JOPO-koulutuspäivä , Oulu Tarja Orellana

Transkriptio

1 JOPO-koulutuspäivä , Oulu Tarja Orellana

2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tausta VAIHE 1 Perusopetuksen kehittäminen koulupudokkaiden aktivoimiseksi OPETUSMINISTERIÖN KOULUHYVINVOINTISTRATEGIA Yhtenä toimenpiteenä koulupudokkaiden aktivointi Ministeriö myönsi kunnille valtion erityisavustusta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivointiin tähtäävän toiminnan kehittämiseen perusopetuksessa Tätä toimintaa ryhdyttiin nimittämään joustavan perusopetuksen toiminnaksi Kehittämistoiminnan koordinointi opetusministeriöstä Avustuksen määrä /kunta Mukana kehittämistoiminnassa yhteensä 54 kuntaa ja noin 500 oppilasta (rahoituspäätökset 2006 ja 2007, toimintaa toteutettu vuosina ) Kehittämistoiminnan tueksi järjestettiin täydennyskoulutusta

3 Joustavan perusopetuksen toiminnan tausta VAIHE 2 Joustavan perusopetuksen kehittäminen JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO ) KEHITTÄMISTOIMINTA Ohjaus- ja koordinointivastuussa Opetushallitus, yhteyshenkilönä opetusneuvos Pirkko Holopainen Opetushallitus myönsi kunnille valtionavustusta joustavan perusopetuksen toiminnan järjestämiseen Avustuksen suuruus /kunta Mukana kehittämistoiminnassa yhteensä 35 kuntaa sekä lisäksi viisi (5) yliopistojen harjoittelukoulua ministeriön erillisrahoituksen turvin Täydennyskoulutuksen järjestämisestä vastasi Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus

4 Kehittämistoiminnan tavoitteet / KOULUTUKSELLISEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN 2. KOULUTUKSESTA POIS JÄÄMISEN JA KESKEYTTÄMISEN EHKÄISEMINEN 3. SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVIEN NUORTEN AKTIVOINTI Käytännön tasolla: Tukea nuoria saamaan peruskoulunsa päätökseen ja saamaan perusopetuksen päättötodistus Koulutuspaikan saavuttaminen myös toiselle asteelle peruskoulun jälkeen Yksilöllisten, oppilaiden erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet huomioivien toimintamallien ja opetusmenetelmien kehittäminen perusopetukseen Moniammatillisen, oppilashuollollisen yhteistyön tehostaminen Koulu-koti yhteistyön tiivistäminen Vanhemmuuden tukeminen, vanhempien osallisuuden lisääminen

5 Joustavan perusopetuksen toiminnan tausta VAIHE 3 Joustavan perusopetuksen toiminnan vakiinnuttaminen A) JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINNAN MÄÄRITTÄMINEN PERUSOPETUSTA OHJAAVAAN NORMISTOON alkaen Perusopetuslaki 628/1998, muutokset voimaan Perusopetusasetus 852/1998, muutokset voimaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset, Opetushallituksen määräys , muutokset ja täydennykset voimaan , velvoittaen noudatettava viimeistään lähtien luku 5.3. Joustavan perusopetuksen toiminta

6 Joustavan perusopetuksen toiminnan tausta VAIHE 3 Joustavan perusopetuksen toiminnan vakiinnuttaminen B) JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINNAN RAHOITUS KIRJATTU RAHOITUSLAKEIHIN Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009, voimaan (ns. valtionosuusuudistus) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009, voimaan Joustavan perusopetuksen lisä 3300 /oppilas vuonna 2013, riippuvainen vuosittaisesta budjettirahoituksesta

7 Kuntien valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta 1. Valtiovarainministeriön hallinnoima kunnan peruspalvelujen valtionosuus (1704/2009) 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen valtionosuusrahoitus (1705/2009) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus - lukiokoulutukseen, - ammatilliseen koulutukseen ja - ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus, joustava perusopetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.).

8 Joustavan perusopetuksen rahoitus ehdollista rahoitusta Huomioitavaa: Kunnilla oikeus päättää saamiensa laskennallisten valtionosuuksien käytöstä ja kunnan lakisääteisten palvelujen, ml. perusopetus, budjetista ja toteutuksesta Kunta voi halutessaan järjestää lisäpalveluja, jotka rahoitetaan erikseen velvollisuus toteuttaa palvelu normiston mukaisesti = sellaisena, mihin lisärahoitus on tarkoitettu ja suunnattu

9 Joustavan perusopetuksen levinneisyys toimintaa toteuttamassa 72 kuntaa, 953 oppilasta toimintaa toteuttamassa 84 kuntaa, n oppilasta mukana 109 kuntaa, 1489 oppilasta Yksikköhinta vuodelle 2012: 3 352,80 euroa oppilasta kohti 2012 syksyllä mukaan edelleen uusia kuntia/toimijoita, 1734 oppilasta (laskentapäivän tilanne) Yksikköhinta vuodelle 2013: 3300 /oppilas Ks. kaikki rahoitusraportit: Lisäksi yliopistojen harjoittelukouluilla omaa joustavan perusopetuksen toimintaa, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö erillisrahoituksella Vahvaa toimintaa isojen kaupunkien ympäristössä; pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulun seudulla, hiljaista Savossa ja Kainuussa Pohjoisin JOPO Sallassa, eteläisin Raaseporissa Mukana myös ruotsinkielisiä ryhmiä

10 Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 2011 alkaen

11 Joustavan perusopetuksen toiminnan kulmakivet 1. Pienryhmässä tapahtuva opetus ja oppiminen 2. Toiminnallisuus, toiminnalliset opetusmenetelmät; teemoittain tapahtuva oppiminen, projektioppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen 3. Työpaikkaopiskelu 4. Erilaisten oppimisympäristöjen käyttö; leirikoulut, vierailut, opintokäynnit 5. Yksilöllinen tuki, ohjaus ja neuvontapalvelut Moniammatillinen, oppilashuollollinen yhteistyö Välitön puuttuminen, interventiot Tiivis/tehostettu koulu-koti -yhteistyö 6. Opettaja-työpari -toiminta; nuorisotyöntekijä/-ohjaaja, yhteisöpedagogi, sosionomi, koulunkäyntiavustaja/-ohjaaja TARVITAAN LISÄRESURSSIA

12 Opetussuunnitelman joustoelementit Oppimiskäsitys ~dynaaminen oppimiskäsitys Oppimisympäristö Yhteiset ja valinnaiset aineet ja aihekokonaisuudet ~paikallinen ops Työtavat ~opettaja, paikallinen ops, lukuvuosisuunnitelma Oppilaanohjaus ja ohjauksen järjestäminen ~paikallinen ops Oppilashuolto ~paikallinen ops, oppilashuollon suunnitelma Tehostettu tuki ~ tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, pedagogiset ratkaisut ym. Erityinen tuki, erityisopetus ~ vain poikkeustapauksissa

13 Työvälineet Paikallinen opetussuunnitelma Oppilaan oma opinto-ohjelma Oppimissuunnitelma Kunnan/seudun tasolla laadittava suunnitelma siitä, kuinka opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimi ym. toimijat tekevät yhteistyötä lastensuojelulaki, nuorisolaki, perusopetuslaki Koulun toimintakulttuurin kehittäminen joustavuus, avoimuus, yhteistyö, oppilashuoltotyö Koulussa ja koulusta kohti verkostomaista työskentelytapaa, jossa yhteinen tavoite ratkaisee

14 Opetussuunnitelma ja JOPO Kumenius 2009, OKM Opetuksen tavoitteet ja sisällöt; tavoitteet samat kuin muutenkin, sisältöjen toteutus oppimissuunnitelman mukaan Valinnaisaineiden opetus ; päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan Esim. valinnaisaineina voidaan järjestää opintokokonaisuuksia, jotka muodostetaan työpaikkaopinnoista Täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaan oppimissuunnitelmassa Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti

15 Joustavan perusopetuksen toimintamallit 1 VAIHEEN JÄLKEEN Manninen & Luukannel 2008 Työpaikkaopiskelupainotteinen malli Pienryhmä- ja yksilöopiskelua painottava malli Oppilaslähtöinen kasvatukseen ja elämäntilanteen huomioivaan välittämiseen pohjautuva malli 2 VAIHEEN JÄLKEEN Holopainen & Orellana 2010 JOPO -ryhmä; kiinteä ryhmä, jolla oma opettaja Toimintaryhmä; muodostuu yksittäisistä JOPO-oppilaista, jotka opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen ryhmissä, mutta kokoontuvat JOPO-toimintaan SeutuJOPO; useiden kuntien yhteiset JOPO-ryhmät (mallit 1-2 käytännössä)

16 3 VAIHEEN JÄLKEEN VAHVISTUMASSA Orellana 2011 Aineenopettajavetoinen JOPO Aineenopettajatiimi vastaa yhdessä JOPO-ryhmän opetuksesta Toiminnan koordinointi yhden opettajan vastuulla oman työn ohella Tiimissä mukana usein myös erityisopettaja ja opo Nuorisotyö mukana toiminnassa jossain määrin Lisäresursointi kohdistuu laajemmin koko kouluun, ei vain yhdelle ryhmälle Kuinka henkilökohtainen tuki ja ohjaus hoidetaan?

17 Toteutustavat ja työnjako 1. JOPO-opettaja vastaa työparin/tiimin kanssa joustavan perusopetuksen toiminnasta 2. Erityisopettaja tai aineenopettaja/aineenopettajatiimi koordinoi joustavan perusopetuksen toimintaa, aineenopettajat opettavat JOPO-ryhmän oppilaita/yleisopetukseen integroituna MALLIN 1 MUKAINEN TOTEUTUS Söderman 2011 & Orellana Opettajan vastuulla käytännön opetus ja arviointi Työparin vastuulla toiminnallisuuden suunnittelu, työpaikkaopiskelun asiat, koulun ulkopuolelle suuntautuva toiminta sekä nuoren kokonaisvaltainen tukeminen, yhteydenpito koteihin Tuntimääräisesti tarkasteltuna opettajien tunnit vaihtelivat 18:sta reiluun 30:een, enemmistöllä tuntimäärät välillä Työpareilla tuntimäärät vaihtelivat tarpeen mukaan - 40 tuntia

18 Ajankäyttö JOPOssa Manninen & Luukannel 2008 Keskimäärin: Opetusta vähän yli puolet Työpaikkaopiskeluun neljäs viidesosa Integroituna perusopetukseen viidesosa Loput leirikouluihin, retkiin ja muuhun toimintaan Suuri hajonta koulu- ja oppilaskohtaisesti!

19 JOPO-toiminnan haasteita? Söderman 2011 & Orellana Perinteiset työskentelytavat suosituimpia Koulun ulkopuolella olevien toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö luonteeltaan satunnaista ja harvinaista Oppiaineisiin pohjautuvien oppiaineiden suorittaminen osana työpaikkaopiskelua koettiin toissijaiseksi Arvioinnin vaikeutuminen (toiminnallisuus, työpaikkaopiskelu, erilaiset oppimisympäristöt ) koettiin negatiivisesti Suurimmat ongelmat JOPO-toiminnan resursoinnissa Merkittävimmät pärjäämistä tukevat toimintatavat olivat kodin ja koulun tehostunut yhteistyö sekä henkilökohtainen tuki ja ohjaus NÄISTÄ PIDETTÄVÄ KIINNI!

20 Hyviin tuloksiin Kumenius 2009, OKM Eniten JOPO-ryhmälle tyypilliseen toimintaan osallistuneet oppilaat hyötyivät ryhmästä eniten (työpaikkaopiskelu, leirikoulut, tutustumisjaksot ) Riittävä henkilöstöresursointi - ei ongelmia työpaikkaopiskelujaksojen järjestelyissä ja niiden liittämisessä opintosisältöihin Budjetin ja ryhmän vuosijaksotuksen suunnittelu ajoissa Tiedottaminen koulun sisällä sekä kunnassa (paikallislehdet, lautakunnat, valtuusto)

21 Onnistuneen JOPO-toiminnan lähtökohtia Kumenius 2009, OKM 1. Suunnitteluun panostaminen (oppilasvalinta, toimintamuodot, budjetti, ryhmän ajankäyttö 2. Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen 3. Vastuiden nimeäminen, työn jakaminen sekä tiedonkulun varmistaminen 4. Tunnettuuden lisääminen, tiedottaminen, asiakirjat kuntoon 5. Yhteistyökumppaneista huolehtiminen 6. Tiivis kodin ja koulun välinen yhteistyö 7. Oppilaiden osallistaminen 8. Toiminta pääkoulun yhteydessä 9. Toiminnan integroiminen muun koulun toimintaan 10.Kokoaikainen toinen työntekijä, jonka ammatillinen tausta työhön sopiva

22 Kiitos! Lisätietoja: Tarja Orellana, koulutustarkastaja Jyväskylän oppisopimuskeskus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä p