KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä"

Transkriptio

1 Miikka Mäenpää KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä Opinnäytetyö Metsä- ja puutalouden markkinointi Kesäkuu 2006

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Miikka Mäenpää Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Nimeke Kirjanpitometsälöt Etelä-Savoon kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä Tiivistelmä Opinnäytetyössä on perehdytty olemassa oleviin ja käytössä olleisiin kirjanpitometsälöverkkoihin pohjatyönä Etelä-Savoon mahdollisesti perustettavaa metsälöverkkoa varten. Opinnäytetyössä on valittu tiedot, joita perustettavasta metsälöverkosta voi kerätä, sekä luotu Excel-taulukko, jolla kerätyt tiedot voi analysoida. Opinnäytetyössä luotuun järjestelmään on tarkoitus syöttää metsälöverkkoon valituilta eteläsavolaisilta metsätilallisilta kerätyt tiedot vuosittain. Kerättävät tiedot liittyvät metsälön vuosittaisiin tuloihin ja menoihin kustannuslajeittain, sekä metsänomistajien omatoimisesti tekemien ja palkkatyönä teettämien metsänhoitotöiden määriin. Näiden tietojen perusteella järjestelmä laskee keskimääräisiä tuloksia koko metsälöverkon osalta. Laskettavia tuloksia ovat mm. omatoimisen työn osuudet eri metsänhoitotöissä sekä eri kustannuslajien suuruudet metsätaloudessa. Asiasanat (avainsanat) yksityismetsät, kannattavuus, tulot, menot Sivumäärä Kieli URN 22 s. + liitt. 3 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Timo Leinonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Metsäkeskus Etelä-Savo

3 Date of the bachelor's thesis June 2, 2006 Author Miikka Mäenpää Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forest Product Marketing Name of the bachelor's thesis Bookkeeping forest holdings to southern Savo - Information to be collected and counting system Abstract The aim of the thesis was to choose suitable information to be collected from a private forest holding net and to create a data processing system for the collected information. The Forestry centre of southern Savo is participant in this project. The information, which will possibly be collected from about 60 private forest owners in southern Savo, is meant to be transferred into the Excel table. Collected information is numeric, and it is mostly about incomes and expenses of forestry. In this system it is also essential to collect information about forest owners` independence in forestry actions in their own forests. On this basis the Excel table counts average values. The most important counted value is profitability of forestry. Other important parameters are portions of independent forestry actions of forest owners. This data processing system is not perfect, because it is not sure yet, if there ever will be a bookkeeping forest holding net in southern Savo. Subject headings, (keywords) private forest, profitability, income, expenses Pages Language URN 22 p. + app. 3 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Timo Leinonen Bachelor s thesis assigned by Forestry Centre of southern Savo

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SUOMALAINEN YKSITYISMETSÄTALOUS Suomalaisen metsätalouden erityispiirteet Yksityismetsätalouden kannattavuus METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSTUTKIMUS Kannattavuustutkimus Euroopassa Kannattavuustutkimus Suomessa KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Hankkeen taustaa Käytännön toteuttamisen kannattavuus Käytännön toteuttamisen mahdollisuudet Tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmä Tiedonkeräyslomake Tulostenlaskentataulukko POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Tiedonkeräyslomake Tulostenlaskentataulukko Excel-tiedosto: Kirjanpitometsälöiden taulukot (CD-Rom)... 25

5 1 JOHDANTO 1 Suomen pinta-alasta kaksi kolmasosaa on metsää. Näistä suurin osa on yksityisten omistamia. Etelä-Savo on yksi Suomen tärkeimmistä puuntuotantoalueista. Koska yksityismetsät ovat edelleen suomalaisen metsäteollisuuden tärkein raakaainelähde, on tärkeää, että yksittäisten metsätilojen puun laatu pysyy tulevaisuudessakin hyvänä. Tämä edellyttää metsätilan omistamisen olemista niin kannattavaa, että rahaa riittää myös hoitotöihin, jotka parantavat puun laatua ja nopeuttavat kasvua, toisin sanoen pitävät metsän kunnossa. Tällä hetkellä metsätiloihin sijoittaminen on suosittu tapa sijoittaa. Mitään takeita metsänomistamisen kannattavuudesta tulevaisuudessa ei kuitenkaan ole. Tässä opinnäytetyössäni tutkin mahdollisuutta perustaa kirjanpitometsälöverkko Etelä-Savoon sekä kirjanpitoverkon ylläpidon kannattavuutta. Ulkomailla kirjanpitoverkkoja on olemassa, ja Suomessakin on ollut kokeilumielessä ollut kirjanpitometsätilojen verkko. Lisäksi Suomessa seurataan metsätalouden kannattavuutta verotustietojen perusteella, mutta pysyvää ja pidempiaikaista kirjanpitoseurantaa ei Suomessa vielä ole.

6 2 SUOMALAINEN YKSITYISMETSÄTALOUS Suomalaisen metsätalouden erityispiirteet Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisessa metsässä ja sen omistajarakenteessa on monia erityispiirteitä. Suomen maapinta-alasta n. 70 % on metsää, mikä on enemmän kuin missään muussa maassa. Puun kasvu on hidasta ja siten metsien kiertoaika pitkä. Lisäksi metsät ovat suurimmalta osin yksityisten omistamia, mikä on maailman mittakaavassa harvinaista. Suomessa yksityismetsillä tarkoitetaan yksityisten henkilöiden, perikuntien ja yhtymien omistamia metsiä sekä yhteismetsiä. Yksityisomistuksessa on Suomessa n. 14 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa 53 % metsäpinta-alasta (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 42). Etelä-Savossa yksityisomistuksessa on metsää ha, joka on Etelä-Savon metsäpinta-alasta 78 % (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 50). Kotimaiset yksityismetsät ovat edelleen suomalaisen metsäteollisuuden tärkein raakaainelähde. Vuonna 2003 Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puuraaka-aineesta 65 % tuli kotimaisista yksityismetsistä. (Metsäteollisuus ry.) 23 % 7 % 5 % 65 % Yksityismetsät Valtion metsät Tuontipuu Yhtiöiden omat metsät KUVIO 1. Suomen metsäteollisuuden puuraaka-ainelähteet vuonna 2003 (Metsäteollisuus ry.)

7 2.2 Yksityismetsätalouden kannattavuus 3 Laadukkaan puuraaka-aineen saannin turvaamiseksi on tärkeää, että yksityismetsätalous pysyy kannattavana myös tulevaisuudessa. Mikäli metsien taloudellinen tuotto vähenee, jäävät hoitotyöt ja harvennushakkuut helpommin tekemättä, mikä huonontaa oleellisesti päätehakkuuikäisen puuston arvoa sekä vähentää metsän puuntuotantokykyä. Vaikka yksityismetsätalous on tärkeää metsänomistajille, aluetaloudellisesti ja kansantaloudellisesti, on sen liiketaloudellinen seuranta ja tutkimus olleet varsin vähäistä verrattuna vaikkapa maatalouden kirjanpitojärjestelmään. Metsäalalla tutkimuksen paino on ollut ammatillisessa osaamisessa, etenkin metsänhoidossa, puunkorjuussa ja metsätalouden suunnittelussa. Neuvontajärjestöt ja metsäalan koulutus eivät myöskään ole erityisemmin kannustaneet metsänomistajia metsälön talouden seurantaan ja suunnitteluun. Taloudellisen seurannan puuttuminen on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että suurimmalla osalla metsänomistajista metsän omistamisen motiivi on siitä saatavat tulot. Metsälössä on useimmiten kiinni huomattava pääoma, joka pitäisi saada tuottamaan taloudellisesti. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista toimintaa ja tuloksen seurantaa. (Yksityismetsätalouden kannattavuus) Metsätalouden on oltava kannattavaa toimintaa, että metsänomistajat olisivat motivoituneita hoitamaan ja käyttämään metsiään kestävyyden periaatteita noudattaen. Kannattavuus voidaan yksinkertaistaa tulojen ja menojen erotukseksi, mistä voidaan nähdä, onko tuotettu voittoa vai tappiota. Pelkkä liikevoiton tietäminen ei kuitenkaan kerro riittävästi esim. metsätilan kannattavuudesta muihin toimialoihin ja sijoitusmuotoihin verrattuna. Puun myyntitulojen verotuksen edellyttämästä kirjanpidosta voidaan nähdä vuositasolla metsätalouden tulot ja menot, mutta ei esimerkiksi metsänhoitotöihin käytetyn oman työpanoksen arvoa. (Yksityismetsätalouden kannattavuus)

8 3 METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSTUTKIMUS Kannattavuustutkimus Euroopassa Keski-Euroopan saksankielisissä maissa metsätalouden kannattavuutta on seurattu vuosikymmenien ajan. Seuranta perustuu useimmiten kirjanpitotiloihin, jotka on usein jaettu koon ja omistajaryhmän mukaan eri ryhmiin. (Leppänen 1997, 29.) Itävallassa metsätalouden kannattavuutta seurataan neljällä tilaverkolla, joihin kuuluvat suuret yksityismetsät, pienet yksityismetsät sekä yhteismetsät. Seurantatiloista vastaa ylimpänä tahona liittotasavallan maa- ja metsätalousministeriö. Tulokset julkaistaan omana tiedonantona sekä paikallisessa metsäalan ammattilehdessä. Saksassa tietoa kerätään suurilta yli 200 ha tiloilta sekä pieniltä, ha tiloilta erikseen. Metsänomistajat saavat analysoidut tulokset omasta metsälöstään sekä keskimääräiset vertailutulokset samantyyppisiltä tiloilta. (Leppänen 1997, 29.) Erilaisia kirjanpitotiloihin perustuvia kannattavuusseurantajärjestelmiä on ollut myös mm. Sveitsissä, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. CEA (European Confederation of Agriculture) on julkaissut tilastoja muutamien Euroopan maiden metsätalouden kannattavuustuloksista. Tiedot näihin tilastoihin on kerätty tutkimuksista, maakohtaisista raporteista ja yleisistä tilastoista. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) 3.2 Kannattavuustutkimus Suomessa Maatalouden virallista kannattavuustutkimusta on harjoitettu Suomessa vuodesta Maatalouden kannattavuuskirjanpito keskittyy varsinaiseen maatalouteen, jonka kannattavuutta seurataan ja josta tilikauden liiketulokset lasketaan. Vuonna 2000 maatalouden kirjanpitotiloja oli 920 kappaletta. (Penttilä 2002, 64.) Metsätalouden kannattavuustutkimusta on harjoitettu Suomessa vaihtelevin menetelmin jo 1910-luvulta lähtien. Maataloushallitus julkaisi vuosina tuloksia metsätalouden puhtaasta tuotosta. Laskelmien pohjana käytettiin ilmeisesti

9 hakkuun ja kasvun kantoraha-arvojen erotusta. Tässä tutkimuksessa metsän puhdas tuotto oli n mk/ha. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) 5 Saari analysoi vuonna 1929 yksityismetsätalouden tuloja, menoja ja kannattavuutta maataloushallituksen kannattavuuskirjanpidon kolmen vuoden Etelä-Suomen kirjanpitotila-aineiston pohjalta. Saari laski tilikauden kokonaistuoton siten, että tulojen summaan lisättiin valmiin puutavaran varastojen lisäys tai vähennettiin sen vähennys. Kustannuksiksi luettiin menojen summa sellaisenaan. Saari ei ottanut huomioon pääomakustannuksia, puutasetta eikä metsämaan tasearvoa. Hän laski metsätalouden puhtaan tuoton metsähehtaaria kohti tuottojen ja kustannusten erotuksena. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 15.) Piha tutki vuosien maatilametsälöiden liikejäämää ja sen rakennetta Etelä-Suomen maatalouskirjanpitotilojen aineiston perusteella. Myös Piha selvitti metsätalouden tuloksen liikejäämänä, eli puutasetta ei otettu huomioon ja kaikki hakkuut käsiteltiin tuottohakkuina. Liiketuloksi laskettiin rahatulot puutavaran myynnistä sekä erilaisista käyttöoikeuksista. Tuloiksi laskettiin myös luontoistulot eli metsästä maksutta luovutetun puutavaran arvo. Rahakustannuksia olivat tilivuonna metsätalouteen käytetyt rahaerät ja luontoiskustannuksia maatilatalouden muiden osien metsätaloudelle luovuttamien suoritteiden arvot. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 16.) Toisen maailmansodan jälkeen mm. Einola (1957), Ahonen (1957), Runeberg (1976) ja M. Keltikangas (1972) tutkineet metsätalouden kannattavuutta. Markkamääräisiä tutkimustuloksia metsätalouden kannattavuudesta luvuilta ei kuitenkaan ole esitetty. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 16.) IUFRO:n (International Union on Forest Research Organizations) työryhmä 31 teetti 1960-luvulla tärkeimpiä Länsi-Euroopan puuntuottajamaita koskevan vertailututkimuksen, jossa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Itävallan, Sveitsin ja Iso-Britannian metsätalouden tuottoja ja kustannuksia verrattiin yhdenmukaisin perustein. Tutkimusmateriaalina käytettiin metsätalouden ja metsäteollisuuden aggregaattitason tietoja, todellisia kirjanpitoon perustuvia metsätalouden kustannus- ja tulotietoja sekä hypoteettisia mallitettuja kustannus- ja tulotietoja. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 17.)

10 6 Suomessa systemaattisen metsätalouden kannattavuusseurannan lähtölaukauksena voidaan pitää IUFRO:n pienmetsälötyöryhmän Helsingissä 1989 pidettyä Maa- ja Metsätaloustuottajien isännöimää kokousta (Penttinen 1997, 9). Tätä kokousta varten Simula ja Keltikangas laskivat keskimääräistietojen perusteella yksityismetsien vuosien keskimääräisen nettotuloksen. Nettotulos laskettiin menotulovirtalaskelman tyyppisellä tuloslaskelmalla, jossa pitkävaikutteisia menoja ei jaksoteta, vaan ne otetaan laskelmaan sellaisinaan. Tässä virtalaskelmassa olivat mukana myös kotitarvepuun raha-arvo ja metsänomistajan oman työn arvo. Nettotulos vuosien keskiarvona oli 1993 rahassa 370 mk/ha ilman veroja ja avustuksia. Nettotulos jakautui seuraavasti: Etelä-Suomi 610 mk/ha, Länsi-Suomi 332 mk/ha, Itä-Suomi 502 mk/ha ja Lappi 73 mk/ha. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) Kokouksen jälkeen tutkijoita mm. Metsäntutkimuslaitoksesta ja Joensuun yliopistosta ryhtyivät käymään läpi muiden maiden kannattavuusseurantatutkimuksia ja pohtimaan niiden soveltamismahdollisuuksia Suomen yksityismetsätaloudessa (Penttinen 1997, 9). Simula (1987) on laskenut metsätalouden nettotuloksen ja 1980-luvuille. Näiden vuosikymmenien aikana yksityismetsien kannattavuus on säilynyt yllättävän samansuuruisena: 1970-luvulla nettotulos oli vuoden 1993 rahassa 451 mk/ha ja luvulla 456 mk/ha. Tarkastelujaksolla metsään sidotun pääoman reaalituotto ennen veroja oli keskimäärin 3 %. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 18.) Joensuun yliopiston Metsätalous tuotanto- ja palvelusuuntana projektin tutkimustilat pitivät kirjanpitoa, jonka avulla laskettiin yhteensä 31 tilan tuloksen painotetut keskiarvot (Hyttinen ym. 1991). Juuassa ja Rantasalmella sijaitsevat koetilat olivat sekä metsäpinta-alaltaan että vuotuiselta hakkuusuunnitteeltaan suurempia kuin alueen tilat keskimäärin. Kolmivuotisella tilikaudella metsälöiden keskimääräinen vuotuinen pääoman tuotto ennen veroja oli vuoden 1993 rahassa Juuassa 422mk/ha ja Rantasalmella 515 mk/ha. Tutkimuksessa metsätalouteen sidotun pääoman tuotto laskettiin vähentämällä liikejäämästä oman työn arvo sekä ottamalla huomioon puuston arvon muutos. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 19.)

11 7 Penttisen ja Kinnusen (1992) Lapin ja Koillis-Suomen yhteismetsien kannattavuustutkimus käsittää 33 yhteismetsän tilinpäätösaineiston vuosilta Tuloksia laskettaessa on käytetty metsätalouteen sovellettua kirjanpitoasetuksen mukaista tuloslaskentakaavaa. Korjattua ylijäämää laskettaessa on otettu huomioon poistot, varaukset, verot, korot ja puutaseen muutos. Koko tutkimusaineistolle 10 vuoden ylijäämien keskiarvoksi on tullut 117 mk/ha. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) Simula (1994) on mitannut metsätalouden kannattavuudessa ja rahaliikenteessä vuosina tapahtuneita muutoksia päätoimisten maanviljelijöiden hallinnoimilla perheviljelmillä. Tutkimusaineistona Simula on käyttänyt Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) noin 1100 kirjanpitotilalta vuosittain keräämää maatalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoa. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 20.) Vuosina suoritettiin yksityismetsätalouden kannattavuusseuranta yhteistutkimus, johon osallistuivat Metsäntutkimuslaitos, Helsingin ja Joensuun yliopistot ja Työtehoseura. Hankkeessa perehdyttiin jo olemassa oleviin tilaverkostoihin, kehitettiin metsätalouden kirjanpidon ja kustannuslaskennan menetelmiä ja valmisteltiin varsinaista tilaverkoston luomista ja ylläpitoa. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella varsinaisen yksityismetsätalouden kirjanpitotilaverkoston luominen ei kuitenkaan vaikuttanut tarkoituksenmukaiselta, koska tilastollinen yleistettävyys olisi todennäköisesti jäänyt saavuttamatta, ja resursseja olisi kulunut kohtuuttoman paljon. Samoihin aikoihin tapahtui metsäverotuksessa muutos, jossa osa metsänomistajista jo siirtyi puun myyntituloverotukseen, jossa verottaja kerää tietoja metsätilallisten todellisista tuloista ja menoista. Mahdollisuus valmiiden aineistojen perusteella tehtävään kannattavuusseurantaan paranivat siis olennaisesti. (Uotila 1997, 59.) Uotila (1997) tutki yksityismetsänomistuksen kannattavuutta vuosina Kannattavuustarkastelu tehtiin Tilastokeskuksen keräämän Maatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) sekä Metlan ja MKK Tapion keräämien alueittaisten tilastojen perusteella. Samassa tutkimuksessa selvitettiin valmiiden tilastoaineistojen soveltuvuutta kannattavuusseurantaan ja luotiin pohjaa tulevalle raportoinnille.

12 8 Tulokset esitettiin suuralueittain hehtaaria kohti, tuloksia laskettiin myös tilakokoluokittain ja tiloittain. MYTT-aineiston puute on se, että se kattaa vain tilat, joilla harjoitetaan maataloutta. Verotuksen siirtymäkauden aikaiset verotustiedot olivat myös epäluotettavia, sillä käyttökelpoisia tietoja saatiin vain myyntiverotuksen piirissä olevilta tiloilta. MYTT-aineistoon perustuvista tuloksista saatiin helposti kuva kannattavuuden kehittymisestä, mutta tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko yksityismetsätaloutta. (Uotila 1997, 2.) Metlan julkaisemassa metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistaan vuosittain tilastot yksityismetsätalouden tuloksesta ja tuotosta. Kirjan taulukoissa esitetty nettotulos lasketaan pääasiassa kassavirtoihin perustuvalla katelaskelmalla. Tuloksena saadaan rahamäärä, joka jää yksityismetsätaloudesta käytettäväksi verojen ja lainojen maksuun, sijoituksiin ja kulutukseen. Nettotulos mittaa vain rahavirtoja, joten se ei ota huomioon esim. hakkuusäästöjen tai puustopääoman arvoa alentavien hakkuiden vaikutusta metsätalouden kokonaistulokseen. Yksityismetsätalouden tuottoa mittaavassa laskelmassa kokonaistuotto on jaettu neljään osatekijään, joita ovat hakkuutulot ja puuntuotannon kustannukset, joiden erotuksesta lasketaan nettotulos, sekä pystypuuston määrän muutoksen arvo ja puutavaran kantohinnan muutokset. (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, ) TAULUKKO 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot metsämaan pinta-alaa kohti 2004 (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, ). / ha Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Etelä-Savo Bruttokantorahatulot 137,8 152,3 47,2 112,3 180,2 Kokonaiskustannukset 25,6 24, ,5 23,9 Valtion tuki puuntuotantoon 4,2 4,5 5 4,5 4,1 Nettotulos 116,4 132,5 38,1 95,3 160,4

13 4 KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Hankkeen taustaa Idea kirjanpitometsälöverkon perustamisesta Etelä-Savoon on tullut Metsäkeskus Etelä-Savon kehittämispäälliköltä Yrjö Niskaselta. Tavoite oli luoda verkko, josta kerättäisiin tietoa puukaupasta, metsävaroista ja metsänhoito- ja parannustöiden määristä ja kustannuksista. Tämän opinnäytetyön osuus projektista on luoda järjestelmä, jolla perustettavasta verkosta kerätty tieto voitaisiin analysoida käyttökelpoisiksi keskiluvuiksi. Alkuperäisen idean mukaan Etelä-Savon alueelta pyrittäisiin saamaan mukaan noin 60 metsätilaa. Kirjanpitoverkkoon soveltuvilla tiloilla tulisi olla jonkinlaista toimintaa joka vuosi, joten mukaan tulevien tilojen pitäisi käytännössä olla keskimääräistä suurempia ja puunmyynnillisesti ja metsänhoidollisesti aktiivisia. Minimikokona voidaan pitää 50 ha metsälöä. 4.2 Käytännön toteuttamisen kannattavuus Pelkän hehtaarikohtaisen metsätalouden kannattavuustutkimuksen tekemiseksi kirjanpitometsälöverkkoa ei kannata perustaa. Vuoden 2006 alusta kaikki metsätilalliset ovat puun myyntituloverotuksen piirissä, joten verotustietojen perusteella pystytään melko luotettavasti laskemaan yksityismetsätalouden hehtaarikohtaiset nettotulokset. Metlan julkaisemassa Metsätilastollisessa vuosikirjassa esitetään vuosittain tilastoihin perustuvat yksityismetsätalouden katelaskelmat metsäkeskuksittain ja työlajeittain koko maan laajuisesti (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, ). Verotustietojen perusteella tehdyt laskelmat kertovat kuitenkin vain metsätalouden euromääräisen nettotuloksen. Metsänomistajan omassa metsässään suorittamien metsänhoitotöiden määrä ja arvo jäävät näissä laskelmissa huomiotta. Omatoimisuus metsänhoitotöissä on kuitenkin melko oleellinen osa yksityismetsätalouden kannattavuuden lisäämisessä. Etelä-Savoon perustettavan kirjanpitometsälöverkon perusajatus voisikin olla omatoimisen metsänhoitotöiden suorittamisen seuraaminen, sekä omatoimisuuden määrän vaikutus metsälön nettotulokseen. Useamman vuoden

14 ajalta kerätyn aineiston perusteella voitaisiin myös selvittää omatoimisuuden määrän muuttumista vuosien mittaan Käytännön toteuttamisen mahdollisuudet Kirjanpitometsälöverkon toteuttaminen Etelä-Savoon voisi olla helpointa Metsäkeskus Etelä-Savon ja Mikkelin Ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikön Nikkarilan yhteistyönä. Alkuperäisen ajatuksen mukaan kirjanpitoverkkoon otettavien tilojen hankinnan ja metsälökohtaisten tietojen keruun hoitaisivat alueittain Metsäkeskus Etelä-Savon toimihenkilöt. Verkossa mukana olevia metsänomistajia on luonnollisesti motivoitava tiedonkeruussa mukana olemiseen esim. tarjoamalla heille vuosittain metsälöverkon perusteella laskettavat keskimääräiset tulokset. Metsälöverkosta kerättävien tietojen koostaminen ja analysointi voisi olla helpointa toteuttaa metsäopetuksen lomassa Nikkarilassa. Esimerkiksi mittauksen tai metsänarvioinnin tms. kurssin osana voisi olla metsälöverkosta kerättävien tietojen analysointi. 4.4 Tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmä Metsälöverkosta kerättävää tietoa varten tein Excel-ohjelmalla kirjanpitoverkossa mukana oleville metsänomistajille jaettavan lomakkeen. Lomakkeeseen täytettävät tiedot on pyritty valitsemaan siten, että ne olisi mahdollisimman helppo täyttää suurimmaksi osaksi metsätalouden kirjanpidon perusteella. Lomaketiedoista omatoimisen metsätyön määrät ovat sellaisia, ettei niitä löydy metsätalouden normaalista kirjanpidosta, vaan metsänomistajan on pidettävä niistä kirjaa pakollisen kirjanpitonsa lisäksi. Metsänomistajien itse suorittamista metsätalouden töistä kerättäviksi on valittu yleisimmät itse suoritettavat työt: istutus, kylvö, raivaus, taimikonhoito ja pystykarsinta. Lisäksi yhteistä näille töille on, että niiden kaikkien tehtyä määrää voidaan mitata hehtaareissa. Tämä mahdollistaa sen, että metsänomistaja voi lomaketta täyttäessään tarkistaa tekemiensä metsänhoitotöiden hehtaarimäärän metsäsuunnitelman kuviotiedoista. Toisin sanoen tässä järjestelmässä ei metsänomistajan tarvitse pitää työtunneistaan kirjaa, mikä helpottaa heidän

15 11 taakkaansa. Toisaalta työtuntikirjanpidon puuttuminen sulkee pois mahdollisuuden kerätä tietoa metsänomistajien aktiivisuudesta metsätalouden sekalaisissa töissä, joita ei voi kunnolla muilla tavoin mitata, kuten omatoiminen konetyö tai metsätalouden paperitöihin käytetty vaiva. Samassa Excel-tiedostossa tiedonkeräyslomakkeen kanssa on kaksi laskentataulukkoa, joista Metsälöiden tiedot taulukkoon syötetään tiedot kaikista mukana olevista metsälöistä. Taulukkoon syötettävät tiedot ovat samat kuin lomakkeessa kysytyt tiedot, joten lomaketietojen siirtäminen on näin tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Toinen laskentataulukko, Keskimääräiset tulokset, on puhtaasti laskentataulukko, eli sinne ei tarvitse eikä pidä syöttää tietoja. Taulukko laskee Metsälöiden tiedot taulukkoon syötettyjen arvojen perusteella koko otokselle keskimääräisiä tuloksia. Tulokset on laskettu pääosin euroina hehtaaria kohti. Olennaisia laskettavia tuloksia ovat myös omatoimisesti suoritettujen töiden osuudet metsänhoitotöistä. Yleensä pelkkää hehtaaria kohti esitettyä euromääräistä tulosta pidetään epätarkkana, koska eri kokoisilla metsätiloilla kustannukset jakautuvat eri tavalla. Tässä tapauksessa otoksessa mukana olevat metsälöt tulisivat kuitenkin olemaan toistensa kaltaisia: samalla alueella sijaitsevia ja jotakuinkin samaa kokoluokkaa olevia. Tämän vuoksi omasta mielestäni on perusteltua ja helpointa laskea metsän nettotuotto suoraan euroina hehtaaria kohden, varsinkin kun otoksessa mukana olevat metsälöt ja niiden kokonaispinta-ala tulisi todennäköisesti muuttumaan vuosittain Tiedonkeräyslomake Tiedonkeräyslomake on jaettu seitsemään eri osa-alueeseen, joita ovat puukauppa, tulot, uudistaminen, raivaussahatyöt, muut metsänhoitotyöt, poistot kirjanpidossa ja juoksevat kulut. Jaottelulla on pyritty selkeyttämään lomakkeen rakennetta ja saamaan se siten metsänomistajille mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Ensimmäisenä lomakkeessa on perustiedot: Metsälön pinta-ala ja vuosi. Vuosilukuna ei luultavasti kannata käyttää vuotta, jolloin tiedonkeruu toteutetaan, vaan sitä vuotta, jonka kirjanpidosta tiedot on otettu. Puukaupan osalta kerättävät tiedot ovat puukaupan määrä kuutiometreinä puutavaralajeittain sekä puukaupan pysty- ja

16 hankintakauppojen osuudet, jossa hankintakaupan osuuteen sisällytetään myös käteiskauppa. 12 Ongelmaksi saattaa tässä osoittautua se, että puukauppasopimus tehdään usein eri vuonna kuin hakkuu. Tällöin puukaupan etumaksu ja loppumaksu tulevat metsänomistajan tilille eri vuosina. Jos näin käy, lienee selkeintä ilmoittaa puukauppamäärät sinä vuonna, kun kaupasta on saatu loppumaksu. Jos ennakkomaksu on suoritettu edellisen vuoden puolella, ei sille vuodelle merkitä kyseisen puukaupan kuutiomääriä. Näin toimiessa samoja kuutiometrimääriä ei tule vahingossa ilmoitetuksi useampaan kertaan. Lomakkeen rakenteen ja kyselyn yksinkertaistamiseksi omaan käyttöön otetun puutavaran määrää ja arvoa ei lomakkeessa kysytä. Metsälön pinta-ala ha Vuosi Puukauppa m3 mät kut kot mäk kuk kok muu pystykaupalla m3 hankintakaupalla m3 KUVIO 2. Alkuosa tiedonkeräyslomakkeesta: perustiedot ja puukauppa-osio Metsätalouden tulot on tiedonkeräyslomakkeessa jaettu neljään osaan, jotka ovat pystykaupalla ja hankintakaupalla saadut puunmyyntitulot, kemera-tuet ja muut metsätalouden tulot. Hankintakaupan osuuteen sisällytetään käteiskaupalla saadut puunmyyntitulot. Muut metsätaloustulot kohtaan merkittäviä tuloja voivat olla esimerkiksi metsästysseuroilta saatavat vuokratulot. Metsätalouden tulot osaa täytettäessä on tärkeintä, että kaikki kyseisen vuoden metsätaloustulot tulevat kirjatuksi.

17 13 Tulot pystykaupalla hankintakaupalla kemeratuet muut metsätaloustulot KUVIO 3. Tiedonkeräyslomakkeen tulot-osio Metsänuudistamiseen liittyvät työt ja kustannukset on tiedonkeräyslomakkeessa asetettu uudistaminen-osioon. Kerättäviä tietoja ovat vuoden aikana tehdyt maanmuokkaus- istutus- ja kylvömäärät hehtaareina sekä omatoimisen työn määrät istutus- ja kylvötyössä. Uudistamiskustannusten osalta päätin jaotella menot maanmuokkaus-, taimi- ja siemenkustannuksiin sekä istutuksen ja kylvön palkkakustannuksiin. Myös uudistamiseen liittyvistä tiedoista on siis kerättäväksi valittu vain olennaisimmat. Esimerkiksi maanmuokkauksen osalta ei erotella eri muokkaustapoja, vaan koko maanmuokkausmäärä merkitään samaan ruutuun. Uudistaminen maanmuokkaus ha istutus itse ha palkkatyönä ha kylvö itse ha palkkatyönä ha maanmuokkauskust. taimikustannus siemenkustannus istutuspalkkakust. kylvöpalkkakust. KUVIO 4. Tiedonkeräyslomakkeen uudistaminen-osio Normaalisti raivaussahalla tehtävät työt on jaettu raivaukseen ja taimikonhoitoon. Raivaus sisältää uudistusalan raivauksen sekä taimikon raivauksen, esim. koivuntaimien poiston nuoresta havupuutaimikosta. Taimikonhoitoon taas kuuluu ns.

18 14 taimikon harvennus. Siihen voidaan lukea myös nuoren metsän kunnostus. Vaikka lomakkeessa lukee raivaussahatyöt, voi kyseisiä työlajeja toki olla tehty esimerkiksi vesurilla, moottorisahalla tai koneellisesti. Tässä tapauksessa työlaji ratkaisee, ei työväline. Kerättäviin tietoihin taimikoiden hoitoon liittyvät työt on otettu mukaan siksi, että ne ovat olennainen osa metsänhoitoa ja metsätalouden kustannuksia. Raivaussahatyöt raivaus itse ha palkkatyönä ha taimikonhoito itse ha palkkatyönä ha palkkatyökust. KUVIO 5. Tiedonkeräyslomakkeen raivaussahatyöt-osio Muista metsänhoitotöistä mukaan kerättäviin tietoihin otin pystykarsinnan ja lannoituksen. Lannoitus on yleensä enemmän tai vähemmän koneellistettua toimintaa, joten siitä en katsonut tarpeelliseksi selvittää omatoimisen työn osuutta. Pystykarsinta lienee usein itse suoritettava työlaji, joten siitä on syytä erotella itse ja palkkatyönä tehdyt määrät. Muut metsänhoitotyöt pystykarsinta itse ha palkkatyönä ha pystykars. palkkakust. lannoitus lannoituskust. ha KUVIO 6. Tiedonkeräyslomakkeen muut metsänhoitotyöt -osio Lomakkeen loppuosaan on koottu metsätalouden eri kustannuslajeja. Kirjanpidossa poistettavat menot on jaoteltu kolmeen osaan. Työvälineet -osaan on tarkoitettu

19 15 laitettavaksi pienehköt työvälineet, kuten moottori- tai raivaussahat. Työkoneet kohtaan merkitään suurempien koneiden, kuten traktorien poistot. Muut poistot, kuten tienrakennus- tai ojitusmenot, merkitään kohtaan muut. Poistojen erittely on mielestäni järkevää siksi, että myöhemmässä vaiheessa voidaan nähdä, millä tavalla kaluston hankkimisen aktiivisuus on yhteydessä esim. aktiivisuuteen hankintahakkuissa. Juoksevista kuluista on eritelty tarvike- ja huoltokustannukset. Tarvikkeisiin lasketaan öljyt, sytytystulpat ym. metsätalouden työvälineisiin käytettävät tarvikkeet. Huoltoihin puolestaan luetaan metsätaloudessa käytettävien laitteiden huolto- ja korjauskulut. Tarvike- ja huoltokulut eivät välttämättä ole olennaisimpia metsätalouden menoeriä, mutta voi olla mielekästä seurata, miten nämä kulut seuraavat esimerkiksi hankintahakkuun määrää. Viimeisenä ruutuna tiedonkeräyslomakkeessa on muut metsätalouden kulut. Tähän kohtaan tulee todennäköisesti tulemaan suurin osa metsätalouden kuluista. Tällainen kohta on lomakkeessa kuitenkin oltava, että kaikki metsätalouden menot tulisivat kirjatuksi. Poistot työvälineet (sahat ym.) kirjanpidossa työkoneet muut Juoksevat kulut tarvikkeet (öljyt ym.) huollot muut metsätalouskulut KUVIO 7. Tiedonkeräyslomakkeen loppuosa: poistot kirjanpidossa ja juoksevat kulut

20 4.4.2 Tulostenlaskentataulukko 16 Excel-taulukko Keskimääräiset tulokset laskee lomaketietojen perusteella metsälöjoukolle keskimääräisiä tuloksia. Taulukkoa kuvaavissa kuvioissa olevat numerotiedot ovat keksittyjä, eivätkä perustu mihinkään todellisiin metsälötietoihin. Taulukko on kuitenkin selkeämpi esittää luvuilla täytettynä, jolloin esimerkiksi lukujen desimaalimäärät käyvät ilmi. Ensimmäisenä taulukkoon on laskettu otoksen perustiedot, joita ovat otokseen osallistuneiden metsätilallisten määrä, otoksen metsälöiden yhteenlaskettu pinta-ala ja keskimääräinen metsälökoko. Tilojen lukumäärä 3 Pinta-ala yht. ha 205 Otoksen keskim. tilakoko ha 68,3 KUVIO 8. Keskimääräiset tulokset taulukon alkuosa: perustiedot. (Täytetty esimerkkiluvuilla) Taulukkoon on laskettu puukaupan aktiivisuutta kuvaavaksi keskiluvuksi vuoden aikana tapahtuneen puukaupan kuutiometrimäärä hehtaaria kohti. Lisäksi taulukko laskee tehtyjen puukauppojen puutavaralajiosuudet sekä pysty- ja hankintakauppojen osuudet kuutiometrimääristä ja puukauppatuloista. Metsänomistajien saamien kemeratukien määrä on laskettu euroina hehtaaria kohti. Tukien määrän seuraaminen voi olla järkevää sillä perusteella, että siten voidaan mahdollisesti nähdä, miten tukien ja itse suoritettujen metsänhoitotöiden määrät liittyvät toisiinsa.

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Käsitteitä. Aineistot

Käsitteitä. Aineistot 14 YKSITYISMETSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSAINEISTOT Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoihin kerätään jo valmiina olevaa yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Johdanto. Luja vauhti yksityismetsätaloudessa jatkui vuonna 1999, vaikka bruttokantorahatulot

Johdanto. Luja vauhti yksityismetsätaloudessa jatkui vuonna 1999, vaikka bruttokantorahatulot Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1999 Toimittaja: Esa Uotila 5.6.2001 579 1999 oli vauhdikas vuosi yksityismetsätaloudessa nettotulos 595 mk hehtaarilta Johdanto Luja vauhti yksityismetsätaloudessa

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Johdanto. Vuosi 1998 oli nettotuloilla mitaten kaikkien aikojen paras vuosi yksityismetsätaloudessa.

Johdanto. Vuosi 1998 oli nettotuloilla mitaten kaikkien aikojen paras vuosi yksityismetsätaloudessa. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1998 Toimittajat: Esa Uotila Irma Kulju 22.5.2000 528 Yksityismetsätalouden nettotulos uuteen ennätykseen - nousu suurinta Pohjois-Suomessa Johdanto Vuosi 1998

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon A JI Metsä sijoituskohteena 1983 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 2.5.2007 864 Metsänomistamisen sijoitustuotto

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2013 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 22.5.2013 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

Johdanto. yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat vuonna miljardia markkaa eli samalla tasolla. enemmän kuin koskaan aikaisemmin

Johdanto. yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat vuonna miljardia markkaa eli samalla tasolla. enemmän kuin koskaan aikaisemmin Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1997 Toimittajat: Esa Uotila Kaarina Linna 10.9.1999 498 Yksityismetsätalouden nettotulos 580 mk/ha vuonna 1997 Johdanto Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla mitaten 9 prosenttia edellisvuotta huonompi, vaikka tulos oli 10 prosenttia

Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla mitaten 9 prosenttia edellisvuotta huonompi, vaikka tulos oli 10 prosenttia Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1996 Toimittajat: Esa Uotila Kaarina Linna 20.10.1998 456 Hyvä välivuosi tulot edelleen 10 % yli keskiarvon Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Yleistä. Alueittaiset tilastoaineistot 2004 ja vuoden 2005 ennakkotiedot

Yleistä. Alueittaiset tilastoaineistot 2004 ja vuoden 2005 ennakkotiedot A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Yksityismetsätalouden kannattavuus Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003 sekä alueittaiset katelaskelmat

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Lieksan seurakunta metsänomistajana Lieksan seurakunta metsänomistajana Pinta-alat Metsätalousmaata kaikkiaan 5123 hehtaaria Kasvullinen metsämaa 4564 hehtaaria Kitu- ja joutomaita 466 hehtaaria Teitä ja sähkölinjoja 93 hehtaaria Suojelualueita

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

metsätalouden tilakohtaisen kannattavuusseurannan

metsätalouden tilakohtaisen kannattavuusseurannan Folia Forestalia tieteen tori Pentti Hyttinen, Juha Hakkarainen, Timo Kallio, Markku Penttinen, Esa Uotila ja Jari Valkonen Yksityismetsätalouden kannattavuusseuranta lähtee käyntiin Tausta Metsätalouden

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verontilityslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2012 Metsä sijoituskohteena 1983 2011 31.8.2012 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto jäi alle 2 prosentin vuonna 2011 Vuonna

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat lokakuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 18.11.1997 413 Puukaupassa ennätysvauhti lokakuussa Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,

Lisätiedot

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Toimiva metsä hanke Metsätilat tuottokuntoon, tiedotuspäivä Avauspuheenvuoro Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Ylivieska 20.1.2011 Niilo Piisilä 1 Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2010

Puukauppa, helmikuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2010 Puukauppa, helmikuu 2010 11.3.2010 Yrjö Sevola Helmikuun puukauppa vain 1,2 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa mataa, vaikka

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisuuslaskuri

Metsänomistajan omatoimisuuslaskuri Metsänomistajan omatoimisuuslaskuri Metsänomistajan omatoimisuuslaskuri on Excel-pohjainen laskuri, jolla voi vertailla omatoimisesti tehtyä tai ammattilaisen tekemää metsänhoitotoimenpidettä keskenään.

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016 Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2012

Puukauppa, toukokuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 26/2012 Puukauppa, toukokuu 2012 11.6.2012 Aarre Peltola Yksityismetsistä ostettiin toukokuussa runsaasti puuta Metsäteollisuus

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot