Kallioperän 3D-kuvaukset maantieleikkauksista Uudella Kuruntiellä Ylöjärvellä vuonna 2008 Esko Koistinen, Jukka Kaunismäki ja Pekka Karimerto

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yksikkö K21.42/2009/ Espoo Kallioperän 3D-kuvaukset maantieleikkauksista Uudella Kuruntiellä Ylöjärvellä vuonna 2008 Esko Koistinen, Jukka Kaunismäki ja Pekka Karimerto

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Esko Koistinen, Jukka Kaunismäki ja Pekka Karimerto Raportin laji TAATA-hankkeen osaraportti Toimeksiantaja GTK ja muut hankkeen osallistujat Raportin nimi Kallioperän 3D-kuvaukset maantieleikkauksista Uudella Kuruntiellä Ylöjärvellä vuonna 2008 Tiivistelmä Tampereen seudun taajamageologisen kartoitus- ja kehittämishankkeen ensimmäisen vaiheen puitteissa (TAATA I) mallinnettiin kolmiulotteisesti digitaalisia valokuvia käyttäen Uuden Kuruntien (kantatie 65) maantieleikkauksia Ylöjärvellä. 3D -kuvausmenetelmä oli australialaisen CSIRO:n (Commonwealth Scientific and Research Organization) kehittämä Sirovision -stereokuvausmenetelmä ( Menetelmällä tuotetaan fotogrammetriaa hyödyntävällä tietokoneohjelmistolla digitaalisista valokuvista digitaalisia 3D -kuvia kallion pinnasta. Sirovisionohjelmisto konstruoi kuvista ja paikkatiedoista tietokoneella kolmeulotteisena tarkasteltavan ja analysoitavan kuvapinnan. Osina kuvattu kohde voidaan yhdistää yhdeksi 3D -panoraamakuvaksi. Kuvista voidaan tunnistaa esimerkiksi kallion rakennepiirteitä ja kivilajeja. Menetelmä soveltuu parhaiten rakojen, siirrosten ja heikkousvyöhykkeiden kartoitukseen esimerkiksi maantieleikkauksista ja louhoksista. Tieleikkauskohteita oli Uudella Kuruntiellä 21 ja niistä kuvattiin 83 kuvaparia 13 km:n matkalla. Kamera oli Nikon D200 tai Nikon D100. Paikannus suoritettiin Topconin tarkkuus -GPS -laitteella. Rakoilua tarkasteltiin jokaisesta stereokuvaparista erikseen. Kaikki rakohavainnot koottiin yhteen Excel-tiedostoon, josta rakoilua kuvaavia diagrammeja ja tilastoja voidaan tulostaa kuvapareittain, leikkauksittain, kivityypeittäin ja muina yhdistelminä. Kuvista tehtiin yhteensä 1057 rakohavaintoa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Taajamageologia, kallioperä, heikkousvyöhyke, kartoitus, stereokuvaus, 3D kuvaus, valokuvaus, 3D mallintaminen, geotieto Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Pirkanmaa, Tampereen seutu, Ylöjärvi Karttalehdet 2142 Muut tiedot Palvelin: Käyttö on avointa ja maksutonta. TAATA -hanke: Arkistosarjan nimi Kallioperä ja raaka-aineet Kokonaissivumäärä 86 Kieli Suomi Arkistotunnus K 21.42/2009/35 Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö/va 211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Esko Koistinen

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 3D-KUVAUSMENETELMÄ 1 3 UUDELLA KURUNTIELLÄ SUORITETUT KUVAUKSET 1 4 3D-KUVAUSAINEISTON KÄSITTELY 3 5 TULOKSET 4 6 TULOKSET LEIKKAUKSITTAIN Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus Leikkaus MENETELMÄN JA TULOSTEN ARVIOINTIA 85 KIRJALLISUUSLUETTELO

4 1 1 JOHDANTO Tampereen seudun taajamageologisen kartoitus- ja kehittämishankkeen ensimmäisen vaiheen puitteissa (TAATA I; Kuivamäki, 2009) mallinnettiin kolmiulotteisesti digitaalisia valokuvia käyttäen Uuden Kuruntien (kantatie 65) maantieleikkauksia Ylöjärvellä. Kuvausten tarkoitus oli tutkia menetelmän käyttökelpoisuutta taajamageologisen kallioperäkartoituksen apuvälineenä. Kenttätyöt suorittivat Esko Koistinen, Jukka Kaunismäki ja Pekka Karimerto kesällä Esko Koistinen ja Jukka Kaunismäki käsittelivät ja tulkitsivat kuvat. Esko Koistinen laati diagrammit ja kokosi raportin. 2 3D-KUVAUSMENETELMÄ 3D-kuvausmenetelmä oli australialaisen CSIRO:n (Commonwealth Scientific and Research Organization) kehittämä Sirovision -stereokuvausmenetelmä ( Menetelmällä tuotetaan fotogrammetriaa hyödyntävällä tietokoneohjelmistolla digitaalisista valokuvista digitaalisia 3D-kuvia kallion pinnasta. 3D-kuvia voidaan pitää 3D-kallioperäkarttoina, koska jokainen kuvapiste on sidottu koordinaatistoon. Kuvista voidaan tunnistaa kallion rakennepiirteitä ja tietyin edellytyksin esimerkiksi kivilajit. Menetelmä soveltuu parhaiten rakojen, siirrosten ja heikkousvyöhykkeiden kartoitukseen maantieleikkauksista ja louhoksista varsinkin siellä, missä seinämät ovat korkeita tai vaarallisia paikalla tarkasteltaviksi. Rakoilua tarkastelemalla voidaan esimerkiksi arvioida rakoilun vaikutusta tieleikkauksen kestävyyteen. Voidaan myös tehdä alueellisia päätelmiä kallion rakennettavuudesta. Menetelmä on suhteellisen edullinen, koska se vaatii ohjelmiston lisäksi vain tavallisen, hyvälaatuisen digikameran ja tarkan paikannuslaitteen. Maastossa kallionpinta kuvataan kahdesta vierekkäisestä pisteestä toisensa osittain peittäviksi kuviksi. Tarkkuus -GPS -laitteella tai takymetrillä mitataan kameran paikat ja lisäksi vähintään 1-2 kuvissa näkyvän kohdistuspisteen paikkaa. Sirovisionohjelmisto konstruoi kuvista ja paikkatiedoista tietokoneella kolmiulotteisena tarkasteltavan ja analysoitavan kuvapinnan. Osina kuvattu kohde voidaan yhdistää yhdeksi panoraamakuvaksi. 3 UUDELLA KURUNTIELLÄ SUORITETUT KUVAUKSET TAATA-henkkeessa kuvattiin Uuden Kuruntien (kantatie 65) maantieleikkauksia Ylöjärvellä (kuva 1). Tiellä on paljon sopivia, tuoreita leikkauksia, joita kasvillisuus ei ole vielä peittänyt. Kuvauskohteet muodostivat linjan, joka ulottui granitoidivyöhykkeeltä Tampereen liuskevyöhykkeen poikki liuskevyöhykkeen eteläosaan (Kähkönen Y/Kuivamäki, 2009). Tieleikkauskohteita oli 21 ja niistä kuvattiin 83 kuvaparia 13 km:n matkalla. Kuvatun kallioleikkauksen yhteispituus oli noin 1500 m. Kamera oli Nikon D100 (leikkaukset 1-8) tai Nikon D200 (leikkaukset 9-21) varustettuna Sigman 20 mm:n objektiivilla, jonka valovoima on 1:1.80. Kuvaukset tehtiin Manfrotton tukevalta jalustalta. Paikannus suoritettiin Topconin tarkkuus -GPS -laitteella (Topcon Hiper+VRS RTK GNSS GPS, tallennin Topcon FC-200).

5 Kuva 1. TAATA-hankkeen 3D-kuvauskohteet Uuden Kuruntien kallioleikkauksissa. 2

6 3 4 3D-KUVAUSAINEISTON KÄSITTELY Digikuvat ja paikannustiedot siirrettiin PC -työasemalle. Sirovisionin Siro 3D ohjelmalla suoritettiin kuvien käsittely 3D -kuviksi. Käsittelyvaiheisiin kuluu kuvien linssikorjaus, kuvien kohdistaminen paikkatietojen mukaisiksi ja varsinaisen 3D -kuvan muodostaminen. Sirovisionin Sirojoint-ohjelmalla analysoitiin leikkauksissa kuvien mittakaavassa selvimmin näkyvää rakoilua. Kuvista havainnoitiin ainoastaan rakoilun suuntautuminen (dip, dip direction) eikä rakoja luokiteltu esim. rakoviivoihin ja rakopintoihin (traces, planes; esim kuva 2). Kuva 2. Esimerkki 3D -kuvan analysoinnista. Ylimpään kuvaan on ohjelman 2D -tilassa merkattu selkeimmät raot. Keskimmäisessä kuvassa rakosuuntia on visualisoitu sovittamalla merkattuihin rakoihin tasot. Alimmassa kuvassa on rakotasojen normaalien alapalloprojektiot.

7 4 Jokaisen maantieleikkauksen kuvaparikohtaisista 3D -kuvista muodostettiin leikkauksen 3D - panoraama (esim. kuva 3). Kuva 3. Esimerkki kolmella kuvaparilla kuvatun tieleikkauksen panoraamakuvasta. Kuviin tehtiin kaikkiaan 1057 rakotulkintaa. Päärakosuunnat esitettiin alapalloprojektiossa ja ruusudiagrammeina maantieleikkauksittain sekä kaikista leikkauksista yhteenvetona. Käytössä oli Sirovisionin versio 3.3. Kuvien ja diagrammien tulostusvaiheessa oli käytössä versio Raportin leikkauskohtaiset diagrammit ja yhteenvetodiagrammit on tulostettu Rockskience Inc. n DIPS-ohjelman versiolla TULOKSET Kuvassa 4 on esitetty kaikkien tieleikkauksista tulkittujen rakopintojen kulmatarkkojen normaaleiden alapalloprojektiot (a) ja kuvassa 5 rakosuuntien ruusudiagrammi (a). Kuvissa on esitetty myös vastaavat karttalehdellä 2142 tehtyjen kenttähavaintojen diagrammit (b; Kuivamäki, 2009). 3D kuvissa erottuu selvästi SW-NE (n. 23 o ) - ja NW-SE -suuntainen lähes pysty rakoilu. Myös vaakarakoilu on yleistä. Yhteenvetodiagrammista voi erottaa muitakin vähäisemmin korostuvia rakosuuntia. Kenttähavainnoissa NW-SE suuntaus on vähäisempää. SW-NE suunnassa kenttähavainnot jakautuvat tasaisemmin ko. sektorille. Paljastumista vaikeasti havaittava vaakarakoilu erottui kenttähavainnoissa heikkona. Kuvassa 6 on esitetty rakosuuntien ruusudiagrammit leikkauksittain ja kuvassa 7 leikkausten sijainti kallioperäkartalla (Kähkönen Y/Kuivamäki, 2009). Leikkaukset 1-9 sijoittuvat granitoidivyöhykkeelle ja leikkaukset Tampereen liuskevyöhykkeelle. Granitoidivyöhykkeellä SW-NE suuntainen rakoilu on yleistä lähes kaikissa maantieleikkauksissa (kuva 6). Tampereen liuskejakson pohjoisosiin sijoittuvissa leikkauksissa (10-14) korostuu SSE-NNW suunta. Liuskejakson eteläosien eräissä leikkauksissa esiintyy selkeästi E-W suuntaista rakoilua. Yleensä siellä korostuu SW-NE suunta. Rakoilun suuntautumista verrattiin leikkauksittain hankkeessa esitettyihin heikkous ja rakovyöhykkeisiin. Tulkinta vaatii tarkempaa perehtymistä aineistoihin.

8 5 Luvussa 6 on esitetty leikkauksittain kuvausalueen kattava määrä leikkausten valokuvia ja 3Dkuvat sekä leikkausten 3D panoraamakuvat, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. a) b) Kuva 4. Tieleikkauksista tulkittujen rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot (a) ja vastaavalla karttalehdellä tehtyjen kenttähavaintojen diagrammi (b).

9 6 a) b) Kuva 5. Tieleikkauksista tulkittujen rakosuuntien ruusudiagrammi (a). Kuvassa on esitetty myös vastaavalla karttalehdellä tehtyjen kenttähavaintojen diagrammi (b).

10 Kuva 6. Maantieleikkauksista tulkittujen rakojen suuntaruusut leikkauksittain. Kuvan numerot ovat maantieleikkausten numerot.

11 8 Kuva 7. 3D kuvattujen maantieleikkausten sijainti kallioperäkartalla ja peruskartalla.

12 9 6 TULOKSET LEIKKAUKSITTAIN 6.1 Leikkaus 1 Kuva 8. Leikkauksen 1 kattavat valokuvat (2 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (2 alinta).

13 Kuva 9. Leikkauksen 1 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 10

14 6.2 Leikkaus 2 11

15 Kuva 10. Leikkauksen 2 kattavat valokuvat (3 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (3 alinta). 12

16 Kuva 11. Leikkauksen 2 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 13

17 6.3 Leikkaus 3 14

18 Kuva 12. Leikkauksen 3 kattavat valokuvat (3 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (3 alinta). 15

19 Kuva 13. Leikkauksen 3 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 16

20 6.4 Leikkaus 4 17

21 Kuva 14. Leikkauksen 4 kattavat valokuvat (3 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (4 alinta). 18

22 Kuva 15. Leikkauksen 4 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 19

23 Leikkaus 5 Kuva 16. Leikkauksen 5 kattavat valokuvat (ylempi) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (alempi).

24 Kuva 17. Leikkauksen 5 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 21

25 6.6 Leikkaus 6 22

26 Kuva 18. Leikkauksen 6 kattavat valokuvat (3 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (3 alinta). 23

27 Kuva 19. Leikkauksen 6 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 24

28 6.7 Leikkaus 7 25

29 26

30 Kuva 20. Leikkauksen 7 kattavat valokuvat (5 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (5 alinta). 27

31 Kuva 21. Leikkauksen 7 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 28

32 Leikkaus 8 Kuva 22. Leikkauksen 8 kattavat valokuvat (2 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (alin).

33 Kuva 23. Leikkauksen 8 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 30

34 6.9 Leikkaus 9 31

35 Kuva 24. Leikkauksen 9 kattavat valokuvat (3 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (3 alinta). 32

36 Kuva 25. Leikkauksen 9 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 33

37 6.10 Leikkaus 10 34

38 35

39 36

40 Kuva 26. Leikkauksen 10 kattavat valokuvat (8 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (8 alinta). 37

41 Kuva 27. Leikkauksen 10 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 38

42 6.11 Leikkaus 11 39

43 Kuva 28. Leikkauksen 11 kattavat valokuvat (3 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (3 alinta). 40

44 Kuva 29. Leikkauksen 11 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 41

45 6.12 Leikkaus 12 42

46 43

47 44

48 45

49 46

50 47

51 48

52 49

53 Kuva 30. Leikkauksen 12 kattavat valokuvat (8 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (8 alinta). 50

54 Kuva 31. Leikkauksen 12 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 51

55 Leikkaus 13 Kuva 32. Leikkauksen 13 kattavat valokuvat (2 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (2 alinta).

56 Kuva 33. Leikkauksen 13 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 53

57 6.14 Leikkaus 14 54

58 55

59 56

60 Kuva 34. Leikkauksen 41 kattavat valokuvat (7 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (7 alinta). 57

61 Kuva 35. Leikkauksen 14 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 58

62 6.15 Leikkaus 15 59

63 Kuva 36. Leikkauksen 51 kattavat valokuvat (2 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (2 alinta). 60

64 Kuva 37. Leikkauksen 15 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 61

65 6.16 Leikkaus 16 62

66 63

67 64

68 Kuva 38. Leikkauksen 16 kattavat valokuvat (6 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (6 alinta). 65

69 Kuva 39. Leikkauksen 16 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 66

70 6.17 Leikkaus 17 67

71 Kuva 40. Leikkauksen 18 kattavat valokuvat (3 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (3 alinta). 68

72 Kuva 41. Leikkauksen 17 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 69

73 6.18 Leikkaus 18 70

74 71

75 Kuva 42. Leikkauksen 18 kattavat valokuvat (4 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (4 alinta). 72

76 Kuva 43. Leikkauksen 18 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 73

77 6.19 Leikkaus 19 74

78 75

79 76

80 77

81 Kuva 44. Leikkauksen 19 kattavat valokuvat (4 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (5 alinta). 78

82 Kuva 45. Leikkauksen 19 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 79

83 Leikkaus 20 Kuva 46. Leikkauksen 20 kattavat valokuvat (2 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (alin).

84 Kuva 47. Leikkauksen 20 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 81

85 6.21 Leikkaus 21 82

86 Kuva 48. Leikkauksen 21 kattavat valokuvat (3 ylintä) ja leikkauksesta toteutetut 3D-kuvat (3 alinta). 83

87 Kuva 49. Leikkauksen 21 3D-panoraama, rakopintojen normaaleiden kulmatarkat alapalloprojektiot ja rakosuuntien ruusudiagrammi. 84

88 85 7 MENETELMÄN JA TULOSTEN ARVIOINTIA Kahden henkilön työpari käytti kuvauksiin 6 päivää eli 12 henkilötyöpäivää kahdella eri kenttämatkalla. Kuvien käsittelyyn, tulkintaan ja raportointiin käytettiin noin 20 henkilötyöpäivää. Kuvattujen kallioleikkausten yhteispituus oli noin 1500 m. Työnopeus oli siten noin 50 m/henkilötyöpäivä. Työssä saadun kokemuksen ja rutinoitumisen ansiosta työnopeus maantieleikkauskuvauksissa voi olla kaksinkertainenkin. Nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi maaston olosuhteet, kuvausetäisyys, objektiivin polttoväli ja kameran tarkkuus. Kenttäkuvaukset voi suorittaa yksikin henkilö mutta kahdelta henkilöltä työ sujuu huomattavasti käytännöllisemmin. Kuvauksen suorittaminen ei ole tavallista valokuvausta vaikeampaa mutta vaatii tiettyjen erityistietojen hallintaa esimerkiksi kuvaparien etäisyyksin arvioimiseksi. Lisäksi tarvitaan tarkkuuspaikannuksen osaaminen. Tarkkuuspaikantimen toiminta voi joskus häiriintyä satelliittien huonosta asemasta johtuen tai paikannettavan kohteen ollessa katveessa. Kuvien tietokonekäsittely vaatii perehtymistä ohjelmiston käyttöön. Järjestelmällinen ja huolellinen välivaiheiden hallinta edesauttaa tuloksen laatuun ja toiminnan tehokkuuteen. Kuvassa havaittava rako voidaan aina mitata, mikäli se ei ole täysin suoralla ja tasaisella pinnalla oleva suljettu rako. Rakotulkinnan ja ohjelman suorittaman rakopinnan sovituksen luotettavuutta voi arvioida mm. visuaalisesti kääntelemällä kuvaa eri suuntiin. Sovituksen luotettavuudelle ohjelma myös antaa luotettavuusluvun. Rakopinnat voidaan ohjelmalla hakea myös automaattisesti mutta tässä työssä kaikki rakovalinnat ja tulkinnat tehtiin manuaalisesti. Stereokuvatulkintojen ja maastohavaintojen vertaamiseksi mitattiin rakopinta maastossa kolmesta kohteesta kompassia käyttäen. Taulukossa 1 on maastomittauksen ja Sirojoint-mittauksen vertailua. Suluissa on vaihteluväli noin 5 6 erillisestä Sirojoint-mittauksesta ja sulkujen edessä keskiarvo. Taulukko 1. Sirojoint-rakomittausten ja maastohavaintojen vertailu. Suunta/DDN Kaade/Dip Kuru 1 Kentällä Sirojoint 317 ( ) 85 (80-86) Kuru 2 Kentällä Sirojoint 137 ( ) 82 (81-84) Kuru 3 Kentällä Sirojoint (84-85) Taulukosta nähdään, että kaateiden arvot vastaavat tässä kokeessa hyvin toisiaan. Suuntien erot ovat 3 asteesta 15 asteeseen. Erot voivat johtua magneettikentän aiheuttamasta kompassivirheestä, maastohavainnon epätarkkuudesta tai stereokuvaustyön epätarkkuudesta. Esimerkiksi Kuru2 -leikkauksen kuvaparit 7-8 ja 9-10 menevät osin päällekkäin. Päällekkäin osuvalta alueelta tehtiin kahden raon mittaukset Sirojoint-ohjelmalla molemmista kuvapareista. Toinen rako on lisäksi mitattu kahdesti, toinen mittaus rakopinnalta ja toinen pitkin rakoviivaa. Todettiin, että molemmista kuvapareista saadaan samat mittaustulokset.

89 86 Menetelmä toimii tämän työn kokemusten perusteella hyvin sekä kohteellisessa että alueellisessa tilastollisessa rakokartoituksessa. Kallioleikkauksista on tehty rutiinit kallioperähavainnot. Niitä ja 3D -kuvausaineistoja ei ole vielä yksityiskohtaisesti tulkittu yhdessä. Paikkaan sidotut Uuden Kuruntien 3D -kuvat ovat jatkossakin käytettävissä. Tilastollisen rakosuuntatutkimuksen lisäksi tuotettuja 3D -stereokuvia voidaan hyödyntää alueen geologisessa tutkimuksessa tässä esitettyä laajemmin. Kuivamäki, A. (toimittanut), Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke (TAATA). Vaihe I: Tampereen seudun taajamageologinen kartoittaminen ja GeoTIETO käyttöliittymän kehittäminen K 21.42/2009/15, GTK. 83 s., 2 liitettä. Sirovision,