APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus"

Transkriptio

1 Kalervo Mattila, Juha Äijö ja Tero Lassila APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 71/28

2

3 Kalervo Mattila, Juha Äijö ja Tero Lassila APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 71/28 Tiehallinto Helsinki 28

4 Kannen kuva: Ramboll, APVM-mittaukset Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH 467-v Tiehallinto Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL Helsinki Puhelinvaihde

5 Kalervo Mattila, Juha Äijö ja Tero Lassila: APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus. Helsinki 28. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 71/ s. + liitt. 7 s. ISSN , TIEH 467-v. Asiasanat: Pintarakenteet, mittaus, halkeilu, vaurioituminen Aiheluokka: 33 TIIVISTELMÄ Työn tavoitteina oli selvittää APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus erilaisissa olosuhteissa, selvittää 1 metrin datan tarkkuus vauriotietojen jakaumia käyttämällä sekä selvittää voiko vaurio-osuutta käyttää pitkän takuuajan urakoiden laatuvaatimuksena. Selvitystä varten mitattiin tieosia erilaisissa kosteusolosuhteissa (kostea/märkä/kuiva) sekä kuivalla päällysteellä 5 kertaa toistettuna. Lisäksi valikoitiin v. 28 tuotantomittauksista dataaineisto 4-6 vuotta sitten rakennettujen teiden mittauksia. Olosuhdemittausten 1 metrin datan perusteella kostean, märän ja kuivan päällysteen mittaustulokset eroavat merkittävästi toisistaan vaurio-osuuden ja muiden vaurioparametrien osalta. Kostea päällyste antaa selkeästi suuremmat parametriarvot kuin samojen tieosien kuivan päällysteen mittaus. Tämä johtuu kostean ja kuivan päällysteen rajapinnan värieroista. Märän päällysteen mittaus antaa puolestaan selkeästi pienemmät parametriarvot kuin samojen tieosien kuivan päällysteen mittaus. Tämä puolestaan johtuu siitä, että märkä pinta toimii peilipintana, jolloin vain osa kaikkein suurimmista vaurioista näkyy päällystekuvissa. Lisäksi tulokset osoittavat, että pienikin kosteus vääristää mittaustuloksia. Näiden tulosten perusteella kostealla tai märällä päällysteellä ei ole suotavaa mitata. Nykyiset tuotantomittaukset tehdäänkin visuaalisen tarkastuksen jälkeen täysin kuivalle päällystepinnalle. Purkaumaparametrien mittaus perustuu laseranturien dataan, mistä syystä olosuhdemittausten tulokset olivat sen osalta erilaisia. Purkaumaosuuden koko kaistan 1 m tulokset olivat melko samanlaisia kostealla, märällä ja kuivalla päällysteellä. Sen sijaan kaistan osien tulokset erosivat toisistaan. Suurimpina syinä eroihin ovat kaistan osien parametrien arvoskaala joko, 5 tai 1 %, joka tuo herkästi eroja tuloksiin sekä tieosien jakopisteen määrityserot. Sadan metrin APVM-datan tarkkuuden osalta vaurioitumisen aste kasvattaa jonkin verran epätarkkuuden absoluuttista suuruutta. Kun 1 metrin jakson vauriotaso on suuri (vaurio-osuus yli 5 %), tuloksen epätarkkuus on suurempi kuin pienillä arvoilla. Ero on kuitenkin kohtuullinen ja selvästi alle tuotantomittausten laatuvaatimuksen. Joka tapauksessa vaurio-osuus -muuttujan erottelukyvyn avulla päällysteen vauriomäärää voidaan luokitella luotettavasti ainakin 3 luokkaan (hyvä, tyydyttävä, huono). Tutkituilla päällystetyypeillä, liikennemäärällä tai muilla taustatekijöillä ei ole vaikutusta vaurio-osuuden tarkkuuteen. Vahvoja johtopäätöksiä ei kuitenkaan tältä osin voi tehdä pienen otoksen vuoksi. Purkauman laskentatavasta johtuen tunnusluvun 1 metrin arvot ovat suhteellisia ja varsin tasaisia. Havaintojen perusteella koko kaistan purkaumamuuttujan 95 % tarkkuus on +/- 5 %. Halkeaman pituus muuttujan tulosten tarkkuus on 5 % tasolla hyvä tai vähintään kohtuullinen ja 95 % tasolla kohtuullinen.

6 4-6 vuotta rakentamisen jälkeen mitattujen teiden tulokset noudattavat päällyste- ja tieluokkia melko johdonmukaisesti. Erityisesti pienemmillä teillä tulokset muodostavat odotetun mukaisen jakauman vaurio-osuuden arvojen ja sen vuosittaisen muutoksen mukaan. Pääteillä käytetyt AB- ja SMApäällysteet käyttäytyvät eri tavalla kuin muut päällystetyypit vertailtaessa vaurio-osuuden jakaumia koko kaistalla. AB:n ja erityisesti SMA:n osalta nolla-arvoja sekä lähellä nollaa olevia tuloksia on vähän. Tulosten perusteella vaurio-osuus kuntomuuttujaa (koko kaista) ei voi käyttää yksiselitteisenä pitkän takuuajan urakoiden laatuvaatimuksena. APVMmittauksesta saadaan kuitenkin sellaista tietoa, mikä helpottaa investointikohteiden loppukatselmusta arvioitaessa päällysteiden vaurioita. Vaurioosuudelle ei voida asettaa laatuvaatimuksena nolla-rajaa, koska mittausepätarkkuus on muutaman prosentin luokkaa. Tämä on epärealistista myös ABja SMA-päällysteiden nolla-arvojen vähyyden vuoksi. Järkevämpää on käyttää vauriotyyppikohtaisia laatuvaatimuksia. Suurin rajoittava tekijä APVMmittauksen käytölle laadunvalvonnassa on kuvausleveys.

