HETA-ESISELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HETA-ESISELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 KIRKKOHALLITUS HETA-ESISELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon sekä niiden tietojärjestelmien kehittäminen 2010-luvulle Kohtaamme alinomaa monia mahdollisuuksia, jotka ovat taitavasti naamioituneet ongelmiksi John W. Gardner

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävä 5 2. Nykytila Tehtävät Henkilöstö Tietotekniikka Yhteistyökumppanit Ulkoistaminen Toiveet 9 3. Mahdollisuudet Kirkon kokonaistalouden näkökulmia Laadun parantaminen Vaarallisten työyhdistelmien estäminen Ohjelmayhteistyö Työryhmän välitavoite Viisi vaihtoehtoa Henkilöstö- ja taloushallinto-ohjelma Muu yhteistyö Esiselvitystyöryhmän jatkotyöskentely 20 LIITTEET 1 Kyselykaavake 2 Kirkon toimistohenkilöstön ikäjakauma valtakunnallisesti ja hiippakunnallisesti 3 Ongelmia nykyisten ohjelmien kanssa 4 Kokemuksia yhteistyöstä kunnan, yksityisten tahojen ja muiden seurakuntien kanssa 5 Suunnitelmat 6 Kehittämisaiheita 2

3 TIIVISTELMÄ Kirkkohallitus asetti esiselvitystyöryhmän selvittämään kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon ja niiden vaatimien tietojärjestelmien kehittämistarpeita 2010-luvulle tultaessa. Selvitystyön tarpeen taustalla vaikuttaa kunta- ja palvelurakenteen uudistusprosessi, joka aiheuttaa muutoksia seurakuntien lukumäärään ja kokoon. Kirkkohallituksen asettama seurakuntarakennetyöryhmä on väliraportissaan tammikuussa 2007 asettanut seurakuntarakenteiden uudistamisen tavoitteeksi tilanteen, jossa seurakuntien taloudelliset ja hallinnolliset tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä ja hengelliseen elämään liittyvät perustoiminnat toteutetaan sekä pienissä toimivissa lähiyhteisöissä että laajempana yhteistyönä (Läsnäolon yhteisö, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinto, Sarja C 2007:1, s. 18). Henkilöstö- ja taloushallinnon esiselvitystyöryhmä (HeTa) on pohtinut tehtävien kehittämistä pitäen mielessään seurakuntarakennetyöryhmän tavoitteet. HeTatyöryhmä on keskittynyt palkanlaskentaan ja kirjanpitoon, niihin henkilöstö- ja taloushallinnon rutiinitöihin, jotka tulisi hoitaa kaikissa seurakunnissa samojen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ja jotka kirkossa voitaisiin menestyksekkäästi keskittää. Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäväkentän tilannetta seurakunnissa on selvitetty kyselyllä. Siinä kartoitettiin seurakunnan nykyiset tietojärjestelmät, nykyinen yhteistyö toisten seurakuntien, kunnan ja muiden tahojen kanssa, mahdolliset uudet yhteistyösuunnitelmat, mielipiteitä rutiinitöiden ulkoistamisesta sekä nykyisiin työtehtäviin liittyviä tukitarpeita. Tuloksesta käy mm. ilmi, että taloushenkilöstö kokee jatkuvien uudistusten ja muutosten keskellä vaatimusten olevan niin suuret, että niistä on vaikea selviytyä. Vastauksissa pohditaan ja toivotaan laajempia yhteistyökuvioita, mutta voimavaroja niiden kehittämiseen ei tunnu olevan niin kauan kuin työtaakka on nykyisen laajuinen. Alueellisia ja laajempipohjaisiakin ajatuksia työtehtävien keskittämisestä tuli runsaasti. Tämä viittaa siihen, että aika on kypsä muutokselle. Rutiinitöiden siirtäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaa taloushenkilöstön resurssien suuntaamisen varsinaiseen talouden suunnitteluun ja paikallista työpanosta vaativien tukitoimien kehittämiseen. Taustalla on ajatus, että palkanlaskentaa ja kirjanpitoa keskittämällä rakennetaan luonnollinen yhteistyöpohja, jolle sittemmin voi rakentaa muutakin tukitoimintayhteistyötä. Tietotekniikka ei enää nykyään aseta rajoituksia yhteistyön rakentamiselle pikemminkin se mahdollistaa sen. Kirjanpitoon ja palkanlaskentaan liittyvät tiedot siirtyvät paikasta toiseen sähköisesti virtuaaliympäristössä. Työt ovat yhteistyömallissa reaaliajassa aivan samoin kuin nykyisinkin pienissä yksiköissä toimittaessa. Tämä edellyttää kuitenkin, että seurakuntatalouksissa on samat talousohjelmat. 3

4 HeTa-esiselvitystyöryhmä on määritellyt kirjanpidon ja palkanlaskennan hoitamiseksi viisi mallia, joita tarkastellaan lähemmin. Vaihtoehdot ovat seuraavat: 1. yksi keskitetty palkka- ja kirjanpitokonttori koko kirkossa, yksi tietotekninen ohjelmistokokonaisuus 2. alle 100 palkanlaskenta- ja kirjanpitoyksikköä, yksi tietotekninen ohjelmistokokonaisuus 3. yhteistyökimpat erilaisilla ohjelmistoratkaisuilla 4. tehtävien ulkoistaminen kirkon ulkopuoliselle taholle 5. nykytilan jatkuminen Vaihtoehtojen analyysissa työryhmä hylkää kaksi vaihtoehtoa. Kolmelle jäljelle jääneelle vaihtoehdolle rakennetaan etenemispolut tavoitteen saavuttamiseksi. Työryhmä tulee valitsemaan yhden vaihtoehdon, joka esitetään kehittämishankkeen tavoitteeksi. Tällä hetkellä jätetään vielä ratkaisematta, esitetäänkö samaa vaihtoehtoa sekä henkilöstö- että taloushallinnon käyttöön vai esitetäänkö molemmille työaloille omat tavoitetilaehdotuksensa. 4

5 1. TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄ Kirkkohallitus asetti esiselvitystyöryhmän tekemään ehdotuksen kirkon talous- ja henkilöstöhallinnon sekä niiden tietojärjestelmien kehittämisestä luvulle tultaessa. Työryhmän tehtävänä on - kuvata kirkon talous- ja henkilöstöhallinnon nykytila ja sen ongelmat - analysoida eri tavoitetilavaihtoehtoja ottaen huomioon mm. o seurakuntien yhteistyöhön ja rakennemuutoksiin liittyvät kysymykset o tekniset ratkaisuvaihtoehdot o lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet - esittää työryhmän näkemys tavoitetilasta ja siihen etenemisestä Työryhmän kokoonpano Leena Rantanen puh.joht. Keijo Rintamäki Tuija Alatalo Mona Lindfors Hannu Kallio Antti Jääskeläinen Ingeborg Flythström Jouni Lätti Riitta-Sisko Tarkka Sami Lahtiluoma Maija-Liisa Hietakangas Aimo Karjalainen Katariina Kietäväinen kirkkoneuvos, Kirkkohallitus talouspäällikkö, Lapuan tkli lakimiesasessori, Kuopion tkli talouspäällikkö, Ruotsinpyhtään srk hallintojohtaja, Turun ja Kaarinan srky hallintojohtaja, Rovaniemen srk talouspäällikkö, Siuntion srky talousjohtaja, Hyvinkään srk hallintojohtaja, Hki srky koulutuspäällikkö, Kirkkopalvelut taloussuunnittelupäällikkö, Kirkkohallitus tietohallintojohtaja, Kirkkohallitus työmarkkina-asiamies, Kirkon työmarkkinalaitos Projektipäällikkönä toimii Anne Saloniemi ja teknisenä sihteerinä Erja Vaarala, molemmat Kirkkohallituksesta. Esiselvityksen tulee olla valmis mennessä ja väliraportin toukokuussa NYKYTILA 2.1 Tehtävät Nykytilanteen kartoittamiseksi seurakuntiin lähetettiin kyselykaavake, johon vastasi 226 (58 %) seurakuntataloutta. Vastanneista talousyksiköistä 47 % (102) on alle jäsenen seurakuntia ja 2 % (5) yli jäsenen seurakuntia. Vastauksia on tullut 66 rovastikunnasta, mikä on 85 % kaikista rovastikunnista (78). Vastanneiden seurakuntien jäsenmäärä on noin 65 % koko kirkon jäsenmäärästä. (Liite 1) Seurakuntien talouden hoitamiseen liittyvä työkenttä on laaja. Kokonaisuuden hallinta on vaativa ja monipuolinen tehtävä. Talouden hoidolla pyritään saamaan seurakunnan toiminta mahdollisimman joustavaksi turvaamalla riittävät resurssit. Varsinaisen rahatalouden, hautatoimen ja kiinteistötoimen tehtävien lisäksi työhön liit- 5

6 2.2 Henkilöstö tyy hallinnon tehtäviä, joissa taloudesta vastaava on tai hänen tulisi olla valmistelija, esittelijä ja toimeenpanija. Tehtävät ja työkokonaisuudet lisääntyvät, laajenevat ja tarkentuvat jatkuvasti yhteiskunnan moninaistumisen vuoksi. Juuri nyt tuo uusia haasteita työnantajalle palkkausjärjestelmän uudistaminen. Tehtävien hoidon läpinäkyvyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota; lainsäädännön uudet, tarkemmat vaatimukset lisäävät osaamiseen kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. Uusista vaatimuksista huolimatta seurakunnissa ei kuitenkaan ole juuri lainkaan mahdollisuutta lisätä työvoimaa taloushallinnon tehtäviin. Taloushallintoon kuuluvat - kirjanpito (budjetti, seuranta, raportointi, tilinpäätös, reskontrat, arvonlisäverotilitykset, tilastot) - hankintatoimi - sijoitustoiminta (sisältää testamenttisaannot, rahastot) Henkilöstöhallinto on usein seurakunnissa osa taloushallintoa mutta pidetään tässä raportissa erillisenä työalueena. Siihen kuuluvat - palvelussuhteeseen liittyvät kysymykset - palkanlaskenta (sisältää materiaalin keräämisen, itse laskennan, työnantajasuoritukset, työnantajailmoitukset, tilastot) - työajanseuranta - työterveyshuolto - työsuojelu (mm. turvallisuus, tasa-arvo) - koulutus - työn johtamisen tukeminen Taloushallintoon liittyvät tietojärjestelmät, taloushallinto-ohjelmat, sisältävät - kirjanpidon - osto- ja, myyntireskontran - laskutuksen - palkanlaskennan - poistolaskennan Tietojärjestelmät ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet paljon. Nykyisin oletetaan, että työssä hyödynnetään tietojärjestelmiä mahdollisimman hyvin ja että kaikki tieto on reaaliaikaista. Varsinainen tekniikkaosaaminen seurakunnissa ostetaan yleensä ulkopuolelta, mutta lisäksi laitteiden ja ohjelmien käyttö jokapäiväisessä työssä tuo henkilöstölle aivan uudenlaisia haasteita. Osaamista on ylläpidettävä koulutuksella niin substanssinhallinnan kuin itse ohjelmankäytön osalta. Kirkolla on noin toimistotyöntekijää (2006). Heistä 33 % on 55 vuotta täyttäneitä ja 20 % vuotiaita. Henkilöstön ikäjakauma ei ole poikkeuksellinen tämän päivän Suomessa, jossa suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Seurakuntien on huolehdittava henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien osaavasta hoidosta myös muuttuvassa tilanteessa. (Liite 2) Kirjanpito- ja palkanlaskentatehtäviä on seurakunnissa jonkin verran ulkoistettu joko toisiin seurakuntiin tai ulkopuolisiin yrityksiin. Pieneen seurakuntaan ei ulkoistamisen jälkeen ole ehkä enää lainkaan palkattu talousosaajaa. Tämä taas on johtanut siihen, että kirjanpitoon ja palkanlaskentaan liittyvät tiedot kerää muu 6

7 2.3 Tietotekniikka henkilöstö ja että taloushallinnon muut tehtävät siirtyvät esimerkiksi kirkkoherralle. Alla on erään pienen seurakunnan kirkkoherran kommentti tilanteessa, jossa palkanlaskenta ja kirjanpito on ulkoistettu naapuriyhtymään eikä talouden hoitoa varten ole palkattu seurakuntaan työntekijää; Kirkkoherran tehtävissä en näe taloushallinnon osuutta kovin rasittavana, koska talousasiat ovat minulle tuttuja, mutta jossain määrin kysymys on tarkoituksenmukaisuudesta. Hallintotehtäviin käytettävän ajan osuus on aikamoinen suhteessa koko viikoittaiseen työaikaan. Tällä hetkellä toimin kirkkovaltuuston sihteerinä, kirkkoneuvoston puheenjohtajana ja sihteerinä, ja jotakuinkin kaikkien asioiden valmistelijana ja esittelijänä. Tällä hetkellä on valmistelussa sopimus haudankaivajaurakoitsijan kanssa ja kaikkien johtosääntöjen ajan tasalle saattaminen. Palkanlaskentaosaamista on tällä hetkellä vielä noin 350 seurakunnassa, joissa lasketaan palkat itse. Osa seurakunnista on ulkoistanut työn esimerkiksi ohjelmatoimittajille. Tällä hetkellä (v. 2007) koko kirkolla on noin työntekijää. Palkanlaskentaa osaavia henkilöitä on vielä riittävästi keskitetyn palkanlaskennan järjestämiseksi. Palkanlaskentaan viittaavilla nimikkeillä (palkkasihteeri, palkanlaskija, palkkakirjanpitäjä) on seurakunnissa töissä yli 70 henkilöä, ja lisää tämän alan osaavia on seurakunnissa esimerkiksi talouspäällikkö-nimikkeellä. Kirjanpito hoidetaan seurakunnissa pääsääntöisesti paikallisesti. Varsinkin pienemmissä seurakunnissa ongelmana on taloushenkilöstön vähyys usein tehtävässä on vain yksi henkilö. Töitä on tehtävä sisään ennen lomaa tai järjestettävä asia jotenkin muuten niin, että välttämättömät työtehtävät, palkanlaskenta ja laskut, tulevat hoidetuiksi ajallaan. Koulutukset ovat kalliita ja usein kaukana, joten niihin ei ehkä ole mahdollista osallistua eikä niihin ehditäkään työtehtävien vuoksi. Sairaslomasijaisia ei ole saatavilla. Tilanne on kokonaisuudessaan varsin haavoittuvainen. Kyselyyn vastasi 58 % (226) kaikista seurakuntatalouksista. Näistä 58 % (132) käyttää Status-ohjelmaa ja 39 % (88) Intime-ohjelmaa joko kirjanpidossa tai kirjanpidossa ja palkanlaskennassa. Noin 3 % seurakunnista käyttää muita ohjelmia tai laskee palkat käsin. Muita käytössä olevia yleisohjelmia palkanlaskennassa ja kirjanpidossa ovat Datronic ja Western Liksa/Lasso. Palkanlaskennassa käytetään ohjelmia Admira, DL-Palkka, Nova, Fortime ja Ykkönen TH Kirjanpidon tukena olevia ohjelmia ovat mm. Baswaren Invoice Prosessing (sähköinen laskujen maksujärjestelmä), Innofactorin Prime (laskutus), Kiha (vuokranvalvonta), Varaaja, Isäntä (kiinteistöhallinta), Prime eoffice (sähköinen ostolaskujen käsittely), M2 (sähköinen matkalaskutus) ja BasWare Business Planning (talousarvio). Joka kolmas (30 %) molempien yleisimmin käytössä olevien talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmien käyttäjistä koki ohjelmien käytössä ongelmia. Tulokseen ei vaikuttanut seurakunnan koko. (Liite 3) 7

8 2.4 Yhteistyökumppanit 2.5 Ulkoistaminen Seurakunnat ja kunnat toimivat yhteistyössä mm. hankintatoimessa. Osa seurakunnista on mukana kuntien hankintarenkaassa. Hankinnat koskevat mm. atk-laitteita, puhelinliikennettä, sähköä, öljyä ja kopiopaperia. Seurakunnan ja kunnan tiloja voidaan käyttää yhteisesti. Molemmilla voi olla myös samoja taloushallinnon ohjelmia, jolloin ne voivat tukea toisiaan ohjelmien ongelmatilanteissa. Jotkin seurakunnat ostavat talouspäällikön palvelut ja kirjanpidon kunnilta. Kokemukset yhteistyöstä kuntien kanssa ovat sekä positiivisia että negatiivisia. (Liite 4: Yhteistyö kunnan kanssa) Seurakuntien muina yhteistyökumppaneina toimivat ohjelmatoimittajatalot (palvelinpalvelut, palkanlaskenta, kirjanpito) ja yksityiset tahot. Yksityisiltä, seurakunnat ostavat muun muassa metsänhoitoa, lähiverkon tietoturvaa ja koneiden kunnossapitoa, kirkkoherranviraston sijaisuuksia, lakiasiainpalveluja ja kirjanpito- ja laskutuspalveluja. Kokemukset yhteistyöstä ovat pääosin positiivisia. (Liite 4: Yhteistyö yksityisten tahojen kanssa) Seurakunnat tekevät kirjanpidon ja palkanlaskennan yhteistyötä jonkin verran myös keskenään. Seuraavat seurakunnat ovat ilmoittaneet hoitavansa toisen/toisten seurakuntien kirjanpitoa ja/tai palkanlaskentaa: Iisalmi, Inari, Juupajoki, Jämsän- Kuoreveden srky, Kajaani, Kittilä, Kuopion srky, Lempäälä, Nokia, Orimattila, Oulun srky, Rusko, Säkylä, Vilppula, Ylitornio ja Ylöjärvi. Seurakuntien välisistäkin yhteistyökuvioista löytyy sekä hyviä että huonoja puolia. (Liite 4: Yhteistyö muiden seurakuntien kanssa) Yhteispalvelimia ylläpidetään ainakin seuraavissa seurakunnissa: Iisalmi, Joensuun srky, Kajaani, Kouvola, Kuopion srky, Lahden srky, Lappeenrannan srky, Raahen srky, Riihimäki, Rovaniemi, Savonlinna-Sääminki, Seinäjoki ja Ylivieska. Näitä palveluja ostavat seurakunnat ovat tyytyväisiä. Palveluja tarjoavat seurakunnat puolestaan joutuvat toiminnassaan ottamaan huomioon lisääntyneen työmäärän. (Liite 4: Seurakuntien välinen palvelinyhteistyö) Seurakuntien välisiä tulevaisuuden yhteistyökuvioita pohditaan nykyään usein kuntien rakennekehityksen pohjalta. Seurakuntien välistä yhteistyötä kartoittavia selvityksiä on tehty ja niitä on tekeillä. Kartoitukset eivät kuitenkaan ole vielä tuottaneet laajasti tuloksia. Voimavaroja yhteistyökuvioiden rakentamiseksi ei aina tunnu löytyvän. Seurakunnat pelkäävät itsenäisyytensä menettämistä eivätkä herkästi ryhdy yhteistyöhön. Vastaukset seurakuntien tulevaisuuden yhteistyösuunnitelmista olivat yllättävän laimeita. (Liite 5) Kirjanpidon ja palkanlaskennan ulkoistamisesta seurakunnat esittivät monenlaisia näkemyksiä sekä puolesta että vastaan. Monissa seurakuntatalouksissa asiat ovat tällä hetkellä hyvin, henkilöstöresurssit on mitoitettu tarpeen mukaisesti ja oman taloustoimiston ylläpitämistä pidetään tärkeänä. Toisaalta nk. suurissakin yksiköissä on sijaisuusongelmia. Ulkoistamisen mahdollisuutta on selvitetty useissa seurakunnissa. Usein sitä harkitaan vakavasti silloin, kun tulossa on eläkkeelle siirtymiset. Työvoimaresurssien 8

9 uudelleenjärjestelyjä ja työnjakoa pohditaan ja valmistellaan myös yhteistyössä naapuriseurakuntien kanssa. Ulkoistamisen esteitä ovat yleensä olleet palvelun kalleus sekä se, että valmisteleviin töihin tarvitaan edelleen seurakunnissa taloushallinnon henkilökuntaa. Muita esteitä ovat pelko valvontamahdollisuuden pettämisestä menojen suhteen (kirjanpito), tai että on juuri hankittu uusi ohjelma, ei ole siirrytty sähköiseen laskujen kierrätykseen, ei ole saatavilla ulkopuolisen tahon palveluja tai että kirkon palkanlaskennan sopimusmääräysten osaajia ei ole. Esille tuli myös näkemyksiä siitä, että ulkoistamista tulisi toteuttaa vain seurakuntien kesken; ulkopuolisen osaamista epäillään. 2.6 Toiveet Seurakuntakoosta riippumatta esitettiin toiveita yhden, koko kirkon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelman hankkimisesta, ko. töiden keskittämisestä sekä vaihtoehtoisesti niiden jakamisesta seurakuntien kesken. Lisäksi hankinnat ja kiinteistötoimi koettiin vaikeiksi alueiksi ja niihin toivottiin asiantuntija-apua ja yhteistyötä. (Liite 6) 3. MAHDOLLISUUDET Monet seurakuntatalouksista ovat murrosvaiheessa mm. työntekijöiden eläköitymisen ja siitä aiheutuvien työjärjestelyjen sekä rakennemuutosten vuoksi. Henkilöstöja taloushallinnon tehtäviä järjestettäessä on otettava huomioon kaikki vaikuttavat asiat, jotta tehtävät voitaisiin hoitaa tarkoituksenmukaisesti sekä muutosten aikana että niiden jälkeen. Veronsaajayksikkönä kirkon on kiinnitettävä huomiota työn taloudellisuuteen, laatuun, luotettavuuteen ja järkevään hoitamiseen. 3.1 Kirkon kokonaistalouden näkökulmia Seurakuntien talous kokonaisuutena on vahva. Seurakuntien tilinpäätöstietojen yhteenlasku osoittaa, että omavaraisuusaste on noin 93 %, rahoitusvarallisuus jäsentä kohti hyvä ja korollisia lainoja on vähän rahoitusvarallisuuteen ja käyttötuloihin nähden. Toimintamenojen osuus kaikista menoista on 80 %. Seurakuntien toiminta rahoitetaan pääasiallisesti verotuloilla, ja niiden osuus on noin 81 % kaikista tuloista. Verotulot jäsentä kohti vaihtelevat alueittain melkoisesti. Maan varakkaimmilla alueilla seurakunta saa verotuloja jäsentä kohti kaksikertaisen määrän köyhimpiin alueisiin verrattuna. Verotuloilla painotettu tuloveroprosentti on ollut useita vuosia koko kirkossa 1,33 %. Yhteisöverojen osuus verotuloista yhteensä vaihtelee vuosittain välillä %. Kirkon osuus yhteisöveron tuotosta jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006 seurakuntien kesken siten, että puolet tuotosta jaettiin kuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa ja puolet yhteisöverojen maksajien ja työnantajien työpaikkojen alueellisen jaon mukaan. Uudistuksen vuoksi yhteisöverotulot jäsentä kohti jakautuivat seurakuntien kesken entistä solidaarisemmin. 9

10 Vieraan pääoman osuus on pieni verrattuna rahavaroihin, omaan pääomaan ja käyttötuloihin. Korollisten lainojen osuus vieraasta pääomasta koko kirkossa vuonna 2006 oli 57 miljoonaa euroa, mikä on pieni luku vuosittaisiin tuloihin ja varallisuuteen nähden. Seurakuntien omavaraisuusaste eli oman pääoman ja vieraan pääoman suhde on vahva. Seurakuntien omavaraisuusastetta laskettaessa laskelman ulkopuolelle jätetään toimeksiantojen (mm. hautainhoitosopimusten) pääomat. Seurakuntien rahavarat ovat riittäneet viime vuosien aikana päivän kassastamaksuihin, mikä on erittäin hyvä luku. Tilinpäätöspäivänä 2006 vain 16 seurakunnan rahavarat eivät riittäneet 30 päivän laskennallisten menojen maksamiseen eli seurakunta joutui todennäköisesti ottamaan lainaa maksaakseen päivittäiset menot ennen tammikuun verotilityksiä. Näiden 16 seurakunnan jäsenmäärä oli 2,3 % koko kirkon jäsenmäärästä. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 1 :n mukaan seurakunnan on päätettävä talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan. Alijäämää tilikaudelta ja edellisiltä tilikausilta yhteensä oli tilinpäätöksissä 2006 kertynyt 20 seurakuntataloudelle. Näiden 20 seurakunnan jäsenmäärä yhteensä oli 1,8 % koko kirkon jäsenmäärästä. Kirkon taloudellinen hyvinvointi on riippuvainen siitä, haluavatko ihmiset maksaa kirkollisveroa. Kirkon jäsenyyden merkityksen oheneminen on kirkon talouden suurin riski. Vuosikymmenien tai vuosisatojen aikana kertynyt omaisuus ja rahavarat eivät riitä kovin pitkälle, mikäli toimintamenot ja kirkosta eroaminen kasvavat yhtä aikaa. 3.2 Laadun parantaminen Työn laadun yhtenä kriteerinä pidetään yleensä sitä, että työ on tehty voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Siten työn lopputulos hyödyntää asetettujen tavoitteiden seurantaa, todentamista ja analysointia. Luottamushenkilöiden näkökulmasta tämä on ehdoton edellytys talouden hoidossa. Tavoitteiden seurannan ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta nämä seikat ovat ensisijaisen tärkeitä myös koko seurakunnan henkilöstölle. Henkilöstöhallinnossa työn laatukriteereinä voidaan pitää mm. palkkojen maksamista samojen sääntöjen mukaisesti oikein ja ajallaan sekä tasapuolisuutta työntekijöiden kohtelemisessa. Kirjanpito on samalla tavalla muotomäärätty tehtävä, jota ohjaavat samanlaiset säännöt riippumatta siitä, minkä kokoisessa seurakunnassa kirjanpitoa hoidetaan. Kirjanpito kuuluu työnantajan velvoitteisiin ja kirkon on yhtenä yhteisöveronsaajana kiinnitettävä erityisesti huomiota sen läpinäkyvyyteen. Yhteiskunnallisten velvoitteidensa täyttämiseksi kirkon on kirjanpitonsa kautta pystyttävä näyttämään ajantasaista ja luotettavaa tietoa verovarojen käytöstä. Seurakuntien talouden hoitoon liittyvät työt ovat varsin moninaiset. Tehtävät ovat usein sesonkiluonteisia. Jokaisessa seurakunnassa ne ovat samojen vaatimusten alaisia; niin pienten kuin suurtenkin yksiköiden on tuotettava samat tiedot, tehtiinpä töitä yhden tai useamman hengen voimin. Taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa sekä muissa seurakunnallisen työn tukitoimissa vaatimukset ovat lisääntyneet ja tarkentuneet, ja silti työ on tehtävä laadusta tinkimättä. 10

11 Työn laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen voidaan vaikuttaa varmistamalla, että työntekijä on työhönsä tyytyväinen ja motivoitunut työskentelemään; kokee tekevänsä jotain tärkeää, merkityksellistä ja vaikuttavaa. Samalla hänellä tulee olla osaamisen tunne, tieto siitä, että hän hallitsee tehtävänsä myös muutosten jälkeen. Työntekijälle on varmistettava ajantasaiset työvälineet ja työtehtävien mukainen, jatkuvasti koulutuksella ylläpidettävä taito niiden käyttämiseen sekä työn sisältöön liittyvää koulutusta. Ensisijaisen tärkeätä on huolehtia siitä, että työntekijällä on mahdollisuus tehdä työnsä laadukkaasti myös ajan puolesta eli että hänellä on riittävästi aikaa työn hoitamiseen. Parempaa työn laatua pyritään saamaan aikaan keskittämällä tehtäviä ja tekijöitä. 3.3 Vaarallisten työyhdistelmien estäminen 3.4 Ohjelmayhteistyö Seurakunnissa on kiinnitetty huomiota ns. vaarallisten työyhdistelmien olemassaoloon; esimerkkinä tilanne, jossa palkanlaskija laskee oman palkkansa. Tilanteita ei kaikilta osin voida välttää pienemmissä yksiköissä, joissa työntekijöitä on vähän. Sisäisen valvonnan ohjeistuksella voidaan työnkulkuihin sisällyttää varmuustekijöitä, esim. erilaisia hyväksymismenettelyjä, mutta käytännön jokapäiväisessä työssä niilläkään ei aukottomasti voida taata, ettei väärinkäytösten mahdollisuuksia olisi olemassa. Työntekijän kannalta ns. vaarallinen työyhdistelmä on huolta lisäävä tekijä, sillä virheiden tekemistä pelätään. Palkanlaskenta ja kirjanpito ovat joissakin seurakunnissa yhden henkilön käsityötä, ja siitä syystä työ voidaan kokea raskaana. Tämä vaikeus liittyy nimenomaan pieniin työyksiköihin. Vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi tehtävät on syytä miettiä hoidettavaksi niin, että aineistoa käsittelee useampi henkilö tai että työntekijä ei itse hoida alusta loppuun itseään koskevia asioita. Aineiston käsittelyn vastuun jakautuminen useammalle henkilölle luo turvallisuutta ja moninkertaistaa virheiden löytymisen mahdollisuuden. Samalla aineiston kiertokulku voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti ilman, että tarvitsee laatia ylimääräisiä hyväksymisjärjestelmiä vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi. Työt tulisi kokonaisuudessaan järjestää siten, että vaarallisia työyhdistelmiä ei synny eli keskittää ne suurempiin yksiköihin. Nykyisin tietotekniikka ei ole este millekään yhteistyön muodolle vaan antaa mahdollisuuden toimia yli rajojen. Esimerkiksi vielä 1990-luvun puolivälissä Lapin seurakuntien aloittaessa yhteistyötään oli puhelinalueraja (016) este yhteisen jäsentietojärjestelmäpalvelimen sijoittamiselle Ouluun (alue 08). Tänä päivänä Lapin läänin seurakuntien ja osa Iin rovastikunnan (08 alue) seurakuntien talousohjelmista ovat Rovaniemen yhteispalvelimella. Samoin monet seurakunnat eri puolilta maata ovat sijoittaneet ohjelmansa Norlicin tai Rauhalan palvelinkeskuksiin ilman, että on tarvinnut millään tavalla kiinnittää huomiota etäisyyksiin. Seurakunnissa on erilaisia taloushallinnon ohjelmia. Laajan yhteistyön estää se, että seurakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmat kuuluvat eri ohjelmaperheisiin. Henkilöitä, jotka hallitsevat molemmat ohjelmat, on harvassa, jos olleenkaan. Kaikissa ohjelmissa käsitellään kuitenkin samoja asiasisältöjä, sillä niihin syöte- 11

12 tään samat tiedot ja niistä tulostetaan ja niissä seurataan samoja tietoja. Onko tilanne siis todellinen este yhteistyölle? Jos ammattihenkilö saa keskittyä työhönsä kahden eri ohjelman käyttäjänä, voi onnistuminen olla hyvinkin mahdollista. Toisaalta seurakuntien kyselyvastauksista käy ilmi, ettei nykyisiin ohjelmiin olla kaikilta osin tyytyväisiä ja että tulevaisuudessa joka tapauksessa joudutaan ohjelmia uusimaan. Monissa seurakunnissa nähdään ongelmina ohjelmien hankinta, ylläpito ja hinta. Ratkaisuksi ehdotetaan, että Kirkkohallitus ostaisi yhden, kaikkien käyttöön tarkoitetun ohjelman, rakentaisi yhteydet seurakuntiin ja hoitaisi päivitykset, ylläpidon jne. Ohjelman käyttämisestä veloitettaisiin seurakuntaa jäsenmäärän mukaan. Ongelmien ratkaisijana ei välttämättä tarvita Kirkkohallitusta, sillä yhteispalvelimia on jo nyt useissa seurakunnissa. Laajin esimerkki on palvelin, jonka piiriin kuuluvat Oulun hiippakunnan nk. pohjoisen alueen seurakunnat. Rovaniemen palvelimille (2 kappaletta) on keskitetty 28 seurakunnan kirkonkirjojenpidon sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmat (Intime ja Status). Seurakunnat ovat palkanneet yhteisesti kaksi atk-osaajaa, jotka pääsääntöisesti hoitavat tietokoneongelmat linjoja pitkin. Ohjelmat päivitetään keskitetysti ja tarvittavat hankinnat kilpailutetaan heidän toimestaan. Ohjelmien yhteiskilpailuttaminen (Intime) on hoidettu tämän yhteistyön kautta. Palvelinyhteistyökuvioiden luomisesta on esimerkkejä ympäri maata. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että palvelinyhteistyöhön ryhtyminen tapahtuu hitaasti, yhtä hitaasti kuin muunkin yhteistyön aloittaminen. Näin siitä huolimatta, että hyödyt ovat kiistattomat. Tekniikkaosaaminen on seurakunnissa usein olematonta ja siihen tarvitaan jatkuvasti ulkopuolista tukea. Tässä vaiheessa on syytä tarkoin pohtia, kannattaako palvelinyhteistyön kehittämistä tukea ennen kuin selviää, mihin henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämisessä pyritään valtakunnallisesti. Onko seurakuntien enää järkevää ylläpitää kahta henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmaa varsinkaan kun se on selvästi esteenä laajemmalle talousyhteistyölle? Nykytekniikka mahdollistaa valtakunnallisen palvelinyhteistyön, joten miksi enää luoda pienempimuotoisia yhteyksiä? On mahdollista hankkia yksi yhteinen tietojärjestelmä, jota kaikki seurakunnat käyttävät. 4. TYÖRYHMÄN VÄLITAVOITE Taloudellisen itsekannattavuuden turvaaminen Seurakuntien taloudenhoidon tehokkuuden ja laadun kehittämiseksi on pyrittävä laajaan yhteistyöhön (Läsnäolon yhteisö, 2007, s. 21). Työryhmä on todennut, että kaikki perustelut henkilöstö- ja taloushallinnon keskittämiseksi ovat olemassa. On siis syytä pohtia seurakunnan talouteen liittyvien tehtävien uudelleenjärjestämistä siten, että ne työt, jotka voidaan menestyksellisesti hoitaa fyysisesti erillään seurakunnasta, erotetaan suurempiin yksiköihin. Seurakuntatalouksia on nyt 390 ( ), ja seurakuntien määrän oletetaan vähenevän lähivuosina voimakkaasti. Seurakuntarakenteen muutostilanteissa joudutaan joka tapauksessa pohtimaan rutiinitöiden uudelleenjärjestämistä, ja silloin hallintoon ja muihin osa-alueisiin liittyvät tehtävät vievät seurakunnassa huomattavan paljon aikaa ja voimia. Rakennemuutostilanteen työtaakka pienenee, jos kirjanpidon ja palkanlaskennan keskittäminen kaikkine järjestelyineen on kunnossa jo sitä ennen. 12

13 Seurakunnissa, myös talouspuolella, ollaan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen kilpajuoksutilanteessa. Vielä nyt on seurakunnissa osaajia, mutta tulevaisuudessa tilanne on täysin toinen. Kun seurakunnassa tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeelle siirtymisten vuoksi olisi pian löydettävä yhteistyökumppani, sitä ei välttämättä löydykään. Jotkin seurakunnat ovat tosin ryhtyneet rakentamaan keskinäistä talousyhteistyötä hankkimalla yhteispalvelimia ja keskittämällä toimintoja. Yhteistyökuviot etenevät kuitenkin hitaasti ja ovat varsin paikallisia; tilanne seurakunnittain ja alueittain vaihtelee suuresti. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät pitäisi keskittää ja järkeistää mahdollisimman nopeasti hyvissä ajoin, ettei jouduta po. tilanteisiin. Työryhmän johtopäätökset tehtävien keskittämisestä perustuvat seurakunnista saatuihin kyselyvastauksiin, toimistohenkilöstön ikäjakaumaan, nykyiseen lainsäädäntöön, teknisiin mahdollisuuksiin sekä Läsnäolon yhteisö -raportin tietoihin. Keskittäminen nykyisiä tietojärjestelmiä hyödyntäen on mahdollista voimakkaimmin rutiinitöiksi määriteltyjen tehtävien, palkanlaskennan ja kirjanpidon osalta, ja työryhmän johtopäätökset koskevat tässä vaiheessa vain näitä tehtäviä. Nämä kaksi osa-aluetta ovat kirkon omien sovellettavien sääntöjen mukaisesti hoidettavia tehtäviä seurakunnissa. Näitä rutiinitöitä keskittämällä parannetaan ja taataan niitä hoitavien henkilöiden osaamistaso ja annetaan seurakuntien taloushallinnolle mahdollisuus keskittyä muiden tukitoimien erikoistumisyhteistyön kehittämiseen. Keskittäminen helpottaa samalla nykyisin töissä olevia työntekijöitä jaksamaan eläkeikään saakka. Uusien työntekijöiden rekrytointi helpottuu, jos taloustoimiston työtehtävät ja osaamisvaatimukset supistuvat nykyisistä. Eräs voimakkaasti esiin tuleva kehittämisaihe kyselyvastauksissa oli työtehtävien jakaminen ja keskittäminen alueittain. Tämä toive tukee myös seurakuntarakennetyöryhmän tavoitteita. Laajaa halukkuutta tällaiseen yhteistyöhön on olemassa. Työtehtävien jakamiseen eli erikoistumiseen eivät voi osallistua sellaiset työntekijät, joiden ajan jo nykyinen työkenttä vie kokonaan. Vaihtoehtona on erikoisosaajien palkkaaminen seurakuntiin nykyisten talousvastaavien rinnalle, mihin tuskin on realistisia mahdollisuuksia. Keskisuurten ja suurten seurakuntien tilanne on luonnollisesti helpompi. Työntekijöitä sekä resursseja on riittävästi. Kapasiteettia saattaa tällä hetkellä olla jopa toisille tarjottavaksi. Suuremmat yksiköt ovatkin alkaneet yhteisvastuullisesti tarjota työpanostaan pienemmille yksiköille. Yhtä kaikki, eläköityminen edellyttää suuremmissakin seurakuntatalouksissa järjestelyjä ja etukäteissuunnittelua. Seurakuntarakennetyöryhmän tavoitteiden mukaisesti on yhteisen pohjan luominen kaikkien olemassa olevien resurssien hyödyntämiseksi siten ajankohtaista. 13

14 4.1 Viisi vaihtoehtoa Työryhmä on pohtinut seuraavia viittä mallia palkanlaskennan ja kirjanpidon hoitamiseksi; a) Yksi keskitetty palkka- ja kirjanpitokonttori koko kirkossa, yksi tietotekninen ohjelmistokokonaisuus Palkanlaskenta ja kirjanpito keskitetään yhden organisaation alaisuuteen, jota johtaa yksi johtaja. Tämä konttori voi olla virtuaalinen. Seurakunnista valittu henkilöstö erikoistuu työssään jatkossa puhtaasti vain näihin tehtäviin. Suuren kirjanpitotyömäärän vuoksi kirjanpitoon sidottuja henkilöitä tulee olemaan enemmän kuin palkanlaskijoita. Kirkon Työmarkkinalaitos (KiT) ohjeistaa ja kouluttaa Kirkon työ- ja virkaehtosopimuksen (KirVESTES) pykälien tulkinnoissa seurakuntien palkanlaskentahenkilöstöä. Neuvottavia on tällä hetkellä kaikissa seurakuntatalouksissa. Tarkoitus on, että keskittämisen avulla palkanlaskennan neuvontatarve vähentyy keskitetyn koulutuksen kautta. Palkanlaskijat toimivat seurakuntien tiloissa mutta hoitavat jokainen vähintään 200 palkansaajan palkkatietojen käsittelyn. Tällä hetkellä koko kirkolla on yhteensä noin palkansaajaa. Alkuvaiheessa työntekijät saattavat olla alueellisesti hyvinkin hajautetusti sijoitetut. Myöhemmin, eläkkeellesiirtymisten johdosta ja rekrytoinnin kautta, työntekijäkeskittymistä syntyy luonnostaan kasvukeskuksiin. Valtakunnallinen keskittäminen mahdollistaa loma- ja sairauslomajärjestelyjen organisoimisen mahdollisimman joustavaksi. Esimerkki työnjaosta palkanlaskennassa - seurakunnassa hoidetaan edelleen palkanmaksu ym. työnantajavelvoitteet perusasiat (henkilöstön palkkaamispäätökset, työsopimus, palkkamäärittely jne.) - keskitetyssä palkkakonttorissa hoidetaan palkanlaskenta - henkilörekisterit yms. keskustasolla, kirkkohallitus saa tietoa kirkon henkilöstöstä - tilastot saatavissa suoraan ohjelmasta keskitetysti Kirjanpidosta ei seurakunnille ennestään ole annettu tarkkaa ohjeistusta kuten palkanlaskennasta. Tästä syystä kirjanpidossa on edelleen paikallisia ratkaisuja, jotka vaativat yhtenäistämistä vielä pitkään. Keskittäminen helpottaa seurakuntien kirjanpidon ja erilliskysymysten kirjanpitokäsittelyn yhtenäistämistä. Uusien määräysten läpivienti käytäntöön helpottuu. Kirjanpidon luotettavuus ja läpinäkyvyys paranee. Sairauslomajärjestelyt helpottuvat. Työntekijöiden osaamistasoa pidetään yllä keskitetyllä kouluttamisella. 14

15 Esimerkki työnjaosta kirjanpidossa - seurakunnassa hoidetaan edelleen laskujen maksu laskujen käsittely (tiliöinti, hyväksymiset) - keskitetyssä kirjanpitokonttorissa hoidetaan laskujen siirtäminen sähköiseen muotoon kirjanpito - taloustilastot ym. tiedot saatavilla suoraan ohjelmasta keskitetysti Edellytyksenä koko kirkon yhteisen keskitetyn palvelun rakentamiselle on, että seurakunnat liittyvät siihen. Palkanlaskennan ja kirjanpidon keskittämistä voidaan harkita seurakunnille pakolliseksi, jolloin tarvitaan lainmuutos. Toinen vaihtoehto on, että seurakunnat liittyvät keskitettyyn järjestelmään vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisen siirtymisen vaikuttimina voivat olla oman henkilöstön saatavuusongelmat ja yhteisen konttorin palvelujen saannin helppous ja luotettavuus. Kirkon yhteisen henkilöstö- ja talousohjelman käyttöoikeuksia ei saa ilman, että liittyy keskitetyn palvelun piiriin. Mikäli keskittämisratkaisu ei olisi kaikille seurakunnille pakollinen, on pohdittava, kuinka suuren osan seurakunnista on siirryttävä järjestelmään, jotta yhden yhteisen ohjelmistokokonaisuuden hankinta olisi tarkoituksenmukaista. Suuret seurakuntataloudet selviävät tulevaisuuden haasteista paremmin kuin pienemmät yksiköt ja ilman Kirkkohallituksen hankkimaa talousohjelmaa. Kuitenkin on tärkeä muistaa, että kokonaiskirkon näkökulmasta on edullisempaa ylläpitää ja kehittää yhtä ohjelmaa kuin kahta tai useampia talousohjelmia. Kustannusanalyysin jälkeen tulee tätä asiaa pohtia tarkemmin. YKSI PALVELUKESKUS Yksi organisaatio, yksi johtaja - Sijoituspaikka voi olla esimerkiksi Kirkkohallitus Henkilöstömäärä noin 100 henkilöä palkanlaskennassa ja hieman enemmän talous-hallinnossa - Tarvittava henkilöstö siirretään seurakuntien henkilöstöstä Fyysisesti hajautettu eli ns. virtuaalinen palvelukeskus - Virtuaaliverkkoon voidaan myös muodostaa esim. eläköitymisten kautta muutamia fyysisiä keskittymiä eri puolille maata - Mallissa on keskeistä prosessien sekä työnjaon ja erikoistumisen muodostaminen, viestintä sekä ohjeiden kurinalainen noudattaminen Yhteiset tietojärjestelmäratkaisut - Tiedonsiirto on sähköistä seurakuntien, henkilöstön ja palvelukeskuksien osien välillä - Tietojärjestelmät voivat olla omia tai palveluina hankittuja Vapaaehtoinen / pakollinen 15

16 b) Alle 100 palkanlaskenta- ja kirjanpitoyksikköä, yksi tietotekninen ohjelmistokokonaisuus Tämä ehdotus pohjautuu talousyhteistyömalliin (Läsnäolon yhteisö 2007, s ), jossa lähialueen seurakuntataloudet solmivat yhteistyösopimuksen ja keskittävät muun muassa palkanlaskennan ja kirjanpidon yhteiseen yksikköön. Perusmalli on sama kuin vaihtoehdossa a, mutta työntekijät palvelevat alueellisessa yhteistyössä olevia seurakuntia. Alueellisia organisaatioita on useita, kuitenkin alle 100, ja kaikissa yksiköissä on oma johtaja. Seurakunnat ovat edelleen itsenäisiä talouksia. Ratkaisu tarkoittaisi sitä, että palkanlaskenta- ja kirjanpitoyksikön työntekijät toimivat paikallisesti ja lähellä niitä seurakuntia, joiden henkilökunnan palkat ja kirjanpidon he hoitavat. Yksi palkanlaskija voisi esimerkiksi laskea henkilön palkat, jolloin olisi mahdollista, että noin 100 nykyisinkin palkanlaskentaa hoitavaa toimihenkilöä hoitaisi koko kirkon henkilöstön palkat. Tässä mallissa on tärkeätä varmistaa työntekijöiden lomajärjestelyjen toimivuus. Talousyksikön täytyy olla riittävän suuri tai lomajärjestelyjä täytyy tehdä eri yksiköiden välillä. Tämänkin vaihtoehdon yhteydessä on pohdittava, kuinka suuren osan seurakuntatalouksista tulisi olla mukana, jotta yhteinen tietojärjestelmä on hankintana järkevä. Seurakuntarakennetyöryhmän ajatukset alueellisesta yhteistyöstä pohjautuvat ajatukseen, että muitakin tukitoimia hoidetaan alueellisesti. Jos seurakuntia jää tämän kehityksen ulkopuolelle, ne menettävät sen tuen ja turvan, jota yhteistoiminta talous- ja henkilöstöhallinnossa luo. Tästäkään syystä ei voi ajatella sellaisen mallin luomista, johon vain osa seurakunnista osallistuu. ALUEELLISET PALVELUKESKUKSET Keskitetään alueellisesti useamman seurakunnan talous- ja palkanlaskentapalvelut - Palvelukeskuksia alle 100 kpl Tarvittava henkilöstö siirretään seurakuntien henkilöstöstä Voidaan toteuttaa fyysisesti hajautettuna eli ns. virtuaalimallina - Mallissa on keskeistä prosessien sekä työnjaon ja erikoistumisen muodostaminen, viestintä sekä ohjeiden kurinalainen noudattaminen Yhteiset tietojärjestelmäratkaisut - Tiedonsiirto on sähköistä seurakuntien, henkilöstön ja palvelukeskuksen välillä Vapaaehtoinen / pakollinen 16

17 c) Yhteistyökimpat erilaisilla ohjelmistoratkaisuilla On täysin mahdollista kehittää seurakuntien yhteistyötä myös nykyiseltä pohjalta siten, että seurakunnat muodostavat seurakuntakimppoja. Esimerkiksi hiippakunnan kaikkien seurakuntien talousohjelmat voidaan siirtää samalle palvelimelle, jolloin Status- ja Norlic-tietojärjestelmiä käyttävät seurakunnat voivat hoitaa toistensa rutiinitöitä (palkanlaskenta ja kirjanpito). Saman ohjelmaperheen seurakunta saa hallintopäätöksellä oikeudet toisen seurakunnan ohjelmiin. Käytännössä työntekijä toimii nykyisessä työpaikassaan, mutta suorittaa toisen seurakunnan töitä tietojärjestelmän kautta. Tämä vaihtoehto voidaan seurakunnissa kokea pehmeäksi siirtymäksi keskitetympään yhteistyöhön. Yhteistyökuviot tällaisessa ratkaisussa tulevat todennäköisesti syntymään maantieteellisesti lähellä olevien seurakuntien kesken. Malli johtaa yhteispalvelininvestointeihin, jotka saattavat osaltaan jatkossa rajoittaa laajempiin yhteistyökuvioihin siirtymistä muutoin kuin uusien yhteispalvelinhankintojen kautta, mikäli siihen ei heti alkuvaiheessa kiinnitetä huomiota. Edellytyksenä yhteistyökimppojen työn sujuvuudelle on luonnollisesti myös se, että kaikki mahdollinen tarvittava perustieto siirtyy sähköisesti. Lyhyellä aikavälillä yhteistyökimppamalli on toimiva. Eri tahoille rakentuvat yhteistyömallit ovat samansuuntaisia mutta paikallisesti räätälöityjä. Mikkelin alueen Ryhtymys-projektin toivotaan tuottavan yhteisen, monistettavan mallin. Yhteistyökimppojen kehittäminen on alueellista ja vaatii aina paljon valmisteluaikaa ja keskinäistä tuntemusta ja luottamusta. Tämäntyyppistä yhteistyötä on tuettu Kirkkohallituksesta kehittämisavustuksilla. YHTEISTYÖKIMPAT Samaa tietojärjestelmää käyttävät seurakunnan yhdistävät talous- ja palkanlaskentapalvelunsa yhteen palvelukeskukseen - Palvelukeskusten määrää tai formaattia ei voida tarkasti arvioida etukäteen Henkilöstöä siirretään tarpeen vaatiessa seurakuntien välillä Voidaan pitää fyysisesti hajautettuna eli virtuaalisena Yhteistyökimpalla samat tietojärjestelmäratkaisut - Tiedonsiirto on sähköistä Keskeistä yhteistyön vapaaehtoisuus d) Ulkoistaminen, palkanlaskennan ja kirjanpidon siirtäminen pois kirkon hoidosta Palkanlaskennan ja kirjanpidon siirtäminen kokonaan kirkon omien yksiköiden ulkopuolelle on yksi varteenotettava mahdollisuus. Esimerkiksi ohjelmatoimittajatalot hoitavat jo nyt noin 15 kirkon talousyksikön palkanlaskennan tai osia siitä. Os- 17

18 topalvelumalli on siis jo olemassa ja käytössä. Seurakunnat, jotka ovat ulkoistaneet palkanlaskennan ohjelmatoimittajataloihin, ovat suurimmalta osin tyytyväisiä palveluun. Ohjelmatoimittajat ovat kiinnostuneita paitsi palkanlaskentatyön saamisesta itselleen myös sen tekijöiden rekrytoinnista. Palvelun ostaminen ulkopuolisilta toimijoilta poistaa seurakunnista rekrytoinnin vaikeudet ja jatkuvan kouluttamisen vastuun. Mitä enemmän seurakuntia ostopalveluun siirtyy, sitä suuremmat mahdollisuudet palvelun tarjoajalla on parantaa palvelun monipuolisuutta. Seurakunnat saavat ostopalvelusopimuksen turvin räätälöidyn palvelun. ULKOISTAMINEN Ulkoistetaan talous- ja palkanlaskentapalveluiden tuottaminen - Ulkoistaminen voi olla ja usein onkin vaiheistettu Henkilöstö siirtyy ulkoisen organisaation palvelukseen joko kokonaan tai osittain - Edellyttää pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelmaa ja sen johdonmukaista noudattamista Tietojärjestelmäratkaisuna palveluntuottajan ratkaisu - Yhteydenpito seurakuntien ja ulkoisen palveluntuottajan välillä on pitkälle sähköistä Keskeistä henkilöstön siirtyminen ja ylimääräisen henkilötyön leikkaaminen pois seurakunnista - Palveluiden turvaamiseen sekä esim. työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen liittyvät riskit ovat ulkoisella palvelutarjoajalla Vapaaehtoinen / pakollinen e) Nykytilan jatkuminen Vaihtoehdossa tarkastellaan mahdollisuutta, että Kirkon keskushallinto ei ohjaa talous- ja henkilöstöhallinnon kehitystä seurakunnissa. Nopeasti kuviteltuna tilanne voi johtaa vaikeuksiin. Ajan mittaan talousosaajat yhä useammasta seurakunnasta jäävät eläkkeelle ja tilalle on palkattava uutta osaavaa henkilöstöä. Mikäli seurakunnat eivät muodosta suurempia talousyksiköitä, hoida tehtäviä yhteistyösopimuksien turvin tai ulkoista tehtävää, on todennäköistä, että monet seurakunnat jäävät ilman alan osaajia. Toisaalta voi käydä myös niin, että seurakuntien yhteistyö kehittyy kiihtyvässä tahdissa ja suuremmat talousyksiköt enenevässä määrin tarjoavat pienemmille yksiköille henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja tai että useat pienet yksiköt muodostavat yhteistyörenkaan. Joka tapauksessa seurakunnat tässä mallissa jatkavat yhteistyökuvioiden rakentamista täysin omien tarpeiden mukaisesti; toimivat täysin itsenäisesti ja löytävät itselleen parhaan ratkaisun ajan myötä. 18

19 NYKYTILA Kukin seurakunta hoitaa itse talous- ja palkanlaskentapalvelunsa -Sisältää myös mahdollisuuden yhteistyökimppoihin ja ulkoistamisiin Henkilöstön osalta ei tapahdu muutoksia Tietojärjestelmäratkaisuina todennäköisesti nykyiset Keskeistä henkilöstön saatavuuden varmistaminen sekä tätä kautta laadukkaiden talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden sujuvuuden ja häiriöttömyyden turvaaminen 4.2 Henkilöstö- ja taloushallinto-ohjelma 4.3 Muu yhteistyö Tällä hetkellä seurakunnissa käytetään pääasiassa kahta eri henkilöstö- ja taloushallinto-ohjelmaa. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä ohjelmiin. Esitetyt puutteet olivat kuitenkin moninaisia ja ohjelmissa ilmeni usein jatkuvia epäkohtia. On myös muistettava, että jossain vaiheessa nykyistenkin ohjelmien elämänkaari loppuu. Lähiseurakuntien talousyhteistyön yhtenä kulmakivenä on usein se, että ne käyttävät eri ohjelmia. Tämä tai myöskään yhteistyöseurakunnan sijainti ei ole este, kun laskut ja muu tieto kulkevat seurakunnissa sähköisesti. Sähköistä tiedonsiirtoa ja nykyistä tietotekniikkaa täytyy hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Seurakuntien talousvastaavien vastauksista käy esille toivomus yhdestä henkilöstöja taloushallinto-ohjelmasta, jota kaikki seurakunnat käyttäisivät. Usein toivomukseen liitetään ajatus siitä, että se ratkaisisi kaikki ongelmat. Kirkkohallitus suorittaisi ohjelman kilpailutuksen, ohjelma olisi käytössä kaikilla seurakunnilla, ohjelmatuki hoidettaisiin keskitetysti ja kaikki tarvittavat tilastot ja muut tiedot olisivat vaivattomasti siirrettävissä seurakunnista Kirkkohallitukseen. Työryhmä tukee ajatusta, että tulisi hankkia yksi henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelma, jota kaikki seurakunnat ajan mittaan siirtyvät käyttämään. Kahden suuren ohjelman ylläpito on turhan kallista ja on este seurakuntien välisten laajempien yhteistyökuvioiden rakentamiselle. Yksi yhteinen ohjelma mahdollistaisi yhteistyön rakentamisen, mikä tulevaisuudessa on henkilöstöresurssit huomioon ottaen välttämätöntä. Kuitenkaan pelkkä ohjelma, ilman muita talous- ja henkilöstötoiminnan yhteistyökuvioiden rakentamista, ei ole ratkaisu tulevissa seurakuntarakenteen muutostilanteissa. Muut seurakuntien vastauksista esille tulleet yhteistyötoivomukset koskevat mm. hankinta- ja kiinteistötoimen tehtäviä. Yhteistyöpohjaisen talousyksikön luominen kirjanpidon hoidon perusyksiköksi tukee alueellisen yhteistyön järjestämistä myös näillä erityisosaamista vaativilla alueilla. Taloushenkilöstö, hautatoimen henkilöstö ja kiinteistötoimen henkilöstö voivat tältä pohjalta erikoistua ja tehdä yhteistyötä talousyksikön sisällä tai talousyksiköiden välillä. 19

20 5. ESISELVITYSTYÖRYHMÄN JATKOTYÖSKENTELY Seuraavaksi työryhmä teettää yllä esitettyjen vaihtoehtojen arvioinnin ulkopuolisella konsultilla. Vertailun jälkeen työryhmä valitsee vaihtoehdon, jota esitetään edelleen jatkotyöstettäväksi. On mahdollista, että kirjanpidolle ja palkanlaskennalle esitetään eri tavoitevaihtoehdot. Mahdollisen jatkohankkeen ensimmäiset tehtävät Yhteisen henkilöstö- ja taloushallinto-ohjelman sekä tietojärjestelmän ja tietotekniikan sisällön tarpeet, rakenteet ja toimivuus voidaan selvittää, kun tiedetään, mikä malli on tavoitteena. Laajan yhteistyön rakentaminen vaatii siirtymistä tarvittavien tietojen sähköiseen siirtämiseen mahdollisimman pian. Hankinnat on aikataulutettava ja on suunniteltava hankkeen järkevä asteittainen eteneminen. Pilottiseurakuntahanke on suunniteltava. Jos tavoitevaihtoehto on luonteeltaan pakollinen, se voi aiheuttaa muutoksia kirkkolainsäädäntöön. Näiden muutosten valmistelutyö on aloitettava heti tilanteen niin vaatiessa. Ehdotetun tavoitetilan/-tilojen etenemispolun/-polkujen kaikki vaiheet on käytävä tarkasti läpi, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä työntekijöiden kouluttamiseen. On suunniteltava mahdolliset työntekijöiden siirrot palvelukeskuksiin ja määriteltävä seurakuntiin jäävien henkilöstö- ja taloushallinnon työntekijöiden tehtävät. 20

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Alueelliset keskusrekisterit Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Kirkkohallituksen täysistunnon linjaus Tavoite, että kirkonkirjojen rekisterinpitäjiä tulevaisuudessa ovat alueelliset keskusrekisterit, jotka

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Kiekun työaikojen hallinnan kehittämistarpeet. Kieku-käyttäjäfoorumi Marko Maaniitty / Verohallinto

Kiekun työaikojen hallinnan kehittämistarpeet. Kieku-käyttäjäfoorumi Marko Maaniitty / Verohallinto Kiekun työaikojen hallinnan kehittämistarpeet Kieku-käyttäjäfoorumi Marko Maaniitty / Verohallinto Vero ja työaikojen seuranta ennen Kiekua Työaikoja kohdennettu vuodesta 1991 koko hallinnon tasolla (kaikki

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 66 Kirkkoneuvosto 6/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 66 Kirkkoneuvosto 6/ 66 62 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 23.11.2015 62 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 10.10.2015 Lakimiesasessori Jyri Klemola HIIPPAKUNNAN SEURAKUNTIEN TALOUS, TALOUDEN TASAPAINO Kirkkohallituksen

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 31 Kirkkoneuvosto 3/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 31 Kirkkoneuvosto 3/ 31 28 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 30.05.2016 28 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 5/2011 4.10.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 5/2011 4.10.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 4.10.2011 klo 17-18.30 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 27 Kirkkovaltuusto

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 27 Kirkkovaltuusto 27 25 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta

Lisätiedot

Uudistuva sote. 8.8.2014 Kuopio/KYS auditorio, Keskustelu/Pohjois-Savo Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Uudistuva sote. 8.8.2014 Kuopio/KYS auditorio, Keskustelu/Pohjois-Savo Tarja Kauppila, johtaja, ISO Uudistuva sote 8.8.2014 Kuopio/KYS auditorio, Keskustelu/Pohjois-Savo Tarja Kauppila, johtaja, ISO Normiuudistukset JATKUVA PROSESSI Useita normeja uusitaan (Esim. Sosiaalihuoltoon liittyen/mukaellen Sami

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen ja siinä tarjottavat palvelut Kysymys 1

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 1/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 1/ 1 1 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 05.01.2012 1 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 49 Kirkkoneuvosto 5/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 49 Kirkkoneuvosto 5/ 49 46 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 30.08.2011 46 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna

Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 1 Kokousaika Torstaina 11.3.2016 kello 18.00 Kokouspaikka Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna Läsnä Timo Kalaja puheenjohtaja Käsitellyt asiat 14 - xx- Allekirjoitukset

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Talousohjesääntö. KuPS ry

Talousohjesääntö. KuPS ry Talousohjesääntö KuPS ry 1 Sisällysluettelo OHJESÄÄNNÖN TARKOITUS... 2 Hallituksen talouteen liittyvät tehtävät... 2 Lisäksi hallitus huolehtii seuraavista asioista... 2 Puheenjohtajan talouteen liittyvät

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Kieku tuki ja ylläpito

Kieku tuki ja ylläpito Kieku tuki ja ylläpito Kiekun tuen ja ylläpidon toimintamalli Kieku-infotilaisuus Mitä tuki ja ylläpito on? Käyttäjätukea Sovellusylläpitoa Järjestelmän toimivuuden valvontaa ja reagointia ongelmatilanteisiin

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT 1 of 5 UUTISKIRJE joulukuu 2014 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: Vuoden 2015 lakimuutokset Asiakastyytyväisyyskysely 2014: Otamme

Lisätiedot

LAUKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 24.3.2011 N:o 3/2011 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 29.3.2011 Sivu 32

LAUKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 24.3.2011 N:o 3/2011 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 29.3.2011 Sivu 32 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 29.3.2011 Sivu 32 Kokousaika Tiistai 29.3.2011 kello 16.30 18.29 Kokouspaikka Laukaan seurakuntatalo Päätöksen tekijät/läsnä Henkilökohtaiset varajäsenet Hytönen Pauliina Kallio

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 36 Kirkkovaltuusto 4/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 36 Kirkkovaltuusto 4/ 36 30 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkovaltuusto 10.12.2014 30 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Toiminnallinen yhteistyö ratkaisu seurakuntien niukkeneviin resursseihin? Kari Ruotsalainen 2016

Toiminnallinen yhteistyö ratkaisu seurakuntien niukkeneviin resursseihin? Kari Ruotsalainen 2016 Toiminnallinen yhteistyö ratkaisu seurakuntien niukkeneviin resursseihin? Kari Ruotsalainen 2016 Verovuoden kirkollisvero 1,4 % 2,0 % 3,0 % Seurakuntien tilanteet erilaisia Seurakunnan tilanteen ja realismin

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Taloushallinnon kevätseminaari 3. 4.6.2015 Laskentapäällikkö Kati Korpi Taloushallinnon volyymitiedot (vuosi 2014) Volyymitieto Lukumäärä Ostolaskuja 3

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

TTY-säätiö Hankinnan kohteen kuvaus 1 (5) Tampereen yliopisto tarjouspyyntö, liite HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS

TTY-säätiö Hankinnan kohteen kuvaus 1 (5) Tampereen yliopisto tarjouspyyntö, liite HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS TTY-säätiö Hankinnan kohteen kuvaus 1 (5) HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS TTY-säätiö Hankinnan kohteen kuvaus 2 (5) Sisältö 1. Tampere3... 3 2. ERI OSAPUOLTEN JA HANKKEEN ROOLIT... 3 3. HANKINNAN KOHDE... 3 3.1.

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 75 Kirkkoneuvosto 8/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 75 Kirkkoneuvosto 8/ 75 68 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 17.11.2014 68 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013 46 KOKOUSAIKA Tiistaina 23.4.2013 klo 19.00 20.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä jäsenet: Lemettinen Maiju Haukkala Pentti Hietala Heikki Kangasluoma Pentti Koskiahde Markku Kuntsi

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Keskeiset kehittämistarpeet nykytilanteessa Tunnistetut kehittämiskohteet Mahdolliset toimenpiteet Prosessien kehittäminen

Lisätiedot

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Tutkimusraportti keskisuurten ja suurten suomalaisten yritysten talouden suunnittelusta ja budjetoinnista Elokuu 2016 Budjetoinnista

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Ruoka- ja ravintolapalvelujen Aromi-tietojärjestelmän yhteiskäytön politiikka. Versio: 1.

SIILINJÄRVEN KUNTA SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Ruoka- ja ravintolapalvelujen Aromi-tietojärjestelmän yhteiskäytön politiikka. Versio: 1. SIILINJÄRVEN KUNTA SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Ruoka- ja ravintolapalvelujen Aromi-tietojärjestelmän yhteiskäytön politiikka Versio: 1.0 24.11.2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 1.1 Kohderyhmä... 1 1.2 Versio-,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot