SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2004 N:o Laki. N:o 971

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2004 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 971 Laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista Laki oikeusapulain muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevaan Haagin vuoden 1954 yleissopimukseen tehdyn toisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain 9 :n 4 momentin mukaan korvattavista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korvataan Valtioneuvoston asetus asbestia koskevista rajoituksista Valtioneuvoston päätös hovioikeuksien tuomiopiireistä annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n muuttamisesta Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden 2005 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteista Liikenne- ja viestintäministeriön asetus joukkoliikenteen tarkastusmaksun suuruudesta Sisäasiainministeriön asetus poliisin voimakeinojen käyttämisestä Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä annetun asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2004 emolehmäpalkkion ennakoiden, sonni- ja härkäpalkkion ennakoiden, teurastuspalkkion ja lisätuen ennakoiden sekä uuhipalkkion, sen LFA-lisän ja lisätuen maksatuksesta N:o 971 Laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista Annettu Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Lain tarkoitus Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) osaamisen kehittämispalveluilla edistetään yrittäjyyttä ja pk-yritystoimintaa sekä kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä. 2 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluilla tarkoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimeksiannosta pk-yrityksille järjestettyä yrittäjävalmennusta, tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, alueellisia elinkeinojen kehittämisprojekteja sekä neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muita kehittämispalveluita. 3 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvien rahoitusosuus Kauppa- ja teollisuusministeriön tai työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimeksiantoon perustuvista pk-yritysten osaamisen kehittä- HE 155/2004 TaVM 17/2004 EV 133/

2 2664 N:o 971 mispalveluista, jotka rahoitetaan valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetuilla määrärahoilla, peritään osallistujilta rahoitusosuus, jonka määrä vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. 4 Tällä lailla kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-keskusten maksullisten kehittämispalveluiden hinnoittelusta 11 päivänä tammikuuta 2001 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetus (16/2001). Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

3 2665 N:o 972 Laki oikeusapulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä huhtikuuta 2002 annetun oikeusapulain (257/2002) 2 :n 1 momentti ja 4 :n 4 momentti sekä lisätään 3 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 4 :ään uusi 5 momentti ja lakiin uusi 28 a seuraavasti: 2 Oikeusapuun oikeutetut Oikeusapua annetaan henkilölle, jolla on kotikunta Suomessa taikka koti- tai asuinpaikka toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. 3 Oikeusavun taloudelliset edellytykset Hakija saa oikeusapua käyttövarastaan aiheutuvien rajoitusten estämättä, jos hän osoittaa, ettei kykene vastaamaan asian käsittelyn edellyttämistä kustannuksista sen vuoksi, että elinkustannukset ovat Suomea korkeammat siinä Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, jossa hänellä on koti- tai asuinpaikka. 4 Oikeusapuun kuuluvat etuudet Lisäksi oikeusavun myöntäminen vapauttaa edun saajan velvollisuudesta suorittaa tuomion tai päätöksen täytäntöönpanosta valtiolle suoritettavia ulosottomaksuja ja etukäteen perittäviä kuluja. Kaikki välttämättömät täytäntöönpanokulut suoritetaan valtion varoista, jos niitä ei voida saada vastapuolelta perityiksi. Oikeusavun myöntäminen toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vapauttaa 4 momentissa tarkoitetulla tavalla ulosottomaksuista ja kuluista, jos tuomio pannaan täytäntöön Suomessa. HE 180/2004 LaVM 9/2004 EV 151/2004 Neuvoston direktiivi 2003/8/EY (32003L0008); EYVL N:o L 26, , s. 41

4 2666 N:o a Oikeusapuhakemusten toimittaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä Oikeusaputoimistot voivat toimia oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset annetussa neuvoston direktiivissä 2003/8/EY tarkoitettuina lähettävinä ja vastaanottavina viranomaisina. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitkä oikeusaputoimistot hoitavat näitä tehtäviä. Lisäksi myös oikeusministeriö toimii mainitussa direktiivissä tarkoitettuna lähettävänä viranomaisena valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävissä asioissa. Edellä 1 momentissa tarkoitetun lähettävän viranomaisen on maksutta avustettava oikeusavun hakijaa hankkimaan oikeusapuhakemuksen käsittelemiseksi tarpeelliset liitteet sekä hakemuksen ja liitteiden käännökset. Kääntämisestä aiheutuneet kustannukset maksetaan valtion varoista. Lähettävän viranomaisen on lähetettävä oikeusapuhakemus toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle vastaanottavalle viranomaiselle 15 päivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut vaadittavat tiedot sisältävän hakemuksen liitteineen sekä tarvittaessa hakemuksen ja liitteiden käännökset. Lähettävä viranomainen voi kuitenkin kieltäytyä hakemuksen lähettämisestä, jos hakemus on ilmeisen perusteeton tai jos siinä on selvästi kyse muusta kuin 1 momentissa mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvasta asiasta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä menettelystä, jota noudatetaan tässä pykälässä tarkoitetun oikeusapuhakemuksen lähettämisessä ja vastaanottamisessa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös siitä, millä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä oikeusapuhakemus voidaan tehdä 1 momentissa tarkoitetulle vastaanottavalle viranomaiselle. Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä marraskuuta Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen

5 2667 N:o 973 Tasavallan presidentin asetus kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevaan Haagin vuoden 1954 yleissopimukseen tehdyn toisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: Kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevaan Haagin vuoden 1954 yleissopimukseen Haagissa 26 päivänä maaliskuuta 1999 tehty toinen pöytäkirja, jonka eduskunta on hyväksynyt 8 päivänä kesäkuuta 2004 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 9 päivänä heinäkuuta 2004 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtajan huostaan 27 päivänä elokuuta 2004, tulee voimaan 27 päivänä marraskuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu. 2 Kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevan Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen toisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2004 annettu laki (661/2004) tulee voimaan 27 päivänä marraskuuta Pöytäkirjan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä marraskuuta Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 152/2004)

6 2668 N:o 974 Valtioneuvoston asetus merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain 9 :n 4 momentin mukaan korvattavista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korvataan Annettu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 9 :n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 394/2001, seuraavasti: Sairausvakuutuslain (364/1963) 9 :n 1 momentissa tarkoitettu peruskorvaus suoritetaan merkittävistä ja kalliista lääkkeistä seuraavien sairauksien hoidossa edellyttäen, että erillisselvityksellä on osoitettu riittävä hoidollinen peruste ja että muut korvattavuuden edellytykset täyttyvät: Lääke Sairaus Kasvuhormoni Lasten vaikeat kasvuhäiriöt ja aikuisten vaikea kasvuhormonin puute erityisin käyttöaihein Interferoni alfa Interferoni beeta ja muut merkittävät ja kalliit MS-taudin hoidossa käytettävät lääkkeet Dornaasi alfa Takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoide ja muut merkittävät ja kalliit ihosairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet Erytropoietiini ja darbepoetiini Takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini ja muut merkittävät ja kalliit Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet Paklitakseli, doketakseli ja muut merkittävät ja kalliit solunsalpaajat Eräät kasvainsairaudet ja virusmaksatulehduksen muodot erityisin käyttöaihein Aaltoileva ja aaltoilevaan läheisesti rinnastettava MS-tauti erityisin käyttöaihein Kystiseen fibroosiin liittyvä vaikea keuhkosairaus erityisin käyttöaihein Eräät vaikeahoitoiset ihosairaudet erityisin käyttöaihein Eräät munuaissairauteen, syöpäsairauteen tai kemoterapiaan liittyvät anemiat ja valmistautuminen eräisiin toimenpiteisiin erityisin käyttöaihein Merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttava Alzheimerin tauti erityisin käyttöaihein Eräät syöpäsairaudet erityisin käyttöaihein

7 N:o Merkittävät ja kalliit erektiohäiriöiden hoidossa käytettävät lääkkeet Naltreksoni Orlistaatti, sibutramiini ja muut merkittävät ja kalliit liikalihavuuden hoidossa käytettävät lääkkeet Etanersepti, infliksimabi ja muut merkittävät ja kalliit reumasairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet Klopidogreeli Imatinibi Teriparatidi 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta Ennen tämän asetuksen täytäntöönpanoa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Vaikeasta perustaudista johtuva vaikea erektiohäiriö erityisin käyttöaihein Opiaattiriippuvuuden jälkitila ja alkoholiriippuvuus erityisin käyttöaihein Sairaalloinen liikalihavuus erityisin käyttöaihein Eräät reumasairaudet ja suolistotulehdukset erityisin käyttöaihein Suuren veritulppavaaran aiheuttavat sairauden erityisin käyttöaihein Eräät syöpäsairaudet erityisin käyttöaihein Vaikea ja vaikeahoitoinen luunmurtumiin johtanut osteoporoosi erityisin käyttöaihein Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston 9 päivänä lokakuuta 2003 antama asetus (852/2003) merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain 9 :n 4 momentin mukaan korvattavista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korvataan. Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti

8 2670 N:o 975 Valtioneuvoston asetus asbestia koskevista rajoituksista Annettu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/1989) 43 ja 44 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, 43 laissa 57/1999 ja 44 laissa 1412/1992: Tässä asetuksessa säädetään kielloista, jotka koskevat asbestin ja asbestipitoisen tuotteen valmistusta, maahantuontia, myymistä ja käyttämistä. Tätä asetusta ei sovelleta rakennusten tai rakenteiden osana olevan asbestin käsittelyyn. 2 Asbestilla tarkoitetaan tässä asetuksessa seuraavien serpentiini- ja amfibolimineraalien kuitumaisia muotoja: - aktinoliittiasbesti, CAS No grüneriitti (amosiittiasbesti) CAS No antofylliittiasbesti, CAS No krysotiili, CAS No krokidoliitti, CAS No tremoliittiasbesti, CAS No Asbestin ja tuotteen, johon on tarkoituksella lisätty asbestia, valmistus, maahantuonti, myyminen ja käyttäminen on kielletty lukuun ottamatta 4 :ssä mainittuja poikkeuksia. 4 Elektrolyysilaitteiden krysotiilipitoisten kalvojen käyttöönotto ja käyttö on sallittua, kunnes kalvojen käyttöaika umpeutuu tai vastaavia asbestittomia tuotteita tulee saataville. Seuraavien paikalleen asennettujen krysotiilipitoisten tuotteiden käyttö on sallittu, kunnes ne poistetaan käytöstä tai niiden käyttöaika umpeutuu: - tiivisteet - kitkamateriaalit - kovajuotoksen eristelevyt - ajoneuvojen sähkömoottorien ankkurien kommutaattorit ja - asetyleenipullojen täytemassa. 5 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan 27 päivänä elokuuta 1992 annettu valtioneuvoston päätös asbestin ja asbestipitoisen tuotteen valmistuksen, maahantuonnin, myymisen ja käyttöön ottamisen kieltämisestä (852/1992). Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Ylitarkastaja Matti Kajantie Komission direktiivi 1999/77/EY, EYVL N:o L 207, , s

9 2671 N:o 976 Valtioneuvoston päätös hovioikeuksien tuomiopiireistä annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan hovioikeuksien tuomiopiireistä 21 päivänä huhtikuuta 1994 annetun valtioneuvoston päätöksen (298/1994) 1 näin kuuluvaksi: Hovioikeuksien tuomiopiireihin kuuluvat käräjäoikeudet seuraavasti: 1) Turun hovioikeuspiiriin Ahvenanmaan, Forssan, Hämeenlinnan, Ikaalisten, Kokemäen, Loimaan, Lohjan, Paraisten, Raaseporin, Rauman, Salon, Tampereen, Toijalan, Turun, Turunseudun ja Vakka-Suomen käräjäoikeudet; 2) Vaasan hovioikeuspiiriin Jyväskylän, Jämsän, Kauhajoen, Kauhavan, Kokkolan, Kyrönmaan, Mustasaaren, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Äänekosken käräjäoikeudet; 3) Itä-Suomen hovioikeuspiiriin Iisalmen, Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Mikkelin, Nilsiän, Nurmeksen, Pieksämäen, Savonlinnan ja Varkauden käräjäoikeudet; 4) Helsingin hovioikeuspiiriin Espoon, Helsingin, Loviisan, Porvoon, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet; 5) Kouvolan hovioikeuspiiriin Heinolan, Hyvinkään, Imatran, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lappeenrannan, Orimattilan ja Riihimäen käräjäoikeudet; sekä 6) Rovaniemen hovioikeuspiiriin Haapajärven, Kemi-Tornion, Kemijärven, Kuusamon, Lapin, Oulun, Raahen, Rovaniemen ja Ylivieskan käräjäoikeudet. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän päätöksen voimaantuloa annettuun käräjäoikeuden tuomioon tai päätökseen taikka osa- tai välituomioon haetaan valittamalla muutosta siltä hovioikeudelta, jonka tuomiopiiriin käräjäoikeus kuului ennen päätöksen voimaantuloa. Samoin menetellään haettaessa valittamalla muutosta päätöksen voimaantulon jälkeen annettuun käräjäoikeuden ratkaisuun asiassa, jossa ennen päätöksen voimaantuloa annetusta osa- tai välituomiosta on joko valitettu tai säädetyssä määräajassa mahdollista valittaa hovioikeuteen. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2004 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Heikki Liljeroos /147

10 2672 N:o 977 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden 2005 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteista Annettu Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2004 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain (532/1998) 14 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1458/2001: Soveltamisala Yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteisöverojen tilityksissä sovellettavia verontilityslain (532/1998) 13 :n mukaisia verovuoden 2005 jakoosuuksia laskettaessa noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä. 2 Verovuoden 2005 jako-osuudet Verontilityslain 13 :n mukaiset verovuoden 2005 jako-osuudet lasketaan verovuosien 2002 ja 2003 tietojen perusteella laskettujen täysipainoisten jako-osuuksien keskiarvona. 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä marraskuuta Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2005 tehtäviin yhteisöveron tilityksiin. Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2004 Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki Neuvotteleva virkamies Merja Taipalus

11 2673 N:o 978 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus joukkoliikenteen tarkastusmaksun suuruudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2004 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain (469/1979) 5 :n nojalla: Joukkoliikenteen tarkastusmaksun suuruudeksi vahvistetaan 60 euroa. Maksu on voimassa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sisäisessä joukkoliikenteessä, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan toimialueen seudullisessa linja-autoliikenteessä sekä rautateiden joukkoliikenteessä. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sillä kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksun suuruudesta 14 päivänä marraskuuta 2002 annettu liikenne- ja viestintäministeriön päätös (967/2002). Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2004 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Osastopäällikkö, ylijohtaja Harri Cavén

12 2674 N:o 979 Sisäasiainministeriön asetus poliisin voimakeinojen käyttämisestä Annettu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/1995) 54 :n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 315/2001, nojalla seuraavasti: Soveltamisala Tässä asetuksessa määrätään tarkemmin poliisilain (493/1995) 27 :n 1 momentissa tarkoitetusta poliisimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön. Se, mitä jäljempänä on määrätty, koskee 1) poliisiasetuksen (1112/1995) 1 :ssä tarkoitettua poliisimiestä; 2) muuta poliisihallinnon palveluksessa olevaa, jolle on annettu voimankäyttöväline sekä 3) soveltuvin osin poliisilain 27 :n 3 momentissa tarkoitettua sivullista tämän käyttäessä voimakeinoja poliisin ohjauksessa. Tämän asetuksen lisäksi voimakeinojen käytössä on noudatettava, mitä siitä erikseen säädetään poliisilaissa, poliisiasetuksessa ja sisäasiainministeriön asetuksessa kulkuneuvon pysäyttämisestä (1087/2001). Hätävarjelusta ja pakkotilasta säädetään rikoslaissa. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan 1) voimakeinojen käytöllä voimankäyttövälineen tai fyysisen voiman käyttämistä siten, että sillä pyritään vaikuttamaan tehtävän kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen joko suoraan tai välillisesti; 2) voimankäyttövälineellä poliisiasetuksen 18 :n 2 momentissa tarkoitettuja välineitä; 3) ampuma-aseen käytöllä ampuma-aselain (1/1998) 2 :ssä tarkoitetun ampuma-aseen käytöstä varoittamista, sillä uhkaamista ja laukauksen ampumista. Ampuma-aseen esille ottaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen eivät ole ampuma-aseen käyttöä; 4) ampuma-aseella uhkaamisella ampumaaseen suuntaamista siten, että kohdehenkilöllä on yleisen elämänkokemuksen mukaan vaara joutua kaikkein ankarimpien voimakeinojen käytön kohteeksi, jollei hän noudata sitä käskyä, jota ampuma-aseella uhkaamisella tehostetaan; 5) voimankäyttövälineen kantamisella sen hallussapitoa; 6) voimankäyttökoulutuksella voimankäyttövälineiden toiminnan, vaikutusten, käytön, niihin liittyvän taktiikan sekä fyysisten voimakeinojen käytön koulutusta; 7) tasokokeella testiä, jossa osoitetaan, että testattavalla on poliisin ylijohdon määrittelemät tiedot ja taidot asianomaisen voimankäyttövälineen käyttöön. 3 Varautuminen voimakeinojen käyttöön ja siitä varoittaminen Jos virkatehtävää suoritettaessa on syytä epäillä kohdattavan poliisilain 27 :n 1 momentissa tarkoitettua vastarintaa, voimakeinojen käyttöön on varauduttava sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon ottaen poliisilain 2 :ssä säädetyt periaatteet. Virkatehtävän kohteena olevaa henkilöä on varoitettava mahdollisuudesta joutua voimakeinojen käytön kohteeksi, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Varoittaminen voidaan tehdä suullisesti tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla ymmärrettävällä tavalla.

13 N:o Voimakeinojen valinta ja käyttö Tässä asetuksessa tarkoitettuja voimakeinoja voidaan käyttää poliisilain 27 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Voimakeinojen valinnassa ja käytössä on otettava huomioon voimakeinojen käytön todennäköiset vaikutukset ja seuraukset niiden kohteena olevaan henkilöön ja erityisesti sivullisten turvallisuuteen. Vaikutusten ja seurausten arvioinnin on oltava jatkuvaa. Ankarin voimakeino on ampuma-aseen käyttö. Ampuma-asetta voidaan käyttää vain silloin, kun lievempää keinoa tilanteen hoitamiseksi ei ole käytettävissä ja kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen. Ampuma-asetta voidaan käyttää myös kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen taikka kiinteän omaisuuden aiheuttaman esteen poistamiseksi. Ampuma-asetta ei saa käyttää väkijoukon hajottamiseksi tai henkilön paikalta poistamiseksi, ellei ampuma-aseessa käytetä poliisiasetuksen 18 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisia kaasu- tms. patruunoita niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti. Ampuma-aseen käytöstä yleisen kokouksen hajottamiseksi päättää päällystöön kuuluva poliisimies. Virkatehtävän kohteena olevan henkilön liikkumavapautta voidaan rajoittaa käsiraudoilla tai muulla tarkoitukseen sopivalla tavalla. Kohdehenkilöä ei saa kuitenkaan kahlita liikkuvan ajoneuvon rakenteisiin. Liikkumavapauden rajoittaminen ei saa aiheuttaa vaaraa tai tarpeetonta kipua, eikä sitä saa jatkaa kauempaa kuin on tarpeellista. 5 Voimankäyttökoulutus, harjoittelu ja seuranta Poliisimiehen ja muun poliisihallinnon palveluksessa olevan on tunnettava hallinnassaan olevien voimankäyttövälineiden vaikutukset ja niiden käyttöön liittyvät säännökset sekä osattava käyttää niitä asianmukaisesti. Voimankäytön perus- ja kouluttajakoulutuksesta vastaa Poliisikoulu. Voimankäytön ylläpitokoulutuksesta ja harjoittelusta vastaa poliisiyksikkö. Harjoittelun ja koulutuksen käytännön toteuttamisesta vastaa poliisiyksikön päällikkö. Poliisiyksikön on järjestettävä edellä 1 momentissa tarkoitetuille henkilöille ylläpitävää koulutusta ja harjoittelua poliisiasetuksen 18 :n 2 momentissa tarkoitetuille eri ampuma-asetyypeille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä henkilöt ovat velvollisia osallistumaan poliisiyksikön järjestämään koulutukseen ja harjoitteluun, joka luetaan työajaksi. Poliisiasetuksen 18 :n 2 momentissa tarkoitettujen eri ampuma-asetyyppien käyttöön on suoritettava vuosittain tasokoe. Muiden voimakeinojen käyttöön tasokoe suoritetaan poliisin ylijohdon erillisen määräyksen mukaisesti. Poliisiyksikön on ylläpidettävä rekisteriä aseistuksesta, koulutuksesta ja harjoittelusta siten kuin poliisin ylijohto siitä erikseen määrää. Voimankäyttökoulutusta saa antaa vain poliisimies, joka voimankäyttökoulutuksesta annettujen määräysten mukaisesti on hyväksytty toimimaan voimankäyttökouluttajana. 6 Oikeus kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä Poliisimiehellä ja muulla poliisihallinnon palveluksessa olevalla henkilöllä on oikeus kantaa ja käyttää voimankäyttövälinettä vain, jos hän on saanut kyseisen voimankäyttövälineen käyttöön koulutuksen, osallistunut 5 :ssä mainittuun ylläpitävään koulutukseen ja harjoitteluun sekä suorittanut voimankäyttövälineen tasokokeen. Eläinten lopettamista varten ampumaaseen kantaminen ja käyttö on sallittua ilman ampuma-asetyypin käyttöoikeutta ja tasokoetta. Poliisimiehellä on tällöinkin oltava riittävä perehtyneisyys ampuma-aseen käyttöön ja eläinten lopettamiseen. 7 Voimankäyttövälineiden säilyttäminen Voimankäyttövälineet on säilytettävä po-

14 2676 N:o 979 liisin tiloissa. Perustellusta syystä niitä voidaan kuitenkin säilyttää muuallakin. Voimankäyttövälineet on säilytettävä siten, etteivät ne joudu asiattomien haltuun tai muuten aiheuta vaaraa. Ampuma-aseiden ja patruunoiden säilyttämisessä on lisäksi noudatettava, mitä ampuma-aselain 105 :ssä sekä 106 :n 1 ja 4 momentissa säädetään. Poliisiyksikön on järjestettävä voimankäyttövälineiden käsittelyä ja säilyttämistä varten riittävästi tarkoitukseen soveltuvia ja turvallisia tiloja. 8 Voimakeinojen käytön valvonta Poliisin ylijohto seuraa poliisin voimakeinojen käyttöä ja ohjaa sekä kehittää niiden koulutusta. Voimankäyttövälineiden käytöstä on laadittava viipymättä selvitys esimiehelle poliisin ylijohdon erikseen antaman määräyksen mukaisesti. Selvitys on laadittava myös tarkoituksettomasta ampuma-aseen laukeamisesta. Lisäksi selvitys on laadittava myös muusta voimakeinojen käytöstä, jos siitä on aiheutunut vahinkoa omaisuudelle tai vähäistä vakavampia ruumiinvammoja. Poliisiyksikön on toimitettava tässä pykälässä tarkoitetut selvitykset viipymättä Poliisikoululle, jonka on tehtävä voimankäyttöselvityksistä yhteenveto poliisin ylijohdolle vähintään kerran vuodessa. Tässä pykälässä tarkoitetut selvitykset ovat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla. Poliisin ylijohto tai sen määräämä antaa yhteenvedoista tietoja julkisuuteen. 9 Tarkemmat ohjeet Poliisin ylijohto antaa tarvittaessa tarkempia tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia poliisihallinnon sisäisiä määräyksiä ja ohjeita. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä marraskuuta Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Poliisiylitarkastaja Eero Laine

15 2677 N:o 980 Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä marraskuuta 2001 kulkuneuvon pysäyttämisestä annetun sisäasiainministeriön asetuksen (1087/2001) 21 sekä lisätään 1 :ään uusi 2 momentti, seuraavasti: Perusteet Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin poliisilain (493/1995) 27 1 momentissa tarkoitetusta poliisimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön koskien kulkuneuvon pysäyttämistä. 21 Ampuma-aseen käyttäminen kulkuneuvon pysäyttämisessä Kulkuneuvon pysäyttämiseen voidaan käyttää voimakeinona ampuma-asetta, jos kyseessä on välittömästi uhkaavan rikoksen taikka muun vaarallisen teon tai tapahtuman estäminen. Edellä mainitussa tilanteessa poliisimies voi ampuma-asetta käyttäen myös keskeyttää välitöntä vakavaa vaaraa jonkun hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan. Ampuma-aseen käyttöä harkittaessa on otettava huomioon ampuma-aseen käytön kohteena olevan henkilön välittömästi tilannetta edeltänyt toiminta, aseistautuminen, häiriintyneisyys sekä muut näihin rinnastettavat syyt. Jos kulkuneuvossa on useampi kuin yksi henkilö, edellä mainitut edellytykset on otettava huomioon kaikkien kulkuneuvossa olevien henkilöiden osalta. Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä marraskuuta Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Poliisiylitarkastaja Eero Laine

16 2678 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 981 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2004 emolehmäpalkkion ennakoiden, sonni- ja härkäpalkkion ennakoiden, teurastuspalkkion ja lisätuen ennakoiden sekä uuhipalkkion, sen LFA-lisän ja lisätuen maksatuksesta Annettu Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: Asetuksen nimike MMM:n määräyskokoelman n:o antopäivä voimaantulopäivä MMMa vuoden 2004 emolehmäpalkkion ennakoiden, sonni- ja härkäpalkkion ennakoiden, teurastuspalkkion ja lisätuen ennakoiden sekä uuhipalkkion, sen LFA-lisän ja lisätuen maksatuksesta... 72/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin (09) Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Velimatti Mukkila JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN