KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä"

Transkriptio

1 Miikka Mäenpää KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä Opinnäytetyö Metsä- ja puutalouden markkinointi Kesäkuu 2006

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Miikka Mäenpää Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Nimeke Kirjanpitometsälöt Etelä-Savoon kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä Tiivistelmä Opinnäytetyössä on perehdytty olemassa oleviin ja käytössä olleisiin kirjanpitometsälöverkkoihin pohjatyönä Etelä-Savoon mahdollisesti perustettavaa metsälöverkkoa varten. Opinnäytetyössä on valittu tiedot, joita perustettavasta metsälöverkosta voi kerätä, sekä luotu Excel-taulukko, jolla kerätyt tiedot voi analysoida. Opinnäytetyössä luotuun järjestelmään on tarkoitus syöttää metsälöverkkoon valituilta eteläsavolaisilta metsätilallisilta kerätyt tiedot vuosittain. Kerättävät tiedot liittyvät metsälön vuosittaisiin tuloihin ja menoihin kustannuslajeittain, sekä metsänomistajien omatoimisesti tekemien ja palkkatyönä teettämien metsänhoitotöiden määriin. Näiden tietojen perusteella järjestelmä laskee keskimääräisiä tuloksia koko metsälöverkon osalta. Laskettavia tuloksia ovat mm. omatoimisen työn osuudet eri metsänhoitotöissä sekä eri kustannuslajien suuruudet metsätaloudessa. Asiasanat (avainsanat) yksityismetsät, kannattavuus, tulot, menot Sivumäärä Kieli URN 22 s. + liitt. 3 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Timo Leinonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Metsäkeskus Etelä-Savo

3 Date of the bachelor's thesis June 2, 2006 Author Miikka Mäenpää Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forest Product Marketing Name of the bachelor's thesis Bookkeeping forest holdings to southern Savo - Information to be collected and counting system Abstract The aim of the thesis was to choose suitable information to be collected from a private forest holding net and to create a data processing system for the collected information. The Forestry centre of southern Savo is participant in this project. The information, which will possibly be collected from about 60 private forest owners in southern Savo, is meant to be transferred into the Excel table. Collected information is numeric, and it is mostly about incomes and expenses of forestry. In this system it is also essential to collect information about forest owners` independence in forestry actions in their own forests. On this basis the Excel table counts average values. The most important counted value is profitability of forestry. Other important parameters are portions of independent forestry actions of forest owners. This data processing system is not perfect, because it is not sure yet, if there ever will be a bookkeeping forest holding net in southern Savo. Subject headings, (keywords) private forest, profitability, income, expenses Pages Language URN 22 p. + app. 3 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Timo Leinonen Bachelor s thesis assigned by Forestry Centre of southern Savo

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SUOMALAINEN YKSITYISMETSÄTALOUS Suomalaisen metsätalouden erityispiirteet Yksityismetsätalouden kannattavuus METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSTUTKIMUS Kannattavuustutkimus Euroopassa Kannattavuustutkimus Suomessa KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Hankkeen taustaa Käytännön toteuttamisen kannattavuus Käytännön toteuttamisen mahdollisuudet Tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmä Tiedonkeräyslomake Tulostenlaskentataulukko POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Tiedonkeräyslomake Tulostenlaskentataulukko Excel-tiedosto: Kirjanpitometsälöiden taulukot (CD-Rom)... 25

5 1 JOHDANTO 1 Suomen pinta-alasta kaksi kolmasosaa on metsää. Näistä suurin osa on yksityisten omistamia. Etelä-Savo on yksi Suomen tärkeimmistä puuntuotantoalueista. Koska yksityismetsät ovat edelleen suomalaisen metsäteollisuuden tärkein raakaainelähde, on tärkeää, että yksittäisten metsätilojen puun laatu pysyy tulevaisuudessakin hyvänä. Tämä edellyttää metsätilan omistamisen olemista niin kannattavaa, että rahaa riittää myös hoitotöihin, jotka parantavat puun laatua ja nopeuttavat kasvua, toisin sanoen pitävät metsän kunnossa. Tällä hetkellä metsätiloihin sijoittaminen on suosittu tapa sijoittaa. Mitään takeita metsänomistamisen kannattavuudesta tulevaisuudessa ei kuitenkaan ole. Tässä opinnäytetyössäni tutkin mahdollisuutta perustaa kirjanpitometsälöverkko Etelä-Savoon sekä kirjanpitoverkon ylläpidon kannattavuutta. Ulkomailla kirjanpitoverkkoja on olemassa, ja Suomessakin on ollut kokeilumielessä ollut kirjanpitometsätilojen verkko. Lisäksi Suomessa seurataan metsätalouden kannattavuutta verotustietojen perusteella, mutta pysyvää ja pidempiaikaista kirjanpitoseurantaa ei Suomessa vielä ole.

6 2 SUOMALAINEN YKSITYISMETSÄTALOUS Suomalaisen metsätalouden erityispiirteet Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisessa metsässä ja sen omistajarakenteessa on monia erityispiirteitä. Suomen maapinta-alasta n. 70 % on metsää, mikä on enemmän kuin missään muussa maassa. Puun kasvu on hidasta ja siten metsien kiertoaika pitkä. Lisäksi metsät ovat suurimmalta osin yksityisten omistamia, mikä on maailman mittakaavassa harvinaista. Suomessa yksityismetsillä tarkoitetaan yksityisten henkilöiden, perikuntien ja yhtymien omistamia metsiä sekä yhteismetsiä. Yksityisomistuksessa on Suomessa n. 14 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa 53 % metsäpinta-alasta (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 42). Etelä-Savossa yksityisomistuksessa on metsää ha, joka on Etelä-Savon metsäpinta-alasta 78 % (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 50). Kotimaiset yksityismetsät ovat edelleen suomalaisen metsäteollisuuden tärkein raakaainelähde. Vuonna 2003 Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puuraaka-aineesta 65 % tuli kotimaisista yksityismetsistä. (Metsäteollisuus ry.) 23 % 7 % 5 % 65 % Yksityismetsät Valtion metsät Tuontipuu Yhtiöiden omat metsät KUVIO 1. Suomen metsäteollisuuden puuraaka-ainelähteet vuonna 2003 (Metsäteollisuus ry.)

7 2.2 Yksityismetsätalouden kannattavuus 3 Laadukkaan puuraaka-aineen saannin turvaamiseksi on tärkeää, että yksityismetsätalous pysyy kannattavana myös tulevaisuudessa. Mikäli metsien taloudellinen tuotto vähenee, jäävät hoitotyöt ja harvennushakkuut helpommin tekemättä, mikä huonontaa oleellisesti päätehakkuuikäisen puuston arvoa sekä vähentää metsän puuntuotantokykyä. Vaikka yksityismetsätalous on tärkeää metsänomistajille, aluetaloudellisesti ja kansantaloudellisesti, on sen liiketaloudellinen seuranta ja tutkimus olleet varsin vähäistä verrattuna vaikkapa maatalouden kirjanpitojärjestelmään. Metsäalalla tutkimuksen paino on ollut ammatillisessa osaamisessa, etenkin metsänhoidossa, puunkorjuussa ja metsätalouden suunnittelussa. Neuvontajärjestöt ja metsäalan koulutus eivät myöskään ole erityisemmin kannustaneet metsänomistajia metsälön talouden seurantaan ja suunnitteluun. Taloudellisen seurannan puuttuminen on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että suurimmalla osalla metsänomistajista metsän omistamisen motiivi on siitä saatavat tulot. Metsälössä on useimmiten kiinni huomattava pääoma, joka pitäisi saada tuottamaan taloudellisesti. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista toimintaa ja tuloksen seurantaa. (Yksityismetsätalouden kannattavuus) Metsätalouden on oltava kannattavaa toimintaa, että metsänomistajat olisivat motivoituneita hoitamaan ja käyttämään metsiään kestävyyden periaatteita noudattaen. Kannattavuus voidaan yksinkertaistaa tulojen ja menojen erotukseksi, mistä voidaan nähdä, onko tuotettu voittoa vai tappiota. Pelkkä liikevoiton tietäminen ei kuitenkaan kerro riittävästi esim. metsätilan kannattavuudesta muihin toimialoihin ja sijoitusmuotoihin verrattuna. Puun myyntitulojen verotuksen edellyttämästä kirjanpidosta voidaan nähdä vuositasolla metsätalouden tulot ja menot, mutta ei esimerkiksi metsänhoitotöihin käytetyn oman työpanoksen arvoa. (Yksityismetsätalouden kannattavuus)

8 3 METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSTUTKIMUS Kannattavuustutkimus Euroopassa Keski-Euroopan saksankielisissä maissa metsätalouden kannattavuutta on seurattu vuosikymmenien ajan. Seuranta perustuu useimmiten kirjanpitotiloihin, jotka on usein jaettu koon ja omistajaryhmän mukaan eri ryhmiin. (Leppänen 1997, 29.) Itävallassa metsätalouden kannattavuutta seurataan neljällä tilaverkolla, joihin kuuluvat suuret yksityismetsät, pienet yksityismetsät sekä yhteismetsät. Seurantatiloista vastaa ylimpänä tahona liittotasavallan maa- ja metsätalousministeriö. Tulokset julkaistaan omana tiedonantona sekä paikallisessa metsäalan ammattilehdessä. Saksassa tietoa kerätään suurilta yli 200 ha tiloilta sekä pieniltä, ha tiloilta erikseen. Metsänomistajat saavat analysoidut tulokset omasta metsälöstään sekä keskimääräiset vertailutulokset samantyyppisiltä tiloilta. (Leppänen 1997, 29.) Erilaisia kirjanpitotiloihin perustuvia kannattavuusseurantajärjestelmiä on ollut myös mm. Sveitsissä, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. CEA (European Confederation of Agriculture) on julkaissut tilastoja muutamien Euroopan maiden metsätalouden kannattavuustuloksista. Tiedot näihin tilastoihin on kerätty tutkimuksista, maakohtaisista raporteista ja yleisistä tilastoista. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) 3.2 Kannattavuustutkimus Suomessa Maatalouden virallista kannattavuustutkimusta on harjoitettu Suomessa vuodesta Maatalouden kannattavuuskirjanpito keskittyy varsinaiseen maatalouteen, jonka kannattavuutta seurataan ja josta tilikauden liiketulokset lasketaan. Vuonna 2000 maatalouden kirjanpitotiloja oli 920 kappaletta. (Penttilä 2002, 64.) Metsätalouden kannattavuustutkimusta on harjoitettu Suomessa vaihtelevin menetelmin jo 1910-luvulta lähtien. Maataloushallitus julkaisi vuosina tuloksia metsätalouden puhtaasta tuotosta. Laskelmien pohjana käytettiin ilmeisesti

9 hakkuun ja kasvun kantoraha-arvojen erotusta. Tässä tutkimuksessa metsän puhdas tuotto oli n mk/ha. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) 5 Saari analysoi vuonna 1929 yksityismetsätalouden tuloja, menoja ja kannattavuutta maataloushallituksen kannattavuuskirjanpidon kolmen vuoden Etelä-Suomen kirjanpitotila-aineiston pohjalta. Saari laski tilikauden kokonaistuoton siten, että tulojen summaan lisättiin valmiin puutavaran varastojen lisäys tai vähennettiin sen vähennys. Kustannuksiksi luettiin menojen summa sellaisenaan. Saari ei ottanut huomioon pääomakustannuksia, puutasetta eikä metsämaan tasearvoa. Hän laski metsätalouden puhtaan tuoton metsähehtaaria kohti tuottojen ja kustannusten erotuksena. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 15.) Piha tutki vuosien maatilametsälöiden liikejäämää ja sen rakennetta Etelä-Suomen maatalouskirjanpitotilojen aineiston perusteella. Myös Piha selvitti metsätalouden tuloksen liikejäämänä, eli puutasetta ei otettu huomioon ja kaikki hakkuut käsiteltiin tuottohakkuina. Liiketuloksi laskettiin rahatulot puutavaran myynnistä sekä erilaisista käyttöoikeuksista. Tuloiksi laskettiin myös luontoistulot eli metsästä maksutta luovutetun puutavaran arvo. Rahakustannuksia olivat tilivuonna metsätalouteen käytetyt rahaerät ja luontoiskustannuksia maatilatalouden muiden osien metsätaloudelle luovuttamien suoritteiden arvot. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 16.) Toisen maailmansodan jälkeen mm. Einola (1957), Ahonen (1957), Runeberg (1976) ja M. Keltikangas (1972) tutkineet metsätalouden kannattavuutta. Markkamääräisiä tutkimustuloksia metsätalouden kannattavuudesta luvuilta ei kuitenkaan ole esitetty. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 16.) IUFRO:n (International Union on Forest Research Organizations) työryhmä 31 teetti 1960-luvulla tärkeimpiä Länsi-Euroopan puuntuottajamaita koskevan vertailututkimuksen, jossa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Itävallan, Sveitsin ja Iso-Britannian metsätalouden tuottoja ja kustannuksia verrattiin yhdenmukaisin perustein. Tutkimusmateriaalina käytettiin metsätalouden ja metsäteollisuuden aggregaattitason tietoja, todellisia kirjanpitoon perustuvia metsätalouden kustannus- ja tulotietoja sekä hypoteettisia mallitettuja kustannus- ja tulotietoja. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 17.)

10 6 Suomessa systemaattisen metsätalouden kannattavuusseurannan lähtölaukauksena voidaan pitää IUFRO:n pienmetsälötyöryhmän Helsingissä 1989 pidettyä Maa- ja Metsätaloustuottajien isännöimää kokousta (Penttinen 1997, 9). Tätä kokousta varten Simula ja Keltikangas laskivat keskimääräistietojen perusteella yksityismetsien vuosien keskimääräisen nettotuloksen. Nettotulos laskettiin menotulovirtalaskelman tyyppisellä tuloslaskelmalla, jossa pitkävaikutteisia menoja ei jaksoteta, vaan ne otetaan laskelmaan sellaisinaan. Tässä virtalaskelmassa olivat mukana myös kotitarvepuun raha-arvo ja metsänomistajan oman työn arvo. Nettotulos vuosien keskiarvona oli 1993 rahassa 370 mk/ha ilman veroja ja avustuksia. Nettotulos jakautui seuraavasti: Etelä-Suomi 610 mk/ha, Länsi-Suomi 332 mk/ha, Itä-Suomi 502 mk/ha ja Lappi 73 mk/ha. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) Kokouksen jälkeen tutkijoita mm. Metsäntutkimuslaitoksesta ja Joensuun yliopistosta ryhtyivät käymään läpi muiden maiden kannattavuusseurantatutkimuksia ja pohtimaan niiden soveltamismahdollisuuksia Suomen yksityismetsätaloudessa (Penttinen 1997, 9). Simula (1987) on laskenut metsätalouden nettotuloksen ja 1980-luvuille. Näiden vuosikymmenien aikana yksityismetsien kannattavuus on säilynyt yllättävän samansuuruisena: 1970-luvulla nettotulos oli vuoden 1993 rahassa 451 mk/ha ja luvulla 456 mk/ha. Tarkastelujaksolla metsään sidotun pääoman reaalituotto ennen veroja oli keskimäärin 3 %. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 18.) Joensuun yliopiston Metsätalous tuotanto- ja palvelusuuntana projektin tutkimustilat pitivät kirjanpitoa, jonka avulla laskettiin yhteensä 31 tilan tuloksen painotetut keskiarvot (Hyttinen ym. 1991). Juuassa ja Rantasalmella sijaitsevat koetilat olivat sekä metsäpinta-alaltaan että vuotuiselta hakkuusuunnitteeltaan suurempia kuin alueen tilat keskimäärin. Kolmivuotisella tilikaudella metsälöiden keskimääräinen vuotuinen pääoman tuotto ennen veroja oli vuoden 1993 rahassa Juuassa 422mk/ha ja Rantasalmella 515 mk/ha. Tutkimuksessa metsätalouteen sidotun pääoman tuotto laskettiin vähentämällä liikejäämästä oman työn arvo sekä ottamalla huomioon puuston arvon muutos. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 19.)

11 7 Penttisen ja Kinnusen (1992) Lapin ja Koillis-Suomen yhteismetsien kannattavuustutkimus käsittää 33 yhteismetsän tilinpäätösaineiston vuosilta Tuloksia laskettaessa on käytetty metsätalouteen sovellettua kirjanpitoasetuksen mukaista tuloslaskentakaavaa. Korjattua ylijäämää laskettaessa on otettu huomioon poistot, varaukset, verot, korot ja puutaseen muutos. Koko tutkimusaineistolle 10 vuoden ylijäämien keskiarvoksi on tullut 117 mk/ha. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) Simula (1994) on mitannut metsätalouden kannattavuudessa ja rahaliikenteessä vuosina tapahtuneita muutoksia päätoimisten maanviljelijöiden hallinnoimilla perheviljelmillä. Tutkimusaineistona Simula on käyttänyt Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) noin 1100 kirjanpitotilalta vuosittain keräämää maatalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoa. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 20.) Vuosina suoritettiin yksityismetsätalouden kannattavuusseuranta yhteistutkimus, johon osallistuivat Metsäntutkimuslaitos, Helsingin ja Joensuun yliopistot ja Työtehoseura. Hankkeessa perehdyttiin jo olemassa oleviin tilaverkostoihin, kehitettiin metsätalouden kirjanpidon ja kustannuslaskennan menetelmiä ja valmisteltiin varsinaista tilaverkoston luomista ja ylläpitoa. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella varsinaisen yksityismetsätalouden kirjanpitotilaverkoston luominen ei kuitenkaan vaikuttanut tarkoituksenmukaiselta, koska tilastollinen yleistettävyys olisi todennäköisesti jäänyt saavuttamatta, ja resursseja olisi kulunut kohtuuttoman paljon. Samoihin aikoihin tapahtui metsäverotuksessa muutos, jossa osa metsänomistajista jo siirtyi puun myyntituloverotukseen, jossa verottaja kerää tietoja metsätilallisten todellisista tuloista ja menoista. Mahdollisuus valmiiden aineistojen perusteella tehtävään kannattavuusseurantaan paranivat siis olennaisesti. (Uotila 1997, 59.) Uotila (1997) tutki yksityismetsänomistuksen kannattavuutta vuosina Kannattavuustarkastelu tehtiin Tilastokeskuksen keräämän Maatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) sekä Metlan ja MKK Tapion keräämien alueittaisten tilastojen perusteella. Samassa tutkimuksessa selvitettiin valmiiden tilastoaineistojen soveltuvuutta kannattavuusseurantaan ja luotiin pohjaa tulevalle raportoinnille.

12 8 Tulokset esitettiin suuralueittain hehtaaria kohti, tuloksia laskettiin myös tilakokoluokittain ja tiloittain. MYTT-aineiston puute on se, että se kattaa vain tilat, joilla harjoitetaan maataloutta. Verotuksen siirtymäkauden aikaiset verotustiedot olivat myös epäluotettavia, sillä käyttökelpoisia tietoja saatiin vain myyntiverotuksen piirissä olevilta tiloilta. MYTT-aineistoon perustuvista tuloksista saatiin helposti kuva kannattavuuden kehittymisestä, mutta tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko yksityismetsätaloutta. (Uotila 1997, 2.) Metlan julkaisemassa metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistaan vuosittain tilastot yksityismetsätalouden tuloksesta ja tuotosta. Kirjan taulukoissa esitetty nettotulos lasketaan pääasiassa kassavirtoihin perustuvalla katelaskelmalla. Tuloksena saadaan rahamäärä, joka jää yksityismetsätaloudesta käytettäväksi verojen ja lainojen maksuun, sijoituksiin ja kulutukseen. Nettotulos mittaa vain rahavirtoja, joten se ei ota huomioon esim. hakkuusäästöjen tai puustopääoman arvoa alentavien hakkuiden vaikutusta metsätalouden kokonaistulokseen. Yksityismetsätalouden tuottoa mittaavassa laskelmassa kokonaistuotto on jaettu neljään osatekijään, joita ovat hakkuutulot ja puuntuotannon kustannukset, joiden erotuksesta lasketaan nettotulos, sekä pystypuuston määrän muutoksen arvo ja puutavaran kantohinnan muutokset. (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, ) TAULUKKO 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot metsämaan pinta-alaa kohti 2004 (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, ). / ha Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Etelä-Savo Bruttokantorahatulot 137,8 152,3 47,2 112,3 180,2 Kokonaiskustannukset 25,6 24, ,5 23,9 Valtion tuki puuntuotantoon 4,2 4,5 5 4,5 4,1 Nettotulos 116,4 132,5 38,1 95,3 160,4

13 4 KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Hankkeen taustaa Idea kirjanpitometsälöverkon perustamisesta Etelä-Savoon on tullut Metsäkeskus Etelä-Savon kehittämispäälliköltä Yrjö Niskaselta. Tavoite oli luoda verkko, josta kerättäisiin tietoa puukaupasta, metsävaroista ja metsänhoito- ja parannustöiden määristä ja kustannuksista. Tämän opinnäytetyön osuus projektista on luoda järjestelmä, jolla perustettavasta verkosta kerätty tieto voitaisiin analysoida käyttökelpoisiksi keskiluvuiksi. Alkuperäisen idean mukaan Etelä-Savon alueelta pyrittäisiin saamaan mukaan noin 60 metsätilaa. Kirjanpitoverkkoon soveltuvilla tiloilla tulisi olla jonkinlaista toimintaa joka vuosi, joten mukaan tulevien tilojen pitäisi käytännössä olla keskimääräistä suurempia ja puunmyynnillisesti ja metsänhoidollisesti aktiivisia. Minimikokona voidaan pitää 50 ha metsälöä. 4.2 Käytännön toteuttamisen kannattavuus Pelkän hehtaarikohtaisen metsätalouden kannattavuustutkimuksen tekemiseksi kirjanpitometsälöverkkoa ei kannata perustaa. Vuoden 2006 alusta kaikki metsätilalliset ovat puun myyntituloverotuksen piirissä, joten verotustietojen perusteella pystytään melko luotettavasti laskemaan yksityismetsätalouden hehtaarikohtaiset nettotulokset. Metlan julkaisemassa Metsätilastollisessa vuosikirjassa esitetään vuosittain tilastoihin perustuvat yksityismetsätalouden katelaskelmat metsäkeskuksittain ja työlajeittain koko maan laajuisesti (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, ). Verotustietojen perusteella tehdyt laskelmat kertovat kuitenkin vain metsätalouden euromääräisen nettotuloksen. Metsänomistajan omassa metsässään suorittamien metsänhoitotöiden määrä ja arvo jäävät näissä laskelmissa huomiotta. Omatoimisuus metsänhoitotöissä on kuitenkin melko oleellinen osa yksityismetsätalouden kannattavuuden lisäämisessä. Etelä-Savoon perustettavan kirjanpitometsälöverkon perusajatus voisikin olla omatoimisen metsänhoitotöiden suorittamisen seuraaminen, sekä omatoimisuuden määrän vaikutus metsälön nettotulokseen. Useamman vuoden

14 ajalta kerätyn aineiston perusteella voitaisiin myös selvittää omatoimisuuden määrän muuttumista vuosien mittaan Käytännön toteuttamisen mahdollisuudet Kirjanpitometsälöverkon toteuttaminen Etelä-Savoon voisi olla helpointa Metsäkeskus Etelä-Savon ja Mikkelin Ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikön Nikkarilan yhteistyönä. Alkuperäisen ajatuksen mukaan kirjanpitoverkkoon otettavien tilojen hankinnan ja metsälökohtaisten tietojen keruun hoitaisivat alueittain Metsäkeskus Etelä-Savon toimihenkilöt. Verkossa mukana olevia metsänomistajia on luonnollisesti motivoitava tiedonkeruussa mukana olemiseen esim. tarjoamalla heille vuosittain metsälöverkon perusteella laskettavat keskimääräiset tulokset. Metsälöverkosta kerättävien tietojen koostaminen ja analysointi voisi olla helpointa toteuttaa metsäopetuksen lomassa Nikkarilassa. Esimerkiksi mittauksen tai metsänarvioinnin tms. kurssin osana voisi olla metsälöverkosta kerättävien tietojen analysointi. 4.4 Tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmä Metsälöverkosta kerättävää tietoa varten tein Excel-ohjelmalla kirjanpitoverkossa mukana oleville metsänomistajille jaettavan lomakkeen. Lomakkeeseen täytettävät tiedot on pyritty valitsemaan siten, että ne olisi mahdollisimman helppo täyttää suurimmaksi osaksi metsätalouden kirjanpidon perusteella. Lomaketiedoista omatoimisen metsätyön määrät ovat sellaisia, ettei niitä löydy metsätalouden normaalista kirjanpidosta, vaan metsänomistajan on pidettävä niistä kirjaa pakollisen kirjanpitonsa lisäksi. Metsänomistajien itse suorittamista metsätalouden töistä kerättäviksi on valittu yleisimmät itse suoritettavat työt: istutus, kylvö, raivaus, taimikonhoito ja pystykarsinta. Lisäksi yhteistä näille töille on, että niiden kaikkien tehtyä määrää voidaan mitata hehtaareissa. Tämä mahdollistaa sen, että metsänomistaja voi lomaketta täyttäessään tarkistaa tekemiensä metsänhoitotöiden hehtaarimäärän metsäsuunnitelman kuviotiedoista. Toisin sanoen tässä järjestelmässä ei metsänomistajan tarvitse pitää työtunneistaan kirjaa, mikä helpottaa heidän

15 11 taakkaansa. Toisaalta työtuntikirjanpidon puuttuminen sulkee pois mahdollisuuden kerätä tietoa metsänomistajien aktiivisuudesta metsätalouden sekalaisissa töissä, joita ei voi kunnolla muilla tavoin mitata, kuten omatoiminen konetyö tai metsätalouden paperitöihin käytetty vaiva. Samassa Excel-tiedostossa tiedonkeräyslomakkeen kanssa on kaksi laskentataulukkoa, joista Metsälöiden tiedot taulukkoon syötetään tiedot kaikista mukana olevista metsälöistä. Taulukkoon syötettävät tiedot ovat samat kuin lomakkeessa kysytyt tiedot, joten lomaketietojen siirtäminen on näin tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Toinen laskentataulukko, Keskimääräiset tulokset, on puhtaasti laskentataulukko, eli sinne ei tarvitse eikä pidä syöttää tietoja. Taulukko laskee Metsälöiden tiedot taulukkoon syötettyjen arvojen perusteella koko otokselle keskimääräisiä tuloksia. Tulokset on laskettu pääosin euroina hehtaaria kohti. Olennaisia laskettavia tuloksia ovat myös omatoimisesti suoritettujen töiden osuudet metsänhoitotöistä. Yleensä pelkkää hehtaaria kohti esitettyä euromääräistä tulosta pidetään epätarkkana, koska eri kokoisilla metsätiloilla kustannukset jakautuvat eri tavalla. Tässä tapauksessa otoksessa mukana olevat metsälöt tulisivat kuitenkin olemaan toistensa kaltaisia: samalla alueella sijaitsevia ja jotakuinkin samaa kokoluokkaa olevia. Tämän vuoksi omasta mielestäni on perusteltua ja helpointa laskea metsän nettotuotto suoraan euroina hehtaaria kohden, varsinkin kun otoksessa mukana olevat metsälöt ja niiden kokonaispinta-ala tulisi todennäköisesti muuttumaan vuosittain Tiedonkeräyslomake Tiedonkeräyslomake on jaettu seitsemään eri osa-alueeseen, joita ovat puukauppa, tulot, uudistaminen, raivaussahatyöt, muut metsänhoitotyöt, poistot kirjanpidossa ja juoksevat kulut. Jaottelulla on pyritty selkeyttämään lomakkeen rakennetta ja saamaan se siten metsänomistajille mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Ensimmäisenä lomakkeessa on perustiedot: Metsälön pinta-ala ja vuosi. Vuosilukuna ei luultavasti kannata käyttää vuotta, jolloin tiedonkeruu toteutetaan, vaan sitä vuotta, jonka kirjanpidosta tiedot on otettu. Puukaupan osalta kerättävät tiedot ovat puukaupan määrä kuutiometreinä puutavaralajeittain sekä puukaupan pysty- ja

16 hankintakauppojen osuudet, jossa hankintakaupan osuuteen sisällytetään myös käteiskauppa. 12 Ongelmaksi saattaa tässä osoittautua se, että puukauppasopimus tehdään usein eri vuonna kuin hakkuu. Tällöin puukaupan etumaksu ja loppumaksu tulevat metsänomistajan tilille eri vuosina. Jos näin käy, lienee selkeintä ilmoittaa puukauppamäärät sinä vuonna, kun kaupasta on saatu loppumaksu. Jos ennakkomaksu on suoritettu edellisen vuoden puolella, ei sille vuodelle merkitä kyseisen puukaupan kuutiomääriä. Näin toimiessa samoja kuutiometrimääriä ei tule vahingossa ilmoitetuksi useampaan kertaan. Lomakkeen rakenteen ja kyselyn yksinkertaistamiseksi omaan käyttöön otetun puutavaran määrää ja arvoa ei lomakkeessa kysytä. Metsälön pinta-ala ha Vuosi Puukauppa m3 mät kut kot mäk kuk kok muu pystykaupalla m3 hankintakaupalla m3 KUVIO 2. Alkuosa tiedonkeräyslomakkeesta: perustiedot ja puukauppa-osio Metsätalouden tulot on tiedonkeräyslomakkeessa jaettu neljään osaan, jotka ovat pystykaupalla ja hankintakaupalla saadut puunmyyntitulot, kemera-tuet ja muut metsätalouden tulot. Hankintakaupan osuuteen sisällytetään käteiskaupalla saadut puunmyyntitulot. Muut metsätaloustulot kohtaan merkittäviä tuloja voivat olla esimerkiksi metsästysseuroilta saatavat vuokratulot. Metsätalouden tulot osaa täytettäessä on tärkeintä, että kaikki kyseisen vuoden metsätaloustulot tulevat kirjatuksi.

17 13 Tulot pystykaupalla hankintakaupalla kemeratuet muut metsätaloustulot KUVIO 3. Tiedonkeräyslomakkeen tulot-osio Metsänuudistamiseen liittyvät työt ja kustannukset on tiedonkeräyslomakkeessa asetettu uudistaminen-osioon. Kerättäviä tietoja ovat vuoden aikana tehdyt maanmuokkaus- istutus- ja kylvömäärät hehtaareina sekä omatoimisen työn määrät istutus- ja kylvötyössä. Uudistamiskustannusten osalta päätin jaotella menot maanmuokkaus-, taimi- ja siemenkustannuksiin sekä istutuksen ja kylvön palkkakustannuksiin. Myös uudistamiseen liittyvistä tiedoista on siis kerättäväksi valittu vain olennaisimmat. Esimerkiksi maanmuokkauksen osalta ei erotella eri muokkaustapoja, vaan koko maanmuokkausmäärä merkitään samaan ruutuun. Uudistaminen maanmuokkaus ha istutus itse ha palkkatyönä ha kylvö itse ha palkkatyönä ha maanmuokkauskust. taimikustannus siemenkustannus istutuspalkkakust. kylvöpalkkakust. KUVIO 4. Tiedonkeräyslomakkeen uudistaminen-osio Normaalisti raivaussahalla tehtävät työt on jaettu raivaukseen ja taimikonhoitoon. Raivaus sisältää uudistusalan raivauksen sekä taimikon raivauksen, esim. koivuntaimien poiston nuoresta havupuutaimikosta. Taimikonhoitoon taas kuuluu ns.

18 14 taimikon harvennus. Siihen voidaan lukea myös nuoren metsän kunnostus. Vaikka lomakkeessa lukee raivaussahatyöt, voi kyseisiä työlajeja toki olla tehty esimerkiksi vesurilla, moottorisahalla tai koneellisesti. Tässä tapauksessa työlaji ratkaisee, ei työväline. Kerättäviin tietoihin taimikoiden hoitoon liittyvät työt on otettu mukaan siksi, että ne ovat olennainen osa metsänhoitoa ja metsätalouden kustannuksia. Raivaussahatyöt raivaus itse ha palkkatyönä ha taimikonhoito itse ha palkkatyönä ha palkkatyökust. KUVIO 5. Tiedonkeräyslomakkeen raivaussahatyöt-osio Muista metsänhoitotöistä mukaan kerättäviin tietoihin otin pystykarsinnan ja lannoituksen. Lannoitus on yleensä enemmän tai vähemmän koneellistettua toimintaa, joten siitä en katsonut tarpeelliseksi selvittää omatoimisen työn osuutta. Pystykarsinta lienee usein itse suoritettava työlaji, joten siitä on syytä erotella itse ja palkkatyönä tehdyt määrät. Muut metsänhoitotyöt pystykarsinta itse ha palkkatyönä ha pystykars. palkkakust. lannoitus lannoituskust. ha KUVIO 6. Tiedonkeräyslomakkeen muut metsänhoitotyöt -osio Lomakkeen loppuosaan on koottu metsätalouden eri kustannuslajeja. Kirjanpidossa poistettavat menot on jaoteltu kolmeen osaan. Työvälineet -osaan on tarkoitettu

19 15 laitettavaksi pienehköt työvälineet, kuten moottori- tai raivaussahat. Työkoneet kohtaan merkitään suurempien koneiden, kuten traktorien poistot. Muut poistot, kuten tienrakennus- tai ojitusmenot, merkitään kohtaan muut. Poistojen erittely on mielestäni järkevää siksi, että myöhemmässä vaiheessa voidaan nähdä, millä tavalla kaluston hankkimisen aktiivisuus on yhteydessä esim. aktiivisuuteen hankintahakkuissa. Juoksevista kuluista on eritelty tarvike- ja huoltokustannukset. Tarvikkeisiin lasketaan öljyt, sytytystulpat ym. metsätalouden työvälineisiin käytettävät tarvikkeet. Huoltoihin puolestaan luetaan metsätaloudessa käytettävien laitteiden huolto- ja korjauskulut. Tarvike- ja huoltokulut eivät välttämättä ole olennaisimpia metsätalouden menoeriä, mutta voi olla mielekästä seurata, miten nämä kulut seuraavat esimerkiksi hankintahakkuun määrää. Viimeisenä ruutuna tiedonkeräyslomakkeessa on muut metsätalouden kulut. Tähän kohtaan tulee todennäköisesti tulemaan suurin osa metsätalouden kuluista. Tällainen kohta on lomakkeessa kuitenkin oltava, että kaikki metsätalouden menot tulisivat kirjatuksi. Poistot työvälineet (sahat ym.) kirjanpidossa työkoneet muut Juoksevat kulut tarvikkeet (öljyt ym.) huollot muut metsätalouskulut KUVIO 7. Tiedonkeräyslomakkeen loppuosa: poistot kirjanpidossa ja juoksevat kulut

20 4.4.2 Tulostenlaskentataulukko 16 Excel-taulukko Keskimääräiset tulokset laskee lomaketietojen perusteella metsälöjoukolle keskimääräisiä tuloksia. Taulukkoa kuvaavissa kuvioissa olevat numerotiedot ovat keksittyjä, eivätkä perustu mihinkään todellisiin metsälötietoihin. Taulukko on kuitenkin selkeämpi esittää luvuilla täytettynä, jolloin esimerkiksi lukujen desimaalimäärät käyvät ilmi. Ensimmäisenä taulukkoon on laskettu otoksen perustiedot, joita ovat otokseen osallistuneiden metsätilallisten määrä, otoksen metsälöiden yhteenlaskettu pinta-ala ja keskimääräinen metsälökoko. Tilojen lukumäärä 3 Pinta-ala yht. ha 205 Otoksen keskim. tilakoko ha 68,3 KUVIO 8. Keskimääräiset tulokset taulukon alkuosa: perustiedot. (Täytetty esimerkkiluvuilla) Taulukkoon on laskettu puukaupan aktiivisuutta kuvaavaksi keskiluvuksi vuoden aikana tapahtuneen puukaupan kuutiometrimäärä hehtaaria kohti. Lisäksi taulukko laskee tehtyjen puukauppojen puutavaralajiosuudet sekä pysty- ja hankintakauppojen osuudet kuutiometrimääristä ja puukauppatuloista. Metsänomistajien saamien kemeratukien määrä on laskettu euroina hehtaaria kohti. Tukien määrän seuraaminen voi olla järkevää sillä perusteella, että siten voidaan mahdollisesti nähdä, miten tukien ja itse suoritettujen metsänhoitotöiden määrät liittyvät toisiinsa.

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Käsitteitä. Aineistot

Käsitteitä. Aineistot 14 YKSITYISMETSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSAINEISTOT Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoihin kerätään jo valmiina olevaa yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla mitaten 9 prosenttia edellisvuotta huonompi, vaikka tulos oli 10 prosenttia

Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla mitaten 9 prosenttia edellisvuotta huonompi, vaikka tulos oli 10 prosenttia Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1996 Toimittajat: Esa Uotila Kaarina Linna 20.10.1998 456 Hyvä välivuosi tulot edelleen 10 % yli keskiarvon Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon A JI Metsä sijoituskohteena 1983 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 2.5.2007 864 Metsänomistamisen sijoitustuotto

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen sijoitustuotto 1983 2003

Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen sijoitustuotto 1983 2003 Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Esa Uotila Esa Uotila Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen sijoitustuotto 1983 2003 Uotila, E. 2005. Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2012

Metsä sijoituskohteena 1983 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 35/2013 Metsä sijoituskohteena 1983 2012 27.8.2013 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012 Yksityismetsien

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon A JI Metsä sijoituskohteena 1983 25 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 11.4.26 813 Puuntuotannon keskimääräinen

Lisätiedot

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha Metsällitus, Laatumaa, PL 94, 131 Vantaa, p. 25 64 1, etunimi.sukunimi@metsa.fi, http://www.laatumaa.com 9.6.215 1/ 5 Asiakas Puh. Kiinteistö Vastuuhenkilö Silomäki Pasi Hinnoittelupäivä Toimeksiantonumero

Lisätiedot

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha Metsällitus, Laatumaa, PL 94, 131 Vantaa, p. 25 64 1, etunimi.sukunimi@metsa.fi, http://www.laatumaa.com 28.8.215 1/ 5 Asiakas Puh. Kiinteistö Vastuuhenkilö Silomäki Pasi Hinnoittelupäivä Toimeksiantonumero

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja 2 Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Harri Hänninen Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Metsäkeskusten Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Talvikoulutuspäivä 2011, Kuninkaisten kulttuuri-

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana.

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana. Kaupunginhallitus 75 11.03.2013 Kaupunginhallitus 452 17.12.2013 Kaupunginhallitus 229 19.05.2014 Kaupunginhallitus 223 25.08.2015 Metsätilojen tilusjärjestely-ja yhteismetsähanke KH 11.03.2013 75 Suomen

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Taustaa Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla j perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta

Lisätiedot

Metsätalous 2012 - Asteri malli

Metsätalous 2012 - Asteri malli Metsätalous 2012 - Asteri malli VASTAKIRJAUKSET VARAT Koneet ja kalusto Rakennukset Ojat ja tiet Metsävähennysten määrä Käyttämätön metsävähennys Saamiset Saamiset Veroilmoituksessa esiintymättömät erät

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot