisijaisesti seuran tehtävä. Joukkueet voivat teettää omia joukkuekohtaisia asusteita esittämällä malliversion seuran johtokunnan hyväksyttäväksi. Joukkueen varusteet tulee palauttaa tarvittaessa ja niistä tulee huolehtia hyvin.

50 7.5 Maalivahdin varusteet, C1-G ikäluokat Joukkue hankkii tarvittaessa maalivahdeille luistimet, säärisuojat, maalivahtien mailat, kuten muutkin mailat. Maalivahdin vanhemmat / huoltaja hankkivat muut varusteet.

51 7.6 Joukkueen rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen, C1-G ikäluokat G2 -ikäluokasta lähtien siirtyvät tilit, rahavarat ja omaisuus joukkueen mukana ikäluokasta toiseen. Pelaajan siirtyessä kesken kauden joukkueesta vanhempaan tai vanhemmasta takaisin omaan ikäluokkaan pelaajan kulujen maksamisesta sovitaan kyseisten joukkueiden kesken. Pelaaja maksaa kulunsa vain yhteen ikäluokaan kerrallaan. Mikäli joukkueenjohtajat eivät pääse yksimielisyyteen maksamisesta, seuran puheenjohtaja päättää molempia osapuolia kuultuaan asian.

52 7.7 Peliuran päättyminen, B-G ikäluokat Pelaajan lopettaessa jääkiekon harrastamisen seuran joukkueessa tai siirtyessään muuhun seuraan, hän palauttaa kaikki joukkueelta / seuralta saamansa varusteet. Kaikki maksetut rahat, talkoilla hankitut hyvitykset kausimaksuun, juniorijulkaisuun kerätyt mainosmarkat jne. jäävät joukkueen/seuran tilille.

53 7.8 Joukkueen jakautuminen tai loppuminen, C1-G ikäluokat Lopettava joukkue ei voi myydä joukkueen omaisuutta (teroituskone, mailat yms.), joka on joukkueen varoilla hankittu. Em. myynti on mahdollista vain, jos tavarat myydään jollekin toiselle seuran joukkueelle. Seuran omaisuutta voidaan myydä seuran ulkopuolelle vain seuran myöntämällä luvalla. Mikäli joukkueen /seuran omaisuutta myydään seuran ulkopuolelle, vastaa omaisuuden myyjä henkilökohtaisesti rahallisen arvon palauttamisesta seuralle ja ko. henkilö ei voi toimia seuran sisällä missään tehtävässä korvauksen jälkeen.

54 7.9 Kysymykset ja valitukset Joukkueenjohtajien työtä helpottamaan on laadittu joukkueenjohtajakansio, jonka saa seuran puheenjohtajalta. Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja kysyy ensin neuvoa seuran puheenjohtajalta tai junioripäälliköltä, jotka selvittävät asian ja antavat vastauksen mahdollisimman nopeasti. Tulkinnasta on mahdollisuus valittaa seuran johtokunnalle, jonka päätös on lopullinen.

55 7.10 Muuta huomioitavaa taloudesta, C1-G ikäluokat Kaikki junioriotteluiden erotuomarimaksut hoitaa joukkue. Turnausten erotuomaripalveluista on pyydettävä tarjous Helsingin Jääkiekkotuomarit ry:ltä. Nämä kulut hoitaa turnauksen järjestäjä itse. Liigaotteluiden fanimyynnin organisointi kuuluu seuralle. Joukkueilla on mahdollisuus saada muita työsuoritteita Jokerit HC OY:tä erikseen sopimalla. Joukkueet suorittavat seuralle pelaajakohtaisen pelaajamaksun, jonka suuruus määräytyy vuosittain. Maksua vastaan jokainen pelaaja saa junioripelaajakortin. Pelaajakorttiin sisältyy erikseen seuran päätöksen mukaan erilaisia etuja, jotka vaihtelevat kausittain ja joista ilmoitetaan joukkueille erikseen. Seura hoitaa keväisin koko seuraa koskevan päättäjäistilaisuuden ja hankkii seuran antamat palkinnot. Seura hoitaa seuran kanssa sopimuksen tehneiden B-joukkueen valmentajien vakuutusmaksut. Joukkue hoitaa joukkueen omien valmentajien, toimihenkilöiden sekä pelaajien vakuutusmaksut. Siirtokorvausmaksut hoitaa joukkueet itse. Seuran jäsenmaksun määrittelee vuosikokous. Vuosittaisen pelaajamaksun määrittelee johtokunta.