LEMIN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEMIN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009"

Transkriptio

1 LEMIN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! projekti

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 Tyytyväisyyskuilujen hakeminen 3 2. TAUSTATIEDOT 4 3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUSTOIMINTA 5 Harrastukset 6 4. NUORISOTYÖN PALVELUT 8 Nuorisotalo 8 Nuorisotyö yleensä 9 5. PERUSKOULU 12 Ohjaus ja oppiminen sekä koulu sosiaalisena yhteisönä 12 Muut tärkeät asiat peruskoulussa JATKOKOULUTUS OSALLISUUS JA NUORTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO: NUORTEN ARVIOT OMASTA PAIKKAKUNNASTA 18 LIITE LIITE

3 1. JOHDANTO Lemin lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi on osa Nupit Kaakkoon! hankkeen tietopohjan rakentamista. Hankkeen tavoitteena on kunta- ja maakunta rajat ylittävä nuorisotyön kehittäminen ja yhteistyö. Tähän työhön tarvitaan päivitettyä tietoa lasten ja nuorten palvelujärjestelmien tilasta. Verkostoarvioinnin on suunnitellut sekä toteuttanut Dialoog- tutkimuspalvelut ja tämä raportti on tuosta aineistosta muokattu tiivistetty versio. Lemin nuorisokyselyn lopullisesta raportista vastaa Nupit Kaakkoon! hankkeen projektisihteeri Tanja Hakoluoto. Alkuperäinen raportti tarkempine yksityiskohtaisine tietoineen löytyy Lemin nuorisotoimesta sekä projektisihteeriltä. Nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän arviointi jakaantuu kahteen osaan: vuotiaille nuorille suunnattuun nuorisokyselyyn sekä kuntien lasten ja nuorten parissa työskentelevälle henkilöstölle ja päättäjille suunnattuun henkilöstökyselyyn. Tässä raportissa esitetään nuorisokyselyn tulokset Lemin osalta. Verkostoarviointiin osallistui marraskuussa 2008 kaikkiaan 12 kuntaa ja kaupunkia ja helmikuussa kuntaa. Nuorisokyselyn osalta vastauksia saatiin Lemin ohella Iisalmesta, Imatralta, Keuruulta, Kirkkonummelta, Lappeenrannasta, Lapinlahdelta, Lemiltä, Leppävirralta, Luumäeltä, Pieksämäeltä, Sipoosta, Sotkamosta, Ruokolahdelta ja Varkaudesta. Nuorisokyselyn teemat tulevat henkilöstökyselyn tapaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta (myöhemmin LaNuKe-ohjelma). Kysymykset suunniteltiin koskemaan palveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä elinoloihin ja palveluihin sekä palveluiden tärkeyden (tarpeen) arviointia. Kyselyn kautta pyrittiin pääsemään käsiksi siihen, mitkä asiat ovat tärkeitä nyt ja jatkossa nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Lisäksi selvitettiin nuorten käsityksiä YK:n lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta omalla kohdallaan. Kyselyn organisointi tapahtui paikallisten kuntien yhteyshenkilöiden ja peruskoulujen yhteyshenkilöiden toimesta. Peruskoulun 9-luokkalaiset vastasivat pääosin koulussa ja vuotiaiden nuorten kanssa kunnat saivat toimia parhaaksi katsomallaan tavalla (linkki nettisivulle salasanalla suojattuna, kyselyn välitys esimerkiksi nuorisotaloilla jne.). Lemillä kyselyyn osallistui 26 nuorta. Kaikki vastaajat opiskelivat peruskoulun 9 luokalla. Lemin kyselyn tuloksia voi verrata syksyn 2008 tuloksiin, keväällä 2009 kyselyä lyhennettiin, mutta muilta osin kysymykset pysyivät samoina. Koska kyseessä oli kuitenkin uusi kysely, Lemin tuloksia ei ole mahdollista esittää samoissa taulukoissa ja kuvissa syksyn aineiston kanssa. Vertailua on tämän vuoksi tehty sanallisesti. Lisäksi tuloksia on mahdollista lukea rinnan syksyn valtakunnallisen raportin kanssa. Sukupuolen ja iän mukaisia erotteluja on lisäksi liitteessä 1 ja nuorten mielipiteitä liitteessä 2. Tyytyväisyyskuilujen hakeminen Kyselylomakkeessa käytettiin paljon kaksivaiheista kysymyspatteria, jossa nuoria pyydettiin ensin ilmoittamaan kysytyn asian tärkeys ja sitten tyytyväisyys kysyttyyn asiaan. Tämä valinta tehtiin, koska pelkän tyytyväisyyden kysyminen ei kerro mitään siitä, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Lisäksi tyytyväisyyden arviointi on usein vaikeaa yhdentekevissä asioissa. Kyselyn tulokset osoittavatkin, että tyytyväisyys on sidoksissa tärkeyteen. Jos kysytty asia ei ole tärkeä, myös tyytyväisyydestä annetaan suhteellisen alhainen arvosana. Toisaalta johtopäätöksenä on se, että pelkän tyytyväisyyden ohella on tärkeää kartoittaa nuorten tärkeinä pitämiä asioita. Tärkeyden ja vähemmän tärkeiden asioiden esiin nostamisella on oma itseisarvonsa, eli kysymys ei ole pelkästään apukeinosta, jolla nostetaan esiin tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden kohtia. 3

4 2. TAUSTATIEDOT Taulukossa 1 esitetään vastaajien ikä ja sukupuolijakauma. Kaikki Lemin 26 vastaajaa olivat siis peruskoulun 9-luokkalaisia. Taulukko 1. Vastanneet sukupuolen ja iän mukaan Sukupuoli? Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Tyttö 14 53,85% 2. Poika 12 46,15% Yhteensä % Ikäsi? Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% ,77% ,23% ,00% ,00% ,00% Yhteensä % Kuva 1. Arvosanojen keskiarvot sukupuolen mukaan eroteltuna Opintomenestyksen tarkastelussa käytetään viimeisimmän todistuksen matematiikan, äidinkielen ja liikunnan numeroa. Kaikkien kuntien 9-luokkalaisten keskiarvo matematiikan numeron osalta oli 7,76 (tytöillä 7,86 ja pojilla 7,64), äidinkielen keskiarvo oli 7,82 (tytöillä 8,23 ja pojilla 7,82), liikunnan keskiarvo oli 8,26 (tytöillä 8,35 ja pojilla 8,14). 4

5 3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUSTOIMINTA Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin nuorten käsityksiä kotipaikkakuntansa vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Sininen pylväs kuvaa asian tärkeyttä ja punainen pylväs tyytyväisyyttä. Tärkeyden ja tyytyväisyyden katsomisen ohella on olennaista vertailla pylväiden pituuksia; jos punainen pylväs on selvästi pienempi kuin sininen, niin kyse on ns. tyytyväisyyskuilusta. Kuva 2. Nuorten arviot vapaa-ajasta Lemillä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Tässä vertailussa kaikki asiat koetaan lähes yhtä tärkeiksi. Suurin tyytyväisyyskuilu näkyy liikkumisen helppoudessa ja palvelujen edullisuudessa ja tyytyväisimpiä ollaan turvalliseen asuin- ja liikkumisympäristöön. Valtakunnallista tuntumaa saadaan vertailemalla lemiläisten vastauksia koko aineistoon. Lemin nuorten arvioissa ei ole suuria eroja muuhun aineistoon nähden. Asioiden tärkeys on hieman keskimäärää vähäisempi ja myös tyytyväisyys on vähäisempää. Ainoastaan turvalliseen ympäristöön ovat lemiläiset muita tyytyväisempiä ja liikkumiseen keskimäärää tyytymättömämpiä.. Toisessa vapaa-aikaan liittyvässä kysymyspatterissa käsiteltiin LaNuKe-ohjelman teemoja ja nuorisotyön tavoitteisiin liittyviä asioita. LaNuKe-ohjelmasta mukana oli nuorten sosiaalista myötätuntoa kartoittava asennekysymys ( voin auttaa ja tukea muita nuoria ), nuorisotyön tavoitteista tähän osioon laitettiin tiedotukseen, ohjaukseen ja sosiaaliseen innostamiseen liittyviä teemoja. Kuvassa 3 esitetään tulokset tästä osiosta. 5

6 Kuva 3. Nuorten arviot vapaa-ajasta Lemillä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Lemin nuorille tiedonsaanti tärkeistä asioista sekä rohkaisu ja kannustaminen ovat kaikkein tärkeimmät asiat. Vähiten tärkeää on muiden nuorten auttaminen ja tukeminen. Suurin tyytyväisyyskuilu syntyy tiedonsaantiin. Kovin merkittäviä eroja suhteessa muihin paikkakuntiin ei ole. Koko aineistossa asiat arvotetaan yhtä tärkeiksi, mutta niihin ollaan hieman tyytyväisempiä kuin Lemillä. Muusta aineistosta poiketen Lemillä syntyy tyytyväisyyskuilu myös toisten nuorten auttamisen ja tukemisen kohdalla. Harrastukset Lemin 9-luokkalaisista harrastus on 64 prosentilla (valtakunnallisesti 69 %). Harrastusten osalta haluttiin selvittää myös tyytyväisyyttä harrastusmahdollisuuksiin. Koska harrastusten kiinnostavuus oletettavasti vaihtelee hyvin paljon, niin tyytyväisyyden arviointi haluttiin kohdistaa vain niille, joille kyseiset harrastukset ovat tärkeitä. Eli ensin pyydettiin valitsemaan itselle tärkeät harrastusmahdollisuudet. Kuva 4. Tärkeiksi valitut harrastukset (prosenttiosuudet) 6

7 Seuraavaksi kysyttiin sitten tyytyväisyyttä valittuihin harrastusmahdollisuuksiin (kuva 5). Puuttuvat tiedot tarkoittavat, ettei näihin kohtiin tullut vastauksia. Liikunta- ja urheiluharrastukset ovat selvästi tärkeimpiä harrastuksista, seuraavana tulee kirjasto ja muut melko tasavahvoina näiden perässä. Liikunta- ja urheiluharrastukset ovat erityisesti pojille tärkeitä. Tytöille kirjaston ja liikunnan ohella tärkeitä ovat myös taiteen eri lajit. Tyytyväisimpiä nuoret ovat kirjastopalveluihin. Tytöt arvostavat myös musiikkiharrastusmahdollisuuksia ja pojat puolestaan liikuntaharrastusmahdollisuuksia. Lemiläiset ovat paikoin melko selvästikin keskimääräistä tyytymättömämpiä harrastusmahdollisuuksiinsa. Kuva 5. Arviot harrastusmahdollisuuksista sukupuolen mukaan eroteltuna (keskiarvot, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Vapaa-ajasta kysyttiin myös avokysymyksellä. Samassa kysymyksessä pyydettiin mielipidettä myös nuorisotyön kehittämisestä. Alla on kaikki nuorten vastaukset, joissa esitettiin toiveita tai ehdotuksia. YHTEENVETO OMIN SANOIN. Millä tavalla kotipaikkakuntasi nuorisotyötä ja/tai yleensä vapaa-aikaa tulisi kehittää? 7

8 Mikä lisäisi Sinun viihtyvyyttä? Täytyy olla erilaisia kerhoja, tapahtumia, jotta voisi kehittää itseä ja ilmaista itseä. Kaikki journalismiin, mediaan yleensäkin, kulttuuriin, musiikkiin elokuviin ja tällaisiin liityvät tapahtumat. Plus joku hyvä paikka, jossa voi tavata nuorisoa. enemmin urheilu mahdollisuuksia Aina sanotaan että rahaa ei riitä minkään rakentamiseen täällä Lemillä, enkä tarvitse täällä mitään, mielummin käyn Lappeenrannassa. Aion asua enään 3 vuotta täällä, niin pääsen täältä sitten pois. Ei tänne minusta tarvitse mitään, mutta ajatellen nuorempia, tänne voisi hankkia eri harrastusmahdollisuuksia, kerhoja jne. erilaisia harrastusmahdollisuuksia enemmän, enemmän lajeja yms. Treenikämppä olisi kiva bändeille. 4. NUORISOTYÖN PALVELUT Nuorisotalo Kyselylomakkeessa selvitettiin myös nuorten käyttämiä nuorisotyön palveluja ja niiden tunnettuutta. Tuloksia tarkasteltiin (myös syksyllä 2008) vain peruskoulun 9-luokkalaisten osalta, koska monella paikkakunnalla muut kuin 9-luokkalaiset rekrytoitiin kyselyyn nuorisotoimen kautta; on jokseenkin epäluotettavaa tehdä yleistyksiä nuorisotyön tunnettuudesta näiden ryhmien kohdalla. Nuorille esiteltiin lomakkeessa nuorisotyön toimintaa ja pyydettiin kertomaan palveluiden käytöstä. Kuva 6. Nuorisotalon tuttuus sukupuolen mukaan (prosenttiosuudet) Lemillä vastaajista 35 prosenttia on käynyt nuorisotalolla viimeisen kuukauden aikana. Muihin kuntiin verrattuna lemiläiset käyvät nuorisotalolla hieman muita aktiivisemmin, keskimääräisesti luku on vajaa kolmasosa. Valtakunnallisesti katsoen peruskoulun 9-luokkalaiset pojat ovat tyttöjä aktiivisempia nuorisotalolla kävijöitä; pojista 38 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia mainitsee käyneensä kuukauden sisällä. Sama ilmiö on havaittavissa myös Lemillä, mutta jakautuneena vielä voimakkaammin sukupuolten kesken. Nuorisotalolla käyviltä nuorilta (viimeisen 6 kk aikana käyneet) kysyttiin myös sitä, mitkä asiat ovat tärkeitä nuorisotalolla ja mihin ollaan tyytyväisiä tai tyytymättömiä (kuva 7). Kuva 7. Arviot nuorisotaloista Lemillä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 8

9 Tärkeintä Lemin nuorille on muiden nuorten tapaaminen, mielekäs tekeminen ja modernit ja siistit tilat, tyytyväiskuilut liittyvät muiden nuorten tapaamiseen ja tekemisen puutteeseen. Tyytyväisimpiä ollaan nuorisotalon ilmapiiriin sekä muiden nuorten tapaamiseen. Nuorisotyöntekijän kanssa jutteluun ollaan myös tyytyväisiä, vaikkei sitä pidetä erityisen tärkeänä. Lemillä ollaan muiden kuntien keskimäärästä poiketen nuorisotalon hyvään ja turvalliseen ilmapiiriin hyvinkin tyytyväisiä. Koko aineistossa myös tässä asiassa syntyi pieni tyytyväisyyskuilu, kun taas Lemillä ei. Nuorisotyö yleensä Nuorisotalon ohella kysyttiin tärkeyttä ja tyytyväisyyttä muihin nuorisotyön palveluihin liittyen. Tämä kysymys kohdistettiin niille, jotka olivat käyneet nuorisotalolla ja/tai käyttäneet muita nuorisotyön palveluja viimeisen 6 kuukauden aikana. Kuvissa 8 ja 9 esitetään tulokset näistä kysymyksistä. Kuva 8. Arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen) 9

10 Lemiläisille nuorille tärkeimpiä nuorisotyön palveluista ovat liikunta- ja muut toimintatapahtumat sekä discot ja musiikkitapahtumat. Useissa nuorisotyön palveluissa nuorten arviot tyytyväisyyden ja tärkeyden suhteen kohtaavat. Tyytyväisyyskuilut syntyvät nuorisokahvilan, liikunta- ja toimintatapahtumien sekä discojen ja musiikkitapahtumien kohdalla. Vertailuaineistossa tärkeimmiksi palveluiksi arvioidaan liikunta- ja muut toimintatapahtumat, discot ja musiikkitapahtumat sekä nuorisokahvila. Verkkonuorisotyö ja nuorisotyön katupartiointi ovat nuorten arvioissa vähiten tärkeitä. Suurimmat tyytyväisyyskuilut liittyvät nuorisokahvilatoimintaan. Kuva 9. Nuorten arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 10

11 Kuva 10. Nuorisotyön palveluiden tuttuus (prosenttiosuudet) Käytän nykyään/usein Käyttänyt 6 kk sisällä 6-12 kk sitten Yli vuosi sitten En koskaan (olen kuullut) En ole edes kuullut retket ja matkat 3,90,0 11,5 50,0 30,8 3,9 leiritoiminta 0,0 7,7 7,7 30,8 50,0 3,9 katupartiointi 0,03,9 0,0 46,2 50,0 discot ja tapahtumat 0,03,9 0,0 42,3 50,0 3,9 verkkonuorisotyö 0,0 7,7 3,9 50,0 38,5 nuorisokahvila 3,9 7,7 3,9 7,7 50,0 26,9 11

12 5. PERUSKOULU Ohjaus ja oppiminen sekä koulu sosiaalisena yhteisönä Kyselylomakkeen eräänä keskeisenä teemana oli peruskoulun 9-luokkalaisten tekemä oman koulunsa arviointi. Ensimmäisessä kysymyspatterissa arvioitiin koulua oppimisen ja ohjauksen saannin näkökulmasta (kuva 11). Seuraavassa kysymyspatterissa selvitettiin koulun tilaa sosiaalisena yhteisönä. Kysymysosioon laitettiin yhteisöllisyyteen, tasa-arvoon ja turvallisuuteen liittyviä asioita (kuva 12). Kuva 11. Nuorten arviot peruskoulusta ohjauksen näkökulmasta (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Valtakunnallisesti tärkeimmäksi arvioidaan ohjauksen saaminen ammatinvalintaan liittyvissä asioissa, tähän asiaan liittyy myös suurin tyytyväiskuilu. Myös uusien asioiden oppiminen on suhteellisen tärkeää. Vähiten tärkeäksi arvioidaan ohjauksen saaminen vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Lemillä tärkeimmiksi arvioidaan uusien asioiden oppiminen ja sitten ohjauksen saaminen ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Lemin tulokset ovat muiden kuntien keskimääräisten tuloksien kaltaiset. Kuva 12. Nuorten arviot peruskoulusta sosiaalisena yhteisönä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 12

13 Porukkaan kuuluminen, tasa-arvoinen kohtelu ja turvallisuus, ovat tässä vertailussa lemiläisille kaikkein tärkeimpiä asioita. Tasa-arvoisen kohtelun sekä kiusaamisen kohdalla on merkittävät tyytyväisyyskuilut. Tulosten perusteella Lemillä tilanne on samansuuntainen kuin kyselypaikkakunnilla keskimäärin, mutta porukkaan kuulumiseen sekä koulun turvallisuuteen ollaan keskimäärää tyytyväisempiä. Muut tärkeät asiat peruskoulussa Seuraavaksi lomakkeessa pyydettiin arvioimaan eräiden LaNuKe-ohjelmassa esiintyneiden tavoitteiden tärkeyttä. Oppilaat saivat valita itselleen vähintään melko tärkeät asiat. Kuvassa 13 on vastausten jakaumat. Selvästi tärkeimpinä asioina nuoret pitävät koulun yhteydessä olevia harrastusmahdollisuuksia ja luovuuden tukemista. Tytöt pitävät poikia tärkeämpinä lähes kaikkia asioita, mutta pojat arvostavat tietoa/taitoa median käytössä. Vertailuaineistossa tyttöjen ja poikien erot ovat muutoin samansuuntaiset kuin Lemillä, mutta että medianhallinnan ja harrastusmahdollisuuksien kohdalla sukupuolten väliset erot vertailuaineistosta katoavat. Kuva 13. Tärkeät asiat koulussa (prosenttiosuudet) Kuvassa 14 esitetään oppilaiden tyytyväisyys kouluun näiden valittujen asioiden kohdalla. Tässä tyytyväisyys kysyttiin siis vain niiltä, jotka olivat valinneet asiat tärkeiksi. Tyytyväisimpiä Lemin nuoret ovat harrastusmahdollisuuksiin sekä tietoon median järkevästä käytöstä. Erityisesti pojat ovat tyytyväisiä harrastusmahdollisuuksiin koulun yhteydessä sekä tieto/taitoon rahankäytön suhteen. Tytöt puolestaan ilmaisevat tyytyväisyytensä luovuuden tukemisesta. Vertailuaineiston oppilaat ovat tyytyväisimpiä medianhallinnan valmiuksien saamiseen ja siihen, miten koulu tukee luovuutta. Tyttöjen tyytymättömyys korostuu harrastusmahdollisuuksien ja järkevästä rahankäytöstä saadun opin yhteydessä. 13

14 Kuva 14. Nuorten tyytyväisyys peruskouluun (keskiarvot, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 6. JATKOKOULUTUS Lomakkeessa kartoitettiin myös peruskoulun 9-luokkalaisten jatkokoulutusaikeita, koulutusvalintojen perusteita ja tyytyväisyyttä saatuihin ohjauspalveluihin. Kuvissa 15 ja 16 esitetään yhteishakuaikeet ja valinnan helppous. Kuva 15. Yhteishakuaikeet sukupuolen mukaan eroteltuna (prosenttiosuudet) Kaikkien kuntien vertailussa pojat olivat kyselyhetkellä varmimmin suuntaamassa ammatilliseen koulutukseen kun taas tytöt aikovat hakeutua lukioon. Lemillä varsinkin tytöt erottuvat suhteellisen lukiomyönteisinä. Huomion arvoista on, että 9 prosenttia lemiläisistä pojista (vertailuaineiston pojat 1,2 %) ei aio hakea mihinkään koulutukseen. Helpoksi valinnan kokevien osuus on Lemillä huomattavasti pienempi kuin keskimäärin, sillä muiden kuntien nuorista erittäin helpoksi valinnan koki 23 prosenttia ja melko helpoksi peräti 64 14

15 prosenttia. Kuva 16. Valinnan helppous sukupuolen mukaan eroteltuna (prosenttiosuudet) Ammatinvalinnan ohjaukseen liittyen kysyttiin myös erilaisen tiedon ja ohjauksen tärkeyttä sekä tyytyväisyyttä jo saatuun ohjaukseen. Kuvassa 17 nähdään tyytyväisyyskuilut tietoon ja ohjaukseen liittyen. Lemiläiset nuoret kokevat kaikki kysytyt asiat keskimääräistä vähemmän tärkeiksi, mutta ovat niihin keskimääräistä tyytyväisempiä. Merkittävän suuria tyytyväisyyskuiluja ei näin ollen Lemillä synny ja tietoon jatko-opintovaihtoehdoista ollaan erittäin tyytyväisiä. Vertailuaineistossa tyytyväisyyskuilut ovat nähtävissä kaikissa asioissa. Kuva 17. Ohjaus- ja tietotarpeet (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 15

16 7. OSALLISUUS JA NUORTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Eräänä kyselyn teemana oli nuorten osallisuuteen liittyvien asioiden kartoittaminen. Taustatietoina kysyttiin järjestötoiminnasta ja nuorten vaikuttajaryhmistä. Lemin vastaajista vain 4 prosenttia (vertailuaineisto 57 %) sanoi paikkakunnalla olevan nuorten vaikuttajaryhmän, eikä kukaan kuulunut siihen itse (vrt. 2 %). 27 prosenttia (vrt. 6 %) ilmoitti, ettei vaikuttajaryhmää ole ja epätietoisten osuus oli 69 prosenttia (vrt. 38 %). Järjestöön, yhdistykseen tai seuraan kuului 50 prosenttia (vrt. 41 %) Lemin nuorista. Osallisuuteen liittyviä asioita kartoitettiin myös tyytyväisyys-tärkeys asetelmalla. Kysymyspatteriin laitettiin nuorten kuulemiseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä asioita (kuva 18). Kuva 18. Osallisuuden arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Osallisuusteemoista tärkein on mahdollisuus vaikuttaa mielipiteillään. Tähän liittyy myös suurin tyytyväisyyskuilu. Merkittävä tyytyväisyyskuilu syntyy myös kuulluksi tulemiseen. Tyytyväisimpiä oltiin sekä vaaleissa äänestämisen mahdollisuuteen että omalla toiminnalla vaikuttamiseen. Tulokset osoittavat, että Lemillä äänestämistä lukuunottamatta asiat koetaan hieman tärkeämmiksi kuin muualla, mutta toteutumiseen ollaan hivenen tyytymättömämpiä. 16

17 8. OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN Kyselyn lopussa tehtiin summaavaa yhteenvetoa YK:n lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen arvioinnilla. Nuoret saivat arvioida oikeuksien toteutumista omalta osaltaan, kouluarvosanoin Kuvassa 19 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 19. Oikeuksien toteutuminen sukupuolen mukaan eroteltuna (keskiarvot, 4-10). Oikeuksien toteutuminen on kuvassa esitetty siten, että ylhäällä on heikoiten toteutuva asia (oikeus ilmaista mielipiteensä) ja alhaalla parhaiten toteutuva (oikeus olla yhdessä vanhempien kanssa). Parhaimmat arvosanat saivat oikeuksien toteutumisessa vanhempien kanssa yhdessäolo sekä opetus ja koulutus. Tytöt arvostivat edellä mainittujen lisäksi erityisesti turvallista ympäristöä, kun taas pojilla parhaat arvosanat saivat terveys ja mielekäs vapaa-aika. Tyytymättömimpiä ollaan oikeuteen ilmaista mielipiteensä sekä yhdenvertaiseen ja tasaarvoiseen kohteluun, viimeisenä mainittuun erityisesti pojat ovat tyytymättömiä. Tytöt antoivat huonoimman arvosanan sekä mielipiteen ilmaisulle että mielekkäälle vapaa-ajalle. Koko aineistossa keskiarvojen perusteella oikeudet toteutuvat hyvin, heikoimmaksi arvioidutkin asiat saavat arvosanan 8,5. Lisäksi asioiden väliset erot ovat erittäin pieniä. Lemillä nuoret olivat arvioissaan lähellä keskitasoa. Sekä Lemillä että muissa kunnissa tytöt arvioivat oikeuksien toteutuvan paremmin kuin pojat. 17

18 9. YHTEENVETO: NUORTEN ARVIOT OMASTA PAIKKAKUNNASTA Kyselyssä selvitettiin nuorten käsityksiä kotipaikkakunnastaan vapaa-ajan, nuorisotyön ja peruskoulun osalta. Nuorisotyön ja peruskoulun kohdalla asioita tarkasteltiin eri osa-alueiden mukaan eroteltuna. Kuvassa 20 summataan vielä nuorisotalon ja nuorisotyön tärkeys ja tyytyväisyys (tämä kysyttiin vain niiltä, jotka olivat käyttäneet näitä palveluja viimeisen 6 kuukauden aikana). Kuva 20. Nuorisotalon ja nuorisotyön arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=erittäin tärkeä, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Nuorisotyön osalta tärkeys ja tyytyväisyys kohtaavat ja nuorisotyönkin kohdalla kohtaavat melkein: tytöt ovat nuorisotalon toimintaan hieman tyytymättömiä. On myös huomattava, että nuorisotyön tärkeydessä ei sukupuolten välillä eroja ole. Nämä tulokset eivät olennaisesti eroa keskimääräisistä tuloksista, tosin vertailuaineistossa myös nuorisotaloon oltiin tyytyväisempiä. Peruskoulun osalta kysyttiin myös kokonaisarviota, jossa pyydettiin kertomaan peruskoulussa pärjäämisen tärkeys ja toisaalta tyytyväisyys omaan kouluun. Kuvassa 21 on yhteenveto tästä kysymyksestä sukupuolen mukaan eroteltuna. Kuva 21. Peruskoulun arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=erittäin tärkeä, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 18

19 Lemillä peruskoulu(tus) arvioidaan hivenen vähemmän tärkeäksi kuin muualla ja siihen ollaan hieman muita tyytymättömämpiä. Pojat pitävät koulua tyttöjä tärkeämpänä ja ovat siihen myös tyytyväisempiä. Lemin tytöt ovat muita tyttöjä kriittisempiä sekä tärkeyden että tyytyväisyyden suhteen, mutta Lemin pojat ovat hieman muita tyytyväisempiä. Kuvassa 22 summataan vielä nuorten tyytyväisyys omiin ihmissuhteisiin ja elämään kokonaisuudessaan. Kuva 22. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin ja elämään kokonaisuudessaan (keskiarvot, kouluarvosanat 4-10). Kyselyyn vastanneiden Lemin nuorten tyytyväisyys elämään kotipaikkakunnalla (keskiarvo kouluarvosanoilla 4 10) on samansuuntainen kuin muissakin kunnissa. Tytöt ovat poikia tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa ja pojat puolestaan tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä kotipaikkakunnalla. Lemiläisten antamien arvosanojen keskiarvot ovat kuitenkin hieman keskimääräistä alhaisemmat. Koko aineistossa nuorten (peruskoulun 9-luokkalaisten ) tyytyväisyys ihmissuhteisiinsa oli 8,21. Tytöt olivat hieman tyytyväisempiä (8,35) ihmissuhteisiinsa kuin pojat (8,06) Nuorten yleinen ja kokonaisvaltainen tyytyväisyys elämäänsä kotipaikkakunnalla antaa samansuuntaista viestiä kuin kysely laajemminkin. Keskimäärin ottaen menee suhteellisen hyvin, tyytyväisyys elämään saa kouluarvosanan 7,95. Kokonaisarviossaan pojat ovat hieman tyytyväisempiä (8,07) kuin tytöt (7,84). 19

20 Kyselyn lopussa selvitettiin nuorten halua asua nykyisellä kotipaikkakunnallaan viiden vuoden päästä. Lisäksi kysyttiin arviota paikkakunnalle jäämisen todennäköisyydestä. Kuvat 23 ja 24. Kuva 23. Halu asua samalla paikkakunnalla viiden vuoden päästä (prosenttiosuudet) Tällä hetkellä kielteisesti suhtautuvien lemiläisten nuorten osuus on myönteisesti suhtautuvien osuutta huomattavasti suurempi (72 % vs. 16%). Vertailuaineistossa osuudet ovat suunnilleen samat (40 %). Tytöissä on vähemmän myönteisesti suhtautuvia (Lemi 14 %; muut kunnat 28 %) kuin pojissa (Lemi 18 %; muut kunnat 52 %), tämä johtunee tyttöjen suuremmasta koulutushalukkuudesta. Asumisen todennäköisyyttä kysyttiin myös. Vain kuudesosa lemiläisistä nuorista (Lemi 16 %; muut kunnat 31 %) piti todennäköisenä asumista nykyisellä paikkakunnalla viiden vuoden päästä. Tyttöjen suuremmat lähtöaikeet näkyvät tässäkin; kukaan tytöistä ei pitänyt todennäköisenä kotipaikkakunnalle jäämistä (muut kunnat 20 %), mutta pojista 36 prosenttia (muut kunnat 42 %) arveli jäävänsä kotipaikkakunnalle. Kuva 24. Todennäköisyys asumiseen (prosenttiosuudet) 20

21 LIITE 1. Vapaa-aika, nuorisotyön palvelut ja osallisuus Tärkeyden ja tyytyväisyyden keskiarvot (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). PERUSKOULUtyttö PERUSKOULUpoika KAIKKI N=14 N=12 N=26 VAPAA-AIKA(1) 3,26 3,35 3,30 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), liikkumisen helppous (esim. joukkoliikenne) TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), palvelut ja tilat ovat lähellä TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), palvelut ovat halpoja/ilmaisia TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), paikka, jossa tavata kavereita TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), turvallinen asuin- ja liikkumisympäristö TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), liikkumisen helppous (esim. joukkoliikenne) TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), palvelut ja tilat ovat lähellä TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), palvelut ovat halpoja/ilmaisia TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), paikka, jossa tavata kavereita TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), turvallinen asuin- ja liikkumisympäristö 4,00 2,80 3,50 3,71 3,55 3,64 3,79 3,17 3,50 3,50 3,92 3,69 3,71 3,64 3,68 1,93 2,38 2,09 2,79 3,25 2,95 2,71 2,89 2,78 2,77 3,44 3,05 3,64 4,22 3,87 VAPAA-AIKA(2) 3,27 3,00 3,17 TÄRKEYS, saan tietoa minua kiinnostavista asioista 4,00 3,22 3,70 TÄRKEYS, saan ohjausta ja neuvoja 3,57 2,91 3,28 TÄRKEYS, minua rohkaistaan ja kannustetaan 3,64 3,38 3,55 TÄRKEYS, voin tukea ja auttaa muita nuoria 3,50 2,44 3,09 TYYTYVÄISYYS, saan tietoa minua kiinnostavista asioista 3,00 3,13 3,05 TYYTYVÄISYYS, saan ohjausta ja neuvoja 2,92 3,00 2,95 TYYTYVÄISYYS, minua rohkaistaan ja kannustetaan 2,86 3,43 3,05 TYYTYVÄISYYS, voin tukea ja auttaa muita nuoria 2,64 2,57 2,62 21

22 NUORISOTALO 3,42 3,56 3,51 TÄRKEYS, mielekäs tekeminen 4,00 3,56 3,69 TÄRKEYS, modernit/siistit tilat ja välineet 4,25 3,33 3,62 TÄRKEYS, muiden nuorten tapaaminen 4,33 4,00 4,08 TÄRKEYS, juttelu nuorisotyöntekijän kanssa 3,25 2,56 2,77 TÄRKEYS, hyvä ja turvallinen ilmapiiri 3,25 3,75 3,58 TYYTYVÄISYYS, mielekäs tekeminen 2,75 3,83 3,40 TYYTYVÄISYYS, modernit/siistit tilat ja välineet 3,00 3,67 3,40 TYYTYVÄISYYS, muiden nuorten tapaaminen 3,33 4,00 3,78 TYYTYVÄISYYS, juttelu nuorisotyöntekijän kanssa 2,75 3,00 2,89 TYYTYVÄISYYS, hyvä ja turvallinen ilmapiiri 3,50 4,17 3,90 NUORISOTYÖ(1) 2,74 2,73 2,73 TÄRKEYS, verkkonuorisotyö (tietoa, ohjausta netissä) 2,60 2,43 2,50 TÄRKEYS, nuorisoyhdistys/järjestötoiminta 3,00 2,86 2,92 TÄRKEYS, nuorten vaikuttajaryhmät 2,60 2,50 2,54 TÄRKEYS, nuorisotyön leiritoiminta 2,80 2,50 2,62 TÄRKEYS, nuorisotyön retket ja matkat 2,60 3,13 2,92 TÄRKEYS, nuorisokahvila 3,40 2,56 2,86 TYYTYVÄISYYS, verkkonuorisotyö (tietoa, ohjausta netissä) 2,75 2,40 2,56 TYYTYVÄISYYS, nuorisoyhdistys/järjestötoiminta 3,00 3,00 3,00 TYYTYVÄISYYS, nuorten vaikuttajaryhmät 2,50 3,00 2,75 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön leiritoiminta 2,75 3,00 2,88 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön retket ja matkat 2,75 3,25 3,00 TYYTYVÄISYYS, nuorisokahvila 2,00 2,50 2,25 NUORISOTYÖ(2) 2,73 2,47 2,59 TÄRKEYS, discot ja musiikkitapahtumat 3,20 2,86 3,00 TÄRKEYS, nuorisotyön katupartiointi" iltaisin/öisin 2,00 1,83 1,91 TÄRKEYS, liikunta- ja muut toimintatapahtumat 2,80 3,33 3,09 TÄRKEYS, kansainvälinen/monikulttuurinen nuorisotyö 2,60 2,33 2,45 TÄRKEYS, nuorisotyön taide- ja kulttuuritoiminta 3,00 2,00 2,45 TYYTYVÄISYYS, discot ja musiikkitapahtumat 2,50 2,80 2,67 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön katupartiointi" iltaisin/öisin 3,75 2,00 2,78 TYYTYVÄISYYS, liikunta- ja muut toimintatapahtumat 2,25 3,00 2,63 TYYTYVÄISYYS, kansainvälinen/monikulttuurinen nuorisotyö 2,75 2,25 2,50 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön taide- ja kulttuuritoiminta 2,50 2,25 2,38 22

23 OSALLISUUS 3,13 3,05 3,10 TÄRKEYS, saan tietoa mielipiteeni tueksi 3,27 3,50 3,35 TÄRKEYS, saan tukea ja ohjausta mielipiteeni ilmaisemisessa 3,36 3,14 3,28 TÄRKEYS, tulen kuulluksi 3,82 3,00 3,50 TÄRKEYS, voin vaikuttaa mielipiteilläni 4,00 3,33 3,76 TÄRKEYS, voin vaikuttaa toiminnallani 3,91 3,14 3,61 TÄRKEYS, voin äänestää vaaleissa 2,27 2,43 2,33 TYYTYVÄISYYS, saan tietoa mielipiteeni tueksi 2,73 2,86 2,78 TYYTYVÄISYYS, saan tukea ja ohjausta mielipiteeni ilmaisemisessa 2,82 3,17 2,94 TYYTYVÄISYYS, tulen kuulluksi 2,58 3,00 2,72 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa mielipiteilläni 2,92 2,86 2,89 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa toiminnallani 3,00 3,17 3,06 TYYTYVÄISYYS, voin äänestää vaaleissa 2,90 3,17 3,00 Yhteenveto 3,14 3,07 3,11 1,00 1,79 1,80 2,59 2,60 3,39 3,40 4,19 4,20 5,00 23

24 Peruskouluun liittyvät asiat PERUSKOULUtyttö PERUSKOULUpoika KAIKKI N=14 N=12 N=26 PERUSKOULU 3,42 3,43 3,43 TÄRKEYS, ohjaus oppimiseen liittyvissä asioissa 3,79 3,22 3,57 TÄRKEYS, ohjaus vapaa-aikaan liittyvissä asioissa 3,00 2,67 2,86 TÄRKEYS, ohjaus ammatinvalintaan liittyvissä asioissa 4,07 3,80 3,96 TÄRKEYS, ohjaus terveyteen liittyvissä asioissa 3,38 3,33 3,36 TÄRKEYS, opin uusia asioita 4,14 3,89 4,04 TYYTYVÄISYYS, ohjaus oppimiseen liittyvissä asioissa 3,15 3,43 3,25 TYYTYVÄISYYS, ohjaus vapaa-aikaan liittyvissä asioissa 2,77 3,29 2,95 TYYTYVÄISYYS, ohjaus ammatinvalintaan liittyvissä asioissa 3,46 3,57 3,50 TYYTYVÄISYYS, ohjaus terveyteen liittyvissä asioissa 3,08 3,57 3,26 TYYTYVÄISYYS, opin uusia asioita 3,23 3,50 3,33 PERUSKOULU 3,68 3,35 3,56 TÄRKEYS, kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti 4,07 3,70 3,92 TÄRKEYS, ketään ei kiusata koulussa 4,14 3,22 3,78 TÄRKEYS, koulussa on turvallinen olo 3,93 3,89 3,91 TÄRKEYS, tunnen kuuluvani "porukkaan" 4,07 4,00 4,05 TÄRKEYS, voin vaikuttaa koulun asioihin 3,93 2,67 3,43 TYYTYVÄISYYS, kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti 3,23 2,67 3,00 TYYTYVÄISYYS, ketään ei kiusata koulussa 3,00 2,57 2,85 TYYTYVÄISYYS, koulussa on turvallinen olo 3,77 3,57 3,70 TYYTYVÄISYYS, tunnen kuuluvani "porukkaan" 3,75 4,29 3,95 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa koulun asioihin 2,77 3,00 2,85 TIEDONTARVE 3,69 3,45 3,60 TÄRKEYS, tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,93 3,33 3,70 TÄRKEYS, tieto jatko-opintovaihtoehdoista 4,07 3,00 3,68 TÄRKEYS, selvyys omista taidoista ja soveltuvuuksista 3,93 3,11 3,61 TÄRKEYS, tieto arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista 3,79 3,56 3,70 TYYTYVÄISYYS, tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,50 3,57 3,53 TYYTYVÄISYYS, tieto jatko-opintovaihtoehdoista 3,58 3,88 3,70 TYYTYVÄISYYS, selvyys omista taidoista ja soveltuvuuksista 3,09 3,57 3,28 TYYTYVÄISYYS, tieto arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista 3,42 3,71 3,53 Mikä on - tai on ollut - näiden tekijöiden vaikutus Sinun koulutusvalinnoissa? 3,00 3,31 3,13 VAIKUTUS, koulussa saatu ohjaus 2,73 3,25 2,95 VAIKUTUS, keskustelut vanhempien kanssa 3,00 3,22 3,10 VAIKUTUS, sattuma 2,09 2,43 2,22 VAIKUTUS, omat pitkäaikaiset tavoitteet/kiinnostus 4,18 4,25 4,21 Yhteenveto 3,53 3,40 3,48 1,00 1,79 1,80 2,59 2,60 3,39 3,40 4,19 4,20 5,00 24

25 LIITE 2. NUORTEN OMAT MIELIPITEET Nyt voit halutessasi kertoa omin sanoin miksi kaikki nuorisotyön palvelut ja mahdollisuudet ovat jääneet Sinulle vieraiksi - miksi et ole osallistunut niihin? Koska en kuulu näitä nuorisopalveluja käyttävien kaveripiiriin. Kotona voin puhua ongelmistani ja koulussa opolle ja kuraattorille. Muutenkin koulu ja muu vie aikaa ettei kerkeä aina itse miettimään, että mikä on itselle tärkeää. Ei ole koskaan ollut suurta tarvetta osallistua nuorisotoimintaan, ehkä pienempänä joku leiri olisi ollut kiva, mutta nyt on jo niin vanha että on muuta mielessä. ei kiinnosta koska en vietä vapaa-aikaani, esim viikonloppujani, lemillä vaan jossain ihan muualla. koulun jälkeen minulla on 2 krt/vkk karateharkat(savitaipaleella), ja käyn lappeenrannassa aika usein joten en vietä aikaani yksinkertaisesti lemillä... Voit halutessasi omin sanoin kertoa miten koulua tulisi Sinun mielestäsi kehittää kaikkien viihtyvyyden ja oppimisen turvaamiseksi? Enemmän yhteisiä tapahtumia, jossa luodaan hyvää luokka-/kouluhenkeä. Sellaisia tapahtumia, joissa voi tutustua niihinkin ihmisiin, keitä ei vielä tunne, ja joiden kanssa ei ole muuten tekemisissä. enemmin välitunneille tekemistä lisää orvokkeja p**ke** Erilaisia tempauksia, ei pelkästään tukioppilailta. Ne nostaa koulun yhteishenkeä! 25

RUOKOLAHDEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

RUOKOLAHDEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 RUOKOLAHDEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 Tyytyväisyyskuilujen hakeminen

Lisätiedot

LUUMÄEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

LUUMÄEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 LUUMÄEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 Tyytyväisyyskuilujen hakeminen 3 2.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

LAPPEENRANNAN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 LAPPEENRANNAN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT 3 3. VAPAA-AIKA

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen VAPAA-AIKA 19 Harrastaminen 19

1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen VAPAA-AIKA 19 Harrastaminen 19 Kouvolan nuorisokysely 2009 Nupit Kaakkoon! 2007 2010 projekti NUORISOPALVELUT SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT 5 3. OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen 7 4. OPISKELU 11 Ohjaus ja oppiminen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Palvelunlaatukysely: Tamcat-tietokanta ja kirjojen löytäminen hyllystä

Palvelunlaatukysely: Tamcat-tietokanta ja kirjojen löytäminen hyllystä Palvelunlaatukysely: Tamcat-tietokanta ja kirjojen löytäminen hyllystä Tamcat-tietokannan tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Loimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-

Loimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista- Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Ajankohtaista Opetushallituksesta Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Ohjaamojen asiakaspalaute kevät 2018

Ohjaamojen asiakaspalaute kevät 2018 1 Mirja Määttä Tutkija, VTT, Kohtaamo-hanke Marja Riikonen Assistentti, Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2018 Ohjaamojen asiakaspalaute kevät 2018 Keväällä 2018 Ohjaamojen yhteinen palautteenkeruu toteutettiin

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT. Tämä kysely on osa Lapsiystävällinen kunta -alkukartoitustyötä. Se toteutetaan Webropol-kyselynä PE mennessä.

NUORISOPALVELUT. Tämä kysely on osa Lapsiystävällinen kunta -alkukartoitustyötä. Se toteutetaan Webropol-kyselynä PE mennessä. NUORISOPALVELUT Tämä kysely on osa Lapsiystävällinen kunta -alkukartoitustyötä. Se toteutetaan Webropol-kyselynä PE 5.4.2019 mennessä. Kyselyssä voit kertoa kokemuksistasi ja toiveistasi koskien Kittilän

Lisätiedot

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20 Lapset ja nuorisotyö - Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Puijolan nuorisotyö 2 Päätavoite PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ jakautuu 4 osatavoitteeseen

Lisätiedot

Sukupuoli ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

Sukupuoli ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Aurinkoisen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin syyskuussa 2016. Kysely oli suunnattu kaikille Aurinkoisen asiakkaille; yhteisökodissa ja tukiasunnossa asuville sekä päiväasiakkaille.

Lisätiedot

Yhteenvetoa NUORISOPALVELUT. Vastaajien kokonaismäärä: 29

Yhteenvetoa NUORISOPALVELUT. Vastaajien kokonaismäärä: 29 Yhteenvetoa NUORISOPALVELUT Vastaajien kokonaismäärä: 29 1. MITÄ KOULUA KÄYT? 5.-6.LK 7.-9. LK. LUKIO/ REDU MUU: Missä? 3% 97% 3. ASUINALUEELLANI ON PAIKKOJA HENGAILUUN, PELAAMISEEN JA LIIKUNTAAN. KYLLÄ.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.

Lisätiedot

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden

Lisätiedot

TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset

TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset Asiakaskysely toteutettiin ajalla 2..27 29..27 kaikissa Toenperän toimipisteissä. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa tai paperisena versiona

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 22.5. 4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Ohjaamojen asiakaspalaute syksy 2018

Ohjaamojen asiakaspalaute syksy 2018 1 Marja Riikonen Assistentti, Keski-Suomen ELY-keskus Mirja Määttä Tutkija, VTT, Kohtaamo-hanke 13.11.2018 Ohjaamojen asiakaspalaute syksy 2018 Syksyllä 2018 Ohjaamojen yhteinen palautteenkeruu toteutettiin

Lisätiedot

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä 1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Nuoret mukana! - demokratiatapahtuma

Nuoret mukana! - demokratiatapahtuma Nuoret mukana! - demokratiatapahtuma Ennakkokyselyn purku Säätytalo 26.10.2017 Toni Niiranen & Mikaeli Langinvainio Kyselyyn osallistui 110 nuorta TULOKSET: https://reports.inforglobe.com/nuoretmukana-1771100/index.html

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI SAVITAIPALEEN HENKILÖSTÖKYSELYN RAPORTTI.

LASTEN JA NUORTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI SAVITAIPALEEN HENKILÖSTÖKYSELYN RAPORTTI. LASTEN JA NUORTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI SAVITAIPALEEN HENKILÖSTÖKYSELYN RAPORTTI. Maaliskuu 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 3. PALVELUJÄRJESTELMÄN KOORDINOINTI JA

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Tammikuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Tammikuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin.

Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin. 7/2013 Nokian kaupunginkirjaston tuloksia Kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä 2013 Kirjastojen yhteinen kysely toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Kyselyä koordinoi kirjastosektorien yhteinen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Tiina Kivisaari, johtaja Yhdessä innostuen liikkuva koulu verkostotapaaminen 6.10.2017 2 Ajankohtaista Valtionavustusuudistus-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Espoo Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Sepon koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Päivähoidon asiakaskysely 2017 Joensuun kaupunki

Päivähoidon asiakaskysely 2017 Joensuun kaupunki Päivähoidon asiakaskysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 3,59 Heikko taso 3,6 3,99 Hyvä taso

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus 20.2.2017 Toiminnan arviointi: omistajaohjaus Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Toiminnan kehitys uusi rooli Sote- ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Ohjaamojen käyntimääristä ja asiakasprofiileista vuonna 2016 Ohjaamosta saatavista palveluista, sekä asiakaspalautteesta.

Ohjaamojen käyntimääristä ja asiakasprofiileista vuonna 2016 Ohjaamosta saatavista palveluista, sekä asiakaspalautteesta. Tutkija, VTT Mirja Määttä 13.1.2017 Perustietoa Ohjaamoista Vuoden 2016 lopulla Ohjaamoja oli 39. Näistä valtaosa saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta, joko valtakunnallisesta tai alueellisesta osiosta.

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Oppilaskysely2017 Hatsalan klassillinen koulu

Oppilaskysely2017 Hatsalan klassillinen koulu Oppilaskysely07 Hatsalan klassillinen koulu 0.4.07 Taustatiedot I. Valitsesi oma koulusi seuraavista... Alavan koulu Haapaniemen koulu Hiltulanlahden koulu Juankosken koulu Jynkän koulu Kaislastenlahden

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot