KUHMOISTEN KUNTA. Tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2010

Transkriptio

1 KUHMOISTEN KUNTA Tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kunnanjohtajan katsaus Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Yleishallinto. 24 Kunnan sijainti ja pinta-ala Kunnan väestö Hallinto ja henkilöstö Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Elinkeinoelämän edistäminen Tiedotustoiminta Asuminen Joukkoliikenne Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Sivistystoimen hallinto Lasten päivähoito Esi- ja perusopetus Kirkonkylän ja Kaukolan koulut Lukio Ruokapalvelut Kulttuuritoimi Vapaa-aikatoimi Tekninen toimi Kaavoitus ja maankäyttö Kiinteistötoimi Palo- ja pelastustoimi Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yksityistiet Liikelaitokset Kunnan talous Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Talousarvion toteutumisvertailu Tasetarkastelu Konsernitilinpäätös Vesihuoltolaitos Tilinpäätöksen liitetiedot Luottamustoimet Muut luottamustoimet Kunnan edustus eri yhteisöissä Kuhmoisten kunnan virat ja toimet Henkilöstöön liittyvät tunnusluvut

3 1 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilinpäätösvuosi 2010 oli valtuustokauden toinen vuosi. Valtuuston puheenjohtajana toimi Silmu Sarvala (sdp) ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Tarja Teva (kok). Kuhmoisten kunnan organisaatiokaavio on seuraavanlainen: VALTUUSTO 21 jäsentä KUNNANHALLITUS 7 jäsentä Perusturvajaos 5 jäsentä TARKASTUSLAUTAKUNTA 4 jäsentä + tilintarkastaja KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ kunnanjohtaja + hallintokuntien johtajat KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä VAALILAUTA- KUNTA 5 jäsentä VAALITOIMI- KUNTA 3 jäsentä KUNNAN- HALLITUKSEN ALAISET TULOS- YKSIKÖT Hallinto-osasto Hallintojohtaja SIVISTYS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KOULUJEN YHTEINEN JOHTOKUNTA 8 jäsentä SIVISTYSTOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 jäsentä RAKENNUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä TEKNINEN TOIMI Sivistystoimenjohtaja Rakennustarkastaja Kuhmoisten kunta muodostaa Jämsän kaupungin kanssa yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sopimusosapuolten yhteinen toimielin on tilaajalautakunta, johon Jämsän kaupunki nimeää seitsemän (7) jäsentä ja Kuhmoisten kunta kaksi (2) jäsentä. Yleishallinnossa merkittävin muutos liittyy seudullisen JamIT-Tieto Oy:n purkamiseen. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti, että kunnan taloushallinnon toiminnot siirretään JamIT-Tieto Oy:ltä kunnan omaksi toiminnaksi alkaen. Lisäksi valtuusto päätti, että palkkahallinnon palvelut ja ICT-palvelut ostetaan Jämsän kaupungilta väliaikaisesti siihen

4 2 asti, kunnes palkkahallinnon palvelut ja ICT-palvelut on saatu kilpailutettua ja sopimuksen mukainen toiminta järjestettyä. Päätöksen taustalla oli Jämsän kaupunginvaltuuston päätös yhtiön purkamisesta. Kuhmoisten kunta teki loppuvuonna 2010 päätöksen palkata omaan organisaatioonsa taloussihteerin. Tehtävään valittiin Reetta Talja ( ). Kuhmoisten kunnassa toiminut valtionhallinnon palveluiden yhteispalvelupisteen toiminta päättyi vuonna Yhteispalvelupisteen perustamisesta uudelleen Kuhmoisten kuntaan käytiin keskusteluja useissa yhteyksissä. Tämän vuoksi aloitettiin neuvottelut Jämsän työ- ja elinkeinotoimisto/työvoimahallinnon, Kansaneläkelaitoksen Keski-Suomen vakuutuspiirin sekä Keski-Suomen poliisilaitoksen kanssa pisteen perustamisesta. Palvelupiste perustettiin Kuntalaan vuoden 2011 alusta lukien ja lähipalveluina tarjotaan kunnan asukkaille ns. avustavina palveluina poliisin lupapalvelun, Kansaneläkelaitoksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston palveluita. Kunnan palvelutarjontaan lisättiin loppuvuonna myös työllisyysasioiden hoitaminen. Kuhmoisten kunnan työllisyysasioihin oli kiinnitetty tilinpäätösvuonna erityistä huomiota työttömyysasteen ollessa Keski-Suomen korkeimpia. Kunta päätti palkata omaan organisaatioonsa määräaikaisen työnsuunnittelijan Mira Jokisen työllisyysvaroin loppuvuonna Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti vuonna 2008 täyttää sivistystoimenjohtajan viran osa-aikaisesti ja kuntaan palkattiin sivistystoimenjohtajaksi filosofian maisteri Pertti Terho vuoden 2009 alusta lukien osaaikaisena 50 %:n työajalla. Sivistystoimen johtaminen osa-aikaisesti osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi ja asia otettiin keskusteluihin kunnanhallituksessa. Myös viestinnän ja tiedottamisen merkityksestä keskusteltiin eri yhteyksissä. Erityisesti kunnan kotisivut ja niiden kehittäminen oli nähty merkittävänä hyvää kuntakuvaa luovana asiana. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti loppuvuonna, että sivistystoimenjohtajan tehtävän osa-aikaisuus muutetaan vuoden alusta 2011 alkaen 50 %:sta 80 %:iin ja sivistystoimenjohtajan tehtäviin liitetään koko kunnan viestintäasiat osa-aikaisesti 20 %:n osuudella yleishallinnon toimialalta. Kunnanhallitus antoi sivistyslautakunnalle tehtäväksi kartoittaa eri vaihtoehtoja siitä, miten alkaen hoidetaan nykyinen lukion rehtorin virka, johon on liitetty velvollisuus hoitaa Kaukolan koulun rehtorin tehtävät. Vaihtoehtona on esitetty nykyisen rehtorin viran lakkauttamista. Asiaa valmisteltaessa opettajien keskuudesta tehtiin aloite, jonka mukaan opetustoimessa olisi kartoitettava lähitulevaisuuden henkilöstötarve ja laadittava henkilöstöresurssien käyttösuunnitelma. Asian valmistelu on vielä kesken. Teknisessä toimessa haasteena on ollut henkilöstön vaihtuvuus erityisesti rakennusmestarin tehtävissä. Avoimeksi tehtävät tulivat jälleen alkuvuodesta Taustalla oli kunnassa toimineen rakennusmestarin virkasuhteen irtisanominen. Tehtäviä jouduttiin hoitamaan tilapäisjärjestelyin aina huhtikuulle 2010 asti. Rakennusmestarin tehtävään valittiin hakuprosessin jälkeen Tapio Laine.

5 3 Kuhmoisten kunta päätti kesällä 2009 olla mukana kymmenen Päijät- Hämeen kunnan kanssa Uusi kunta -hankkeessa. Uusi kunta -hankkeen edettyä kunnat päättivät olla mukana valtiovarainministeriön päättämässä kuntajakolain 8 :n mukaisessa selvityksessä ja kuntajakoselvittäjiksi nimettiin Osmo Soininvaara ja Markku Lehto. Ennen varsinaisen selvitystyön päättymistä kuntajakoselvittäjä Osmo Soininvaara ilmoitti, että ei tule esittämään Kuhmoisten kunnan osallistumista Päijät-Hämeen kuntaliitokseen. Kirjeen johdosta Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti, että Kuhmoisten kunta itse vetäytyy valtiovarainministeriön päättämästä kuntajakolain (1196/1997) 8 :n perusteella määrättävästä erityisestä selvityksestä. Samanaikaisesti Uusi kunta -hankkeen kanssa Kuhmoisten kunta kävi alustavia tiedusteluja mahdollisesta selvitystyön tekemisestä Kangasalan kunnan, Jämsän kaupungin, Jyväskylän kaupungin sekä Tampereen kaupungin kanssa. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ja kunnanjohtaja kävivät neuvottelut kuntien kanssa keväällä Työryhmä totesi loppuyhteenvetonaan, että kuntien kanssa käydyt neuvottelut olivat hyödyllisiä ja loivat uusia kontakteja, mutta suuntautumisselvitystyön käynnistämistä ei pidetty ajankohtaisena. Yleinen taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen keräämien vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Tilastokeskus kertoo, että tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia. Verotulojen 702 miljoonan ja valtionosuuksien 504 miljoonan euron lisäys ylitti selvästi toimintakatteiden 869 miljoonan euron heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden kasvuna. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Huomattava määrä kuntia korotti myös tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan kahdeksan kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli kaksikymmentä. Kuntaliiton tietojen mukaan kuntatalous on tilastosta huolimatta edelleen vaikeuksissa. Kuntaliitto huomauttaa, että suuri osa positiivisesta tuloksesta selittyy kirjanpidollisella myyntivoitolla, jonka pääkaupunkiseudun kunnat saivat Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamisesta. Kuntaliitto toteaa, että kuntien tuloja lisäsi myös se, että yli

6 puolet kunnista korotti veroprosenttejaan. Liiton tiedonannon mukaan kuntien tulot eivät edelleenkään riitä palveluiden ja investointien kattamiseen. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuhmoisten kunnassa on pitkään keskusteltu siirtymisestä lämmityksessä öljystä kotimaiseen energiaan. Samaa keskustelua on käyty myös Kuhmoisten kunnan omistamien kiinteistöjen osalta. Kunnassa on ollut 2000-luvulla vireillä ns. Varikon alueen asemakaavan muutos, jossa kunta päätti käynnistää alueen kaavoittamisen aluelämpölaitoksen käyttöön. Kyseisen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä toukokuussa Hankkeen vastustuksen vuoksi asia ei edennyt päätöksenteossa. Kaukolämpöverkon rakentaminen Kuhmoisten kuntaan otettiin uudelleen valmisteluun vuonna Hanke on edennyt siten, että Planora Oy:tä tilattiin esisuunnitelmat ja vertailulaskelmat sisältävä kaukolämmön perusselvitys. Esiselvityksen mukaan kaukolämpöverkoston rakentaminen Kuhmoisiin on mahdollista ja kannattavaa. Vuoden 2011 talousarvioon investointeihin varattiin euron määräraha kaukolämpöverkon suunnittelun jatkamiseksi. Hankkeelle nimettiin alkuvuonna 2011 myös suunnittelutyöryhmä, joka koostuu viranhaltijan lisäksi luottamushenkilöistä. Kuhmoisten kunta on antanut alustavan sitoumuksen olla mukana Laajakaista kaikille -hankkeessa. Kyseessä on valtioneuvoston käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä taata kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Hankkeen tavoitteena on, että 99 % vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista on vuonna 2015 enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuitukaapeliyhteydestä. Valokuitukaapelilla päästään 100 Mbit/s yhteysnopeuksiin, joka on huomattavasti nopeampi kuin nykyisillä tai edes suunnitteilla olevilla langattomilla yhteysjärjestelmillä. Valokuitukaapeli on teknisenä ratkaisuna useita vuosikymmeniä kestävä eikä vaadi erityistä huoltoa. Nopeiden yhteyksien turvaaminen myös haja-asutusalueella tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoittaa ammattia ja liiketoimintaa asuinpaikasta riippumatta myös taajamien ulkopuolella. Hankkeen rahoituksesta kolmanneksen maksaa valtio ja toisen kolmanneksen maksaa tulevan kilpailutuksen voittava operaattori. Kunnille jää maksettavaksi joko 33 %, 22 %, tai 8 % koko hankkeen arvosta riippuen siitä, mihin maksuluokkaan kunta luokitellaan. Kuhmoisten kunta luokiteltiin 8 %:n maksuluokkaan. Keski-Suomessa operaattoriksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Osuuskunta Kuuskaista. Talousarviossa 2011 on alustava varaus ko. investoinnille, mutta lopullista päätöstä hankkeeseen osallistumisesta ei ole tehty. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti kesällä 2009 käsitellessään Kuhmoisten ruokapalveluiden organisointia, että koulun keittiö ja Päijännekodin keittiö jatkavat tuotantokeittiöinä ja terveysaseman keittiö muuttuu 4

7 5 jakelukeittiöksi. Päätöksen mukaan kaikkien keittiöiden osalta tullaan toteuttamaan toimintaa tukevat korjausinvestoinnit. Ensimmäisenä korjausinvestointina päätettiin toteuttaa Päijännekodin keittiön saneeraus tuotantokeittiöksi. Kyseinen saneeraustyö saatetaan päätökseen kevään 2011 aikana. Roselli Oy oli vuokrannut Kuhmoisten kunnalta teollisuuskiinteistön Harmoisten Puukkopaja-nimisestä tilasta. Yhtiö teki kunnalle ostotarjouksen ja kunnanvaltuusto päätti hyväksyä tarjouksen euron kauppahintaan. Teollisuushallin kirjanpidollinen tasearvo oli euroa, joten myynnistä aiheutui myyntitappiota euroa. Lukio-opetus on lähivuosien suuri haaste Kuhmoisten kunnalle. Kysymys kuuluu, miten kukin kunta varmistaa nuorilleen lukiopalvelut tulevaisuudessa. Sama haasteellinen tilanne on todettu myös Etelä-Päijänteen kunnissa Asikkalassa, Padasjoella ja Sysmässä. Lukiopalveluiden laadun ja saavutettavuuden takaamiseksi verkottuminen, etäopetuksen ja virtuaaliopetuksen lisääminen ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen on välttämätöntä. Keskusteluissa yhtenä organisointimallina todettiin ns. keskuslukiomalli, jossa vahva lukioyksikkö ja useampi pieni lukio verkottuvat ja sopivat opetustarjonnan järjestämisestä ja muusta toiminnallisesta yhteistyöstä. Pieni lukioyksikkö toimii keskuslukion filiaalina ja omalla paikkakunnallaan lukio-opetuksen järjestäjänä ja koordinoijana ilman, että se tarvitsee omia opettajia kaikissa opetettavissa aineissa. Kunnan on kuitenkin tärkeää säilyttää pedagoginen asiantuntemus yläkoulun ja lukion keskeisissä aineissa. Verkostoyhteistyöllä saadaan pienten lukioiden ulottuville enemmän valinnaisia kursseja, kuin pieni yksin toimiva lukio voisi tarjota. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti, että kunta sitoutuu tavoitteeseen, että Etelä-Päijänteen verkostolukio perustetaan ja suunnitellaan siten, että se aloittaa toimintansa Laki maataloushallinnon järjestämisestä kunnissa vaatii vuoden 2013 alkuun mennessä muodostamaan yhteistyöalueen, missä on vähintään 800 maataloustukea hakevaa maatilaa ja 5 viranhaltijaa. Kuhmoinen on hyväksynyt aiesopimuksen, jonka perusteella yhteistyöalueeseen kuuluisi lisäksemme Jämsä, Keuruu, Multia Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruovesi ja Virrat. Aluetta hallinnoisi Keuruun kaupunki. Varsinainen yhteistyösopimus hyväksytään keväällä Kunnanhallitus on hyväksynyt, että Kuhmoisten kunta osallistuu muiden yhteistyöalueen Keski-Suomen kuntien kanssa hankkeeseen, jolla selvitetään maaseutuyritysten tulevaisuuden suunnitelmia ja kehittämistarpeita alueelta kerättävään tietoon perustuen. Hanke toteutetaan pääosin Kuhmoisten kunnan taloustilanne Kuhmoisten kunta teki vuodelle 2010 talousarvion, jossa tilikauden tulosarvio oli euroa ylijäämäinen. Kunnan talousarviota vuodelle 2010 muutettiin syksyllä 2010, muutetun talousarvion tulosarvio on alijäämäinen. Muutetun talousarvion mukaan kunnan verotulot olivat euroa ja tilinpäätöksen toteuma oli ,45 euroa

8 6 eli verotulot toteutuivat euroa suurempana. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti syksyllä 2009, että kunnan tuloveroprosentti on 2010 vuonna19,75 % ja samalla päätettiin korotuksista myös kiinteistöverojen osalta. Kunnan verotulot tilinpäätöksessä 2008 olivat euroa ja 2009 tilinpäätöksessä euroa. Kuhmoisten kunnan saamien valtionosuuksien kasvu on ollut merkittävää viime vuosina. Vertailutietona voidaan todeta seuraavaa: 2005 vuonna 5,156 miljoonaa euroa, 2006 vuonna 5,979 miljoonaa euroa, 2007 vuonna 6,038 miljoonaa euroa, 2008 vuonna 6,958 miljoonaa euroa, 2009 vuonna 7,6 miljoonaa euroa ja tilinpäätösvuonna 7,977 miljoonaa euroa. Kuhmoisten kunnan vuoden 2010 tilinpäätös on ,94 euroa ylijäämäinen. Verotulojen toteutuminen yli arvioidun mukaisesti, valtionosuuksien hyvät kertymät sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden maltillinen menokehitys mahdollistivat Kuhmoisten kunnalle hyvän tuloksen vuodelta Jämsän kaupungilta ostettujen sosiaali- ja terveystoimen ostopalveluiden lopulliset kustannukset olivat euroa, talousarvio alittui euroa. Käyttötalouden menoissa valtuuston sitovuustason ylityksiä tapahtui opetustoimessa lukion osalla ja teknisen toimen osalla hallinnossa ja kiinteistötoimessa. Lisäksi oli muutama pienempi ylitys. Tulojen alitukset (ilman investointeja) ,90 Tulojen ylitykset (ilman investointeja) ,51 Menojen alitukset (ilman investointeja) ,36 Menojen ylitykset (ilman investointeja) ,92 Väestö, elinkeinorakenne ja työllisyys Väestöennusteiden mukaan Kuhmoisten kunnan väkiluku jatkaa laskuaan. Haasteena on työikäisten määrän väheneminen ja ikäihmisten määrän lisääntyminen. Ennusteiden mukaan kunnan väkimäärä vuonna 2025 laskisi noin 15 prosenttia vuoden 2005 (2805) tilanteesta. Väestörekisterikeskuksen mukaan kunnan väkiluku vuodenvaihteessa oli 2 556, kun se edellisessä vuodenvaiheessa oli Kuhmoisten kunnan väestö väheni tilinpäätösvuonna yhteensä 32 asukkaalla. Kuhmoisten kunnan työttömyysaste laski tilinpäätösvuonna. Työttömyys laski sekä työikäisten miesten että naisten keskuudessa. Myös nuorten työttömyys aleni hieman. Pitkäaikaistyöttömyys pysyi kuitenkin ennallaan, yli vuoden työttöminä olleiden määrässä ei tapahtunut vuoden aikana muutosta ja heitä oli vuoden lopussa 40 % työttömistä työnhakijoista. Työttömistä ns. passiivituella eli työmarkkinatukea vähintään 500 päivää saaneita oli vuoden lopussa 45 henkilöä (2009 vuonna 53). Työttömiä työnhakijoita kunnassa oli tilinpäätösvuoden lopussa 163 (2009 vuonna 207) ja työttömyysaste oli 15,7 % (2009 vuonna 19,5 %). Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 10,3 % (2009 vuonna 11,3 %).

9 7 Elinkeinorakenteeltaan Kuhmoinen on tyypillinen maaseutukunta ja alkutuotannossa työskentelee noin 15 prosenttia työvoimasta. Palvelualojen työpaikat kunnassa muodostavat yli puolet kaikista työpaikoista ja jalostuksen osuus on noin neljännes. Kuhmoisten kunnan alueella sijaitsevista yrityksistä suurin osa on rakennus- ja palvelualayrityksiä sekä teollisuusyrityksiä. Kuhmoisten kunnalla on hyvät mahdollisuudet tarjota uusille ja toimintaa laajentaville yrityksille valmiita teollisuustontteja valtatie 24:n varrella olevalla Nuutinrinteen teollisuusalueella. Kaavoitetulla alueella on kunnallistekniikka ja katuverkosto valmiina yli 30 teollisuustontille ja aluetta on kaavoitettu lisäksi yli 20 teollisuustontille. Tulevaisuuden haasteena Kuhmoisten kunnassa on edelleen korkea työttömyysaste ja väestörakenne. Kunnallisen palvelutuotannon osata tämä merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kunnan toiminnassa henkilöstöllä on merkittävä rooli. Henkilöstön saatavuuteen ja vaihtuvuuteen sisältyykin suuria kunnan toimintaan vaikuttavia riskitekijöitä. Erityisesti opetuspuolella saattaa tulevaisuudessa olla haasteellista löytää päteviä henkilöitä. Kuhmoisten kunnan tuottamat palvelut järjestetään edelleen pääosin omalla henkilöstöllä ja ostopalveluita on jonkin verran muun muassa teknisessä toimessa. Henkilöstöön liittyvien riskien vähentämiseksi Kuhmoisten kunnan on työnantajana jatkuvasti kiinnitettävä huomiota henkilöstön jaksamiseen, työilmapiiriin sekä työhyvinvointiin tuottavuusvaatimusten lisääntyessä. Henkilöstön jatkuva koulutus on välttämätöntä ja sille on luotava edellytykset. Ikääntyminen aiheuttaa työnantajalle erityisiä haasteita. Ennusteiden mukaan vuosina Kuhmoisten kunnan henkilöstöstä eläköityy 26,9 %. Kunnan henkilöstössä on useita kunnan palveluksessa pitkään toimineita viranhaltijoita/työntekijöitä, joilla on erinomainen ammattitaito omalla alallaan. Taloudellisena haasteena on kunnan menojen ja tulojen tasapaino erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Tilinpäätösvuonna 2010 kyseinen riski ei toteutunut, vaan toimialan kustannukset pysyivät hyvin hallinnassa. Kunnan riskiksi ja epävarmuustekijäksi voidaan nimetä myös kuntalaisten palvelutarpeen kysynnän kasvu. Työikäisten määrän vähentyminen aiheuttaa kuntatalouteen haasteita. Kunnan väestön ikääntyminen aiheuttaa terveyspalveluiden kysynnän kasvua, sekä lisääntyvä työttömyys aiheuttaa menopaineita sosiaalitoimessa erityisesti toimeentuloturvan puolella. Kuhmoisten kunnan tekemistä päätöksistä on tullut vireille vuosittain muutamia oikeudenkäyntejä. Ratkaisua vailla olevia päätöksiä on rakennusmestari Ari Mäkisen virkasuhteen päättämistä koskeva asia Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

10 8 Ympäristötekijät Kuhmoisten kunta on ollut vuodesta 2008 mukana Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimassa Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa. Kunta pyrkii sekä omilla toimillaan että lisäämällä tiedostusta kuntalaisille, vapaaajanasukkaille ja yrityksille merkittäviin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2010 Kuhmoisten kunnassa solmittiin kuntien energiaohjelmasopimus Motivan kanssa ja kunnan ympäristötoimessa on toiminut energia-asiantuntija edistämässä Hinku-hanketta. Vuonna 2010 kunnassa ei oltu varattu investointimäärärahoja energiansäästöön liittyen. Kunnan asukkaille järjestettiin energiailta ja koululaisille ja päiväkotilapsille järjestettiin energiansäästöviikko. Syksyllä valmisteltiin investointiesitykset vuodelle 2011, joiden pohjalta ryhdytään konkreettisiin investointeihin. Lisäksi kunnassa toimii aktiivinen vapaaajanasukasryhmä, joka miettii hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vapaaajanasukkaiden näkökulmasta. Kunnan kaukolämpöhanke on lähtenyt eteenpäin ja kuluvana vuonna 2011 on tarkoitus päättää laitoksen rakentamisesta. Kaukolämmöllä kunta korvaa merkittävän määrän öljyä ja siirtyy näin osaltaan ympäristöystävällisemmällä polttoaineella tuotetun lämmön käyttöön. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnan järjestämisestä Voimassa olevan ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selontekoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty. Tilikauden aikana mahdollisista havaituista puutteista on raportoitava ja selvitettävä, miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään: kunnan toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen sekä tuloksellisuuden seurantaan erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseen ja toteamiseen varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen riskien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja hallintaan Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat tärkeä osa kunnan sisäistä johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että kunnan tavoitteet tullaan saavuttamaan, resurssien käyttö on taloudellista ja tehokasta ja kunnan toiminta on säännösten ja normien mukaista.

11 9 Sisäisen valvonnan tulee antaa kohtuullinen varmuus siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti ja organisaation päämäärät ja tavoitteet tullaan saavuttamaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kuhmoisten kunnassa vuosittain hyväksyttävät talousarvion täytäntöönpano-ohjeet sekä sisäisen valvonnan ohje toimivat keskeisinä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keinoina. Niiden avulla tulosalueiden esimiehet valvovat resurssien käytön tehokkuutta ja taloudellisuutta sekä toiminnan oikeellisuutta. Havaituista puutteista raportoidaan välittömästi ja esimiehet puuttuvat havaittuihin epäkohtiin. Tarvittaessa työnantaja työnjohdollisena asiana antaa työntekijälle/viranhaltijalle suullisen tai kirjallisen varoituksen. Tilinpäätösvuonna Kuhmoisten kunnassa on työnjohdollista keinoa jouduttu käyttämään sivistystoimessa ja käytännön toimenpiteenä jouduttiin toteuttamaan viranhaltijan irtisanominen. Johtoryhmätyöskentelyssä on kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan suunnitteluun, aikataulujen laatimiseen, työpaikkakokousten pitämiseen ja sisäiseen tiedottamiseen. Sisäiseen koulutukseen ja erilaisten palavereiden järjestämiseen hallintokuntien välillä on kiinnitetty erityistä huomiota. Kuhmoisten kunnan taloudellinen tilanne Tilinpäätöstiedoista voi lukea, että kunnan toimintatulot vuonna 2010 olivat 2,8 milj. euroa (2009 tp 2,7 milj. euroa) ml. sisäiset ja ulkoiset erät. Eroa talousarviossa arvioituun on n. 0,034 milj. euroa. Erotus selittyy pääasiassa ennakoitua paremmin kertyneillä sisäisillä myyntituotoilla. Tilinpäätösvuoden toimintakulut olivat 16,6 milj. euroa (2009 tp 15,8), joten talousarviossa arvioidut menot alittuivat 0,8 milj. eurolla. Erityisesti alitusta menojen osalta tapahtui asiakaspalveluiden ostoissa ja siellä sosiaali- ja terveystoimen menojen osalta (0,268 milj. euroa). Henkilöstökulut tilinpäätöksessä olivat yhteensä 4,0 milj. euroa. Palkat ja palkkiot olivat 3,0 milj. euroa ja henkilösivukulut 1,0 milj. euroa. Kokonaisuutena tarkastellen kunnan tulot ylittivät menot siten, että vuosikatteesta muodostui ,45 euroa positiivinen (2009 tp ,70 euroa positiivinen). Poistot ja arvonalentumiset sekä satunnaiset erät huomioiden tilikauden tulokseksi muodostuu ylijäämää ,94 euroa. Investointimenoja kunnalle kertyi n ,82 euroa ja investointituloja ,56 euroa. Investointitulo muodostuu Harmoisten teollisuushallin tasearvosta. Suurimpana yksittäisenä investointina on keittiöiden korjaus ( euroa), joka jatkuu vielä vuoden 2011 aikana. Lisäksi tilinpäätösvuonna investoitiin kaavateiden rakentamiseen ( euroa) ja vesija viemäriverkostoon ( euroa). Uutta pitkäaikaista lainaa ei talousarviovuonna nostettu ja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 0,951 milj. eurolla.

12 10 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoiset) TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT SATUNNAISET KULUT TILIKAUDEN TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,0 13,4 Vuosikate/Poistot, % 212,7 197,0 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE SATUNNAISET ERÄT, NETTO TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 0 21 PYSYVIEN VAST. HYÖDYKK. LUOV.TULOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS

13 11 Tasetarkastelu OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT RAHAVARAT RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT INVESTOINTIEN TULORAHOITUS, % 226,9 % 119,2 % PÄÄOMAMENOJEN TULORAHOITUS, % 98,2 % 63,2 % LAINANHOITOKATE 1,7 1,4 KASSAN RIITTÄVYYS, PV 58,8 68,5 ASUKASMÄÄRÄ Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta laskettaessa vuoden 2010 tilinpäätöksen perusteella kunnan omavaraisuusaste on 75,3 % (2009 tp 69,3 %). Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on 26,3 % (2009 tp 35,7 %). Kunnan taseessa edellisten tilikausien ylijäämä on ,82 euroa. Hallitukselle esitän, että tilikauden ylijäämä ,94 euroa kirjataan taseen tilikauden ylijäämätilille. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Kuhmoisten kunnan talous vuonna 2010 täyttää tasapainossa olevan talouden tunnusmerkit. Kunnalla ei ole edellisiltä vuosilta kattamatonta alijäämää ja tämä antaakin tuleville vuosille liikkumavaraa kohdata kuntatalouden haasteet. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 0 2 Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 3 3 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet

14 12 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet ja tavarat Vaihto-omaisuus 0 0 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 2 5 Pitkäaikaiset saamiset 2 5 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Sijoitukset rahmarkkinainstrum Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 8 13 Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Pitkäaikainen

15 13 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 75,3 69,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 26,3 35,7 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Taseen yli-/alijäämä (milj. ) 2,5 1,6 Taseen yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta (milj. ) 2,4 3,3 Lainakanta , /asukas Lainasaamiset (milj. ) 0,4 0,4 Asukasmäärä KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 2057 Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 7978 Korkokulut 38 Korkotuotot 50 Muut rahoituskulut 16 Muut rahoitustuotot 21 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-) luovutusvoitot -1 -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustappiot -88 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykk. luov.tulot 151 Investointimenot 726 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 951 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot Muut maksuvalmiuden muutokset 183 Kokonaismenot Rahavarojen muutos

16 14 Kunnan tulojen jakautuminen (ulkoiset) Kunnan menojen jakautuminen (ulkoiset) Tulojen ja menojen kehitys vuosina

17 15 Toimintatuotot toimialoittain (ulkoiset) Toimintakulut toimialoittain (ulkoiset) Verotulojen kehitys vuosina

18 16 Vuosikatteen ja tuloksen kehitys vuosina Talousarvion toteutuminen ja arvio tulevasta kehityksestä Kunnanvaltuuston hyväksymät palvelutavoitteet ja menokehykset toteutuivat talousarviossa pääosin suunnitellulla tavalla. Vuosikatteesta muodostui ,45 euroa positiivinen. Vuosikate asukasta kohden on 644 euroa. Kunnan lainakanta tilinpäätösvuoden lopussa oli n milj. euroa eli 926 euroa/asukas (1 284 euroa/asukas v. 2009). Lainojen korkotaso laski vuoden 2010 aikana ja valtaosa kunnan lainoista on sidottu 12 kuukauden euribor-korkoon. Kunnan lainakantaa on kyetty merkittävästi pienentämään vuosittain ja uutta talousarviolainaa ei ole tarvinnut nostaa. Kuhmoisten kunnan väestörakenne ja korkea työttömyys aiheuttavat palvelutarpeen kasvua erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Kunnan käyttötalouden menoista noin kuusikymmentä prosenttia muodostuu sosiaalija terveystoimen menoista. Konsernin toiminta ja talous Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy Kuhmoisten kunta omistaa aravalainsäädännön alaisen tytäryhtiön Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:n, jonka vuoden 2010 tilikausi oli yhtiön kuudes tilikausi. Kuluneella tilikaudella yhtiö toteutti edelleen keskeisten tehtäviensä hoitamista kohtuuhintaisten ja hyväkuntoisten vuokra-asuntojen tarjoamiseksi kuntalaisille. Varsinaisia suuria huoneistojen korjaustoimenpiteitä ei suoritettu vaan toimenpiteet kohdistuivat normaaleihin kunnossapitotoimenpiteisiin ja huoneistojen säilymiseen hyvässä terveellisen ja turvallisen asumisen omaavassa kunnossa. Varsinaisten kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteissä oli voimavarat päätetty kohdistaa erityisesti energiansäästöön tähtääviin korjauksiin. Merkittävin tilikaudella toteutettu toimenpide oli, kun Myllykujan

19 17 lämpökeskuksessa syksyllä uusittiin lämmityskattila. Investointi onkin huomattu jo heti kuluneena talvena erityisen kannattavaksi ja tulee maksamaan itsensä takaisin 2-3 vuodessa. Edelleen yhtiön tavoitteena on vastaisuudessakin suorittaa korjaus- ja huoltotoimenpiteitä, jotka vaikuttavat juuri energiankulutukseen. Vain tätä kautta päädytään reaaliseen tietoon siitä, miten vähän rakennukset todellisuudessa energiaa kuluttavatkaan. Samoin huoneistojen käyttäjille on suunnattava neuvontaa säästävään kulutukseen liittyen. Vuokralaisten vähentyminen on sävyttänyt koko tilikautta ja käyttöaste lähentelee 90 %:n tasoa.taloudellisesti asuntojen vajaakäyttö on yhtiölle epäedullista, koska normaalit kiinteistön ylläpitokustannukset syntyvät myös tyhjänä olevien huoneistojen. Vuokria nostettiin keskimäärin 4 %. Vuokrien taso alkaa jo vaikuttaa vuokralaisten hakeutumiseen halvempiin tai pienempiin asuntoihin sekä yksityiselle sektorille; on jopa nähtävissä asukkaiden muuttovirtaa muille paikkakunnille. Samoin vuokrataso on kasvattanut myös maksuvaikeuksia. Tilikauden tulos on voitollinen, ja siihen on eniten vaikuttanut rahoituslainojen alhainen korkotaso. Pankki- ja rahoituslaitosten lainojen korot on sidottu euribor-viitekorkoihin ja yhtiön lainoissa on kohtuullisen matalat marginaalit, joten vaikka yleinen korkojen nousu on alkanut, on se ollut hidasta. Valtiokonttorin lainojen korot tulevat tulevaisuudessa nousemaan. Valtiokonttorin ennakkoilmoituksessa korko on ilmoitettu nousevaksi 1,35 %:sta 3,05 %:iin alkaen Energian hinta oli vuoden alkupuoliskolla vielä kohtuullinen, mutta alkoi jyrkästi nousta vuoden lopussa. Yhtiön merkittävin ongelma on maksuvalmiuden turvaaminen kassavarojen riittämättömyyden vuoksi. Yhtiön huoneistojen kunnossapitoon osoitetut varat eivät ole riittäviä asuntojen kuntoon nähden. Jämsek Oy Kuhmoisten kunta on omistajana seudullisessa kehitysyhtiössä Jämsek Oy:ssä, jonka toimialana on toimialueellaan edistää elinkeinoelämän ja yritystoiminnan mukaan lukien matkailun kehittymistä sekä huolehtia ohjelmaperusteisen aluepolitiikan toteuttamisesta. Toimintavuosi oli yhtiön seitsemästoista ja nykyisen EU-ohjelmakauden neljäs vuosi. Toimialue on kuulunut Koheesio- ja kilpailukyky eli KOKO-ohjelma -alueisiin. Varsinaisessa toiminnassaan yhtiö on toteuttanut perustehtäväänsä neuvoa yritystoimintaa suunnittelevia ja yrittäjiä yrityksen aloitustoimenpiteissä, liiketoimintasuunnitelmien laadinnassa, rahoituksen ja tukien hakemisessa sekä kehittämistoimenpiteissä. Jämsek välittää niille koulutusta, konsultointia ja muita yrityspalveluja sekä tuottaa matkailupalveluja. Lisäksi yhtiö edistää alueen yritysten ja kuntien välistä yhteistyötä ja yhteismarkkinointia sekä yhdessä kuntien kanssa hoitaa seudun edunvalvontaa sekä elinkeino- ja aluepolitiikkaa.

20 18 Edunvalvontatyö painottui kertomusvuonna maakunnalliseen vaikuttamiseen mm. Keski-Suomen yritystoiminnan klusteri- ja osaamiskeskusohjelmakehittämisen uudelleen organisoinnin valmisteluun aktiivisesti osallistumalla. Lisäksi seudun puolesta koottiin ja valmisteltiin esityksiä maakuntaohjelmaan ja -suunnitelmaan, työ- ja elinkeinoministeriön aluetalouskatsauksiin sekä työvoimapoliittisiin investointivarausesityksiin. Kertomusvuonna edunvalvonnan kohteina olivat erityisesti seudun elinkeinoelämän kannalta tärkeät maantie ja rautatiehankkeet. Aluekehittämistyössä KOKO-ohjelman avulla on koordinoitu seudun aluerakenteen kehittämistä. Aluekehittämistyönä on myös tehty hankevalmistelu-, seuranta- ja hallinnointityötä omistajille sekä hankittu ja tuotettu kuntien sekä sidosryhmien käyttöön tarvittuja seudun tilasto- ja ennakointitietoja erityisesti uuden Luuppi-julkaisun välityksellä. Yrityspalvelut tuotettiin edelleen asiakasvastaavaperiaatteella. Jämsän seudulla yritysten perustamisluvut alenivat hieman edellisvuodesta vaikka asiakaskontaktimäärät ja rahoitushakemusten määrät kasvoivat. Uusia yrityksiä rekisteröitiin kaupparekisterin mukaan koko seudulle yhteensä 105 kpl (120 kpl vuonna 2009), joista Kuhmoisiin 11 kpl (10 kpl v. 2009) Toimivien yritysten kasvu- ja kehittämisneuvonta kohdistui valittujen painopistetoimialojen yrityksiin. Kertomusvuoden aikana päättyi Jämsän seudun pk-teollisuuden Masterplan hanke, jolla tähdättiin seudun pkteollisuuden kehittämiseen ja uudistamiseen. Matkailun suotuisa kehitys Jämsän seudulla jatkui edelleen. Rekisteröityjen yöpymisten määrä nousi ensimmäisen kerran yli ollen Kasvua edellisestä vuodesta ( ) oli 7,8 %. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymissä ja kunnan osakkuusyhteisöissä kunnan edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Kuhmoisten kunnan tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt ovat vuonna 2010 seuraavat: Tytäryhteisöt: Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy (omistusosuus 100 %) Kuhmoisten Päijälänkoti As Oy (omistusosuus 100 %)

21 19 Kuntayhtymät: Keski-Suomen liitto (0,90 %) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky (0,63 %) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (1,27 %) Päijät-Hämeen koulutuskonserni (0,19 %) Osakkuusyhteisöt: Kiinteistö Oy Hokkalanperä (35 %) Asunto Oy Peltohokkala (25,6 %) Jämsek Oy (33,3 %) Kiinteistö Oy Pohjoisportti (35,5 %) Hyväksyttyä konserniohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä taikka säännöistä muuta johdu. Käyttäessään omistajaohjausta kunta ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide tuottaa yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua tai haittaa yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella. Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:n kanssa on raportoinut kunnanhallitusta toiminnastaan neljännesvuosittain konserniohjeen mukaisesti. Muiden yhtiöiden osalta konserniohjausta on käyty erilaisissa palavereissa sekä neuvotteluissa. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 4 Muut omistusyhteysyhteisöt 7 Yhteensä 6 11 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot

22 20 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät 0-10 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 30,4 % 31,2 % Vuosikate/Poistot, % 183,8 % 188,6 % Vuosikate /asukas Asukasmäärä KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0-10 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 23 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Investoinnit netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Antolainauksen muutokset -1 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset -43 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut Vaihto-omaisuuden muutos 7-4 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 185,5 129,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 94,7 71,8 Lainanhoitokate 1,6 1,4

23 21 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 7 7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Muut sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 5 8 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUS VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste 60,9 % 56,2 % Lainakanta (milj. ) 6,1 7,1 Lainakanta , /asukas Lainasaamiset (milj. ) 0 0 Asukasmäärä

24 22 Lopuksi Vuoden 2010 talousarviota laadittaessa kuntatalouden näkymät huonontuivat yleisen talouskriisin myötä. Talouden taantuman aiheuttamien haasteiden oletettiin merkitsevät kaikille Suomen kunnille merkittäviä taloudellisia ongelmia. Kuntien verotulokertymän oletettiin pienevän edelleen yhteisöverotulokertymän romahtamisen sekä kunnallisverotulojen supistumisen vuoksi. Suhdanteiden heikkenemisen vaikutuksia erityyppisiin kuntiin ei osattu ennakoida etukäteen. Tilinpäätösvuodesta 2010 tuli monelle Suomen kunnalle kuten Kuhmoisillekin ennakoitua parempi vuosi ja selvisimme talouden haasteista kohtuullisesti. Kuhmoisten kunnan vuoden 2010 tilinpäätös on ,94 euroa ylijäämäinen ja kunnan taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. Verotulojen arvioitua parempi kertymä, hallintokuntien maltillinen menokehitys erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä valtionosuuksien hyvä kertymä mahdollistivat Kuhmoisten kunnalle hyvän tuloksen vuodelta Kuhmoisten kunnan strategiassa määritellään kunnan visio seuraavasti: Kuhmoisissa on luontaista elinvoimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmoisten tunnetusti luonnonkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet muualle toimivat. Haluan kiittää kunnan henkilöstöä hyvin tehdystä työstä. Motivoituneen ja ammattitaitoisen henkilöstön kanssa pystymme tuottamaan laadukkaita palveluita kuntalaisille. Luottamushenkilöt ovat jälleen kerran antaneet merkittävän panoksen kuntamme puolesta. Esitän kiitoksen teille kaikille omasta ja henkilöstömme puolesta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Anne Heusala kunnanjohtaja

25 23 2. HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tulos on ,52 Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden tulos käsitellään seuraavasti: 1. poistoeron vähennys ,23 Poistoerokirjaukset on esitelty tilinpäätöskertomuksen liitteessä rahastojen lisäys 45,81 Vanhustentukirahaston pääomalle maksettu korko liitetään rahaston pääomaan. Poistoeron vähennys ja rahastojen lisäys yhteensä on , Edellä mainittujen kirjausten jälkeen muodostuva tilikauden ylijäämä ,94 esitetään kirjattavaksi taseen tilikauden ylijäämätilille.

26 24 3. YLEISHALLINTO KUNNAN SIJAINTI JA PINTA-ALA KUNNAN VÄESTÖ Kuhmoinen sijaitsee valtatie 24:n varrella, Päijänteen länsirannalla. Pohjoisessa Kuhmoinen rajoittuu Jämsän kaupunkiin, etelässä Padasjoen kuntaan sekä lännessä Oriveden kaupunkiin ja Kangasalan kuntaan, idässä rajanaapureina ovat Luhanka ja Sysmä. Helsinkiin on maanteitse matkaa n.190 km, Lahteen n.80 km ja Tampereelle n.85 km. Jyväskylään on matkaa n.95 km ja Jämsään n.40 km. Kuhmoisten kunnan pinta-ala on 937 km 2, josta maapinta-alaa 662 km 2 ja vesipinta-alaa 275 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on km, josta loma-asutukseen soveltuvaa rantaa on n. 900 km. Kuhmoisten kunta on tunnettu luonnonkauneudestaan ja sadoista järvistään. Henkikirjoitettu väestö tilinpäätösvuoden alkaessa oli 2.589, josta miehiä ja naisia Väestön määrä pieneni edellisvuodesta 50:llä henkilöllä eli 1,89 %. Kunnan henkikirjoitetun väestön määrän kehitys 10-vuotiskaudella Vuosi Yhteensä Muutos 1.1. hlöä % , , , , , , , , , , ,89 Väestörakenne iän ja sukupuolen mukaan (Tilastokeskus) Ikäryhmä Yhteensä Miehet Naiset

27 Yhteensä % % % HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto ja ylintä toimeenpanovaltaa kunnanhallitus. Hallinto-organisaatioon kuuluu lisäksi lakisääteisiä lautakuntia, ns. vapaaehtoisia lautakuntia ja toimikuntia. Kuhmoisten kunnan organisaatiokaavio löytyy tilinpäätös- ja toimintakertomuskirjan alusta, osiosta kunnanjohtajan katsaus. Kuhmoisten kunnan työntekijä- ja viranhaltijaorganisaatio KUNNANJOHTAJA HALLINTO-OSASTO SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO HALLINTOJOHTAJA - kanslisti - toimistovirkailija - apulaiskirjanpitäjä - maaseutusihteeri SIVISTYSTOIMEN- JOHTAJA - kanslisti - liikunta-nuorisosihteeri - nuoriso-ohjaaja - kirjastonhoitaja - kirjastovirkailija RAKENNUS- TARKASTAJA - rakennusmestari - ympäristösihteeri - kanslisti Kuhmoisten kunnan henkilöstö Osasto Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt/ oppisopimus Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Yleinen hallintotoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Tekninen osasto Yhteensä Kuhmoisten kunnan henkilöstö Osasto Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt/ oppisopimus Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Yleinen hallintotoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Tekninen osasto Yhteensä

28 26 Kuhmoisten kunnassa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintamenettelyä varten on vuonna 1993 perustettu 6-jäseninen yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltäviin asioihin luetaan kuuluvaksi mm. työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista edistävät toimenpiteet. Kuhmoisten kunta tarjosi henkilöstölleen vuonna 2010 mm. yhteisen liikuntailtapäivän Varalan urheiluopistolla, 2 kpl ilmaisia teatterilippuja Kuhmoisten kesäteatteriin, yhteisen joululounaan ja pikkujoulut. Lisäksi henkilöstöllä oli mahdollisuus käydä kerran viikossa ilmaiseksi joko Padasjoen tai Jämsän uimahalleissa. Kuhmoisten kunnan henkilöstöön liittyvät tunnusluvut ovat toimintakertomuksen liitteenä. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta ja sen tehtävänä on huolehtia kunnallisvaalien ja valtiollisten vaalien toimittamisesta kunnassa. Talous- ja tunnusluvut Vuonna 2010 ei järjestetty vaaleja. TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 1100 Vaalit räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä ,00 Toimintakulut: Henkilöstökulut ,83 446,17 68,1 % Palvelujen ostot 0 102,71-102, % Aineet, tarvikkeet, tavarat 0 Avustukset 0 Vuokrakulut 0 Muut kulut 0 Sisäiset kulut ,90 333,10 2,0 % kulut yhteensä ,44 676,56 61,1 % TOIMINTAKATE ,44-676,56 61,1 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) ,54-343,46 75,5 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ ,44-676,56 61,1 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) ,54-343,46 75,5 %

29 27 TARKASTUSLAUTAKUNTA Kuntalain mukaiset tilintarkastussäännökset astuivat voimaan vuoden 1997 alusta. Lain säännösten mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lisäksi valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan (JHTT-tilintarkastaja / JHTT-yhteisö). Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös hyvää tilintarkastustapaa noudattaen. Valtuusto on valinnut toimikauden tilintarkastajaksi Oy Audiator Ab:n (JHTTyhteisö). Vastuunalaisena tilintarkastajana on vuonna 2010 toiminut JHTT-tilintarkastaja Veikko Paloviita ja toisena tilintarkastajana JHTTtilintarkastaja Erkka Ollila. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta kokoontui talousarviovuoden aikana yhteensä 4 kertaa. Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 1200 Tilintarkastus räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä ,00 Toimintakulut: Henkilöstökulut ,42-209,42 118,2 % Palvelujen ostot ,92-536,92 107,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,21 122,79 23,3 % Avustukset 0 Vuokrakulut 0 Muut kulut 0 Sisäiset kulut ,19-41,19 182,4 % kulut yhteensä ,74-664,74 107,5 % TOIMINTAKATE ,74 664,74 107,5 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) ,55 623,55 107,1 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ ,74 664,74 107,5 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) ,55 623,55 107,1 %

30 28 KUNNANVALTUUSTO Jäsenluettelo on toimintakertomuksen lopussa. Valtuuston puheenjohtajana toimi Silmu Sarvala (sdp). Lokakuussa 2008 valittiin kunnanvaltuusto toimikaudeksi Valtuustossa on 21 jäsentä ja valtuustopaikat jakaantuvat poliittisten puolueiden kesken seuraavasti: Puolue Valtuutettujen lukumäärä Kesk 7 Kok 8 Sdp 5 Kd 1 Yhteensä 21 Tunnusluvut TP 2008 TP2009 TP2010 Kokousten määrä Käsitellyt asiat KUNNANHALLITUS Jäsenluettelo on kertomuksen lopussa. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Tarja Teva (kok). Kuntalain mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksessa on 7 jäsentä. kunnanhallituksen kokouksiin osallistuivat pääsääntöisesti kunnanvaltuuston puheenjohtajat, kunnanjohtaja esittelijänä ja hallintojohtaja pöytäkirjanpitäjänä. Kunnanhallitus kokoontui kertomusvuonna pääsääntöisesti joka kuukauden 1. ja 3. maanantai sekä tarpeen vaatiessa muulloinkin. HALLINNON TULOSALUE Hallinnon tulosalue kokonaisuudessaan sisältää seuraavat toiminnot: - kunnanvaltuusto - kunnanhallitus - toimikunnat - hallintotoimisto - työllisyyden hoito - kunnallisverotus - työsuojelu ja muu henkilöstöhallinto. Tulosalueeseen kuuluu myös oikeudenhoito ja turvallisuus, joka tarjoaa kuntalaisille kuluttaja- ja velkaneuvonnan sekä yleisen edunvalvonnan palvelut. Palveluiden järjestämisestä on voimassa oleva yhteistoimintasopimus Jämsän kaupungin kanssa kuluttaja- ja velkaneuvonnan

31 29 palveluja lukuun ottamatta, jotka siirtyivät vuoden 2009 alusta valtion tarjoamiksi palveluiksi. Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 1300 Hallinto räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 Maksutuotot ,93-942, ,9 % Tuet ja avustukset , ,01 84,0 % Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 Sisäiset tuotot ,00 234,00 99,7 % tuotot yhteensä , ,08 97,7 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,46 97,7 % Palvelujen ostot , ,66 82,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,98 119,8 % Avustukset , ,00 112,1 % Vuokrakulut , ,46 59,9 % Muut kulut , ,66 74,7 % Sisäiset kulut , ,28 103,3 % kulut yhteensä , ,98 92,5 % TOIMINTAKATE , ,90 91,8 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,18 91,2 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,90 91,8 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,18 91,2 % Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Talouden tasapainottaminen Vuosikate Vuosikate riittää vähintään suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen Toteutunut Sähköinen ostolaskukierrätysjärjestelmä Järjestelmän käyttöönotto Käyttöönotto tapahtuu hallintokunnittain vuoden 2010 loppuun mennessä Toteutunut Kehityskeskusteluiden käyminen Esimiesten ja työntekijöiden väliset arviointikeskustelut Kehityskeskustelut kaikkien työntekijöiden kanssa Toteutunut Henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpito Henkilöstön osallistuminen koulutukseen Hallintotoimiston työntekijät osallistuvat vuosittain vähintään yhden päivän koulutukseen Toteutunut

32 30 SISÄISET PALVELUT Sisäisten palvelujen tulosalue sisältää seuraavat toiminnot: - puhelinvaihde - kopiointi - atk-palvelut Kunnanvaltuusto on osaltaan hyväksynyt tietotekniikan ja hallinnon tukipalveluita tarjoavan ja toimittavan yhtiön perustamisen ja liittynyt Jämsän seudulle perustettuun atk-yhtiöön (JamIT-Tieto Oy). Yhtiön toiminta alkoi vuoden 2004 alusta. Tarkemmin yhtiön toiminnasta ja taloudesta kerrotaan yhtiön omassa tilinpäätöksessä. Kertomusvuoden aikana yhtiö toteutti kunnan tarvitsemat tietotekniikan tukipalvelut ja jatkoi liiketoimintasuunnitelman mukaista toimintaa. Yhtiön tulevaisuuden kannalta merkittävin päätös tehtiin, kun Jämsän kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan purkaa yhtiön lukien ja siirtää kaupungin talous- ja palkkahallinnon palvelut ja ICT-toiminnot kaupungin omaksi toiminnaksi lukien. Myös Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti , että kunnan taloushallinnon toiminnot siirretään JamIT-Tieto Oy:ltä kunnan omaksi toiminnaksi alkaen. Lisäksi valtuusto päätti, että palkkahallinnon palvelut ja ICT-palvelut ostetaan Jämsän kaupungilta väliaikaisesti siihen asti, kunnes palkkahallinnon palvelut ja ICT-palvelut on saatu kilpailutettua ja sopimuksen mukainen toiminta järjestettyä. Puhelinvaihdepalvelut on tilinpäätösvuoden aikana järjestetty sopimuksen nojalla siten, että Kuhmoisten puhelut on välitetty Jämsän kaupungin tiloissa sijaitsevasta välityskeskuksesta käsin. Kopiointipalvelut on tilinpäätösvuonna tuotettu kunnan omana toimintana.

33 31 Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 1302 Sisäiset palvelut räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot ,00 0,0 % Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 Sisäiset tuotot , ,81 89,4 % tuotot yhteensä , ,81 89,2 % Toimintakulut: Henkilöstökulut 0 Palvelujen ostot , ,06 95,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,65 24,3 % Avustukset 0 Vuokrakulut ,20-822,20 111,3 % Muut kulut ,18 185,82 66,2 % Sisäiset kulut ,04 684,96 65,6 % kulut yhteensä , ,29 94,0 % TOIMINTAKATE , ,52 25,3 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,33 94,8 % Suunnitelmapoistot ,48 6,52 99,7 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,00 0,0 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,85 94,9 % ELINKEINOELÄMÄN EDISTÄMINEN Kuhmoisten kunnalla on voimassa oleva ostopalvelusopimus seudullisen elinkeinoyhtiö Jämsek Oy:n kanssa elinkeinotoimen tehtävien hoitamisesta. Jämsek Oy:n perustehtävä on toimialueellaan toimia elinkeinoelämän kehittäjänä. Yhtiö neuvoo yrittäjiksi aikovia ja ryhtyviä henkilöitä sekä yrityksiä, välittää niille koulutusta, konsultointia, muita yrityspalveluja ja matkailupalveluja sekä edistää alueen yritysten ja kuntien välistä yhteistyötä ja yhteismarkkinointia sekä yhdessä kuntien kanssa hoitaa kuntien elinkeino- ja aluepolitiikkaa. Maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa EU:n ja kansallisten maataloustukien täytäntöönpanosta sekä kunnan maaseutuelinkeinojen kehittämisestä ja sopeuttamisesta työ- ja elämismahdollisuuksien säilyttämiseksi maaseudulla. Maataloushallinnon yhteistyötä on tehty Jämsän kaupungin maaseutuelinkeinoviranomaisten kanssa siten, että Jämsä on ostanut maksatusviranomaispalveluja (tukihakemusten tallennus ja -tarkastuspalveluja) ja Kuhmoinen on ostanut hallintoviranomaispalvelut Jämsästä. Padasjoen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kanssa on tehty yhteistyötä vastavuoroisesti tukihakemusten tallennuksien tarkastuksessa. Kuhmoisten kunta hyväksyi omalta osaltaan aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on muodostaa maaseutuhallinnon yhteistyöalue vuoden 2013

34 32 alkuun mennessä. Yhteistyöalue muodostuu vähintään 800 maataloustukea hakevasta maatilasta ja 5 viranhaltijasta. Yhteistyöalueeseen kuuluisi Kuhmoinen, Jämsä, Keuruu, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruovesi ja Virrat. Elinkeinotoimi Kertomusvuonna Kuhmoisissa on järjestetty Jämsek Oy:n toimesta yritysneuvontaa pääsääntöisesti tiistaisin ja voimassa olevan ostopalvelusopimuksen mukaan muulloinkin tarpeen vaatiessa. Uusia yrityksiä Kuhmoisten alueelle perustettiin vuonna 2010 yhteensä 11 kpl. Matkailupalveluiden toimialalla kuhmoislaisten matkailuyritysten tiedot on esitetty Jämsek Oy:n verkkosivuilla ( Lisäksi Kuhmoisten matkailutietojen päivitys on hoidettu erilaisiin matkailujulkaisuihin ja tietokantoihin. Jämsek on lisäksi osallistunut messu- ja myyntitapahtumiin sekä julkaissut seutuesitteitä, jotka on toimitettu ympäri Suomen erilaisiin jakelupisteisiin ns. ammattijakeluna. Aluekehittämispalveluiden osalta Kuhmoisten kunta on ollut mukana Jämsek Oy:n / aluekeskusohjelman hallinnoimissa seutukunnallisissa hankkeissa. Tarkemmin Jämsek Oy:n toiminnasta kerrotaan yhtiön omassa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Kunta julkaisi yhdessä Kuhmoisten Yrittäjät ry:n kanssa Kuhmoinen Palvelee -lehden 20. kerran. Tonttimarkkinointia jatkettiin kunnan verkkosivujen ja lähinnä rakennusalan messuilla jaossa olevien julkaisujen välityksellä. Kunnan Tehinniemessä sijaitsevien vapaa-ajantonttien markkinoinnista kertomusvuoden kuluessa vastasi Lahden SKV Kiinteistönvälitys Oy. Elinkeinotoimen menoista on maksettu osa kirjastossa sijaitsevan infopisteen hoitajan palkkakuluista.

35 33 Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 1303 Elinkeinoelämän räinen arvio- muutosten v edistäminen talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,34 105,2 % Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot , , % Muut tuotot , ,21 14,2 % Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä , ,58 99,1 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,39 30,0 % Palvelujen ostot , ,50 79,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,27 14,2 % Avustukset , ,63 29,4 % Vuokrakulut 0 Muut kulut , ,49 86,4 % Sisäiset kulut , ,17 60,0 % kulut yhteensä , ,45 64,6 % TOIMINTAKATE , ,87-65,2 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,70-95,9 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,87-65,2 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,70-95,9 % Sitovat tavoitteet, elinkeinotoimi Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Pk-yritysten toiminnan Pk-yritysten liikevaihdon n % menestyminen kasvu Pk-yritysten liikevaihdon kasvu +/- 0 % sekä moniammatillisuuden lisääminen Moniammatillisuus säilynyt ennallaan Kunnan alueella toimivan yritystoiminnan edellytysten paraneminen Yritysten työpaikkamäärän kasvu Yritysten työpaikkamäärän kasvu +/-0 % Kunnan alueelle kohdistuvien tienpitomäärärahojen kasvu 5 % -0,8 %-yksikköä Tilastotietoa ei saatavilla Uusia yrityksiä perustetaan kuntaan 15 kpl Vuonna 2010 perustettiin Kuhmoisiin 11 uutta yritystä. Kunnan tunnettuvuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen Uudet yritykset, asukkaat ja vapaa-ajan asunnot Asukkaiden nettomuutto positiivinen Uusia vapaa-ajan asuntoja rakennetaan kuntaan Negatiivinen 23 henkilöä vuonna 2009 Toteutunut

36 34 Sitovat tavoitteet, maaseututoimi Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Sähköinen asiointi Hakemukset kpl 5 kpl 7 kpl Yhdessä MTK-Kuhmoinen kanssa viljelijöille järjestettävä opinto-ja virkistysmatka 1 retki/vuosi Tehty matka Tarttoon Maamess näyttelyyn TIEDOTUSTOIMINTA ASUMINEN Kuntalain 29 :n mukaan "kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta." Kunnanhallituksen hyväksymien tiedotustoimintaa koskevien ohjeiden mukaisesti kunnan tiedottamista on johtanut kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksistä on tiedottanut hallintojohtaja tai kokouksen puheenjohtaja. Lautakuntien osalta tiedotuksesta ovat huolehtineet ao. lautakuntien puheenjohtajat tai sihteerit. Kunta on lähettänyt lehdistölle kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen sekä eräiden lautakuntien esityslistat. Lisäksi kunnanvaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat sekä kunnanhallituksen pöytäkirjat ovat olleet nähtävänä kirjastossa. Valtuuston ja kunnanhallituksen pöytäkirjat ja esityslistat ovat lisäksi olleet nähtävillä kunnan internet-sivuilla. Aravalainat ja korkotukiasuntolainat Valtion asuntorahasto ei osoittanut Kuhmoisten kunnalle valtion vuoden 2010 talousarvioon varatusta korkotukilainojen hyväksymisvaltuudesta määrärahaa. Valmistuneet asunnot (uudet) Vuosi Yht. Pientalo Krstalo 1h - 2h+kk 2h+k- 4h+kk 4h+k h+k

37 Vuokra-asunnot Vuonna 2010 asuntojen kysyntä vastasi tarjontaa niin, että asuntoja ei tarvinnut pitää pitkään tyhjinä, vaan niihin voitiin osoittaa asukkaat heti edellisten muutettua pois. Kunnan omistamien vuokra-asuntojen asukasvalinnat suoritti ja valtion lainoittamien taloyhtiöiden asukasvalintojen hyväksymisestä päätti hallintotoimiston toimistovirkailija Marjatta Järvinen. Kuhmoisten kunnan suorassa omistuksessa olevia vuokra-asuntoja on yhteensä 40 kpl. Asukasvalintoja hallintotoimistossa vuonna 2010 oli yhteensä 20 kpl. Kuhmoisten kunnan omistamalla Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:llä vuokra-asuntoja on yhteensä 133 kpl, asukasvalinnat yhtiön vuokra-asuntojen osalta päättää yhtiön toimitusjohtaja Alli Peltonen. JOUKKOLIIKENNE Toiminnallinen tavoite Asiointimahdollisuus kerran viikossa Mittari/arviointikriteeri Tavoitetaso 2010 Tilanne Reittien määrä viikossa 6 reittiä Reittejä seitsemän, kuusi hoidettu takseilla ja yksi linja-autolla Takseilla hoidettujen reittien käyttöaste/ ajokerta Vähimmäismatkustajamäärä ajokerralla 2 henkilöä Toteutunut: Kylämän reitillä ei muut reitit kyllä aksiliikenteenä asiointimatkoja on vuoden aikana järjestetty 12 ajokertaa/viikko. Matkustajia taksiliikenteessä on ollut keskimäärin 3,0/ajokerta. Taksiliikenteen matkustajat/ajokerta eri reiteillä jakaantuivat seuraavasti: Harjunsalmi-Pihlajakoski-Ruolahti 4,5, Harmoinen 4,9, Kissakulma 2,4, Kylämä 1,5, Puukkoinen 2,6 sekä Päijälä 2,0. Ostopalvelusopimuksella on ostettu 4,5 linja-autovuoron ajokertaa viikossa kouluvuoden aikana. Suoritteet Joukkoliikenne TP 2009 TP 2010 menot/asukas 5 6

38 36 4. TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALITOIMI Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on tuottaa ja järjestää kuntalaisille tarpeelliset, oikein mitoitetut ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palveluilla tuetaan kuntalaisten elämäntaitojen hallintaa ja mahdollisuutta turvalliseen ja mielekkääseen elämään kaikissa elämäntilanteissa. Kuhmoisten kunta on muodostanut yhdessä Jämsän kaupungin kanssa yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalveluissa vuodesta 2009 alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on Jämsän kaupungilla ja järjestämisvastuuta toteutetaan tilaaja-tuottaja -mallin mukaisella toiminnalla. Yhteistoimintatehtäviin kuuluvat kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan kunnille kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu ja tuottaminen. Tavoitteena on turvata Kuhmoisten kunnan ja Jämsän kaupungin muodostamalla sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella kustannustehokkaat, tarkoituksenmukaiset ja kaikkien seutukunnan alueen asukkaiden saatavilla olevat laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen keskeiset tehtävät ovat: 1. Kunnille kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistehtävät 2. Väestölle järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka ovat: sosiaali- ja terveystoimen hallinto, vastaanottopalvelut, aikuisten psykososiaaliset palvelut, perhepalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, hoito- ja hoivapalvelut, vammaispalvelut, toimeentulotuki ja sosiaalitoimen lainsäädäntöön liittyvä työllisyys, kuntoutuspalvelut ja perusterveydenhuolto ja siihen liittyvä erikoissairaanhoito. Yhteistoimintasopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon vastuullinen järjestäjä on ollut vuonna 2010 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta hoiti Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan puolesta sopimusohjausneuvottelut ja muun tarvittavan sopimisen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa kuntien valtuustojen antamien ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Muilta erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen tuottajilta yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta tilasi palvelut sopimuskuntien valtuustojen antamien ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Kuhmoisten kunta on ollut mukana ympäristöterveydenhuollon palveluiden (terveysvalvonta ja eläinlääkintä) osalta yhteistoiminta-alueella, jossa tehtävien hoitamisesta vastaa Keuruun kaupunki. Tulosalueen menoista maksettiin vuonna 2010 sosiaali- ja terveyspalveluista koituvien menojen lisäksi SPR:n ambulanssitoiminnasta koituvia menoja euroa ja vuonna 1927 tai sitä aiemmin syntyneiden kuntalaisten terveyskeskusmaksuja n euroa.

39 Kuhmoisten kunnan osuus kuntayhtymien purkautumisista aiheutuvista eläkemenoperusteisista maksuista n euroa maksettiin tulosalueen menoista. Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveystoimen oman tuotannon strategia valmistuu Strategia valmis 2010 Johdon ja henkilöstön seurantapalaverit Sovitut yhteistyökäytännöt Uudet toimintamallit Tulosaluerajat ylittävät toimintaprosessien Strategian tekeminen kesken. Johtamiskäytäntöjen kehittäminen Henkilöstön tukeminen ja henkilöstön osaamisen ja uusien henkilöiden saannin turvaaminen Kaikilla johtajilla/esimiehillä johtamisen täydennyskoulutussuunnitelma toteutunut Toimialan kohdennettu JET toteutunut (20 esimiestä) Osaaminen tasolla hyvä Kaikkiin haettaviin tehtäviin saadaan pätevä ja osaava henkilöstö 37 kuvaukset Johtamiskoulutuksessa olevien määrä Johtamiskoulutuksen koulutuspäivät Mallin toteutumisen seuranta ja henkilöstön kokemukset Osaamismittaukset säännöllisesti Rekrytoitujen lukumäärä Rekrytointiprosessin seurantamittarit Esimiesten JETkoulutukseen on osallistunut 13 esimiestä. Heillä oli vuonna 2010 kymmenen JET koulutuspäivää. JET koulutuspäivistä 3 oli kaikille sote esimiehille tarkoitettuja. Näihin osallistui edellisten lisäksi vaihdellen esimiestä. Hoitohenkilöstön osaamisen arvioinnin koonnissa kliininen osaaminen ja päätöksenteon ja priorisoinnin osaaminen oli 100 % hyvällä tasolla. Eri palvelujen tuottajien välisen yhteistyökäytäntöjen kehittäminen Kustannustietouden lisääminen sosiaali- ja terveystoimessa Yhteistyö suunnitelmallista ja säännöllistä Tulosyksikköjohtajat ja kustannuspaikkojen esimiehet sisäistävät oman alueensa kustannusrakenteen ja ovat selvillä talouden kehittymisestä Yhteistyökokoukset Seurantaraportit Avoinna oleviin tehtäviin saatu pätevä henkilöstö sosiaalityöntekijöitä ja hammaslääkäreitä lukuun ottamatta. Yhteistyökäytäntöjä kehitetty mm. Jokilaakson Terveys Oy:n ja muiden isompien tuottajien kanssa. Esimiehet saaneet koulutusta.

40 38 Tiedotuksen lisääminen Lisätty (sos ja terv. ltk): Henkilöstön turvallinen ja terveellinen työympäristö Riittävän raportointi- ja seurantamallin kehittäminen tukemaan johtoa ja luottamushenkilöitä toiminnan ja talouden seurannassa Toimintakäsikirjat yksiköittäin Vinkissä v Yksikkökohtaisia Internet-sivuja tehdään, valmiina v Toimintaprosessien kuvauksia asiakkaiden nähtäville aloitetaan, valmiina v Toimintaa kuvaavat tunnusluvut ovat Internet-sivustolla asiakkaiden nähtävillä v Vinkki uudistettu siten, että toimintaa kuvaavia tunnuslukuja voi seurata jokainen työntekijä Mittari sovittu ja otettu käyttöön Toiminnan ja talouden tavoitteet saavutettu Tuotteistaminen jatkuu Sisäilmatyöryhmän ja esimiesten raportit. Tilaajan ja tuottajan väliset neuvottelut Talousraportit, tilinpäätös ja tomintakertomus Toimintaa kuvaaat mittarit Toiminnan käsikirjojen laatiminen useimmissa yksiköissä vielä kesken. Kaikkien yksiköiden sivuilla on perustiedot yksikön toiminnasta. Osa yksiköistä on tuottanut sivuilleen tarkempia ohjeita asiakkaiden käyttöön. Prosessikuvauksia on jatkettu ja tänä vuonna on valmistunut astman hoitoketju ja masennuksen palveluketju. Asiakkaiden nähtävillä on aiemmin valmistunut lähisuhdeväkivallan palveluketju. Ei ole toteutunut kaikilta osin. Toimenpiteitä tehty ja sisäilmatyöryhmä on antanut lausuntoja korjattavista asioista. Toteutunut osittain Ympäristöterveydenhuollon palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön vaatimusten mukaisesti Lainsäädännön mukaiset palvelut Tuotteet/tuotekuvaukset Kts. toiminnallisen mittari Toteutunut

41 39 Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 1307 Sosiaali ja terveys- räinen arvio- muutosten v toimi/oma toiminta talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset , ,13 73,9 % Vuokratuotot 0 Muut tuotot ,12-364,12 103,4 % Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä , ,01 75,5 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,26 89,3 % Palvelujen ostot , ,00 97,6 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 0 Avustukset 0 Vuokrakulut 0 Muut kulut 0 Sisäiset kulut 0 kulut yhteensä , ,26 90,6 % TOIMINTAKATE , ,75 113,5 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,75 113,5 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,75 113,5 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,75 113,5 % TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 1308 Sosiaali- ja terveys- räinen arvio- muutosten v toimi/ostopalvelut talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä ,00 Toimintakulut: Henkilöstökulut 0 Palvelujen ostot , ,10 97,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 0 Avustukset , ,40 86,4 % Vuokrakulut 0 Muut kulut 0 Sisäiset kulut 0 kulut yhteensä , ,50 97,4 % TOIMINTAKATE , ,50 97,4 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,50 97,4 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,50 97,4 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,50 97,4 %

42 40 Sosiaali- ja terveystoimi / Toteutuneet ostopalvelut Hallinto Psykososiaaliset ja perheiden palvelut (sis. Vammaispalvelut) Vanhusten palvelut Terveydenhuollon vastaanottopalvelut Jokilaakson sairaala Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto (Keuruu) YLEISHALLINTO YHTEENSÄ TOIMIALA Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma YHTEENSÄ räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,34 105,0 % Maksutuotot ,93-942, ,9 % Tuet ja avustukset , ,14 74,9 % Vuokratuotot , , % Muut tuotot , ,09 47,5 % Sisäiset tuotot , ,81 93,4 % tuotot yhteensä , ,48 89,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,86 87,1 % Palvelujen ostot , ,69 96,5 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,73 88,0 % Avustukset , ,03 95,2 % Vuokrakulut , ,26 89,0 % Muut kulut , ,97 79,6 % Sisäiset kulut , ,76 97,7 % kulut yhteensä , ,30 95,9 % TOIMINTAKATE , ,82 96,3 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,87 96,2 % Suunnitelmapoistot ,48 6,52 99,7 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,34 96,3 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,39 96,2 %

43 41 5. OPETUS- JA KULTTUURITOIMI Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Kuhmoisten kunnan sivistystoimi edisti kuntalaisten elinikäistä oppimista ja henkistä hyvinvointia, tuki yksilön kehitystä yhteistyökykyiseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi sekä lisäsi asukkaiden viihtyvyyttä. Sivistystoimen hallinto Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Toiminnan kuvaus Sivistystoimen hallinto tuotti sivistystoimen ydintoimintoja tukevia hallinnollisia ja taloudellisia palveluita. Sivistyslautakunta piti kahdeksan kokousta, joissa käsiteltyjä asioita oli 69. Kokouksista viisi pidettiin Kuntalassa sekä muut kolme kirjastossa, koululla ja paloasemalla. Seuraavassa on listattu tärkeimpiä asiakokonaisuuksia, joihin lautakunta paneutui toimintavuoden aikana: Etelä-Päijänteen verkostolukion perustaminen, Keski-Suomen lukiohanke, koulujen tuntimäärät ja itsearviointiraportit, opetuksen suunnitelmat lukuvuodeksi , lasten päivähoidon maksukäytännöt, oppilasja opiskelijahuollon verkostokoordinaattori, perusopetuksen ja lukion rehtorin tehtävien hoidon järjestäminen, perusopetuksen laatukriteerit, päivähoidon ohjaajan vaali, päivähoitopaikkojen ostaminen naapurikunnista, sivistyslautakunnan talousarvion käyttösuunnitelman ja toiminnallisten tavoitteiden vahvistaminen vuodelle 2010, sopimus lastenhoidon tuen kuntalisän maksamisesta, vuorohoidon keskittäminen ryhmäperhepäiväkotiin. Suoritteet Sivistystoimen hallinto TP 2009 TP 2010 menot/asukas 33 36

44 42 Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 4000 Sivistystoimen räinen arvio- muutosten v hallinto talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset ,92 705,08 89,0 % Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä ,92 705,08 89,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,25 95,1 % Palvelujen ostot , ,26 63,9 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,04-71,04 106,6 % Avustukset 0 Vuokrakulut ,99 193,01 67,8 % Muut kulut ,57-7,57 103,8 % Sisäiset kulut , ,64 85,0 % kulut yhteensä , ,55 91,1 % TOIMINTAKATE , ,47 91,2 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,83 92,2 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,47 91,2 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,83 92,2 % Lasten päivähoito Vastuuhenkilö: päivähoidon ohjaaja Toiminnan kuvaus Kuluneen vuoden aikana Kuhmoisissa on työskennellyt kymmenen perhepäivähoitajaa. Heistä kuusi toimi hoitajana omassa kodissaan ja neljä ryhmäperhepäiväkodissa. Määräaikaisia hoitajia palkattiin tarpeen vaatiessa. Hoitajien yhteisiä kokouksia pidettiin säännöllisesti kerran kuukaudessa. Lapsia päivähoidossa on ollut 46 ( ). Kokopäivähoidossa on ollut 36 lasta ja osapäivähoidossa 10 lasta. Vuorohoitoa tarjottiin seitsemälle lapselle. Uusi päivähoidon ohjaaja aloitti Ohjauksen tukiryhmä, varhaiskasvatuksen työryhmä, kokoontui kaksi kertaa syksyn aikana. Lasten kotihoidon kuntalisää maksettiin vuoden alussa yhdeksälletoista perheelle ja vuoden lopussa yhdelletoista perheelle. Uudet päivähoidon maksukäytännöt otettiin käyttöön Päivähoidon ajankohtaisista asioista ilmoitettiin mm. uusitulla verkkosivulla.

45 43 Päivähoidon yhteinen joulujuhla juhlittiin yhteistyössä seurakunnan kanssa, joka on huolehtinut ryhmäperhepäiväkodissa pidettävistä aamunavauksista ja kevätretkestä. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso 2010 Tilanne Päivähoitopaikkojen riittävyys Kaikille hakeneille päivähoitopaikka lain määrittelemässä ajassa 4 kk / 2 vko Toteutunut Lain mitoittamat ryhmä-koot Suhdelukuseuranta Suhdeluvun mukainen ryhmäkoko: Perhepäivähoito 4,5 lasta / hoitaja Ryhmäperhepäivähoito 10 lasta / 2 hoitajaa Toteutunut Toteutunut 12 lasta / 3 hoitajaa Suoritteet Lasten päivähoito TP 2009 TP2010 läsnäolopäivät lapsia hoidossa siitä kokopvhoidossa ja osapäivähoidossa ikäjakauma vuotiaita 3-7 vuotiaita menot/asukas

46 44 Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 4100 Lasten päivähoito räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 Maksutuotot , ,08 111,0 % Tuet ja avustukset ,36-861,36 191,6 % Vuokratuotot 0 Muut tuotot , , % Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä , ,53 140,1 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,18 103,0 % Palvelujen ostot , ,33 119,6 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,17 36,9 % Avustukset , ,03 89,5 % Vuokrakulut 0 112,80-112, % Muut kulut 0 489,13-489, % Sisäiset kulut , ,13 151,1 % kulut yhteensä , ,37 101,4 % TOIMINTAKATE , ,16 98,5 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,29 96,9 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,16 98,5 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,29 96,9 % Esi- ja perusopetus Toiminnan kuvaus Oppilaita perusopetuksessa oli Kirkonkylän koulussa keskimäärin 132,0 ja heistä esiopetuksen oppilaita oli 11,5. Kaukolan koulussa oppilaita oli keskimäärin 68,5. Perusopetuksessa oli yhteensä oppilaita 200,5. Kevätlukukaudella viisi ja syyslukukaudella yksi kuhmoislainen oppivelvollinen kävi muuta kuin oman kunnan koulua. Toisesta kunnasta kotoisin olevia oppilaita kävi peruskoulua Kuhmoisissa kevätlukukaudella yksi, syyslukukaudella ei yhtään. Kaikki 9. luokan oppilaat saivat päättötodistuksen. Kirkonkylän ja Kaukolan koulut Vastuuhenkilö: rehtori Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Vuoden 2010 tavoitteet oppilaiden ja henkilökunnan osalta ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Kouluvuoden tavoitteena olivat arjen toimintakulttuurin ja työyhteisön ilmapiirin kehittäminen. Arkikäytänteiden

47 45 yhtenäistäminen perusopetuksessa on aloitettu. Koulun tiedotetta kehitettiin yhteystietojen ja informaation osalta. Kouluvuoden teeman yhteydessä järjestettiin luokittain omia tapahtumia, yhteistyötä koulumuotojen ja eri yhteistyökumppaneiden kesken. Henkilökunnalle järjestettiin lähinnä suunnittelu- ja koulutuspäiviä arjen käytänteiden selvittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Syksyllä aloitettiin KIVAkoulu, koulukiusaamisen vastainen projekti sekä jatkettiin KELPOprojektia. Kiusaamiskyselyt ja toiminnan suunnittelu kyselyn pohjalta on suoritettu. Laadukasta perusopetusta on annettu yhteistyössä seurakunnan, nuorisotoimen, kirjaston, palo- ja pelastustoimen sekä erilaisten yhteisöjen kanssa. Johtokunta otti tehtäväkseen kodin ja koulun yhteistyön kehittämisen. Yhteistyö kotien ja koulun välillä toteutui perinteisten vanhempainiltojen (2 kpl) ja kolmikantakeskustelujen merkeissä (luokilla esi-, 1., 3., 5., 6.) sekä ulkoilun te tana keväällä. Luokkien välistä yhteistyötä jatkettiin. Kummitoimintaa oli keväällä luokilla 1. ja 5. sekä luokilla 2. ja 6. Syksyllä yhteistyönsä aloittivat luokat 1. ja 3. Yläkoulun tukioppilaat järjestivät välituntiaktiviteetteja alakoululaisille. Koulutyön lomassa koululla otettiin vastaan vierailijoita oppitunneille; luentovierailijoita oli kaksi. Lisäksi luokilla järjestettiin yhteisiä illanviettoja ja myyjäisiä. Varsinaisen luokkatyön lisäksi koulun toiminnan monipuolisuutta perusopetuksen lisänä kuvaa koulukeskuksen kalenteriin kuuluneet tapahtumat: pelastusharjoitus, penkinpainajaiset, vanhojen tanssit, talviliikuntapäivä, Unicef-kävely, valokuvaus, pääsiäiskirkko, 6.-luokkalaisten leirikoulu Helsinkiin, 8. ja 9. luokkien leirikoulut, vappulystit, oppilashuollon järjestämä Hyvän olon päivä ja pari teatteriesitystä. Vuoden 2010 aikana on oppilaille järjestetty myös uimahalli-, luokka-, opinto-, luonto- ja teatteriretkiä. Oppilaamme ovat osallistuneet TAITAJA- ja Kuhmoisissa järjestettyyn alueelliseen NOU HÄTÄ -kilpailuun. Lisäksi koulukeskuksessa järjestettiin koululaiskirkko, kevätjuhlat, itsenäisyysjuhlat sekä joulujuhlat. Kuluneen vuoden aikana kaikki koulukeskuksen avustajat pätevöityvät koulunkäyntiavustajiksi oppisopimuskoulutuksessa. Laajamittaisen erityisopetuksen saatavuuden turvaamiseksi syyslukukaudella palkattiin Kaukolan koululle erityisopetuksen tuntiopettaja. Oppilashuolto teki toimintaansa tutuksi opettajille sekä oppilaille. Toiminnan esittely huipentui syksyllä Hyvän olon teemapäivään, joka kohdennettiin koko koulukeskuksen väelle. Kerhotoimintaa kehitettiin valtiolta saadun avustuksen turvin. Kirkonkylän koululla aloitti neljä uutta kerhoa: liikuntaa, näytelmää, askartelua ja tvt:a. Kaukolan koululla oppilaille tarjottiin neljää kerhoa, ja toimintaan saatiin kaksi.

48 46 Koulun turvallisuus- ja pelastussuunnitelma on päivitetty joulukuussa Suunnitelmasta on laadittu kansio, joka sisältää pelastussuunnitelman lisäksi kriisisuunnitelmien malleja ja toimintaohjeita, tietoa työsuojelusta ja työterveyshuollosta, aineistoa turvallisuusopetukseen ja tärkeitä yhteystietoja. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso 2010 Tilanne Laadukas perusopetus Opettajilla on opettajan 100% Toteutunut pätevyys Avustajilla koulunkäyntiavustajan koulutus 100% Toteutunut Riittävä opetustuntimäärä ak 275 opetustuntia viikossa yk 250 opetustuntia viikossa Toteutunut Toteutunut Työkykyinen ja motivoitunut henkilökunta Täydennyskoulutus 50% henkilökunnasta osallistuu vähintään yhden päivän koulutukseen vuosittain Toteutunut Työnohjauksen lisääminen ak 6 tuntia yksilö-/ ryhmä-ohjausta yk 10 tuntia yksilö-/ ryhmä-ohjausta Toteutunut Toteutuntu 4 tuntia (tarvehankinta) Työviihtyvyyden lisääminen 1 VESO-koulutus koko henkilökunnalle Toteutunut Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen KELPO-projekti käyntiin aikataulussa Suunnitelmassa syksylle olevat asiat täytäntöön joulukuuhun mennessä Aikataulun mukainen toteutuma Kerhotoiminnan kehittäminen Kerhot toimintaan syyskuun aikana, lisäksi tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa ak toteutunut 4 kpl yk toteutunut liikuntakerhona 2 x vk Ryhmäkokojen pienentäminen ak Yli 20 oppilaan ryhmien jakaminen kielissä ja matematiikassa Syksyllä 2010 ei yli 20 oppilaan ryhmiä kielissä ja matematiikassa Toteutunut Kuraattorin työajan lisääminen Työhön käytettävä aika kuusi tuntia 100% Toteutunut

49 47 Oppilaskuljetukset Peruskoulun oppilaille on järjestetty maksuton kuljetus perusopetuslain säännösten mukaisesti. Kaikille esiopetuksessa oleville järjestettiin maksuton kuljetus, kun koulumatka oli pitempi kuin puoli kilometriä. Kuljetusoppilaita oli vuoden aikana keskimäärin 94,5. Heistä esiopetuksen oppilaita oli 11,5. Iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: rehtori Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kunnan järjestämään iltapäivätoimintaan osallistui keskimäärin 19,5 oppilasta vuosiluokilta 1. ja 2. sekä erityisopetuksesta. Kerhossa oli kolme vakituista ohjaajaa. Iltapäivätoiminnassa on kyselyjen avulla kehitetty toimintaa. Kodin ja kerhon välistä yhteistyötä on parannettu kausitiedotteiden avulla. Osa päivistä oli teemoitettu: leipomista, musiikkia ja liikuntaa. Toiminta oli avointa, ja vanhemmat ovat olleet tervetulleita seuraamaan ja samalla keskustelemaan ohjaajien kanssa. Iltapäivätoiminnan ohjaaja on osallistunut Keski-Suomen alueyhteistyöhön. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso 2010 Tilanne Arki on juhlaa Monipuolista toimintaa eri Eri päivinä erilaista Toteutunut vastuuhenkilöiden vetämänä ohjelmaa, kuitenkaan vapaata leikkiä unohtamatta Henkilökunnan kouluttaminen ja jaksamisen tukeminen Kerhokoulutusta, iltapäivätoiminnan laatuun liittyvää koulutusta Koulutus vähintään kerran vuodessa, virkistyminen yhdessä Kirkonkylän koulun ja kunnan henkilökunnan kanssa Toteutunut Aluetoiminnan kehittäminen Koulutukset ja tapaamiset alueittain Osallistuminen aluetapaamisiin vähintään kaksi kertaa vuodessa Toteutunut

50 48 Suoritteet Suoritteet / Esi- ja perusopetus TP 2009 TP 2010 menot/asukas oppilaat 211,0 200,5 menot/oppilas tunnit/vuosi menot/tunti kuljetusoppilaat 103,5 94,5 kuljetusmenot/kuljetusopp iltapäivätoiminta 23,5 19,5 menot/toimintaan osallistuja Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 4200 Esi- ja perusopetus räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,86 113,5 % Maksutuotot , ,94 173,1 % Tuet ja avustukset , ,61 136,2 % Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 556,20-556, % Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä , ,61 131,5 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,45 94,4 % Palvelujen ostot , ,84 79,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,59 83,9 % Avustukset 0 Vuokrakulut , ,04 155,2 % Muut kulut ,12-714,12 134,8 % Sisäiset kulut , ,13 101,9 % kulut yhteensä , ,59 93,5 % TOIMINTAKATE , ,20 92,6 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,33 90,3 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,20 92,6 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,33 90,3 % Lukio Vastuuhenkilö: rehtori Toiminnan kuvaus Lukiokoulutuksen tehtävänä oli antaa laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin. Lisäksi se antoi edellytykset opintoihin lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa.

51 49 Opiskelijoita lukiossa oli keskimäärin 28,5. Toteutuneita kursseja oli keskimäärin 121. Lukioon hyväksytyllä kurssimäärällä on varmistettu eri oppiaineiden pakollisten ja syventävien kurssien opetus. Tämä on tukenut erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmentautumisessa. Ylioppilaskirjoituksiin osallistui 8 poikaa, ja kaikki läpäisivät tutkinnon. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Vuoden 2010 tavoitteet henkilökunnan osalta toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Lukion rehtorin sijaisena toimi kevätlukukaulla lukion lehtori oman virkansa ohella, samoin syysluukaudella, koska rehtorin virka tuli avoimeksi ko. viranhaltijan irtisanouduttua työstään 9.6. alkaen. Lukion opettajien henkilöstökulut ylittyivät ,25 euroa. Lukion henkilöstömenojen ylitys selittyy siitä, että yhteisten opettajien henkilöstömenojen jakautumisprosentit ovat erilaiset talousarviossa kuin toteutumassa. (Koska esi- ja perusopetuksen opettajien henkilöstökulut jäivät ,91 euroa alle, jäi määrärahaa opettajien henkilöstökuluihin käyttämättä ,66 euroa.) Peruskoulun päättäneiden oppilaiden hakeutumisessa omaan lukioon jäätiin alle tavoitetason, samoin ikäluokan osuudessa lukion jälkeisiin opintoihin. Kuhmoisten lukio liittyi Keski-Suomen lukiohankkeeseen, jossa osallistuivat kaikki maakunnan 24 lukiota. Lukiohanke tiivistää maakunnan lukioiden yhteistyötä ja vahvistaa lukiokoulutuksen työelämäyhteyksiä. Syyskuussa hankkeen kolme lukiosuunnittelijat vierailivat lukiolla, ja maakunnan rehtoreiden ja sivistystoimenjohtajien yhteistyöfoorumi kokoontui Jyväskylässä. Toisen asteen seutuviikko toteutettiin yhteistyössä Jämsän lukioiden ja Jämsän ammattiopiston kanssa lokakuussa. Opiskelija valitsi tarjottimelta 30 tunnin paketin soveltavia opintoja. Tarkoituksena oli myös se, että nuoret tutustuivat toisiinsa ja muihin seudun oppilaitoksiin. Kuhmoisissa järjestettiin kolme kurssia: elokuvakasvatus, hevoskurssi ja kreikan kielen kurssi. Osa lukiomme opiskelijoista osallistui Jämsässä järjestetyille kursseille. Jämsän kanssa yhteinen hanke Oppilashuollon ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen päättyi vuonna Hankkeen kokouksiin osallistuivat Kuhmoisten koordinaattorina opo Pirjo Savijärvi sekä sivistystoimenjohtaja tarvittaessa. Hankkeen puitteissa valmistui www-pohjainen oppilashuollon palveluvalikko, jota on kehitetty työvälineenä henkilöstölle sekä tietopakettina opiskelijoille, opettajille ja vanhemmille. Palveluvalikkoa esiteltiin OPH:n tilaisuuksissa. Lisäksi pidettiin henkilöstön työhyvinvointia edistävä Hyvän olon päivä ja opiskelijoille virkistysiltapäiviä koeviikon jälkeen. Oppilashuoltoryhmä teki opintomatkan Jämsään.

52 50 Seudullinen oppilashuoltotyö laajeni vuonna 2010 verkostohankkeena Laukaaseen ja Muurameen. Kehittämisverkoston painopisteenä oli kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistäminen. Lukion toimintaan sisältyivät myös koulukeskuksen kalenteriin kuuluneet tapahtumat. Lisäksi lukiolaiset vierailivat mm. Studia-messuilla Helsingin messukeskuksessa joulukuussa. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso 2010 Tilanne Laadukas opetus Opettajilla on opettajan 100 % Toteutunut pätevyys Perusopetuksen suorittaneiden hakeutuminen omaan lukioon Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa Lukion jälkeisiin opintoihin jatkaminen Osuus ikäluokasta 50 % Toteutunut 40% Lukion aloittaneista 85 % 100% Osuus ikäluokasta 90 % Toteutunut 75% Suoritteet Suoritteet / Lukio TP 2009 TP 2010 menot/asukas opiskelijat 32,0 28,5 menot/opiskelija kurssit/vuosi menot/kurssi

53 51 Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 4300 Lukio räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 340,00-340, % Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 25,55-25, % Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä ,55-365, % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,66 115,5 % Palvelujen ostot , ,92 64,6 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,67 52,4 % Avustukset 0 Vuokrakulut ,95-894,95 129,8 % Muut kulut ,18 120,82 84,9 % Sisäiset kulut , ,08 88,5 % kulut yhteensä , ,12 106,4 % TOIMINTAKATE , ,57 106,3 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,65 109,3 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,57 106,3 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,65 109,3 % Koulujen johtokunta Johtokunnalla oli vuonna 2010 kolme kokousta. Asioita oli kaksikymmentäneljä, joista tärkeimmät olivat kodin ja koulun välinen yhteistyö, kerhotoiminta, lisäys Kirkonkylän koulun järjestyssääntöihin ja tapakasvatus. Ruokapalvelut Vastuuhenkilö: ruokapalveluesimies Toiminnan kuvaus Ruokapalveluyksikössä on kolme keittiötä, jotka tuottivat ruokasuositusten mukaista ruokaa edullisesti. Toimintaa ohjasivat sairaalaruokasuositus, lasten ruokasuositus ja kouluruokasuositus: terveyskeskuksen keittiö tuotti potilaiden ja henkilöstön aterioita, Päijännekodin keittiö tuotti palveluaterioita, lounaita ryhmäperhepäivähoitoon ja toimintakeskukseen sekä henkilöstön aterioita, koulukeskuksen keittiö tuotti oppilaiden ja henkilöstön aterioita.

54 52 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Alkuvuoden aikana kiinnitettiin Päijännekodin keittiön hankintoihin ja tuotantotapoihin erityistä huomiota. Laitteita uusitiin, kun vanhat uunit hajosivat lopullisesti. Ostettiin painekeittokaappi ja yhdistelmäuuni tammikuussa. Huhtikuussa saatiin SCC-uuni. Koulukeskuksen ruokasaliin hankittiin uusi linjasto kesällä. Koulun ja Päijännekodin keittiöt siirtyivät käyttämään sopimustuotteita. Keväällä ruokapalveluyksikön henkilöstölle pidettiin palaveri työajoista, työlistoista ja taloudellisista tavoitteista. Sovittiin, että koko henkilöstö siirtyy jaksotyöjärjestelmään ja vuosityöaikaan. Työsopimukset uusittiin toukokuussa. Päijännekodin keittiön tulevasta saneerauksesta johtuen eri keittiöiden henkilöstöä perehdytettiin toistensa töihin. Kesällä oli Päijännekodilta jokainen työntekijä kaksi päivää terveyskeskuksen keittiössä perehdytyksessä. Lisäksi tehtiin yhteinen työlista terveysaseman ja Päijännekotiin keittiöille. Koulun keittiöhenkilöstöä oli muissa keittiöissä n. 3 viikon ajan. Elokuussa Päijännekodin tuotantoa alettiin siirtää terveysaseman keittiölle, jonne keskittyi kahden keittiön toiminta alkaen. Päijännekodin keittiön remontti alkoi Tuotannon ja henkilöstön yhdistäminen kävi sujuvasti ja työmoraali parani. Myös asiakastyytyväisyys lisääntyi. Elintarvikemenot pienenivät, kun Päijännekodinkin tuotantoerät saatiin sähköiseen tietokantaan. Toimintavuoden aikana koko keittiöhenkilökunta osallistui toiminnan tehostamiskoulutukseen, Ekotekoja ammattikeittiössä -koulutukseen ja Kuhmoinen hiilineutraali kunta -tilaisuuteen. Lokakuussa järjestettiin ruokapalvelu- ja hoitohenkilökunnalle ravitsemushoitosuosituskoulutus. Siihen osallistui yhteensä 26 henkilöä, joista 7 oli ruokapalveluista ja loput hoitohenkilökuntaa. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso 2010 Tilanne Sairaalaruokasuosituskoulutus, Päijännekodin ja terveyskeskuksen keittiöhenkilöstö Koulutus toteutuu lokakuussa 100% Päijännekodin ja terveyskeskuksen keittiöhenkilöstä osallistuu koulutukseen Koulutus toteutunut % henkilökunnasta osallistui koulutukseen

55 53 Suoritteet Suoritteet / Ruokapalvelut TP 2009 TP 2010 suoritteet / koulun keittiö menot / suorite 2,98 3,27 suoritteet / Päijännekodin keittiö menot / suorite 5,26 5,96 suoritteet / Terveysaseman keittiö menot / suorite 4,11 3,16 menot/asukas Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 4400 Ruokapalvelu räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,95 102,4 % Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset ,84 611,16 38,9 % Vuokratuotot 0 Muut tuotot , ,57 192,1 % Sisäiset tuotot , ,62 97,5 % tuotot yhteensä , ,74 101,6 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,66 94,1 % Palvelujen ostot , ,30 106,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,63 86,3 % Avustukset 0 Vuokrakulut 0 76,54-76, % Muut kulut 0 80,00-80, % Sisäiset kulut , ,42 405,9 % kulut yhteensä , ,03 93,1 % TOIMINTAKATE , ,77-41,9 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,81 62,5 % Suunnitelmapoistot , , % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,73-38,4 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,77 63,3 % Kulttuuritoimi Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja / kirjastonhoitaja Toiminnan kuvaus Kulttuuritoimi tarjosi kuntalaisille mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja elämyksiin järjestämällä matkoja ja tapahtumia, elokuvaesityksiä ja näyttelyitä sekä musiikinopetusta.

56 54 Kuhmoisten pääkirjaston, 4 pienen lähikirjaston ja Padasjoelta ostopalveluna hoidetun kirjastoautopysäkin yhteenlaskettu lainaus oli lainaa, ja aktiivisia lainaajia oli Pääkirjasto oli avoinna tuntia ja lähikirjastot Pihlajakoski, Puukkoinen, Päijälä ja Ruolahti keskimäärin 3 tuntia viikossa eli yli 150 tuntia vuodessa kukin. Fyysisiä kirjastokäyntejä kirjattiin yhteensä , ja verkkokäyntien määrä nousi :een. Eri aineistolajeja hankittiin yhteensä kappaletta, joista kirjoja 1 249, musiikkiäänitteitä 272 ja DVD tallenteita 164. Poistoja tehtiin aineistosta 861 kappaletta. Kulttuuripalvelut Kertomusvuoden kulttuurimatkat ja -tapahtumat: Oopperamatka Lahteen, Cavalleria Rusticana & Pajatso Teatterimatka Tampereenteatteriin, Viimeinen sikari Veteraanijuhla Kuhmolassa yhteistyössä seurakunnan kanssa, juhlapuhuja Pentti Rauhala Muistoja Päijänteeltä -konsertti Kuhmolassa, Päivi Prittinen ja Jan Dobrowolksi Konserttimatka Sibeliustaloon, The Best of Sinfonia Lahti & Rajaton, Vol Teatterimatka Tampereelle Frenckell-näyttämö, Päällystakki Teatterimatka Tampereen Työväen Teatteriin, Eila, Rampe ja huonot keenit Teatterimatka Lahden Kaupunginteatteriin, Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen Itsenäisyyspäiväjuhla yhteistyössä seurakunnan kanssa, juhlapuhujana Veikko Karhumäki Elokuvia esitettiin Kuhmolassa, ja ne valittiin niin, että eri katsojaryhmät otettiin tasapuolisesti huomioon. Elokuvissa kävi yhteensä 244 katsojaa. Esitetyt elokuvat: Twilight - Uusikuu, fantasia/kauhu, -K Täällä Pohjantähden alla, draama, -K Havukka-ahon ajattelija, draama/komedia, -S Twilight - Epäilys, draama/fantasia, -K Expendables, toiminta, -K Toy Story 3, animaatio, -K Täällä Pohjantähden alla II, draama, -K13- Kotiseutumuseo Kotiseutumuseo oli avoinna ti-pe klo 12 16, la klo ja su klo Kävijöitä oli kaikkiaan 153 henkilöä. Esineistön luettelot päivitettiin sähköiseen tietokantaan. Entisen kauppamuseon esineistö on ollut siirrettynä varastoon.

57 55 Riihigalleria Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry järjesti kesänäyttelyn Riihigalleriassa Näyttelyn avajaiset olivat Näyttelyssä oli esillä Outi Heiskasen, Inari Krohnin, Janne Laineen ja Elina Luukasen töitä. Näyttelyyn kävi tutustumassa henkilöä. Kuhmola Talvikaudella Kuhmolan käyttö oli hyvin vilkasta. Tiloissa kokoontui toimintaviikon aikana erilaisia työväenopiston opintopiirejä. Jämsänjokilaakson musiikkiopistossa pianon ja viulun soittoa opiskelevia kuhmoislaisia oppilaita opetettiin Kuhmolassa. Jämsän työväenopiston Kuhmoisten osastolta ja Jämsänjokilaakson musiikkiopistolta ei Kuhmolan tilojen käytöstä peritty maksua. Kesäkaudella talon käyttö oli huomattavasti hiljaisempaa. Eniten käyttäjiä oli tapahtumien Kiepsaus kesään ja Kuhmoinen Kuhtuu aikana. Vuoden aikana eri järjestöt ja yhdistykset käyttivät runsaasti Kuhmolan tiloja kokoontumisiinsa ja juhlien järjestämiseen. Järjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten Kuhmolan tilojen käyttö oli maksutonta tai maksullista lautakunnan periaatepäätöksen mukaisesti. Musiikkioppilaitokset Kuhmoislaisille lapsille ja nuorille musiikin opetusta järjestiin Kuhmoisissa ja Jämsässä Jämsänjokilaakson musiikkiopiston yhteydessä. Musiikkiopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan opetusta annettiin kuhmoislaisille oppilaille enintään 35 tuntia viikossa. Tunteja toteutui kevätlukukaudella perusopetuksessa 30,99 vt ja musiikkileikkikoulussa 5,33 vt sekä syyslukukaudella perusopetuksessa 30,99 vt ja musiikkileikkikoulussa 5,33 vt. Oppilaita oli keskimäärin perusopetuksessa 27 ja musiikkileikkikoulussa 27. Kirjastopalvelut Osana laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluja kunnankirjastossa oli monipuolista tomintaa. Kuhmoisten kirjasto osallistui aktiivisesti Keski- Suomen kirjastoverkoston toimintaan ja oli mukana asiakaspalvelu- ja lastenkirjastotyöryhmissä sekä itsenäisenä äänivaltaisena kirjastona Aalto-kirjastojen ohjausryhmässä. Lainan päivänä tarjottiin kakkukahvit yli sadalle asiakkaalle. Pääkirjastoon avattiin hyvinvointitupa lokakuussa osana Keski-Suomen tupien verkostoa. Se jakoi materiaalia terveydestä ja hyvinvoinnista. Pohjoismainen kirjastoviikko vietettiin pääkirjastossa marraskuussa, ja näyttelyiden lisäksi tunnelmoitiin Iltahämärissä lukemalla samaan aikaan samaa tekstiä kuin muissa osallistujamaissa.

58 Kirjailijavierailuja pääkirjastoon tehtiin kaksi: Helmikuussa tohtori Heimo Lajunen esitteli esikoisrunoteoksensa, ja kuulijoita oli kolmisenkymmentä. Toukokuussa kirjastossa vieraili lasten- ja nuortenkirjailija Jukka Parkkinen osana kouluvierailuaan. Kirjastoon kävi tutustumassa yksi koululuokka. Yhteistyössä koulun kanssa saatiin kirjavinkkari Reetta Saine vinkkaamaan yläkouluun ja lukioon huhtikuussa. Työelämään (TET) kirjastossa tutustui viikon ajan kaksi koulun oppilasta. Pääkirjasto toimi oppisopimuskirjastona kaksi kuukautta. Jämsän ja Padasjoen kirjastojen kanssa yhteistyötä laajennettiin lähettämällä heille vaihdettavia elokuvasiirtokokoelmia DVD-tallenteina. Pääkirjaston asiakastuolit uudelleenverhoiltiin omin voimin ja lahjoitustekstiilein. Kirjaston gallerian viereinen kahviotila luovutettiin asiakaskäyttöön ns. hiljaiseksi huoneeksi, mihin siirrettiin myös lainattava taidekokoelma. Uuteen asiakastilaan hankittiin hyllyt ja nojatuolit sekä Pirkko Koivusen omakustannushintaan lahjoittamat vihreät matot. 56 Pääkirjaston galleriassa toteutuneet näyttelyt: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Maapallo: Mari Metsämäen tekstiilitaidetta Jakamisen iloa: Helinä Penttisen tilkkutaidenäyttely Rimanylityksiä: Hämeenlinnalaisen Paperihuone ry:n grafiikkaa Työväenopiston kevätnäyttely Markku Löfmanin muistonäyttely: maalauksia ja piirroksia (järjesti Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys) Jasmin Anoschkinin veistoksia ja maalauksia Ryijyä ja rakua mytologisia kuvia, Raili Nivarpään retrospektiivinen taidenäyttely ja Henna Nivarpää-Ampujan keramiikkaa ja puudesignia sekä Kaisu Klemetin postimerkkitaidetta Edison Hazratin valokuvataidenäyttely Akateemikko Outi Heiskanen Kuhmoisissa: grafiikkaa ja akvarelleja Uudelleen nautittavaksi: maalauksia, installaatioita, kierrätystaidetta Minun maailmaani: lasiartesaani Riti Kähkösen lasitaidetta ja tekstiilitöitä Kirjastossa juhlittiina avajaisia 9 kertaa, ja Raili Nivarpää oli läsnä erittäin suositussa näyttelyssään lähes päivittäin. Kirjastosalissa järjestettiin energiansäästönäyttely sekä Jukka-Pekka Lehtisen postikorttinäyttelyitä ja Tuija Kakon kirjanmerkkikokoelmanäyttely. Lahjoituksena kirjasto sai Jasmin Anoschkinilta 2 öljyvärityötä, Helinä Penttiseltä useita englanninkielisiä tilkkutaidekirjoja, Raili Nivarpäältä kukkataulun, Edison Hazratilta valokuvateoksen sekä Riti Kähköseltä lasiteoksen nimeltään Runsauden sarvi. Liisa Teittinen lahjoitti kirjastolle läpimitaltaan puolitoistametrisen tilkkutaideteoksen Lasten väriympyrä ja Tuula Mäkinen neljät kankaiset kansion kannet tilkkutaidetta.

59 57 Pääkirjaston tiloissa pitivät kokouksiaan Kotiseutu- ja Kulttuuriyhdistys. Lähikirjastojen tiloissa pidettiin seurakunnan päivätuokioita, kyläyhdistysten kokouksia sekä Marttayhdistyksen jäseniltoja. Runon ja suven päivää juhlistettiin Päijälän ja Pihlajakosken toimipisteissä. Pääkirjaston alakerrassa pidettiin seurakuntavaalien toinen varsinainen vaalipäivä. Kirjastorakennuksen tiloissa sijaitsevan kotiseutuarkiston käyttö vilkastui ja arkistoon talletettavasta aineistosta kyseltiin paljon. Matkailu- ja kuntainfopisteessä kiireisin kausi oli kesälomakausi, mutta asiakkaita palveltiin puhelimitse, sähköpostein ja kirjastotilassa enenevässä määrässä myös talvikuukausina. Palvelua annettiin yhä useammin myös englannin ja saksan kielillä. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso 2010 Tilanne Koulu- ja kirjasto.- muistelmat talteen Hankkeesta tiedottaminen ilmoituksin ja käynnein eri yhteisöissä SKS:n asiantuntijavierailu Aineistoa kirjaston, koulun sekä kotiseutuarkiston käyttöön/kotiseutukokoelmaan Työn alla puffi aiheesta Otettu yhteyttä SKS:ään Työtavat tarkasteluun Itsearviointi dokumentoiduin palaverein Koulutuspäivä Selkeät yhteiset pelisäännöt ja työtavat muuttuvan arjen avuksi 4 palaveria pidetty ko. asioista, koulutuspäivä myöhemmin Taiteen perusopetus Taiteen perusopetusta annettiin Kirkonkylän koulussa kerhomuotoisena, ja siihen on osallistunut luokkien oppilaita. Kerho on kokoontunut noin kerran viikossa, ja tunteja on ollut vuoden aikana yhteensä 34. Työväenopisto Jämsän työväenopiston Kuhmoisten osastossa oli vuodelle 2010 tavoitteeksi asetettu opetustuntia. Toteutuneita tunteja oli Kuhmoislaisia opiskelijoita työväenopistossa oli 281. Työväenopiston Kuhmoisten osaston harrastustöiden näyttelystä saatiin nauttia kirjaston näyttelytilassa ja oli osaston kevätjuhla Kuhmolassa.

60 58 Suoritteet Suoritteet / Kulttuuritoimi TP 2009 TP 2010 menot/asukas oppilaat/musiikkiopisto 27,5 27,0 menot/oppilas/musiikkiopisto tunnit/vuosi/musiikkiopisto kirjaston fyysiset käynnit/vuosi kirjaston verkkokäynnit/vuosi kirjaston menot/asukas kirjaston lainat menot/lainat 5 5 oppilaat/työväenopisto menot/opiskelija/työväenopisto tunnit/vuosi/työväenopisto Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 4700 Kulttuuritoimi räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot ,92-744,92 162,1 % Maksutuotot ,44-207,44 109,9 % Tuet ja avustukset ,41 0,59 100,0 % Vuokratuotot ,75 310,25 89,7 % Muut tuotot ,29 285,71 96,0 % Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä ,81-355,81 102,1 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,30 98,7 % Palvelujen ostot , ,26 72,8 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,85 106,1 % Avustukset ,00 300,00 90,9 % Vuokrakulut , ,35 86,8 % Muut kulut ,92-146,92 129,4 % Sisäiset kulut , ,60 91,9 % kulut yhteensä , ,74 91,3 % TOIMINTAKATE , ,55 90,7 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,95 90,5 % Suunnitelmapoistot , ,26 93,3 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,81 90,8 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,21 90,7 %

61 59 Vapaa-aikatoimi Vastuuhenkilö: liikunta- ja nuorisosihteeri Toiminnan kuvaus Liikuntatoimen päätehtävänä on ollut liikuntaolosuhteista ja liikuntapaikoista huolehtiminen sekä liikunnan parissa toimivien tahojen toimintaedellytysten tukeminen. Nuorisotoimen tehtävänä on ollut nuorten kasvun tukeminen. Liikuntatoimi Hiihtolatuja pidettiin kunnossa noin 23 kilometriä. Latujen kunnostusta tuettiin yhdellä kylällä. Jäälatujen kunnostus oli erittäin vaikeaa, koska jäälle nousi vettä ja uhkureikiä ilmaantui koko talven. Kuutamohiihtoladun kunnostus teetti runsaasti töitä. Syksyllä talvi tuli aikaisin, ja hiihtämään pääsi kuntoradalla marraskuun lopulta lähtien. Luistelukausi oli myös melkoisen pitkä, ja uusi talvikausi alkoi luisteluratojen kannalta suotuisasti. Kaukalo ja luistinrata saatiin luistelukuntoon marraskuun lopussa. Näin aikaista ja hyvää luistelukauden alkua ei ole ollut vuosikymmeniin. Ulkoilureittien kunto oli kohtuullinen. Talvisia kuntoliikuntatapahtumia olivat laskiaislystit, jotka järjestettiin koululla yhdessä eläkeläisten kanssa ja helmikuussa pidetty kuutamohiihto. Väkeä oli kummassakin tapahtumassa runsaasti. Helteisen kesä takia uimalan käyttö oli vilkasta. Uimakoulut pidettiin kirkolla. Uimakoululaisia oli yhteensä noin Uimahalliretkiä Jämsänkoskelle järjestettiin vuoden aikana 22 päiväreissua Urheilukentällä järjestettiin kesäkuussa kesätouhuilua. Alle kymmenenvuotiaita oli toiminnassa mukavasti. Uutena tapahtumana kentällä oli Atik Ismailin jalkapallokoulu, joka keräsi runsaasti nuoria sekä paikkakuntalaisia että kesäasukkaita. Kesän aikana annettiin järjestelyapua erilaisissa kisoissa kuten veteraanien kansallisissa yleisurheilukilpailuissa, Hippokisoissa ja keskiviikkokisoissa. Koulun nurmikolla pidettiin ennen juhannusta puistojumppaa kaksi kertaa viikossa kesäohjaajan johdolla. Tenniskentän päätyyn asennettiin kolme uutta ulkokuntoilulaitetta. Katukoristeline pystytettiin koulun pihan uuden asfaltin reunaan. Koululaiskilpailuja pidettiin yleisurheilussa ja samana päivänä pidettiin koulun alueella syyslystit. Talvella pidettiin koululaishiihdot. Esikoululaisille järjestettiin moottorikelkka ja laavuretki Ryytjärven laavulle ja syksyllä alkuopetuksen oppilaille seikkailupäivä kuntoradan maastossa. Koulukeskuksen sisäliikuntatilojen käyttö oli syys- ja talvikautena vilkasta. Vapaita vuoroja oli pääsääntöisesti viikonloppuisin. Kuntosalin käyttö

62 60 oli vilkasta. Iltavuorojen lisäksi oli pari käyttövuoroa arkiaamuisin. Näitä vuoroja käytti vanhempi väki. Jousiammuntaharjoituksia pidettiin kerran viikossa kevätkaudella koulun vanhan salin alakerrassa. Koululaisryhmät ovat päässeet edellisvuosien tapaan kokeilemaan nuolien osumista oppituntien puitteissa talven, kevään ja syksyn aikana. Syksyllä ja talvella pelattiin puulaakilentopallosarja neljän joukkueen voimin. Frisbeegolfissa pidettiin viidet leikkimieliset kuukausikisat. Muutenkin frisbeegolfradan käyttö oli melko vilkasta. Radalla kävi melko runsaasti heittäjiä myös muilta paikkakunnilta. Avustuksia jaettiin ohjaajapalkkioavustuksina neljälle urheiluseuralle. Nuorisotoimi Nuorisotalo oli auki 4 5 iltana viikossa. Talolla oli omat vuoronsa alle ja yli 13-vuotiaille sekä isommille oma lauantaivuoro kerran kuukaudessa. Torstaisin talolla toimi musiikkileikkikoulu ja perjantaisin Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämät perhekahvila ja leikkikoulu. Lisäksi muutamana arki-iltapäivänä viikossa toimi kunnan ylläpitämä koululaisten iltapäiväkerho nuorisotalon alakerrassa. Sekä keväällä että syksyllä nuorisotalo toimi työharjoittelupaikkana yhdelle nuorisoalan opiskelijalle, joka osallistui sinä aikana kaikkiin nuorisotalon toimintoihin. Keväällä toimi kokkikerho yhteistyössä Kuhmoisten 4H-yhdistyksen kanssa. Syksyllä yhteisten kokkikerhojen määrää lisättiin kahteen kerholaisten suuren määrän vuoksi. Lisäksi yhteistyössä iltapäivätoiminnan kanssa aloitettiin kokkikerho iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille. Avoimissa illoissa kokkailtiin ja järjestettiin biljardi- ja pingisturnauksia. Keväällä siivottiin nuorisotalon pihaa perinteisissä pihatalkoissa. Kesälomalla nuorisotalo oli avoinna arki-iltoina kahtena ensimmäisenä lomaviikkona. Talvi- ja syyslomalla järjestettiin nuorisotalolla jo perinteeksi muodostunut Yökuhnu, eli nuorisotalo oli avoinna illasta aamuun asti. Yökuhnut keräsivät reilut 30 kävijää molemmat. Tammikuussa Lions Clubin järjestämät ja palkkaamat biljardinpelaajat kävivät opettamassa yhden illan ajan biljardia nuorille. Helmikuussa yhteistyössä 4H:n kanssa järjestettiin nuorisotalolla yksipäiväinen korukurssi, johon osallistui muutamia tyttöjä. Tyttöjen- ja poikieniltoja järjestettiin sekä seurakunnan että 4H:n kanssa useita pitkin vuotta. Poikien illoissa tutustuttiin erilaisiin ammatteihin ja tyttöjen illoissa perehdyttiin ihonhoitoon ja kädentaitoihin. Ennen nuorisotalon jäämistä joululomalle, talolla järjestettiin perinteinen glögi- ja joulutorttutarjoilu, ja loman jälkeen talo oli avoinna vielä uudenvuodenaattoiltana. Koulupäivystykset jatkuivat Kaukolan koululla. Päivystyspäivä oli maanantai. Välituntipäivystyksen tavoitteena on olla nuorten tavoitettavissa ja kuuntelevana ja keskustelevana aikuisena koululla.

63 61 Keväällä perustettiin yhteistyössä koulun ja seurakunnan kanssa poikien toimintaryhmä, jonka tarkoituksena oli tarjota pojille uusia elämyksiä ja tutustuttaa pojat oman paikkakunnan ja lähialueiden harrastusmahdollisuuksiin. Vuoden aikana pojat mm. pelasivat paintballia Jämsässä, soutelivat kirkkoveneellä Päijänteellä, kokkasivat hampurilaisia Kuhnulla ja ampuivat jousilla koululla. Pojat olivat toiminnan alkaessa 7. ja 8. luokkalaisia. Talvilomalla järjestettiin koululla perheiden ulkoilutapahtuma kaukalorieha yhdessä seurakunnan ja 4H-yhdistyksen kanssa. Syyslomalla oli taas vuorossa syysrieha. Molemmissa tapahtumissa oli tarjolla makkaranpaistoa ja leikkimielisiä kilpailuja sekä mukavaa yhdessäoloa raittiissa ulkoilmassa. Talvilomalla järjestettiin myös retki Jyväskylään yhdessä 4H:n kanssa. Ohjelmassa oli uintia ja vierailu Pandan tehtaanmyymälään sekä lopuksi ostoksia. Seurakunnan kanssa tehtiin huhtikuussa nuorten reissun Jyväskylään. Vaihtoehtoina olivat joko keilaus tai karting-autoilu. Kesällä käytiin nuorten kanssa Tampereella Särkänniemen huvipuistossa. Syyslomalla reissu 4H:n kanssa suuntautui Hämeenlinnaan ja Aulangon kylpylään. Nuorisotoimen vuosiavustuksia jaettiin 1500 yhdelle järjestölle. Suoritteet Suoritteet / Vapaa-aikatoimi TP 2009 TP 2010 menot/asukas 70 70

64 62 Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 4800 Vapaa-aikatoimi räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 Maksutuotot , ,80 8,1 % Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot , ,85 165,2 % Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä ,05 0,95 100,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,17 97,9 % Palvelujen ostot , ,10 81,8 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,23 111,2 % Avustukset , ,00 53,1 % Vuokrakulut ,00 631,00 33,6 % Muut kulut 0 Sisäiset kulut , ,53 122,8 % kulut yhteensä , ,51 94,7 % TOIMINTAKATE , ,56 94,5 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,09 93,7 % Suunnitelmapoistot ,69 270,31 99,2 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,87 95,2 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,40 94,5 %

65 63 OPETUS- JA KULTTUURITOIMI YHTEENSÄ Suoritteet Suoritteet TP 2009 TP 2010 menot/asukas asukasluku Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma YHTEENSÄ räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,73 102,9 % Maksutuotot , ,66 112,0 % Tuet ja avustukset , ,14 124,2 % Vuokratuotot ,75 310,25 89,7 % Muut tuotot , ,55 217,1 % Sisäiset tuotot , ,62 97,5 % tuotot yhteensä , ,21 105,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,99 98,3 % Palvelujen ostot , ,75 82,1 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,94 87,6 % Avustukset , ,03 87,2 % Vuokrakulut , ,97 111,4 % Muut kulut , ,92 137,1 % Sisäiset kulut , ,89 102,9 % kulut yhteensä , ,93 95,5 % TOIMINTAKATE , ,14 93,3 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,65 91,9 % Suunnitelmapoistot ,47-46,47 100,1 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,67 93,4 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,18 92,0 %

66 64 6. TEKNINEN TOIMI Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: rakennusmestari Toiminnan kuvaus Teknisen toimen tavoitteena on huolehtia yhdyskunnan toiminnan ja kehittämisen edellyttämistä toimenpiteistä, kuten suunnittelu-, rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitotehtävistä, edistää hyvää ja turvallista rakennustapaa, luoda edellytykset viihtyisän asuinympäristön muodostumiselle sekä valvoa rakennustoimintaa kunnassa. Teknisen toimen tavoitteena on turvata elämisen taso myös haja-asutusalueella. Tekninen lautakunta kokoontui 9 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 54 asiaa. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Infran rakentaminen, ylläpito ja suunnittelu budjetin rajoissa. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Viihtyisä asuin- ja työympäristö kohtuullisin kustannuksin Työviihtyvyys ja -turvallisuus kouluissa, hoito- ja työyksiköissä Työsuojelutoiminta kuntoon Tilojen kunnostamista Tiloja kunnostettu Turvallinen asuinympäristö Kuntalaisten tyytyväisyys Ei henkilö- tai omaisuusvahinkoja Toteutunut

67 65 Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 5000 Tekninen hallinto räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 30,56-30, % Maksutuotot , , % Tuet ja avustukset ,91 5,09 99,3 % Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 Sisäiset tuotot , ,36 53,6 % tuotot yhteensä ,23-777,23 126,7 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,91 106,2 % Palvelujen ostot ,84-351,84 102,5 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,40 156,4 % Avustukset 0 Vuokrakulut ,77 770,23 69,2 % Muut kulut ,98 560,02 44,0 % Sisäiset kulut , ,58 86,1 % kulut yhteensä , ,32 102,0 % TOIMINTAKATE , ,09 101,3 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,31 104,2 % Suunnitelmapoistot 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,09 101,3 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,31 104,2 % Kaavoitus ja maankäyttö Vastuuhenkilö: rakennusmestari Toiminnan kuvaus Kaavoitus- ja maankäyttöalueen tavoitteena on kehittää ja ylläpitää toimivaa kuntakeskusrakennetta ja elinkelpoista maaseutua. Tavoitteena on pystyä tarjoamaan tontteja eri tahojen tarpeisiin kuten vapaa-aika, asuminen ja liike-elämä. Yhdyskuntasuunnittelussa otetaan huomioon kuntalaisten ympäristön toimivuus ja viihtyisyys. Liikennealueiden osalta tavoitteena on parantaa liikenneväylien kuntoa ja helpottaa kunnossapitoa peruskorjaamalla kaavatiestöä suunnitelmallisesti. Kunta kuuluu kahden kunnan yhteiseen jätehuoltoyhtiöön. Tavoitteena on kehittää jätehuoltopalveluja ja kustannusvastaavuutta yhdessä yhtiön toisen osakaskunnan kanssa.

68 66 Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Toimiva kuntakeskus ja Väestömäärän muutos elinkelpoinen maaseutu Maaltamuuton muutos Väestökadon ja maaltamuuton väheneminen Tontteja eri tarpeisiin Tontteja tarjolla eri tarpeisiin Liikenneväylien parantaminen Korjattua katua m/v Suunnitelmallista peruskorjausta Peruskorjattua katua 100 m Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 5100 Kaavoitus- ja maan- räinen arvio- muutosten v käyttö talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,14 160,3 % Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset , ,54 117,3 % Vuokratuotot , ,29 138,7 % Muut tuotot 0 367,37-367, % Sisäiset tuotot 0 tuotot yhteensä , ,34 138,6 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,47 80,0 % Palvelujen ostot , ,27 83,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,93 75,1 % Avustukset 0 600,00-600, % Vuokrakulut ,48-842,48 184,2 % Muut kulut , , % Sisäiset kulut ,45-107,45 171,6 % kulut yhteensä , ,37 86,2 % TOIMINTAKATE , ,71 81,6 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,16 81,5 % Suunnitelmapoistot , ,58 99,3 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,29 89,6 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,74 89,6 % Kiinteistötoimi Vastuuhenkilö: rakennusmestari Toiminnan kuvaus Kiinteistötoimen tavoitteena on kehittää kunnan kiinteistöjen hoitoa ja kunnossapitoa siten, kuin niissä tapahtuva toiminta edellyttää. Samoin kiinnitetään huomiota kiinteistöomaisuuden arvon säilyttämiseen. Metsähoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet suorittaa metsänhoitoyhdistys sopimuksemme mukaisesti.

69 67 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kiinteistöjen lakisääteiset tarkastukset ja niistä aiheutuvat mahdolliset korjaukset sekä jatkuvat vanhenemisesta ja kulumisesta aiheutuvat remontit. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Viihtyisä asuin- ja työympäristö Tiloja kunnostettu Työviihtyvyys ja -turvallisuus kouluissa, hoito- ja työyksiköissä Kiinteistöjen (tase) arvo Työsuojelutoiminta kuntoon Tilojen kunnostamista Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 5300 Kiinteistötoimi räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , , % Maksutuotot 0 504,27-504, % Tuet ja avustukset ,25-886,25 346,2 % Vuokratuotot , ,82 94,1 % Muut tuotot 0 413,16-413, % Sisäiset tuotot , ,79 107,3 % tuotot yhteensä , ,22 104,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,83 98,0 % Palvelujen ostot , ,52 98,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,21 101,7 % Avustukset 0 Vuokrakulut , ,88 106,5 % Muut kulut , ,29 101,7 % Sisäiset kulut , ,76 279,3 % kulut yhteensä , ,79 102,2 % TOIMINTAKATE , ,43 94,4 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,40 99,2 % Suunnitelmapoistot , ,49 98,9 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,92 97,3 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,89 99,1 % Palo- ja pelastustoimi Vastuuhenkilö: rakennusmestari Toiminnan kuvaus Pelastustoimen tärkein tehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy.

70 68 Oikeat ensitoimenpiteet, pelastaminen, hätäilmoitus ja alkusammutus ratkaisevat useissa tapauksissa vahinkojen suuruuden onnettomuustilanteessa, tähän pyritään kuntalaisia kouluttamaan. Väestönsuojelu sisältää ihmisten ja omaisuuden suojaamisen, yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeiden virastojen, laitosten ja tuotantolaitosten toiminnan turvaamisen sekä pelastustoiminnan poikkeusoloissa sekä niihin varautumisen. Pelastussuunnitelmia laaditaan kiinteistöille, koska liiketoiminnanharjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Kiinteistöjen paloturvallisuus Palotarkastuksien lkm 100 tarkastusta Aluepelastuslaitos hoitaa. Ei kunnan seurattavissa Väestön koulutus ja harjoittaminen Tulipalojen/ henkilövahinkojen lkm/v 280 henkilöä vuodessa saa turvallisuusopastusta Aluepelastuslaitos hoitaa. Ei kunnan seurattavissa Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio v Poikkeama Toteutuma 5400 Palo- ja pelastustoimi räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset ,40 0,60 99,7 % Vuokratuotot , ,13 104,0 % Muut tuotot 0 Sisäiset tuotot 0 33,60-33, % tuotot yhteensä , ,13 104,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,04 117,1 % Palvelujen ostot , ,72 85,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,91 108,6 % Avustukset 0 Vuokrakulut 0 Muut kulut 0 148,49-148, % Sisäiset kulut ,00 40,00 95,0 % kulut yhteensä , ,28 89,5 % TOIMINTAKATE , ,41 86,9 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,81 86,9 % Suunnitelmapoistot ,19-36,19 100,1 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,22 89,2 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,62 89,2 %

71 69 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ TOIMIALA Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma TEKNINEN LAUTAKUNTA räinen arvio- muutosten v YHTEENSÄ talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,27 945,5 % Maksutuotot , , % Tuet ja avustukset , ,10 126,1 % Vuokratuotot , ,40 95,6 % Muut tuotot ,53-780, % Sisäiset tuotot , ,03 107,0 % tuotot yhteensä , ,92 104,9 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,35 97,9 % Palvelujen ostot , ,67 88,8 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,59 980,41 99,8 % Avustukset ,00-600, % Vuokrakulut , ,13 106,2 % Muut kulut , ,13 114,0 % Sisäiset kulut , ,63 141,7 % kulut yhteensä , ,54 97,8 % TOIMINTAKATE , ,46 89,3 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,06 93,2 % Suunnitelmapoistot , ,88 99,1 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,34 93,6 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,94 95,3 % Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonta on viranomaistoimintaa. Rakennusvalvonnan tehtävänä on osaltaan varmistaa, että noudatetaan hyvää rakennustapaa, että rakennettu ympäristö on terveellinen, turvallinen ja kestävä. Rakennusvalvonnan työssä yhdistyvät rakentamisen, ympäristökulttuurin ja rakennuslainsäädännön tietotaidot. Rakennusvalvonta on asiantuntijaorganisaatio, joka jakaa ja tuottaa informaatiota asiakaskohtaista neuvontaa painottaen. Rakennusvalvonnan asiakkaita ovat rakennushankkeeseen ryhtyvä rakennuttaja, suunnittelija ja rakentaja sekä tilojen käyttäjät, naapurit sekä ympäristössä liikkuvat ihmiset koko rakennuksen elinkaaren ajan. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Lakisääteisten tehtävien hoitaminen resurssien puitteissa.

72 70 Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Huolellinen ja perusteellinen lupaharkinta (vaikutukset peruuttamattomia) Oikaisuvaatimusten ja valitusten määrä (laatu, ei suoritekriteeri) Oikaisuvaatimusten ja valitusten määrä enintään 2 % lupapäätöksistä valituksia Tehokas ohjaus- ja neuvontatyö (resurssien mukaan) Rakennustyön tehokas valvonta (resurssien mukaan) Ympäristönsuojelu Aloituskokousten määrä (vaikuttavuuskriteeri) Tarkastusasiakirjojen puutteet(sekä laatuettä vaikuttavuuskriteeri) Vastuuhenkilö: ympäristösihteeri Toiminnan kuvaus Aloituskokous asuinrakennuksille sekä yli 90 m 2 :n loma-asunnoille Puutteellisten tarkastusasiakirjojen määrä enintään 10 % Tavoite toteutunut Päätöksistä ei ole tehty oikaisuvaatimuksia tai Tavoite toteutunut Aloituskokoukset pidetty tavoitetason mukaisesti Tavoite toteutunut Puutteellisten asiakirjojen määrä n. 5 % Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee edistää ja valvoa kunnan ympäristönsuojelua siten, että suoritettavilla toimenpiteillä turvataan viihtyisä ja luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö kaikille. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Lakisääteisten tehtävien lisäksi Hiilineutraali-kunta -hankkeen eteenpäin vieminen kunnassa. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Jätevesineuvonta haja-asutusalueen kiinteistöille Ei mitattavaa suuretta Ohjeiden ja neuvonnan laadukkuus ja asiantuntemus Tavoite toteutunut Vesistöjen ja muun luonnontilan seuranta, toimenpiteet ja ohjeet luonnontilan ennallistamiseen Hiilineutraali-kunta hankkeen edistäminen kunnassa Ei mitattavaa suuretta Kunnan kiinteistöjen energiakulutuksen pieneneminen Viihtyisä ja monimuotoinen ympäristö Tavoitteena saavuttaa huomattava n. 5 % säästö kunnan kokonaisenergiakustannuksissa Tavoite toteutunut Tavoite ei toteutunut Energiansäästöinvestointeja toteutetaan vuonna 2011

73 71 Yksityistiet Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Toiminnan kuvaus Tehtävänä on kunnan yksityisteiden kunnossapitoon osoittaman avustuksen jakaminen avustukseen oikeutetuille sekä kunnalle yksityistielaissa määrättyjen ja hallintosäännössä rakennuslautakunnalle siirrettyjen tehtävien hoitaminen. Tehtävistä yksityistielain mukaiset toimitusasiat ovat viranomaistoimintaa. Asiakkaita ovat yksityisteiden vaikutuspiirissä olevat kuntalaiset sekä kunnan jäsenet, joille tulee jakaa ja tuottaa informaatiota yksityisteiden käyttöön ja hallintoon liittyvissä asioissa. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Yksityisteiden kunnossapitoavustusten jaosta sekä lakisääteisistä tehtävistä huolehtiminen resurssien puitteissa. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Huolellinen ja perusteellinen toimitusasioiden valmistelu ja läpivienti Valitusten määrä (laatu, ei suoritekriteeri) Päätökset eivät olennaisesti muutu maaoikeudessa Tavoite toteutunut Maaoikeudessa ei ole käsitelty rakennuslautakunnan Tiekuntien avustaminen yksityistieverkon kunnossapitämiseksi Suoritteet Avustettavat tiet ovat liikennöitävässä kunnossa Avustettujen teiden kunto on vähintään tyydyttävä toimituspäätöksiä Tavoite toteutunut Rakennusvalvonta TP 2009 TA 2010 TOT 2010 Päätöksiä (kpl)/lautakunta rakennus- ja toimenpideluvat sekä maisematyöluvat 6 8 luvan voimassaoloajan pidentäminen poikkeamispäätökset 2 1 korjaus- ja energia-avustuspäätökset 3 16 Päätöksiä (kpl)/viranhaltija rakennus- ja toimenpideluvat/-ilmoitukset luvan voimassaoloajan pidentäminen 9 12 Ympäristönsuojelu TP 2009 TA 2010 TOT 2010 ympäristöluvat (kpl) muu luvat (kpl) 2 1 Ympäristösihteerin päätökset 3 2 tarkastukset lausunnot Yksityistiet TP 2009 TA 2010 TOT 2010 avustettujen yksityisteiden pituus (km)

74 72 Rakennuslautakunta kokoontui 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 70 asiaa, joista ympäristönsuojelun tulosalueeseen kuuluvia asioita oli neljä. Suhdanneluonteisia korjausavustuksia, energiapainotteisia suhdanneluonteisia korjausavustuksia sekä korjausavustuksia vanhusväestölle/vammaisille jaettiin yhteensä euroa. Yksityisteiden kunnossapitoavustuksia jaettiin 84 yksityistielle yhteensä euroa. Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 5900 Rakennuslautakunta räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot 400,57-400, % Maksutuotot , ,48 127,0 % Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Sisäiset tuotot tuotot yhteensä , ,05 127,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,51 96,1 % Palvelujen ostot , ,31 50,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,29 22,0 % Avustukset , ,00 92,6 % Vuokrakulut ,16 315,84 80,3 % Muut kulut , ,23 28,0 % Sisäiset kulut , ,98 67,1 % kulut yhteensä , ,16 77,3 % TOIMINTAKATE , ,21 61,4 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,23 60,6 % Suunnitelmapoistot TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,21 61,4 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,23 60,6 % Vesihuoltolaitos ja pesula Vastuuhenkilö: rakennusmestari Toiminnan kuvaus Vesihuoltolaitoksen tavoitteena on tuottaa puhdasta talousvettä kaikille verkostoon liittyneille kiinteistöille ja käsitellä jätevesi ympäristön kannalta turvallisesti. Vesihuoltolaitos jakaantuu kahteen osaan, puhtaan veden tuotantoon, joka käsittää kaksi vedenottamoa, vesitornin, kaksi paineenkorotusasemaa sekä 33 km eri-ikäistä ja eri materiaaleista tehtyä vesijohtoverkkoa. Vuonna 2008 käyttöön otettiin Tehinkärjen porakaivo. Toinen osa vesilaitostoimintaa on jätevedenkäsittely, johon kuuluu Papinsaaressa sijaitseva puhdistamo kompostointilaitteineen, vuonna 2008

75 73 käyttöön otettu Tehinkärjen panospuhdistamo, 11 kpl jätevedenpumppaamoja, vuonna 2009 rakennettu uusi sakokaivolietteen vastaanottoasema, sekä eri-ikäisiä ja eri materiaaleista tehtyä viemäriverkkoa noin 28 km. Tavoitteena on jatkaa viemäriverkon saneerausta suunnitelmallisesti, siten että yllättävät viat ja katkokset voitaisiin torjua etukäteen. Pesulatoiminnan tavoitteena on kehittää palveluaan vastaamaan kasvavaa kysyntää. Uusiin pesuaineisiin sekä menetelmiin tutustutaan ja otetaan käyttöön, mikäli on osoitettavissa saatava hyöty. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Putkistojen vuotuinen saneeraus. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Puhtaan talousveden tuottaminen ja jätevesien turvallinen käsittely Vedenlaadun seuranta Jäteveden laadun seuranta Puhdas talousvesi Ei häiriöitä toiminnassa Kolmannen vedenottamon suunnittelu Infran toiminnan varmistaminen ja kehittäminen Ennakoimattomien vikojen ja reklamaatioiden lkm Korjattua vesi- /viemäriverkkoa m/v 20 % vähemmän vikailmoituksia Korjattua vesi- /viemäriverkkoa 250 m/v Sähkökatkoista johtuneita vähäisiä häiriöitä Vedenottamon suunnittelun aloitus vuonna 2011 Toteutunut Korjattua vesi/ viemäriverkkoa 100 m

76 Talous- ja tunnusluvut TOIMIALA: Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma 7000 Varasto, vesihuolto- räinen arvio- muutosten v laitos ja pesula talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,30 94,0 % Maksutuotot 0 168,19-168, % Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot , , % Sisäiset tuotot , ,15 206,8 % tuotot yhteensä ,06-548,06 100,2 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,44 88,8 % Palvelujen ostot , ,03 86,9 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,03 103,9 % Avustukset 0 Vuokrakulut ,47 582,53 41,7 % Muut kulut , , % Sisäiset kulut , ,97 116,9 % kulut yhteensä , ,29 97,5 % TOIMINTAKATE , ,35 136,3 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,83 33,3 % Suunnitelmapoistot , ,86 103,6 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,49 97,6 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,69 110,3 % TEKNINEN TOIMI YHTEENSÄ 74 TOIMIALA Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma YHTEENSÄ räinen arvio- muutosten v talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,54 105,6 % Maksutuotot , ,06 131,9 % Tuet ja avustukset , ,10 126,1 % Vuokratuotot , ,40 95,6 % Muut tuotot , , % Sisäiset tuotot , ,18 112,0 % tuotot yhteensä , ,03 104,5 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,30 95,5 % Palvelujen ostot , ,01 85,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,67 99,0 % Avustukset , ,00 94,8 % Vuokrakulut , ,76 104,3 % Muut kulut , ,61 125,9 % Sisäiset kulut , ,62 115,3 % kulut yhteensä , ,99 95,8 % TOIMINTAKATE , ,02 82,8 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,46 90,0 % Suunnitelmapoistot ,98-669,98 100,1 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,04 90,7 % YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,48 93,9 %

77 75 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Alkupe- Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toteutuma KÄYTTÖTALOUS räinen arvio- muutosten v YHTEENSÄ talousarvio muutokset jälkeen % Toimintatuotot: Myyntituotot , ,61 104,1 % Maksutuotot , ,65 123,4 % Tuet ja avustukset , ,90 84,3 % Vuokratuotot , ,36 96,1 % Muut tuotot , ,01 108,2 % Sisäiset tuotot , ,75 103,2 % tuotot yhteensä , ,76 101,2 % Toimintakulut: Henkilöstökulut , ,15 96,1 % Palvelujen ostot , ,45 95,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,34 93,9 % Avustukset , ,06 89,9 % Vuokrakulut , ,47 103,5 % Muut kulut , ,56 116,3 % Sisäiset kulut , ,75 103,2 % kulut yhteensä , ,22 95,8 % TOIMINTAKATE , ,98 94,7 % TOIMINTAKATE (ilman sis.) , ,98 94,7 % Suunnitelmapoistot ,93-709,93 100,1 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ YLI-/ALIJÄÄMÄ (ilman sis.) , ,05 95,0 % , ,05 95,0 %

78 KUHMOISTEN KUNTA Ed. vuosien Alkuper. Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama käyttö talousarvio muutokset muutosten jälkeen INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNTI TULOT 0,00 0, , ,56 Harmoisten hallin myynti ,00 Määräalan myynti Kaukola-nimisestä tilasta 112,00 Määräalan lunastus Kulmala-nimisestä tilasta 10,56 (Keski-Suomen Tiepiiri, Tiehallinto) PELTOHOKKALAN OSAKKEIDEN MYYNTI TULOT , ,00 LAAJAKAISTAHANKE/VALOKUITUVERKKO MENOT , ,00 KEITTIÖIDEN KORJAUS MENOT , , ,82 ORIVEDENTIEN 3 JA 5 KIINTEISTÖJEN SANEERAUS MENOT , ,50 PÄIJÄLÄKODIN PESUTILOJEN KORJAUS MENOT ,11-930,89 KOULUKEITTIÖN JAKELULINJASTO MENOT , ,43 KOULUKESKUKSEN PIHA MENOT , , ,24 KAAVATEIDEN RAKENTAMINEN MENOT , ,55 KUNNAN YLEISILME/PARANNUSTYÖT MENOT ,08-605,92 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO MENOT , ,72 JV-PUHDISTAMON MUUTOSTYÖT MENOT , ,94 AV- JA ATK-VÄLINEISTÖÄ KIRKONKYLÄN JA KAUKOLAN KOULUILLE MENOT ,03 592,03 VESILAITOKSEN AUTO MENOT ,00 0,00 MOOTTORIKELKKA/MÖNKIJÄ MENOT ,98-42,02 KUHMOISTEN SATAMAN KEHITTÄMISHANKE/SATAMAN INVESTOINNIT MENOT , ,92 KUHMOISTEN SATAMAN KEHITTÄMISHANKE/SATAMAN INVESTOINNIT TULOT ,00 INVESTOINNIT YHTEENSÄ INVESTOINTITULOT 0, , ,56 INVESTOINTIMENOT , , ,18 INVESTOINNIT NETTO , , ,74

79 77 KUNNAN TALOUS 1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan seuraavassa tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Seuraavassa taulukossa on vertailtu vuosien 2009 ja 2010 tuloslaskelmia. Taulukosta havaitaan mm. että toimintatuottoja on kertynyt euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenoja on puolestaan kertynyt euroa enemmän kuin vuonna Verotuloja kertyi tilinpäätösvuonna euroa enemmän kuin vuonna Valtionosuuksia kertyi euroa enemmän kuin vuonna Toteutuma Toteutuma TULOSLASKELMA (ulkoiset) Myyntituotot , ,24 Maksutuotot , ,25 Tuet ja avustukset , ,50 Vuokratuotot , ,42 Muut toimintatuotot , ,61 TOIMINTATUOTOT , ,02 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , ,78 Henkilöstökorvaukset , ,21 Palkat ja palkkiot , ,57 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,99 Muut henkilösivukulut , ,39 Henkilösivukulut , ,38 Henkilöstökulut , ,95 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , ,45 Muiden palvelujen ostot , ,08 Palvelujen ostot , ,53 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,79 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,79 Avustukset Avustukset , ,20 Avustukset , ,20 Vuokrat , ,59 Muut toimintakulut , ,98 TOIMINTAKULUT , ,04 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,02

80 78 VEROTULOT , ,48 VALTIONOSUUDET , ,00 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT KORKOTUOTOT , ,23 MUUT RAHOITUSTUOTOT , ,87 KORKOKULUT , ,66 MUUT RAHOITUSKULUT , ,20 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT , ,24 VUOSIKATE , ,70 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,83 Poistot ja arvonalentumiset , ,83 TILIKAUDEN TULOS , ,87 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , ,23 Rahastojen muutos -45,81-56,30 Varausten ja rahastojen muutokset , ,93 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,80 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,0 13,4 Vuosikate/Poistot, % 212,8 197,0 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset: toimintatuotot / toimintakulut = 100 x toimintatuotot / toimintakulut Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta osoittaa taas, paljonko toimintakuluista rahoitetaan verotuloina ja valtionosuuksina. vuosikate / poistot = 100 x vuosikate/poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. vuosikate euroa / asukas asukasmääränä tunnusluvussa käytetään väestölaskennan mukaista asukaslukua tilikauden lopussa 1.2 Kunnan talouden tilan arviointia tuloslaskelman tunnuslukujen valossa Asukaskohtaisen vuosikatteen suuruudelle ei voida antaa tavoitearvoja, joihin kaikissa kunnissa tulisi vähintään päästä. Vuosikatteen tavoitetaso riippuu mm. kunnan investointitarpeesta ja lainakannan suuruudesta. Suomen Kuntaliiton ohjeen mukaan vuosikatteen tulisi muutaman vuoden tarkastelujaksolla olla keskimäärin samansuuruinen kuin suunnitelmapoistojen määrä asukasta kohti. Tulorahoituksen riittävyydestä korvausinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin voidaan tehdä johtopäätöksiä kunnan talouden tilasta esim. seuraavalla tavalla (Suomen Kuntaliitto):

81 79 1. Ylijäämäinen tai vahvistuva talous vuosikate - pitkäaikaisten lainojen lyhennykset - korvausinvestoinnit > 0 Ylijäämäisessä taloudessa tulorahoitusta jää vielä sen jälkeen, kun pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja korvausinvestoinnit on rahoitettu. Mikäli kunnan talous on useampana perättäisenä vuonna ylijäämäinen, on tämä perusteltava toimintakertomuksessa. Jos kysymyksessä ei ole kriisitalouden tervehdyttäminen tai varautuminen poikkeuksellisen suureen investointimenoon, tulisi tuntuvasti ylijäämäisen talouden tuloperusteita tarkistaa. 2. Tasapainossa oleva talous vuosikate = suunnitelmapoistot = korvausinvestoinnit Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikate riittää suunnitelmanmukaisten poistojen kattamiseen. Suunnitelmapoistojen tulisi vastata keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Korvausinvestoinnit kattava vuosikate tarkoittaa, ettei kunnan tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuutta tai pitkäaikaisia sijoituksia tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. 3. Heikkenevä talous vuosikate positiivinen tilikauden tulos negatiivinen Heikkenevässä taloudessa vuosikate ei riitä poistoihin. Kunnan on otettava lisää velkaa, realisoitava käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähennettävä toimintapääomaansa pitääkseen tuotantovälineet toimintakunnossa. 4. Kriisitalous vuosikate negatiivinen Kriisitaloudessa eivät toimintatuotot, verotulot, käyttötalouden valtionosuudet ja rahoitustuotot riitä toiminta- ja rahoituskuluihin. Kunta joutuu ottamaan velkaa, realisoimaan omaisuuttaan tai vähentämään toimintapääomaansa juoksevien menojen kattamiseksi. Talouden kriisi näkyy kunnan taseessa oman pääoman vähenemisenä ja omavaraisuuden heikkenemisenä. Kuhmoisten kunnan vuosikate tilikaudella 2010 on ,45 euroa. Tilikauden tulos puolestaan on ,52 euroa. Poistoeron vähennyksen ja rahastojen lisäyksen/vähennyksen jälkeen tilikauden ylijäämä on ,94 euroa. Tilikauden tulokseen on vaikuttanut keskimääräistä arvioitua pienemmät käyttötalousmenot sekä verotulojen ja valtionosuuksien myönteinen kehitys.

82 80 Edellä esitetyn Kuntaliiton luokittelun mukaan Kuhmoisten kunnan talous vuonna 2010 näyttäisi täyttävän tasapainossa olevan talouden tunnusmerkit tai jopa vahvistuvan talouden tunnusmerkit. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikate riittää poistoihin ja suunnitelmapoistojen tulisi vastata keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta Tuloslaskelman toteutumisvertailu Toimintatuloja kertyi vuonna euroa enemmän kuin oli arvioitu. Toimintamenoja kertyi euroa vähemmän kuin oli arvioitu. Toimintakate oli euroa pienempi kuin määrärahamuutokset sisältävässä talousarviossa oli oletettu. Tilikauden tuottojen ja kulujen erittely on toimintakertomuksen Kunnan talous -osan liitteenä. Rahoitustuotot olivat euroa, josta sijoitusten ja talletusten korkotuotot olivat euroa. Rahoitustuotot ylittivät arvioidun eurolla. Rahoituskulut olivat euroa, josta lainojen korkokulut olivat maltilliset euroa ja jäivät alle arvioidun eurolla. Vuosikate oli euroa, joka oli euroa parempi kuin talousarviossa määrärahamuutokset mukaan lukien oli arvioitu. Poistosuunnitelman mukaisten poistojen määrä oli euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui ,52 euroa. Tilikauden ylijäämä on ,94 euroa. Verotuloja kertyi euroa, mikä ylitti arvioidun summan eurolla. Kunnan tulovero toteutui euroa suurempana, kiinteistöveron tuotto ylittyi eurolla ja yhteisöveron osuus ylittyi euroa arvioidusta. Tilinpäätösvuoden valtionosuudet olivat yhteensä euroa, mikä ylitti arvioidun summan 331 eurolla.

83 81 TULOSLASKELMA (ulkoiset) Alkuperäinen Talousarvion Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset + muutokset Myyntituotot , ,61 Maksutuotot , ,65 Tuet ja avustukset , ,90 Vuokratuotot , ,36 Muut toimintatuotot , ,01 TOIMINTATUOTOT , ,01 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , ,02 Henkilöstökorvaukset , ,56 Palkat ja palkkiot , ,54 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,05 Muut henkilösivukulut , ,56 Henkilösivukulut , ,61 Henkilöstökulut , ,15 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , ,33 Muiden palvelujen ostot , ,12 Palvelujen ostot , ,45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,34 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,34 Avustukset Avustukset , ,06 Avustukset , ,06 Vuokrat , ,47 Muut toimintakulut , ,56 TOIMINTAKULUT , ,97 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,98 VEROTULOT , ,45 VALTIONOSUUDET ,00-331,00 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT KORKOTUOTOT , ,26 MUUT RAHOITUSTUOTOT , ,11 KORKOKULUT , ,82 MUUT RAHOITUSKULUT , ,05 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT , ,02 VUOSIKATE , ,45 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,93 709,93 Poistot ja arvonalentumiset ,93 709,93 TILIKAUDEN TULOS , ,52 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , ,23 Rahastojen muutos -45,81 45,81 Varausten ja rahastojen muutokset , ,42 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,94

84 82 TULOSLASKELMA (ulkoiset ja sisäiset) Alkuperäinen Talousarvion Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset + muutokset Myyntituotot , ,97 Maksutuotot , ,65 Tuet ja avustukset , ,90 Vuokratuotot , ,03 Muut toimintatuotot , ,01 TOIMINTATUOTOT , ,76 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , ,02 Henkilöstökorvaukset , ,56 Palkat ja palkkiot , ,54 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,05 Muut henkilösivukulut , ,56 Henkilösivukulut , ,61 Henkilöstökulut , ,15 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , ,33 Muiden palvelujen ostot , ,08 Palvelujen ostot , ,41 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,02 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,02 Avustukset Avustukset , ,06 Avustukset , ,06 Vuokrat , ,86 Muut toimintakulut , ,56 TOIMINTAKULUT , ,22 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,98 VEROTULOT , ,45 VALTIONOSUUDET ,00-331,00 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT KORKOTUOTOT , ,26 MUUT RAHOITUSTUOTOT , ,11 KORKOKULUT , ,82 MUUT RAHOITUSKULUT , ,05 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT , ,02 VUOSIKATE , ,45 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,93 709,93 Poistot ja arvonalentumiset ,93 709,93 TILIKAUDEN TULOS , ,52 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , ,23 Rahastojen muutos -45,81 45,81 Varausten ja rahastojen muutokset , ,42 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,94

85 83 VEROTULOT Alkuper. Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kunnan tulovero , ,12 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,91 Kiinteistövero , ,42 VEROTULOT , ,45 Tuloveroprosentti v v Kiinteistöveroprosentit 19,00 19,75 Yleinen kiinteistövero 0,80 1,00 Vakituisen asunnon rakennusten 0,40 0,50 Muu kuin vak.asuinrakennuksen 1,00 1,10 VALTIONOSUUDET Alkuper. Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionos.tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtos Yleinen valtionosuus Sos. Ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valt.os VALTIONOSUUDET Alkuperäinen talousarvio tehty vanhalle tilirakenteelle, talousarviomuutoksissa korjattu tilirakenne vastaamaan uutta valtionosuusrakennetta. 2. Toiminnan rahoitus 2.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden toiminnan rahoitusta tarkastellaan seuraavassa rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tulorahoituksen korjauserät sisältävät tilikaudella tehtyjen kiinteistökauppojen myyntivoittojen ja -tappioiden neton. Myyntivoitot ja -tappiot on eritelty liitteessä nro 15. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo on kiinteistökauppojen varsinainen kassaan tullut rahamäärä. Myyntivoittojen ja -tappioiden sekä varsinainen kassaan tullut raha laskettuna yhteen on ,56, joka on sama kuin myytyjen kohteiden tasearvo. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin ,40. Pitkäaikaista lainaa taseessa on jäljellä ,20.

86 84 Oheisessa taulukossa on vertailtu rahoituslaskelmaa edellisen vuoden rahoituslaskelmaan: Toteutuma Toteutuma RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , ,70 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , ,80 MUUT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -45,81-56,30 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,58 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 0, ,00 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT , ,57 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,19 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS , ,23 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS , ,52 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 0,00 PITKÄAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS 2 379, ,00 LYHYTAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS , ,48 KOROTT. PITKÄ- JA LYHYTAIK.VELKOJEN MUUT , ,27 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,27 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,96 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,23 KASSAVARAT , ,41 KASSAVARAT , ,18 KASSAVAROJEN MUUTOS , ,23 INVESTOINTIEN TULORAHOITUS, % 226,9 119,2 PÄÄOMAMENOJEN TULORAHOITUS, % 98,2 63,2 LAINANHOITOKATE 1,7 1,4 KASSAN RIITTÄVYYS, PV 58,8 68,5 ASUKASMÄÄRÄ Rahoituslaskelman tunnuslukujen selitykset: investointien tulorahoitus, % Kunnat keskimäärin: 70 % = 100 x vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai toimintapääomalla.

87 85 Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x vuosikate /(investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi olla myös negatiivinen, mikäli lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa eli kassavaroja. kassan riittävyys (pv) Kunnat keskimäärin: n. 30 pv = 365 pv x kassavarat / kassastamaksut Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kunnan kassavaroilla kattaa.

88 Rahoituslaskelma Alkuperäinen Talousarvion Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset +muutokset TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , ,45 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT ,56 189,44 MUUT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT ,81 45,81 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,18 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN , ,00 PYS. VAST. MYYNTITULOT , ,00 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,38 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS , ,60 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT. VAROJEN JA PÄÄOM. MUU- TOS ,19 PITKÄAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS 2 379,00 LYHYTAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS ,01 KOROTT. PITKÄ- JA LYHYTAIK.VELKOJEN MUUT ,56 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET ,74 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,14 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,24 KASSAVARAT ,65 KASSAVARAT ,41 KASSAVAROJEN MUUTOS ,24 Käyttöomaisuusinvestointimenot tilinpäätösvuonna olivat yhteensä euroa. Ne alittivat eurolla talousarviossa investointeihin varattujen määrärahojen yhteissumman. Hankekohtainen luettelo toteutetuista investoinneista ja niiden kustannuksista on toimintakertomuksen liitteenä. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu. 3. Talousarvion toteutumisvertailu Seuraavasta taulukosta ilmenevät vuoden 2010 talousarviomäärärahat sekä määrärahamuutokset toimielimittäin sekä rahoituksen ja investointien osalta. Tulosalueittain (valtuuston sitovuustaso) vastaavat tiedot on

89 87 esitetty kunkin hallintokunnan toimintakertomuksen kohdalla. Määrärahat ja menot on esitetty euron tarkkuudella ilman suunnitelmanmukaisia poistoja, sisäisiä - ja laskennallisia eriä. TOTEUTUMAVERTAILU Alkuperäinen Talousarvion Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset + muutokset (ulkoiset) ****VAALIT MENOT ,54-343,46 NETTO ,54-343,46 ***KESKUSVAALILAUTAKUNTA MENOT ,54-343,46 NETTO ,54-343,46 ****TILINTARKASTUS MENOT ,55 623,55 NETTO ,55 623,55 ***TARKASTUSLAUTAKUNTA MENOT ,55 623,55 NETTO ,55 623,55 ****HALLINTO TULOT , ,08 MENOT , ,26 NETTO , ,18 ****SISÄISET PALVELUT TULOT ,00 MENOT , ,33 NETTO , ,33 ****ELINKEINOEL. EDISTÄMINEN TULOT , ,58 MENOT , ,28 NETTO , ,70 ****SOS. JA TERV. OMATOIMINTA TULOT , ,01 MENOT , ,26 NETTO , ,75 ****SOS. JA TERV. OSTOPALV. JÄMSÄ MENOT , ,50 NETTO , ,50 ***KUNNANHALLITUS TULOT , ,67 MENOT , ,63 NETTO , ,96 **YLEISHALLINTO TULOT , ,67 MENOT , ,54 NETTO , ,87 ****SIVISTYSTOIMEN HALLINTO TULOT ,92 705,08 MENOT , ,91 NETTO , ,83 ****LASTEN PÄIVÄHOITO TULOT , ,53 MENOT ,24 34,24 NETTO , ,29 ****ESI- JA PERUSOPETUS TULOT , ,61 MENOT , ,72 NETTO , ,33

90 ****LUKIO TULOT 365,55-365,55 MENOT , ,20 NETTO , ,65 ****RUOKAPALVELU TULOT , ,36 MENOT , ,45 NETTO , ,81 ****KULTTUURITOIMI TULOT ,81-355,81 MENOT , ,14 NETTO , ,95 ****VAPAA-AIKATOIMI TULOT ,05 0,95 MENOT , ,04 NETTO , ,09 ***SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOT , ,83 MENOT , ,82 NETTO , ,65 **OPETUS- JA KULTTUURITOIMI TULOT , ,83 MENOT , ,82 NETTO , ,65 ****TEKNINEN HALLINTO TULOT , ,59 MENOT , ,90 NETTO , ,31 ****KAAVOITUS- JA MAANKÄYTTÖ TULOT , ,34 MENOT , ,82 NETTO , ,16 ****KIINTEISTÖTOIMI TULOT , ,43 MENOT , ,03 NETTO , ,40 ****PALO- JA PELASTUSTOIMI TULOT , ,53 MENOT , ,28 NETTO , ,81 ***TEKNINEN LAUTAKUNTA TULOT , ,89 MENOT , ,17 NETTO , ,06 ****RAKENNUSLTK TULOT , ,05 MENOT , ,18 NETTO , ,23 ***RAKENNUSLAUTAKUNTA TULOT , ,05 MENOT , ,18 NETTO , ,23 ****VARASTO, VESIHUOLTOLAITOS JA PESULA TULOT , ,09 MENOT , ,26 NETTO , ,83 88

91 89 ****VARASTO, VESIHUOLTOLAITOS JA PESULA TULOT , ,09 MENOT , ,26 NETTO , ,83 **TEKNINEN TOIMI TULOT , ,85 MENOT , ,61 NETTO , ,46 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TULOT , ,01 MENOT , ,97 NETTO , ,98 TULOSLASKELMAOSA VEROTULOT , ,45 VALTIONOSUUDET ,00-331,00 KORKOTULOT , ,26 MUUT RAHOITUSTULOT , ,11 KORKOMENOT , ,82 MUUT RAHOITUSMENOT , ,05 INVESTOINNIT KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNTI , ,56 PELTOHOKKALAN OSAKKEIDEN MYYNTI ,00 LAAJAKAISTAHANKE/VALOKUITUVERKKO ,00 KEITTIÖIDEN KORJAUS , ,82 ORIVEDENTIEN 3 JA 5 KIINTEISTÖJEN SANEERAUS , ,50 PÄIJÄLÄKODIN PESUTILOJEN KORJAUS ,11-930,89 KOULUKEITTIÖN JAKELULINJASTO , ,43 KOULUKESKUKSEN PIHA , ,24 KAAVATEIDEN RAKENTAMINEN , ,55 KUNNAN YLEISILME/PARANNUSTYÖT ,08-605,92 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO , ,72 JV-PUHDISTAMON MUUTOSTYÖT , ,94 AV- JA ATK-VÄLINEISTÖÄ KIRKONKYLÄN JA KAU- KOLAN KOULUILLE ,03 592,03 VESILAITOKSEN AUTO ,00 0,00 MOOTTORIKELKKA/MÖNKIJÄ ,98-42,02 KUHMOISTEN SATAMAN KEHITTÄMISHAN- KE/SATAMAN INVESTOINNIT , ,92 KUHMOISTEN SATAMAN KEHITTÄMISHAN- KE/SATAMAN INVESTOINNIT ,00 INVESTOINNIT YHTEENSÄ INVESTOINTITULOT , ,56 INVESTOINTIMENOT , ,18 INVESTOINNIT NETTO , ,74 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄH , ,60 MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ , ,62 TULOARVIOT YHTEENSÄ , ,17 NETTO , ,79 VAIKUTUSMAKSUVALMIUTEEN ,74 RAHASTON MUUTOS -45,81 RAHAVAROJEN MUUTOS ,24

92 90 4. Tasetarkastelu Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tilivuosi Edellinen vuosi TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,39 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,56 Rakennukset , ,69 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,42 Koneet ja kalusto , ,94 Muut aineelliset hyödykkeet 3 363, ,76 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Keskeneräiset hankinnat , ,99 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,99 Aineelliset hyödykkeet , ,36 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä , ,39 Kuntayhtymäosuudet , ,76 Osakkeet ja osuudet osak.ja omist.yht , ,68 Osakkeet ja osuudet , ,83 Muut pitkäaikaiset lainasaamiset , ,70 Muut pitkäaikaiset saamiset , ,00 Sijoitukset , ,53 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,28 Valtion toimeksiannot , ,10 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,32 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,42 Saamiset Pitkäaikaiset myyntisaamiset 2 379, ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,16 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,99 Lyhytaikaiset saamiset , ,15 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset , ,09 Siirtosaamiset , ,09 Saamiset , ,24 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,36 Rahoitusarvopaperit , ,36 Rahat ja pankkisaamiset , ,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,65 VASTAAVAA , ,35

93 91 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,33 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,02 Tilikauden yli-/alijäämä , ,80 OMA PÄÄOMA , ,15 Poistoero , ,81 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK- SET , ,81 Valtion toimeksiannot 7 709, ,10 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,04 Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,14 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,81 Lainat julkisyhteisöiltä , ,87 Saadut ennakot 9 831, ,95 Pitkäaikainen , ,63 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,96 Lainat julkisyhteisöiltä , ,45 Saadut ennakot 0,00 272,55 Ostovelat , ,82 Muut velat , ,72 Siirtovelat Siirtyvät korot 7 198, ,89 Lomapalkkajaksotus , ,05 Valtionosuusennakot , ,00 Muut siirtovelat , ,18 Siirtovelat , ,12 Lyhytaikainen , ,62 VIERAS PÄÄOMA , ,25 VASTATTAVAA , ,35 Omavaraisuusaste, % 75,3 69,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 26,3 35,7 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Taseen ylijäämä (milj. ) 2,5 1,6 Taseen ylijäämä, /asukas Lainakanta (milj. ) 2,4 3,3 Lainakanta , /asukas Lainasaamiset (milj. ) 0,4 0,4 Asukasmäärä

94 92 Tunnuslukujen selitykset omavaraisuusaste, % Kunnat keskimäärin: n. 70 % = 100 x (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. kertynyt yli-/alijäämä euroa/asukas = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot) / asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman positiivinen erotus osoittaa määrän, mikä rahoitusomaisuudesta jää jäljelle, kun vieras pääoma on maksettu. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. Saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset otetaan tunnuslukuun taseen vaihtuvista vastaavista. Vieras pääoma otetaan taseen mukaisessa arvossa vähennettynä saaduilla ennakoilla. Tunnuslukua laskettaessa käytetään kunnan asukasmäärää tilinpäätösvuoden lopussa. suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 30 %. lainakanta = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto-, ja muilla veloilla.

95 93 5. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet ovat seuraavat: Tytäryhteisöt on yhdistelty kunnan konserniin rivi riviltä. Kuntayhtymät on yhdistelty lukuarvoiltaan omistusosuuden mukaisesti. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät katteet on vähennetty. Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu. Kunnan ja kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden rakennusten poistot on oikaistu suunnitelmanmukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , Toimintakulut , Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,83 Muut rahoitustuotot , ,46 Korkokulut , ,69 Muut rahoituskulut , , , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,00 Arvonalentumiset -18,77 Satunnaiset erät 0, Tilikauden tulos , Tilinpäätössiirrot , Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 30,4 % 31,2 % Vuosikate/Poistot, % 183,8 % 188,6 % Vuosikate /asukas Asukasmäärä

96 94 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,39 Satunnaiset erät 0, ,32 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,26 Investointien rahavirta Investointimenot , ,31 Rahoitusosuudet investointimenoihin 583, ,12 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot , ,64 Investoinnit netto , ,55 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,71 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 Antolainauksen muutokset ,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,10 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,55 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,95 Lainakannan muutokset , ,50 Oman pääoman muutokset ,68 176,16 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut ,03-883,26 Vaihto-omaisuuden muutos 6 575, ,87 Saamisten muutos , ,88 Korottomien velkojen muutos , ,76 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,75 Rahoituksen rahavirta , ,75 Rahavarojen muutos , ,12 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,93 Rahavarat , , , ,07 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 185,5 128,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 94,7 71,8 Lainanhoitokate 1,6 1,4

97 95 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , Aineettomat hyödykkeet , Aineettomat oikeudet , Muut pitkävaikutteiset menot , Aineelliset hyödykkeet , Maa- ja vesialueet , Rakennukset , Kiinteät rakenteet ja laitteet , Koneet ja kalusto , Muut aineelliset hyödykkeet 6 746, Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , Sijoitukset , Osakkeet ja osuudet , Lainasaamiset , Muut sijoitukset , TOIMEKSIANTOJEN VARAT , VAIHTUVAT VASTAAVAT , Vaihto-omaisuus , Saamiset , Pitkäaikaiset saamiset 4 651, Lyhytaikaiset saamiset , Rahoitusarvopaperit , Rahat ja pankkisaamiset , VASTAAVAA , VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , Peruspääoma , Rahastot , Muu oma pääoma 0,00 0 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , Tilikauden yli-/alijäämä , VÄHEMMISTÖOSUUS 0,00 0 VAPAAEHTOISET VARAUKSET , Poistoero , Vapaaehtoiset varaukset , PAKOLLISET VARAUKSET , Pakolliset varaukset , TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , VIERAS PÄÄOMA , Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , VASTATTAVAA , KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste 60,9 % 56,2 % Lainakanta (milj. ) 6,1 7,1 Lainakanta , /asukas Lainasaamiset (milj. ) 0 0 Asukasmäärä

98 96 Tunnuslukujen selitykset: konsernin omavaraisuus (%) = 100 x (oma pääoma + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämäisten tulosten sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. konsernin lainakanta = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. konsernin lainat /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymän konsernitilinpäätöksessä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy Kuhmoisten Kunnan Vuokrakiinteistöt Oy muodostettiin entisistä Kuhmoisten kunnan täysin omistamista aravavuokrataloyhtiöistä. Uusi yhtiö rekisteröitiin kaupparekisterissä Yhtiö muodostettiin fuusioimalla seitsemän kunnan kokonaan omistamaa aravavuokrataloyhtiötä uudeksi kiinteistöyhtiöksi. Tämän lisäksi on ostettu Myllykuja 15 ja 16 kiinteistöt. Yhtiö on Kuhmoisten kunnan yksin omistama kiinteistöyhtiö. Asuntoja yhtiön omistuksessa on yhteensä 113 kpl, asuinpinta-ala on yhteensä 6.354,5 m². Viime tilikaudella yhtiö oli saanut panostuksen omistajalta osakepääoman korotuksen muodossa ja Valtiokonttorilta rahallisen avustuksen. Valtiokonttorin lainaehtojen väliaikaista muutoksestakin oli haettuna, mitä ei kuitenkaan siinä muodossaan kannattanut toteuttaa, koska korko laski voimakkaasti. Tilikauden alkaessa oli siten valoisammat näkymät kuin pitkiin aikoihin. Näillä saaduilla satsauksilla tasapainotettiin yhtiön taloutta ja katettiin alijäämiä. Oma pääoma oli jo noussut miinukselta viime kaudella ja tästäkin tilikaudesta tuli jälleen voitollinen. Panostukset riittivät kuitenkin vain korjaamaan kertyneitä alijäämiä, mutta ei riittänyt varsinaisesti pysyvämpään tasapainotukseen. Tilikauden lopussa ei ollut erääntyneitä maksuja tai laskuja rästissä millekään taholle. Tilikaudella maksettiin lainojen pääomalyhennyksiä reippaasti, koska korko oli alhainen. Lainojen lyhennykset olivat jopa 36 % suuremmat kuin edellisellä tilikaudella.

99 Omistajan asettamista tavoitteista jäätiin jälkeen etenkin asuntojen käyttöasteessa. Käyttöaste laski edelleen 92,8 %:iin ja vuoden lopussa oli tyhjänä 10 asuntoa. Talouden tasapainotusta toteutettiin vuokrien tason nostolla keskimäärin 4 %. Yhtiöllä ei tosin olekaan paljoa muita keinoja tulojen ja menojen tasapainoon saattamiseksi. Esillä on ollut lainaohjelmien tarkistaminen, jottei pääomakulujen lyhennysten liiallinen nousu muodostuisi ylitse pääsemättömäksi rasitteeksi. Tulevalla tilikaudella otetaan kaikkien lainojen lainaehtojen tarkistaminen ja mm. Valtiokonttorin lainaehtojen väliaikainen muuttaminen käsittelyyn. Talouden tervehdyttämistoimiksi tulee lukea myös kaikki korjaus- ja huoltotoimenpiteet joilla etenkin säästetään energiaa ja lasketaan siten hoitokustannuksia pitkällä aikavälillä. Tilikauden useimmat korjaustoimet, kuten Myllykujan lämpökeskuksen saneeraus, nähtiin jo hyvin lyhyellä ajalla tuovan kustannussäästöjä. Kustannusten aleneminen maksaa investoinnin nopealla aikataululla takaisin ja säästöt tulevat vaikuttamaan pitkälle aikavälille. Energian säästöön tähtääviä toimia on päätetty edelleen jatkaa. Sitovat tavoitteet 97 Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Asuntojen korkea käyttöaste Käyttöaste Käyttöaste 99 % Toteutunut 92,8 % Talouden tervehdyttämissuunnitelman toteuttaminen Asumisen tason parantaminen Yhtiön tulot ja menot tasapainossa Asuntojen energiakulutus Asumismukavuuden parantaminen Yhtiön talouden tasapainottaminen Hissien rakentaminen kahteen taloyhtiöön. Energiankulutuksen pieneneminen Yhtiön tilikausi voitollinen, lainoja pystyttiin lyhentämään, tilikauden lopussa ei rästissä olevia maksuja. Ei aktiivisia toimia hankkeen edistämiseksi. Myllykujan lämpökeskus saneerattiin. Kuhmoisten Kunnan Vuokrakiinteistöt Oy TP 2010 TP2009 Liikevaihto Muut kiinteistön tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Kiinteistön muut hoitokulut Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja korkokulut Välittömät verot Tilikauden voitto (tappio)

100 98 6. Vesihuoltolaitos VESIHUOLTOLAITOS TULOSLASKELMA (ulkoiset ja sisäiset) LIIKEVAIHTO Myyntituotot, ulk , ,00 Myyntituotot, sis , ,11 Muut tuotot ,38 0, , ,11 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 1 720,21 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,43 Palvelujen ostot , ,09 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,13 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,99 Muut henkilsivukulut , ,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,79 Liiketoiminnan muut kulut , ,94 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,08 Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut -3,64-415,75 Korvaus jäännöspääomasta , ,84 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,67 Tuloslaskelman tunnusluvut: Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -3,57-3,24 Voitto, % -33,5-34,9 VESIHUOLTOLAITOS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,08 Poistot ja arvonalentumiset , ,79 Rahoitustuotot ja -kulut , ,59 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,62 Investointien rahavirta Investointimenot , ,17 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,00 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Investoinnit netto , ,17 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,79 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,65 Lainakannan muutokset , ,65

101 99 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00 Saamisten muutos 4 170, ,28 Korottomien velkojen muutos , ,78 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,50 Rahoituksen rahavirta , ,15 Rahavarojen muutos , ,94 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 275,00 % 44,60 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 74,94 % 30,45 % Lainanhoitoikate 60,0 10,5 VESIHUOLTOLAITOS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Muut pitkävaikutteiset menot , ,90 Rakennukset , ,98 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,51 Koneet ja kalusto ,00 Liittymismaksusaamiset , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,11 VASTAAVAA , ,60 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma , ,29 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 873, ,09 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 482, ,84 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 791, ,01 Ostovelat , ,37 Siirtovelat VASTATTAVAA , ,60 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % 96,94 % 98,99 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 25,92 % 9,41 %

102 100 VESIHUOLTOLAITOS TALOUSARVION TOTEUTUMA Alkuper. Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten TULOSLASKELMA jälkeen LIIKEVAIHTO Myyntituotot, ulk , ,59 Myyntituotot, sis , ,32 Liittymismaksut , , , ,29 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot , ,21 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,89 Palvelujen ostot , ,24 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,17 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,75 Muut henkilsivukulut ,98 527,98 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,58 Liiketoiminnan muut kulut , ,30 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,35 Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut 0 0-3,64 3,64 Korvaus jäännöspääomasta , ,22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,49

103 101 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Liite 1: Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät (KPA 2:2.1 1-kohta); Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Investointien kirjaamisessa pysyviin vastaaviin on pienhankintarajana käytetty kunnanvaltuuston vahvistamaa alarajaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden poistosuunnitelman muutoksen ja poistoaikoja on tarkistettu alkaen. Muutos on perustunut hyödykkeiden taloudellisen pitoajan uudelleenarviointiin. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihtuvat vastaavat Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Liite 1 A: Konsernitilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät (KPA 4:2. ); Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Tytäryhteisöistä Kuhmoisten Kiinteistöt Oy ja Lock-Wood Kuhmoinen Oy tasearvot nollattu, eivät mukana konsernilaskelmissa. Osakkuusyhteisöjä ei ole yhdistelty konserniin, niiden pääomaosuuksien vaikutus kunnan konsernitilin-päätökseen ei ole olennainen. Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Tytäryhteisöt on yhdistelty kunnan konserniin rivi riviltä. Kuntayhtymät on yhdistelty lukuarvoiltaan omistusosuuden mukaisesti. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät katteet on vähennetty. Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu. Kunnan ja kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden rakennusten poistot on oikaistu suunnitelmanmukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

104 102 Liite 8: Toimintatuotot kunnan määritteleminä tehtäväkokonaisuuksina. Kunnan tai kuntayhtymän liiketoimintojen toimintatuotot esitetään tehtäväalueisiin tai tulolajeihin sisällytettynä; Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kunta Yleishallinto Sosiaali ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Toimintatuotot yhteensä Liite 9: Verotulot eriteltyinä kunnan tuloveroon, osuuteen yhteisöveron tuotosta, kiinteistöveroon ja muihin verotuloihin (kuntajaoston tuloslaskelmaohje kohta 5.1) Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,28 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,12 Kiinteistövero , ,08 Muut verotulot Verotulot yhteensä , ,48 Tuloveroprosentti v Kiinteistöveroprosentit 19,00 19,75 Yleinen kiinteistövero 0,80 1,00 Vakituisen asunnon rakennusten 0,40 0,50 Muu kuin vak.asuinrakennuksen 1,00 1,10 Liite 10: Valtionosuudet eriteltyinä yleiseen valtionosuuteen, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen sekä harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen Valtionosuuksien erittely Laskennalliset valtionosuudet Yleinen valtionosuus ,00 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus ,00 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionos.tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtos Valtionosuudet yhteensä , ,00

105 103 Liite 11: Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät (KPA 2:3.1 2-kohta) Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Satunnaiset tuotot Konserni Kunta Satunnaiset tuotot yhteensä Satunnaiset kulut Keski-Suomen liitto Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä Satunnaiset kulut yhteensä Liite 12: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista (KPA 2:3.1 3-kohta) Kuhmoisten kunnan käyttöomaisuuden poistosuunnitelma (Pienhankintaraja ) vanha uusi alk alk. Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot - Atk-ohjelmat 5 v. 4 v. - Muut 5 v. 4 v. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei poistoa Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat - Hallinto- ja laitosrakennelmat 50 v. tasapoisto 40 v. tasapoisto - Tehdas- ja tuotantorakennukset 30 v. tasapoisto 25 v. tasapoisto - Talousrakennukset 15 v. tasapoisto 17 v. tasapoisto - Vapaa-ajan rakennukset 30 v. tasapoisto 25 v. tasapoisto - Asuinrakennukset 50 v. tasapoisto 40 v. tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet - Kadut, tiet, torit, puistot 20 v. tasapoisto 17 v. tasapoisto - Sillat, laiturit, uimalat 30 v. tasapoisto 20 v. tasapoisto - Muut maa- ja vesirakenteet 30 v. tasapoisto 20 v. tasapoisto - Sähköjohdot, muuntoas., ulkoval.l 20 v. tasapoisto 17 v. tasapoisto - Vesi- ja viemäriverkosto 40 v. tasapoisto 35 v. tasapoisto - Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 20 v.tasapoisto 15 v. tasapoisto - Muut kiinteät koneet, laitteet, rak. 15 v. tasapoisto 12 v. tasapoisto Koneet ja kalusto - Rautaiset alukset 20 v. tasapoisto 17 v. tasapoisto - Muut kuljetusvälineet 10 v. tasapoisto 7 v. tasapoisto - Muut liikkuvat työkoneet 10 v. tasapoisto 7 v. tasapoisto - Atk-laitteet 5 v. tasapoisto 4 v. tasapoisto - Muut laitteet ja kalusteet 5 v. tasapoisto 4 v. tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet - Luonnonvarat Käytönmukainen poisto Käytönmukainen poisto - Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Ei poistoa Käyttöomaisuus arvopaperit ja muut pitkäaik. sij. - Osakkeet ja osuudet Ei poistoa Ei poistoa

106 104 Liite 13: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kunnan tilinpäätöksessä Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kunnan tilinpäätöksessä Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ,40 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno ,68 Ero ( ) ,28 Ero % -21,6 Liite 15: Selvitys olennaisista muihin toimintatuottoihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja olennaisista muihin toimintakuluihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappioista (Kuntajaoston tuloslaskelmaohje luvut 2.3 ja 4.5) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Konserni Kunta Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot Rakennusten myyntitappiot Muut myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä

107 105 Liite 16: Yhteismäärät muihin rahoitustuottoihin sisältyvistä tuotoista, jotka on saatu osuuksista muissa yhteisöissä (KPA 2:3.1 5-kohta), jos ne ovat olennaisia Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelmassa korkotuotot ja korkokulut esitetään erikseen omina erinään, joten niitä ei tarvitse esittää erikseen liitetietona Rahoitustuottojen ja -kulujen erittely Korkotuotot antolainoista ulkopuolisille 0 0 Korkotuotot sijoituksista, talletuksista ja maksuliik Korkotuotot yhteensä Sijoitusten ja arvopapereiden tuotot Arvonalentumisten palautumiset Korvaus jäännöspääomasta vesilaitos Verotilitysten korot ja korotukset 353 Viivästyskorkotuotot Sosiaalikustannusten erotukset Muut rahoitustuotot Muut rahoitustuotot yhteensä RAHOITUSTUTOT YHTEENSÄ Korkokulut lainoista Korkokulut yhteensä Arvonalentumiset sijoitukset ja arvopaperit Verotilitysten korot ja korotukset Viivästyskorkokulut Sosiaalikustannusten erotukset Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut yhteensä RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ Rahoitustuotot ja -kulut netto Liite 17: Erittely poistoeron muutoksista. Tietyissä tapauksissa kunta tai kuntayhtymä voi kirjata poistoeroa myös verotussyistä (EVL 54 ). Asiaa on selostettu yksityiskohtaisemmin kuntajaoston taseohjeen luvussa 6. Jos poistoeron muutokseen sisältyy verotussyistä tehtyä poistoeroa, on poistoeron muutos eriteltävä liitetiedoissa Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 11630, ,23 Suunnitelman mukaisten poistojen ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus (- tai +) Poistoerojen muutokset yhteensä 11630, ,23

108 A tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Kiinteät Koneet rakenteet ja ja laitteet kalusto Muut aineell. hyödyk. Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutko- Ennak- Yhteensä menot maksut Maaja vesialueet Rakennukset Ennakkomaksut ja keskener. Poistamaton hankintameno , , , , , , , , , , ,75 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0, , , , , , ,71 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana , , , ,56 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto , , ,41 0, , , , , ,93 Arvonalennukset ja niiden 0,00 0,00 palautukset 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , ,98 0, , , , , , , , , ,97 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,98 0, , , , , , , , , ,97 Yhteensä Kaikki yhteensä

109 B tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet konserniyhtiöt Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Osakkeet ja osuudet Osakkeet Kunta- osakk. ja yhtymä- osuudet omistusyhteisöt Jvk-lainasaami-set Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset Saamiset Saamiset konserniyhteisöt osakk. ja kuntayhtymät omistus-yht. Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Kaikki yhteensä Hankintameno , , , , , , , , , ,53 Lisäykset 9 069, ,11 0, ,11 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , , ,94 0, , ,00 0, , , ,64 Arvonalennukset 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,94 0, , ,00 0, , , ,64

110 108 Liitteet : Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus Kuntakonsernin osuus (1000 ) omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta / tappiosta Nimi Tytäryhteisöt Kuhmoisten Kunnan Vuokrakiinteistöt Oy Kuhmoinen 100 % 100 % Kuhmoisten Päijälänkoti As. Oy Kuhmoinen 100 % 100 % Yhteensä Kuntayhtymät Keski-Suomen liitto Jyväskylä 0,90 % 0,90 % Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky Jyväskylä 0,63 % 0,63 % *)Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 1,27 % 1,27 % Päijät-Hämeen koulutuskonserni Lahti 0,19 % 0,19 % Yhteensä *)Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen ky fuusioitiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Hokkalanperä Kuhmoinen 35 % 35 % Asunto Oy Peltohokkala Kuhmoinen 25,6 % 25,6 % Jämsek Oy Jämsä 33,3 % 33,3 % Kiinteistö Oy Pohjoisportti Kuhmoinen 35,5 % 35,5 % Yhteensä Muut yhteisöt (konserniin kuulumattomat) Asunto Oy Kokonniemi Kuhmoinen 4,27 % Asunto Oy Paajaranta Kuhmoinen 11,44 % Asunto Oy Päijälänaho Kuhmoinen 9,98 % Asunto Oy Hokkalankulma Kuhmoinen 6,32 % Asunto Oy Kokonranta Kuhmoinen 14,93 % Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Jämsä 10,42 % JamIT-Tieto Oy Jämsä 7,37 % Neo Industrial Oy (Neonmarkka Oy) Helsinki Osuuskauppa Keskimaa Jyväskylä

111 109 Liite 25 : Erikseen pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä sekä osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä myyntisaamiset (Vs C II pitkäaikaiset 1, lyhytaikaiset 1); lainasaamiset (Vs C II pitkäaikaiset 1, lyhytaikaiset 1); muut saamiset (Vs C II pitkäaikaiset 1, lyhytaikaiset 1); siirtosaamiset (Vs C II pitkäaikaiset 1, lyhytaikaiset 1); (KPA 2:4.3 3-kohta) Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 11784, ,4 Lainasaamiset , ,71 Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , , , ,4 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0 0,00 0 0,00 Saamiset yhteensä , , , ,4 Liite 26: Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (KPA 2: kohta ja Kuntajaoston taseohje ) Esimerkki: Saamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset saamiset Alv- saaminen Lomapalkkavelka saaminen Jämsän kaupunki Terveyskeskusmaksuja Jämsän kaupunki Matkahuolto Tuottotilin korko Työterveyden korvaus KELA:lta SPR:n ambulanssitoiminnasta palautus Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

112 110 Liite 27: Rahoitusarvopaperit tase-erittäin Rahoitusarvopaperit Keski-Suomen Osuuspankki Markkina-arvo Hankinta-arvo Erotus Kirjanpitoarvo SEB-Gyllenberg Markkina-arvo Hankinta-arvo Erotus Kirjanpitoarvo Käteinen/kirjanpitoarvo Keski-Suomen Osuuspankki SEB-Gyllenberg Rahoitusarvopaperit kirjanpitoarvo Liite 28: Tase-eräkohtainen erittely oman pääoman erien lisäyksistä ja vähennyksistä sekä siirroista näiden erien välillä tilikauden aikana (KPA 2:5.1 1-kohta) Oman pääoman erittely Konserni Kunta Peruspääoma , ,33 Lisäykset Vähennykset 0 Peruspääoma , ,33 Rahastot Lisäykset Vähennykset Rahastot Muu oma pääoma Lisäykset Vähennykset Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,67 Lisäykset , ,69 Vähennykset Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,02 Tilikauden yli-/alijäämä , ,69 Lisäykset ,94 Vähennykset , ,89 Tilikauden yli-/alijäämä , ,80 Oma pääoma yhteensä , ,15

113 111 Liite 20: Tase-erien mukaan eritelty tieto sellaisista pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua (KPA 2:5.1 2-kohta) Vuoden 2010 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät tai sen jälkeen. Pitkäaikaiset velat Lainat Kunta Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,18 0 Lainat julkisyhteisöiltä , ,87 0 Takausvastuun kautta tullut laina 0, ,63 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 9 831, ,95 Ostovelat Muut velat Siirtovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,63 0 Pitkäaikaiset velat Konserni Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä

114 112 Liite 36: Muut velat-erään sisältyvät olennaiset erät Muut velat-erään sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Muut velat Liittymismaksut Muut velat Tilitettävä arvonlisävero Ennakonpidätykset Sosiaaliturvamaksut Muut Muut velat yhteensä Liite 37: Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (KPA 2:5.1 4-kohta Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Valtionosuuden palautukset Jämsän kaupunki (sos. ja terveystoimi) Muut menojäämät Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Liite 39: Elatustuen takautumissaatavien (Elatusturvalaki 671/1998) kunnan oman saatavan kokonaismäärä ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana siten, että takautumissaatavista ilmoitetaan niiden kokonaismäärä vuoden alussa, vuoden aikana perinnästä poistettu määrä ja takautumissaatavien kokonaismäärä vuoden lopussa sekä rahoitusomaisuuden muihin saamisiin kirjattu määrä Elatustuet siirtyneet hoidettavaksi KELA:lle alkaen ja seuranta hoidetaan Jämsän kaupungin toimesta sosiaali- ja terveystoimen siirryttyä heille. Elatustuen takautumissaatava Kunnnan takautumissaatava 1.1 Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Perinnästä poistettu Kunnan takautumissaatava ,00 Kirjattu rahoitusomaisuuden muihin saamisiin 0, ,88

115 113 VASTUUT KUNNAN TAKAUSVASTUUT v v * Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys Kuntien Eläkevakuutus ( ) 0, ,18 * Kuhmoisten kunnan Vuokrakiinteistöt Kuhmoisten Osuuspankki ,77 Kuhmoisten Osuuspankki , , ,82 * Kuhmoisten kunnan Vuokrakiinteistö (Jussilankuja) Kuntien Eläkevakuutus ( ) , ,06 * Kuhmoisten kunnan Vuokrakiinteistöt (Rekolant.12) Kuntien Eläkevakuutus ( ) , ,00 * Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Jämsän kaupunki , ,62 * Lock-Wood Teknologia Oy Nordea-pankki , ,63 (laina sisältyy takausvastuun perusteella kunnan lainoihin) TAKAUSVASTUUT YHTEENSÄ , ,31 KUNNAN ANTAMAT PANTIT * Kuhmoisten Osuuspankki Liikekiinteistö Kuntala Panttikirjat kpl , ,00 Panttikirja kpl , ,00 MUUT VASTUUT * Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Jälkihoitovakuus, Metsä-Kivelän jätteenkäsittelyalue , ,80 * Kuntien takauskeskus (* Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuusta ,78 0,00 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 6 134,04 0,00 * ALV-vastuut , ,31 MUUT VASTUUT YHTEENSÄ , ,31 *) Kuntien takauskeskuslain 478/ :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. Takauskeskus voi myöntää takauksia ainoastaan riittävää vakuutta vastaan. Takauskeskuslain 10 :n mukaan takauskeskuksen jäsenyhteisöt vastaavat yhdessä takauskeskuksen sellaisten menojen ja sitoumusten rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuksi, väestötietolain (507/93) 18 :ssä tarkoitetun edeltävän vuodenvaihteen asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Vuosina 2009 ja 2010 vakuudet ovat olleet riittävät, eikä takauskeskuslain 10 :n mukaisia menoja tai sitoumuksia ole realisoitunut. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kannanoton mukaan Kuntien takauskeskus tulee antamaan vuosittain kullekin jäsenelle tilinpäätöksen liitetietoja varten tarvittavat tiedot jäsenen takausvastuista.

116 114 VASTUUT KONSERNIN VASTUUT * Kuhmoisten kunnan Vuokrakiinteistöt Kunnan antamat takaukset: Kuhmoisten Osuuspankki , ,82 Kuntien eläkevakuutus , , , ,88 Valtiokonttorille annetut kiinnitysvakuudet: Kaskitie , ,31 Kaskitie , ,50 Pankkila , , , ,00 Edellä lueteltuja kiinnitysvakuuksilla olevia Valtiokonttorin lainoja jäljellä , ,06 Kuhmoisten Osuuspankille annetut kiinnitysvakuudet: Riihelä, Mylly-Pelto panttikirja no , ,00 panttikirja no , ,00 Asunto Oy Leppäkoski panttikirja no 2595, 3517 ja , , , ,00 Edellä lueteltuja kiinnitysvakuuksilla olevia Kuhmoisten Osuuspankin lainoja jäljellä , ,01 * Vastuut kuntayhtymien veloista Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky yhteensä

117 115 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA SIDOTUSSA TASEKIRJASSA Toimintakertomus Toteutumisvertailu Kunnan ja konsernin - tuloslaskelma - rahoituslaskelma - tase Kunnan ja konsernin liitetiedot Laskennallisesti eriytetyn vesilaitoksen tilinpäätös Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä ERILLISINÄ JA ATK-LISTOINA Tase-erittelyt Päiväkirja Pääkirja Talousarvion toteutumisvertailut Kirjanpidon osajärjestelmien erittelyt KÄYTETYT TOSITELAJIT 001 Muistiotositteet 002 Tilinavaus 010 Tiliotekirjaukset 020 Myyntireskontran suoritukset 040 Ostolaskujen suoritukset 301 Palkat 302 Populus matkalaskut 32 Elatusturva 410 Ostolaskut 605 YL/Asuinhuoneiston vuokrat 611 YL/Teollisuusvuokrat 612 YL/Muut vuokrat 613 YL/Venepaikkamaksut 614 YL/Aravalainat 616 YL/Sekalaiset laskut/hallinto 618 YL/Sekalaiset laskut/tekninen 642 YL/Vesi- ja jätevesimaksut 643 Sisäiset Vesi- ja jätevesilaskut 644 Sisäiset laskut, sekalaiset 654 Päivähoitomaksut

118 116

119 117 LUOTTAMUSTOIMET Kunnanvaltuusto osall. kok. pj Sarvala Silmu SDP 8 kunnanjohtaja Heusala Anne I vpj Jokinen Mira KESK 7 sihteeri Luukkanen Sanna II vpj Vaskisalo Jouni KOK 7 Heinonen Mirja KESK 8 varavaltuutetut Hellstén Henna KESK 8 KOK 1. Simola Juha Huokonen Pentti SDP 8 2. Järvinen Heljä Järvenpää Juha KOK 8 SDP 1. Korpela Heljä Kankkunen Antti KOK - 2. Varvikko Mia Simola Ossi KOK 8 KESK 1. Sihto Elina Kauhanen Ulla KESK 2 2. Salo Satu-Meri Korvenranta Arja KESK 5 KD 1. Ojala Risto Keskinen Kari KOK 8 2. Saarikoski Jouni Lahtinen Marja KOK 8 Launonen Kari SDP 8 Liivenkorkee Sanna KOK 7 valtuuston voimasuhteet Malin Päivi KOK 8 ei sos 16 paikkaa Mattila Veikko KESK 7 sos 5 paikkaa Penttinen Jouni SDP 8 Pohjola Esa KESK 8 Salmi Ulla SDP 8 Sumioinen Jarkko KESK 8 Teva Tarja KOK 8 Vesikallio Tarja KD 8 Kunnanhallitus osall. kok. pj Teva Tarja KOK 26 Simola Juha I vpj Heinonen Mirja KESK 26 Ruokolahti Teuvo II vpj Salmi Ulla SDP 24 Launonen Kari Huokonen Pentti SDP 26 Korpela Heljä Kankkunen Martti KOK 20 Ahola Veikko Pohjola Esa KESK 1 Hellstén Henna KESK 25 Tapanila Minna Simola Ossi KOK 25 Lahtinen Marja esittelijä Heusala Anne sihteeri Luukkanen Sanna Tarkastuslautakunta pj Mattila Veikko Ylönen Erkki vpj Järvenpää Juha Paajanen Kari Malin Päivi Siponen Henna Varvikko Mia Tanninen Paula tilintark. Paloviita Veikko Keskusvaalilautakunta pj Ruusunen Ossi 1. Haljala Heikki vpj Tanninen Paula 2. Salo Satu-Meri Hienonen Heikki 3. Kolulahti Mirja Jokinen Satu 4. Saarikoski Jouni Nupponen Sinikka 5. Sorvari Ari sihteeri Väisänen Riitta

120 118 Sivistyslautakunta pj Järvinen Heljä 8 Malin Päivi vpj Korvenranta Arja 8 Terveilä Henri Hypén Jorma 8 Jokinen Satu Korpela Heljä 8 Launonen Kari Mäkinen Jukka 4 Simola Juha esittelijä Terho Pertti kh edus. Heinonen Mirja Koulujen johtokunta pj Vesikallio Tarja 3 Saarikoski Jouni vpj Lehtinen Sanna 3 Turve Mari Heickell Arthur 2 Ahokas Jan Hypén Jorma 3 Jokinen Satu Pohjoisvirta Ville 2 Aarroskari Marko Sihto Elina 2 Hovila Janne Simola Juha 1 Peltonen Johanna Varvikko Mia 3 Sarvala Silmu esittelijät Hämäläinen Pasi Karakorpi Antti sihteeri Raivonen Aini siv. ed. Korvenranta Arja Tekninen lautakunta pj Sumioinen Jarkko 9 Salonen Markku vpj Karppinen Timo 8 Niemi Jari Sihto Elina 4 Jokinen Mira Konivuori Jaana 9 Siponen Henna Penttinen Jouni 8 Vataja Matti esittelijä Laine Tapio kh edus. Salmi Ulla Rakennuslautakunta pj Malin Kimmo 10 Mäkinen Jukka vpj Hovila Janne 7 Rainio Erkki Järvinen Veikko 10 Launonen Kari Liivenkorkee Sanna 8 Paajanen Miia Salo Satu-Meri 8 Hellstén Henna esittelijät Lerssi Matti Virtanen Maria kh edus. Kankkunen Martti Perusturvajaos pj Hellstén Henna Heinonen Mirja vpj Vaskisalo Jouni Uotila Jouni Launonen Kari Salmi Ulla Malin Päivi Simola Ossi Saarikoski Jouni Vesikallio Tarja esittelijä Luukkanen Sanna

121 119 MUUT LUOTTAMUSTOIMET Elinkeinotyöryhmä Kaavoitustoimikunta Teva Tarja Sarvala Silmu Salmi Ulla Sarvala Silmu Vaskisalo Jouni Kankkunen Antti Jokinen Mira Mattila Veikko Pohjola Esa Sarvala Unto Mytkäniemi Marja- Liivenkorkee Sanna Ansiomäki Heikki Liisa Kauppinen Sasu Lerssi Matti Rajala Marja-Leena Heusala Anne Laine Tapio Sumioinen Jarkko Luukkanen Sanna Heusala Anne Luukkanen Sanna Ester Uotilan stipenditoimikunta Järvinen Jyrki Heinonen Mirja Veikkanen Seija Luukkanen Sanna Vanhusneuvosto Liivenkorkee Ahti Kaiterlahti Maila Saarinen Elli Narikka Helvi Kilpanen Veikko Wallin Hillevi Vesikallio Tarja Keskinen Kari Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Järvenpää Taina Hännikäinen Jaakko Rainio Erkki Jokinen Mira Varvikko Mia Penttinen Jouni Käräjäoikeuden lautamiehet Säynätjoki Ilkka Kuningas Arja Yhteistyötoimikunta Heinonen Mirja Kankkunen Martti Lahti Leena Poliisin neuvottelukunta Syvälahti Raija Ansiomäki Sari Hellstén Henna Laine Tapio Luukkanen Sanna KUNNAN EDUSTAJAT KUNTAYHTYMISSÄ Päijät-Hämeen koulutuskonserni Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky Lahtinen Marja Laakso Pertti Lahtinen Marja Keskinen Kari Sumioinen Jarkko Mattila Veikko Heinonen Mirja Korvenranta Arja Keurusselän ympäristölautakunta Jämsän ja Kuhmoisten yhteinen tilaajaltk Kankkunen Martti Lahtinen Marja Jokinen Mira Heinonen Mirja Keskinen Kari Vaskisalo Jouni Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto Sarvala Silmu Huokonen Pentti

122 120 KUNNAN EDUSTAJAT YHTEISÖISSÄ JA YHTIÖKOKOUKSISSA Hämeen kauppakamari Suomen Punainen Risti Keskinen Kari Malin kimmo Heinonen Mirja Korvenranta Arja Päijänteen virkistysalueyhdistys Suomen Vesitieyhdistys ry Pohjola Esa Jokinen Mira Laine Tapio Lerssi Matti Keski-Suomen Pelastusalan Liitto ry Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Laine Tapio Sumioinen Jarkko Laine Tapio Keski-Suomen Sydänpiiri Suomen Kotiseutuliitto Heinonen Mirja Korvenranta Arja Sarvala Silmu Hämeen Heimoliitto ry Unnaslahti Seppo Lahden Sotaveteraanipiirin Veljestuki Lahtinen Marja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu Pelastakaa Lapset ry Vainio Olli Kankkunen Martti Salmi Ulla Pohjola-Nordenin Keski-Suomen piiri Teva Tarja Keskinen Kari Yhtiökokousedustajat As Oy Hokkalankulma Luukkanen Sanna As Oy Kokonniemi " As Oy Päijälänaho " As Oy Kokonranta " As Oy Paajanranta Laine Tapio As Oy Peltohokkala Kiint. Oy Hokkalanperä " As Oy Päijälänkoti " Kuhmoisten kunnan " vuokrakiinteistöt Oy Jämsän Seudun Jäte- Sumioinen Jarkko huolto Oy Jämsek Oy Vaskisalo Jouni JamIT-Tieto Oy

123 121 KUHMOISTEN KUNNAN VIRAT JA TOIMET KUNNANVIRASTO Lehtori Urpunen Kaisa Kunnanjohtaja Heusala Anne Oppilaanohj. lehtori Savijärvi Pirjo HALLINTO-OSASTO Erityisopettaja Harju Tuula Hallintojohtaja Luukkanen Sanna Kääpä Sisko Kanslisti Väisänen Riitta Koulunkäyntiavust. Auranen Terttu Apulaiskirjanpitäjä Hirvonen Pirkko Lukio Toimistovirkailija Järvinen Marjatta Lehtori, rehtori Karakorpi Antti Maaseutusihteeri Rajala Marja-Leena Lehtori Härkönen Pekka SIVISTYSOSASTO Koulukeskus Sivistystoim.johtaja Terho Pertti Koulusihteeri Raivonen Aini Kanslisti Lahti Leena PÄIVÄHOITO Liikuntasihteeri Vainio Olli Päivähoidon ohjaaja Kopponen Katri Nuoriso-ohjaaja Alenius Satu Perhepäivähoitaja Hauskanen Tarja Liikuntapaikk.hoitaja Pihkala Harri Hynninen Heljä Kirjasto Liehu Tellervo Kirjastonhoitaja Koskinen Sohvi Ojala Marjatta Kirjastovirkailija Härkönen Sirpa Piili Tuula Kirjastovirkailija- Nieminen-Köyrylä Salmi Ulla matkailuneuvoja Sirpa Suhonen Eija Lainausas.hoitaja Perälä Raija Vaskisalo Sirpa Rajala Rauni Kortelahti Seija Ruokola Aino Järvenpää Satu KOULUT RUOKAPALVELUT Kirkonkylän koulu Ruokapalv.esimies Rantala Anja Luokanopettaja, reht Hämäläinen Pasi Ruokapalv.työnjoht. Mäkelä Eila Luokanopettaja Kaivola Virpi Veikkanen Seija Koskinen Marja- Kokki Holm Anna-Liisa Leena Liehu Marita Eritysluokanopettaja Lång Tanja Mäkipää Tarja Luokanopettaja Misukka-Kyyrö Ravitsemustyöntek. Halttunen Hanneli Marita Mäkelä Kari Haapakoski Heli Peltonen Lea Myllyniemi Sanna Rantala Liisa Ojala Anita Romo Päivi Lehtori Enberg Anne TEKNINEN OSASTO Erityisopettaja Kainulainen Katri Rakennustarkastaja Lerssi Matti Tuntiopettaja, päät. Haapamäki Leena Rakennusmestari Laine Tapio Pasanen Anne Kanslisti Mäkinen Maarit Koulunkäyntiavust. Hattunen Satu Ympäristösihteeri Virtanen Maria Karakorpi Vuokko Kiinteistönhoitaja Toivonen Jorma Nuuttila Minna Vesihuoltolait. hoit. Laakso Hannu Nieminen Mirja Kirvesmies Hellsten Sami Ruokonen Mirja Laitosapulainen Merenheimo Ari Iltapäivätoiminn. ohj. Mikkola Katri Pesulanhoitaja Vataja Eija Kaukolan koulu Pesula-apulainen Toivonen Ritva Lehtori Anttila Kari Siivooja Laakso Arja Haarala-Kuosmanen Hölttä Eila Anne Salminen Paula Heikkinen Tuija Syvälahti Raija Hirvonen Paavo Niemelä Anne Lahtinen Vesa Siivooja-pesula-ap. Tamminen Marja Mäkinen Sinikka Talonmies Koivisto Reijo Räsänen Jari Takala-Nurminen Tuula

124 122 KUHMOISTEN KUNNAN HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT TUNNUSLUVUT Keskeytykset Osaaminen Koulutukseen osallistuminen henkilöryhmittäin 2010 Työyksikkö Kalenteri/työpäivät Lukion opetus 1 Kirjasto 2 Perhepäivähoito 2 Rakennusvalvonta 2 Sivistystoi.hallinto 5 Esiopetus 6 Maaseutu 7 Hallintotoimisto 8 Kirkonkylän koulu 21 Kaukolan koulu 22 Yhteensä koulutukseen osallistumispäivät 76

125 123 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä yhteensä 529 työpäivää (696 kalenteripäivää) Työtapaturmat 6 Palkattomia keskeytyksiä 1053 Kaikki poissaolot 5501 Henkilöstön ikärakenne Ikärakenne vakinaiset Henkilömäärä Miehet Naiset Summa Kaikki

126 124 Ikärakenne kaikki Henkilömäärä Miehet Naiset Summa Kaikki

127 125 Kuhmoisten kunnan henkilöstö Osasto Vakinaiset Määrä- Työllistetyt/ Yhteensä Ilman aikaiset oppisopimus työllistettyjä Yleinen hallintotoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Tekninen osasto Yhteensä Mahdollinen eläkelöityminen: vuonna vuotta täyttäviä 5 henkilöä vuonna vuotta täyttävät 1 kpl (sivuvirka) vuonna vuotta täyttävät 3 henkilöä

128 126 Keski-ikä palvelussuhde laaduittain/sukupuolittain: mies nainen Henkilöstön lukumäärä työaikamuodoittain määräaikainen 47,38 40,33 oppisopimussuhteisia 40,67 palkkatuki 45,75 vakinainen 50,35 51,27 Toimistotyöaika h 22 Yleistyöaika h 31 Päivätyö h 1 Jaksotyö 11 Perhepäivähoitajat 6 (omassa kotona hoitavat) Sivuviran / toimen työaika 1 Opetustyö 28 Ei säädöstä 2 Yhteensä 102 Palveluksessa olovuodet Vakituinen henkilöstö palveluvuodet 0-5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 10 Vakituiset yhteensä 81

129 127 Tehty työaika henkilötyövuosina toimialoittain 2010 Yleinen hallintotoimi 5,42 Opetus- ja kulttuuritoimi 60,15 Tekninen toimi 14,50 Kaikki yhteensä 80,07 Yhteensä Kuhmoisten kunnan tehty työaika vuonna 2010 oli 80,07 henkilötyövuotta (sis. määräaikaiset).

130 128 Määräaikaisten työntekijöiden tehty työaika henkilötyövuosina toimialoittain: Yleinen hallintotoimi 0,29 Opetus- ja kulttuuritoimi 16,09 Tekninen toimi 1,14 Kaikki yhteensä 17,52 Määräaikaisten työntekijöiden tehty työaika on yhteensä 17,52 henkilötyövuotta. Määräaikaisten työntekijöiden tehty työaika henkilötyövuosina oli 21,88 % koko tehdystä työajasta. Tehty työaika on kuvattu henkilötyövuosina, joka kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää, kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä varsinkin, jos henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Henkilötyövuotta laskettaessa on vähennetty palkalliset ja palkattomat poissaolot. Ylitöillä tai muillakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei ole otettu henkilötyövuoden laskennassa huomioon. Opettajien, joilla on opetusvelvollisuus, henkilötyövuoden laskentaperusteena on pidetty palkan täysimääräisyyttä.