HETA-ESISELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HETA-ESISELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 KIRKKOHALLITUS HETA-ESISELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon sekä niiden tietojärjestelmien kehittäminen 2010-luvulle Kohtaamme alinomaa monia mahdollisuuksia, jotka ovat taitavasti naamioituneet ongelmiksi John W. Gardner

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävä 5 2. Nykytila Tehtävät Henkilöstö Tietotekniikka Yhteistyökumppanit Ulkoistaminen Toiveet 9 3. Mahdollisuudet Kirkon kokonaistalouden näkökulmia Laadun parantaminen Vaarallisten työyhdistelmien estäminen Ohjelmayhteistyö Työryhmän välitavoite Viisi vaihtoehtoa Henkilöstö- ja taloushallinto-ohjelma Muu yhteistyö Esiselvitystyöryhmän jatkotyöskentely 20 LIITTEET 1 Kyselykaavake 2 Kirkon toimistohenkilöstön ikäjakauma valtakunnallisesti ja hiippakunnallisesti 3 Ongelmia nykyisten ohjelmien kanssa 4 Kokemuksia yhteistyöstä kunnan, yksityisten tahojen ja muiden seurakuntien kanssa 5 Suunnitelmat 6 Kehittämisaiheita 2

3 TIIVISTELMÄ Kirkkohallitus asetti esiselvitystyöryhmän selvittämään kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon ja niiden vaatimien tietojärjestelmien kehittämistarpeita 2010-luvulle tultaessa. Selvitystyön tarpeen taustalla vaikuttaa kunta- ja palvelurakenteen uudistusprosessi, joka aiheuttaa muutoksia seurakuntien lukumäärään ja kokoon. Kirkkohallituksen asettama seurakuntarakennetyöryhmä on väliraportissaan tammikuussa 2007 asettanut seurakuntarakenteiden uudistamisen tavoitteeksi tilanteen, jossa seurakuntien taloudelliset ja hallinnolliset tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä ja hengelliseen elämään liittyvät perustoiminnat toteutetaan sekä pienissä toimivissa lähiyhteisöissä että laajempana yhteistyönä (Läsnäolon yhteisö, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinto, Sarja C 2007:1, s. 18). Henkilöstö- ja taloushallinnon esiselvitystyöryhmä (HeTa) on pohtinut tehtävien kehittämistä pitäen mielessään seurakuntarakennetyöryhmän tavoitteet. HeTatyöryhmä on keskittynyt palkanlaskentaan ja kirjanpitoon, niihin henkilöstö- ja taloushallinnon rutiinitöihin, jotka tulisi hoitaa kaikissa seurakunnissa samojen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ja jotka kirkossa voitaisiin menestyksekkäästi keskittää. Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäväkentän tilannetta seurakunnissa on selvitetty kyselyllä. Siinä kartoitettiin seurakunnan nykyiset tietojärjestelmät, nykyinen yhteistyö toisten seurakuntien, kunnan ja muiden tahojen kanssa, mahdolliset uudet yhteistyösuunnitelmat, mielipiteitä rutiinitöiden ulkoistamisesta sekä nykyisiin työtehtäviin liittyviä tukitarpeita. Tuloksesta käy mm. ilmi, että taloushenkilöstö kokee jatkuvien uudistusten ja muutosten keskellä vaatimusten olevan niin suuret, että niistä on vaikea selviytyä. Vastauksissa pohditaan ja toivotaan laajempia yhteistyökuvioita, mutta voimavaroja niiden kehittämiseen ei tunnu olevan niin kauan kuin työtaakka on nykyisen laajuinen. Alueellisia ja laajempipohjaisiakin ajatuksia työtehtävien keskittämisestä tuli runsaasti. Tämä viittaa siihen, että aika on kypsä muutokselle. Rutiinitöiden siirtäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaa taloushenkilöstön resurssien suuntaamisen varsinaiseen talouden suunnitteluun ja paikallista työpanosta vaativien tukitoimien kehittämiseen. Taustalla on ajatus, että palkanlaskentaa ja kirjanpitoa keskittämällä rakennetaan luonnollinen yhteistyöpohja, jolle sittemmin voi rakentaa muutakin tukitoimintayhteistyötä. Tietotekniikka ei enää nykyään aseta rajoituksia yhteistyön rakentamiselle pikemminkin se mahdollistaa sen. Kirjanpitoon ja palkanlaskentaan liittyvät tiedot siirtyvät paikasta toiseen sähköisesti virtuaaliympäristössä. Työt ovat yhteistyömallissa reaaliajassa aivan samoin kuin nykyisinkin pienissä yksiköissä toimittaessa. Tämä edellyttää kuitenkin, että seurakuntatalouksissa on samat talousohjelmat. 3

4 HeTa-esiselvitystyöryhmä on määritellyt kirjanpidon ja palkanlaskennan hoitamiseksi viisi mallia, joita tarkastellaan lähemmin. Vaihtoehdot ovat seuraavat: 1. yksi keskitetty palkka- ja kirjanpitokonttori koko kirkossa, yksi tietotekninen ohjelmistokokonaisuus 2. alle 100 palkanlaskenta- ja kirjanpitoyksikköä, yksi tietotekninen ohjelmistokokonaisuus 3. yhteistyökimpat erilaisilla ohjelmistoratkaisuilla 4. tehtävien ulkoistaminen kirkon ulkopuoliselle taholle 5. nykytilan jatkuminen Vaihtoehtojen analyysissa työryhmä hylkää kaksi vaihtoehtoa. Kolmelle jäljelle jääneelle vaihtoehdolle rakennetaan etenemispolut tavoitteen saavuttamiseksi. Työryhmä tulee valitsemaan yhden vaihtoehdon, joka esitetään kehittämishankkeen tavoitteeksi. Tällä hetkellä jätetään vielä ratkaisematta, esitetäänkö samaa vaihtoehtoa sekä henkilöstö- että taloushallinnon käyttöön vai esitetäänkö molemmille työaloille omat tavoitetilaehdotuksensa. 4

5 1. TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄ Kirkkohallitus asetti esiselvitystyöryhmän tekemään ehdotuksen kirkon talous- ja henkilöstöhallinnon sekä niiden tietojärjestelmien kehittämisestä luvulle tultaessa. Työryhmän tehtävänä on - kuvata kirkon talous- ja henkilöstöhallinnon nykytila ja sen ongelmat - analysoida eri tavoitetilavaihtoehtoja ottaen huomioon mm. o seurakuntien yhteistyöhön ja rakennemuutoksiin liittyvät kysymykset o tekniset ratkaisuvaihtoehdot o lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet - esittää työryhmän näkemys tavoitetilasta ja siihen etenemisestä Työryhmän kokoonpano Leena Rantanen puh.joht. Keijo Rintamäki Tuija Alatalo Mona Lindfors Hannu Kallio Antti Jääskeläinen Ingeborg Flythström Jouni Lätti Riitta-Sisko Tarkka Sami Lahtiluoma Maija-Liisa Hietakangas Aimo Karjalainen Katariina Kietäväinen kirkkoneuvos, Kirkkohallitus talouspäällikkö, Lapuan tkli lakimiesasessori, Kuopion tkli talouspäällikkö, Ruotsinpyhtään srk hallintojohtaja, Turun ja Kaarinan srky hallintojohtaja, Rovaniemen srk talouspäällikkö, Siuntion srky talousjohtaja, Hyvinkään srk hallintojohtaja, Hki srky koulutuspäällikkö, Kirkkopalvelut taloussuunnittelupäällikkö, Kirkkohallitus tietohallintojohtaja, Kirkkohallitus työmarkkina-asiamies, Kirkon työmarkkinalaitos Projektipäällikkönä toimii Anne Saloniemi ja teknisenä sihteerinä Erja Vaarala, molemmat Kirkkohallituksesta. Esiselvityksen tulee olla valmis mennessä ja väliraportin toukokuussa NYKYTILA 2.1 Tehtävät Nykytilanteen kartoittamiseksi seurakuntiin lähetettiin kyselykaavake, johon vastasi 226 (58 %) seurakuntataloutta. Vastanneista talousyksiköistä 47 % (102) on alle jäsenen seurakuntia ja 2 % (5) yli jäsenen seurakuntia. Vastauksia on tullut 66 rovastikunnasta, mikä on 85 % kaikista rovastikunnista (78). Vastanneiden seurakuntien jäsenmäärä on noin 65 % koko kirkon jäsenmäärästä. (Liite 1) Seurakuntien talouden hoitamiseen liittyvä työkenttä on laaja. Kokonaisuuden hallinta on vaativa ja monipuolinen tehtävä. Talouden hoidolla pyritään saamaan seurakunnan toiminta mahdollisimman joustavaksi turvaamalla riittävät resurssit. Varsinaisen rahatalouden, hautatoimen ja kiinteistötoimen tehtävien lisäksi työhön liit- 5

6 2.2 Henkilöstö tyy hallinnon tehtäviä, joissa taloudesta vastaava on tai hänen tulisi olla valmistelija, esittelijä ja toimeenpanija. Tehtävät ja työkokonaisuudet lisääntyvät, laajenevat ja tarkentuvat jatkuvasti yhteiskunnan moninaistumisen vuoksi. Juuri nyt tuo uusia haasteita työnantajalle palkkausjärjestelmän uudistaminen. Tehtävien hoidon läpinäkyvyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota; lainsäädännön uudet, tarkemmat vaatimukset lisäävät osaamiseen kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. Uusista vaatimuksista huolimatta seurakunnissa ei kuitenkaan ole juuri lainkaan mahdollisuutta lisätä työvoimaa taloushallinnon tehtäviin. Taloushallintoon kuuluvat - kirjanpito (budjetti, seuranta, raportointi, tilinpäätös, reskontrat, arvonlisäverotilitykset, tilastot) - hankintatoimi - sijoitustoiminta (sisältää testamenttisaannot, rahastot) Henkilöstöhallinto on usein seurakunnissa osa taloushallintoa mutta pidetään tässä raportissa erillisenä työalueena. Siihen kuuluvat - palvelussuhteeseen liittyvät kysymykset - palkanlaskenta (sisältää materiaalin keräämisen, itse laskennan, työnantajasuoritukset, työnantajailmoitukset, tilastot) - työajanseuranta - työterveyshuolto - työsuojelu (mm. turvallisuus, tasa-arvo) - koulutus - työn johtamisen tukeminen Taloushallintoon liittyvät tietojärjestelmät, taloushallinto-ohjelmat, sisältävät - kirjanpidon - osto- ja, myyntireskontran - laskutuksen - palkanlaskennan - poistolaskennan Tietojärjestelmät ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet paljon. Nykyisin oletetaan, että työssä hyödynnetään tietojärjestelmiä mahdollisimman hyvin ja että kaikki tieto on reaaliaikaista. Varsinainen tekniikkaosaaminen seurakunnissa ostetaan yleensä ulkopuolelta, mutta lisäksi laitteiden ja ohjelmien käyttö jokapäiväisessä työssä tuo henkilöstölle aivan uudenlaisia haasteita. Osaamista on ylläpidettävä koulutuksella niin substanssinhallinnan kuin itse ohjelmankäytön osalta. Kirkolla on noin toimistotyöntekijää (2006). Heistä 33 % on 55 vuotta täyttäneitä ja 20 % vuotiaita. Henkilöstön ikäjakauma ei ole poikkeuksellinen tämän päivän Suomessa, jossa suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Seurakuntien on huolehdittava henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien osaavasta hoidosta myös muuttuvassa tilanteessa. (Liite 2) Kirjanpito- ja palkanlaskentatehtäviä on seurakunnissa jonkin verran ulkoistettu joko toisiin seurakuntiin tai ulkopuolisiin yrityksiin. Pieneen seurakuntaan ei ulkoistamisen jälkeen ole ehkä enää lainkaan palkattu talousosaajaa. Tämä taas on johtanut siihen, että kirjanpitoon ja palkanlaskentaan liittyvät tiedot kerää muu 6

7 2.3 Tietotekniikka henkilöstö ja että taloushallinnon muut tehtävät siirtyvät esimerkiksi kirkkoherralle. Alla on erään pienen seurakunnan kirkkoherran kommentti tilanteessa, jossa palkanlaskenta ja kirjanpito on ulkoistettu naapuriyhtymään eikä talouden hoitoa varten ole palkattu seurakuntaan työntekijää; Kirkkoherran tehtävissä en näe taloushallinnon osuutta kovin rasittavana, koska talousasiat ovat minulle tuttuja, mutta jossain määrin kysymys on tarkoituksenmukaisuudesta. Hallintotehtäviin käytettävän ajan osuus on aikamoinen suhteessa koko viikoittaiseen työaikaan. Tällä hetkellä toimin kirkkovaltuuston sihteerinä, kirkkoneuvoston puheenjohtajana ja sihteerinä, ja jotakuinkin kaikkien asioiden valmistelijana ja esittelijänä. Tällä hetkellä on valmistelussa sopimus haudankaivajaurakoitsijan kanssa ja kaikkien johtosääntöjen ajan tasalle saattaminen. Palkanlaskentaosaamista on tällä hetkellä vielä noin 350 seurakunnassa, joissa lasketaan palkat itse. Osa seurakunnista on ulkoistanut työn esimerkiksi ohjelmatoimittajille. Tällä hetkellä (v. 2007) koko kirkolla on noin työntekijää. Palkanlaskentaa osaavia henkilöitä on vielä riittävästi keskitetyn palkanlaskennan järjestämiseksi. Palkanlaskentaan viittaavilla nimikkeillä (palkkasihteeri, palkanlaskija, palkkakirjanpitäjä) on seurakunnissa töissä yli 70 henkilöä, ja lisää tämän alan osaavia on seurakunnissa esimerkiksi talouspäällikkö-nimikkeellä. Kirjanpito hoidetaan seurakunnissa pääsääntöisesti paikallisesti. Varsinkin pienemmissä seurakunnissa ongelmana on taloushenkilöstön vähyys usein tehtävässä on vain yksi henkilö. Töitä on tehtävä sisään ennen lomaa tai järjestettävä asia jotenkin muuten niin, että välttämättömät työtehtävät, palkanlaskenta ja laskut, tulevat hoidetuiksi ajallaan. Koulutukset ovat kalliita ja usein kaukana, joten niihin ei ehkä ole mahdollista osallistua eikä niihin ehditäkään työtehtävien vuoksi. Sairaslomasijaisia ei ole saatavilla. Tilanne on kokonaisuudessaan varsin haavoittuvainen. Kyselyyn vastasi 58 % (226) kaikista seurakuntatalouksista. Näistä 58 % (132) käyttää Status-ohjelmaa ja 39 % (88) Intime-ohjelmaa joko kirjanpidossa tai kirjanpidossa ja palkanlaskennassa. Noin 3 % seurakunnista käyttää muita ohjelmia tai laskee palkat käsin. Muita käytössä olevia yleisohjelmia palkanlaskennassa ja kirjanpidossa ovat Datronic ja Western Liksa/Lasso. Palkanlaskennassa käytetään ohjelmia Admira, DL-Palkka, Nova, Fortime ja Ykkönen TH Kirjanpidon tukena olevia ohjelmia ovat mm. Baswaren Invoice Prosessing (sähköinen laskujen maksujärjestelmä), Innofactorin Prime (laskutus), Kiha (vuokranvalvonta), Varaaja, Isäntä (kiinteistöhallinta), Prime eoffice (sähköinen ostolaskujen käsittely), M2 (sähköinen matkalaskutus) ja BasWare Business Planning (talousarvio). Joka kolmas (30 %) molempien yleisimmin käytössä olevien talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmien käyttäjistä koki ohjelmien käytössä ongelmia. Tulokseen ei vaikuttanut seurakunnan koko. (Liite 3) 7

8 2.4 Yhteistyökumppanit 2.5 Ulkoistaminen Seurakunnat ja kunnat toimivat yhteistyössä mm. hankintatoimessa. Osa seurakunnista on mukana kuntien hankintarenkaassa. Hankinnat koskevat mm. atk-laitteita, puhelinliikennettä, sähköä, öljyä ja kopiopaperia. Seurakunnan ja kunnan tiloja voidaan käyttää yhteisesti. Molemmilla voi olla myös samoja taloushallinnon ohjelmia, jolloin ne voivat tukea toisiaan ohjelmien ongelmatilanteissa. Jotkin seurakunnat ostavat talouspäällikön palvelut ja kirjanpidon kunnilta. Kokemukset yhteistyöstä kuntien kanssa ovat sekä positiivisia että negatiivisia. (Liite 4: Yhteistyö kunnan kanssa) Seurakuntien muina yhteistyökumppaneina toimivat ohjelmatoimittajatalot (palvelinpalvelut, palkanlaskenta, kirjanpito) ja yksityiset tahot. Yksityisiltä, seurakunnat ostavat muun muassa metsänhoitoa, lähiverkon tietoturvaa ja koneiden kunnossapitoa, kirkkoherranviraston sijaisuuksia, lakiasiainpalveluja ja kirjanpito- ja laskutuspalveluja. Kokemukset yhteistyöstä ovat pääosin positiivisia. (Liite 4: Yhteistyö yksityisten tahojen kanssa) Seurakunnat tekevät kirjanpidon ja palkanlaskennan yhteistyötä jonkin verran myös keskenään. Seuraavat seurakunnat ovat ilmoittaneet hoitavansa toisen/toisten seurakuntien kirjanpitoa ja/tai palkanlaskentaa: Iisalmi, Inari, Juupajoki, Jämsän- Kuoreveden srky, Kajaani, Kittilä, Kuopion srky, Lempäälä, Nokia, Orimattila, Oulun srky, Rusko, Säkylä, Vilppula, Ylitornio ja Ylöjärvi. Seurakuntien välisistäkin yhteistyökuvioista löytyy sekä hyviä että huonoja puolia. (Liite 4: Yhteistyö muiden seurakuntien kanssa) Yhteispalvelimia ylläpidetään ainakin seuraavissa seurakunnissa: Iisalmi, Joensuun srky, Kajaani, Kouvola, Kuopion srky, Lahden srky, Lappeenrannan srky, Raahen srky, Riihimäki, Rovaniemi, Savonlinna-Sääminki, Seinäjoki ja Ylivieska. Näitä palveluja ostavat seurakunnat ovat tyytyväisiä. Palveluja tarjoavat seurakunnat puolestaan joutuvat toiminnassaan ottamaan huomioon lisääntyneen työmäärän. (Liite 4: Seurakuntien välinen palvelinyhteistyö) Seurakuntien välisiä tulevaisuuden yhteistyökuvioita pohditaan nykyään usein kuntien rakennekehityksen pohjalta. Seurakuntien välistä yhteistyötä kartoittavia selvityksiä on tehty ja niitä on tekeillä. Kartoitukset eivät kuitenkaan ole vielä tuottaneet laajasti tuloksia. Voimavaroja yhteistyökuvioiden rakentamiseksi ei aina tunnu löytyvän. Seurakunnat pelkäävät itsenäisyytensä menettämistä eivätkä herkästi ryhdy yhteistyöhön. Vastaukset seurakuntien tulevaisuuden yhteistyösuunnitelmista olivat yllättävän laimeita. (Liite 5) Kirjanpidon ja palkanlaskennan ulkoistamisesta seurakunnat esittivät monenlaisia näkemyksiä sekä puolesta että vastaan. Monissa seurakuntatalouksissa asiat ovat tällä hetkellä hyvin, henkilöstöresurssit on mitoitettu tarpeen mukaisesti ja oman taloustoimiston ylläpitämistä pidetään tärkeänä. Toisaalta nk. suurissakin yksiköissä on sijaisuusongelmia. Ulkoistamisen mahdollisuutta on selvitetty useissa seurakunnissa. Usein sitä harkitaan vakavasti silloin, kun tulossa on eläkkeelle siirtymiset. Työvoimaresurssien 8

9 uudelleenjärjestelyjä ja työnjakoa pohditaan ja valmistellaan myös yhteistyössä naapuriseurakuntien kanssa. Ulkoistamisen esteitä ovat yleensä olleet palvelun kalleus sekä se, että valmisteleviin töihin tarvitaan edelleen seurakunnissa taloushallinnon henkilökuntaa. Muita esteitä ovat pelko valvontamahdollisuuden pettämisestä menojen suhteen (kirjanpito), tai että on juuri hankittu uusi ohjelma, ei ole siirrytty sähköiseen laskujen kierrätykseen, ei ole saatavilla ulkopuolisen tahon palveluja tai että kirkon palkanlaskennan sopimusmääräysten osaajia ei ole. Esille tuli myös näkemyksiä siitä, että ulkoistamista tulisi toteuttaa vain seurakuntien kesken; ulkopuolisen osaamista epäillään. 2.6 Toiveet Seurakuntakoosta riippumatta esitettiin toiveita yhden, koko kirkon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelman hankkimisesta, ko. töiden keskittämisestä sekä vaihtoehtoisesti niiden jakamisesta seurakuntien kesken. Lisäksi hankinnat ja kiinteistötoimi koettiin vaikeiksi alueiksi ja niihin toivottiin asiantuntija-apua ja yhteistyötä. (Liite 6) 3. MAHDOLLISUUDET Monet seurakuntatalouksista ovat murrosvaiheessa mm. työntekijöiden eläköitymisen ja siitä aiheutuvien työjärjestelyjen sekä rakennemuutosten vuoksi. Henkilöstöja taloushallinnon tehtäviä järjestettäessä on otettava huomioon kaikki vaikuttavat asiat, jotta tehtävät voitaisiin hoitaa tarkoituksenmukaisesti sekä muutosten aikana että niiden jälkeen. Veronsaajayksikkönä kirkon on kiinnitettävä huomiota työn taloudellisuuteen, laatuun, luotettavuuteen ja järkevään hoitamiseen. 3.1 Kirkon kokonaistalouden näkökulmia Seurakuntien talous kokonaisuutena on vahva. Seurakuntien tilinpäätöstietojen yhteenlasku osoittaa, että omavaraisuusaste on noin 93 %, rahoitusvarallisuus jäsentä kohti hyvä ja korollisia lainoja on vähän rahoitusvarallisuuteen ja käyttötuloihin nähden. Toimintamenojen osuus kaikista menoista on 80 %. Seurakuntien toiminta rahoitetaan pääasiallisesti verotuloilla, ja niiden osuus on noin 81 % kaikista tuloista. Verotulot jäsentä kohti vaihtelevat alueittain melkoisesti. Maan varakkaimmilla alueilla seurakunta saa verotuloja jäsentä kohti kaksikertaisen määrän köyhimpiin alueisiin verrattuna. Verotuloilla painotettu tuloveroprosentti on ollut useita vuosia koko kirkossa 1,33 %. Yhteisöverojen osuus verotuloista yhteensä vaihtelee vuosittain välillä %. Kirkon osuus yhteisöveron tuotosta jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006 seurakuntien kesken siten, että puolet tuotosta jaettiin kuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa ja puolet yhteisöverojen maksajien ja työnantajien työpaikkojen alueellisen jaon mukaan. Uudistuksen vuoksi yhteisöverotulot jäsentä kohti jakautuivat seurakuntien kesken entistä solidaarisemmin. 9

10 Vieraan pääoman osuus on pieni verrattuna rahavaroihin, omaan pääomaan ja käyttötuloihin. Korollisten lainojen osuus vieraasta pääomasta koko kirkossa vuonna 2006 oli 57 miljoonaa euroa, mikä on pieni luku vuosittaisiin tuloihin ja varallisuuteen nähden. Seurakuntien omavaraisuusaste eli oman pääoman ja vieraan pääoman suhde on vahva. Seurakuntien omavaraisuusastetta laskettaessa laskelman ulkopuolelle jätetään toimeksiantojen (mm. hautainhoitosopimusten) pääomat. Seurakuntien rahavarat ovat riittäneet viime vuosien aikana päivän kassastamaksuihin, mikä on erittäin hyvä luku. Tilinpäätöspäivänä 2006 vain 16 seurakunnan rahavarat eivät riittäneet 30 päivän laskennallisten menojen maksamiseen eli seurakunta joutui todennäköisesti ottamaan lainaa maksaakseen päivittäiset menot ennen tammikuun verotilityksiä. Näiden 16 seurakunnan jäsenmäärä oli 2,3 % koko kirkon jäsenmäärästä. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 1 :n mukaan seurakunnan on päätettävä talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan. Alijäämää tilikaudelta ja edellisiltä tilikausilta yhteensä oli tilinpäätöksissä 2006 kertynyt 20 seurakuntataloudelle. Näiden 20 seurakunnan jäsenmäärä yhteensä oli 1,8 % koko kirkon jäsenmäärästä. Kirkon taloudellinen hyvinvointi on riippuvainen siitä, haluavatko ihmiset maksaa kirkollisveroa. Kirkon jäsenyyden merkityksen oheneminen on kirkon talouden suurin riski. Vuosikymmenien tai vuosisatojen aikana kertynyt omaisuus ja rahavarat eivät riitä kovin pitkälle, mikäli toimintamenot ja kirkosta eroaminen kasvavat yhtä aikaa. 3.2 Laadun parantaminen Työn laadun yhtenä kriteerinä pidetään yleensä sitä, että työ on tehty voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Siten työn lopputulos hyödyntää asetettujen tavoitteiden seurantaa, todentamista ja analysointia. Luottamushenkilöiden näkökulmasta tämä on ehdoton edellytys talouden hoidossa. Tavoitteiden seurannan ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta nämä seikat ovat ensisijaisen tärkeitä myös koko seurakunnan henkilöstölle. Henkilöstöhallinnossa työn laatukriteereinä voidaan pitää mm. palkkojen maksamista samojen sääntöjen mukaisesti oikein ja ajallaan sekä tasapuolisuutta työntekijöiden kohtelemisessa. Kirjanpito on samalla tavalla muotomäärätty tehtävä, jota ohjaavat samanlaiset säännöt riippumatta siitä, minkä kokoisessa seurakunnassa kirjanpitoa hoidetaan. Kirjanpito kuuluu työnantajan velvoitteisiin ja kirkon on yhtenä yhteisöveronsaajana kiinnitettävä erityisesti huomiota sen läpinäkyvyyteen. Yhteiskunnallisten velvoitteidensa täyttämiseksi kirkon on kirjanpitonsa kautta pystyttävä näyttämään ajantasaista ja luotettavaa tietoa verovarojen käytöstä. Seurakuntien talouden hoitoon liittyvät työt ovat varsin moninaiset. Tehtävät ovat usein sesonkiluonteisia. Jokaisessa seurakunnassa ne ovat samojen vaatimusten alaisia; niin pienten kuin suurtenkin yksiköiden on tuotettava samat tiedot, tehtiinpä töitä yhden tai useamman hengen voimin. Taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa sekä muissa seurakunnallisen työn tukitoimissa vaatimukset ovat lisääntyneet ja tarkentuneet, ja silti työ on tehtävä laadusta tinkimättä. 10

11 Työn laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen voidaan vaikuttaa varmistamalla, että työntekijä on työhönsä tyytyväinen ja motivoitunut työskentelemään; kokee tekevänsä jotain tärkeää, merkityksellistä ja vaikuttavaa. Samalla hänellä tulee olla osaamisen tunne, tieto siitä, että hän hallitsee tehtävänsä myös muutosten jälkeen. Työntekijälle on varmistettava ajantasaiset työvälineet ja työtehtävien mukainen, jatkuvasti koulutuksella ylläpidettävä taito niiden käyttämiseen sekä työn sisältöön liittyvää koulutusta. Ensisijaisen tärkeätä on huolehtia siitä, että työntekijällä on mahdollisuus tehdä työnsä laadukkaasti myös ajan puolesta eli että hänellä on riittävästi aikaa työn hoitamiseen. Parempaa työn laatua pyritään saamaan aikaan keskittämällä tehtäviä ja tekijöitä. 3.3 Vaarallisten työyhdistelmien estäminen 3.4 Ohjelmayhteistyö Seurakunnissa on kiinnitetty huomiota ns. vaarallisten työyhdistelmien olemassaoloon; esimerkkinä tilanne, jossa palkanlaskija laskee oman palkkansa. Tilanteita ei kaikilta osin voida välttää pienemmissä yksiköissä, joissa työntekijöitä on vähän. Sisäisen valvonnan ohjeistuksella voidaan työnkulkuihin sisällyttää varmuustekijöitä, esim. erilaisia hyväksymismenettelyjä, mutta käytännön jokapäiväisessä työssä niilläkään ei aukottomasti voida taata, ettei väärinkäytösten mahdollisuuksia olisi olemassa. Työntekijän kannalta ns. vaarallinen työyhdistelmä on huolta lisäävä tekijä, sillä virheiden tekemistä pelätään. Palkanlaskenta ja kirjanpito ovat joissakin seurakunnissa yhden henkilön käsityötä, ja siitä syystä työ voidaan kokea raskaana. Tämä vaikeus liittyy nimenomaan pieniin työyksiköihin. Vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi tehtävät on syytä miettiä hoidettavaksi niin, että aineistoa käsittelee useampi henkilö tai että työntekijä ei itse hoida alusta loppuun itseään koskevia asioita. Aineiston käsittelyn vastuun jakautuminen useammalle henkilölle luo turvallisuutta ja moninkertaistaa virheiden löytymisen mahdollisuuden. Samalla aineiston kiertokulku voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti ilman, että tarvitsee laatia ylimääräisiä hyväksymisjärjestelmiä vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi. Työt tulisi kokonaisuudessaan järjestää siten, että vaarallisia työyhdistelmiä ei synny eli keskittää ne suurempiin yksiköihin. Nykyisin tietotekniikka ei ole este millekään yhteistyön muodolle vaan antaa mahdollisuuden toimia yli rajojen. Esimerkiksi vielä 1990-luvun puolivälissä Lapin seurakuntien aloittaessa yhteistyötään oli puhelinalueraja (016) este yhteisen jäsentietojärjestelmäpalvelimen sijoittamiselle Ouluun (alue 08). Tänä päivänä Lapin läänin seurakuntien ja osa Iin rovastikunnan (08 alue) seurakuntien talousohjelmista ovat Rovaniemen yhteispalvelimella. Samoin monet seurakunnat eri puolilta maata ovat sijoittaneet ohjelmansa Norlicin tai Rauhalan palvelinkeskuksiin ilman, että on tarvinnut millään tavalla kiinnittää huomiota etäisyyksiin. Seurakunnissa on erilaisia taloushallinnon ohjelmia. Laajan yhteistyön estää se, että seurakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmat kuuluvat eri ohjelmaperheisiin. Henkilöitä, jotka hallitsevat molemmat ohjelmat, on harvassa, jos olleenkaan. Kaikissa ohjelmissa käsitellään kuitenkin samoja asiasisältöjä, sillä niihin syöte- 11

12 tään samat tiedot ja niistä tulostetaan ja niissä seurataan samoja tietoja. Onko tilanne siis todellinen este yhteistyölle? Jos ammattihenkilö saa keskittyä työhönsä kahden eri ohjelman käyttäjänä, voi onnistuminen olla hyvinkin mahdollista. Toisaalta seurakuntien kyselyvastauksista käy ilmi, ettei nykyisiin ohjelmiin olla kaikilta osin tyytyväisiä ja että tulevaisuudessa joka tapauksessa joudutaan ohjelmia uusimaan. Monissa seurakunnissa nähdään ongelmina ohjelmien hankinta, ylläpito ja hinta. Ratkaisuksi ehdotetaan, että Kirkkohallitus ostaisi yhden, kaikkien käyttöön tarkoitetun ohjelman, rakentaisi yhteydet seurakuntiin ja hoitaisi päivitykset, ylläpidon jne. Ohjelman käyttämisestä veloitettaisiin seurakuntaa jäsenmäärän mukaan. Ongelmien ratkaisijana ei välttämättä tarvita Kirkkohallitusta, sillä yhteispalvelimia on jo nyt useissa seurakunnissa. Laajin esimerkki on palvelin, jonka piiriin kuuluvat Oulun hiippakunnan nk. pohjoisen alueen seurakunnat. Rovaniemen palvelimille (2 kappaletta) on keskitetty 28 seurakunnan kirkonkirjojenpidon sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmat (Intime ja Status). Seurakunnat ovat palkanneet yhteisesti kaksi atk-osaajaa, jotka pääsääntöisesti hoitavat tietokoneongelmat linjoja pitkin. Ohjelmat päivitetään keskitetysti ja tarvittavat hankinnat kilpailutetaan heidän toimestaan. Ohjelmien yhteiskilpailuttaminen (Intime) on hoidettu tämän yhteistyön kautta. Palvelinyhteistyökuvioiden luomisesta on esimerkkejä ympäri maata. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että palvelinyhteistyöhön ryhtyminen tapahtuu hitaasti, yhtä hitaasti kuin muunkin yhteistyön aloittaminen. Näin siitä huolimatta, että hyödyt ovat kiistattomat. Tekniikkaosaaminen on seurakunnissa usein olematonta ja siihen tarvitaan jatkuvasti ulkopuolista tukea. Tässä vaiheessa on syytä tarkoin pohtia, kannattaako palvelinyhteistyön kehittämistä tukea ennen kuin selviää, mihin henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämisessä pyritään valtakunnallisesti. Onko seurakuntien enää järkevää ylläpitää kahta henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmaa varsinkaan kun se on selvästi esteenä laajemmalle talousyhteistyölle? Nykytekniikka mahdollistaa valtakunnallisen palvelinyhteistyön, joten miksi enää luoda pienempimuotoisia yhteyksiä? On mahdollista hankkia yksi yhteinen tietojärjestelmä, jota kaikki seurakunnat käyttävät. 4. TYÖRYHMÄN VÄLITAVOITE Taloudellisen itsekannattavuuden turvaaminen Seurakuntien taloudenhoidon tehokkuuden ja laadun kehittämiseksi on pyrittävä laajaan yhteistyöhön (Läsnäolon yhteisö, 2007, s. 21). Työryhmä on todennut, että kaikki perustelut henkilöstö- ja taloushallinnon keskittämiseksi ovat olemassa. On siis syytä pohtia seurakunnan talouteen liittyvien tehtävien uudelleenjärjestämistä siten, että ne työt, jotka voidaan menestyksellisesti hoitaa fyysisesti erillään seurakunnasta, erotetaan suurempiin yksiköihin. Seurakuntatalouksia on nyt 390 ( ), ja seurakuntien määrän oletetaan vähenevän lähivuosina voimakkaasti. Seurakuntarakenteen muutostilanteissa joudutaan joka tapauksessa pohtimaan rutiinitöiden uudelleenjärjestämistä, ja silloin hallintoon ja muihin osa-alueisiin liittyvät tehtävät vievät seurakunnassa huomattavan paljon aikaa ja voimia. Rakennemuutostilanteen työtaakka pienenee, jos kirjanpidon ja palkanlaskennan keskittäminen kaikkine järjestelyineen on kunnossa jo sitä ennen. 12

13 Seurakunnissa, myös talouspuolella, ollaan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen kilpajuoksutilanteessa. Vielä nyt on seurakunnissa osaajia, mutta tulevaisuudessa tilanne on täysin toinen. Kun seurakunnassa tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeelle siirtymisten vuoksi olisi pian löydettävä yhteistyökumppani, sitä ei välttämättä löydykään. Jotkin seurakunnat ovat tosin ryhtyneet rakentamaan keskinäistä talousyhteistyötä hankkimalla yhteispalvelimia ja keskittämällä toimintoja. Yhteistyökuviot etenevät kuitenkin hitaasti ja ovat varsin paikallisia; tilanne seurakunnittain ja alueittain vaihtelee suuresti. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät pitäisi keskittää ja järkeistää mahdollisimman nopeasti hyvissä ajoin, ettei jouduta po. tilanteisiin. Työryhmän johtopäätökset tehtävien keskittämisestä perustuvat seurakunnista saatuihin kyselyvastauksiin, toimistohenkilöstön ikäjakaumaan, nykyiseen lainsäädäntöön, teknisiin mahdollisuuksiin sekä Läsnäolon yhteisö -raportin tietoihin. Keskittäminen nykyisiä tietojärjestelmiä hyödyntäen on mahdollista voimakkaimmin rutiinitöiksi määriteltyjen tehtävien, palkanlaskennan ja kirjanpidon osalta, ja työryhmän johtopäätökset koskevat tässä vaiheessa vain näitä tehtäviä. Nämä kaksi osa-aluetta ovat kirkon omien sovellettavien sääntöjen mukaisesti hoidettavia tehtäviä seurakunnissa. Näitä rutiinitöitä keskittämällä parannetaan ja taataan niitä hoitavien henkilöiden osaamistaso ja annetaan seurakuntien taloushallinnolle mahdollisuus keskittyä muiden tukitoimien erikoistumisyhteistyön kehittämiseen. Keskittäminen helpottaa samalla nykyisin töissä olevia työntekijöitä jaksamaan eläkeikään saakka. Uusien työntekijöiden rekrytointi helpottuu, jos taloustoimiston työtehtävät ja osaamisvaatimukset supistuvat nykyisistä. Eräs voimakkaasti esiin tuleva kehittämisaihe kyselyvastauksissa oli työtehtävien jakaminen ja keskittäminen alueittain. Tämä toive tukee myös seurakuntarakennetyöryhmän tavoitteita. Laajaa halukkuutta tällaiseen yhteistyöhön on olemassa. Työtehtävien jakamiseen eli erikoistumiseen eivät voi osallistua sellaiset työntekijät, joiden ajan jo nykyinen työkenttä vie kokonaan. Vaihtoehtona on erikoisosaajien palkkaaminen seurakuntiin nykyisten talousvastaavien rinnalle, mihin tuskin on realistisia mahdollisuuksia. Keskisuurten ja suurten seurakuntien tilanne on luonnollisesti helpompi. Työntekijöitä sekä resursseja on riittävästi. Kapasiteettia saattaa tällä hetkellä olla jopa toisille tarjottavaksi. Suuremmat yksiköt ovatkin alkaneet yhteisvastuullisesti tarjota työpanostaan pienemmille yksiköille. Yhtä kaikki, eläköityminen edellyttää suuremmissakin seurakuntatalouksissa järjestelyjä ja etukäteissuunnittelua. Seurakuntarakennetyöryhmän tavoitteiden mukaisesti on yhteisen pohjan luominen kaikkien olemassa olevien resurssien hyödyntämiseksi siten ajankohtaista. 13

14 4.1 Viisi vaihtoehtoa Työryhmä on pohtinut seuraavia viittä mallia palkanlaskennan ja kirjanpidon hoitamiseksi; a) Yksi keskitetty palkka- ja kirjanpitokonttori koko kirkossa, yksi tietotekninen ohjelmistokokonaisuus Palkanlaskenta ja kirjanpito keskitetään yhden organisaation alaisuuteen, jota johtaa yksi johtaja. Tämä konttori voi olla virtuaalinen. Seurakunnista valittu henkilöstö erikoistuu työssään jatkossa puhtaasti vain näihin tehtäviin. Suuren kirjanpitotyömäärän vuoksi kirjanpitoon sidottuja henkilöitä tulee olemaan enemmän kuin palkanlaskijoita. Kirkon Työmarkkinalaitos (KiT) ohjeistaa ja kouluttaa Kirkon työ- ja virkaehtosopimuksen (KirVESTES) pykälien tulkinnoissa seurakuntien palkanlaskentahenkilöstöä. Neuvottavia on tällä hetkellä kaikissa seurakuntatalouksissa. Tarkoitus on, että keskittämisen avulla palkanlaskennan neuvontatarve vähentyy keskitetyn koulutuksen kautta. Palkanlaskijat toimivat seurakuntien tiloissa mutta hoitavat jokainen vähintään 200 palkansaajan palkkatietojen käsittelyn. Tällä hetkellä koko kirkolla on yhteensä noin palkansaajaa. Alkuvaiheessa työntekijät saattavat olla alueellisesti hyvinkin hajautetusti sijoitetut. Myöhemmin, eläkkeellesiirtymisten johdosta ja rekrytoinnin kautta, työntekijäkeskittymistä syntyy luonnostaan kasvukeskuksiin. Valtakunnallinen keskittäminen mahdollistaa loma- ja sairauslomajärjestelyjen organisoimisen mahdollisimman joustavaksi. Esimerkki työnjaosta palkanlaskennassa - seurakunnassa hoidetaan edelleen palkanmaksu ym. työnantajavelvoitteet perusasiat (henkilöstön palkkaamispäätökset, työsopimus, palkkamäärittely jne.) - keskitetyssä palkkakonttorissa hoidetaan palkanlaskenta - henkilörekisterit yms. keskustasolla, kirkkohallitus saa tietoa kirkon henkilöstöstä - tilastot saatavissa suoraan ohjelmasta keskitetysti Kirjanpidosta ei seurakunnille ennestään ole annettu tarkkaa ohjeistusta kuten palkanlaskennasta. Tästä syystä kirjanpidossa on edelleen paikallisia ratkaisuja, jotka vaativat yhtenäistämistä vielä pitkään. Keskittäminen helpottaa seurakuntien kirjanpidon ja erilliskysymysten kirjanpitokäsittelyn yhtenäistämistä. Uusien määräysten läpivienti käytäntöön helpottuu. Kirjanpidon luotettavuus ja läpinäkyvyys paranee. Sairauslomajärjestelyt helpottuvat. Työntekijöiden osaamistasoa pidetään yllä keskitetyllä kouluttamisella. 14

15 Esimerkki työnjaosta kirjanpidossa - seurakunnassa hoidetaan edelleen laskujen maksu laskujen käsittely (tiliöinti, hyväksymiset) - keskitetyssä kirjanpitokonttorissa hoidetaan laskujen siirtäminen sähköiseen muotoon kirjanpito - taloustilastot ym. tiedot saatavilla suoraan ohjelmasta keskitetysti Edellytyksenä koko kirkon yhteisen keskitetyn palvelun rakentamiselle on, että seurakunnat liittyvät siihen. Palkanlaskennan ja kirjanpidon keskittämistä voidaan harkita seurakunnille pakolliseksi, jolloin tarvitaan lainmuutos. Toinen vaihtoehto on, että seurakunnat liittyvät keskitettyyn järjestelmään vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisen siirtymisen vaikuttimina voivat olla oman henkilöstön saatavuusongelmat ja yhteisen konttorin palvelujen saannin helppous ja luotettavuus. Kirkon yhteisen henkilöstö- ja talousohjelman käyttöoikeuksia ei saa ilman, että liittyy keskitetyn palvelun piiriin. Mikäli keskittämisratkaisu ei olisi kaikille seurakunnille pakollinen, on pohdittava, kuinka suuren osan seurakunnista on siirryttävä järjestelmään, jotta yhden yhteisen ohjelmistokokonaisuuden hankinta olisi tarkoituksenmukaista. Suuret seurakuntataloudet selviävät tulevaisuuden haasteista paremmin kuin pienemmät yksiköt ja ilman Kirkkohallituksen hankkimaa talousohjelmaa. Kuitenkin on tärkeä muistaa, että kokonaiskirkon näkökulmasta on edullisempaa ylläpitää ja kehittää yhtä ohjelmaa kuin kahta tai useampia talousohjelmia. Kustannusanalyysin jälkeen tulee tätä asiaa pohtia tarkemmin. YKSI PALVELUKESKUS Yksi organisaatio, yksi johtaja - Sijoituspaikka voi olla esimerkiksi Kirkkohallitus Henkilöstömäärä noin 100 henkilöä palkanlaskennassa ja hieman enemmän talous-hallinnossa - Tarvittava henkilöstö siirretään seurakuntien henkilöstöstä Fyysisesti hajautettu eli ns. virtuaalinen palvelukeskus - Virtuaaliverkkoon voidaan myös muodostaa esim. eläköitymisten kautta muutamia fyysisiä keskittymiä eri puolille maata - Mallissa on keskeistä prosessien sekä työnjaon ja erikoistumisen muodostaminen, viestintä sekä ohjeiden kurinalainen noudattaminen Yhteiset tietojärjestelmäratkaisut - Tiedonsiirto on sähköistä seurakuntien, henkilöstön ja palvelukeskuksien osien välillä - Tietojärjestelmät voivat olla omia tai palveluina hankittuja Vapaaehtoinen / pakollinen 15

16 b) Alle 100 palkanlaskenta- ja kirjanpitoyksikköä, yksi tietotekninen ohjelmistokokonaisuus Tämä ehdotus pohjautuu talousyhteistyömalliin (Läsnäolon yhteisö 2007, s ), jossa lähialueen seurakuntataloudet solmivat yhteistyösopimuksen ja keskittävät muun muassa palkanlaskennan ja kirjanpidon yhteiseen yksikköön. Perusmalli on sama kuin vaihtoehdossa a, mutta työntekijät palvelevat alueellisessa yhteistyössä olevia seurakuntia. Alueellisia organisaatioita on useita, kuitenkin alle 100, ja kaikissa yksiköissä on oma johtaja. Seurakunnat ovat edelleen itsenäisiä talouksia. Ratkaisu tarkoittaisi sitä, että palkanlaskenta- ja kirjanpitoyksikön työntekijät toimivat paikallisesti ja lähellä niitä seurakuntia, joiden henkilökunnan palkat ja kirjanpidon he hoitavat. Yksi palkanlaskija voisi esimerkiksi laskea henkilön palkat, jolloin olisi mahdollista, että noin 100 nykyisinkin palkanlaskentaa hoitavaa toimihenkilöä hoitaisi koko kirkon henkilöstön palkat. Tässä mallissa on tärkeätä varmistaa työntekijöiden lomajärjestelyjen toimivuus. Talousyksikön täytyy olla riittävän suuri tai lomajärjestelyjä täytyy tehdä eri yksiköiden välillä. Tämänkin vaihtoehdon yhteydessä on pohdittava, kuinka suuren osan seurakuntatalouksista tulisi olla mukana, jotta yhteinen tietojärjestelmä on hankintana järkevä. Seurakuntarakennetyöryhmän ajatukset alueellisesta yhteistyöstä pohjautuvat ajatukseen, että muitakin tukitoimia hoidetaan alueellisesti. Jos seurakuntia jää tämän kehityksen ulkopuolelle, ne menettävät sen tuen ja turvan, jota yhteistoiminta talous- ja henkilöstöhallinnossa luo. Tästäkään syystä ei voi ajatella sellaisen mallin luomista, johon vain osa seurakunnista osallistuu. ALUEELLISET PALVELUKESKUKSET Keskitetään alueellisesti useamman seurakunnan talous- ja palkanlaskentapalvelut - Palvelukeskuksia alle 100 kpl Tarvittava henkilöstö siirretään seurakuntien henkilöstöstä Voidaan toteuttaa fyysisesti hajautettuna eli ns. virtuaalimallina - Mallissa on keskeistä prosessien sekä työnjaon ja erikoistumisen muodostaminen, viestintä sekä ohjeiden kurinalainen noudattaminen Yhteiset tietojärjestelmäratkaisut - Tiedonsiirto on sähköistä seurakuntien, henkilöstön ja palvelukeskuksen välillä Vapaaehtoinen / pakollinen 16

17 c) Yhteistyökimpat erilaisilla ohjelmistoratkaisuilla On täysin mahdollista kehittää seurakuntien yhteistyötä myös nykyiseltä pohjalta siten, että seurakunnat muodostavat seurakuntakimppoja. Esimerkiksi hiippakunnan kaikkien seurakuntien talousohjelmat voidaan siirtää samalle palvelimelle, jolloin Status- ja Norlic-tietojärjestelmiä käyttävät seurakunnat voivat hoitaa toistensa rutiinitöitä (palkanlaskenta ja kirjanpito). Saman ohjelmaperheen seurakunta saa hallintopäätöksellä oikeudet toisen seurakunnan ohjelmiin. Käytännössä työntekijä toimii nykyisessä työpaikassaan, mutta suorittaa toisen seurakunnan töitä tietojärjestelmän kautta. Tämä vaihtoehto voidaan seurakunnissa kokea pehmeäksi siirtymäksi keskitetympään yhteistyöhön. Yhteistyökuviot tällaisessa ratkaisussa tulevat todennäköisesti syntymään maantieteellisesti lähellä olevien seurakuntien kesken. Malli johtaa yhteispalvelininvestointeihin, jotka saattavat osaltaan jatkossa rajoittaa laajempiin yhteistyökuvioihin siirtymistä muutoin kuin uusien yhteispalvelinhankintojen kautta, mikäli siihen ei heti alkuvaiheessa kiinnitetä huomiota. Edellytyksenä yhteistyökimppojen työn sujuvuudelle on luonnollisesti myös se, että kaikki mahdollinen tarvittava perustieto siirtyy sähköisesti. Lyhyellä aikavälillä yhteistyökimppamalli on toimiva. Eri tahoille rakentuvat yhteistyömallit ovat samansuuntaisia mutta paikallisesti räätälöityjä. Mikkelin alueen Ryhtymys-projektin toivotaan tuottavan yhteisen, monistettavan mallin. Yhteistyökimppojen kehittäminen on alueellista ja vaatii aina paljon valmisteluaikaa ja keskinäistä tuntemusta ja luottamusta. Tämäntyyppistä yhteistyötä on tuettu Kirkkohallituksesta kehittämisavustuksilla. YHTEISTYÖKIMPAT Samaa tietojärjestelmää käyttävät seurakunnan yhdistävät talous- ja palkanlaskentapalvelunsa yhteen palvelukeskukseen - Palvelukeskusten määrää tai formaattia ei voida tarkasti arvioida etukäteen Henkilöstöä siirretään tarpeen vaatiessa seurakuntien välillä Voidaan pitää fyysisesti hajautettuna eli virtuaalisena Yhteistyökimpalla samat tietojärjestelmäratkaisut - Tiedonsiirto on sähköistä Keskeistä yhteistyön vapaaehtoisuus d) Ulkoistaminen, palkanlaskennan ja kirjanpidon siirtäminen pois kirkon hoidosta Palkanlaskennan ja kirjanpidon siirtäminen kokonaan kirkon omien yksiköiden ulkopuolelle on yksi varteenotettava mahdollisuus. Esimerkiksi ohjelmatoimittajatalot hoitavat jo nyt noin 15 kirkon talousyksikön palkanlaskennan tai osia siitä. Os- 17

18 topalvelumalli on siis jo olemassa ja käytössä. Seurakunnat, jotka ovat ulkoistaneet palkanlaskennan ohjelmatoimittajataloihin, ovat suurimmalta osin tyytyväisiä palveluun. Ohjelmatoimittajat ovat kiinnostuneita paitsi palkanlaskentatyön saamisesta itselleen myös sen tekijöiden rekrytoinnista. Palvelun ostaminen ulkopuolisilta toimijoilta poistaa seurakunnista rekrytoinnin vaikeudet ja jatkuvan kouluttamisen vastuun. Mitä enemmän seurakuntia ostopalveluun siirtyy, sitä suuremmat mahdollisuudet palvelun tarjoajalla on parantaa palvelun monipuolisuutta. Seurakunnat saavat ostopalvelusopimuksen turvin räätälöidyn palvelun. ULKOISTAMINEN Ulkoistetaan talous- ja palkanlaskentapalveluiden tuottaminen - Ulkoistaminen voi olla ja usein onkin vaiheistettu Henkilöstö siirtyy ulkoisen organisaation palvelukseen joko kokonaan tai osittain - Edellyttää pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelmaa ja sen johdonmukaista noudattamista Tietojärjestelmäratkaisuna palveluntuottajan ratkaisu - Yhteydenpito seurakuntien ja ulkoisen palveluntuottajan välillä on pitkälle sähköistä Keskeistä henkilöstön siirtyminen ja ylimääräisen henkilötyön leikkaaminen pois seurakunnista - Palveluiden turvaamiseen sekä esim. työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen liittyvät riskit ovat ulkoisella palvelutarjoajalla Vapaaehtoinen / pakollinen e) Nykytilan jatkuminen Vaihtoehdossa tarkastellaan mahdollisuutta, että Kirkon keskushallinto ei ohjaa talous- ja henkilöstöhallinnon kehitystä seurakunnissa. Nopeasti kuviteltuna tilanne voi johtaa vaikeuksiin. Ajan mittaan talousosaajat yhä useammasta seurakunnasta jäävät eläkkeelle ja tilalle on palkattava uutta osaavaa henkilöstöä. Mikäli seurakunnat eivät muodosta suurempia talousyksiköitä, hoida tehtäviä yhteistyösopimuksien turvin tai ulkoista tehtävää, on todennäköistä, että monet seurakunnat jäävät ilman alan osaajia. Toisaalta voi käydä myös niin, että seurakuntien yhteistyö kehittyy kiihtyvässä tahdissa ja suuremmat talousyksiköt enenevässä määrin tarjoavat pienemmille yksiköille henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja tai että useat pienet yksiköt muodostavat yhteistyörenkaan. Joka tapauksessa seurakunnat tässä mallissa jatkavat yhteistyökuvioiden rakentamista täysin omien tarpeiden mukaisesti; toimivat täysin itsenäisesti ja löytävät itselleen parhaan ratkaisun ajan myötä. 18

19 NYKYTILA Kukin seurakunta hoitaa itse talous- ja palkanlaskentapalvelunsa -Sisältää myös mahdollisuuden yhteistyökimppoihin ja ulkoistamisiin Henkilöstön osalta ei tapahdu muutoksia Tietojärjestelmäratkaisuina todennäköisesti nykyiset Keskeistä henkilöstön saatavuuden varmistaminen sekä tätä kautta laadukkaiden talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden sujuvuuden ja häiriöttömyyden turvaaminen 4.2 Henkilöstö- ja taloushallinto-ohjelma 4.3 Muu yhteistyö Tällä hetkellä seurakunnissa käytetään pääasiassa kahta eri henkilöstö- ja taloushallinto-ohjelmaa. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä ohjelmiin. Esitetyt puutteet olivat kuitenkin moninaisia ja ohjelmissa ilmeni usein jatkuvia epäkohtia. On myös muistettava, että jossain vaiheessa nykyistenkin ohjelmien elämänkaari loppuu. Lähiseurakuntien talousyhteistyön yhtenä kulmakivenä on usein se, että ne käyttävät eri ohjelmia. Tämä tai myöskään yhteistyöseurakunnan sijainti ei ole este, kun laskut ja muu tieto kulkevat seurakunnissa sähköisesti. Sähköistä tiedonsiirtoa ja nykyistä tietotekniikkaa täytyy hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Seurakuntien talousvastaavien vastauksista käy esille toivomus yhdestä henkilöstöja taloushallinto-ohjelmasta, jota kaikki seurakunnat käyttäisivät. Usein toivomukseen liitetään ajatus siitä, että se ratkaisisi kaikki ongelmat. Kirkkohallitus suorittaisi ohjelman kilpailutuksen, ohjelma olisi käytössä kaikilla seurakunnilla, ohjelmatuki hoidettaisiin keskitetysti ja kaikki tarvittavat tilastot ja muut tiedot olisivat vaivattomasti siirrettävissä seurakunnista Kirkkohallitukseen. Työryhmä tukee ajatusta, että tulisi hankkia yksi henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelma, jota kaikki seurakunnat ajan mittaan siirtyvät käyttämään. Kahden suuren ohjelman ylläpito on turhan kallista ja on este seurakuntien välisten laajempien yhteistyökuvioiden rakentamiselle. Yksi yhteinen ohjelma mahdollistaisi yhteistyön rakentamisen, mikä tulevaisuudessa on henkilöstöresurssit huomioon ottaen välttämätöntä. Kuitenkaan pelkkä ohjelma, ilman muita talous- ja henkilöstötoiminnan yhteistyökuvioiden rakentamista, ei ole ratkaisu tulevissa seurakuntarakenteen muutostilanteissa. Muut seurakuntien vastauksista esille tulleet yhteistyötoivomukset koskevat mm. hankinta- ja kiinteistötoimen tehtäviä. Yhteistyöpohjaisen talousyksikön luominen kirjanpidon hoidon perusyksiköksi tukee alueellisen yhteistyön järjestämistä myös näillä erityisosaamista vaativilla alueilla. Taloushenkilöstö, hautatoimen henkilöstö ja kiinteistötoimen henkilöstö voivat tältä pohjalta erikoistua ja tehdä yhteistyötä talousyksikön sisällä tai talousyksiköiden välillä. 19

20 5. ESISELVITYSTYÖRYHMÄN JATKOTYÖSKENTELY Seuraavaksi työryhmä teettää yllä esitettyjen vaihtoehtojen arvioinnin ulkopuolisella konsultilla. Vertailun jälkeen työryhmä valitsee vaihtoehdon, jota esitetään edelleen jatkotyöstettäväksi. On mahdollista, että kirjanpidolle ja palkanlaskennalle esitetään eri tavoitevaihtoehdot. Mahdollisen jatkohankkeen ensimmäiset tehtävät Yhteisen henkilöstö- ja taloushallinto-ohjelman sekä tietojärjestelmän ja tietotekniikan sisällön tarpeet, rakenteet ja toimivuus voidaan selvittää, kun tiedetään, mikä malli on tavoitteena. Laajan yhteistyön rakentaminen vaatii siirtymistä tarvittavien tietojen sähköiseen siirtämiseen mahdollisimman pian. Hankinnat on aikataulutettava ja on suunniteltava hankkeen järkevä asteittainen eteneminen. Pilottiseurakuntahanke on suunniteltava. Jos tavoitevaihtoehto on luonteeltaan pakollinen, se voi aiheuttaa muutoksia kirkkolainsäädäntöön. Näiden muutosten valmistelutyö on aloitettava heti tilanteen niin vaatiessa. Ehdotetun tavoitetilan/-tilojen etenemispolun/-polkujen kaikki vaiheet on käytävä tarkasti läpi, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä työntekijöiden kouluttamiseen. On suunniteltava mahdolliset työntekijöiden siirrot palvelukeskuksiin ja määriteltävä seurakuntiin jäävien henkilöstö- ja taloushallinnon työntekijöiden tehtävät. 20

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010 Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 Aika Keskiviikko 13.3.2013 klo 18.30 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Raimo Honkanen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari Läsnäolon yhteisö Hallintovirkamiehet Voitto Huotari Seurakuntarakennetyöryhmä Tehtävänä on» seurata kuntarakenteen muutoksia ja niiden vaikutuksia kirkkoon ja seurakuntiin» tehdä ehdotuksia seurakuntien

Lisätiedot

KIRKON PALVELUKESKUS. HeTa-projekti

KIRKON PALVELUKESKUS. HeTa-projekti KIRKON PALVELUKESKUS HeTa-projekti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 3 1. Nykytilan arviointi 3 1.1 Nykytilan tunnistetut ongelmat 4 1.2 Jäsenkato kasvussa 5 1.3 Tietohallinnon hoito 6 1.4 Nykytilan jatkuminen

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien.

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien. Yhdistymismallit 1. Seurakunta lakkautetaan ja liitetään toiseen seurakuntaan 2. Yhdistettävät seurakunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi seurakunta 3. Muodostetaan seurakuntayhtymä 4. (Kappeliseurakunnan

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013 17 15 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 8.4.2013 15 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Hyvä tilitoimistotapa

Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Sisältö: Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa on Kirjanpitotoimistojen Liitto r.y:n jäsenkokouksessa 13.6.2005 hyväksytty jäseniä

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 18 Kirkkoneuvosto 2/2011 07.02.2011

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 18 Kirkkoneuvosto 2/2011 07.02.2011 18 17 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 07.02.2011 17 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

(huom. kirkkovaltuuston kokous alkaa klo 18.00)

(huom. kirkkovaltuuston kokous alkaa klo 18.00) HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 2/2009 Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Maanantai 30.03.2009 klo 17.00 (huom. kirkkovaltuuston kokous alkaa klo 18.00) KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalon yläsali KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Modernit sähköiset työvälineet mahdollistavat uuden tavan tehdä asioita ja seurata

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Hyväksytty Helsingin Jyryn johtokunnan kokouksessa 22.10.2014 Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kuvaa Helsingin Jyryn

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 5/2011 4.10.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 5/2011 4.10.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 4.10.2011 klo 17-18.30 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

BASWAREN HANKINTATUTKIMUS 2012. Epäsuorien hankintojen kehittäminen

BASWAREN HANKINTATUTKIMUS 2012. Epäsuorien hankintojen kehittäminen BASWAREN HANKINTATUTKIMUS 2012 Epäsuorien hankintojen kehittäminen Baswaren hankintatutkimus 2012 Toteutettiin kesä-elokuussa 2012 Vastaajia: 278 kpl (355 kpl vuonna 2011, 139 kpl vuonna 2010) Vastaajina

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin:

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin: 417/2014 42 Talous- ja toimintasuunnitelma 2015-2017 Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää (1) hyväksyy talous- ja toimintasuunnitelman 2015 17 kokouksessa esitetyin tarkistuksin; (2) talousarvion vuodelle

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TALOUSTUKI KUNTAPALVELUT OY

TALOUSTUKI KUNTAPALVELUT OY TALOUSTUKI KUNTAPALVELUT OY Palvelukeskuspalveluiden tarjoaminen maantieteellisesti laajalla alueella sijaitseville asiakkaille Marjo Helin 14.12.2011 Perustettu vuonna 2006. Kotipaikkana Rauma, toimipiste

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Pretax Yhtiöt. Luottamus Rohkeus Arvostus Tulevaisuus. Jukka Marttila 5.11.2012. www.pretax.net

Pretax Yhtiöt. Luottamus Rohkeus Arvostus Tulevaisuus. Jukka Marttila 5.11.2012. www.pretax.net Pretax Yhtiöt Jukka Marttila 5.11.2012 Luottamus Rohkeus Arvostus Tulevaisuus Pretax historia Pretaxin historia alkoi vuonna 1944, kun Konekirjanpito Oy perustettiin. Perustajat olivat Itä- Karjalan sotilaspiirin

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

AKIN JÄSENKYSELY 2015

AKIN JÄSENKYSELY 2015 AKIN JÄSENKYSELY 2015 28.4.2015 Tekijä OSIOT 1. Seurakuntarakenne 2. Diakonivirka 3. Työaika 4. Palkkaus 5. AKIn jäsenvakuutukset ja lakimiespalvelut 6. AKIn viestintä 2 3 Osio 1: Seurakuntarakenne MIELESTÄNI

Lisätiedot

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön 630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 29 Kirkkoneuvosto 3/2015 23.04.2015

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 29 Kirkkoneuvosto 3/2015 23.04.2015 29 26 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 23.04.2015 26 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen 14.12.2011 Palvelukeskusseminaari Esapekka Kuikka 1 Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt ja taloushallinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Hyvin hoidetun taloyhtiön salaisuus

Hyvin hoidetun taloyhtiön salaisuus Taloushallintopalvelut taloyhtiöille Rakenna ja remontoi messut Taloyhtiöpäivä 28.1.2011 Myyrmäki -halli Kari Alhola Pretax Yhtiöt Hyvin hoidetun taloyhtiön salaisuus Kaikki sen tietää 2 1 Lopputulos Hyvä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot