Suomen MIGREENIYHDISTYS ry. Jäsenlehti 1/98

Transkriptio

1 Suomen MIGREENIYHDISTYS ry Jäsenlehti 1/98

2 Miltä migreenikohtaus tuntuu? Tänä päivänä tiedetään mitä aivoissa tapahtuu migreenikohtauksen aikana. Aivorungon muutoksia kohtauksen aikana voidaan kuvata ja monessa tapauksessa osataan estää kohtauksia tai lieventää jo alkaneiden kohtausten oireita aivan eri tavalla kuin muutama vuosi sitten. Migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus. Laukaisutekijät, hoitomenetelmät, lääkitykset on kaikki räätälöitävä kunkin potilaan kohdalla erikseen. Pakettiratkaisuja ei ole. Mutta määrätietoisella työllä yhdessä ymmärtäväisen lääkärin kanssa jokainen meistä voi vähentää kohtauksien määrää tai voimakkuutta. Paras etsiväntyön koordinoija olet luultavasti Sinä itse. Ei saa antaa periksi! Miltä migreenikohtaus tuntuu, sen tietää vain migreenipotilas me, yli tuhat Migreeniyhdistyksen jäsentä sekä yli puoli miljoonaa migreenistä kärsivää henkilöä Suomessa. Migreeniyhdistyksessä löytyy ymmärtäväisiä kohtalotovereita. Yritämme seurata mitä migreenirintamalla tapahtuu ja pyrimme auttamaan jäseniä tiedottamalla kaikista migreeniin liityvistä uutisista. Migreenin kohdalla tieto ei lisää tuskaa päinvastoin. Toivotan kaikille jäsenille mahdollisimman migreenitöntä kesää. Kerää voimia kauniista kesäilloista, luonnon äänistä ja tuoksuista. Tämänkaltaisia hienoja hetkiä varten olet kärsinyt läpi monen migreenikohtauksen. Monica Gylfe Puheenjohtaja 2

3 Sisältö Uusi hallitus... 4 Hilppa Apajalahdesta kunniajäsen... 4 Migreeni. Kohtaus. Aivoissa. Vai muuta päänsärkyä?... 5 Migreenille altistavaa geeniä paikannetaan Onko uusia migreenikohtauslääkkeitä jo liian monta? Kansikuvataiteilijamme Milla Petänen Migreenin ennaltaehkäisevästä hoidosta Jäsenilta Helsingissä Huumoria hemicraniaan Vyöhyketerapiastako apu migreeniin Päänsärytön viikko Asiantuntija vastaa Triptaanien hintavertailu Lukijat kirjoittavat Minun tarinani Voiko kiropraktikko auttaa? Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? Tarina kerrottavana tai vaikkapa piirros julkaistavaksi? Ehkäpä kysymys asiantuntijallemme? (09) Kesälomalla KIRJOITA MEILLE: Mannerheimintie 13 A Helsinki Faksi (09) migreeni@netppl.fi Kannen valokuvat: Milla Petänen (ks. sivu 13) Lehden taitto: Leena Kanerva Kirjapaino OMA 3

4 Uusi hallitus Migreeniyhdistyksen ensimmäinen kunniajäsen Hilppa Apajalahti ja puheenjohtaja Monica Gylfe. Hilppa Apajalahdesta kunniajäsen Ensimmäisen kunniajäsenen arvon ansaitsi kiistatta Hilppa Apajalahti, joka oli mukana perustamassa Suomen Migreeniyhdistystä vuonna Hän oli hallituksen varapuheenjohtajana monta vuotta ja toimi myös puheenjohtajana 5 vuotta. Hän oli myös mukana perustamassa Helsingin seudun Migreeniyhdistystä vuonna 1995 jonka hallituksessa hän toimi kolme vuotta. Voimmekin hyvällä syyllä sanoa, että hän on puhunut meidän migreenipotilaiden puolesta jo vuosikymmeniä. Tällä hetkellä Hilppa saa jo hyvällä omallatunnolla keskittyä taidemaalaukseen. Hallitus 4

5 Migreeni. Kohtaus. Aivoissa. Vai muuta päänsärkyä? Tekstin on laatinut Tuire Hakulinen Suomen Migreeniyhdistyksestä Dosentti Markus Färkkilän luennon pohjalta. Dosentti Markus Färkkilä. Yleisöluoento Hotel Inter-Continental, Helsinki. Mitä uutta migreenistä? Miksi migreenistä kannattaa taas puhua? Tieto migreenin biologiasta on valtavasti lisääntynyt. Migreenin on osoitettu olevan biologinen aivojen sairaus, kun sitä ennen pidettiin hysteeristen naisten itse itselleen kehittämänä sairautena. Itseaiheutetun taudin asenteellisuudesta voidaan luopua ja paneutua siihen, miten migreeni toimii ja mitä aivoissa tapahtuu. Taudin tausta on ilmeisimmin geeneissä eli migreenipotilaat ovat geneettisesti alttiita saamaan tämän sairauden luku on uusien mullistavien hoitomuotojen vuosikymmen. Tämän vuoksi migreenistä on syytä puhua. Harvoin päänsärky tulee aivoista. Migreeni on yksi pääsäryn syy, mutta yleisin on lihasjännityspäänsärky. Särky voi olla peräisin myös silmistä, nenästä, hampaista tai muista päähän liittyvistä rakenteista. Se voi aiheutua myös alkoholista tai erilaisista lääkeaineiden vieroitusoireista. Päänsäryn syynä on hyvin harvoin aivokasvain. Sitä eipäillään usein, mutta harvoin se on syynä. Päänsärkyä aiheuttavat myös aivokalvontulehdus ja aivoverenvuoto. VViikon jatkuva särky ei ole enää migreeniä. näin suuri väestönosa on altis samaan kohtauksen, kun sopivat laukaisevat tekijät yhdistyvät. Migreeni on etupäässä naisten sairaus. Sukupuolten välinen ero voi johtua estrogeenihormoonin kohtaukselle altistavasta vaikutuksesta. Kun migreenigeeni löytyy, saadaan varmempi tieto sukupuolten välisestä erosta. Migreenikohtauksella on selvät ajalliset rajat. Kohtauksia voi olla kerran viikossa, kerran kuussa, mutta esim. viikon jatkuva särky ei ole enää migreeniä vaan jotain muuta tai migreenin ja muun päänsäryn yhdistelmä. Migreeni on kansantaloudellisesti tärkeä sairaus, koska se aiheuttaa keskimäärin n. 5.5 työpäivän menetyksen potilasta kohti vuodessa PÄÄNSÄRYN SYITÄ Päänsärky ja migreeni eivät ole synonyymejä. Päänsärkyä ei pidä sanoa migreeniksi, ellei se sitä ole. MIGREENIN YLEISYYS Väestöstä 10% kärsii migreenistä. Tämä ei tarkoita, että se on jokaisella joka päivä aktiivinen; osalla tauti on jopa vuosia poissa ja palaa uudelleen. 10% tarkoittaa, että MIGREENIKOHTAUKSEN KULKU Ensioireena ovat esim. näköhäiriöt, siksak-juovat, sokea alue, jotka liikkuvat näkökentässä. Näiden 5

6 Helsingissä Hotelli Inter- Continentalin Ballroomissa oli yli 300 kuulijaa. Huolimatta kaikista hienoista teorioista, kohtalona on usein se, että potilas makaa vuoteessa, oksentaa, valot häiritsevät ja ympäristö tuntuu kaoottiselta. Tämä on potilaan käytännön elämän kokemus. Muita päänsäryn syitä aikana aivokuoren toiminta vaimenee, aivoverisuonet supistuvat. Särkyvaiheessa verisuonet venyttyvät, kivun välittäjäaineet vapautuvat, ja päätä särkee. VIIMEISIN TEORIA, MISTÄ MIGREENIN KATSOTAAN JOHTUVAN Nykyajan tekniikka tutkii aivoja, ja migreeni voidaan kuvata. Migreeni syntyy aivorungon soluissa. Tiedetään, että aivorungossa migreenikohtauksen aikana tapahtuu signaalimuutosta (jos kohtauksen aikana tehdään potilaalle positroniemissiotomografia). Aineenvaihdunta muuttuu aivorungossa, kun migreenikohtaus alkaa. Migreeni voidaan siis ikään kuin kuvata ja sillä voidaan todistaa, että kyseessä on aivojen sairaus, eikä kuviteltu tila. Tämän jälkeen tapahtuu hermosolujen toiminnan vaimeneminen. Aivorungon hermosolujen aktiivisuus vähenee, ja seuraa verisuonten seinämän solujen tulehtuminen. Siitä seuraa hermosolujen tulehtuminen. Se ei tarkoita, että siellä olisi jokin bakteeri tai virus, vaan että sinne vapautuu tulehduksenvälittäjäaineita, samoja Päänsärky on aivokasvaimen kohdalla vain myöhäisoire. aineita, jotka synnyttävät kivun, ärsyttävät kudoksia, niitä on hermon ympäristössä ja siitä seuraa tulehdusreaktio aivosoluissa ja se saa aikaan aivoverisuonten laajenemisen ja tässä yhteydessä syntyy migreenissä koettu toispuolinen kipu. Se, miksi kipu on koettu niin tarkasti yhdessä kohdassa, johtuu siitä, että tämä tulehdusreaktio on hyvin paikallinen, se ei ole koko aivohermojen alueella vaan yhdessä tietyssä kohdassa. Tästä seuraa, että aivoissa on epilepsian kaltainen kohtaustila. Tätä voisi verrata epilepsiapotilaaseen, joka kohtausten välisenä aikana on oireeton, mutta sillä hetkellä, kun aivoissa on sähköinen toimintahäiriö, potilaan aivot eivät toimi. Näin on myös migreenipotilaalla kohtauksen aikana. AIVOKASVAIMEN AIHEUTTAMA PÄÄNSÄRKY Usein tuntuu, että kun päätä on särkenyt kauan, siellä täytyy olla joku, joka painaa jotakin. Aivokasvaimen aiheuttama päänsärky eroaa tavallisesta päänsärystä siinä, että se on pahimmillaan aamuyöstä, siihen liittyy oksentamista ja pahoinvointia, epileptisiä tajunnanmenetyskohtauksia sekä usein luonteen muuttumista ja halvauksia. Aivokasvain löydetään tänä päivänä juuri näillä muilla oireilla, kuten epilepsia, luonteenmuutokset, tylsistyminen ja halvaukset. Päänsärky aivokasvaimen ensioireena on nykyään hyvin harvinainen, ja lähes kaikki aivokasvaimet löytyvät näiden muiden oireiden perusteella. Päänsärky on aivokasvaimen kohdalla vain myöhäisoire. Vaikka kipu tuntuu lähes sietämättömältä, se harvoin liittyy aivokasvaimeen eli se on ehkä aiheetonta pelkoa. TENSIOPÄÄNSÄRKY LIHASJÄNNITYS- PÄÄNSÄRKY Tensiopäänsärky on migreeniäkin yleisempi päänsärky. Se on nykyhetken, tämän ajan ihmisen sai- 6

7 raus, varsinkin kehittyneissä maissa, joissa useimpien työ on siirtynyt tietokoneen näyttöpäätten edessä istumiseksi ja seurustelemiseksi. Se antaa liian vähän liikuntaa, ihmistä ei ole luotu näin paikallaanistuvaan työhön. Siitä seuraa, että melkein jokainen ihminen jossain vaiheessa kokee tensiopäänsärkyä tai lihasjännityspäänsärkyä. Sana tensio sisältää ajatuksen sekä siitä, että niskan- ja hartiaseudun lihaksisto, ohimolihaksisto on kireää ja jännittynyttä, että myös sen, että ihminen on henkisesti tiukoilla eli psyykkisen jännittyneisyyden, joka voi heijastua päänsärkynä. Tämä on selvästi yleisempää eli migreenipotilaskin voi potea molempia: hänellä voi olla tensiopäänsärkyä ja migreeniä yhtäaikaa. Nämä sairaudet voivat siis esiintyä samalla henkilöllä samanaikaisesti ja silloin ollaan yleensä vaikeuksissa sekä diagnostiikan että hoidon kanssa. Tensiopäänsärky alkaa myöhemmässä iässä kuin migreeni. Migreenipotilaat yleensä muistavat, että kouluiässä tai murrosiässä olivat ensimmäiset kohtaukset. Tensiopäänsärky ilmaantuu silloin, kun yli 20-vuotiaana alkaa tulla ns. todellinen kiire elämässä ja työpaikalla. Tensiopäänsärky on migreenistä poikkeava, tasaisesti iltaa kohti paheneva särky. Jos sairastaa tensiopäänsärkyä, niin yleensä herää aamulla melko hyvässä kunnossa, yö on nukuttu hyvin, mutta iltaa kohti särky alkaa lisääntyä. Tämä eroaa migreenistä myös siten, että se jomottaa tasaisesti koko päässä eikä kipu ole yhtä kova kuin migreenissä. Tällaisen tasaisen jomottavan kivun kanssa yleensä pystyy toimimaan ja elämään. Tensiopäänsärkyyn liittyy joskus vihlaisevia kipuja, mikä saa potilaan miettimään lääkäriin menemistä. Päässä tuntuu lyhytkestoisia, nopeita repäisyjä, jopa ikään kuin päänahan alla valuisi jotain. Potilas epäilee verisuonen katkenneen. Todellisuudessa kyseessä kuitenkin on lihaskramppi eikä päässä tapahdu sen ihmeempää. Tähän liittyy joskus käsien ja sormien puutumista, mihin auttaa käsien ravistelu. Tästäkin erottaa, ettei sitä tarvitse pitää minkään vakavan sairauden merkkinä. Tähän liittyy usein myös päänahan arkuus eli hiuksia ei kärsi kammata tai edes sormin kosketella. Päänahka on kipeä ja sormin tunnusteltavissa on että kyseessä on päänahasta lähtöisin oleva särky. SÄRKYLÄÄKKEIDEN AIHEUTTAMA PÄÄNSÄRKY Tämä syntyy päivittäisestä tavallisten käsikaupasta saatavien särkylääkkeiden syömisestä. Hyvin usein tähän ei tule kiinnittäneeksi huomiota, koska usein tuntuu, että särkylääkkeitä on pakko ottaa joka aamu. Jos ei ota, työhön menosta ei tule mitään, sietämättömän säryn takia. Tuntuu myös että särkylääkkeet auttavat. Kun lääkkeen ottaa, kipu häviää. Kyseessä on kuitenkin selvästi vieroitusoireen hoito eli särkylääkkeen ylläpitämä jatkuva päänsärky kierre. Useimmiten riippuvuus syntyy sellaisiin käsikauppalääkkeisiin, joissa on kofeiinia, kodeiinia ja salisylaatteja samassa tabletissa. Jos sellaisia käyttää, on ehdottomasti tarkkailtava, ettei käyttö pääse päivittäiseksi. Särkylääke riippuvuutta voi myös syntyä tulehduskipulääkkeistä. Kaikkein tunnetuimpia särkylääkeriippuvuutta aiheuttavat lääkkeet ovat vanhat ergotamiinit, Cafergot ja Anervan ja tietenkin huumausaineryhmän kipulääkkeet. PONNISTUSPÄÄNSÄRKY Nuoret bodausta harrastavat urheilijat potevat sitä nostellessaan puntteja ja havaitsevat tällöin, että kova punnerrus aiheuttaa räjähtävän säryn. Särky tuntuu usein takaraivolla ja keskeyttää urheilusuorituksen. Kipu on kovaa ja hetkellistä sellaisellakin nuorella urheilialla, joka ei yleensä pode päänsärkyä. 7

8 muutkin laukaisevat tekijät ja vasta viimeisenä miettiä lääkehoidon mahdollisuutta. Ponnistuspäänsärkyä esiintyy myös yhdynnässä orgasmin aikana. Nämäkin ovat yleensä nuoria miehiä, mutta sitä on myös naisilla ja he saavat samanlaisen, erittäin kovan päänsäryn. Yleensä kipu on niin kovaa, että se keskeyttää seksuaaliset toiminnot. Makuuhuoneesta on saatettu lähteä jopa ambulanssilla päivystykseen tämän takia. Ilmiö ei ole edes kovin harvinainen, ja siinä epäillään aivoverenvuotoa. Tämä on kuitenkin hyvälaatuinen sairaus, ja useimmiten tämä särkylaatu loppuu, kun parisuhteelle karttuu ikää, partnerit tasaantuvat ja innostus laantuu. Sairaus paranee itsekseen. PÄÄNSÄRYN HOIDOSTA Hoitomuodot ovat merkittävästi kehittyneet niistä Sinuhe Egyptiläisen ajoista, jolloin uskottiin, että pään sisällä on painetta ja pahoja henkiä, joita päästettiin ulos poraamalla kalloon reikä. Tällä hetkellä pystymme hoitamaan migreenikohtauksia monella eri tavalla. Tärkeimpiä ovat kuitenkin ne keinot, joilla voimme estää kohtaukset ennakolta. Tärkeätä on se, mitä itse voimme tehdä, ettei kohtausta tulisi. Keskeistä on säännöllinen nukkuminen. Migreeni liittyy selvästi unija valverytmin häiriöön. Esimerkiksi nuoret äidit, joilla on pieniä lapsia, joutuvat valvomaan öisin ja migreeni riistäytyy käsistä. Tämä koskee tietysti muitakin sellaisia elintapoja, joissa valvotaan myöhään ja noustaan aikaisin ylös, mikä saattaa riistää kontrollin migreenistä. Säännöllinen ruokailu on tarpeen. Hyvin moni migreenipotilas, jätettyään aterian väliin saa verensokerin laskemaan liian alas, mihin liittyy migreenikohtaukselle altistuminen. On myös sellaisia valkoviinejä, jotka selvästi aiheuttavat migreeniä. Niskalihasten rentoutus on hyvintärkeää niille, joiden lihakset ovat jännittyneet ja kiristyneet. Usein lihasjännitykseen liittyy migreenikohtausten tiheneminen ja paheneminen. Pitäisi itse torjua niskalihasten jännittyneisyyttä. Samoin pitäisi välttää kaikkia sellaisia ruoka-aineita, jotka laukaisevat migreenikohtauksia. Tärkeää olisi keskittyä stressinhallintaan ja poistamaan mahdollisuuksien mukaan VIINIT JA MIGREENI Aina kiinnostava kysymys on se, miksi punaviini aiheuttaa migreeniä. Kaikki migreenipotilaat tietävät tämän, kaikista alkoholijuomista he poimivat tämän esiin. Varsinkin punaviinimaissa kuten Ranskassa ja Italiassa tätä on paljon tutkittu. On esitetty että migreeniin laukeamiseen liittyvä serotoniini, jota punaviini kykenee vapauttamaan verihiutaleista, olisi sidoksissa johonkin puna- tai valkoviinimerkkiin. Näin ei ole. Vaikka eri paikoista olevat ja eri punaviinilaadut vapauttavat toisiinsa verraten erilaisia määriä serotoniinia, se ei liity niiden kykyyn aiheuttaa migreeniä. On selvitetty myös sitä, että jos viinissä on paljon lisä- tai säilöntäaineita, niin viini aiheuttaa helposti päänsärkyä. Samaten eri punaviineissä on eri määriä fenoliyhdisteitä. Näiden yhdisteiden katsotaan nykyisin liittyvän siihen, että punaviinit, joissa fenoliyhdisteitä on runsaasti, aiheuttavat enemmän migreeniä kuin valkoviinit, joissa niitä on vähemmän. (Alkosta saa haluttaessa tarkat viinien fenolipitoisuudet). On myös sellaisia valkoviinejä, jotka selvästi aiheuttavat migreeniä. On siis vaikea sanoa, että ainoastaan punaviini aiheuttaisi migreeniä. Kaikissa viineissä on aineita, jotka liittyvät migreenin puhkeamiseen. Kokeilemalla kannattaa hakea se viini, joka itselle sopii. Kansainvälisessä tutkimuksessakaan ei ole päästy kovin pitkälle: migreenikongressissa oli todettu, että kallis vuosikerta ei aiheuta migreeniä, kun taas halpa sen varmasti tekee 8

9 Käytännön ohjeita, mitä migreenikohtauksen aikana tulisi tehdä Heti lepoasentoon, pimeään tunniksi Lääke otettava heti, kun on varma, että kyseessä on migreeni Migreenilääkettä ei kannata ottaa, jos epäilee lihasjännityspäänsärkyä Parhaita ovat poretabletit ja peräpuikkotyyppiset lääkkeet, koska ne imeytyvät parhaiten ja nopeimmin. Samoin, jos ottaa pahoinvointilääkkeen, vaikka ei ole oksentelua, koska migreenikohtauksessa suolistotoiminta on pysähtynyt ja särkylääkkeen imeytyminen sen vuoksi heikentynyt. Kannattaa siis ottaa pahoinvointilääke, että suoliston toiminta kulkisi eteenpäin ja lääkkeiden imeytyminen paranisi. Näin voi tehostaa käyttämiensä lääkkeiden vaikutusta. MIGREENILÄÄKKEET Peruslääke asetosalisyylihappo, tavallinen Aspiriini, parasetamoli, Panadol ovat sellaisia lääkkeitä, joilla suositellaan migreenikohtauksen hoitoa kaikkialla maailmalla aloitettavaksi. Jos nämä eivät auta, voi käyttää tulehduskipulääkkeitä. Suomessa nimenomaan on ollut tapana hoitaa sairautta näillä ja unohdettu peruslääkkeet. Mitään tieteellistä tai tutkimuksellista apua ei ole saavutettu käyttämällä tulehduskipulääkkeitä, vaan yhtä hyvin toimivat peruslääkkeet oikealla tavalla käytettyinä. Vanhat ergotamiini-ryhmän lääkkeet ovat jäämässä pois. Ei ole nykyaikaa käyttää valmisteita, jois- sa on niin paljon sivuvaikutuksia. Nykyään migreenihoidossa käytetään ns. täsmälääkkeitä, joista tällä hetkellä on käytössä: sumatriptaani, kauppanimet Imigran, Migmax tsolmitriptaani, jota myydään Zomig-kauppanimellä naratriptaani, Naramig Tulossa ovat eletriptaani ja ritsatriptaani, joita kumpaakaan ei ole vielä myynnissä. Ne ovat saman lääkeryhmän lääkkeitä, eri vaihtoehtoja, joilla migreenikohtausta voi hallita. Ne kuuluvat samaan modernien täsmälääkkeiden sarjaan. Jos diagnoosi on väärä ja potee lihasjännityspäänsärkyä, Taukovoimistelu otettava tosissaan. tämän ryhmän lääkkeet eivät auta. Nämä ovat oikeita migreenilääkkeitä, eivät särkylääkeitä. On ehdottomasti tiedettävä, onko kyseessä migreeni vai ei. Jos on migreeniä ja/tai lihasjännityspäänsärkyä, niin on osattava erottaa migreenikohtauksen alkaminen ja lihasjännityspäänsäryn loppuminen. 9

10 Vinkkejä lihasjännityspäänsäryn hoidosta Päänahan hieronta. Kipeää kohtaa saa hieroa, esim. ohimoa. Elämäntapojen muuttaminen. On pysähdyttävä miettimään kiirettä ja stressaavaa elämänrytmiä. Taukovoimistelu otettava tosissaan. Näyttöpäätteen ääressä istuminen on raskasta ja aiheuttaa lihasjännityspäänsärkyä. On irrottauduttava koneen äärestä venyttelemään. Rentouttava liikunta työn vastapainona iltaisin ja viikonloppuna, jos työssä ei saa riittävästi liikuntaa Niskalihasten venyttely Fysikaalinen hoito ja akupunktuuri eli passiivisen hoidon muodot. Auttaa, helpottaa hetkeksi, mutta vaivat uusiutuvat, jos ei itse voimistele ja hoida lihaksiaan. MIGREENIN JA TENSIOPÄÄNSÄRYN EROT Ne, joilla on molemmat tulee osata erottaa ne täsmälääkkeiden ajoituksen vuoksi. Jos molemmat särkytyypit ovat samana päivänä, paras vinkki on, että kun särky alkaa muuttua kovemmaksi, se on muuttumassa migreeniksi. Tällöin on aika ottaa täsmälääkkeet. Tuire Hakulinen Migreenin ja tensio- eli lihasjännityspäänsäryn erot MIGREENI TENSIOPÄÄNSÄRKY rasitus pahentaa liikunta voi helpottaa oksennus ei oksennuksia valonarkuus ei valonarkuutta voimakas särky kohtuullinen särky alkoholi aiheuttaa alkoholi voi helpottaa alkaa öisinkin alkaa päiväaikaan kohtauksittainen jatkuva, tasainen 10

11 Lehdistötiedote Professori Leena Palotie Migreenille altistavaa geeniä paikannetaan Migreeni on suvuttain esiintyvä sairaus, jonka periytyvyyttä on vuosien ajan ympäri maailmaa pyritty selvittämään perhe- ja kaksostutkimuksilla. Suomalaisten kaksostutkimusten mukaan perinnöllisten tekijöiden osuus migreenin synnystä on noin % migreenimuodosta riippuen. Tutkimusten mukaan migreeni on siis perinnöllistä, mutta tavanomaisen migreenimuodon periytymistapaa ei vielä tunneta. Todennäköistä on, että tavallisen migreenin syntyyn vaikuttavat useat geenit. Erään harvinaisen migreenimuodon, ns. familiaarisen migreenin, aiheuttava geenivirhe sen sijaan tunnetaan. Geenivirhe todettiin kalsiumionien kulkua solukalvon läpi säätelevässä geenissä, joka sijaitsee kromosomissa 19. Alustavien tutkimustemme mukaan tätä geenivirhettä ei esiinny tavanomaista migreeniä sairastavilla suomalaisilla. Suomalaiset ovat vuosisatoja asuneet samoilla paikoilla, mikä luo geenivirheiden paikantamiseen poikkeuksellisen hyvät edellytykset. Koska me suomalaiset polveudumme suhteellisen pienestä kantaväestöstä, on perimämme hyvin yhteneväistä. Monitekijäisille taudeille, kuten migreenille, altistavien geenien löytäminen on erittäin työlästä ja hankalaa. Potilailla, joilla oireet ovat samanlaiset, saattaa olla aivan eri syistä syntynyt tauti. Samaa tautia sairastavien potilaiden alttiusgeenit saattavat olla erilaiset ja kun näitä geenejä esiintyy myös terveellä väestöllä, ollaan tilanteessa, jossa geenin löytämiseen tarvitaan jättimäinen aineisto tai hyvät ehdokasgeenit. Suomalaisen perimän yhtenäisyyden vuoksi geenit voidaan löytää vähemmästä määrästä sukuja kuin muualla maailmassa. Olemme etsineet migreenille altistavia geenejä tutkimalla suomalaisa kaksospareja, joilla on aurallinen migreeni. Tutkimme myös sukuja, joissa migreeni periytyy. Olemme aloittaneet tutkimuksemme aurallisesta migreenistä, joka on varmimmin todettavissa oleva migreeni. Koko perimän kattava geenihaku on loppusuoralla ja siitä saatuja tuloksia varmistetaan parhaillaan. Tutkimukseemme osallistuvat kaksoset ja suvut yhdistettynä suomalaisen geneettisen taustan erikoislaatuisuuteen, antavat erinomaiset lähtökohdat migreenin aiheuttavan geenin (geenien) löytämiseen. Jo yhdenkin migreenille altistavan geenin löytäminen tulee antamaan merkittävää uutta tietoa migreenin synnystä, luo keinon varmistaa migreenidiagnoosi ja avaa mahdollisuuksia uusien, parempien lääkkeiden kehittämiselle. Hankkeen kliinisestä osuudesta huolehtivat: dos. Markus Färkkilä, LL Mikko Kallela, LKT Liisa Metsähonka, prof. Matti Sillanpää ja LKT Hannele Havanka. Geneettisestä tutkimuksesta vastaavat: prof. Leena Palotie, prof. Aarno Palotie, dos. Maija Wessman, FM Iiris Hovatta sekä laboratorionhoitaja Eija Hämäläinen ja Elina Honkavaara. Kaksostutkimuksista vastaavat: prof. Jaakko Kaprio, prof. Markku Koskenvuo ja prof. Marja-Liisa Honkasalo. 11

12 Uutisia maailmalta Onko uusia migreenikohtauslääkkeitä jo liian monta? Vuonna 1992 saatiin Suomessa käyttöön niin migreenipotilaiden ja heitä hoitavien lääkärien iloksi ensimmäinen uuden tyyppinen migreenikohtauksen hoitoon tarkoitettu lääkeaine, sumatriptaani (Imigran ). Viime vuonna Suomessa sai myyntiluvan kaksi uutta saman ryhmän lääkeainetta, tsolmitriptaani (Zomig ) sekä naratriptaani (Naramig ). Yhteensä näitä niin sanottuja triptaaneja on nyt siis tarjolla jo kolme. Tunnettu Iso-Britannialainen migreenitukija Peter J. Goadsby pohtii hiljan ilmestyneessä arvovaltaisessa neurologian alan lehdessä, onko näillä kolmella triptaanilla yhteisten migreenikohtausta parantavan vaikutuksensa lisäksi sellaisia omia erityispiirteitä, jotka tekisivät niistä kustakin tarpeellisia. Goadsbyn mielestä sumatriptaanin (Imigran ) hyvä puoli on tällä hetkellä mahdollisuus annostella sitä myös nenäsuihkeena. Tämä nopeuttaa sen imeytymistä tablettiin verrattuna selvästi ja joissakin tapauksissa voidaan näin saada riittävä apu riittävän nopeasti, siten ettei siirtymistä injektioannosteluun tarvita. Naratriptaanin (Naramig ) vahvuutena taas hän pitää sen vähäisempiä sivuvaikutuksia muihin ryhmän lääkkeisiin verrattuna. Lisäksi naratriptaania (Naramig ) voidaan pitää hänen mielestään hyvänä vaihtoehtona, jos päänsäryn uusiminen saman kohtauksen aikana on ongelma sumatriptaanihoidossa olevalla (Imigran ). Tsolmitriptaania (Zomig ) Goadsby pitää erittäin tervetulleena lisänä migreenin lääkehoitoarsenaaliin. Sen etuna mainitaan hyvä teho yhdistettynä hyvään siedettävyyteen ja nopeaan vaikutuksen alkuun. Artikkelin mukaan tsolmitriptaanin (Zomig ) nopean vaikutuksen alun vuoksi sitä voitaisiin kokeilla ennen nenäsuihkeeseen tai injektiohoitoon siirtymistä niillä joilla pikainen lääkevaikutus on toivottava. Goadsby löytää näin kullekin edellämainitulle lääkeaineelle oman erityispaikkansa migreenin hoidon laajassa kentässä varsinkin, kun ottaa huomioon aineiden erilaiset annostelumahdollisuudet. Näyttäisi siis siltä, että triptaanien tapauksessa useamman saman tyyppisen lääkeaineen olemassaolo lisää mahdollisuuksia räätälöidä migreenikohtauslääkitys paremmin kunkin potilaan yksilölliset tarpeet huomioon ottavaksi. Tällaisen kehityssuunnan varmasti kaikki toivottavat tervetulleeksi. Lähde: Goadsby PJ, A Triptan too far? Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry 1998;64: Terveys 97 -messuilla arvontaan osallistuneista MARGIT JALONEN Helsingistä voitti 2 hengen lahjakortin Ikaalisten kylpylään. 12

13 Kansikuvataiteilijamme Milla Petänen Kannen kuvat ovat osa migreeniä käsittelevää valokuvaustyötäni, jonka tein Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa lopputyönäni jouluksi 97. Innostuin käsittelemään sairautta kuvallisesti, koska migreenin aiheuttamat tuntemukset ovat olemukseltaan hyvin visuaalisia. Migreenin kokeminen visuaalisesti johtuu todennäköisesti siitä, että kohtauksen aikana on pakko pitää silmät kiinni. Ja myös siitä, ettei voi tehdä muuta kuin katsella omaa oloatilaansa ja olemustaan. Päähän kohdistuva kipu on muutenkin luonteeltaan visuaalisempaa ja ajatuksia herättävämpää kuin esimerkiksi selkäsärky. Ensisijaisena moottorina oli kuitenkin näyttää itselleni ja muille mistä oikein on kysymys: näkymätön kivun kokemus tuntuu itsekeksityltä ja epätodelliselta. Halusin nähdä kipuni myös silmät auki, valveilla ja terveenä. Samalla väitän niille, jotka migreeniä eivät sairasta, että kokemus kivusta on erittäin todellinen ja fyysinen. Lopputyöni sisältää kolme erilaista migreeni-näkemystä: Kuvat, joissa olen itse (esimerkiksi kannen Isopääkuva) perustuvat siihen tuntemukseen, jolta kuvittelin näyttäväni ulkoapäin. Aivokuvat taas kertovat, mistä kuvittelen kivun johtuvan, eli esimerkiksi herneestä tai madosta. Migreenin aikana koen aivoni myös erittäin herkiksi ja paljaiksi. Kokonaisuudessaan työni ymmärtämistä helpottaa silmät auki tekemiini havaintoihin perustuvat kuvat eli kuvat näköhäiriöistä (kannessa Aura-kuva), koska ne liittyvät enemmän kaikille ihmisille yhteiseen kokemusmaisemaan. Olen ryhmitellyt kuvani myös migreenivaiheiden mukaan: kannen sarja on migreeni silloin, kun se alkaa. Myöhemmistä vaiheista olen tehnyt kaksi sarjaa ja lisäksi yhden sarjan migreenin (toivottavasti) lopettavasta univaiheesta. Migreenikuvat ovat olleet toistaiseksi kahdessa näyttelyssä ja saamani palaute on ollut erittäin mielenkiintoista: muut migreeniä sairastavat ymmärtävät heti mistä on kysymys ja yleensä osaavat välittömästi näyttää parhaiten omaan kipuunsa liittyvät kuvat. Ne, joilla ei ole kokemuksia migreenistä ovat olleet hyvin hämillään kuvista, joissa on näköhäiriöitä. Harva kykenee kuvittelemaan miltä näköhäiriöt voivat näyttää. Tämän hetkinen migreeni-työni ei ole vielä valmis: osa kuvista jäi saavuttamattomiin, koska en osannut vielä kuvallisesti kertoa kivusta, jossa muurahaiset laskevat pulkkam ä k e ä päässäni tai kampela valtaa aivokuoren niskasta silmiin tai pää on täynnä kuminauhasolmuja... Voisi olla mielenkiintoista myös rakentaa migreeni-simulaattori, jossa katsoja voisi kokea erilaisia näköhäirioitä, nähdä kirkkaita valoja jne. Oma migreenini alkoi 12-vuotiaana kun törmäsin telinevoimisteluharjoituksissa hevoseen ja löin pääni. Saman tien koin näköhäiriön, jota kutsuin sähinkäiseksi: vikkelä sahalaitainen sähinkäinen kasvoi täyttämään koko näkökentän. Vasta tänä syksynä lopputyöni ansiosta selvitin, että olin kokenut migreeniauran. Lopputyötäni aloittaessa en siis tiennyt migreenistä mitään muuta kuin, että sairastin sitä. Mitä enemmän aiheesta luin sitä vihaisemmaksi tulin: Lääkäreiltä oli tihkunut tietoa turhan säästeliäästi; Kukaan ei ollut ehdottanut e-pillereiden syömisen lopettamista, kertonut sairauteen liittyvistä aistiharhoista tai pahoinvoinnista. Keksin lopputyöaiheeni syyskuun 5. päivänä Heräsin pitkästä aikaa erittäin pahaan migreeniin, enkä päässyt koulun lopputyöseminaariin marisemaan, että edellinen lopputyöaiheeni ei ollut edennyt kesän aikana ollenkaan. Kyseisen päivän aikana tajusin, että olen katsellut lopputyökuviani jo vuosia. Syksyn aikana vain tekisin ne. Olin erittäin innoissani. Työskentely sujuikin melko helposti, ja mikä parasta, nautin siitä. Milla Petänen 13

14 Migreenin ennaltaehkäisevästä hoidosta Varsin merkittävä osa migreenipotilaista kärsii korkeintaan yhdestä kohtauksesta kuukaudessa. Näiden potilaiden kohdalla vain kohtauksiin varattu lääkehoito riittää. Kuitenkin n. 15% potilaista, Suomessakin siis ihmistä, saa kohtauksen vähintään kahdesti ja pieni osa yli kahdeksan kertaa kuukaudessa. Nämä potilasta ovat se ryhmä, johon ennaltaehkäisevä hoito kannattaa kohdistaa. Tärkeä ehto on tietenkin potilaan halukkuus tähän, sillä osa näistä potilaista on täysin tyytyväisiä tehokkaaseen kohtaushoitolääkitykseen, jonka triptaanit nykyään mahdollistavat. Migreenin ennaltaehkäisyyn kuuluvat lääkkeiden lisäksi myös elämäntapoihin, ravintoon ja itsehoitoihin liittyvät keinot. Ennaltaehkäisevästä lääkehoidosta Ennaltaehkäisevästä lääkehoidosta on tehty koko joukko tutkimuksia. Niiden anti on ollut merkittävä, mutta tutkimustuloksia vääristävät tietyt seikat. Tutkimuksissa käytetään aina tiettyä annosta, kun taas käytännön lääkärin työssä annos räätälöidään kullekin potilaalle sopivaksi. Tämän seurauksena ne tutkimuspo- tilaat, jotka hyötyisivät merkittävästi toisella annoksella, vääristävät tuloksia arvioitaessa tehoa yksilötasolla. Lisäksi tutkimuspotilaat tahtovat olla tutkijoiden omia vaikeita tapauksia, mikä on epäreilua tutkimuslääkettä kohtaan. Myöskään sivuvaikutusten arviointi tutkimuksissa ei ole rinnastettavissa yksilötasolla: ne yllättävät ja rajoittavat melko harvoin muutoin tehokkaan lääkkeen käyttöä. Siksi lääketutkimusten tulokset ovat vain suuntaa antavia ja edellyttävät lääkäriltä aika ajoin ennakkoluulottomuutta kokeiluyrityksissä. Tietyt periaatteet ovat tärkeitä hoidon suunnittelussa, ja tärkein niistä on tietysti oikea diagnoosi. Myös kohtausten lukumäärä on ratkaiseva tekijä. Mikäli kohtauksia on yli kahdeksan kuukaudessa on varmistettava, ettei kyse ole lääkkeiden liikakäytöstä, kierteestä. Lääkkein tapahtuva kohtausten ennaltaehkäisy voi olla jatkuvaa tai räätälöityä. Räätälöityä ennaltaehkäisyä voidaan toteuttaa tyypillisesti tapauksissa, joissa kohtaus on ennakoitavissa ja siis noudattaa tiettyä lainalaisuutta. Tällaisia ovat esim. stressin provosoima viikonloppumigreeni ja kuukautiskiertoon liittyvät kohtaukset. Räätälöity hoito kannattaa aloittaa 1-2 päivää ennen oletettua kohtausta. Jatkuvaa ennaltaehkäisevää Yleislääkäri Leif Lindberg Aleksin Lääkäriasema lääkitystä voidaan harkita, kun kohtauksia on vähintään kahdesti kuukaudessa. Lääkkeen valinnassa on lähdettävä liikkeelle tutkimusten mukaan luotettavimmista vaihtoehdoista, kuitenkin yksilöllisyys huomioiden. Esimerkiksi masennuspotilaan kohdalla amitriptyliini voisi olla hyvä ensivalinta kun taas beta- ja kalsiumsalpaajia kannattaa välttää potilailla, joilla on taipumus matalaan verenpaineeseen. Lääkkeiden sivuvaikutusten haittojen arviointi edellyttävää myös yksilöllistä harkintaa, mutta on muistettava että niiden yleisyys on muutaman prosentin luokkaa. Kutakin lääkettä on kokeiltava vähintään 2 kk ajan ja annos kannattaa aloittaa matalalta titraten vähitellen ylöspäin 2-4 viikon välein. Seurannassa on suositeltavaa pitää kalenteria, kuten kokeneet migreenipotilaat tapaavat tehdä. Estolääkkeestä pitäisi yrittää luopua, jos tilanne sallii vuoden kuluttua. Raskaus on vasta-aihe ennaltaehkäisevälle lääkehoidolle, mutta onneksi kehittyvällä vauvalla tahtoo olla mig- 14

15 reeniä muutenkin ehkäisevä vaikutus. Estolääkekokeilun aikana on huolehdittava riittävästä ehkäisystä. Ennaltaehkäiseviä yhdistelmähoitoja on vältettävä mahdollisuuksien mukaan, koska niissä sivuvaikutusten mahdollisuus kasvaa merkittävästi. Kombinaatiohoitoa kannattaa kuitenkin kokeilla vaikeissa tapauksissa ja masennuspotilailla. Eri lääkkeiden ominaisuuksista Eniten käytettyjä estolääkkeitä ovat betasalpaajat, kalsiumsalpaajat ja amitriptyliini. Näiden lisäksi käytetään selvästi jonkin verran myös muita lääkevalmisteita. Betasalpaajista eniten tietoa on propranololista, joka kuuluu vanhimpiin tämän ryhmän molekyyleihin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että lumelääkkeeseen verrattuna se auttaa ehkäisemään keskimäärin joka toisen kohtauksen. On potilaita, joilla tämä lääke pitää migreenin poissa kokonaan, kun taas toisilla lääke on lähes tehoton. Käytännön työssä kannattaa kokeilla lääkeryhmän eri vaihtoehtoja yksilöllisten erojen takia. Sivuvaikutuksina esiintyy väsymystä ja raajojen verenkierron häiriöitä. Masennus ja painajaiset ovat kokemukseni mukaan vähemmän tavallisia haittoja. Betasalpaajia on käytettävä harkiten astma-, sokeritauti- ja eräiden sydänpotilaiden kohdalla. Kalsiumsalpaajat ovat myös tärkeä lääkeryhmä. Vaikka niiden vaikutusmekanismi valtimoihin tunnetaan, ei niiden vaikutusmekanismista migreenissä olla varmoja. Suomessa nifedipiini lienee käytetyin kalsiumsalpaaja ja sitä myydään useammalla kauppanimellä. Sen teho lienee lähes samaa luokkaa kuin betasalpaajilla, mutta yksilliset erot on muistettava tämänkin lääkkeen kohdalla. Sivuvaikutushaittoina esiintyy punasteluoireita, nilkkojen turvotusta, päänsärkyä, jopa masennusta. Beta- ja kalsiumsalpaajien migreenikohtausten estoteho on n. 50%. Amitriptyliiniä käytetään ensijaisesti masennuksen hoitoon, mutta sen on todettu vaikuttavan myönteisesti myös migreenin estotarkoituksessa, jolloin annostus on niin pieni, ettei se vaikuta mielialaan. Vaikutusmekanismi on tuntematon. Kokemuksieni mukaan tämän lääkkeen teho ei ole samaa luokkaa kuin kahden edellämainitun. Tämä lääke auttaa myös jännityspäänsäryssä. Almanakkaan saa merkitä myös Laiskottelua jolloin se menee kaiken muun edelle. Sivuvaikutuksina esiintyy uneliaisuutta, minkä vuoksi lääke kannattaa ottaa iltaisin, suun kuivumista, painon nousua, pahoinvointia, ummetusta ja taipumusta verenpaineen laskuun. Muita varteenotettavia ennaltaehkäisylääkitysvaihtoehtoja ovat naprokseeni ja tolfenaamihappo, joita käytetään normaalisti tavallisina tulehduskipulääkkeinä, ns. anti-inflammatoreina. Niiden mer- kittävin haitta pitkäaikaiskäytössä on suolistoverenvuoto. Viime aikoina on esitetty mielenkiintoisia tuloksia epilepsialääke karbamatsepiinilla. Fysikaalinen hoito ja akupunktio eivät ole lääkehoitoja, mutta niilläkin on merkitystä kohtauskierteestä kärsivien potilaiden hoidossa. Omat kokemukseni akupunktiosta ovat hyvät. Fysikaalisen hoidon teho perustuu tensiopäänsäryn ja migreenin yhteyteen toisiaan provosoivina sairauksina. Ennaltaehkäisy ja elämäntavat Migreenikohtaukseen vaikuttavista laukaisevista tekijöistä on kirjoitettu paljon. Varmoja todisteita näistä on vähän, vaikka tietyt seikat ilmenevät migreenipotilaiden kohdalla toistuvasti. Koska käytäntö on osoittanut osan niistä toistuvan liian usein ollakseen sattumaa käyn läpi tärkeimmät. Tällainen ennakointi saattaa joidenkin potilaiden kohdalla merkitä harvempia ja lievempiä kohtauksia. Kuukautisrytmiin liittyvä migreeni on yleistä. On osoitettu, että ilmiö liittyy vuotovaiheessa tapahtuvaan estradiolipitoisuuden selvään laskuun. Migreeni voidaan siis tässä yhteydessä mieltää eräänlaiseksi vieroitusoireeksi ko. hormonin suhteen. Naissukuhormonin yhteyttä migreenin syntyyn osoittaa myös se, että migreenin alkaminen liittyy usein kuukautisten alkamiseen. Tutkimuksissa on todettu, että tyypilliset estrogeenin aiheuttamat oireet, kuten rintojen aristus ja turvotus, lisäävät migreenikohtauksen todennäköisyyttä 62%:lla. Eräässä tutkimuksessa asennettiin potilaille naissukuhormonia jatku- 15

16 vasti erittävä kapseli ihon alle, minkä seurauksena lähes puolella potilaista migreeni parani ja melkein 40%:lla selvästi helpottui veren estrogeenipitoisuuden pysyessä vakiona. Pysyvää estrogeenilääkitystä ei voi kuitenkaan suositella migreenipotilaalle kohtausten estämiseksi, koska liian suuri estrogeenipitoisuus saattaa altistaa aivoverenkiertohäiriöille. Stressi on kiistaton kohtauk sille altistava tekijä. Lähes puolet potilaista toteaa tämän tekijän tyyppillisesti provosoivan etenkin viikonloppukohtauksia. Stressin hallinta on eräs vaikeimmista elämänhallinnan alueista. Itse olen kokenut hyviksi keinoiksi ajanhallinnan (almanakkaan saa merkitä myös Laiskottelua jolloin se menee kaiken muun edelle) ja rentoutumisen eri keinot. Jälkimmäisen parhaita tapoja on säännöllinen reipas liikunta ja lyhyet koko kehon lihasten rentouttamistekniikat. Eräät ruoka-aineet saattavat aiheuttaa kohtauksia. Artikkeleissa ja käytännön työssä törmää tavallisimmin sellaisiin kuin alkoholi, jalkahiki -juustot, suklaa, sitrushedelmät ja kahvin puute. Paasto provosoi monilla kohtauksia, joiden syntymekanismi ei liitykään veren sokeripitoisuuteen, kuten odottaa sopisi. Syy on edelleen epäselvä. Ruoka-aineiden vaikutus perustuu niiden sisältämiin kemiallisiin yhdisteisiin ja lisäaineisiin. Nämä aineet aiheuttavat migreeniin liittyvän biokemiallisen reaktion eli ensin valtimoiden supistumisen ja sitä seuraavan ylikorjaavan suonten laajenemisen. Muita mielenkiintoisia laukaisutekijöitä ovat liika nukkuminen ja äkisti lisääntyvä ilman korkeapaine. On todettu, että jo 15 millibarin muutos saattaa laukaista kohtauksen. Jostain syystä kohtauksia on vähiten helmi-maaliskuussa ja eniten loka-marraskuussa. Säätiedotuksien seuraamisella saattaa joillekin olla merkitystä räätälöityä estolääkitystä mietittäessä. Lopuksi Käsitykseni on, että omia elämäntapojaan seuraamalla ja kohtauksista kirjaa pitämällä moni potilas saattaa löytää tietyn lainalaisuuden, yhteyden yhteen tai useampaan laukaisevaan tekijään. Tällöin kohtausten voimakkuus ja määrä voidaan jopa puolittaa soveltamalla joitakin edellä lueteltuja keinoja niin lääkkeiden kuin elämäntapojenkin suhteen. Olen aikaisemmissa artikkeleissani sivunnut migreeniä ja elämänlaatua. Tutkimusten mukaan ennaltaehkäisevä hoito on tärkeä tekijä migreenin hallinnassa. Kuitenkin elämänlaatua selvittävissä tutkimuksissa on kiistatta todettu, että siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi vain silloin, kun käytössä on ehdottomasti luotettava kohtauslääke. Siksi migreenin hoidon kulmakivi edelleenkin on tehokas kohtaushoito, triptaaniryhmän lääkkeet. Jäsenilta Helsingissä Seuraava jäsenilta järjestetään keskiviikkona klo

17 HUUMORIA HEMICRANIAAN Entäs sitten nämä maku- ja hajuaistit. Kaikki parfyymipirkot ja partavesipertsat saavat ostoskeskuksessa aikaan päässäni pyörryttävän kaaoksen. Nämä sulotuoksut tunkeutuvat nenäonteloon kuin akupunktioneulat. Tämä kevät se on sikamaista aikaa migreenin kannalta, silmissä välkkyy varsinainen miljoonasade kilpaa auringon ja keväthangen kanssa. Tämän tästä silmät ovat kuin shokin saaneella ja näkyvissä on niin tähteä kuin sahalaitaakin. Ilmassa leijuu mitä iljettävämpiä kuvioita; mustia täpliä, ohuita verisuonia, silmäripsiä, jotka ovat kuin jättiläishämähäkkejä. Päässä kiehuu ja jyskyttää, tykyttää ja tikittää kuin aikapommi. Toinen puoli päätä painaa niin paljon, että kropan puolikas tuntuu viiltävän maata. Suupielet roikkuu, korvissa soi ja humisee. Eikä siinä vielä kaikki, päässä tuntuu olevan sähköä niin paljon kuin ylivirittyneessä muuntajakopissa. Jos oikein liioittelisin makuhaitoista, niin pelkkä sana HIIVA saa ohimosuonet pullistumaan. Makujuttujen laistaminen on tullut koettua erittäin vaikeaksi, koska makumaailmani on melko poikkeava yleisesti tunnettujen migreeniä aiheuttavien aineiden kanssa. Minua ei vaivaa punaviinit eikä juustot puhumattakaan suklaasta. Mutta hiiva, jos se vain haisee tai maistuu, niin se on sitten menoa varsinaiseen virtuaalimaailmaan. Jos joku pitäisi minua virtuaalilemmikkinä, todennäköisesti osoitintaulu näyttäisi hiivakohtauksen aikana joko lasareettia tai vietävän isoa läjää. Itse olen sairastellut, potenut tai elänyt tässä migreenihulluudessa pian seitsemän vuotta, lukuunottamatta raskausaikaa. Naisille se olisikin ihanne; kesät raskaana ja talvet ilman kenkiä. Tai sitten; kesät raskaana ja talvet hyötykäytössä sähköyhtiöllä varageneraattorina. Entäpä sitten tämä uusi tieto migreenigeenistä. Itse ostan heti uudet terveet geenit lähikaupasta ja lahjoitan omat migreenin syövyttämät naapurin koiralle, joka on systemaattisesti kiusannut minua kolmen vuoden ajan "kekkulikohtauksen" aikana ulvonnallaan. Tarina on tämä; koira haukkuu kerran, korvani kuulevat äänen sata- kertaisena ja volyymit ovat kuin rock-konsertissa. Päässä kaikuu aika ikävästi. Mutta osansa saa vielä, se hultteeton hurtta, sen takaan. Mutta mitä näistä, kaikki on lohduttavasti ohi sadan vuoden päästä. Onhan tämän migreenin kanssa eläminen melkoista taiteilua trapetsilla koko hela life. Täytyy vain sopeutua osaansa ja yrittää kääntää eläminen hauskuudeksi "kekkulipäivineen" kaikkineen ja rakennella päässään hauskoja mielikuvia. Kuten kuvitella oksentavansa pahimman vihamiehen syliin tai pyörtyillä miellyttävässä miesseurassa, kaikki tietysti migreeniin vedoten. Ei tässä lopuksi voi muuta sanoa kuin toivottaa kaikille migreenihenkilöille sädehtivää kevättalvea ja pienempiä sähkölaskuja. Seija Murtosaari Noormarkku 17

18 Vyöhyketerapiastako apu migreeniin Vyöhyketerapiasta voi hyvinkin löytyä apu migreeniin, koska ei tarvitse koskettaa kipeää kohtaa hoito on täysin yksilöllistä lähtee aina ko. henkilöstä itsehoito on mahdollista pyritään löytämään syy Vyöhyketerapia on todennäköisesti yksi vanhimmista itseparannuskeinoista. Tiedetään, että sitä käytettiin yli 5000 vuotta sitten sekä Intiassa että Kiinassa. Myös monille intiaaniheimoille tämä hoitomuoto oli tuttu. Yhdysvaltalainen korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäri William Fitzgerald keksi tämän luonnonparannusmenetelmän uudelleen 1900-luvun alussa ja kutsui sitä refleksivyöhyketerapiaksi. Fitzgeraldin oppilas, hieroja Eunice Ingham vaikutti suuresti vyöhyketerapian leviämiseen. Hän kehitteli opettajansa oppeja. Euroopassa hoitomuotoa ovat kehittäneet mm. Hanne Marguardt Saksassa ja Lis Anderson Tanskassa sekä Antti Pietiäinen Suomessa. MITÄ VYÖHYKETERAPIA ON? Vyöhyketerapiassa ajatellaan, että ihminen on kaikkialla. Siis koko ihminen voidaan löytää yhtälailla 18 jalkapohjasta, kämmenestä, korvasta, sääristä, käsivarsista kuin myös kasvoista, päästä ja selästä. Mielenkiintoista on myös, että vatsalla ajatellaan olevan aivojen vyöhykkeet. Niinpä hyvä tapa rentouttaa itsensä esimerkiksi illalla ennen nukahtamista on hieroa vatsaansa spiraalinomaisin liikkein niin, että lähdetään navan kohdalta ja jatketaan myötäpäivään laajoja ympyröitä tehden ja lopetetaan itsen vasemmalle puolelle. Vyöhyketerapiassa ihminen nähdään kokonaisvaltaisesti Kun sanon, että ihminen löytyy joka puolelta, tarkoitan, että eri elimiä vastaavat heijaste- eli vyöhykepisteet ovat löydettävissä eri puolilta kehoa ihan loogisessa järjestyksessä. Vyöhykelakien mukaan vallitsee rakenteellinen samankaltaisuus = luusto heijastuu luulle ja lihas lihakselle. Niinpä, Diplomiluontaisterapeutti Pirjo Palokangas-Ekblom kun painelet jalkaterän sisäsyrjää luulle asti, hoidat selkärankaasi. Käsitellessäsi jalan tai korvan lihasosia voit rentouttaa lihaksiasi. VYÖHYKETERAPEUTIN VASTAANOTOLLA Vyöhyketerapiassa ihminen nähdään kokonaisvaltaisesti. Fyysiselle, psyykkiselle ja mentaaliselle annetaan suhteessa sama painoarvo selitettäessä ihmisen terveyttä, sairautta ja paranemiseen liittyviä tekijöitä. Ensimmäiseen käyntiisi vyöhyketerapeutin luona menee aikaa n. puolitoista tuntia. Käynnin aikana terapeuttisi haastattelee sinua kysellen hyvin moninaisia kysymyksiä. Tietenkin hän on kiinnostunut kaikesta sairauteesi liittyvästä, mutta myös muista vaivoistasi, mahdollisista leikkauksista, unesi laadusta, vatsasi toiminnasta, raskauksista, synnytyksistä, kuukautistesi laadusta niin itseasiassa

19 hän on kiinnostunut sinusta ihan kokonaisuudessa. Kaikkien kysymysten tarkoituksena on luoda mahdollisimman tarkka, kokonainen kuva sinusta. Saat kertoa myös luonteestasi, lapsuudestasi koko elämästäsi. Haastattelun jälkeen terapeuttisi tutkii sinut. Hän on kiinnostunut luomistasi, lämpötilaeroista raajoissasi, aroista paikoista ja värieroista esim. korvassasi. Tutkiessaan hän saattaa mumista jotakin numeroita. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään lähtölaskenta. Vyöhyketerapiassa ihminen jaetaan kahdeksaantoista tasoon. Jokaisella tasolla on ihan oma merkityksensä. Tasoilla on fyysisiin asioihin liittyviä sisältöjä, kuten mm. maksan, munuaisten ja hormoonien tasot, 1-6. Tunnetasoja ovat tasot 7 11, joihin sisältyvät mm. haiman ja sydämen asiat. Tasot edustavat ajatuksia. Tasojen ajatellaan olevan myös yhtäkuin ikävuosia. Niinpä, jos joku taso toistuu kehollasi eri puolilla, saattaa terapeuttisi kysyä, josko sinulle on tapahtunut jotakin merkittävää sen ikäisenä. Terapeuttisi pyrkimyksenä on yhdessä sinun kanssasi löytää mahdollinen syy sairaudellesi. Sen löytyminen edesauttaa hoitumistasi. Vyöhyketerapeuttisen hoidon tarkoituksena on tasapainon saavuttaminen. Ajatellaan, että sairaus on merkki kehossa vallitsevasta epätasapainosta. Painelemalla pisteitä ja vetämällä pitkiä vetoja esim. selässäsi terapeutti antaa viesteja eri elimille. Kehosi hakee tasapainon itse terapeutti on siis vain välikappale. LIHAKSET SELKÄRANKA HOITOSUUNTA NISKAN VYÖHYKKEET PÄÄN ALUE Hiljattain todettu syöpä on myös este hoidolle. Vyöhyketerapia on nimittäin erittäin puhdistavaa hoitoa, kuonat saavat kyytiä. Niinpä on olemassa vaara, että myös syö- MIGREENI- PISTE AIVOT Korva ELIMET VÄRIT TUNTEET VARPAAT Vyöhyketerapiassa eri elimiin liitetään tunteita ja värejä. Haiman ajatellaan erityisesti rasittuvan huolista, sen väri on keltainen. Munuaiset pitää sisällään pelkoja, sininen on niiden väri. Sydämen väri on tietysti punainen, se iloitsee ja suree. Maksassa asuvat viha, kateus ja depressiot, vihreä on sen väri. Keuhkoihin liitetään stressi ja niiden väri on valkoinen. Jokaiselle luettelemalleni elimelle löytyy myös vastaava varvas ja sormi. Isovarvas edustaa haimaa ja seuraava varvas munuaisia, keskimmäinen varvas kertoo sydämen asioista jne. Värit näkyvät ihmisen keholla. Esimerkiksi pelokas henkilö on sinertävä pohjaväriltään ja huolestuneen asiakkaan korva jää keltaiseksi kun sitä sipaisee. Tämä kaikki on tärkeää kun terapeutti tekee analyysin ja hoitosuunnitelman. Diagnoosiahan me emme tee, se kuuluu lääkärille. KENELLE SOPII, KENELLE EI Vyöhyketerapia sopii useimmille. Hoitoa saavat niin vauvat kuin vaaritkin. Joitakin esteitä hoidolle on kuitenkin olemassa. Kuumeista henkilöä ei hoideta elimistö tekee jo töitä taudin voittamiseksi. 19

20 päsolut leviäisivät. Varovainen täytyy olla, kun kyseessä on raskaana oleva nainen. Keskenmenovaaran vuoksi hoidosta pidättäydytään kolmen ensimmäisen raskauskuukauden ajan. Tarkkuutta vaaditaan, mikäli asiakas on pitkään syönyt paljon lääkkeitä tai hänellä on elimistössään vieras esine, esim. tekonivel. Jalkapöytä HARTIAT SILMIEN VYÖHYKKEET PÄÄN ALUE NISKA HARTIAT Vyöhyketerapia on erinomainen itsehoitomenetelmä, mutta edellämainituista syistä johtuen on viisasta hakea vinkit asiantuntevalta terapeutilta. KÄSIVARSI MAKSAN VYÖHYKE MUNUAINEN JÄNNITYS- NAUHA LANTION ALUE MIGREENIN HOITO VYÖHYKETERAPIALLA Vuosien varrella jo monet ovat päässeet eroon kiusallisesta migreenistä vyöhyketerapian avulla. Eräät heistä ovat innostuneet jopa hankkimaan koulutuksen ja tekevät tänään töitä toisten auttamiseksi. Itsehoidon kannalta tärkeimpiä hoitopaikkoja ovat korvalehden alaosa ja isovarvas, jossa sijaitsevat aivojen heijastepisteet. Mielestäni olisi ihanteellisinta, jos voisim- HARTIOIDEN JÄNNITYS LAUKEAA TÄÄLTÄ me tehdä yhteistyötä: ASIAKAS, TERAPEUTTI ja LÄÄKÄRI YHDESSÄ. Koulutettuja vyöhyketerapeutteja löydät mm. Suomen Luontaisterapeuttien liitosta, puh. (09) keskiviikkoisin klo Terveisin Jalkapohja Pirjo Palokangas-Ekblom Diplomiluontaisterapeutti Erikoissairaanhoitaja Vuosaarentie 10 E Helsinki Puh. (09) Poimi päivä ja kohtele sitä hellävaroen. Se on Sinun päiväsi, 24 tuntia pitkä. Riittävästi aikaa kasvaa arvokkaaksi päiväksi. Älä siis päästä sitä jo aamutunneilla lakastumaan. 20

21 PÄÄNSÄRYTÖN VIIKKO toi satoja uusia jäseniä yhdistykseemme. Mm. apteekeissa jaettiin erilaisia info-kortteja. Maassamme vietettiin ensimmäistä päänsärytöntä viikkoa Viikon aikana annettiin runsaasti tietoa tiedotusvälineissä eri päänsäryistä ja erityisesti migreenistä. Viikon kohokohta oli kuudella paikkakunnalla, Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Oulussa järjestetty Migreeni kohtaus päivä -nimellä luento- ja informaatiotilaisuus. Viikon teema näkyi ja tuntui erityisesti n. 500 apteekissa, joissa apteekkihenkilökuntaa oltiin etukäteen koulutettu vastaamaan migreeniä koskeviin kysymyksiin. Apteekkeja ja lääkäriasemia varten suunniteltuun standyyn oli kerätty migreeniin ja lihasjännityspäänsärkyyn liittyvää informaatiota, sekä migreenipotilaiden ajatuksia erilaisten korttien muodossa. Korteissa oli myös informaatiota Suomen Migreeniyhdistyksestä. Migreeni oli esillä runsaasti myös sähköisissä tiedotusvälineissä. Aiheesta kertoivat mm. MTV:n Huomenta Suomi -ohjelma sekä monet uutislähetykset niin TV:ssä kuin radiossakin. Teemaviikon jälkeenkin vielä monet ohjelmat sekä aikakauslehdet ovat kertoneet migreenistä. Viikon tavoitteena oli antaa oikeanlaista tietoa migreenistä ja sitä kautta saada migreeni hyväksytyksi oikeana sairautena. Mielestämme tämä tavoite toteutui laajalti ja ymmärrys migreeniä kohtaan on varmasti lisääntynyt. Teemaviikon järjestäjinä toimivat Suomen Migreeniseura (lääkäreiden yhdistys), Suomen Apteekkariliitto sekä meidän oma Suomen Migreeniyhdistys ry. Hannele Kahelin 21

22 Asiantuntija vastaa 1. Jo noin kolmen viikon ajan muutamaa kertaa lukuunottamatta olen herännyt aamuyöllä migreenisärkyyn. Pääsääntöisesti olen saanut säryn loppumaan vaihdellen Imigrania, Zomigia ja Indometinia, mutta miten saan kierteen katkeamaan? Päivittäiseksi tai lähes päivittäiseksi muuttunut migreenisärkykierre ei yleensä katkea enää kohtauslääkkeillä. Yleensä tällaista kierrettä ylläpitää jokin syy, esim. valvominen, epäsäännöllinen ruokailu, stressi, lihasjännityksen pahentuminen jne. Hoito eri lääkkeitä vuorottelemalla on kyllä hyvä ajatus, mutta jos tulos on jatkuva päivittäinen migreeni, on syytä neuvotella lääkärin kanssa siitä miten tilanne saadaan laukeamaan ja jatkuva migreenilääkkeitten käyttö loppumaan. Usein tarvitaan jokin ns. katkaisuhoito ja sen jatkoksi estohoito, jotka on valittava kunkin potilaan kohdalla yksilöllinen tilanne huomioiden. 2. Migreenikohtauksen alkaessa näen kaiken kahtena kaksi kuvaa päällekkäin. Esim. autolla ajaminen tuolloin on lähes mahdotonta. Näköhäiriö kestää usein 2-3 viikkoa, vaikka särky olisikin jo lakannut. Onko tämä normaalia migreeniin liittyvää oireilua? Kuvauksen perusteella kyseessä voi olla harvinainen oftalmopleeginen migreeni, vapaasti suomennettuna silmähalvauksellinen migreeni, johon liittyy 1-4 viikkoa kestävä toispuoleinen silmälihashalvaus ja esim. kaksoiskuvat. Tämä on normaalia oftalmopleegiseen migreeniin liittyvää oireilua. Tällainen migreenin muoto on hyvin harvinainen, Suomen kokoisessa väestössä vain muutamia tapauksia. Kaksoiskuvat aluksi häviävät aina kohtauksen jälkeen vähitellen, mutta toistuvien kohtausten jälkeen voivat jäädä osittain pysyviksi. Muut syyt kuin migreeni oireen taustalla on myös hyvä poissulkea esim. pään magneettikuvauksella, koska samanlainen oireisto voi johtua monesta muustakin syystä. 3. Voiko särkylääkkeiden käyttöä jatkaa vaikka on aikaisemmin todettu vatsahaava, jos samalla ottaa Ranimexia? Ei voi. Vatsahaavapotilaan ei pidä käyttää lainkaan tiettyjä särkylääkkeitä, jotka ärsyttävät vatsaa ja voivat aiheuttaa uuden vatsahaavan. Ranimex ei tätä estä, vaikka helpottaakin oloa. Jos vatsahaava on todettu, on käytettävä sellaisia särkylääkkeitä, jotka eivät ärsytä mahaa. Migreenin uudet täsmälääkkeet, triptaanit mm. eivät ärsytä vatsaa, samoin vanhat migreenilääkkeet Anervan ja Cafergot sopivat myös vatsahaavapotilaalle. Osasta särkylääkkeitä puuttuu vatsaa ärsyttävä ominaisuus, ja ne sopivat paremmin vatsahaavapotilaalle. 4. Onko lääketieteellisesti koskaan todistettu että jo 10 kilon ylipainon pudottaminen voisi vähentää migreenikohtauksien määrää tai lieventää niitä? Ei ole koskaan todistettu lääketieteellisesti, enkä katso, että ylipaino sinänsä olisi merkittävä migreeniä aiheuttava tekijä. 5. Onko mahdollista, että migreenikohtausten lisääntyvä määrä tai jopa muuttuminen melkein krooniseksi säryksi, johtuu siitä että jokaista kohtausta hoidetaan niin tehokkaalla lääkityksellä että kohtaus ei pääse purkautumaan. Kohtaus ei siis pääse raivoamaan täydellä tehollaan vaan jää kytemään päivä päivän jälkeen. Tällainen ajatus on herännyt monen muunkin migreenipotilaan mielessä, ja on teoriassa hyvin mahdollista, että näin on. Kysymykseen ei ole varmaa vastausta. Teoriassa on mahdollista, että aivoissa on käynnissä migreeniä ylläpitävä ärsytystila, ja sitä vain siirretään eteenpäin lääkkeillä. Asiaa on vaikea tutkia, koska meillä ei ole toistaiseksi keinoja mitata migreeniä, mutta lisääntyvä tieto migreenikohtauksen syntytapahtumista tuo tähänkin asiaan lisävalaistusta. 22