KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä"

Transkriptio

1 Miikka Mäenpää KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä Opinnäytetyö Metsä- ja puutalouden markkinointi Kesäkuu 2006

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Miikka Mäenpää Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Nimeke Kirjanpitometsälöt Etelä-Savoon kerättävät tiedot ja laskentajärjestelmä Tiivistelmä Opinnäytetyössä on perehdytty olemassa oleviin ja käytössä olleisiin kirjanpitometsälöverkkoihin pohjatyönä Etelä-Savoon mahdollisesti perustettavaa metsälöverkkoa varten. Opinnäytetyössä on valittu tiedot, joita perustettavasta metsälöverkosta voi kerätä, sekä luotu Excel-taulukko, jolla kerätyt tiedot voi analysoida. Opinnäytetyössä luotuun järjestelmään on tarkoitus syöttää metsälöverkkoon valituilta eteläsavolaisilta metsätilallisilta kerätyt tiedot vuosittain. Kerättävät tiedot liittyvät metsälön vuosittaisiin tuloihin ja menoihin kustannuslajeittain, sekä metsänomistajien omatoimisesti tekemien ja palkkatyönä teettämien metsänhoitotöiden määriin. Näiden tietojen perusteella järjestelmä laskee keskimääräisiä tuloksia koko metsälöverkon osalta. Laskettavia tuloksia ovat mm. omatoimisen työn osuudet eri metsänhoitotöissä sekä eri kustannuslajien suuruudet metsätaloudessa. Asiasanat (avainsanat) yksityismetsät, kannattavuus, tulot, menot Sivumäärä Kieli URN 22 s. + liitt. 3 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Timo Leinonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Metsäkeskus Etelä-Savo

3 Date of the bachelor's thesis June 2, 2006 Author Miikka Mäenpää Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forest Product Marketing Name of the bachelor's thesis Bookkeeping forest holdings to southern Savo - Information to be collected and counting system Abstract The aim of the thesis was to choose suitable information to be collected from a private forest holding net and to create a data processing system for the collected information. The Forestry centre of southern Savo is participant in this project. The information, which will possibly be collected from about 60 private forest owners in southern Savo, is meant to be transferred into the Excel table. Collected information is numeric, and it is mostly about incomes and expenses of forestry. In this system it is also essential to collect information about forest owners` independence in forestry actions in their own forests. On this basis the Excel table counts average values. The most important counted value is profitability of forestry. Other important parameters are portions of independent forestry actions of forest owners. This data processing system is not perfect, because it is not sure yet, if there ever will be a bookkeeping forest holding net in southern Savo. Subject headings, (keywords) private forest, profitability, income, expenses Pages Language URN 22 p. + app. 3 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Timo Leinonen Bachelor s thesis assigned by Forestry Centre of southern Savo

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SUOMALAINEN YKSITYISMETSÄTALOUS Suomalaisen metsätalouden erityispiirteet Yksityismetsätalouden kannattavuus METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSTUTKIMUS Kannattavuustutkimus Euroopassa Kannattavuustutkimus Suomessa KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Hankkeen taustaa Käytännön toteuttamisen kannattavuus Käytännön toteuttamisen mahdollisuudet Tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmä Tiedonkeräyslomake Tulostenlaskentataulukko POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Tiedonkeräyslomake Tulostenlaskentataulukko Excel-tiedosto: Kirjanpitometsälöiden taulukot (CD-Rom)... 25

5 1 JOHDANTO 1 Suomen pinta-alasta kaksi kolmasosaa on metsää. Näistä suurin osa on yksityisten omistamia. Etelä-Savo on yksi Suomen tärkeimmistä puuntuotantoalueista. Koska yksityismetsät ovat edelleen suomalaisen metsäteollisuuden tärkein raakaainelähde, on tärkeää, että yksittäisten metsätilojen puun laatu pysyy tulevaisuudessakin hyvänä. Tämä edellyttää metsätilan omistamisen olemista niin kannattavaa, että rahaa riittää myös hoitotöihin, jotka parantavat puun laatua ja nopeuttavat kasvua, toisin sanoen pitävät metsän kunnossa. Tällä hetkellä metsätiloihin sijoittaminen on suosittu tapa sijoittaa. Mitään takeita metsänomistamisen kannattavuudesta tulevaisuudessa ei kuitenkaan ole. Tässä opinnäytetyössäni tutkin mahdollisuutta perustaa kirjanpitometsälöverkko Etelä-Savoon sekä kirjanpitoverkon ylläpidon kannattavuutta. Ulkomailla kirjanpitoverkkoja on olemassa, ja Suomessakin on ollut kokeilumielessä ollut kirjanpitometsätilojen verkko. Lisäksi Suomessa seurataan metsätalouden kannattavuutta verotustietojen perusteella, mutta pysyvää ja pidempiaikaista kirjanpitoseurantaa ei Suomessa vielä ole.

