JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sivu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Aika klo 16:30-18:10 Paikka Jokikatu 8, 4krs, Joensuu Käsitellyt asiat Sivu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 14 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 15 Ympäristöterveydenhuollon jaoston toimivallan siirtäminen 5 16 Ilomantsin kunnan haaskanpitoa koskevan ohjeiden kumoaminen 7 17 Selvitys aluehallintovirastoon tulleesta kantelusta. Tohmajärvi, Risteenhovi 18 Itä-Suomen aluehallintoviraston Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden arviointi- ja ohjauskäynti, raportti Tiedoksi 15

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Läsnä Kalliomäki Mari puheenjohtaja Vasarainen Jaakko jäsen Hartikainen Pasi jäsen Räsänen Jani jäsen Honkavaara Matti jäsen Piironen Vesa jäsen Kosonen Matti jäsen Lassila Pirita jäsen Tahvanaienn Kari varajäsen Felin Elina Korhonen Jouni ympäristöterveydenhuollon johtaja pöytäkirjan pitäjä Poissa Putkonen Päivi jäsen Väänänen Eira varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Mari Kalliomäki puheenjohtaja Jouni Korhonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Jaakko Vasarainen pöytäkirjan tarkastaja Matti Kosonen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydessä sekä seuraavissa kunnissa; Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Kitee, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo Pöytäkirjanpitäjä Jouni Korhonen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus YMPJ Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Pöytäkirjan tarkastajien valinta YMPJ Puheenjohtajan päätösehdotus: Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Jaakko Vasaraisen ja Matti Kososen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Ympäristöterveydenhuollon jaoston toimivallan siirtäminen YMPJ Valmistelijat: ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin p , terveysvalvonnan päällikkö Jouni Korhonen p Kunnan terveydensuojeluviranomainen ja elintarvikevalvontaviranomainen voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle terveydensuojelulain (763/1994) 7 :n ja elintarvikelain (23/2006) 32 :n nojalla. Kuntalain (410/2015) 91 mukaan valtuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille. Valtuusto voi hallintosäännössä antaa toimielimelle oikeuden siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Toimivaltaa sellaisessa asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä (uhkasakko, teettämisuhka) ei voida siirtää viranhaltijoille. Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden yhteistoimintasopimuksen mukaan sopimuskuntien ympäristöterveydenhuoltoviranomaisen päätösvaltaa käyttää yhteinen ympäristöterveydenhuollon jaosto, jonka toimivallasta määrätään Joensuun kaupungin hallintosäännössä. Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hallintosäännön ( ), jonka 42 :ssä ympäristöterveydenhuollon jaoston tehtäviksi määritetään mm. seuraavaa: Ympäristöterveydenhuollon jaoston tehtävänä on hoitaa kunnalle kuuluvat eläinlääkintähuollon ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät sekä ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitteluun liittyvät tehtävät sopimuskunnissa niin kuin kuntien välisessä Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksessa on tarkemmin sovittu. Ympäristöterveydenhuollon jaosto hoitaa lautakunnan puolesta seuraavat tehtävät: 1. terveydensuojelu- ja elintarvikelain mukaiset viranomaistehtävät, 2. tupakkalain mukaiset tehtävät, 4. lääkelain tarkoittamat kunnalle kuuluvat lupa- ja valvontaviranomaistehtävät, 5. eläinlääkintähuolto-, eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset kunnan tehtävät, 6. toimii ulkoilulain mukaisena kunnan leirintäalueviranomaisena, 7. muut lautakunnan määräämät jaoston toimialaan kuuluvat tehtävät. Hallintosäännön 3 mukaan toimielin voi toimivaltansa rajoissa siirtää ratkaistavakseen säädetyn tai hallintosäännöllä määrätyn asian alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle, mikäli se lain mukaan on mahdollista. Ympäristöterveydenhuollon jaosto on päätöksellään siirtänyt päätösvaltaansa Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden viranhaltijoille. Delegointeja on tarpeen päivittää. Päivityksessä on huomioitu kuluttajaturvallisuuslain valvonnan poistuminen kunnilta sekä uusi tupakkalaki ja

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto sen uudet velvoitteet. Delegointipäätöstä on pyritty selkeyttämään aluehallintoviraston arviointi- ja ohjauskäynnin huomioiden perusteella. Ympäristöterveydenhuollon johtajan päätösehdotus: Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää, että liitteessä mainitut toimivallan siirrot hyväksytään tulevaksi voimaan , ja että tämä päätös kumoaa ympäristöterveydenhuollon jaoston päätöksen , alkaen. Päätöstä noudatetaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Liitteet 1 Toimivallan siirtäminen ympäristöterveydenhuollon jaoston alaisille viranhaltijoille lakisääteisissä asioissa alkaen

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Ilomantsin kunnan haaskanpitoa koskevan ohjeiden kumoaminen YMPJ Valmistelija: Ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin, p Ilomantsin kunnan ympäristölautakunta on päätöksellään antanut Ilomantsin kunnan alueelle haaskanpitoa koskevia määräyksiä (liite). Ympäristölautakunta toimi tuolloin Ilomantsin kunnan terveydensuojelu ja ympäristönsuojeluviranomaisena. Määräykset perustuivat terveydensuojelu-, jäte- ja ympäristönsuojelulain sekä rehulain säädöksiin. Eläinperäisten sivutuotteiden käyttöä säätelevä lainsäädäntö on uudistunut. Siitä johtuen ympäristölautakunnan määrittelemät haaskanpito-ohjeet eivät vastaa enää nykyistä sivutuotelainsäädäntöä. Siten on noussut esiin tarve kumota Ilomantsin ympäristölautakunnan silloisena terveydensuojeluviranomaisena asettamat haaskanpito-ohjeet. Yhteistoimintasopimukseen perustuen Ilomantsin kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimii nykyisellään ympäristöterveydenhuollon jaosto (Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys, isäntäkunta Joensuun kaupunki), joten ympäristöterveydenhuollon jaosto on toimivaltainen viranomainen terveydensuojelulain nojalla annettujen määräyksien kumoamiseksi. Ympäristönsuojelulain osalta asiassa toimivaltainen viranomainen on Ilomantsin tekninen ja ympäristölautakunta, jolle päätös lähetetään tiedoksi. Perustelut Ilomantsin ympäristölautakunnan haaskanpitoa koskevien ohjeiden (liite) kumoamiselle: Eläinperäisten sivutuotteiden käyttämisestä haaskalla säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 142/2011, sivutuotelaissa 517/2015 ja MMM asetuksessa N:o 783/2015 eläimistä saatavista sivutuotteista. Terveydensuojeluviranomaisen ei ole enää tarpeen pitää voimassa määräyksiä asioista, joista on säädetty nykyisessä lainsäädännössä, eivätkä määräykset voi olla ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Näin ollen Ilomantsin haaskanpitoa koskevien ohjeiden kohdat haaskanpidon edellytyksistä, eli kohdat 1-6, tulisi kumota: 1) Sivutuotelainsäädännössä säädetään sivutuotteiden käytöstä niin, että siitä ei aiheudu vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Haaskanpidon edellytyksenä on ihmisten ja eläinten terveydelle koituvien riskien torjunta. 2) Ko. MMM asetus ei ole enää voimassa 3) Toimijan ilmoitusvelvollisuudesta rekisteröitymistä varten säädetään sivutuotelaissa. MMM asetuksessa 783/2015 säädetään toimijan kuukausittaisesta käyttömäärien ilmoituksesta. 4) Toimijan kirjanpidosta säädetään sivutuoteasetuksessa. 5) Voimassa olevan sivutuotelainsäädännön mukaan alle 12 kk ikäisten nautojen raatoja saa käyttää haaskaruokinnassa. 6) Maanomistajan luvan edellytys tulee muusta lainsäädännöstä, eikä siitä ole tarpeen määrätä erikseen.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Ilomantsin haaskanpitoa koskevat säännöt, kohta lisäksi haaskanpidossa on noudatettava seuraavia sääntöjä : Kohdat 1-5 voidaan kumota: Valvontaeläinlääkäri tarkastaa haaskan sijainnin kartalla, kun rekisteröi ilmoituksen. Haaska tulee sijoittaa niin, että se ei aiheuta riskiä eläinten tai ihmisten terveydelle. Mikäli epäillään, että haaskapaikka voisi aiheuttaa ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista, valvontaeläinlääkäri ilmoittaa asiasta myös ympäristönsuojelusihteerille. Kohdat 6-8 tulisi kumota, koska ne ovat osin ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa: 6) Sivutuotelain (517/2015) mukaan luonnonvaraisten eläinten ruokintaan ei saa käyttää luokan 2 ainesta sinä aikana ja sillä alueella, jolle metsästyslain (615/1993) mukaan on myönnetty poikkeuslupa karhun pyydystämiseen ja tappamiseen. Sivutuoteluokkaa 2 ovat esim. tiloilla kuolleet tai lopetetut siat, siipikarja, alle 12 kuukauden ikäiset nautaeläimet, porot ja hevoset. Muuna aikana haaskanpitäminen on sallittu, jos noudatetaan sivutuotelainsäädännön vaatimuksia. 7) Sivutuotelain mukaan sivutuotteiden hävittäminen avotulella polttamalla on kiellettyä koko maassa. 8) Viranomaisen toimivallasta säädetään lainsäädännössä, joten erillinen määräys on tarpeeton. Toimivalta sivutuotelainsäädännön soveltamisessa on lainsäädännön mukaan kunnaneläinlääkärillä ja valvontaeläinlääkärillä. Sivutuotelain (517/2015) mukaan kunnaneläinlääkäri rekisteröi luonnonvaraisena elävien eläinten haaskaruokintapaikasta vastuussa olevat toimijat ja valvoo rekisteröimiään toimijoita. Pohjois-Karjalassa haaskaruokintapaikat rekisteröi ja valvontaa suorittaa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Sivutuotelain mukaan valvontaeläinlääkäri voi antaa määräyksiä toimijalle joka rikkoo sivutuotelainsäädännön vaatimuksia. Valvontaeläinlääkäri voi tarvittaessa myös ryhtyä muihin sivutuotelainsäädännön mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin. Ympäristöterveydenhuollon jaoston toimivalta haaskanpitoon liittyvissä asioissa rajoittuu terveydensuojelulakiin ja sen soveltamiseen. Terveydensuojelulain yleisperiaatteen mukaan elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Terveydensuojelulain (763/1994, 51, 3. mom) mukaan terveydensuojeluviranomainen voi myös antaa yleisiä määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi ja terveydellisten olojen valvomiseksi (terveydensuojelujärjestys). Tarvittaessa ympäristöterveydenhuollonjaosto voi antaa terveydensuojelujärjestyksen, jossa voidaan antaa määräyksiä myös haaskanpidosta siltä osin kuin se voi aiheuttaa terveyshaittaa.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Haaskanpitoa säätelevät myös monet muut lait ja asetukset kuten jätelaki, ympäristönsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki, joiden tunteminen ja noudattaminen on edellytyksenä haaskatoiminnalle. Näiden osalta toimivalta on toimivaltaisilla viranomaisilla. Sivutuotelainsäädännön haaskanpitoon liittyviä vaatimuksia löytyy koottuna Eviran internetsivuilta: kakaytto/ Lainsäädäntö: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) Sivutuoteasetuksen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EU) N:o 142/2011 Sivutuotelaki 517/2015 MMMa N:o 783/2015 eläimistä saatavista sivutuotteista Terveydensuojelulaki 763/1994 Ympäristöterveydenhuollon johtajan päätösehdotus: Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää osaltaan kumota Ilomantsin kunnan ympäristölautakunnan antamat haaskanpidon ohjeet (ympäristöltk , 4). Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Ilomantsin kunta, Tekninen ja Ympäristölautakunta Liitteet 2 Haaskanpitoa koskevat ohjeet, Ilomantsi ympltk

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Selvitys aluehallintovirastoon tulleesta kantelusta. Tohmajärvi, Risteenhovi 8295/ /2016 YMPJ Valmistelijat: terveysvalvonnan päällikkö Jouni Korhonen p , terveystarkastaja Lea Ursin p Tero Lepola on tehnyt kantelun Itä-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden toiminnasta liittyen Tohmajärven Risteenhovin tiloissa toimineen päivähoitoryhmän tiloihin. Tero Lepola haluaa kantelussaan vastauksia siihen, miksei tiloissa ole tehty sisäilmatutkimuksia, vanhempia ei ole tiedotettu ja miksi lasten on annettu olla tiloissa saakka. Ko. tiloissa oleva ns. Menninkäisen ryhmä on aloittanut toimintansa toukokuun alussa v Tilat tarkastettiin Tuolloin ei tiloissa havaittu mitään estettä toiminnan aloittamiselle. Seuraava tarkastus on tehty syyskuussa Muiden käyntien yhteydessä (esim. verkostovesinäytteenotto) työntekijät ovat kertoneet olevansa tyytyväisiä tiloihin. Syksyllä ja talvella terveystarkastaja on käynyt puhelinkeskusteluja vs. varhaiskasvatuksen päällikön kanssa. Osa henkilöstöstä on kertonut saaneensa sisäilmaan liittyviä oireita. Tämän johdosta siivousta on tehostettu ja hankittu tiloihin ilmanpuhdistimia. Lasten vanhemmat eivät ole olleet yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon ko. tiloihin liittyen. Vs. varhaiskasvatuksen päällikölle on kerrottu, että työntekijöiden osalta asia kuuluu työsuojeluviranomaisen toimialaan, mutta silti ympäristöterveydenhuolto haluaa pysyä ajan tasalla tilanteesta. Varhaiskasvatusta on pyydetty informoimaan tilanteesta ympäristöterveydenhuoltoa, esim. kutsumaan asiaan liittyviin palavereihin. Ympäristöterveydenhuollolle ei ole tullut tietoa pidetyistä palavereista. Ympäristöterveydenhuollolla on ollut tiedossa, että varhaiskasvatus etsii ko. ryhmälle korvaavia tiloja. Maaliskuussa 2016 ympäristöterveydenhuolto on saanut varhaiskasvatukselta sähköpostitse tiedon, että ko. ryhmä siirtyy pois Risteenhovin tiloista toukokuun jälkeen. (Siirto on tapahtunut ) Näin ollen ympäristöterveydenhuollolla ei ole ollut tarpeen velvoittaa kuntaa teettämään tiloissa laajempia sisäilmaselvityksiä, koska toimija on ollut itse aktiivinen asiassa ja toimintaa oltiin joka tapauksessa siirtämässä pois kiinteistöstä. Toki varhaiskasvatus/kiinteistön omistaja olisi myös voinut teetättää selvityksiä oma-aloitteisesti, mikä on melko yleinen käytäntö. Ympäristöterveydenhuollon tiedossa on myös se, että kunnassa ei ole helposti/nopeasti löydettävissä korvaavia tiloja ko. toimintaan. Tohmajärven kunnassa ei tällä hetkellä ole varsinaista toimivaa sisäilmatyöryhmää. Ympäristöterveydenhuolto näkee tärkeänä, että sellainen

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto kuntaan perustettaisiin; tällöin yhteistyö ja tiedottaminen kunnan eri toimialojen kesken olisi sujuvampaa. Asiaa Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydessä on hoitanut terveystarkastaja Lea Ursin. Ympäristöterveydenhuollon johtajan päätösehdotus: Ympäristöhuollon jaosto antaa vastauksenaan yllä olevan selvityksen ja toteaa, etteivät ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat ole syyllistyneet laiminlyönteihin. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Itä-Suomen aluehallintovirasto Liitteet 3 Aluehallintoviraston selvityspyyntö Kantelu 5 Tarkastuskertomus Tarkastuskertomus Viranhaltijapäätös

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Itä-Suomen aluehallintoviraston Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden arviointi- ja ohjauskäynti, raportti YMPJ Valmistelijat: ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin p , terveysvalvonnan päällikkö Jouni Korhonen p Itä-Suomen aluehallintovirasto teki Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden yksikköön valvonnan arviointi- ja ohjauskäynnin ja Marraskuun arviointi- ja ohjauskäynnillä käsiteltiin terveysvalvontaa ja joulukuun arviointi- ja ohjauskäynnillä eläinlääkintähuoltoa. Lisäksi aluehallintovirasto arvioi etukäteen pyytämänsä kirjalliset dokumentit ja selvitykset. Arviointiraportti vastaanotettiin toukokuussa Aluehallintovirasto ohjaa ympäristöterveydenhuoltoa alueellaan ja arvioi kuntien ympäristöterveydenhuollon järjestämistä ja toteuttamista. Arviointi- ja ohjauskäynnillä tarkoitetaan järjestelmällistä tarkastelua, jolla selvitetään, ovatko toiminta ja sen tulokset suunniteltujen järjestelyjen mukaisia, onko kyseiset järjestelyt toteutettu tehokkaasti ja ovatko ne sopivia tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Aluehallintoviraston mukaan arviointi- ja ohjauskäynnin tavoitteena on turvata valvonnan tasaisen korkea laatu, yhtenäisyys ja kehittäminen sekä edistää resurssien kohdentamista havaittujen riskien perusteella. Arvioinnissa havaittiin valvontayksikössä hyviä käytäntöjä, positiivisia havaintoja, kehittämiskohteita ja korjattavia asioita. Hyviksi käytännöiksi ja vahvuuksiksi terveysvalvonnassa aluehallintovirasto arvioi mm. seuraavat: vastuuta on jaettu, koko henkilökunta on sitoutettu toiminnan kehittämiseen, valvontayksikkö harjoittaa aktiivisesti viestintää ja on saanut sitä kautta valvonnalle paljon näkyvyyttä, henkilöstön osallistuminen pitkäkestoisiin koulutuksiin (mm. rakennusterveysasiantuntija) on mahdollistettu, valvontayksikkö on toteuttanut alueen erityispiirteitä huomioivia tutkimusprojekteja ja on hankkinut niihin myös ulkopuolista rahoitusta sekä huomioinut toimintaympäristöstä nousevia erityispiirteitä valvontasuunnitelmassaan. Valvontayksikön koulutarkastusmalli on julkaistu hyvänä esimerkkinä THL:n oppaassa. Maakunnallinen yksikkö mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja tarkastajien erikoistumisen. Keskeisimmiksi toiminnan kehittämiskohteiksi arviointikäynnillä nousivat toimintojen yhdenmukaistaminen valvontayksikön alueella, johtamisjärjestelmän ja vastuiden selkiyttäminen, henkilöstön erikoistumisen jatkaminen ja osaamisen syventäminen, pakkokeinojen käytön yhtenäisten käytäntöjen luominen sekä tiimien toiminnan kehittäminen. Näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota maakunnallista yksikköä muodostettaessa ja ne ovat jatkuvan kehittämisen

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto kohteita maakunnallisessa valvontayksikössä ja niihin kiinnitetään huomiota jatkossakin. Arviointi- ja ohjauskäynnillä korjattavaksi asiaksi nousi valvontasuunnitelma, jossa valvontaa on suunnattu paitsi kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella, myös olevassa olevat resurssit huomioiden. Aluehallintoviraston antaman ohjeistuksen mukaan valvontasuunnitelma tulee pohjautua kohdekohtaiseen riskinarviointiin ja valvontasuunnitelman toteuman arvioinnissa tulee verrata toteumaa riskiperusteisesti laadittuun valvontasuunnitelmaan. Kohdekohtaista riskinarviointia ollaan parhaillaan päivittämässä Eviran uuden ohjeistuksen mukaiseksi. Tavoitteena on, että vuoden 2017 suunnitelman pohjana voidaan käyttää päivitettyjä kohdekohtaisia riskinarviointitietoja, jolloin voidaan verrata valvontatarvetta ja resursseja keskusviraston tuoreiden ohjeiden pohjalta. Tämän edellytyksenä on, että Eviran lupaama rajapinta valtakunnallisen ohjelman ja Tervekuun välille on rakennettu vuoden 2016 aikana. Aluehallintovirasto totesi, että valvontayksikön taksa ja delegointipäätös eivät kaikilta osin olleet lainsäädännön mukaisia. Taksasta puuttui solarium-valvonnan maksut ja delegointipäätöstä pidettiin osittain epäselvänä. Päivitetty delegointipäätös tuodaan jaoston käsittelyyn syyskuussa Taksa päivitetään Siun soteen siirryttäessä niin, että päivitettyä taksaa noudatetaan vuoden 2017 alusta. Eläinlääkintähuollon osalta arviointiraportin yhteenvedossa todetaan mm., että kokonaistilanne vaikuttaa hyvältä ja peruseläinlääkäripalvelujen saatavuus on hyvällä tasolla. Hyvänä pidettiin mm., että päivystysalue kattaa koko maakunnan ja että pieneläinten osalta on remissimahdollisuus Joensuun alueen päivystäjälle. Valvontaeläinlääkäritoiminnassa hallintoprosessi ja substanssiasiat ovat aluehallintoviraston mukaan hyvin hallinnassa. Kehittämiskohteina aluehallintovirasto kiirehti keskitettyä yhteydenottojärjestelmää päivystysaikaisia puheluita varten, joka onkin jo otettu käyttöön maaliskuussa Aluehallintovirasto kiinnitti raportissaan myös huomiota siihen, että eläintautien kuukausi-yhteenvetoilmoitusten osalta toimitusajat aluehallintovirastoon ovat joiltain osin venyneet turhan pitkiksi. Asiaan on kiinnitetty huomiota. Ympäristöterveydenhuollon johtajan päätösehdotus: Ympäristöterveydenhuollon jaosto merkitsee Itä-Suomen aluehallintoviraston arviointi- ja ohjauskäynnin raportin tietoon saatetuksi. Päätös:

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Päätösehdotus hyväksyttiin. Liitteet 8 Allekirjoitettu raportti 9 Liite Arviointi- ja ohjauskäynnin raporttiin

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto Tiedoksi YMPJ Lisätietoja antaa Ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin Liitteenä on luettelo ympäristöterveydenhuollon jaostolle tiedoksi toimitetuista asiakirjoista Ympäristöterveydenhuollon johtajan päätösehdotus: Ympäristöterveydenhuollonjaosto päättää merkitä asiakirjat tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 10 Luettelo ympäristöterveydenhuollon jaostolle tiedoksi toimitetuista asiakirjoista 11 Yksihenkilöisen viranomaisen päätökset

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS JOENSUUN KAUPUNKI KOKOUSPÄIVÄMÄÄRÄ PYKÄLÄT YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTO MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /365) 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 17, 18, 19 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /365) 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 13, 14, 15 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: JOENSUUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Käyntiosoite: Torikatu 18, JOENSUU Postiosoite: PL 261, JOENSUU Telefaksi: (013) Sähköposti: sosiaalijaterveysvirasto@jns.fi Pykälät 13, 14, 15 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Minna Canthin katu 64, PL KUOPIO Puh Telefaksi: Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Pykälät Hallintovalitus Pykälät 16 Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviran-omaiselle): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan