High-Tech-johtamistaitoa Eurooppaan»

Transkriptio

1 High-Tech-johtamistaitoa Eurooppaan»

2 Vastuuvapauslauseke Euroopan komissio tai kukaan komission puolesta toimiva ei ole vastuullinen seuraavan informaation mahdollisista käyttötavoista. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta Euroopan komission näkemyksiä. Mikään tässä esitteessä ei viittaa tai ilmaise minkäänlaista takuuta. Tuloksia tulee käyttää vain suuntaviivoina osana kokonaisstrategiaa. Euroopan yhteisö, Kopiointi on sallittua, kunhan lähde ilmoitetaan. Painopaikka Tämän esitteen on laatinut empirica Gesellschaft für Kommunikationsund Technologieforschung mbh, toimeksiantajanaan Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto. Esite on Euroopan e-leadership aloitteen julkaisu palvelusopimuksen Leadership Skills for Digital and Key Enabling Technologies pohjalta ( Toimittajat Toimittajat: Werner B. Korte, Tobias Hüsing, Eriona Dashja, empirica GmbH Muotoilu & layout: «2»

3 Esipuhe Digitaaliset ja keskeiset mahdollistavat teknologiat luovat uusia markkinamahdollisuuksia ja edistävät uusien ja toisinaan markkinoita mullistavien liiketoimintamallien kehittymistä. Näiden teknologioiden täysimittaiseksi hyödyntämiseksi kaiken kokoiset ja kaikkien toimialojen yritykset tarvitsevat työntekijöitä, joilla on huipputeknologista osaamista ja, mikä on hyvin tärkeää, myös johtoryhmän tasolla. Huipputeknologisella osaamisella on maailmanlaajuisesti suurta kysyntää, jota koulutuslaitosten nykyinen tarjonta ei todennäköisesti tule kattamaan. High-tech-johtamistaitojen edistäminen ja laajan osaamisvarannon luominen edellyttävät johdonmukaisia pitkän aikavälin toimia monilla julkisen päätöksenteon alueilla. Ne vaativat myös lukuisten asianosaisten myötävaikutusta ja skaalattavia julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksia. Tämän aikaansaamiseksi on tunnettava paremmin näiden haasteiden luonne ja laajuus sekä niitä vastaavat ratkaisut. On ryhdyttävä merkittävin toimiin Euroopan osaamisvarannon kasvattamiseksi ja osaamisen puutteiden, yhteensopimattomuuksien ja vajausten vähentämiseksi. Tämä tulee edellyttämään ajattelutavan muutosta julkisten päätöksentekijöiden ja asianosaisten keskuudessa ja etenkin sen myöntämistä, että elinikäinen oppiminen ja taitojen kehittäminen on Euroopan menestykselle ratkaiseva haaste, johon kansallisten koulutusjärjestelmien on kyettävä vastaamaan ja toimittava sen mukaisesti. Tämä edellyttää investointien lisäämistä high-tech-johtamisen osaamiseen, missä ihmiset ovat keskeisellä sijalla. Yksityisen ja julkisen sektorin on yhteisvastuullisesti luotava tästä kattava prosessi. Ilman asiaosaisten mukaantuloa alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla emme pysty tyydyttämään Euroopan huipputeknologisen osaamisen tarvetta. Nyt on aika ryhtyä yhteiseen toimintaan! Tämä dokumentti tarjoaa yhteenvedon high-tech-johtamistaitojen osaamisen viimeisimmästä kehityksestä Euroopassa ja tuo esille konkreetteja toimintaehdotuksia ja parhaita tapoja toteuttaa EU:n laajuiset suuntaviivat jäsenvaltioiden tasolla ja yleiseurooppalaisella tasolla. Nämä ehdotukset perustuvat tuloksiin neuvotteluprosessista, jossa asiantuntijat jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään high-tech-johtamisen osaamisen kehityksestä vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen. Slawomir Tokarski Johtaja, Innovointi ja kehittynyt valmistus Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto Euroopan komissio «3»

4 «4» High-Tech-johtamistaitoa Eurooppaan»

5 Huipputeknologian vaikutus osaamiseen ja työpaikkoihin Euroopassa Viimeaikainen rutiinityön rajat ylittävä automaation nopea kehitys ja laajentuminen - tekoälyyn yhdistettynä - koneoppimisen ja liikkuvan robotiikan alueelle on avannut sille käyttömahdollisuudet monimutkaisempien tehtävien suorittamisessa. Tämä tulee vaikuttamaan myös Euroopan työpaikkoihin ja osaamistarpeisiin lähivuosikymmeninä. Arvioiden perusteella näyttää siltä, että jopa 54 % nykyisistä työpaikoista EU28:ssa voidaan tietokoneistaa, mukaan lukien monet keskivaativat ja vähän taitoja vaativat työt tuotannossa, rakentamisessa, kuljetuksessa ja logistiikassa. Näiden kehityssuuntien seuraukset on laajalti ymmärretty yrityksissä: Vuonna 2016 McKinsey Global Survey -haastattelututkimus osoitti jo neljännen kerran peräkkäin, että liiketoimintaprosessien automatisoinnin ja kehittämisen merkitys on kasvanut 1. Yli puolet vastaajista kertoo nyt näiden lukeutuvan organisaationsa kolmeen tärkeimpään tavoitteeseen. Samaan aikaan syntyy aivan uusia ammatteja, mikä tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia osaamisvaatimuksissa. Kehittyneen valmistuksen teknologioiden kaltaiset huipputeknologiat yhdessä kolmansien maiden (esim. Kiinan) kohoavien työvoimakustannusten kanssa tarjoavat Euroopalle uusia mahdollisuuksia työpaikkojen lisäämiseen. Tämä voi mahdollistaa tuotannon palauttamista kehittyneisiin teollisuusmaihin. Boston Consulting Groupin vuonna 2016 tekemässä amerikkalaisten teollisuusyritysten haastattelututkimuksessa 2 37 % yrityksistä, joiden vuosiliikevaihto oli yli 1 miljardi $, kertoi suunnittelevansa tai aktiivisesti harkitsevansa tuotannon siirtämistä Kiinasta Amerikkaan. Hyvin suurista yrityksistä, joiden liikevaihto ylitti 10 miljardia $, 48 % ilmoitti palauttavansa tuotantoa kotimaahan. Tuotannon palauttaminen on monien asiantuntijoiden mukaan mahdollinen työpaikkojen uusiutumisen lähde, etenkin paljon työpaikkoja menettäneillä sektoreilla, kuten teollisuustuotannossa, joiden toimintaa aiemmin on eniten siirretty Euroopan ulkopuolelle. Saskia Van Uffelen Toimitusjohtaja, Ericsson BeLux, Digital Champion, Belgia Vuonna % nykyisten työpaikkojemme tehtävistä on muuttunut teknologisen kehityksen myötä. On tärkeää, että jokainen hankkii tarpeelliset taidot pysyäkseen kilpailukykyisenä digitaalitaloudessa. Erityisesti eurooppalaisen teollisuuden johtajien tulee omaksua digitaalisten innovaatioiden alkuunpanossa ja toteutuksessa tarvittavat tekniset, liiketoiminnalliset ja strategiset johtamistaidot. Uusien teknologisten, teollisten ja liiketoiminnallisten kehityssuuntien aiheuttamat mullistukset Uudet kehityssuunnat informaatioteknologioissa (IT) ja keskeisissä mahdollistavissa teknologioissa (KET: Mikro- ja nanoelektroniikka, nanoteknologiat, teollinen bioteknologia, kehittyneet materiaalit, fotoniikka ja kehittyneet valmistusteknologiat) edistävät voimakkaasti innovaatiota. Niiden muutosvaikutus talouteen ja yhteiskuntaan lähivuosina tulee ratkaisevasti lisäämään uusien taitojen kysyntää, erityisesti high-tech-johtamisen osaamisen osalta. Kysyntä vaihtelee eri teknologiasuuntausten ja osaamistyyppien välillä, mutta suuret tietokokonaisuudet (big data), esineiden internet ja kognitiivisten järjestelmien yhdistäminen robotiikkaan tulevat asiantuntijoiden käsityksen mukaan aiheuttamaan eniten mullistuksia ja synnyttämään suurimman kysynnän. Noin 70 % työtämme varten haastatelluista asiantuntijoista on yhtä mieltä, että kasvanut kysyntä tulee aiheuttamaan osaamisen puutetta Euroopassa. Mutta erityisesti digitaalisten ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistäminen tulee kasvavassa määrin luomaan tärkeän monialaisen osaamisen tarpeen, joka on tällä hetkellä vähemmän näkyvä kuin digiosaamisen tarve, mutta ratkaiseva teollisuuden modernisoinnille pitkällä tähtäimellä. 1. Tilannekuva taloudellisista olosuhteista, joulukuu 2016: McKinseyn globaalin haastattelututkimuksen tulokset, joulukuu 2016: 2. Boston Consulting Group: Muutos: Läpimurtosuoritusten aikaansaanti ja ylläpito, 2016: «5»

6 Valitukset osaajien löytämisen vaikeudesta eivät välttämättä merkitse lisää työllisyyttä, vaikka saatavilla olevien osaajien määrä lisääntyisi. Yhteensopimattomuutta kysynnän ja tarjonnan välillä on runsaasti epärealistisista odotuksista, virheellisestä ajoituksesta tai yksinkertaisesti maantieteellisistä syistä johtuen. Euroopassa tarjonta ja kysyntä eivät useinkaan kohtaa. Huipputeknologisen osaamisen kysyntä tulee merkitsemään nykypäivän työvoiman ja johtajien uusien koulutusten ja sertifiointien kysynnän kasvua sekä uusien lisätyöpaikkojen syntymistä. Maria Laura Fornaci Vanhempi konsultti Fondazione ISTUD Meitä nyt kohtaava neljäs teollinen vallankumous on pääpiirteiltään ennennäkemättömän nopea ja läpitunkeva ja se tulee muuttamaan liike-elämän toimintatavat ja perinteiset arvoketjut. Tarvitsemme uusia high-tech-johtajia, jotka ymmärtävät tämän ja kykenevät tarttumaan tilaisuuksiin, joita se tarjoaa. High-tech-johtamistaitojen merkitys Taidot, joita tarvitaan teknologisen innovaation menestyksekkäässä toteuttamisessa, ovat keskeisiä Euroopan kilpailukyvyn ja innovaatiovoiman kehittämisessä. Nykyaikainen talous on riippuvainen yksilöistä, joilla on kyky kehittää uusia liiketoimintamalleja ja tarttua tilaisuuksiin hyödyntäen uusia teknologioita parhailla mahdollisilla tavoilla arvon tuottamisessa. Osaamisprofiilin kuvaus T-mallina yhdessä johtamistaitojen kolmion esittämisen kanssa on hyödyllinen kuvattaessa "tulevaisuuteen valmiita" ammattilaisia, jotka ovat joustavia innovaattoreita ja omaavat tarvittavat huipputeknologian ja johtamisen taidot. T-mallin mukainen ammattilainen 3 YLEISET PÄTEVYYDET Ryhmätyö, kommunikointi, perspektiivi, verkot, kriittinen ajattelu, globaali ajattelu, projektinjohto, jne. MINÄ Näiden kehityssuuntien, erityisesti suurten tietokokonaisuuksien, esineiden internetin (IoT), kehittyneiden valmistusteknologioiden ja muiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden, innovatiivinen luonne ja teknologiaprofiilit luovat todennäköisesti kysyntää aidosti uudenlaisille taidoille ja aloilla, joilla liikevaihdot kasvavat, ne myös synnyttävät uusia työpaikkoja. MONIA AMMATTIALOJA Ajattelu ja viestintä AINAKIN YH- DEN AMMATTIALAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Analyyttinen ajattelu & ongelmanratkaisu MONIA JÄRJESTELMIÄ Ajattelu ja viestintä AINAKIN YH- DEN JÄRJESTELMÄN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Analyyttinen ajattelu & ongelmanratkaisu 3. Seuraavan lähteen mukaisesti: T Summit 2016 tapahtuma: «6»

7 High-tech-johtamistaitojen kolmio Nicolas Schmit Työvoima-, työllisyys-, sosiaalitalous- ja solidaarisuustalousministeri, Luxemburg Strateginen johtaminen Nykypäivän johtajien täytyy navigoida nopeasti muuttuvan ympäristön monimutkaisissa tilanteissa. High-tech-johtamisen hallitseminen on kykyä tunnistaa riskit ja mahdollisuudet, joita innovaatiot tuottavat ihmisille, organisaatioille ja yhteiskunnalle kokonaisuutena. Huippu teknologiset kyvyt Näissä kuvatut taidot: Liiketoiminnalliset kyvyt >> Strateginen johtaminen: kyky johtaa moniammatillista henkilöstöä ja vaikuttaa asianosaisiin toiminnallisten ja maantieteellisten rajojen yli >> Liiketoiminnalliset kyvyt: kyky kehittää liiketoiminta- ja toimintamalleja, jotka tuottavat arvoa organisaatioille >> Huipputeknologian kyvyt: kyky visioida ja edistää muutosten toteuttamista hyödyntämällä huipputeknologian kehityssuuntien tarjoamia innovaatiomahdollisuuksia. Toimenpiteitä, joihin on ryhdytty Tiedoksiantonsa "e-skills for the 21st Century" (Digiosaamista 21. vuosisadalle, 2007) julkaisemisesta lähtien Euroopan komissio on tukenut digitaalisen osaamisen parantamista ja pyrkimystä luoda suurempi IT-osaajien varanto, joka EU:lla on oltava ollakseen innovatiivinen ja kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla. Vuonna 2012, Euroopan komissio hyväksyi tiedonannon European strategy for Key Enabling Technologies A bridge to growth and jobs 4, jossa hahmotellaan strategia keskeisten mahdollistavien teknologioiden (KET) hyödyntämisen lisäämiseksi Euroopassa. Useat jäsenvaltiot käynnistivät merkittäviä kansallisia aloitteita, erityisesti Saksa 5, Ranska 6 ja Italia 7. Euroopan komission tiedonannossa "For a European Industrial Renaissance (Kohti Euroopan teollista renessanssia) 8 (2014) korostettiin, että digitaaliset teknologiat ovat välttämättömiä, kun tuottavuutta parannetaan määrittelemällä liiketoimintamalleja uudelleen ja luomalla uusia tuotteita ja palveluita. Keskustelufoorumin European Strategic Policy Forum on Digital Entrepreneurship 9 (Euroopan komission perustama vuonna 2014) toimesta on laadittu monia raportteja, mukaan lukien Accelerating the digital transformation of European industry and enterprises (maaliskuu 2016) ja Upskilling European industry: New operational tools wanted (heinäkuu 2016) «7»

8 Nämä toimet ovat laajalti tunnettuja ja arvostettuja asiantuntijapiireissä. Vuonna 2016 empirican toimeenpanema asiantuntijoiden haastattelututkimus vahvisti, että näitä analyysejä ja aloitteita pidettiin hyvin merkityksellisinä mullistavien digitaalisten muutosten ja teollisuuden modernisoinnin haasteiden kohtaamisessa ja luotaessa osaamisvarantoja, joita tarvitaan teknologian uusien kehitysaskelien ja -suuntien hyödyntämisessä. On aika yhdistää digitaalialaan ja keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin liittyvät osaamisen kehittämistoimet kokonaisvaltaisen huipputeknologisen osaamisen ohjelman puitteissa. Uusimmat kehitykset näillä alueilla osoittavat, että moniammatilliset taidot ovat ratkaisevia teollisuuden modernisoinnille, kilpailukyvylle ja niistä seuraaville työpaikkojen luomiselle ja säilyttämiselle Euroopassa. Kehitimme useita skenaarioita ja varovaisessa kasvuskenaariossa odotamme, että joka vuosi tullaan tarvitsemaan keskimäärin uutta johtajaa digitaalisen johtamisen alueella ja 7000 johtajaa KET-alueella. Nacho de Pinedo Toimitusjohtaja, ISDI - Institute for Internet Development Digitalisaatiokehitys ei merkitse muutoksen aikaa vaan aikakauden muuttumista. Siksi ihmisten on sopeutettava osaamisensa, taitonsa ja asenteensa uuteen ajattelutapaan tulkiten, toimien ja suhtautuen tämän uuden ekojärjestelmän tavalla, jos he aikovat pysyä kilpailukykyisinä ja suoriutua tässä uudessa ammatillisessa ympäristössä. Eurooppa tarvitsee uutta high-tech-johtajaa vuotta kohden Ammattialojen rajat ylittävät johtamistaidot, jotka hyödyntävät uusia digitaalisia ja keskeisiä mahdollistavia teknologioita yritysten ja teollisuuden liiketoimintamenestyksen tavoittelussa, ovat huipputeknologiselle taloudelle keskeisiä tekijöitä. Arvioimme, että vuonna 2015 yrityksissä oli johtajaa, joilla on T-mallinen digitaalisen, liiketoiminnallisen ja strategisen asiantuntemuksen profiili. Mahdollistavien teknologioiden (KET) osalta arvioimme high-tech-johtajien kokonaismäärän olleen vuonna Tarkoituksena luonnehtia kohderyhmä, joka ohjelman on tavoitettava ja jota on edistettävä, arvioimme, että EU:28:ssa on high-tech-johtajaa. Luvut summaamalla yllä oleva skenaario edellyttää, että Eurooppa tuottaa noin uutta high-tech-johtajaa vuotta kohden vuoteen 2025 asti, eli yhteensä noin vuoteen 2025 mennessä tarjoamalla heille asiaankuuluvat koulutusmahdollisuudet ja vaadittavan työ- ja johtamiskokemuksen. Jos Eurooppa ei pysty luomaan edellytyksiä näiden high-tech-johtajien tarjonnalle, se on vaarassa menettää suuria innovaatiomahdollisuuksia ja jättää ne kilpailijoidensa käytettäviksi. Johtajien merkitys innovaation edistämisessä kaikilla tasoilla High-tech-johtajia on hyvin monenlaisia, ja heitä on eri tasoilla yrityksissä. Yrityksen huippujohdon muodostavien C-tason johtajien (kuten CEO, CTO, CIO jne.) lisäksi on myös laajempi kerros "keskitason johtajia". Heihin lukeutuvat liiketoimintadivisioonien, osastojen, projektiryhmien ja muiden alaryhmien johtajat. «8» 10. Harvard Business School (2013) Danger in the middle: Why midlevel managers aren t ready to lead Harvard Business publishing; saatavilla osoitteessa: CL_MiddleManagers_White_Paper_March2013.pdf 11. Alexander S. (2016) Key to Sustainable Success: Developing Middle Managers, julkaissut Everwise toukokuussa 2016, saatavissa osoitteessa: sama lähde

9 Keskitason johtajat ovat avainasemassa liiketoimintastrategian menestyksellisessä toteuttamisessa ja organisaatiomuutoksessa. He ovat usein visionäärejä ja innovaation käynnistäjiä, joilla on voimakas motivaatio, paljon osaamista ja potentiaalia. Vaikka keskitason johtajien merkitys on kasvussa, heidän taitonsa eivät usein vastaa markkinoiden tarpeita 10. Organisaatioilla, jotka tahtovat kilpailla ja kasvaa, on selkeä tarve sijoittaa riittäviä voimavaroja keskitason johtajiensa osaamisen kehittämiseen 11. Menestyksekäs johtajakoulutus perustuu kokemusperäisen työssä oppimisen, neuvonnan ja palautteen yhdistämiseen muodolliseen koulutukseen. Hyvien käytäntöjen ohjelmat pitävät oppimisen mahdollisimman lähellä johtajan päivittäistä työtä 12. Useimmissa organisaatioissa ei ole käytössä keskitason johtajien kehitysohjelmia. Mahdollisiin vaihtoehtoisiin toimintatapoihin johtajien kehityksen edistämiseksi lukeutuvat valmentajan etsiminen, ryhtyminen itse muiden kehittyvien henkilöiden opastajaksi, omia kykyjä ja kehitettäviä ominaisuuksia koskevan itsetuntemuksen vahvistaminen, haasteita asettavien mahdollisuuksien etsiminen ja ajan varaaminen laajakantoisempaan ajatteluun. Sidosryhmät arvostaisivat EU-tason tukea selvityksessä tämän alueen saatavilla olevista aloitteista ja/tai perussuunnitelman kehittämisessä huipputeknologian alojen johtajien kehitysohjelmille. Uuden johtajien sukupolven tarve KET-alojen moniammatillisuus, nopea kehitys ja niiden voimakkaasti kilpailtu ja vaikeasti ennakoitava markkinaympäristö edellyttävät uutta johtajien sukupolvea erityisesti KET-aloja varten. Johtajia, jotka pystyvät havaitsemaan, luomaan ja palvelemaan oleellisesti uudenlaisia markkinoita. Tällä on suoria vaikutuksia näiden johtajien osaamisvaatimuksiin. Alla kiinnitämme huomiota joihinkin keskeisiin taitoihin, joita KET-alojen uuden sukupolven johtajilla tulee olla: >> Oppimaan oppimisen taidot, sisältäen ennen kaikkea kyvyn omaksua ja jatkuvasti päivittää tietoja sekä kyvyn kehittää uutta tietämystä aiemman perustalta. >> Valppaus merkitsee kykyä jatkuvasti seurata sisäisiä ja ulkoisia (siis taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia, teknologisia jne.) kehityskulkuja ja tiedostaa niistä uusimmat kehityssuunnat sekä kykyä toimia nopeasti niiden pohjalta. >> Joustavuus merkitsee avoimuutta muutokselle (myönteiselle tai kielteiselle) ja monimuotoisuudelle työpaikalla; kykyä hyväksyä muutokset, valmistautua niihin ja käsitellä muutosta. Rudy Lauwereins Varapuheenjohtaja, IMEC (T&K-organisaatio, joka yhdistää mikrosiruteknologian ohjelmisto- ja JCT-asiantuntemukseen) Erittäin pääomavaltaisissa ympäristöissä kiinnitetään liian vähän huomiota ihmisten uudelleenkoulutukseen. Käytännöllisen koulutuksen järjestäminen kalliiden laitteiden avulla on hyvin haastavaa. Sellaisia ympäristöjä varten täytyy kehittää uusia koulutusmenetelmiä. >> Jatkuva kokeilu ja kyky oppia epäonnistumisista hyväksyen epäonnistumisten mahdollisuuden sekä kyky muuttaa epäonnistumiset arvokkaaksi kokemukseksi ja mieluiten jatkossa voitoksi. >> Moniammatillisuus ja integraatiotaidot sisältäen kyvyn hyödyntää ja yhdistää useita alueita yhtenäisratkaisuiksi monimutkaisiin ongelmiin, mikä saavutetaan parhaiten kollektiivisella tasolla (siis ryhmätyönä). Integraatiotaidot käyvät käsi kädessä suunnittelijan ajattelutavan, muutosajattelun ja monimutkaisten ongelmien ratkaisutaitojen kanssa. «9»

10 High-tech-johtajuuden taidot lyhyesti Lähtien käsityksestä, että high-tech-johtamistaitojen levinneisyys ei tällä hetkellä ole suoraan mitattavissa käytössä olevien julkisten tilastojen ja ammattinimikkeiden pohjalta, laadimme kokeellisesti eurooppalaisen tulostaulukon, jossa hyödynnetään helposti saatavilla olevia tietoja, joita voi käyttää kehityksen seurantaan high-tech- johtajuustaitoihin liittyvillä alueilla. Tämän kokeellisen tulostaulukon ensimmäisessä versiossa keskitytään - toistaiseksi - vain high-tech-johtamistaitoihin digitaalialalla, joita nimitetään myös e-leadership taidoiksi. Emme kehittäneet vastaavaa tulostaulukkoa jokaiselle kuudesta keskeisestä mahdollistavasta teknologiasta, koska se olisi vaatinut huomattavasti työtä ja resursseja ja ylittänyt merkittävästi tämän työn tavoitteet. Tulostaulukko koostuu eri alueista kuten: >> e-leadership koulutus >> e-leadership potentiaalia omaavien osuus työvoimasta >> Rakenteelliset muuttujat, jotka ovat edellytyksiä e-leadership mahdollisuuksien hyödyntämiselle ja >> e-leadershipin mahdollistavat käytännöt tai muut sitä edistävät tekijät. Perustuen 24:ään ensisijaisista tai toissijaisista lähteistä saatuun indikaattoriin tulostaulukko vertaa EU:n eri jäsenvaltioiden "suorituksia" ja tunnistaa e-leadership ekojärjestelmien vahvuuksia ja heikkouksia otettavaksi esille kansallisissa ja EU:n toimintalinjakeskusteluissa. Taulukko mittaa tekijöitä, jotka todennäköisesti vaikuttavat e-leadership taitojen kysyntään ja tarjontaan kussakin maassa ja auttaa siten ymmärtämään suorituskykyä e-leadershipin eri alueilla. Sitä voivat hyödyntää julkisen politiikan e-leadership suorituskyky mittarikohtaisesti Julkishallinnon & sidosryhmien aloitteet - osaamista digitaaliyrittäjyyteen TVT:n ja liiketoiminnan yhdistävät maisteri/käyt. tason ohjelmat e-leadership kandidaattiohjelmat Yrityskoulutus TVT/IT asiantuntijoille Julkishallinnon ja asianosaisten aloitteet - e-leadership koulutus Liikkeenjohdon oppilaitosten tasokkuus Julkishallinnon & sidosryhmien aloitteet - TVT-ammattilaistaidot Linjajohtajat Yritykset, jotka hyödyntävät RFID-tekniikkaa TVT-johtajat, arkkitehdit ja analyytikot Yritykset, jotka hyödyntävät sosiaalisia verkostoja TVT:n ydinalueiden ammattilaiset Uusimpien teknologioiden saatavuus TVT-loppututkinnon suorittaneet TVT:n vaikutus uusiin palveluihin ja tuotteisiin Liiketaloustieteen tutkinnon suorittaneet Teknologian omaksumisaste yritystasolla Kasvuyritykset TVT-sektorilla Innovaatiokapasiteetti Kasvuyritykset TVT-intensiivisillä sektoreilla Alueellisten keskittymien kehitysaste Yritykset, jotka palkkaavat TVT-asiantuntijoita Yritykset TVTintensiivisillä sektoreilla Työllisyys TVT-sektorilla EU DE (2016) DE (2015) Lähde: empirica 2017 «10»

11 suunnittelijat, teollisuus, korkeakoulut ja liikkeenjohdon koulutuslaitokset ehkäistäkseen uhkia ja löytääkseen uusia lupaavia lähestymistapoja. High-tech-johtajuuden vertailuindeksi Tämä kokeellinen indeksi yhdistää e-leadership tulostaulukon kaikki eri tarkastelukannat vertaillakseen EU:n jäsenvaltioiden käytäntöjä tällä alueella. Indeksi sulauttaa yhteen liiketoiminnan ja politiikan ilmastojen, infrastruktuurin ja niihin liittyvien e-leadership tulosten mittarit. Se jakaa jäsenvaltiot neljään suorituskykyluokkaan: >> (ryhmä 4) Irlanti, Alankomaat, Suomi, Yhdistynyt kuningaskunta, Ruotsi, Belgia ja Tanska ovat edelläkävijöitä, joiden suorituskyky on yli 20 % EU:n keskiarvon yläpuolella >> (ryhmä 3) Luxemburg, Malta, Itävalta, Saksa, Ranska, Slovenia ja Viro ovat suorituskyvyltään vähemmän kuin 20 % EU:n keskiarvon yläpuolella tai lähellä keskiarvoa >> (ryhmä 2) Espanja, Liettua, Tsekin tasavalta, Latvia, Unkari, Portugali ja Puola ovat suorituskyvyltään alle 20 % EU:n keskiarvon alapuolella >> (ryhmä 1) Kypros, Kroatia, Slovakia, Bulgaria, Italia, Kreikka ja Romania ovat yli 20 % alle EU:n keskiarvon. Eurooppalaisen e-leadership indeksin kvartiilien kartta Eurooppalaisten TVT-keskittymien tasoluokitus EU:ssa ICT Pole of Exellence, IRC (2014) Sijaluvut 1-3 Sijaluvut 4-11 Sijaluvut Lontoo Pariisi Lähde: empirica 2017 Tukholma Amsterdam Eindhoven Leuven Darmstadt Karlsruhe München Helsinki IE NL FI UK SE BE DK LU MT AT DE FR SI EE EU ES LT CZ LV HU PT PL CY HR SK BG IT GR 3,2 RO 2,9 6,9 6,7 6,7 6,4 6,2 6,2 6,0 5,8 5,7 5,7 5,5 5,3 5,1 5,1 4,9 4,3 4,3 4,3 4,3 4,1 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 3,8 3,6 Ryhmä 1: Yli 20 % alle EU:n keskiarvon Ryhmä 3: Alle 20 % yli EU:n keskiarvon Ryhmä 2: Alle 20 % alle EU:n keskiarvon Ryhmä 4: yli 20 % yli EU:n keskiarvon «11»

12 Freddy Van den Wyngaert Toimitusjohtaja, Agfa ICS AGFA:lla me tarvitsemme johtajia viemään innovaatiotyötämme eteenpäin. Jo vuosikymmeniä olemme investoineet graafisen teollisuuden ja terveydenhoitoalan toimintamme digitaaliseen muutokseen. Vaikka olemme maailmanlaajuinen ja innovatiivinen markkinatoimija, sopivan liikkeenjohdon koulutuksen saaneiden löytäminen on yhä vaikeaa. Tämä aloite tulee juuri oikeaan aikaan uuden johtajasukupolven kehittämiselle, joka kykenee hyödyntämään uutta IT-osaamista. Irlannin suorituskyky oli vuonna 2016 paras, lähinnä sitä olivat Alankomaat ja Suomi. Ryhmäjako pysyi yleensä ottaen samana kuin vuonna 2015, lukuun ottamatta Kroatiaa, joka siirtyi alaspäin ryhmään 1, ja Portugalia ja Puolaa, jotka nousivat ryhmään 2. Parhaita käytäntöjä high-tech johtajuustaitojen kehittämisessä High-tech-johtajuustaitojen koulutuskentän kehittyessä on käynnistynyt useita menestyksekkäitä ohjelmia ja aloitteita, ja ne ovat alkaneet yhdentyä eräiden parhaiden käytäntöjen puitteissa. Tämä kappale esittelee ohjelmien ja aloitteiden analyysimme käsittelemiä parhaita käytäntöjä high-tech-johtajuustaitoihin liittyvissä kysymyksissä. Esimerkit ovat seuraavan tyyppisiä: >> Uudet koulutus- ja harjoitteluohjelmat ja alustat >> Laadun ja opastuksen monisidosryhmäiset kumppanuusohjelmat >> Aloitteet kehittyneen valmistuksen ja muiden innovatiivisten teknologioiden opetuksen sovittamiseksi yhteen teollisuuden tarpeiden kanssa >> Koulutuksen moderni infrastruktuuri kehittyneen valmistuksen teknologioissa teollisuuden aloitteesta ja johtamana sekä >> Yrittäjyyden ja startupin koulutussuunnitelmat ja kehittämöt. ESIMERKKI PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ IMEC INTERNATIONAL yritysten imec ja iminds fuusio perusti maailman johtavan huipputeknologian tutkimuslaitoksen edistämään digitaalitaloutta, Belgia Imec tekee maailman huipputason tutkimusta nanoelektroniikassa ja toimittaa teollisuudelle tärkeitä teknologiaratkaisuja. Imec:in pääkonttori on Leuvenissa, Belgiassa, ja sillä on toimipisteitä Belgiassa, Alankomaissa, Taiwanissa, USA:ssa, Kiinassa, Intiassa ja Japanissa. Tutkijoita on kaikkiaan noin 2500 mukaan lukien lähes 800 loppututkinnon suorittanutta harjoittelijaa ja vierailevaa tutkijaa. Imec on ollut nanotekniikan alalla maailmanlaajuisesti johtava yritys jo yli 30 vuotta ja se on kehittänyt älykkäiden järjestelmien sovelluksia esineiden internetille (IoT) ja energian internetille. «12»

13 Se on rakentanut kattavan kumppanuusverkoston Flanderissa ja maailmanlaajuisesti ja synnyttänyt menestyviä spin-offyrityksiä. Imind:in toiminta kattaa useita tutkimusalueita, kuten IoT, digitaalinen yksityisyyden suoja ja turvallisuus sekä raakatiedon muuntaminen tietämykseksi. Sen ohjelmistoasiantuntemus on laajalti arvostettu ja sen yritystoiminta Flanderissa on ensiluokkaista. Roger De Keersmaecker Johdon neuvonantaja, IMEC Rohkeat huipputeknologiayrittäjät ovat tärkeitä digitalisoituvalle taloudelle, mutta työn johtaminen on laajempi ja syvempi aihe ja se edellyttää työvoiman high-tech-johtamistaitojen vahvistamista menestyksekkään innovaation edistämiseksi tulevaisuudessa. Iminds on ollut Flanderin digitaalialan tutkimuksen ja yrittäjyyden keskus, jonka noin 1000 tutkijaa viidessä flaamilaisessa yliopistossa tekee strategista ja soveltavaa tutkimusta esimerkiksi median, terveyden, älykkäiden kaupunkien ja tuotevalmistuksen alueilla. Tutkimuskumppaneidensa yritysten, hallitusten ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa Iminds muuttaa digitaalista tietotaitoa konkreeteiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Lisäksi Iminds tukee tutkijoita ja (startup) yrittäjiä heidän ideoidensa menestyksekkäässä tuomisessa markkinoille. Vuoden 2016 lopulla nanoelektroniikan tutkimuskeskus imec ja digitaalialan tutkimuskeskus ja ja ideahautomo Iminds fuusioituivat huipputeknologian T&K-keskukseksi. Käyttäen nimeä imec yhdistynyt yritys luo nyt maailman huippuluokan high-tech tutkimuskeskusta digitaalitaloudelle yhdistäen pitkäaikaisen johtoaseman mikrosiruteknologiassa syvälliseen ohjelmistokehityksen ja IT-asiantuntemukseen. ESIMERKKI PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ Software Campus innovatiivinen high-tech johtajuuden koulutusohjelma lahjakkuuksille, Saksa Software Campus on ainutlaatuinen hallituksen, koulutuslaitosten ja teollisuuden yhteistyöohjelma, joka tukee nuoria tutkijoita kehittymään high-tech-johtajiksi. Kukin osallistuja työskentelee jossain akateemisessa projektissa, jonka rahoittaa Software Campus. Osallistujien valinnan jälkeen opetus- ja tutkimusministeriö myöntää apurahat. Lisäksi valitut saavat korkealaatuista johtajuuskoulutusta ohjelman teollisuuskuppaneilta. Sitä varten osallistuja on yhteistyössä kumppanuusyrityksen kanssa, jossa kokenut johtaja opastaa häntä ja myötävaikuttaa hänen tutkimustyöhönsä. Software Campus sai alkunsa ajatuksesta luoda uusi johtajien sukupolvi, jolla on syvällinen IT-tuntemus, koska tulevaisuuden high-tech-johtajilla on oltava sekä talousalan (ja tekniikan) pätevyyksiä että erinomaiset IT-taidot ja tietämys. Kaikkiaan 19 asianosaista, joihin kuuluu yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä, osallistuu tähän monisidosryhmäiseen kumppanuuteen. Teollisuuskumppaneihin lukeutuu tunnettuja suuryrityksiä, kuten Deutsche Post DHL, Siemens ja SAP. Ensiarvoisen tärkeänä pidettiin talouden eri sektoreilla toimivien yritysten osallisuutta ja kilpailua edeltävän yhteistyön alustan kehittämistä. «13»

14 ESIMERKKI PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ PROMPT ohjelmistokehityksen MPS-maisteriohjelma, Mälardalenin yliopisto, Ruotsi Korkeatason opetusohjelman PROMPT:in tarkoituksena on taata ohjelmistoasiantuntijoiden tarjonta teollisuudelle ja parantaa teollisuuden kilpailukykyä insinööreille ja kehittäjille suunnatuiden räätälöityjen, ilmaisten korkeakoulukurssien avulla. PROMPT on lanseerattu kansallisena koulutusaloitteena yhteistyössä useiden korkeakoulutusta edustavien osapuolien ja johtavien ruotsalaisten teollisuusyritysten ja -organisaatioiden kanssa. Osapuolet kehittävät yhdessä syventäviä korkeakoulukursseja, jotka soveltuvat ammatti-insinööreille ja ohjelmistokehittäjille. Tavoitteena on taata teollisuudelle korkeatasoinen ohjelmisto-osaamisen ja innovatiivisuuden tarjonta. Kurssit, kaikki maisteriohjelman tasoisia, on kehitetty sopimaan jo työssäkäyville, jotka haluavat yhdistää työn ja opinnot. Kurssit laaditaan ja toteutetaan yhteistyössä alan osaamista tarvitsevien yritysten kanssa ja opetus on mukautettu ammattilaisille, jotka opiskelevat työn rinnalla. Kurssit yhdistävät perinteisen opetuksen etäopiskeluun, verkkopohjaiseen oppimiseen ja opetukseen ohjelmaan osallistuvissa yrityksissä. Projektin tavoitteena on sekä kohottaa osaamistasoa, mikä tulee merkittävästi parantamaan teollisuuden kilpailukykyä, että tukea uusien ohjelmistopohjaisten innovaatioiden kehittämistä. Osallistuvat yritykset saavat etulyöntiaseman alueen uusien tutkimustulosten yhdistämisessä omaan toimintaansa. PROMPT on avoin aloite ja toivottaa tervetulleeksi lisää yrityksiä ja korkeakouluja (HEI). PROMPT-projekti saa rahoitusta Swedish Knowledge Foundation säätiön ohjelmalta Expertise for Innovation, sekä myös osallistuvilta korkeakouluilta ja yrityksiltä. Malin Rosqvist PROMPT-projektin projektinjohtaja, Innovaation, muotoilun & tekniikan laitos, Mälardalenin yliopisto ESIMERKKI PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ Kööpenhaminan IT-yliopisto, Tanska PROMPT-aloite pohjaa menestyksekkääseen tutkimukseen koulutuslaitosten ja teollisuuden yhteistyönä. Tutkijoiden vaikuttimena on pääsy uudenlaiseen yhteistyöhön tutkimuskumppaneidensa kanssa kouluttamalla ammattilaisia, ja vastikkeeksi he saavat tietoa teollisuuden haasteista ja työtavoista. Kööpenhaminan IT-yliopisto on tanskalainen, yleismaailmallisesti suuntautunut itsenäinen yliopisto, joka perustettiin Kööpenhaminassa vuonna IT-yliopistossa on vain yksi monitieteellinen tiedekunta. Se on Tanskan nuorin yliopisto, jossa on noin 2000 opiskelijaa. IT-yliopiston tehtävä on edistää Tanskan kehittymistä poikkeuksellisen hyväksi arvonlisäyksessä IT:n avulla, siksi se pyrkii tuottamaan kansainvälisesti arvostettua ja merkityksellistä tutkimusta ja opetusta. Kööpenhaminan IT-yliopisto tarjoaa 3 luonnontieteen kandidaatin (BSc) opinto-ohjelmaa, 4 luonnontieteen maisterin (MSc) ohjelmaa ja kattavan FT-ohjelman sekä MPS-maisterin tutkintoja ja diplomiohjelman, sisältäen monitieteellisiä opintoja luonnontieteissä, humanistisissa tieteissä, muotoilussa ja liiketaloustieteessä. Opiskelijoiden taustat ovat hyvin erilaisia ja monet heistä tulevat Tanskan ulkopuolelta, mikä mahdollistaa uusia perspektiivejä ja lähestymistapoja. IT-yliopisto ja sen opiskelijat ovat hyvin yrityshenkisiä kuten ITU:n opiskelijoiden perustamien noin 50 startup-yrityksen luettelo osoittaa. Kööpenhamina IT-yliopiston eri ohjelmat opettavat aiheita, jotka ovat innovaatiossa ja arvonlisäyksessä IT:n avulla ratkaisevan merkityksellisiä ja tärkeitä yrityksille nyt ja tulevaisuudessa. Lähestymistapa on monitieteellinen ja tutkimuksessa ja opetuksessa ohjelmisto- ja data-analytiikka ovat vahvasti esillä. «14»

15 ESIMERKKI PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ DiTex Liikkeenjohdon digitaaliosaamisen koulutusohjelma, Espanja DiTex Digital Talent Executive Program on suunnattu henkilöstöjohtajille, osaamisjohtajille ja liikkeenjohdon asiantuntijoille sekä koulutus- ja kehitysjohtajille, joiden on johdettava digitaalikehityksen tuomaa liiketoiminnan ja osaamisen muutosta. Tavoitteena on opettaa ja oppia digitaalisen liiketoiminnan tuntemusta, jotta kyetään johtamaan yrityksen osaamismuutosta, hallinnoimaan digitaalista osaamista ja opitaan tuntemaan digitaalisia työkaluja henkilöstöresurssien uusien avainsuorituskykymittareiden käyttöön. Ohjelma sisältää 8 on-campus moduulia ja yhdistää teorian jonkin ydinprojektin kehittämiseen. ISDIinstituutin opettajat ovat arvostettuja digitaalialan ammattilaisia ja erikoisasiantuntijoita aloilla, joita he opettavat. Silvia Leal IT-ohjelmien akateeminen johtaja, IE Business School Digitaalisesta innovaatiosta on tullut taloudellisen kasvun avain, mutta monet johtavat yritykset eivät tee riittävästi säilyttääkseen johtoasemansa innovaatiokehityksessä. Ne tarvitsevat ammattilaisia, jotka e-johtavat ja aktivoivat tiimiensä digitaalisia taitoja tuottamaan voitollisia ideoita. DiTex on luultavasti yksi harvoista ohjelmista, jotka ovat tätä hyvin markkina/teollisuussuuntautunutta tyyppiä. Ohjelman tarjoaa digitaalialan ja digitaalisen muutoksen koulutusmarkkinoiden uusi tulokas käyttäen opettajina digitaalialan ammattilaisia ja asiantuntijoita korkeakoulututkijoiden ja professorien sijasta. Siten opetus voidaan helposti ja nopeasti sopeuttaa markkinoiden muuttuviin tarpeisiin. «15»

16 ESIMERKKI PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ Festo Didactic Transfer Factory" tutkimus- ja opetusalusta, Saksa Kehittyneeseen valmistukseen kuuluva digitalisointi vaatii työntekijöitä perehtymään syvällisesti digitaalisten tehtaiden verkkojen rakenteeseen ja ohjelmointiin. Nämä taidot sopivat parhaiten opetettavaksi sellaisessa valvotussa tosielämän ympäristössä, jollaiseen koulutuksentarjoajilla ja yrityksillä tyypillisesti ei ole pääsyä. Oppimis- ja tutkimusalusta CP Factory - Festo Didacticin yksityisesti rahoitettu aloite - vastaa tähän haasteeseen tarjoamalla korkeatason oppilaitoksille ja yrityksille pääsyn perehtymään teollisuus 4.0 -tason teknologiaan ja sovelluksiin. Opetusalustan perustana on oppimistehdas MPS Transfer Factory. Alusta havainnollistaa tulevaisuuden tuotantoa paikallisesti kontrolloidussa älykkäässä verkossa, ja se kehitettiin monien teknologioiden ja aihepiirien joustavaan opetukseen. Näihin aihepiireihin sisältyvät laitosten verkottaminen, PLC-ohjelmointi, käyttövoimateknologia, anturiteknologia, turvallisuusteknologia, robotiikka, kokoonpano sekä arvovirta-analyysi ja optimointi. Festo Didactic tarjoaa myös erillisiä koulutuskursseja MPS Transfer Factoryn yhteydessä. Ne käsittelevät tiedonsiirtoa, robotiikkaa, simulointia, kuvankäsittelyä, PLC-ohjelmointia, kenttäväyliä, RFID-teknologiaa, tehdassimulointia ja vianetsintää. Se on yksi harvoista yksityisesti rahoitetuista koulutusaloitteista koskien digitalisointia kehittyneessä valmistuksessa ja sellaisena ainutlaatuinen maailmassa. Lisäksi sen huipputasoiset koulutustilat ovat ainutlaatuisia Euroopassa. Marius Rieger Esittelijä, rakennuspolitiikka, ZVEI - Zentralverband Elektrotechnik- und Elektronikindustrie e. V. Ilman koulutusta 4.0-tasolla teollisuus 4.0 ei tule menestymään. Digitalisoitu teollisuus tulee olemaan riippuvainen työntekijöiden digitaalisesta osaamisesta ja alansa asiantuntemuksesta, joten digitaalinen muutos on soveltuvan koulutuksen varassa. ESIMERKKI PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ UK Futures Programme Taitoja tuotannolliseen innovointiin, Yhdistynyt kuningaskunta UK Futures Programme on sarja oppimisohjelmia, jotka käsittelevät yksityiskohtaisesti syntymässä olevia tai pysyviä ongelmia työvoiman kehittämisessä. Skills for innovation in manufacturing -kilpailussa (taitoja tuotannolliseen innovointiin) sidosryhmiä liiketoiminnan ja koulutuksen aloilta pyydettiin esittämään ehdotuksia projekteiksi, jotka tähtäävät innovointiprosessin johtamisen ja innovatiivisten tuotteiden tai palveluiden kaupallisen hyödyntämisen taitojen kehittämiseen. Jokainen palkittu projekti testaa osaamisen kehitystä ehdottajien työpaikoilla, tuloksena saadaan sarjan oppimisohjelmia, jotka edistävät kunkin työpaikan erityisten osaamistarpeiden tyydyttämistä. UKCES myöntää niille yhteisrahoitusta jopa projektia kohden. Aloite on lajissaan ainutlaatuinen, sillä Euroopasta ei löytynyt yhtään muuta aloitetta, joka keskittyisi kehittämään taitoja innovointiprosessin johtamisessa ja innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hyödyntämisessä kehittyneessä valmistuksessa. Organisaatioihin, jotka esittivät onnistuneita ehdotuksia, lukeutuvat eräs Britannian johtava teollisuustuottaja, työnantajajärjestö ja Yhdistyneen kuningaskunnan korkeakouluja. Projektien toteutuspaikat ovat Belfast, Cardiff, Glasgow, Swansea ja Lancaster. «16»

17 Bruno Lanvin Globaaleista indekseistä vastaava toimitusjohtaja, INSEAD, hallituksen jäsen: ICANN ja GovTech Innovaatio perustuu kyvykkyyteen. Kaupallisesti menestyvä innovaatio edellyttää digitaaliajan osaamista ja johtamista: Kykyjä johtaa ja inspiroida virtuaalisia ja monikulttuurisia työryhmiä, sopeutua muuttuviin toimintaympäristöihin ja valmiutta omaksua uusia liiketoimintatapoja. Euroopan komission työ e-leadership ja high-tech-johtamistaitojen kehittämiseksi on kriittisen tärkeää kaikille hallituksille, yrityksille, organisaatioille ja ihmisille, jotka pyrkivät tekemään innovaatioista mahdollisuuksia. ESIMERKKI PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ Startup Estonia Viron hallitus käynnisti Startup Estonia -ohjelman vuoden 2011 lopulla. Sen tehtävänä on tukea IT-painotteisilla nopean kasvun aloilla toimivia startup-yrityksiä. Startup Estonia on aloite digitaalialan startup-yritysten tukemiseksi auttamalla paikallisia opiskelijoita ja tutkijoita kehittämään liiketoimintakannusteita IT-alalla. Startup Estonia tuo mentoreita eri puolilta maailmaa välittämään tietojaan paikallisille yrittäjille, organisoi työpajoja, avoimia luentoja ja verkkotapahtumia edistääkseen yhteistyötä ja molemminpuolisesti hyödyllistä tiedon jakamista. Christian Pagel Tietohallintopäällikkö/CIO, ThyssenKrupp Industrial Solutions Teollisuuden ja hallinnon on korkea aika edistää duaalista ajattelua koulutuksesta ja taktisten taitojen kehittämistä osana yritysmenestyksen edellytyksistä. Organisaatiot, jotka jättävät digitaalisen osaamisen huomiotta, nujertuvat talouden digitalisoituessa. Aloitteen tavoitteena on kehittää markkinatoimijoiden kykyä (esim. rahoittamalla uusien kehittämöjen perustamista) tarjota startup-koulutusta sen sijasta. että tarjottaisiin suoria rahallisia avustuksia startup-yrityksille. Aloite on ollut läheisessä yhteistyössä rahoitusorganisaatioiden kanssa vuodesta Vuodesta 2016 alkaen ja tällä hetkellä ohjelmaa hallinnoi KredEx-säätiö. Sitä ennen aloitetta hallinnoi Viron kehitysrahasto, jolle tehtävä siirtyi vuonna 2014 Enterprise Estonialta. Odotusten mukaan Startup Estonia käy tarpeettomaksi vuoteen 2020 mennessä, koska markkinat luovat itse startup-projekteja. «17»

18 Ehdotus eurooppalaisesta high-tech johtamistaitojen ohjelmasta Suosituksemme on laadittu auttamaan sen varmistamista, että Euroopassa on tulevaisuudessa riittävä high-tech-johtajien varanto. Suositukset ovat syntyneet työpajoissa käytyjen keskustelujen, asiantuntijakeskustelujen, haastattelututkimusten ja henkilöhaastattelujen pohjalta. Yli 700 asiantuntijaa osallistui haastattelututkimukseen ja henkilöhaastatteluihin. Noin 100 asiantuntijaa ilmaisi kiinnostuksensa osallistua ohjelman kehittämiseen ja noin 50 esitti ohjelmaa koskevia ehdotuksia. Tässä esitetyt suositukset ja toimenpiteet koskevat Euroopan haasteita ja mahdollisuuksia high-tech-johtamistaitojen kehittämisessä, koulutuksen modernisoinnissa ja osaamisen edistämisessä kuuden strategisen prioriteetin pohjalta: Kehittynyt tuotanto Mikro- ja nanoelektroniikka Perinteiset ITjärjestelmät Pilvilaskenta Fotoniikka Mobiili HIGH-TECH JOHTAMIS- TAIDOT Sosiaalinen media Nanoteknologiat Suuret tietokokonaisuudet Analytiikat Esineiden internet Kehittyneet materiaalit Teollinen bioteknologia Seuranta vertailu ja ennusteiden tekeminen Teollisuus, koulutus ja käytännön opetus Alustapohjaiset digitaaliset palvelut urakehityksen tukemiseen jne. Parempi koordinaatio ja rahoitus Kansalliset digitaalisen ja high-tech-osaamisen strategiat Edistäminen ja tietoisuuden lisääminen Määritelmät, luokitukset Tulostaulukko ja indeksi Mittaus, ennusteet Kansainvälisessä vertailussa parhaat käytännöt Keskitetty kokonaisseuranta Elinikäisen oppimisen (LLL) ja uusien kumppanuuksien ja toimijoiden korkeakoulu Nopea ohjelmien mukauttaminen Euroopan ohjelmistokorkeakoulut Liikkuvuuden edistäminen Ekojärjestelmien kehittäminen Digitaalisten palveluiden ekojärjestelmä Diagnoosi Itsearviointi Urakehitys Kehysedellytysten luominen Hallituksen edistämä innovaatiotuotteiden julkinen hankinta Etusetelijärjestelmä ja verohelpotukset Eurooppalaisen laatuhyppäyksen ohjelma Poliittisten päättäjien sitoutuminen Kansalliset neuvoa-antavat lautakunnat tukemaan tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa Euroopan tasoinen edistämistyö Monisidosryhmäinen kumppanuus Tietoisuuskampanja Roolimallit ja menestystarinat Työvoiman osaamistodistukset Opinto-ohjelmien monitieteellisyys Suositukset tarjoavat reittikartan toimenpiteille kaikilla tasoilla Euroopassa, teollisuudelle, koulutuslaitoksille, Ei-tekniset kurssit Opettajan/professorin osaaminen Käänteinen mentorointi hallituksille ja muille kansallisille sidosryhmille ja Euroopan unionin instituutioille. Ne esitetään alla yhdessä keskeisten toimenpiteiden aikataulun kanssa. «18»

19 Strateginen prioriteetti 1 Seuranta, vertailu ja ennusteiden tekeminen 1.1 Määritelmät, segmentoinnit ja luokitukset talouden tarvitsemille high-tech-johtamistaidoille Uudet kehitykset ja suuntaukset teknologiassa, teollisuudessa ja liiketoiminnassa edellyttävät syvällisiä muutoksia työvoiman osaamisessa ja vaativat uusia taitoja yhä useammissa ammateissa. Teollisuudessa ja yrityksissä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti on kasvava kysyntä korkean taitotason ammattilaisista ja liiketoimintajohtajista ihmisistä, jotka kykenevät johtamaan digitaalista innovaatiota ja teollisuuden muutosta ja ylittämään digitaali- ja keskeisten mahdollistavien teknologia-alojen startup-yritysten alkuvaiheen "kuolemanlaakson". Aivan uusien ammattien syntyminen tuo mukanaan merkittäviä muutoksia nykyhetken taitovaatimuksiin ja samalla automaatio vaarantaa jotkin ammatit. Nykyiset ammattien määritelmät ja luokitukset tulevat muuttumaan syvällisesti. Suositeltu menettely 1.1 Pidä laajasti yhteyttä sidosryhmiin täsmentääksesi high-tech-johtamistaitojen määritelmiä, segmentointeja ja luokituksia Pidä laajasti yhteyttä sidosryhmiin täsmentääksesi määritelmiä ja mittausmenetelmiä high-tech-johtamistaidoille sisältäen sekä digitaaliset että keskeisten mahdollistavien teknologioiden taidot. Täsmennä ja määrittele uudelleen IT-työvoima ja -ammatti teknologian, teollisuuden ja liiketoiminnan uuden kehityksen ja kehityssuuntien valossa. Sama pätee keskeisten mahdollistavien teknologia-alojen työntekijöiden ja johtajien taitoihin, koska uudenlaisia työtehtäviä tulee tarjolle. Yksityiskohtaiset luokitukset ja osaamisen viitekehykset, kuten ISCO, ESCO ja e-cf laativat EU:lle ammattiprofiileja CEN Workshop on ICT-verkoston puitteissa. 1.2 Tulostaulukko ja indeksi ja uusia mittaus- ja määritystapoja Werner B. Korte Johtaja, empirica GmbH Suotuisalla poliittisella ja liiketoimintaympäristöllä sekä kukoistavalla digitaalisella ja high-tech-ekojärjestelmällä koko Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla, lisääntyvillä investoinneilla innovaatioon ja valmentamalla työvoimaa innovaatiojohtamisen taidoissa ja välttämättömässä digiosaamisessa Euroopalla tulee olemaan suuri potentiaali kehittyä globaalin talouden johtajaksi ja tuottaa laadukkaita tuotteita ja palveluita menestyksekkääseen maailmankauppaan. Koska virallisia tilastoja high-tech-johtamistaitojen kysynnästä ei ole, äskettäin käynnistynyt Euroopan komission aloite on kehittämässä reaaliaikaisia lähestymistapoja perustuen tietoihin avoimista työpaikoista ja big data -analytiikkaan. Vastaavanlaisia haasteita asettuu high-tech-johtajien määrän selvittämiselle ja kysynnän ja tarjonnan mittaukselle erityisesti, koska high-tech-johtamistaitoinen työvoima ei ole ammattiluokka, ja tilastot eivät voi käsitellä siihen liittyvää eri taustaisten taitojen yhdistelmää. Tarvitaan uusia mittaamismenetelmiä ja keinoja. «19»

20 Jean-Marc Guiol Henkilöstöresurssipalvelut ja EuroCIO - European CIO Association EuroCIO on suunnitellut uudelleen joitakin kurssejaan vastaamaan paremmin teollisuuden tarpeita. Tähän mennessä kaikki kurssit on lyhennetty, joskus yhdeksästä moduulista kuuteen, ja tyypillisesti kurssi vaatii vain yhden lukukauden sopiakseen yritysten muutosohjelmiin. Suosittelemme tarkastelemaan mieluummin "osaamisyhdistelmiä" kuin "ammatteja" ja kehittämään tulevaisuuteen suuntautuvia lähestymistapoja pätevyys- ja taitojoukkojen/ yhdistelmien" määrittelyyn. Tarjoa tulokset yritysten henkilöstöosastoille ja käytä niitä opetuksessa korkeakoulujen, liikkeenjohdon koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tasoilla. Esitä tulokset eriteltyinä ja mahdollisuuksien mukaan sukupuolen perusteella jaoteltuina. Pyri yhteistyöhön avoimien työpaikkojen online-tiedotusmarkkinoiden kanssa. Suositeltava toimenpide 1.2 Päivitä säännöllisesti hightech-johtajuuden tulostaulukko ja indeksi Taulukkoa tulisi asteittain laajentaa "digitaalisen" rajojen ulkopuolelle sisältämään keskeiset mahdollistavat teknologiat ja erityisesti Euroopan vahvuusalueet, kuten fotoniikka, nanoelektroniikka ja robotiikka. Kehitä muita aiheeseen liittyviä tulostaulukoita ja Euroopan laajuinen tai laajempi indeksi. Ota avuksi merkitykselliset sidosryhmät ja raportoi tulokset säännöllisesti. Näiden toimien tulisi jatkaa ja laajentaa tällä alueella jo käynnissä olevia toimia, mukaan lukien Euroopan komission Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI). 1.3 Vastavuoroinen oppiminen kansainvälisesti parhaista käytännöistä Parhaiden käytäntöjen tunnistaminen edistää kokemuksesta oppimista ja tarjoaa lähestymistapoja, jotka voivat olla hyödyllisiä strategioita ja ohjelmia kehitettäessä, arvioitaessa ja parannettaessa. Suositeltava toimenpide 1.4 Kehitä online-alusta parhaiden käytäntöjen esittelyyn vastavuoroista oppimista varten Suositeltava toimenpide 1.3 Kehitä vakaita menetelmiä high-tech-johtamistaitoisen työvoiman kysynnän ja tarjonnan määrittämiseen ja ennustamiseen Kehitä vakaita ja luotettavia metodeja, mittareita, algoritmeja, jotka kattavat high-tech-johtamistaitojen koko skaalan, ja laadi määrällisiä ennusteita työvoimasta, (liika-) kysynnästä ja tarjonnasta huomioiden tiedot avoimista työpaikoista. Välitä luotettavia arvioita ja tietoja työntekijäluokka- ja ryhmäkohtaisesti taitotasojen ja -yhdistelmien perusteella eroteltuna siten, että työvoiman rakenteellisten muutosten yksityiskohtainen analyysi ja tunnistaminen on mahdollista. >> Luo ja päivitä säännöllisesti high-tech-johtamistaitojen ja osaamisen kehittämisen parhaiden käytäntöjen vastavuoroisen oppimisen online-alustaa. Siinä pitäisi hyödyntää lupauksia, joita sidosryhmät ovat tehneet esimerkiksi joulukuussa 2016 käynnistetyn Digital Skills and Jobs Coalition -aloitteen puitteissa. Varmista alustan laaja tunnettuus kaikkialla Euroopan teollisuuden, työmarkkinaosapuolien, koulutusorganisaatioiden ja EU:n jäsenvaltioiden asianomaisten politiikan kehittäjien keskuudessa. Se tulisi kohdentaa myös asiaankuuluviin järjestöihin, jotka voivat suositella sitä jäsenilleen, ja yleisemmin yritysten ja organisaatioiden päätöksentekijöihin. Ota tiiviisti mukaan eurooppalaiset instituutiot ja niiden viestintäkanavat ja julkaisuformaatit, myös CEDEFOP:n "Skills Panorama" ja Eurostatin "Statistics in Focus" e-leadership Skills for SMEs: European Guidelines and Quality Labels for new Curricula Fostering e-leadership Skills: «20»

21 1.4 Euroopan keskitetty seurantakeskus high-tech-osaamisen seurantaan ja vertailuun Tietoa on jo saatavilla digitaalisesta lukutaidosta, e-osaamisesta, e-leadershipistä ja KET-taidoista viime vuosikymmenellä tehdyn aiemman työn pohjalta kattaen etenkin eurooppalaisen ja kansallisen kysynnän ja tarjonnan määrät ja ennusteet. High-tech-johtamistaitoihin liittyvät tiedot, joista teimme joitain ensimmäisiä määrityksiä ja arvioita, täytyy lisätä ja kaikki pitää toimittaa julkisesti saataville. Näitä tietoja tarjoava tietokeskus voisi tehdä laajennettuja aikasarja-analyysejä ja suorittaa seurantaa ja vertailua, mikä mahdollistaisi asianosaisille ja poliittisille päättäjille vankkaan tietoon perustuvan päätöksenteon. Suositeltu menettely 1.5 High-tech-osaamisen seurantamekanismin luominen Päivitä säännöllisesti high-tech-työvoiman kehitystä koskevien tietojen esitykset ja tiedot digitaalisen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamisen kysyntä-ja tarjontamääristä johtamistaitojen osalta erikseen, ja laadi säännöllisesti ennusteita EU:n ja eri jäsenvaltioiden kehityksestä. Luo ja ylläpidä keskitettyä seurantamekanismia, joka tarjoaa kaikkien osa-alueiden tiedot tukemaan tosiasioihin perustuvaa päätöksentekoa. Suosittelemme käyttämään mekanismin kehittämisessä koeteltuja ja testattuja lähestymistapoja ja säännöllistä tietojen päivitystä, kuten esimerkiksi Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) jatkuvassa päivityksessä tehdään. Klaas Brongers Neuvoa-antava lautakunta, KNVI (Alankomaiden IT-alan professorien kansallinen yhdistys) KNVI, Royal Dutch Association of Information technology professionals, kannattaa Euroopan komission e-leadershipiä painottavia aloitteita, jotka osoittavat IT-osaamisen suuren merkityksen kaikilla tasoilla Euroopan kestävän taloudellisen kasvun keskeisenä osatekijänä. Strateginen prioriteetti 2 teollisuus, koulutus ja käytännön opetus 2.1 Elinikäisen oppimisen ja uusien kumppanuuksien ja toimijoiden korkeakoulu Innovaation nykytahdin ja kehityssuuntausten lyhyiden elinkaarien takia nopeus on tärkeää. Koulutuksen pitää reagoida nopeasti markkinoiden tarpeisiin, ja koulutusohjelmien täytyy olla kohderyhmille räätälöityjä eikä niiden suorittamiseen saa kulua liian paljon aikaa. Esimerkiksi EuroCIO on lyhentänyt liikejohdon koulutusohjelmiaan johtajien vaatimusten mukaisesti. Myös korkeakoulujen ja kaupallisen alan oppilaitosten täytyy mukauttaa opinto-ohjelmiaan, tai muutoin yksityinen sektori vie niiden markkinat. Esimerkkejä ovat kauppakorkeakoulut kuten Madridin ISDI tai kurssit, joita New Bulgarian University tarjoaa. IT-toimittajien tarjoamia teollisuussertifiointeja voitaisiin kehittää edelleen innovaatiojohtamisen koulutus- ja sertifiointiohjelmiksi. 15. Digitaalialojen työpaikkojen edistämisen koalitio: «21»

22 Monipuolisuuden tulisi olla kaikkien otsakkeen "Teollisuus ja koulutus ja käytännön opetus" alaisten toimenpiteiden ominaisuus. Aihepiiri "hightech-johtajuus" tuottaa luonnostaan tehtäviä naisille teollisuudessa, koska siinä ei keskitytä pelkästään teknologiaan, jota naiset usein vierastavat. Suositeltava toimenpide 2.1 Korkeakoulujen ja kaupallisen alan oppilaitosten on muuttuva elinikäisen oppimisen laitoksiksi ja niiden pitää luoda uusia (teollisuus)kumppanuuksia ja synnyttää uusia toimijoita Henkilöstöosastojen ja urapalveluiden täytyy mukautua työvoimamarkkinoiden globaaliin luonteeseen ja horisontaalisen osaamisen kysyntään. Koulutusalan uudet toimijat, kuten Ecole 42 Ranskassa, tuovat lisäarvoa olemassa oleviin järjestelmiin. Digitaalisen koulutuksen tarjontaluettelon laajentaminen perinteisistä eroavilla opinto-ohjelmilla voi auttaa täyttämään tyydyttämätöntä kysyntää, ja tarkasti kohdennetut kurssit, erityisesti opetuksessa, jota ei tehdä kasvotusten, tarjoavat mielenkiintoisia malleja korkeakouluille ja kaupallisen alan oppilaitoksille. Teknillisten korkeakoulujen ja kauppaoppilaitosten pitää olla aktiivisempia teollisuuteen kytkeytyvän osaamisen kehittämisessä sopeuttamalla kurssit ja ohjelmat tiiviimmin uusiin taitovaatimuksiin, siten ne voivat saavuttaa ammattilaisten ja toimihenkilöiden hyväksynnän koulutuksen tarjoajina. Pk-yrityksille suunnatun kurssitarjonnan parantamisen tulee perustua asteittain etenevien innovaatioiden joustaviin menetelmiin. Urakehityksen perinteinen vesiputousmalli on ristiriidassa nykyhetken liike-elämän taitovaatimusten nopean muutoksen kanssa. Olle Vogel Ohjelmakoordinaattori, KK Stiftelsen (Knowledge Foundation), Tukholma Digiosaamiseen ja e-leadership kysymyksiin liittyvän uuden tietämyksen nopea kasvu edellyttää koulutusjärjestelmiltä, että ne pitävät kurssinsa ajantasaisina ja merkityksellisinä sovittaen tutkimustulokset teollisuuden tarpeisiin. Kurssien kehittämisessä yhteistyömenetelmin tulisi olla mukana sekä tutkijoita että teollisuuden asiantuntijoita, ja kurssien pitää olla e-pohjaisia ja joustavia, jotta opiskelun voi yhdistää työssäkäyntiin. Uraauurtavat korkeakoulut ja kauppaoppilaitokset ovat alkaneet tarjota teknisten, strategisten ja käytännön kurssien yhdistelmiä, jotka vastaavat pk-yritysten tarpeita. Kohdennetut high-tech-johtajuuden kurssit, sopivina ajankohtina suoritettuina - ikään kuin "piristysruiskeina" tai "välipaloina" - voivat auttaa luomaan tulevaisuuden high-tech-johtajia ja kehittämään kansallista ohjelmistoteollisuutta jäsenvaltioissa. Suositeltava toimenpide 2.2 Neuvontaa koulutusohjelmien nopeaa mukauttamista ja kehittämistä varten Euroopan standardointikomitean (CEN) tulisi tukea standardoitujen työkalujen ja opastuksen kehittämistä nopeaa high-tech-johtamistaitojen ohjelmien kehittämistä ja mukauttamista varten aiempia kokemuksia hyödyntämällä, kuten teollisuusjohtoisen e-leadership-taitojen kurssitarjonnan kehityksessä käytetty kurssiprofiili-lähestymistapa, mukaan lukien nopeat ja suppeat sertifioinnit tai laatumerkit,, joilla voidaan lisätä hyväksyttävyyttä koulutuksentarjoajien ja teollisuusasiakkaiden keskuudessa. Uusi Euroopan komission aloite, joka keskittyy KET-osaamisen kurssien kehittämisen suuntaviivoihin, on suunniteltu aloitettavaksi myöhemmin vuonna «22»

23 2.2 "Euroopan ohjelmistokorkeakoulut" ohjelmistopohjaisen innovoinnin koulutukseen, harjoitukseen ja tutkimukseen Digitaalinen muutos tarvitsee johtajia, joilla on syvällistä ohjelmistotyön sekä uusien liiketoimintamallien ja älykkäiden teollisen erikoistumisen ekojärjestelmien tuntemusta. Vuonna 2011 Marc Andreessen varoitti kuuluisassa artikkelissaan Why Software Is Eating the World, että "Jokaisen yrityksen on muututtava ohjelmistoyritykseksi". Emir Demircan Johtaja, EU-yhteiskuntasuhteet, CECIMO Kehittyneiden valmistajien pitää edetä asteittain digitalisaatiossa, joka on luonteeltaan jatkuvaa, ei yhtäkkistä muutosta. Yksi osatekijä tässä muutoksessa on panostaminen hybridiin osaamiskokonaisuuteen, joka yhdistää IT:n data-analytiikan ja tuotantoteknologiat. Samaan aikaan kun ohjelmistoalustoja kehittävät yritykset ovat (digitaalisen) tulevaisuuden liiketoimintaympäristön prototyyppejä, perinteiset yliopistot tarjoavat vähän tilaa uusille lähestymistavoille, joita tarvitaan ohjelmistoihin keskittyvässä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Ohjelmistokehityksestä on tultava tärkeä prioriteetti Euroopassa. Ohjelmistopohjaisia innovaatioita tulee edistää tehokkaammin yrittäjähenkisen liiketoiminnan luomisen ja kehittämisen rinnalla, jotta päätöksentekijät tunnustavat ohjelmistokehityksen ja muiden kehittymässä olevien teknologioiden yhä keskeisemmän roolin innovaatioissa ja kaupallisessa menestyksessä. Tällä hetkellä ei yksinkertaisesti ole riittävästi ammattilaisia, joilla on tarvittavat johtamistaidot ja niihin liittyvä moniammatillinen koulutus. Suositeltavat toimenpiteet 2.3 Eurooopalaiset ohjelmistokorkeakoulut ja ohjelmat ohjelmistopohjaisen innovoinnin koulutukselle ja tutkimukselle Visioi "ohjelmistokorkeakoulun" perustamista jokaiseen Euroopan maahan Kööpenhaminan IT-yliopiston (ITU) tuoreen esimerkin mukaisesti. Edistä teollisuuden ja korkeakoulujen yhteistoimintaa, kuten Ruotsin PROMPT (Professional Master in Software Development), joka pyrkii lisäämään teollisuuden ohjelmisto-osaamisen ja innovatiivisuuden voimavaroja räätälöidyillä koulutustarjouksilla, jotka tuotetaan yhdessä niitä tarvitsevien yritysten kanssa. Toteutuksen nopeus on kriittinen vaatimus, jota ei voida täyttää ohjelmistokehityksen vanhoilla periaatteilla. Ne on korvattava uudella ja nopeammalla prototyypityksellä ja rakentamalla liiketoimintaa prototyyppien ympärille kehittäen samanaikaisesti ohjelmistoja asteittain edelleen. Useat asiantuntijat painottivat, että ohjelmistot on nähtävä uutena raaka-aineena teollisuuden ja yritysten luomisessa, ja että tämä on tiedostettava Euroopassa. Korkeakoulujen ja kauppaoppilaitosten on muutettava lähestymistapojaan opetukseen ja koulutukseen ja niiden on oltava paljon avoimempia vuorovaikutteiselle oppimiselle asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Jotta voidaan reagoida oikein ja siirtyä ohjelmistojen "käytöstä" niiden "luomiseen", Euroopassa tarvitaan yleisesti paljon läheisempää yhteyttä ja yhteistyötä tutkimuksen, suunnittelun ja tuotannon välillä sekä strategisia ohjelmisto-osaamisen toimintaohjelmia Euroopalle. Sekä ohjelmistot että IT-laitteistot ovat EU:n taloudelle tärkeitä, ja niiden yhdistäminen on keskeistä sovellusten kehittämisessä. Hallitusten tulisi tarjota koulutuslaitoksille kannusteita, jotka tekevät houkuttelevaksi hyvin menestyneiden opiskelijoiden ottamisen teollisuuden kanssa yhteistyössä kehitettyihin monitieteellisiin ohjelmiin, jotka yhdistävät ohjelmisto-, teknisen, liiketaloudellisen ja digitaalisen johtajuuden osaamiset. Käytössä oleva esimerkki on ruotsalainen Swedish Knowledge Foundation -säätiön ohjelma "Expertise for Innovation" (jonka kautta PROMPT saa jonkin verran rahoitusta). «23»

24 Barbara Widera PhD Architect, Wroclaw University of Science and Technology Seuraavien 10 vuoden aikana rakennusteolli-suus tulee kokemaan vihreän vallankumouksen, jonka myötä arkkitehdeistä on tultava integroitujen suunnitteluprosessien johtamiseen kykeneviä innovaatiojohtajia. 2.3 Ekojärjestelmien kehittäminen Innovaation korkein taso edellyttää ekojärjestelmiä, jotka edistävät vuorovaikutusta arvoketjun eri vaiheissa aktiivisten keskeisten toimijoiden välillä - teollisuus, tutkimus ja koulutus - ja teknisen ja ei-teknisen taustan omaavien toimijoiden kesken. Jotta ekojärjestelmät olisivat toistokelpoisia niin, että koko Eurooppa tulee laajalti katetuksi, niiden on oltava helposti ymmärrettäviä ja toteutettavia. Suositeltavat toimenpiteet 2.4 Monentyyppisen liikkuvuuden edistäminen kehittyneiden teknologioiden sisällä ja niiden rajat ylittäen (Tulevaisuuden) high-tech-johtajien tarpeet saada laajaalaisia työkokemuksia, jotka kehittävät samanaikaisesti teknisiä, kaupallisia, ja strategisia taitoja, voidaan tyydyttää liikkuvuusohjelmilla. Prof. Dr. Dr. h.c. Manfred Broy Zentrum Digitalisierung (Centre for Digitalisation), Bayern (Germany) Digitaalinen muutos tarvitsee johtajia, joilla on syvällistä teknisten kysymysten, ohjelmistojen sekä liiketoimintamallien ja digitaalisten ekojärjestelmien tuntemusta. Teknisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen sekä liikkeenjohdon koulutuslaitosten pitäisi kehittää ja toteuttaa liikkuvuusohjelmia: >> digitaalisten ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden välillä ("älykäs" tiimien kokoonpano) >> KET/kehittyneen valmistuksen koko arvoketjua koskien (yhdistämällä tutkimus ja tuotanto yhdessä laitoksessa) tai innovaatiojohtajat voivat seurata innovaatiota kaikilla teknologisen valmiuden tasoilla (TRL) (kehittynyt valmistus, AMT) >> KET/AMT-alojen ja sovellusalueiden välillä (muodostaen kumppanuuksia sovellusalueen yrityksiin tai läheisen vuorovaikutuksen loppukäyttäjien kanssa) ja >> oppilaitosten ja teollisuuden välillä (luoden avoimia ekojärjestelmiä, joissa teollisuus ja oppilaitokset työstävät projekteja yhdessä). Suositeltavat toimenpiteet 2.5 Ekojärjestelmien kehittäminen Hyödynnä kehittyneissä teknologioissa aktiivisia digitaalisen innovaation keskittymiä ja osaamiskeskuksia kehittääksesi ekojärjestelmiä, jotka muodostuvat Euroopan eri maiden innovaatiokeskittymiksi ja kehityskeskuksiksi ja vaalivat paikallisia vahvuuksia, kuten televiestintä Pohjoismaissa, rahoitus Yhdistyneessä kuningaskunnassa, koulutus Suomessa tai autoteollisuus Saksassa. Näiden tulisi olla avoimia uusille toimijoille ja muita alueita kohtaan. 2.4 Työvoiman osaamistodistukset Työvoiman osaamistodistusten myöntäminen liittyy prosessiin, jossa tunnustetaan yksilöiden todennettava näyttö kelpoisuudesta, erityisesti yleisten työvalmiuksien (WRS) arviointiin. Osaamistodistukset mittaavat työtehtävissä tarvittavaa tietämystä, taitoja ja kykyjä. Monet työvoiman osaamistodistuksia koskevat aloitteet tähtäsivät mahdollisten työntekijöiden ja työnantajien «24»

25 lähentymisen tukemiseen sekä pyrkivät tarjoamaan selkeyttä ja ymmärrettävyyttä kuten myös laatustandardeja. Tähän sisältyy digitaaliosaamisen laatumerkkien myöntäminen, jotka ovat yhä tärkeämpiä monissa eri oppimisympäristöissä hankitun suorituskyvyn, taidon, laadun tai harrastuneisuuden validoituina osoittimina. Suositeltavat toimenpiteet 2.6 Työvoiman osaamistodistukset Korkeakoulujen ja liikkeenjohdon koulutuslaitosten tulisi tehdä teollisuusjärjestöjen kanssa yhteistyötä, jossa kehitettäisiin standardeja työvoiman osaamistodistusten eri vaihtoehdoille ja laatumerkkiformaateille tilapäisiä ja lyhytkestoisia kursseja varten. Tarvitaan enemmän tasapainoa ja yhteisymmärrystä muodollisen sertifioinnin ja muiden työvoiman osaamistodistusten muotojen, kuten laatumerkkien ja mikrohyväksyntöjen, rinnakkaiselolle. Työmallien, läpinäkyvyyden, johdonmukaisten standardien ja mahdollisten työntekijöiden ja työnantajien näkyvyyden kehittäminen auttaa. Suositeltavat toimenpiteet 2.7 Teknisen monialaisuuden sisällyttäminen opetussuunnitelmaan Korkeakoulujen ja liikkeenjohdon koulutuslaitosten tulisi lisätä monialaisuutta ja harjoittaa opiskelijoita monilla opintoaloilla samanaikaisesti, jotta he voivat työskennellä niiden alojen "risteyskohdissa", kuten mekatroniikassa. 2.6 Ei-teknisten kurssien sisällyttäminen tekniikan opetussuunnitelmiin Digitaali- ja keskeisten mahdollistavien teknologia-alojen joustavaan toimintaan ja monimutkaisten ongelmien ratkaisuun pystyvien ihmisten muutoskyvyn luo yhdistelmä teknisiä ja ei-teknisiä taitoja. Menestyksekäs toiminta edellyttää tekniikan alueen ylittäviä pätevyyksiä, jotka kattavat monia ei-teknisiä ja ja poikittaisia osaamisalueita, mukaan lukien laatu, riskit ja turvallisuus, liikkeenjohto ja yrittäjyys, viestintä, innovointiin liittyvät taidot ja tunneälytaidot. 2.5 Teknisen monialaisuuden sisällyttäminen opetussuunnitelmaan Nykyisellä koulutusjärjestelmällä on taipumusta tuottaa tutkinnon suorittaneita, jotka ovat keskittyneet yhteen alaan - mekaniikkaan, sähkötekniikkaan tai systeeminsuunnitteluun - kun taas teollisuus usein tarvitsee monille aloille koulutusta saaneita ihmisiä, jotka kykenevät työskentelemään eri alojen yhtymäkohdissa - kuten mekatroniikassa. Tämän monialaisuuden pitäisi tulla keskeiseksi keski- ja korkeatason työntekijöiden opetussuunnitelmissa. Carm Cachia Toimitusjohtaja / johdon koordinaattori, eskills Malta Foundation Oppilaitosten tulisi tarjota näille aiheille omistettuja moduuleja perehdyttääkseen opiskelijoita ei-teknisiin aihepiireihin. Yksi lupaavista lähestymistavoista on käyttää teknisten ja ei-teknisten alojen opiskelijoiden yhteisiä projektitiimejä, joissa tarvitaan monialaista osaamista. Kaupallisen alan oppilaitosten tarjoamien ei-teknillisten kurssien ohella eräs mahdollisuus on kutsua erikoistuneita konsulttitoimistoja tai pk-yrityksiä mukaan tarjoamaan ei-teknisiä kursseja tekniikan opiskelijoille. Tekniset korkeakoulut voisivat myös itse tarjota sekä tekniset että ei-tekniset kurssit. Lisäksi kaupallisen alan oppilaitokset voisivat tarjota (valinnaisia) tekniikan kursseja, jotka auttavat ei-teknisten alojen opiskelijoita ymmärtämään teknologian näköaloja ja teknologian mukanaan tuomia liiketoimintamahdollisuuksia. High-tech-johtamisen opetussuunnitelmat voivat yhdistää teollisuuden ja koulutusalan liikkeenjohdon tasolla ja strategisella tasolla digitaalitalouden hyödyntämiseksi. EU:n tulisi muodostaa high-tech-johtamiskysymysten ajatusjohtajien ryhmä auttamaan EU-maita tämän tärkeän markkinatavoitteen saavuttamisessa. «25»

26 Dr. Kristina Dervojeda Senior Manager Innovation & Development, PwC High-tech-talous tarvitsee uuden sukupolven johtajia, jotka kykenevät havaitsemaan, luomaan ja palvelemaan uusia markkinoita. Uudelleen suunniteltujen opetusohjelmien pitää kannustaa välttämättömään monialaisuuteen ja joustavaan yrittäjyyteen. 2.8 Käänteinen mentorointi Digitalisaatiossa tietämys löytyy usein suhteellisen alhaalta organisaation hierarkiassa. "Käänteisessä mentoroinnissa" vanhemmat ja nuoremmat työntekijät opettavat toisiaan pareina, se voi edistää uusien ajattelutapojen omaksumista, erityisesti teknologiaan vahvasti nojautuvissa yrityksissä. Suositeltavat toimenpiteet 2.8 Ei-teknisten kurssien sisällyttäminen tekniikan opetussuunnitelmiin Korkeakoulujen ja liikkeenjohdon koulutuslaitosten tulisi varmistaa, että tekniikan opetussuunnitelmiin sisältyy ei-teknisiä kursseja aihepiireissä laatu, riskit ja turvallisuus, liikkeenjohto ja yrittäjyys, viestintä, innovointiin liittyvät taidot ja tunneälytaidot. Poikkiammatillisia aloitteita tulisi tukea ja rohkaista. 2.7 Opettajien/professorien osaamisen päivittäminen Jotta voidaan varmistaa, että koulutus ei jää jälkeen teollisuuden kehityksestä, opettajien osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Kaksisuuntainen tiedonvaihto teollisuuden ja oppilaitoksen välillä voi taata näkemystä uusimmista kehityksistä. Suositellut toimenpiteet 2.9 Opettajien/professorien osaamisen päivittäminen Suositeltavat toimenpiteet 2.10 Käänteisen mentoroinnin ohjelmien ja välineiden kehittäminen Yritysten tulisi mahdollistaa se, että johtajia mentoroivat nuoremmat henkilöt teknologian, sosiaalisen median ja nykyisten kehityssuuntien aloilla, ja vertaisoppimista tulee edistää. Strateginen prioriteetti 3 Alustapohjaiset digitaaliset palvelut uratuelle ja rekrytoinnille 3.1 Diagnoosia ja itsearviointia tukevat alustapohjaiset digitaaliset palvelut Henkilökohtainen urasuunnittelu ja työntekijöiden rekrytointi- ja arviointiprosessit voivat kaikki hyötyä digitaalisista palveluista, jotka tukevat yksilön taitojen ja pätevyyksien määrittämistä ja itsearviointia. Mutta nämä palvelut ovat tällä hetkellä hajanaisia ja vähän tunnettuja niitä eniten tarvitsevien piirissä. Korkeakoulujen ja liikkeenjohdon koulutuslaitosten tulisi varmistaa, että opetusohjelmat vastaavat hyvin teollisuuden tarpeita, opetushenkilöstön vierailuilla yrityksissä, jotta saadaan näkemystä uusimmista kehityssuunnista, ja myös kutsumalla säännöllisesti yritysten johtajia ja johtavia ammattilaisia opettamaan luokkahuoneissa koulutuksen (käytännön) hyödyllisyyden lisäämiseksi. «26»

27 Fiona Fanning Pääsihteeri, CEPIS - Council of European Professional Informatics Societies Euroopan tietotekniikkaliittojen kattojärjestö CEPIS ja sen aloite IT Professionalism Europe (ITPE) pyrkivät edistämään IT-ammattilaisuutta Euroopassa, jotta voidaan taata Euroopan hyötyminen digitaalisesta vallankumouksesta. Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehyksen jatkuva kehittäminen sisällyttäen siihen e-leadership osaamisvaatimukset on elintärkeää, jotta voidaan täyttää Euroopan digiosaamisvajaus ja nykyinen puute ammattilaisista sekä luoda työvoima, jolla on työnantajien jatkossa tarvitsemat taidot ja pätevyydet. Strateginen prioriteetti 4 Parempi koordinaatio ja rahoitus 4.1 Enemmän informaatiota saatavilla olevasta rahoituksesta ja sen strategisempi käyttö Asiantuntijat väittävät, että Euroopan poliittiset päättäjät eivät ole vielä millään tasolla, yhteiseurooppalaisella tai kansallisella, luoneet taitojen ja osaamisen alueella toimintaohjelmaa ja rahoituksen kehysedellytyksiä Euroopan teollisuuden ja yritysten innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn välttämättömälle kohottamiselle. Suositeltavat toimenpiteet 3.1 Alustapohjainen digitaalisten palveluiden ekojärjestelmä diagnoosin ja itsearvioinnin tukena Tue laatuvarmennetun online-keskuksen kehittämistä palveluille, jotka tukevat pätevyyksien määritystä ja itsearviointia rekrytoinnissa sekä arviointi- ja urakehitysprosesseja. Niiden tulisi ottaa huomioon yksilöiden "kehityspotentiaali" kuten myös sertifikaatit. Työvälineiden online-ekojärjestelmä, jota jatkuvasti kehitetään asiakaspalautteen pohjalta yhden keskitetyn yhdyskäytävän kautta, voisi auttaa yhdenmukaistamaan kansallisia järjestelmiä Euroopan laajuisiin aloitteisiin. Osallistumisalustojen ja työvälineiden tulisi noudattaa eurooppalaisia standardeja, kuten ESCO 16 ja Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehys (e-cf), ja erottua tunnuslauseella "e-cf inside" tai "powered by e-cf" eräänlaisen brändin luomiseksi. Alustojen pitäisi pysyä yhteistoiminnan hengessä avoimina Wikipedian tapaan ja mahdollistaa jatkokehitys ja ylläpito käyttäjäyhteisön toimesta kevyttä yleistä katto-organisaatiota käyttäen. 16. ESCO European Skills, Competences, Qualifications and Occupations: resetlanguage=true&newlanguage=en; e-cf: Suositeltavat toimenpiteet 4.1 Kehysedellytysten luominen ja syvällisiä digitaalisia muutoksia ja teollisuuden modernisointia tukevien rahoitusohjelmien kehittäminen Poliittiset päättäjät tarvitsevat yksityiskohtaisempaa tietoa high-tech-taloudesta ja yhteiskunnasta, jotta Eurooppa voi edistää innovaatiota. Koska innovaation ja syvällisten muutosten käynnistäjät usein ovat luovia ulkopuolisia tahoja, joilla ei ole aiempaa näyttöä tai organisatorista ja taloudellista vakautta, pitäisi olla tarjolla pienimuotoista, lyhytaikaista rahoitusta, jonka avulla voidaan auttaa tähän vaihtelevaan joukkoon kuuluvia tuottamaan malleja suunnitelmistaan ja liiketoimintamalleja, jotka tukisivat pääomasijoitusten tai muun rahoituksen hankintaa jatkokehitystä varten. Euroopan sosiaalirahasto (ESF) tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia monilla osaamiseen liittyvillä alueilla ja rahoituksen kohdentamisesta vastaavien (jäsenvaltioiden toimintaohjelmien kautta) täytyy tutustua tarkemmin ja tiedostaa aiheeseen liittyvät kysymykset ja tulevaisuuden vaatimukset, jotta he voivat ottaa ne huomioon suunnitelmissaan. Erasmus+ ohjelma, jonka tehtävänä on tukea koulutus-, nuoriso- ja urheilutoiminnan edistämistä ajanjaksolla , tarjoaa rahoitusta tietämyksen ja alakohtaisen osaamisen yhteistyöhankkeille ja uusi "Suunnitelma osaamisen alakohtaisesta yhteistyöstä" tulee koekäyttöön kuudella sektorilla vuonna Määrärahojen on oltava kohtuullisen suuria ja toiminnan alaa on laajennettava muille sektoreille, jotta sillä olisi vaikutusta Euroopan high-tech-osaamisvajaukseen. «27»

28 4.2 Hallituksen edistämä innovaatiotuotteiden julkinen hankinta Startup-yritykset ja aluillaan olevat yritykset ja liiketoiminnan kehityshankkeet voivat nykyisin odottaa tukea lähinnä vain yrityshautomoilta ja kehittämöiltä, vaikka niillä on suuri merkitys innovaatioiden luomisessa. Niillä on mahdollisuus saada jonkin verran rahoitusta Euroopan komission tutkimusja innovaatio-ohjelmilta pk-instrumentin ja FTI -pilottiohjelman (Fast Track to Innovation) kautta. FTI on horisontti ohjelman bottom-up lähestymistapaa hyödyntävä osahanke markkinaläheisen innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Näiden ohjelmien tarjoamalle tuelle on paljon ylikysyntää. Rahoituksen hankkiminen alkuvaiheessa olevien yritysten "liiketoimintamallin testausvaiheelle" ja "kasvuvaiheelle" on Euroopan maissa edelleen ongelmallista. Hallitukset voisivat valikoidusti tukea sijoitusyrityksiä, jotka ovat aktiivisia siemenpääoman sijoittajia, kestävän taloudellisen mallin luomiseksi ja rahoittaa suurten edistysaskelten prototyyppejä kaikille hakijoille avoimen tarjousprosessin kautta, esim. USA:n DARPA -mallin tapaan. DARPA edellyttää, että DoD, NASA ja muut julkiset elimet käyttävät kiinteän osan ulkoisesta rahoituksestaan yhteistyöhön innovatiivisten startup- ja pk-yritysten kanssa. 4.3 Henkilöiden kannustaminen Ihmiset vastaavat itse osaamisensa kehittämisestä koko työikänsä ajan, joten rahoitukseen voisi sisältyä henkilöiden tukeminen koulutuksen ja jatkokoulutuksen hankinnassa, esim. luomalla etusetelijärjestelmiä tai myöntämällä veronalennuksia koulutusta hakeville henkilöille ja työnantajille. Vielä vähemmän kehittynyttä Euroopassa on USA:han verrattuna valtion edistämä innovaatiotuotteiden julkinen hankinta, mikä voi aktiivisesti muovata ja luoda markkinoita antaen siten valtiolle mahdollisuuden aktiivisesti edistää pitkän tähtäimen innovaatiovetoista talouskasvua. Vuonna 2015 julkaistussa kirjassaan "The entrepreneurial state: Debunking public vs. private sector myths" Mariana Mazzucato kertoo, että kaikki teknologiat, jotka tekevät iphonesta niin "älykkään", ovat saaneet rahoitusta valtion hankintaohjelmista: Internet, GPS, kosketusnäyttö ja ääniaktivoitu Siri. Suositeltavat toimenpiteet 4.2 Hallituksen edistämä innovaatiotuotteiden julkinen hankinta Euroopan komissio on aktiivisesti edistänyt julkisten hankintojen prosessia, mutta EU:n jäsenvaltioiden pitäisi nyt myös ryhtyä aktiivisiksi ja tehostaa toimia innovaatiotuotteiden julkisten hankintojen edistämiseksi, mikä voi aktiivisesti muokata ja luoda markkinoita antaen siten valtiolle mahdollisuuden aktiivisesti edistää pitkän tähtäimen innovaatiovetoista talouskasvua ja samalla tukea innovatiivisia startupja pk-yrityksiä. Suositeltavat toimenpiteet 4.3 Elinikäistä oppimista tukevien ihmisille ja yrityksille suunnattujen etusetelijärjestelmien ja verohelpotuksien edistäminen Euroopan high-tech-johtamistaitojen rahallisia ja verotuksellisia kannustimia tulisi arvioida ja kohdentaa uudelleen ottamaan huomioon uudet innovatiiviset ja testatut lähestymistavat henkilöiden rahoituksellisessa tukemisessa näiden taitojen hankkimiseen elinikäisessä oppimisen prosessissa. Tyypillisiin esimerkkeihin sisältyvät esimerkiksi harjoittelutukisetelit tai henkilökohtaiset oppimistilit (ILA). Näitä koulutuksen taloudellisen tuen muotoja voidaan tarjota koulutuksesta henkilöille ja myös pk-yrityksille koituvien kokonaiskustannusten vähentämiseksi. «28»

29 4.4 Euroopan high-tech-koulutuksen maailmanlaajuisesti huomattava laatutason kohottaminen Euroopalta puuttuu paitsi high-tech-ammattilaisia yleisesti myös innovaatiojohtajia, joilla on teknologian, liikehallinnon ja johtamisen kykyjä. Korkeakoulujen ja teollisuuden yhteistyönä toteutettavia koulutusohjelmia, kuten Saksassa alulle pantu Software Campus, pitää laajentaa ja toteuttaa kaikkialla Euroopassa. IT summit -konferenssissa, marraskuussa 2016, asiantuntijat ja poliittiset päätöksentekijät vaativat voimallisempia suuren mittakaavan toimia, joihin osallistuvat teollisuus, koulutuslaitokset ja poliittiset päättäjät. Strateginen prioriteetti 5 Kansalliset digitaali- ja high-tech-osaamisen strategiat 5.1 Pitkäjänteinen poliittinen sitoutuminen ja konkreetit toimintasuunnitelmat Euroopan maiden kansallisissa politiikoissa high-tech-osaamisen kehittämiseksi high-tech-taloudelle on suuria eroavuuksia. Esimerkiksi Digiosaamisen aktiivisuusindeksi perustuen tietoihin vuosilta 2009 ja 2013 on osoittanut parannuksia, mutta myös paljastanut merkittäviä eroavuuksia maiden välillä. Dr. Dirk Werth Toimitusjohtaja ja tieteellinen johtaja, AWS-Institute for Digital Products and Processes Digitaalijohtaminen on kyky hyödyntää uusia metodeja ja työvälineitä yrityksen kehittämisessä digitaalisen organisaation periaatteiden mukaiseksi. Siihen liittyvien kollektiivisten ja yksilöllisten taitojen järjestelmällinen edistäminen on elintärkeää Euroopan merkittävälle kasvulle. Tämä edistämistyö edellyttää EU:n, jäsenvaltioiden ja suurten yritysten yhteisen toimintaohjelman laatimista mahdollisimman pikaisesti. Suositeltava toimenpide 4.4 Euroopan laatutason huomattava kohottaminen - korkeakoulujen ja teollisuuden yhteinen innovaatiojohtamistaitojen koulutusohjelma Euroopan komission tulisi panna alulle ja tarjota osarahoitusta Euroopan korkeakoulujen ja teollisuuden yhteiselle maailmanlaajuisesti huomattavalle koulutusohjelmalle laajemman high-tech- ja innovaatiojohtajien varannon luomiseksi, joka olisi verrattavissa muihin kunnianhimoisiin ohjelmiin, kuten Airbus ja CERN. Sellaisen teollisuuden ja korkeakoulujen yhteisen innovaatio-ohjelman laadinnan ja toteutuksen pitäisi pohjautua kokemuksiin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista (EIT), joka perustettiin vuonna 2008 vauhdittamaan innovaatiota ja yrittäjyyttä kaikkialla Euroopassa joidenkin maanosan suurimpien haasteiden voittamiseksi. Hallitusten täytyy sitoutua pitkäjänteisesti kehittämään ja toteuttamaan high-tech- ja johtamistaitoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kaikkien jäsenvaltioiden tulevaisuudelle. John Higgins CBE Pääjohtaja, DIGITALEUROPE Eurooppa tarvitsee ihmisiä, jotka kykenevät menestyksekkäästi suunnittelemaan ja johtamaan yritystemme ja julkisten palveluidemme digitaalista muutosta ja hyödyntämään keskeisten mahdollistavien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Meillä täytyy olla käytettävissä laaja digitaalisen osaamisen valikoima, jotta saamme tämän aikaan. Digitaalisuus on muuttamassa tapaa, jolla eurooppalaiset elävät ja työskentelevät, me tarvitsemme enemmän suuria johtajia varmistaaksemme, että tämä muutos onnistuu. «29»

30 Suositeltavat toimenpiteet 5.1 Pitkäjänteinen poliittinen sitoutuminen ja konkreetit toimintasuunnitelmat hightech-johtamistaitojen kehittämiseen EU:n pitäisi kannustaa jäsenvaltioiden pitkäjänteistä poliittista sitoutumista high-tech-osaamiskeskuksien perustamiseen kaikille tärkeimmille alueille älykkään erikoistumisen edistämiseksi, olemassa oleviin tutkimus- ja osaamiskeskuksiin ja innovaatiokeskittymiin pohjautuen, ja kannustaa niitä tarjoamaan hyvin varustettuja infrastruktuureja "high-techjohtajuuden" koulutukselle ja urakehitykselle. Jo meneillään olevia teollisuuden toimia tulisi yhdentää, ja kansallisten hallitusten pitäisi ihannetapauksessa nimetä yksi ministeri vastaamaan kaikista toimenpiteistä, jotka liittyvät "innovaatiojohtamisen taitoihin". Digiosaamisen strategian "shared concept", joka esiteltiin Digitaalialojen työpaikkojen edistämisen koalition käynnistämisen yhteydessä joulukuussa voisi tarjota inspiroivan, ensimmäisen alustan yhteistyölle. Chris Decubber Tekninen johtaja, EFFRA (European Factories of the Future Research Association) Yhdistettävyys on olennaista tulevaisuuden työpaikan kehittämisessä. Tulevaisuuden tietotyöntekijöiden pitää olla dynaamisessa vuorovaikutuksessa ja jakaa tehtäviä älykkään valmistuksen teknologian kanssa. Tässä yhteydessä koulutukset ja uudelleenkoulutukset eri tasoisiin teollisuuden tehtäviin ovat tärkeässä asemassa valmennettaessa ihmisiä uusiin lähestymistapoihin tiedonvaihdossa, taitojen ja pätevyyksien kehittämisessä ja korkean tason koulutuksessa. 5.2 Kansalliset neuvoa-antavat lautakunnat tietoon pohjautuvan päätöksenteon tueksi Jotta kansalliset hallitukset ja viranomaiset voivat tehokkaasti edistää innovaatiota, kilpailukykyä ja kasvua, ne tarvitsevat tietoa ja neuvontaa ymmärtääkseen innovaatiojohtamisen ja high-tech-talouden taitovaatimusten uusinta kehitystä. Neuvoa-antavat lautakunnat voisivat tarjota tämän palvelun, samaan tapaan kuin valtionhallinnon neuvoa-antavat elimet talouden, sosiaalihuollon tai tieteen aloilla. Suositeltavat toimenpiteet 5.2: Kansallisten neuvoa-antavien lautakuntien käyttö tietoon pohjautuvan päätöksenteon tukena EU:n tulisi tukea innovaatiojohtamisen taitojen kehittämisessä neuvoa-antavien kansallisten lautakuntien perustamista jokaiseen jäsenvaltioon edistämään tietoon perustuvaa päätöksentekoa yhteistyössä uuden Digitaalialojen työpaikkojen edistämisen koalition kanssa. Hallitusten tulisi käyttää neuvonantajina teollisuutta ja oppilaitoksia, jotka voivat välittää asiantuntemusta alueilta, joilla talous, yhteiskunta ja uudet teknologiat kohtaavat, kuten kyberturvallisuus ja digitaalinen oikeuslääketiede, e-hallinto, digitaalinen sosiaalinen innovaatio tai laitteisto- ja ohjelmistoratkaisujen yhdistäminen. Strateginen prioriteetti 6 Edistämistoimenpiteet ja tietoisuuden lisääminen johtamistaitojen välttämättömyydestä high-tech-taloudelle Monisidosryhmäisten kumppanuuksien edistäminen Euroopassa ja kampanjat johtamistaitojen kehittämisen välttämättömyydestä high-tech-taloudelle Tietoisuuden lisääminen on oleellista, kun halutaan, että asiaankuuluvat sidosryhmät ymmärtävät, miten tärkeää yhteiskunnan on ryhtyä toimiin sellaisissa merkityksellisissä aiheissa kuten johtamistaidot high-tech-taloudelle. «30»

31 Tietoisuuden lisäämiseen voidaan käyttää konferensseja ja työpajoja, kilpailuja ja palkintoja, parhaiden käytäntöjen / menestystarinoiden julkistamista, verkkoportaaleja, videoita, verkkoseminaareja, blogeja tai viestintää sosiaalisessa mediassa. Eva Fabry Johtaja, European Centre for Women and Technology ECWT on omistautunut johtamaan koordinoituja toimia sukupuolten tasa-arvoisuuden edistämiseksi high-tech-johtamisen alueella avaimena Euroopan digitaaliseen muutokseen ja taloudelliseen kasvuun. Suositeltavat toimenpiteet 6.1 Eurooppalainen julkisuuskampanja ja tietoisuuden lisääminen EU:n tulisi tukea high-tech-johtamistaitoja koskevaa tietoisuutta lisääviä toimia kaikkialla Euroopassa ja kaikilla koulutustasoilla. Mielipidejohtajien ja yleisön kiinnostus tulisi herättää helposti ymmärrettävillä viesteillä. Roolimallit (katso seuraava suositus) voisivat vahvistaa vaikutusta hyödyntämällä TED- konferenssipuheita, johtamiskysymyksen esittelyä muiden aiheiden yhteydessä merkittävissä huipputeknologiaan liittyvissä eurooppalaisissa ja kansallisissa tapahtumissa ja osallistumalla TV:n keskusteluohjelmiin. Suositeltavat toimenpiteet 6.2 High-tech-johtamistaitojen roolimallit, liiketoimintakuvaukset ja menestystarinat EU:n tulisi kehittää ja edistää high-tech-taloudessa toimivien johtajien roolimallien, liiketoimintakuvausten ja menestystarinoiden tunnettuutta menestyksen saavuttamistienä ja mahdollisuuksina, myös ja erityisesti naisille. Näitä kuvauksia voisi olla kouluissa saatavilla verkossa oppilaiden motivoimiseksi jo varhaisessa iässä. Roolimallit ja menestystarinat High-tech-johtajuuden tärkeyttä on kampanjoitava laajasti, erityisesti pk- ja perinteisillä yrityssektoreilla. Monet yritykset ovat jäämässä jälkeen uusien digitaalisten ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden käyttöönotossa ja niiltä puuttuu kyky mukautua ja muuttua menestyksellisesti. Tällaiset yritykset kärsisivät eniten teknologisista mullistuksista. Niiden auttamiseksi olisi hyödyllistä edistää konkreettien urapolkukuvausten ja roolimallien julkistamista havainnollistaen uuden talouden - erityisesti naisille - tarjoamia mahdollisuuksia tavalla, joka vetoaa opiskelijoihin ja työntekijöihin. «31»

32 Kiitokset Tämän palvelusopimuksen toimeksiantoi Euroopan komission Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto. André Richier, johtava hallintovirkamies, yksikkö: Keskeiset mahdollistavat teknologiat, digitaalinen valmistus ja yhteentoimivuus, oli yhteyshenkilömme koko tutkimuksen ajan. PwC ja IDC sekä kollegamme Oxfordin yliopiston Oxford Martin Schoolista myötävaikuttivat suoraan tähän palvelusopimukseen kuuluvaan työhön. Erityisesti haluamme kiittää tuesta, jonka antoivat Kristina Dervojeda, Mark Lengton, Marianne Kolding, Gabriella Cattaneo, Carl Benedikt Frey ja Thor Berger. Erikoiskiitoksen ansaitsevat kollegat Japanista, Kanadasta ja Yhdysvalloista, mukaan lukien Masajoshi Tsuru ja Akira Kataoka IPA:sta (Information Technology Promotion Agency), Meenakshi Gupta Kanadan ICTC:stä (Information and Communications Technology Council ) ja Adams Nager Yhdysvaltojen ITIF:stä (Information Technology and Innovation Foundation). Saavutetut tulokset eivät olisi olleet mahdollisia ilman asiantuntijoiden ja kansallisten sidosryhmien pyyteetöntä osallistumista kaikissa EU:n jäsenvaltioissa koko tämän palvelusopimuksen ajan vastaamalla online-kyselytutkimuksiin ja haastatteluihin ja osallistumalla tapahtumiin. Olemme kiitollisia saamastamme tuesta ja avusta ohjauskomitean jäsenille: Roger de Keersmaecker, IMEC, Laurent Zibell, IndustriAll European Trade Union ja Anders Flodström, EIT ICT Labs Master School. Kiitoksen ansaitsevat myös verkostomme European Network for Innovation Research (ENIR, kansalliset kirjeenvaihtajat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, 26. tammikuuta 2017 Brysselissä pidetyn eurooppalaisen konferenssin "High-tech leadership skills for Europe" asiantuntijat ja osanottajat sekä työpajojen sarjaan myötävaikuttaneet puhujat, asiantuntijat ja osallistujat. «32»

33 «33»

34 «34» High-Tech-johtamistaitoa Eurooppaan»

35 «35»

36 Lisätietoa European Commission Directorate-General Internal Market, Industry, Entrepreneurship and SMEs Unit F/3 KETs, Digital Manufacturing and Interoperability 1040 Brussels, Belgium