6 2 SUOMALAINEN YKSITYISMETSÄTALOUS Suomalaisen metsätalouden erityispiirteet Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisessa metsässä ja sen omistajarakenteessa on monia erityispiirteitä. Suomen maapinta-alasta n. 70 % on metsää, mikä on enemmän kuin missään muussa maassa. Puun kasvu on hidasta ja siten metsien kiertoaika pitkä. Lisäksi metsät ovat suurimmalta osin yksityisten omistamia, mikä on maailman mittakaavassa harvinaista. Suomessa yksityismetsillä tarkoitetaan yksityisten henkilöiden, perikuntien ja yhtymien omistamia metsiä sekä yhteismetsiä. Yksityisomistuksessa on Suomessa n. 14 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa 53 % metsäpinta-alasta (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 42). Etelä-Savossa yksityisomistuksessa on metsää ha, joka on Etelä-Savon metsäpinta-alasta 78 % (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 50). Kotimaiset yksityismetsät ovat edelleen suomalaisen metsäteollisuuden tärkein raakaainelähde. Vuonna 2003 Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puuraaka-aineesta 65 % tuli kotimaisista yksityismetsistä. (Metsäteollisuus ry.) 23 % 7 % 5 % 65 % Yksityismetsät Valtion metsät Tuontipuu Yhtiöiden omat metsät KUVIO 1. Suomen metsäteollisuuden puuraaka-ainelähteet vuonna 2003 (Metsäteollisuus ry.)

7 2.2 Yksityismetsätalouden kannattavuus 3 Laadukkaan puuraaka-aineen saannin turvaamiseksi on tärkeää, että yksityismetsätalous pysyy kannattavana myös tulevaisuudessa. Mikäli metsien taloudellinen tuotto vähenee, jäävät hoitotyöt ja harvennushakkuut helpommin tekemättä, mikä huonontaa oleellisesti päätehakkuuikäisen puuston arvoa sekä vähentää metsän puuntuotantokykyä. Vaikka yksityismetsätalous on tärkeää metsänomistajille, aluetaloudellisesti ja kansantaloudellisesti, on sen liiketaloudellinen seuranta ja tutkimus olleet varsin vähäistä verrattuna vaikkapa maatalouden kirjanpitojärjestelmään. Metsäalalla tutkimuksen paino on ollut ammatillisessa osaamisessa, etenkin metsänhoidossa, puunkorjuussa ja metsätalouden suunnittelussa. Neuvontajärjestöt ja metsäalan koulutus eivät myöskään ole erityisemmin kannustaneet metsänomistajia metsälön talouden seurantaan ja suunnitteluun. Taloudellisen seurannan puuttuminen on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että suurimmalla osalla metsänomistajista metsän omistamisen motiivi on siitä saatavat tulot. Metsälössä on useimmiten kiinni huomattava pääoma, joka pitäisi saada tuottamaan taloudellisesti. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista toimintaa ja tuloksen seurantaa. (Yksityismetsätalouden kannattavuus) Metsätalouden on oltava kannattavaa toimintaa, että metsänomistajat olisivat motivoituneita hoitamaan ja käyttämään metsiään kestävyyden periaatteita noudattaen. Kannattavuus voidaan yksinkertaistaa tulojen ja menojen erotukseksi, mistä voidaan nähdä, onko tuotettu voittoa vai tappiota. Pelkkä liikevoiton tietäminen ei kuitenkaan kerro riittävästi esim. metsätilan kannattavuudesta muihin toimialoihin ja sijoitusmuotoihin verrattuna. Puun myyntitulojen verotuksen edellyttämästä kirjanpidosta voidaan nähdä vuositasolla metsätalouden tulot ja menot, mutta ei esimerkiksi metsänhoitotöihin käytetyn oman työpanoksen arvoa. (Yksityismetsätalouden kannattavuus)

8 3 METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSTUTKIMUS Kannattavuustutkimus Euroopassa Keski-Euroopan saksankielisissä maissa metsätalouden kannattavuutta on seurattu vuosikymmenien ajan. Seuranta perustuu useimmiten kirjanpitotiloihin, jotka on usein jaettu koon ja omistajaryhmän mukaan eri ryhmiin. (Leppänen 1997, 29.) Itävallassa metsätalouden kannattavuutta seurataan neljällä tilaverkolla, joihin kuuluvat suuret yksityismetsät, pienet yksityismetsät sekä yhteismetsät. Seurantatiloista vastaa ylimpänä tahona liittotasavallan maa- ja metsätalousministeriö. Tulokset julkaistaan omana tiedonantona sekä paikallisessa metsäalan ammattilehdessä. Saksassa tietoa kerätään suurilta yli 200 ha tiloilta sekä pieniltä, ha tiloilta erikseen. Metsänomistajat saavat analysoidut tulokset omasta metsälöstään sekä keskimääräiset vertailutulokset samantyyppisiltä tiloilta. (Leppänen 1997, 29.) Erilaisia kirjanpitotiloihin perustuvia kannattavuusseurantajärjestelmiä on ollut myös mm. Sveitsissä, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. CEA (European Confederation of Agriculture) on julkaissut tilastoja muutamien Euroopan maiden metsätalouden kannattavuustuloksista. Tiedot näihin tilastoihin on kerätty tutkimuksista, maakohtaisista raporteista ja yleisistä tilastoista. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) 3.2 Kannattavuustutkimus Suomessa Maatalouden virallista kannattavuustutkimusta on harjoitettu Suomessa vuodesta Maatalouden kannattavuuskirjanpito keskittyy varsinaiseen maatalouteen, jonka kannattavuutta seurataan ja josta tilikauden liiketulokset lasketaan. Vuonna 2000 maatalouden kirjanpitotiloja oli 920 kappaletta. (Penttilä 2002, 64.) Metsätalouden kannattavuustutkimusta on harjoitettu Suomessa vaihtelevin menetelmin jo 1910-luvulta lähtien. Maataloushallitus julkaisi vuosina tuloksia metsätalouden puhtaasta tuotosta. Laskelmien pohjana käytettiin ilmeisesti

9 hakkuun ja kasvun kantoraha-arvojen erotusta. Tässä tutkimuksessa metsän puhdas tuotto oli n mk/ha. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) 5 Saari analysoi vuonna 1929 yksityismetsätalouden tuloja, menoja ja kannattavuutta maataloushallituksen kannattavuuskirjanpidon kolmen vuoden Etelä-Suomen kirjanpitotila-aineiston pohjalta. Saari laski tilikauden kokonaistuoton siten, että tulojen summaan lisättiin valmiin puutavaran varastojen lisäys tai vähennettiin sen vähennys. Kustannuksiksi luettiin menojen summa sellaisenaan. Saari ei ottanut huomioon pääomakustannuksia, puutasetta eikä metsämaan tasearvoa. Hän laski metsätalouden puhtaan tuoton metsähehtaaria kohti tuottojen ja kustannusten erotuksena. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 15.) Piha tutki vuosien maatilametsälöiden liikejäämää ja sen rakennetta Etelä-Suomen maatalouskirjanpitotilojen aineiston perusteella. Myös Piha selvitti metsätalouden tuloksen liikejäämänä, eli puutasetta ei otettu huomioon ja kaikki hakkuut käsiteltiin tuottohakkuina. Liiketuloksi laskettiin rahatulot puutavaran myynnistä sekä erilaisista käyttöoikeuksista. Tuloiksi laskettiin myös luontoistulot eli metsästä maksutta luovutetun puutavaran arvo. Rahakustannuksia olivat tilivuonna metsätalouteen käytetyt rahaerät ja luontoiskustannuksia maatilatalouden muiden osien metsätaloudelle luovuttamien suoritteiden arvot. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 16.) Toisen maailmansodan jälkeen mm. Einola (1957), Ahonen (1957), Runeberg (1976) ja M. Keltikangas (1972) tutkineet metsätalouden kannattavuutta. Markkamääräisiä tutkimustuloksia metsätalouden kannattavuudesta luvuilta ei kuitenkaan ole esitetty. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 16.) IUFRO:n (International Union on Forest Research Organizations) työryhmä 31 teetti 1960-luvulla tärkeimpiä Länsi-Euroopan puuntuottajamaita koskevan vertailututkimuksen, jossa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Itävallan, Sveitsin ja Iso-Britannian metsätalouden tuottoja ja kustannuksia verrattiin yhdenmukaisin perustein. Tutkimusmateriaalina käytettiin metsätalouden ja metsäteollisuuden aggregaattitason tietoja, todellisia kirjanpitoon perustuvia metsätalouden kustannus- ja tulotietoja sekä hypoteettisia mallitettuja kustannus- ja tulotietoja. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 17.)

10 6 Suomessa systemaattisen metsätalouden kannattavuusseurannan lähtölaukauksena voidaan pitää IUFRO:n pienmetsälötyöryhmän Helsingissä 1989 pidettyä Maa- ja Metsätaloustuottajien isännöimää kokousta (Penttinen 1997, 9). Tätä kokousta varten Simula ja Keltikangas laskivat keskimääräistietojen perusteella yksityismetsien vuosien keskimääräisen nettotuloksen. Nettotulos laskettiin menotulovirtalaskelman tyyppisellä tuloslaskelmalla, jossa pitkävaikutteisia menoja ei jaksoteta, vaan ne otetaan laskelmaan sellaisinaan. Tässä virtalaskelmassa olivat mukana myös kotitarvepuun raha-arvo ja metsänomistajan oman työn arvo. Nettotulos vuosien keskiarvona oli 1993 rahassa 370 mk/ha ilman veroja ja avustuksia. Nettotulos jakautui seuraavasti: Etelä-Suomi 610 mk/ha, Länsi-Suomi 332 mk/ha, Itä-Suomi 502 mk/ha ja Lappi 73 mk/ha. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) Kokouksen jälkeen tutkijoita mm. Metsäntutkimuslaitoksesta ja Joensuun yliopistosta ryhtyivät käymään läpi muiden maiden kannattavuusseurantatutkimuksia ja pohtimaan niiden soveltamismahdollisuuksia Suomen yksityismetsätaloudessa (Penttinen 1997, 9). Simula (1987) on laskenut metsätalouden nettotuloksen ja 1980-luvuille. Näiden vuosikymmenien aikana yksityismetsien kannattavuus on säilynyt yllättävän samansuuruisena: 1970-luvulla nettotulos oli vuoden 1993 rahassa 451 mk/ha ja luvulla 456 mk/ha. Tarkastelujaksolla metsään sidotun pääoman reaalituotto ennen veroja oli keskimäärin 3 %. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 18.) Joensuun yliopiston Metsätalous tuotanto- ja palvelusuuntana projektin tutkimustilat pitivät kirjanpitoa, jonka avulla laskettiin yhteensä 31 tilan tuloksen painotetut keskiarvot (Hyttinen ym. 1991). Juuassa ja Rantasalmella sijaitsevat koetilat olivat sekä metsäpinta-alaltaan että vuotuiselta hakkuusuunnitteeltaan suurempia kuin alueen tilat keskimäärin. Kolmivuotisella tilikaudella metsälöiden keskimääräinen vuotuinen pääoman tuotto ennen veroja oli vuoden 1993 rahassa Juuassa 422mk/ha ja Rantasalmella 515 mk/ha. Tutkimuksessa metsätalouteen sidotun pääoman tuotto laskettiin vähentämällä liikejäämästä oman työn arvo sekä ottamalla huomioon puuston arvon muutos. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 19.)

11 7 Penttisen ja Kinnusen (1992) Lapin ja Koillis-Suomen yhteismetsien kannattavuustutkimus käsittää 33 yhteismetsän tilinpäätösaineiston vuosilta Tuloksia laskettaessa on käytetty metsätalouteen sovellettua kirjanpitoasetuksen mukaista tuloslaskentakaavaa. Korjattua ylijäämää laskettaessa on otettu huomioon poistot, varaukset, verot, korot ja puutaseen muutos. Koko tutkimusaineistolle 10 vuoden ylijäämien keskiarvoksi on tullut 117 mk/ha. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, ) Simula (1994) on mitannut metsätalouden kannattavuudessa ja rahaliikenteessä vuosina tapahtuneita muutoksia päätoimisten maanviljelijöiden hallinnoimilla perheviljelmillä. Tutkimusaineistona Simula on käyttänyt Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) noin 1100 kirjanpitotilalta vuosittain keräämää maatalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoa. (Hakkarainen & Kinnunen 1995, 20.) Vuosina suoritettiin yksityismetsätalouden kannattavuusseuranta yhteistutkimus, johon osallistuivat Metsäntutkimuslaitos, Helsingin ja Joensuun yliopistot ja Työtehoseura. Hankkeessa perehdyttiin jo olemassa oleviin tilaverkostoihin, kehitettiin metsätalouden kirjanpidon ja kustannuslaskennan menetelmiä ja valmisteltiin varsinaista tilaverkoston luomista ja ylläpitoa. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella varsinaisen yksityismetsätalouden kirjanpitotilaverkoston luominen ei kuitenkaan vaikuttanut tarkoituksenmukaiselta, koska tilastollinen yleistettävyys olisi todennäköisesti jäänyt saavuttamatta, ja resursseja olisi kulunut kohtuuttoman paljon. Samoihin aikoihin tapahtui metsäverotuksessa muutos, jossa osa metsänomistajista jo siirtyi puun myyntituloverotukseen, jossa verottaja kerää tietoja metsätilallisten todellisista tuloista ja menoista. Mahdollisuus valmiiden aineistojen perusteella tehtävään kannattavuusseurantaan paranivat siis olennaisesti. (Uotila 1997, 59.) Uotila (1997) tutki yksityismetsänomistuksen kannattavuutta vuosina Kannattavuustarkastelu tehtiin Tilastokeskuksen keräämän Maatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) sekä Metlan ja MKK Tapion keräämien alueittaisten tilastojen perusteella. Samassa tutkimuksessa selvitettiin valmiiden tilastoaineistojen soveltuvuutta kannattavuusseurantaan ja luotiin pohjaa tulevalle raportoinnille.

12 8 Tulokset esitettiin suuralueittain hehtaaria kohti, tuloksia laskettiin myös tilakokoluokittain ja tiloittain. MYTT-aineiston puute on se, että se kattaa vain tilat, joilla harjoitetaan maataloutta. Verotuksen siirtymäkauden aikaiset verotustiedot olivat myös epäluotettavia, sillä käyttökelpoisia tietoja saatiin vain myyntiverotuksen piirissä olevilta tiloilta. MYTT-aineistoon perustuvista tuloksista saatiin helposti kuva kannattavuuden kehittymisestä, mutta tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko yksityismetsätaloutta. (Uotila 1997, 2.) Metlan julkaisemassa metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistaan vuosittain tilastot yksityismetsätalouden tuloksesta ja tuotosta. Kirjan taulukoissa esitetty nettotulos lasketaan pääasiassa kassavirtoihin perustuvalla katelaskelmalla. Tuloksena saadaan rahamäärä, joka jää yksityismetsätaloudesta käytettäväksi verojen ja lainojen maksuun, sijoituksiin ja kulutukseen. Nettotulos mittaa vain rahavirtoja, joten se ei ota huomioon esim. hakkuusäästöjen tai puustopääoman arvoa alentavien hakkuiden vaikutusta metsätalouden kokonaistulokseen. Yksityismetsätalouden tuottoa mittaavassa laskelmassa kokonaistuotto on jaettu neljään osatekijään, joita ovat hakkuutulot ja puuntuotannon kustannukset, joiden erotuksesta lasketaan nettotulos, sekä pystypuuston määrän muutoksen arvo ja puutavaran kantohinnan muutokset. (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, ) TAULUKKO 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot metsämaan pinta-alaa kohti 2004 (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, ). / ha Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Etelä-Savo Bruttokantorahatulot 137,8 152,3 47,2 112,3 180,2 Kokonaiskustannukset 25,6 24, ,5 23,9 Valtion tuki puuntuotantoon 4,2 4,5 5 4,5 4,1 Nettotulos 116,4 132,5 38,1 95,3 160,4

13 4 KIRJANPITOMETSÄLÖT ETELÄ-SAVOON Hankkeen taustaa Idea kirjanpitometsälöverkon perustamisesta Etelä-Savoon on tullut Metsäkeskus Etelä-Savon kehittämispäälliköltä Yrjö Niskaselta. Tavoite oli luoda verkko, josta kerättäisiin tietoa puukaupasta, metsävaroista ja metsänhoito- ja parannustöiden määristä ja kustannuksista. Tämän opinnäytetyön osuus projektista on luoda järjestelmä, jolla perustettavasta verkosta kerätty tieto voitaisiin analysoida käyttökelpoisiksi keskiluvuiksi. Alkuperäisen idean mukaan Etelä-Savon alueelta pyrittäisiin saamaan mukaan noin 60 metsätilaa. Kirjanpitoverkkoon soveltuvilla tiloilla tulisi olla jonkinlaista toimintaa joka vuosi, joten mukaan tulevien tilojen pitäisi käytännössä olla keskimääräistä suurempia ja puunmyynnillisesti ja metsänhoidollisesti aktiivisia. Minimikokona voidaan pitää 50 ha metsälöä. 4.2 Käytännön toteuttamisen kannattavuus Pelkän hehtaarikohtaisen metsätalouden kannattavuustutkimuksen tekemiseksi kirjanpitometsälöverkkoa ei kannata perustaa. Vuoden 2006 alusta kaikki metsätilalliset ovat puun myyntituloverotuksen piirissä, joten verotustietojen perusteella pystytään melko luotettavasti laskemaan yksityismetsätalouden hehtaarikohtaiset nettotulokset. Metlan julkaisemassa Metsätilastollisessa vuosikirjassa esitetään vuosittain tilastoihin perustuvat yksityismetsätalouden katelaskelmat metsäkeskuksittain ja työlajeittain koko maan laajuisesti (Metsätilastollinen vuosikirja 2005, ). Verotustietojen perusteella tehdyt laskelmat kertovat kuitenkin vain metsätalouden euromääräisen nettotuloksen. Metsänomistajan omassa metsässään suorittamien metsänhoitotöiden määrä ja arvo jäävät näissä laskelmissa huomiotta. Omatoimisuus metsänhoitotöissä on kuitenkin melko oleellinen osa yksityismetsätalouden kannattavuuden lisäämisessä. Etelä-Savoon perustettavan kirjanpitometsälöverkon perusajatus voisikin olla omatoimisen metsänhoitotöiden suorittamisen seuraaminen, sekä omatoimisuuden määrän vaikutus metsälön nettotulokseen. Useamman vuoden

14 ajalta kerätyn aineiston perusteella voitaisiin myös selvittää omatoimisuuden määrän muuttumista vuosien mittaan Käytännön toteuttamisen mahdollisuudet Kirjanpitometsälöverkon toteuttaminen Etelä-Savoon voisi olla helpointa Metsäkeskus Etelä-Savon ja Mikkelin Ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikön Nikkarilan yhteistyönä. Alkuperäisen ajatuksen mukaan kirjanpitoverkkoon otettavien tilojen hankinnan ja metsälökohtaisten tietojen keruun hoitaisivat alueittain Metsäkeskus Etelä-Savon toimihenkilöt. Verkossa mukana olevia metsänomistajia on luonnollisesti motivoitava tiedonkeruussa mukana olemiseen esim. tarjoamalla heille vuosittain metsälöverkon perusteella laskettavat keskimääräiset tulokset. Metsälöverkosta kerättävien tietojen koostaminen ja analysointi voisi olla helpointa toteuttaa metsäopetuksen lomassa Nikkarilassa. Esimerkiksi mittauksen tai metsänarvioinnin tms. kurssin osana voisi olla metsälöverkosta kerättävien tietojen analysointi. 4.4 Tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmä Metsälöverkosta kerättävää tietoa varten tein Excel-ohjelmalla kirjanpitoverkossa mukana oleville metsänomistajille jaettavan lomakkeen. Lomakkeeseen täytettävät tiedot on pyritty valitsemaan siten, että ne olisi mahdollisimman helppo täyttää suurimmaksi osaksi metsätalouden kirjanpidon perusteella. Lomaketiedoista omatoimisen metsätyön määrät ovat sellaisia, ettei niitä löydy metsätalouden normaalista kirjanpidosta, vaan metsänomistajan on pidettävä niistä kirjaa pakollisen kirjanpitonsa lisäksi. Metsänomistajien itse suorittamista metsätalouden töistä kerättäviksi on valittu yleisimmät itse suoritettavat työt: istutus, kylvö, raivaus, taimikonhoito ja pystykarsinta. Lisäksi yhteistä näille töille on, että niiden kaikkien tehtyä määrää voidaan mitata hehtaareissa. Tämä mahdollistaa sen, että metsänomistaja voi lomaketta täyttäessään tarkistaa tekemiensä metsänhoitotöiden hehtaarimäärän metsäsuunnitelman kuviotiedoista. Toisin sanoen tässä järjestelmässä ei metsänomistajan tarvitse pitää työtunneistaan kirjaa, mikä helpottaa heidän

15 11 taakkaansa. Toisaalta työtuntikirjanpidon puuttuminen sulkee pois mahdollisuuden kerätä tietoa metsänomistajien aktiivisuudesta metsätalouden sekalaisissa töissä, joita ei voi kunnolla muilla tavoin mitata, kuten omatoiminen konetyö tai metsätalouden paperitöihin käytetty vaiva. Samassa Excel-tiedostossa tiedonkeräyslomakkeen kanssa on kaksi laskentataulukkoa, joista Metsälöiden tiedot taulukkoon syötetään tiedot kaikista mukana olevista metsälöistä. Taulukkoon syötettävät tiedot ovat samat kuin lomakkeessa kysytyt tiedot, joten lomaketietojen siirtäminen on näin tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Toinen laskentataulukko, Keskimääräiset tulokset, on puhtaasti laskentataulukko, eli sinne ei tarvitse eikä pidä syöttää tietoja. Taulukko laskee Metsälöiden tiedot taulukkoon syötettyjen arvojen perusteella koko otokselle keskimääräisiä tuloksia. Tulokset on laskettu pääosin euroina hehtaaria kohti. Olennaisia laskettavia tuloksia ovat myös omatoimisesti suoritettujen töiden osuudet metsänhoitotöistä. Yleensä pelkkää hehtaaria kohti esitettyä euromääräistä tulosta pidetään epätarkkana, koska eri kokoisilla metsätiloilla kustannukset jakautuvat eri tavalla. Tässä tapauksessa otoksessa mukana olevat metsälöt tulisivat kuitenkin olemaan toistensa kaltaisia: samalla alueella sijaitsevia ja jotakuinkin samaa kokoluokkaa olevia. Tämän vuoksi omasta mielestäni on perusteltua ja helpointa laskea metsän nettotuotto suoraan euroina hehtaaria kohden, varsinkin kun otoksessa mukana olevat metsälöt ja niiden kokonaispinta-ala tulisi todennäköisesti muuttumaan vuosittain Tiedonkeräyslomake Tiedonkeräyslomake on jaettu seitsemään eri osa-alueeseen, joita ovat puukauppa, tulot, uudistaminen, raivaussahatyöt, muut metsänhoitotyöt, poistot kirjanpidossa ja juoksevat kulut. Jaottelulla on pyritty selkeyttämään lomakkeen rakennetta ja saamaan se siten metsänomistajille mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Ensimmäisenä lomakkeessa on perustiedot: Metsälön pinta-ala ja vuosi. Vuosilukuna ei luultavasti kannata käyttää vuotta, jolloin tiedonkeruu toteutetaan, vaan sitä vuotta, jonka kirjanpidosta tiedot on otettu. Puukaupan osalta kerättävät tiedot ovat puukaupan määrä kuutiometreinä puutavaralajeittain sekä puukaupan pysty- ja

16 hankintakauppojen osuudet, jossa hankintakaupan osuuteen sisällytetään myös käteiskauppa. 12 Ongelmaksi saattaa tässä osoittautua se, että puukauppasopimus tehdään usein eri vuonna kuin hakkuu. Tällöin puukaupan etumaksu ja loppumaksu tulevat metsänomistajan tilille eri vuosina. Jos näin käy, lienee selkeintä ilmoittaa puukauppamäärät sinä vuonna, kun kaupasta on saatu loppumaksu. Jos ennakkomaksu on suoritettu edellisen vuoden puolella, ei sille vuodelle merkitä kyseisen puukaupan kuutiomääriä. Näin toimiessa samoja kuutiometrimääriä ei tule vahingossa ilmoitetuksi useampaan kertaan. Lomakkeen rakenteen ja kyselyn yksinkertaistamiseksi omaan käyttöön otetun puutavaran määrää ja arvoa ei lomakkeessa kysytä. Metsälön pinta-ala ha Vuosi Puukauppa m3 mät kut kot mäk kuk kok muu pystykaupalla m3 hankintakaupalla m3 KUVIO 2. Alkuosa tiedonkeräyslomakkeesta: perustiedot ja puukauppa-osio Metsätalouden tulot on tiedonkeräyslomakkeessa jaettu neljään osaan, jotka ovat pystykaupalla ja hankintakaupalla saadut puunmyyntitulot, kemera-tuet ja muut metsätalouden tulot. Hankintakaupan osuuteen sisällytetään käteiskaupalla saadut puunmyyntitulot. Muut metsätaloustulot kohtaan merkittäviä tuloja voivat olla esimerkiksi metsästysseuroilta saatavat vuokratulot. Metsätalouden tulot osaa täytettäessä on tärkeintä, että kaikki kyseisen vuoden metsätaloustulot tulevat kirjatuksi.

17 13 Tulot pystykaupalla hankintakaupalla kemeratuet muut metsätaloustulot KUVIO 3. Tiedonkeräyslomakkeen tulot-osio Metsänuudistamiseen liittyvät työt ja kustannukset on tiedonkeräyslomakkeessa asetettu uudistaminen-osioon. Kerättäviä tietoja ovat vuoden aikana tehdyt maanmuokkaus- istutus- ja kylvömäärät hehtaareina sekä omatoimisen työn määrät istutus- ja kylvötyössä. Uudistamiskustannusten osalta päätin jaotella menot maanmuokkaus-, taimi- ja siemenkustannuksiin sekä istutuksen ja kylvön palkkakustannuksiin. Myös uudistamiseen liittyvistä tiedoista on siis kerättäväksi valittu vain olennaisimmat. Esimerkiksi maanmuokkauksen osalta ei erotella eri muokkaustapoja, vaan koko maanmuokkausmäärä merkitään samaan ruutuun. Uudistaminen maanmuokkaus ha istutus itse ha palkkatyönä ha kylvö itse ha palkkatyönä ha maanmuokkauskust. taimikustannus siemenkustannus istutuspalkkakust. kylvöpalkkakust. KUVIO 4. Tiedonkeräyslomakkeen uudistaminen-osio Normaalisti raivaussahalla tehtävät työt on jaettu raivaukseen ja taimikonhoitoon. Raivaus sisältää uudistusalan raivauksen sekä taimikon raivauksen, esim. koivuntaimien poiston nuoresta havupuutaimikosta. Taimikonhoitoon taas kuuluu ns.

18 14 taimikon harvennus. Siihen voidaan lukea myös nuoren metsän kunnostus. Vaikka lomakkeessa lukee raivaussahatyöt, voi kyseisiä työlajeja toki olla tehty esimerkiksi vesurilla, moottorisahalla tai koneellisesti. Tässä tapauksessa työlaji ratkaisee, ei työväline. Kerättäviin tietoihin taimikoiden hoitoon liittyvät työt on otettu mukaan siksi, että ne ovat olennainen osa metsänhoitoa ja metsätalouden kustannuksia. Raivaussahatyöt raivaus itse ha palkkatyönä ha taimikonhoito itse ha palkkatyönä ha palkkatyökust. KUVIO 5. Tiedonkeräyslomakkeen raivaussahatyöt-osio Muista metsänhoitotöistä mukaan kerättäviin tietoihin otin pystykarsinnan ja lannoituksen. Lannoitus on yleensä enemmän tai vähemmän koneellistettua toimintaa, joten siitä en katsonut tarpeelliseksi selvittää omatoimisen työn osuutta. Pystykarsinta lienee usein itse suoritettava työlaji, joten siitä on syytä erotella itse ja palkkatyönä tehdyt määrät. Muut metsänhoitotyöt pystykarsinta itse ha palkkatyönä ha pystykars. palkkakust. lannoitus lannoituskust. ha KUVIO 6. Tiedonkeräyslomakkeen muut metsänhoitotyöt -osio Lomakkeen loppuosaan on koottu metsätalouden eri kustannuslajeja. Kirjanpidossa poistettavat menot on jaoteltu kolmeen osaan. Työvälineet -osaan on tarkoitettu

19 15 laitettavaksi pienehköt työvälineet, kuten moottori- tai raivaussahat. Työkoneet kohtaan merkitään suurempien koneiden, kuten traktorien poistot. Muut poistot, kuten tienrakennus- tai ojitusmenot, merkitään kohtaan muut. Poistojen erittely on mielestäni järkevää siksi, että myöhemmässä vaiheessa voidaan nähdä, millä tavalla kaluston hankkimisen aktiivisuus on yhteydessä esim. aktiivisuuteen hankintahakkuissa. Juoksevista kuluista on eritelty tarvike- ja huoltokustannukset. Tarvikkeisiin lasketaan öljyt, sytytystulpat ym. metsätalouden työvälineisiin käytettävät tarvikkeet. Huoltoihin puolestaan luetaan metsätaloudessa käytettävien laitteiden huolto- ja korjauskulut. Tarvike- ja huoltokulut eivät välttämättä ole olennaisimpia metsätalouden menoeriä, mutta voi olla mielekästä seurata, miten nämä kulut seuraavat esimerkiksi hankintahakkuun määrää. Viimeisenä ruutuna tiedonkeräyslomakkeessa on muut metsätalouden kulut. Tähän kohtaan tulee todennäköisesti tulemaan suurin osa metsätalouden kuluista. Tällainen kohta on lomakkeessa kuitenkin oltava, että kaikki metsätalouden menot tulisivat kirjatuksi. Poistot työvälineet (sahat ym.) kirjanpidossa työkoneet muut Juoksevat kulut tarvikkeet (öljyt ym.) huollot muut metsätalouskulut KUVIO 7. Tiedonkeräyslomakkeen loppuosa: poistot kirjanpidossa ja juoksevat kulut

20 4.4.2 Tulostenlaskentataulukko 16 Excel-taulukko Keskimääräiset tulokset laskee lomaketietojen perusteella metsälöjoukolle keskimääräisiä tuloksia. Taulukkoa kuvaavissa kuvioissa olevat numerotiedot ovat keksittyjä, eivätkä perustu mihinkään todellisiin metsälötietoihin. Taulukko on kuitenkin selkeämpi esittää luvuilla täytettynä, jolloin esimerkiksi lukujen desimaalimäärät käyvät ilmi. Ensimmäisenä taulukkoon on laskettu otoksen perustiedot, joita ovat otokseen osallistuneiden metsätilallisten määrä, otoksen metsälöiden yhteenlaskettu pinta-ala ja keskimääräinen metsälökoko. Tilojen lukumäärä 3 Pinta-ala yht. ha 205 Otoksen keskim. tilakoko ha 68,3 KUVIO 8. Keskimääräiset tulokset taulukon alkuosa: perustiedot. (Täytetty esimerkkiluvuilla) Taulukkoon on laskettu puukaupan aktiivisuutta kuvaavaksi keskiluvuksi vuoden aikana tapahtuneen puukaupan kuutiometrimäärä hehtaaria kohti. Lisäksi taulukko laskee tehtyjen puukauppojen puutavaralajiosuudet sekä pysty- ja hankintakauppojen osuudet kuutiometrimääristä ja puukauppatuloista. Metsänomistajien saamien kemeratukien määrä on laskettu euroina hehtaaria kohti. Tukien määrän seuraaminen voi olla järkevää sillä perusteella, että siten voidaan mahdollisesti nähdä, miten tukien ja itse suoritettujen metsänhoitotöiden määrät liittyvät toisiinsa.

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Toimiva metsä hanke Metsätilat tuottokuntoon, tiedotuspäivä Avauspuheenvuoro Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Ylivieska 20.1.2011 Niilo Piisilä 1 Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

HE 163/2001 vp. menojen nousun johdosta. Uudistamisvähennyksen ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin

HE 163/2001 vp. menojen nousun johdosta. Uudistamisvähennyksen ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin HE 163/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilatalouden tuloverolain 13 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maatilatalouden tuloverolakia muutettavaksi

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 16.4.2004 717 Kuitupuun hinnat ennätyksellisen alhaalla

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 20.9.2016 Kaupungin metsäomaisuus yhteensä 2180 hehtaaria Metsäomaisuus 2016 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen MENOJEN JAKSOTTAMINEN Kuinka menot jaksotetaan kuluiksi eri tilikausille? Meno jaksotetaan

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa " r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot