Aloitus. Fiilispallo: Kerro lyhyesti, missä ajatuksissa olet tässä hetkessä ja tällä opintojaksolla

Transkriptio

1 TT Eija Hanhimäki

2 Aloitus Fiilispallo: Kerro lyhyesti, missä ajatuksissa olet tässä hetkessä ja tällä opintojaksolla

3 Viime luennolla Johdantoa katsomusaineisiin, opintojakson rakenne ja tavoitteet, tehtävänannot Lapsen ja nuoren katsomuksellinen kehitys Opetuksen tavoitteellisuudesta, kehitysteorioista, lasten ja nuorten uskonnollisuudesta eri ikävaiheissa

4 Tällä luennolla Mitkä raamit ohjaavat opetusta? Mitä opetamme? Opetussuunnitelmat ja asetukset Uskonnonopetuksen keskeiset sisällöt

5 Uskonnonopetuksen tilannekatsaus Uskonnonopetus eri maissa (Ubani 2013) Pohjoismaissa uskonnonopetus pakollista, eri malleja: Islanti: yksi yhteinen oppiaine (kristinusko, muut uskonnot ja moraalikasvatus) Suomi: oman uskonnon opetus eri uskontokuntiin kuuluville, sisältää muiden uskontojen käsittelyä ja etiikkaa Norja: moniuskontoinen oppiaine, jossa kristinusko ja kansallisen identiteetin tukeminen korostunut Ruotsi: kaikille opetettava objektiivinen uskontotieto Tanska: yhteinen kristinuskoperustainen opetus kaikille

6 Uskonnonopetuksen tilannekatsaus Koulun uskonnonopetuksen tehtävästä samankaltainen ajatusmaailma eri puolilla Eurooppaa: (Schreiner 2007, Ubanin 2013 mukaan) Tukee oppilaan herkkyyttä uskontoa ja elämän uskonnollista ulottuvuutta kohtaan (elämänkatsomus) Auttaa oppilasta orientoitumaan erilaisiin uskonnollisiin vaihtoehtoihin ja uskontoperustaisiin eettisiin valintoihin (etiikka) Antaa tietoa ja ymmärrystä uskonnollisista uskomuksista ja kokemuksista (yleissivistys)

7 Uskonnonopetuksen tilannekatsaus Suomessa: (Ubani 2013) Tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta oman uskonnon opetukseen (v uusi uskonnonvapauslaki) Heikko tunnustuksellisuus edelleen: uskonnonopetusta 13 eri oppiaineeseen oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti, painotus ko. uskontokunnan perinteeseen Negatiivinen uskonnonvapaus: oikeus olla harjoittamatta uskontoa Positiivinen uskonnonvapaus: koulun uskonnonopetus ja elämänkatsomustiedon opetus yksilön perusoikeuksia: saada oppia omaa uskontoaan tai elämänkatsomusta

8 Opetussuunnitelma ja asetukset Eri suunnitelmatasot (Innanen 2005; Ubani 2013): Valtakunnallinen taso: Eduskunta: perusopetuslaki: oman uskonnon opetuksen ja ET:n järjestäminen peruskoulussa, oppilasmäärät Hallitus: asetus perusopetuksen tuntijaosta sekä esi- ja perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista Uskonnon tuntijako: (Finlex 2012) 2 vuosiviikkotuntia(1-2 lk) 5 vuosiviikkotuntia (3-6 lk) 3 vuosiviikkotuntia (7-9 lk) (vuosiviikkotunti = 38 tuntia opetusta lukuvuoden aikana) Opetushallitus: Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet, jossa peruskoulun oppimäärän tavoitteet ja kriteerit

9 Opetussuunnitelma ja asetukset Kunnallinen taso: (opetuksenjärjestäjä) Paikallinen opetussuunnitelma Koulun taso: (koulun johto ja opetushenkilöstö) Koulukohtainen opetussuunnitelma, vuosityösuunnitelma, vuosiluokkakohtaisten sisältöjen täsmentäminen Opettajan/opettajaryhmän taso: Kurssi-, jakso-, projektisuunnitelma Tunti-, opetustuokiosuunnitelma

10 Opetussuunnitelma ja asetukset Katsomusopetuskeskustelua 2000-luvulla (Ubani 2013) v perusopetuksen opetussuunnitelmassa luovuttiin tunnuksellisen uskonnonopetuksen käsitteestä Uskontoa opettavalta opettajalta ei edellytetty enää jäsenyyttä ko. kirkkokunnassa (jo v lähtien erivapaudella) Muodollinen kelpoisuus yksin koulutuksesta käsin: Alakoulussa voi opettaa ev.lut. uskontoa ko. didaktiikan kurssin ja luokanopettajatutkinnon suorittanut tai opettajan pedagogiset opinnot ja teologian tai uskontotieteen aineopinnot suorittanut Samat periaatteet ortodoksisessa uskonnonopetuksessa Pienryhmäisen uskonnon opettamisessa ulkopuolisuus ja uskontoidentiteetin tukeminen haasteena, vanhempien ja oppilaiden luottamus ja odotukset jäsenyydestä

11 Opetussuunnitelma ja asetukset Oman uskonnon opettaminen (Ubani 2013) Perusopetuslaissa Määrittyy oppilaan uskontokunnan perusteella Uskonnonopetusta määrittää opetussuunnitelma Opettaja ei voi kieltäytyä virkavelvollisuuksiin kuuluvista tehtävistä, joihin on kelpoisuus Hallinnolliset järjestelyt toki mahdollisia

12 Opetussuunnitelma ja asetukset Enemmistön katsomusopetuksen asema (Ubani 2013) Kuntien katsomusopetuksen hallinnoinnin perusta Ev.lut. kirkon jäsenet osallistuvat ev.lut. uskonnonopetukseen Myös ev.lut. kirkkoon kuulumattomat oppilaat voivat osallistua huoltajan suostumuksella Vähemmistöjen katsomusopetuksen asema (Ubani 2013) Jos kunnan tai yksityisen koulun oppilaista kolme kuuluu samaan uskonnolliseen vähemmistöön, tulee järjestää oman uskonnon opetusta huoltajien pyynnöstä (ortod. uskonnon kohdalla ei edellytetä huoltajan pyyntöä, jos kolme oppilasta) Samoin jos kolme uskontokuntaan kuulumatonta oppilasta, niin voi anoa elämänkatsomustiedon opetusta Myös oppilas, jonka oman uskonnon opetusta ei järjestetä, voi osallistua ET:n opetukseen tai hänelle järjestetään muuta opetusta (esim. Jehovilla oma usk. yhdyskunta järjestää opetuksen)

13 Opetussuunnitelma ja asetukset Koulun juhlien luonne (Ubani 2013) Koulun joulujuhla, kevätjuhla ja itsenäisyysjuhla osa suomalaista kulttuuriperintöä, ei uskonnollisia tilaisuuksia Voidaan laulaa yksittäisiä virsiä, oppilaalle suotava mahdollisuus olla laulamatta Joulukirkon ja esim. uskonnollisen päivänavauksen kohdalla oppilailla ei velvollisuus osallistua, vaan huoltaja voi päättää Vaihtoehtona srk:n tuntivierailut

14 Opetussuunnitelma ja asetukset OPS2016 (Opetushallitus 2016): Oppilas keskiöön Oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittäminen Turvallisuus, innostavuus, koulun ulkopuoliset ympäristöt, pelit ja teknologia Oppiaineet perusopetuslain mukaisesti Nyky-yhteiskunnan ja tulevaisuuden tieto- ja taitovaatimukset Oppiaineiden aloitusajankohtien muutokset esim. kielet Laaja-alaisen osaamisen korostaminen Ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito Arjen taidot ja itsestä huolehtiminen, työelämätaidot ja yrittäjyys, yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

15 Opetussuunnitelma ja asetukset OPS2016 (Opetushallitus 2016): Monialainen oppimiskokonaisuus: Joka koulussa lukuvuosittain ainakin yksi selkeä teema tai jakso, jossa yhdistyy eri oppiaineiden sisältöjä Oppilaat osallistuvat suunnitteluun Oppimisen arvioinnin monipuolistaminen Oppimisen edistäminen, palautetta muutenkin kuin todistuksin Kuntakohtaisesti päätetään, ovatko luokilla 1-7 käytössä sanalliset vai numeroarvosanat, 8. luokasta alkaen viimeistään numerot Arvioinnin yhdenvertaisuuden varmistaminen: jokaisessa oppiaineessa 6. ja 9. luokan päätteeksi kansalliset arviointikriteerit arvosanalle 8

16 Opetussuunnitelma ja asetukset OPS2016 (Opetushallitus 2016) Oman koulun opsin tunteminen tärkeintä Linjaukset tulevien vuosien oppimiselle ja koulutyölle Huoltajien myös tärkeä tutustua lapsensa koulun opsiin Lapsen tukeminen ja koulun toimintaan osallistuminen Kodin ja koulun yhteistyö lisää hyvinvointia ja turvallisuutta

17 Pohdittavaksi Keskustelkaa ryhmissä oppimistehtävän Teeman 1 Opetussuunnitelma pohjalta muun muassa: Mitä ajatuksia on herännyt OPSista teoriassa: tehtävä, tavoitteet, sisällöt, arviointi Miten OPS tehdään eläväksi käytännön opetustyössä?

18 Uskonnonopetuksen keskeiset sisällöt Uskonnon (ev.lut.) opetuksen keskeisiä sisältöjä OPSin pohjalta tiivistäen: Luokat 1-2: Perheen ja suvun historia, uskonto ja katsomukset Kirkkovuoden ja elämänkaaren juhlat, jouluun ja pääsiäiseen liittyvät Raamatun kertomukset, virret ja musiikki Kristinuskoon (jumalakäsitys) ja seurakuntaan (kirkko) tutustuminen Lähiympäristön uskonnot ja niiden juhlat ja tavat Kristinuskon monimuotoisuus ja uskonnottomuus Lasten oikeudet, etiikka, Kultainen sääntö, arjen kysymyksiin liittyvät Raamatun kertomukset Tunnetaidot, erilaisuuden hyväksyminen, vastuu

19 Uskonnonopetuksen keskeiset sisällöt Uskonnon (ev.lut.) opetuksen keskeisiä sisältöjä tiivistäen: Luokat 3-6: Kristinusko, protestanttisuus, Luther, Agricola, oppi Raamattu kirjana, uskonnollinen kieli Jeesuksen elämä ja opetukset, Paavali Syventävä tieto kirkkovuodesta ja elämänkaaren kristilliset tavat Kirkko, kirkkoarkkitehtuuri, virret, musiikki Alustava tutustuminen juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin Suomen ja Euroopan uskonnollinen tausta ja tila, ekumenia ja uskontodialogi Eettiset ohjeet laajemmin, Raamatun kertomukset näihin liittyen, ihmisoikeudet, arvot, elämäntaidot, eettisen keskustelun taidot

20 Uskonnonopetuksen keskeiset sisällöt Kirkkovuosi (Kallioniemi 2005) Adventista tuomiosunnuntaihin, keskuksena pääsiäinen Juhlapuolisko adventista helluntaihin: joulu-, pääsiäisja helluntaipiiri Odotus, juhla ja jälkivietto esim. joulun aika Juhlaton puolisko Kolminaisuuden päivästä tuomiosunnuntaihin: helluntain jälkiviettoa Kirkkovuoden tekstit, virret, liturgiset värit

21 Uskonnonopetuksen keskeiset sisällöt Maailmanuskonnot: kristinusko, islam, juutalaisuus Kristinusko: monoteismi, kolminaisuusoppi, Raamattu, Jeesuksen elämä ja ylösnousemus, sakramentit, kristikunta ja kirkkohistoria Juutalaisuus: vanhin monoteistinen uskonto, valitun kansan vaiheet, Vanha testamentti = juutalaisten Raamattu ja uskonnon, historian ja kulttuurin perusta: Toora, Profeetat, Talmud; synagogat, sapatti Islam: nuorin suurista maailmanuskonnoista, monoteismi, perustaja Muhammed, Koraani, kokonaisvaltainen elämäntapa: 5 peruspilaria usko, rukous (5 krt/pvä), almut, paasto, pyhiinvaellus

22 Uskonnonopetuksen keskeiset sisällöt Raamattu Vanha testamentti: historialliset kirjat (Moos., Tuomarien kirja jne.), opetus- tai runo- ja mietekirjat (Ps., Sananl. jne.), profeetalliset kirjat Uusi testamentti: evankeliumit, historiallinen kirja Apostolien teot, opetuskirjat (Paavalin kirjeet), profeetallinen kirja Johanneksen ilmestys Uskon ja historian kirja

23 Uskonnonopetuksen keskeiset sisällöt Suunniteltu, toteutunut ja koettu opetussuunnitelma (Innanen 2005): Ops vain suunnitelma, mitä aikoo opettaa lopullinen opetus jotakin muuta Suunniteltu ops: opettajan selkeä, ehkä kirjallinen suunnitelma Toteutunut ops: mitä ja miten opettaja lopulta opetustilanteessa opetti Koettu ops: miten läsnäolleet opiskelijat kokivat opetuksen Pyrkimys suunnitellun, toteutuneen ja koetun opetussuunnitelman mahd. suureen vastaavuuteen

24 Uskonnonopetuksen keskeiset sisällöt Piilo-opetussuunnitelma (Innanen 2005): Opetustilanteessa vaikuttava suunnitelma, ilman näkyväksi tehtyä kirjallista, suullista tai tietoista muotoa Opettajakaan ei välttämättä tiedosta Muovautunut opettajan arvoista ja asenteista, välittyy elein, ilmein ja ääneen lausumattomin valinnoin Opettajan hienotunteisuus ja kunnioitus oppilaan arvoja ja katsomusta kohtaan Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri Opettajan omien katsomuksellisten ja asenteellisten lähtökohtien tiedostaminen vaikuttavat opsiin ja tiedostettuina voivat olla vahvuuksia

25 Opetusmateriaaliesimerkki: dex.html dex.html?page=aloituskuva/12/index.html

26 Lähteet Finlex Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Luettu [ Innanen, T Opetussuunnitelmasta oppimiseen. Teoksessa A. Kallioniemi & J. Luodeslampi (toim.) Uskonnonopetus uudella vuosituhannella. Helsinki: Kirjapaja. Kallioniemi, A Käytännölliseen teologiaan liittyvä aines. Teoksessa A. Kallioniemi & J. Luodeslampi (toim.) Uskonnonopetus uudella vuosituhannella. Helsinki: Kirjapaja. Niemi, H Uskonnon didaktiikka. Oppilaista elämän subjekteja. Helsinki: Otava. Opetushallitus Uudet opetussuunnitelmat pähkinänkuoressa. Luettu [ tussuunnitelmat_pahkinankuoressa] OPS2016 [ Saine, H Uskonnonopetus Suomen oppivelvollisuuskoulussa 1900-luvulla. Teoksessa V. Meisalo (toim.) Aineenopettajakoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 24. Helsingin yliopisto. Schreiner, P Religious education in the European context. In E. Kuyk, R. Jensen, D. Lankshear, E. Löh Manna & P. Schreiner (Eds.) Religious education in Europe: Situation and current trends in schools. Oslo: IKO. Seppo, J Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Edita. Ubani, M Peruskoulun uskonnonopetus. Jyväskylä: PS-kustannus.