7 Kalervo Mattila, Juha Äijö & Tero Lassila: Accuracy and reliability of APVM crack data. Helsinki 28. Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra internal reports, 67 p. + app. 7 p. ISSN , TIEH 467-v. SUMMARY The goals of this work were to study the accuracy and reliability of APVM crack data in different circumstances, to study 1 meter data accuracy by using the distributions of crack data and to study is it possible to use cracked surface parameter as a quality demand for the contracts which have long guarantee period. For the study were measured road sections in different moisture conditions (moist/wet/dry) as well as 5 times repeated with dry asphalt. Besides this for the study was selected from the year 28 production data a data mass of roads which have been build 4 to 6 years ago. According to circumstance measurements 1 meter data the measurement results of moist, wet and dry pavement deviate significantly concerning cracked surface parameters as well as the other crack parameters. Moist pavement gives clearly bigger parameter values compared to dry pavement measurement values of the same sections. This is due to colour variations of moist and dry pavement. Wet pavement measurement gives clearly smaller parameter values compared to dry pavement measurement results of the same sections. This is because wet surface functions as a mirror surface and only part of the biggest cracks are visible in pavement raster images. Besides this, the results show that even a small amount of moisture effects the measurement results. According to these observations it is not desirable to measure moist or wet pavement with APVM. Because of this the current production measurements are done only for dry pavement based on visual inspection. The measurement of ravelling parameters is based on laser data, which is why the results of circumstance measurement results were different for ravelling. Ravelling whole lane results were just about the same in moist, wet and dry pavement. Instead the results of lane part parameters deviated a lot from each other. The biggest reasons for deviation were the value scale of, 5 and 1 %, which gives easily deviations to the results, and definition differences of road section node points with separate measurements. The degree of cracking increases slightly the absolute value of inaccuracy. When the degree of cracking is great (cracked surface parameter is bigger than 5 %) the inaccuracy is greater than with the small parameter values. Still, the difference is tolerable and clearly below the production measurement quality demand. In any case, with the accuracy of cracked surface parameter the pavement can be reliably classified into three categories (good, satisfactory, poor). The studied pavement types, traffic amounts and other background information did not have any effect to the accuracy of cracked surface. However, strong conclusions can t be done because of the small amount of samples. Due to calculation method of ravelling the parameter 1 meter values are relative and quite stable. Based on results the whole lane ravelling accuracy is +/- 5 % on the 95 % level. The accuracy of crack length parameter is good or at least satisfactory on the 5 % level and satisfactory on the 95 % level.

8 The results of the roads which were measured 4 to 6 years after their construction are following quite logically the pavement and road classification. Especially in the low volume roads the results are forming an expected distribution according to cracked surface values and its yearly condition change. In the main roads the bituminous asphalt and SMA pavements are acting in different way than other pavements when comparison is made for cracked surface parameter distributions of the whole lane. Pavement type AB and especially SMA type are having a small amount of zero and near zero values. According to results the cracked surface (whole lane) parameter cannot be used as a definite quality demand for the contracts which have long guarantee period. However, APVM measurement provides such information which helps the final inspection of road investment projects when evaluating the pavement damages. For the cracked surface parameter it is not possible to set a zero limit as a quality demand, because measurement uncertainty is in the level of few per cents. This is unrealistic also from the point of view of low amount of zero values in AB and SMA pavement types. It is more reasonable to use crack parameter quality demands. The biggest limitation for using the APVM measurement in quality control is image width.

9 ESIPUHE Automaattisia päällysteiden vauriomittauksia (APVM) on tehty Suomessa vuodesta 26 lähtien. Mittaustekniikkaa ja kuvantulkintaa on pyritty kehittämään vuosina 26 ja 27 mahdollisimman luotettavien mittaustulosten aikaansaamiseksi ja ennen vuoden 28 mittauksia tehtiin viimeisimmät muutokset analysointiasetuksiin. Tämän työn tavoitteina oli selvittää APVMvauriotiedon tarkkuutta ja luotettavuutta erilaisten mittausolosuhteiden vallitessa sekä datatasolla. Tiehallinnon vastuuhenkilönä toimi Sami Petäjä. Lisäksi työn ohjausryhmään kuului Tiehallinnosta Kari Lehtonen, Katri Eskola, Vesa Männistö ja Juho Meriläinen. Selvityksen tekemisestä vastasi Ramboll Finland Oy, projektipäällikkönä DI Kalervo Mattila. Lisäksi työssä toimivat asiantuntijoina DI Juha Äijö ja Ins. AMK Tero Lassila. Helsinki 28 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

10

11 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 9 Sisältö 1 YLEISTÄ APVM-mittausprosessi Selvityksen tavoitteet ja osavaiheet Selvitystä varten tehdyt APVM-mittaukset 14 2 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Olosuhdemittaukset Parametrien arvot eri kosteusolosuhteissa Vaurio-osuus Purkaumaosuus Halkeamapituus ja -leveys sekä poikkihalkeamat Kostea, märkä ja kuiva päällyste vauriokartoissa Eri kosteusolosuhteiden väliset erot tuloksissa 35 3 SADAN METRIN TULOSTEN TARKKUUS Havaintoaineisto tarkkuuden arviointia varten Tulosten esittämisen periaate Vaurio-osuus Vaurio-osuus, koko kaista Vaurio-osuus kaistan osilla Purkauma Purkauma, koko kaista Halkeaman pituus Sadan metrin tarkkuuden keskeiset havainnot VUOTTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN MITATUT TIET Lähtötiedot Mittausten kuvausleveys Vaurio-osuuden tulokset Vuosittainen muutosnopeus Johtopäätökset vaurio-osuuden käytettävyydestä urakoiden laatuvaatimuksena 62 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Olosuhteiden vaikutus mittauksiin Sadan metrin tulosten tarkkuus vuotta rakentamisen jälkeen mitatut tiet 66 6 LIITTEET 67

12 1 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus

13 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 11 YLEISTÄ 1 YLEISTÄ 1.1 APVM-mittausprosessi Nykyiset Suomen tieverkon vauriomittaukset toteutetaan automaattisina (APVM, automaattinen päällysteiden vaurioinventointi). Kuvassa 1 on havainnollistettu APVM-mittausprosessin ydinkohdat, liittyen varsinaiseen mittaustapahtumaan sekä tulosten prosessointiin. Mittausprosessi kokonaisuudessaan sisältää myös alustavia työvaiheita sekä laadunvarmistuksen. Varsinainen mittaaminen on digitaalisten kuvien ottamista päällysteen pinnasta sekä laseranturien datan keräämistä. Mittauksissa käytetään laitekokoonpanona (vuodesta 28 alkaen) neljää digitaalista videokameraa, ledvalaistusjärjestelmää sekä viittä laseranturia. Lisäksi järjestelmä sisältää mittauksissa tarvittavat paikantamislaitteet. Kuvien ja datan kerääminen Kuvantulkinta Kuvatiedostot, laserdata Tulosten prosessointi Raakadatatiedostot Vauriokartat, parametrit Kuva 1. APVM-mittausprosessin ydinkohdat, liittyen mittaamiseen ja tulosten tuottamiseen. Mittauksen tuloksena saatu kuva-aineisto käsitellään toimistossa kuvantulkintajärjestelmällä täysin automaattisesti. Analysoinnin tarkoituksena on löytää ja tunnistaa vauriot digitaalisista päällystekuvista. Analysoinnin asetukset saadaan laserantureiden antamien karkeusarvojen pohjalta. Karkeusarvot ilmaisevat päällystetyypin sekä toimivat lähtötietona purkaumaparametrien laskennassa. Kuvantulkinnan tuloksena saadaan raakadatatiedostot parametrien prosessointia varten. Vauriokarttojen (rasterikuvatiedostot) ja parametrien numeroarvojen prosessoinnissa lasketaan vaurioituneet pinnat. Yhden laskentaruudukon koko on 1x1 mm. Vauriokartta käsittää 1 m x 3,5 m kokoisen alueen ja sisältää 35 ruutua. Parametrien tulostiedostot tuotetaan 1 metrin ja 1 metrin raportointiväleillä. Erilaiset parametrit, niiden lähtötiedot ja tulokset on esitetty taulukossa 1. Purkaumaparametrit lasketaan muista vaurioista poiketen laseranturien datan perusteella. Halkeaman leveys parametrien tulokset saadaan vaurio-osuuden ja laserdatan perusteella. Lopulliset tulokset toimitetaan Tiehallinnon järjestelmiin.

14 12 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus YLEISTÄ Taulukko 1. APVM-mittauksen vaurioparametrit, niiden lähtötiedot ja tulokset. Parametri (tai muu tulos) Yksikkö Lähtötieto Työprosessi Tulos Vaurio-osuus, koko % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata kaista Vaurio-osuus, vasen % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata reuna Vaurio-osuus, vasen % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata ajoura Vaurio-osuus, keskiosa % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata Vaurio-osuus, oikea % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata ajoura Vaurio-osuus, oikea % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata reuna Purkaumaosuus, koko % Laserdata (karkeus) Algoritmilaskenta Numerodata kaista Purkaumaosuus, vasen % Laserdata (karkeus) Algoritmilaskenta Numerodata reuna Purkaumaosuus, vasen % Laserdata (karkeus) Algoritmilaskenta Numerodata ajoura Purkaumaosuus, keskiosa % Laserdata (karkeus) Algoritmilaskenta Numerodata Purkaumaosuus, oikea % Laserdata (karkeus) Algoritmilaskenta Numerodata ajoura Purkaumaosuus, oikea % Laserdata (karkeus) Algoritmilaskenta Numerodata reuna Halkeamapituus m Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata Halkeaman leveys -5 % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata mm Halkeaman leveys 5- % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata 1 mm Halkeaman leveys 1- % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata 2 mm Halkeaman leveys yli % Päällystekuvat Kuvatulkinta Numerodata 2 mm Poikkihalkeamien kpl Vauriokartat Algoritmilaskenta Numerodata määrä Vauriokartat - Päällystekuvat Kuvatulkinta Rasterikuvatiedostot

15 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 13 YLEISTÄ Vaurio-osuuden ja purkaumaosuuden kaistan osien ja koko kaistan laskentaperiaatteet eroavat toisistaan, kuten havainnollistetaan kuvassa 2. Vaurioosuus lasketaan kuvantulkinnan avulla ja purkauma puolestaan laserdatan (karkeus) lähtökohdista. Vaurio-osuus, kaistan osien maksimit: 22,9 % 17,1 % 22,9 % 17,1 % 2, % Vaurio-osuus, koko kaista = 1 % Purkaumaosuus, kaistan osien maksimit: 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % Purkaumaosuus, koko kaista = kaistanosien keskiarvo (%) maksimi 1 % Kuva 2. Vaurio-osuuden ja purkaumaosuuden koko kaistan ja kaistanosien laskentaperiaatteet. Ajourat on merkitty keltaisella värillä. 1.2 Selvityksen tavoitteet ja osavaiheet Työn tavoitteina oli selvittää APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus erilaisissa olosuhteissa, selvittää 1 metrin datan tarkkuus vauriotietojen erilaisia jakaumia käyttämällä sekä selvittää voiko vaurio-osuutta käyttää pitkän takuuajan urakoiden laatuvaatimuksena. Työohjelman rungon muodostivat seuraavat osavaiheet: Mittausolosuhteiden vaikutus (pohjautuen mittausten 1 m dataan, vauriokarttoihin ja etukameran valokuviin) Sadan metrin datan tarkkuus 4-6 vuotta rakentamisen jälkeen mitattujen teiden jakaumatarkastelut (pohjautuen mittausten 1 m dataan) Mittausolosuhteiksi määriteltiin kostea päällyste, märkä päällyste ja kuiva päällyste. Sadan metrin datan tarkkuuteen liittyvien jakaumien esittäminen piti sisällään vauriotiedot erilaisilla tieluokilla, tieleveyksillä, päällysteillä, vauriotasoilla sekä eri-ikäisillä päällysteillä. Lisäksi jakaumia tehtiin tarkasteluhetkellä 4-6 vuotta vanhoille teille.

16 14 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus YLEISTÄ 1.3 Selvitystä varten tehdyt APVM-mittaukset Selvitystä varten tehtiin seuraavat APVM-mittaukset kesällä 28 (vrt. mittausohjelma, liite 1): Mittausolosuhteiden vaikutus: Kuuden tieosan mittaus kostealla tai märällä sekä erikseen kuivalla päällysteellä Kohteet Uudenmaan tiepiirissä, tieosapituus yhteensä n. 32 km Sadan metrin datan tarkkuus: Kahdeksan tieosan mittaus viiteen kertaan normaaleissa tuotantomittausolosuhteissa Kohteet Turun, Uudenmaan ja Savo-Karjalan tiepiireissä, tieosapituus yhteensä n. 42 km 4-6 vuotta rakentamisen jälkeen mitattujen teiden jakaumatarkastelu: Vuoden 28 tuotantomittauksista valikoitu otos 4-6 vuotta vanhojen teiden mittauksia Kohteita kaikista tiepiireistä, tieosapituus yhteensä n. 384 km

17 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 15 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS 2 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS 2.1 Olosuhdemittaukset Olosuhdemittauksia tehtiin kuudelle tieosalle Uudellamaalla (ks. mittausohjelma liitteessä 1). Kyseiset APVM-mittaukset pitivät sisällään seuraavia olosuhteita: Mittaus kostealla päällysteellä, 3 tieosaa (tie 172, tieosat 1-2 ja tie 1215, tieosa 2) o Mittauspituus n. 15,5 km Mittaus märällä päällysteellä, 3 tieosaa (tie 1131, tieosa 2 ja tie 11233, tieosat 1-2) o Mittauspituus n. 16,5 km Mittaus kuivalla päällysteellä, kaikki 6 tieosaa o Mittauspituus n. 32 km Kosteaksi katsottiin päällyste, jossa on joko kuivia läiskiä (esimerkiksi kasvillisuuden tms. vaikutuksesta) tai päällyste, joka on ehtinyt jo hiukan kuivua sateen jälkeen. Päällyste kuivuu yleensä nopeimmin ajourien kohdalta. Mitä enemmän tiellä on liikennettä, sen nopeammin ajourat kuivuvat. Tästä syystä kosteiden päällysteiden mittauksessa erityisesti ajourien, mutta myös muiden kaistanosien kosteustaso vaihteli paikoitellen. Märkä päällyste on mitattu välittömästi sateen jälkeen tai osittain jopa sateen aikana. Märkä päällyste erottuu kosteasta päällysteestä värin osalta: märkä päällyste on erittäin tumma väriltään ja mitä kuivempi päällyste on, sen vaaleampi se on väriltään. Jokaisella kolmella tieosalla, joilla mitattiin märän päällysteen tulokset, on lyhyt osuus kosteaa päällystettä puiden vuoksi. APVM-mittausten tuotantomittaukset, kuten myös olosuhdemittausten kuuden tieosan mittaus, on toteutettu kuiville päällysteille. Mittaajat arvioivat visuaalisesti kohteena olevan tieosan pinnan kuivuuden ennen mittausta. Periaatteena on nollatoleranssi: jos päällyste vaikuttaa kostealta, odottavat mittaajat tien pinnan kuivumista. Kuiva päällyste on yleisesti melko vaalea väriltään.

18 16 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kuvassa 3 on havainnollistettu kolmen kuvan avulla kosteaa, märkää ja kuivaa päällystettä. Kuva 3. Kostea, märkä ja kuiva päällyste. Kosteassa päällysteessä on vaalean ja tumman värieroja, märkä päällyste on tumma väriltään ja kuiva päällyste on melko vaalea.

19 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 17 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS 2.2 Parametrien arvot eri kosteusolosuhteissa Vaurio-osuus Vaurioparametrien keskiarvoja tarkasteltiin erikseen kostean ja märän päällysteen mittaustuloksina sekä vastaavien tienkohtien kuivan pinnan mittaustuloksina. Kostean päällysteen olosuhdemittaukset sisälsivät jonkin verran vaihtelua (kosteita ja kuivia jaksoja peräkkäin) ja niiden osalta kuivat jaksot poistettiin datasta keskiarvoja laskettaessa. Lisäksi huomioitiin kahdesta erilaisesta lähteestä saatavat parametrit: digitaalisten päällystekuvien perusteella laskettavat vaurioparametrit (vaurio-osuus, halkeamapituus ja leveys) ja laserdatan pohjalta laskettavat purkaumaosuus-parametrit. Kuvassa 4 on pylväsesitys kostean ja kuivan päällysteen mittausten vaurioosuuden keskiarvoista. Kuvan perusteella havaitaan kostean päällysteen mittaustulosten olevan selkeästi keskiarvoiltaan korkeampia kuin kuivan päällysteen mittaustulokset. Tämä korostuu luonnollisesti koko kaistan vaurio-osuuden keskiarvossa, koska koko kaista sisältää yhteenlaskettuna kaistanosien arvot. Kaistanosista keskiosan kostean päällysteen keskiarvo on suurin (erotus kostea kuiva päällyste on 1,9 %, suhdeluku,13). 7. Kostea päällyste, keskiarvot 6. Kuiva päällyste, keskiarvot VO VO vasen reuna VO ajoura vasen VO keski VO ajoura oikea VO oikea reuna Parametrin keskiarvo (%) Suhdeluku kostea/kuiva päällyste Kuva 4. Kostean päällysteen APVM-mittauksen sekä samojen teiden kuivan päällysteen vaurio-osuus -parametrien keskiarvot sekä kostean ja kuivan päällysteen tulosten suhdeluku.

20 18 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Pienimmät kostean päällysteen keskiarvot ovat vasemmassa reunassa ja vasemmassa ajourassa (pienin erotus kostea kuiva päällyste on vasemmassa reunassa,,3 %). Keskiarvojen perusteella kostea päällyste siis lisää mitattua vaurio-osuutta. Syynä tähän on kostean ja kuivan päällysteen väriero (tumma/vaalea päällyste), joka tulkitaan niiden rajapinnassa vaurioksi. Kuivia kohtia syntyy kasvillisuuden tai kaistanosan nopeamman kuivumisen johdosta. Esimerkiksi ajourat kuivuvat muuta päällystettä nopeammin renkaiden nostaessa kosteutta ilmaan. Purkautunut päällyste kostuessaan aiheuttaa sen, että päällystepinta on täynnä pieniä tummia ja vaaleita kohtia, mistä syystä kuvantulkinnassa saadaan kyseiselle kohdalle paljon vaurioita. Näitä tapauksia on esitetty kuvien avulla luvussa Kostea, märkä ja kuiva päällyste vauriokartoissa. Kuvassa 5 ovat keskiarvot märän ja kuivan päällysteen mittausten parametrien keskiarvoista (vaurio-osuus, halkeamapituus ja leveys). Kuvasta havaitaan, että märän pinnan keskiarvot ovat huomattavasti pienempiä kuin kuivan päällysteen keskiarvot. Selityksenä tähän on se, että märkä päällyste toimii heijastuspintana, jolloin vauriot eivät näy päällysteessä otetuissa kuvissa. Märän ja kuivan pinnan erotus koko kaistalla on 2,1 % (suhdeluku 4,7). Kaistan osien märän ja kuivan päällysteen keskiarvon erotukset ovat tasaisesti,3,5 % Märkä päällyste, keskiarvot Kuiva päällyste, keskiarvot Suhdeluku märkä/kuiva päällyste 8.1 Parametrin keskiarvo (%) VO VO vasen reuna VO ajoura vasen VO keski VO ajoura oikea VO oikea reuna Kuva 5. Märän päällysteen APVM-mittauksen sekä vastaavien teiden kuivan päällysteen mittauksen vaurio-osuus parametrien keskiarvot sekä märän ja kuivan päällysteen tulosten suhdeluku.

21 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 19 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kostean päällysteen olosuhdemittausten jakaumat tukevat aiempien kuvien keskiarvojen antamaa informaatiota. Kuvassa 6 esitetään jakaumat kostean päällysteen ja sitä vastaavan kuivan päällysteen vaurio-osuuksien suhteellisista osuuksista (kolme vaurio-osuus parametria kolmelta mitatulta tieosalta). Esimerkiksi koko kaistan vaurio-osuus 5 % pisteessä on kostealla päällysteellä 1 % ja kuivalla päällysteellä 3 %. 1 % 9 % Suhteellinen osuus (%) 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % VO koko kaista, kostea päällyste VO koko kaista, kuiva päällyste VO vasen ajoura, kostea päällyste VO vasen ajoura, kuiva päällyste VO oikea reuna, kostea päällyste VO oikea reuna, kuiva päällyste Kuva 6. Kolmen vaurio-osuus parametrin (koko kaista, vasen ajoura, oikea reuna) arvojen suhteelliset osuudet kolmelta mitatulta tieosalta kostealla ja kuivalla päällysteellä.

22 2 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kuvassa 7 on esitetty vastaavat jakaumat märän päällysteen ja sitä vastaavan kuivan päällysteen vaurio-osuuksien suhteellisista osuuksista. Koko kaistan vaurio-osuus 5 % pisteessä on märällä päällysteellä,5 % ja kuivalla päällysteellä 2 %. 1 % 9 % Suhteellinen osuus (%) 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % VO koko kaista, märkä päällyste VO koko kaista, kuiva päällyste VO vasen ajoura, märkä päällyste VO vasen ajoura, kuiva päällyste VO oikea reuna, märkä päällyste VO oikea reuna, kuiva päällyste Kuva 7. Kolmen vaurio-osuus parametrin (koko kaista, vasen ajoura, oikea reuna) arvojen suhteelliset osuudet kolmelta mitatulta tieosalta märällä ja kuivalla päällysteellä. Yksittäisten tieosien kuvaajista voidaan havaita sama suuntaus kuin keskiarvoista ja jakaumista. Kuvassa 8 on tien 1215 tieosan 2 vaurio-osuuden kuvaaja. X-akselilla on ilmaistu värein päällysteen kosteustaso. Punainen viiva kuvaa tienkohtaa, jossa päällyste on ollut kuiva molemmilla mittauskerroilla ja vaaleanruskea viiva tienkohtaa, jossa päällyste on ollut muutoin kostea, paitsi vasen reuna melko kuiva olosuhdemittauksessa. Punaisen viivan kohdalla molempien mittauskertojen arvot ovat lähellä toisiaan ja vaaleanruskean viivan kohdalla kaukana toisistaan.

23 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 21 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Vaurio-osuus, koko kaista (%) VO_Kostean päällysteen mittaus VO_Kuivan päällysteen mittaus Päällyste kokonaan kuiva molemmissa mittauksissa (visuaalinen havainto) Päällyste kostea, vasen reuna melko kuiva olosuhdemittauksessa / kuiva päällyste tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Kuva 8. Kostean ja kuivan päällysteen mittaustuloksia (tie 1215, tieosa 2). Kuvassa 9 on vastaavasti tien tieosan 1 märän ja kuivan päällysteen mittausten kuvaaja. Kyseinen tieosa oli täysin märkä koko olosuhdemittauksen ajan, lukuun ottamatta lyhyitä kohtia 26 ja 29 metriä. Näillä kohdilla oli puita, jotka suojasivat osaa päällysteestä kastumiselta. Kuvaajasta nähdään vaurio-osuuden arvojen hetkellinen kasvu. Kaikkien kuuden tieosan vaurio-osuuksien (koko kaista) kuvaajat on esitetty liitteessä Vaurio-osuus, koko kaista (%) VO_Märän päällysteen mittaus VO_Kuivan päällysteen mittaus Päällyste märkä olosuhdemittauksessa / kuiva päällyste tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Päällyste osittain kostea olosuhdemittauksessa / kuiva päällyste tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Kuva 9. Märän ja kuivan päällysteen mittaustuloksia (tie 11233, tieosa 1).

24 22 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Ero kostean ja märän päällysteen vaurio-osuuden välillä näkyy selkeästi tien tieosan 2 kohdalla metriä. Kyseisellä kohdalla tie on puiden reunustama ja puut ovat suojanneet tietä sateelta, aiheuttaen tien pinnan osittaisen kostumisen (kuva 1). Ennen ja jälkeen väliä tien pinta on täysin märkä ja puiden reunustamalla osuudella paikoitellen kostea. Tämä näkyy vaurio-osuuden arvoissa Vaurio-osuus, koko kaista (%) VO_Märän päällysteen mittaus VO_Kuivan päällysteen mittaus Pinta märkä olosuhdemittauksessa / kuiva tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Pinta osittain kostea olosuhdemittauksessa / kuiva tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Kuva 1. Esimerkki kostean ja märän päällysteen mittaustulosten erosta tien tieosalla 2. Paaluvälillä m tien reunan puut ovat suojanneet tietä sateelta, jolloin päällyste on kostea. Ennen ja jälkeen kyseisen välin tien päällyste on täysin märkä Purkaumaosuus Purkaumaosuus, joka tuli mukaan vaurioparametreihin v.28, eroaa muista vaurioparametreista mittauslaitteiden osalta. Se lasketaan viiden pituussuuntaan mittaavan laseranturin antaman karkeusdatan mukaan. Tästä syystä päällysteen kosteus ei vaikuta purkaumaosuuteen samalla tavalla kuin muihin parametreihin. Yksi analysoitu 5 metrin osuus voi saada arvon tai 1 eli muuttuja ei ole jatkuva. Tästä lasketaan edelleen 1 metrin tunnuslukujen arvot, jolloin yksi kaistanosa voi saada arvon, 5 tai 1 %. Koko kaistan 1 metrin purkauma lasketaan kaistanosien purkauman keskiarvona ja saa arvoja 1 % (1 % välein).

25 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 23 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kuvassa 11 on esitetty kostean ja kuivan päällysteen purkaumaosuusparametrien keskiarvot. Keskiarvot ovat melko lähellä toisiaan, suurin ero kostean ja kuivan päällysteen tuloksissa osalta on keskiosan purkaumaosuudella (ero 4,6 %, suhdeluku 1,4). Tämäkin on melko vähäinen ero, koska 1 m tuloksissa kaistan osien purkaumaosuuden arvot määräytyvät 5 % välein. Parametrin keskiarvo (%) Kostea päällyste, keskiarvot Kuiva päällyste, keskiarvot Suhdeluku kostea/kuiva päällyste PU PU vasen reuna PU ajoura vasen PU keski PU ajoura oikea PU oikea reuna Kuva 11. Kostean päällysteen APVM-mittauksen sekä vastaavien teiden kuivan päällysteen mittauksen purkaumaosuusparametrien keskiarvot sekä kostean ja kuivan päällysteen tulosten suhdeluku.

26 24 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kuvassa 12 ovat märän ja kuivan päällysteen purkaumaosuus-parametrien keskiarvot. Tulokset ovat vastaavia kuin kuvassa 11. Pinnan märkyys ei ole tuonut parametrien keskiarvoihin eroja, verrattuna kuivan päällysteen mittaukseen. Tämä on melko yllättävääkin, koska purkauman voisi ajatella peittyvän märällä päällystepinnalla. 18. Märkä päällyste, keskiarvot 16. Kuiva päällyste, keskiarvot Parametrien keskiarvot (%) Suhdeluku märkä/kuiva päällyste PU PU vasen reuna PU ajoura vasen PU keski PU ajoura oikea PU oikea reuna Kuva 12. Märän päällysteen APVM-mittauksen sekä vastaavien teiden kuivan päällysteen mittauksen purkaumaosuusparametrien keskiarvot sekä märän ja kuivan päällysteen tulosten suhdeluku. Kuvassa 13 on kuvaaja eräästä kostean päällysteen mittauksen tieosasta (tie 1215, tieosa 2) ja sen purkaumaosuuden arvoista. Arvot ovat melko hyvin samalla tasolla, vain satunnaisia eroja esiintyy siellä täällä. Sen sijaan kaistan osien purkaumaosuuden arvot (kuva 14) eivät satu kohdalleen kostean ja kuivan päällysteen mittauksissa. Tulos on vastaava kaikilla mitatuilla tieosilla. Purkaumaosuuden parametrien keskiarvot (kuvat 11-12) ovat siis samaa tasoa, mutta kaistanosien kuvaajat osoittavat toisin. Keskiarvojen samankaltaisuus selittyy sillä, että purkaumaa on löydetty melko vähän ja tuloksissa on paljon nolla-arvoja. Lisäksi koko kaistan keskiarvo on tavallaan kahteen kertaan keskiarvoistettu: se on periaatteeltaan keskiarvo kaistanosien tuloksista ja lisäksi kuviin on laskettu mitattujen kohtien tulosten keskiarvo. Esimerkiksi, jos yhdellä 1-metrisellä on kaistanosien purkaumaosuuden arvot 1 %, %, 5 %, 5 % ja %, saadaan koko kaistan purkaumaosuudeksi 4 %. Jos 5 metrin matkalla ei ole muita purkaumia, tulee koko kaistan purkaumaosuuden keskiarvoksi tuolle matkalle 8 % ja kaistan osien keskiarvoiksi 2 %, %, 1 %, 1 % ja %. Näin havaitaan, että keskiarvoistaminen antaa hiukan väärän kuvan tuloksista ja kaistanosien tulokset voivat tässä mielessä pitää paikkansa.

27 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 25 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS 8 7 Purkaumaosuus koko kaista (%) PU_Kostean päällysteen mittaus PU_Kuivan päällysteen mittaus Päällyste kokonaan kuiva molemmissa mittauksissa (visuaalinen havainto) Päällyste kostea, vasen reuna melko kuiva olosuhdemittauksessa / kuiva pinta tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Kuva 13. Kostean ja kuivan päällysteen koko kaistan purkaumaosuusarvot tien 1215 tieosalta Purkaumaosuus, keskiosa (%) PU-KESKI_Kostean päällysteen mittaus PU-KESKI_Kuivan päällysteen mittaus Päällyste kokonaan kuiva molemmissa mittauksissa (visuaalinen havainto) Päällyste kostea, vasen reuna melko kuiva olosuhdemittauksessa / kuiva pinta tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Kuva 14. Kostean ja kuivan päällysteen keskiosan purkaumaosuusarvot tien 1215 tieosalla 2. Kaistanosien tulosten sijaintieroihin vaikuttaa se, että olosuhdemittausten tarkastelussa on käytetty 1 metrin dataa ja kahden eri mittauksen välillä on aina pieniä sijaintieroja. Vieläkin tärkeämpi seikka on se, että kaistan osat saavat vain arvoja %, 5 % tai 1 % (ei purkaumaa, jonkin verran purkautunut, selkeästi purkautunut).

28 26 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Sinällään näiden tulosten perusteella ei kuitenkaan voida arvioida, onko kostean/märän vai kuivan päällysteen purkaumaosuuden mittaustulos tarkempi. Laserantureiden käytössä on kuitenkin pidetty jo kauan ohjenuorana sitä, että kuivan päällysteen mittaustulos on oikea. Esimerkiksi PTM-mittauksia ei tehdä kostealle tai märälle päällysteelle Halkeamapituus ja -leveys sekä poikkihalkeamat Vuonna 28 otettiin vaurioparametreihin mukaan purkaumaosuuden lisäksi halkeamapituus, halkeaman leveys (neljässä eri suuruusluokassa) sekä poikkihalkeamien määrä. Näiden parametrien mittaustulokset kostealla ja märällä päällysteellä ja niiden vertailu kuivan päällysteen mittaustuloksiin antaa vastaavat tulokset kuin vaurio-osuuden mittaustulokset. Kostea päällyste antaa suurempia parametrien arvoja kuin kuiva päällyste (kuva 15) ja märkä päällyste pienempiä parametrien arvoja kuin kuiva päällyste (kuva 16). Halkeamaleveyttä yli 2 mm ei ole esitetty kuvissa, koska leveitä halkeamia ei esiintynyt mitatuilla tieosilla. 7. Kostea päällyste, keskiarvot Parametrin keskiarvo (yksikköä) Kuiva päällyste, keskiarvot Halkeamapituus Halk.leveys -5 Halk.leveys 5-1 Halk.leveys 1-2 Poikkihalk.määrä Suhdeluku kostea/kuiva päällyste Kuva 15. Kostean päällysteen APVM-mittauksen sekä samojen teiden kuivan päällysteen mittauksen halkeamapituuden ja leveyden sekä kostean ja kuivan päällysteen tulosten suhdeluku.

29 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 27 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Parametrin keskiarvo (yksikköä) Märkä päällyste, keskiarvot Kuiva päällyste, keskiarvot Suhdeluku märkä/kuiva päällyste 4.4. Halkeamapituus Halk.leveys -5 Halk.leveys 5-1 Halk.leveys 1-2 Poikkihalk.määrä Kuva 16. Märän päällysteen APVM-mittauksen sekä samojen teiden kuivan päällysteen mittauksen halkeamapituuden ja leveyden sekä märän ja kuivan päällysteen tulosten suhdeluku. Kuvassa 17 esitetään jakaumat kostean päällysteen ja sitä vastaavan kuivan päällysteen suhteellisista osuuksista halkeamapituuden, halkeamaleveyden 1-2 mm ja poikkihalkeamien määrän osalta. Kuvassa 18 on vastaavasti märän ja kuivan päällysteen mittausten jakaumat. Tulokset tukevat keskiarvojen antamaa tietoa mittaustulosten käyttäytymisestä.

30 28 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS 1 % 9 % Suhteellinen osuus (%) 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Halkeamapituus, kostea päällyste Halkeamapituus, kuiva päällyste Halkeamaleveys 1-2, kostea päällyste Halkeamaleveys 1-2, kuiva päällyste Poikkihalkeamien määrä, kostea päällyste Poikkihalkeamien määrä, kuiva päällyste Kuva 17. Halkeamapituuden, halkeamaleveyden 1-2 mm ja poikkihalkeamien määrän suhteelliset osuudet kolmelta mitatulta tieosalta kostealla ja kuivalla päällysteellä. 1 % 9 % Suhteellinen osuus (%) 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Halkeamapituus, märkä päällyste Halkeamapituus, kuiva päällyste Halkeamaleveys 1-2, märkä päällyste Halkeamaleveys 1-2, kuiva päällyste Poikkihalkeamien määrä, märkä päällyste Poikkihalkeamien määrä, kuiva päällyste Kuva 18. Halkeamapituuden, halkeamaleveyden 1-2 mm ja poikkihalkeamien määrän suhteelliset osuudet kolmelta mitatulta tieosalta märällä ja kuivalla päällysteellä

31 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 29 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kuvissa 19-2 on esitetty kuvaajat poikkihalkeamien määrästä kostean/kuivan päällysteen sekä märän/kuivan päällysteen mittaustuloksissa. Tulokset tukevat tässäkin keskiarvojen antamaa tietoa Poikkihalkeamien määrä (kpl) Poikkihalkeamat (kpl)_kostean päällysteen mittaus Poikkihalkeamat (kpl)_kuivan päällysteen mittaus Päällyste kokonaan kuiva molemmissa mittauksissa (visuaalinen havainto) Päällyste kostea, vasen reuna melko kuiva olosuhdemittauksessa / kuiva päällyste tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Kuva 19. Poikkihalkeamien kappalemäärät kostean ja kuivan päällysteen mittaustuloksissa tien 1215 tieosalla 2. 8 Poikkihalkeamien määrä (kpl) Poikkihalkeamat (kpl)_märän päällysteen mittaus Poikkihalkeamat (kpl)_kuivan päällysteen mittaus Päällyste märkä olosuhdemittauksessa / kuiva päällyste tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Päällyste osittain kostea olosuhdemittauksessa / kuiva päällyste tuotantomittauksessa (visuaalinen havainto) Kuva 2. Poikkihalkeamien kappalemäärät märän ja kuivan päällysteen mittaustuloksissa tien 1131 tieosalla 2.

32 3 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS 2.3 Kostea, märkä ja kuiva päällyste vauriokartoissa Vauriokartat ilmaisevat visuaalisesti vaurioituneiden kohtien paikat jokaiselta kymmenmetriseltä. Vauriokarttojen vaurioituneiden ruutujen avulla on mahdollista hahmottaa kaistanosien vaurioastetta ja millaisia halkeamia kyseisellä kohdalla esiintyy. Tämän selvityksen apuna käytettiin myös etukameran kymmenen metrin välein otettuja kuvia suoraan eteenpäin mittausajoneuvosta. Seuraavissa kuvapareissa on esimerkkejä vauriokartasta ja etukameran kuvista joiltakin oleellisilta olosuhdemittausten kohteilta. Kuvassa 21 on kuivan läikän ja muutoin märän päällysteen rajapinta tulkittu automaattisessa kuvantulkinnassa vaurioksi. Tämä oli melko yleistä mittaustuloksissa. Kuvan 22 kostean päällysteen vauriokartta osoittaa huomattavaa vaurioiden määrää verrattuna kuivan päällysteen vauriokarttaan. Etukameran kuvasta havaitaan päällysteen olevan ikääntynyttä, mutta varsinaisia halkeamia ei kyseisellä kohdalla ole. Kuvassa 23 on esitetty märän ja kostean pinnan vauriokarttojen eroja samalla tienkohdalla. Toisessa esimerkissä (kuva 24) samalta tieosalta on aavistuksen leveämpi halkeama, joka näkyy osittain myös märän päällysteen mittaustuloksessa. Märän päällysteen mittaustuloksista kuvatulkinta löytää siis osan suuremmista halkeamista. Kuvien osalta on syytä mainita, että kahden eri mittauksen pituuslukemat ovat harvoin metrilleen täysin samalla kohdalla.

33 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 31 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kuva 21. Kuivan ja kostean päällysteen rajapinta on automaattisessa kuvantulkinnassa tulkittu vaurioksi.

34 32 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kuva 22. Esimerkki kostean päällysteen (vasen) ja saman kohdan kuivan päällysteen (oikea) mittauksesta saaduista vauriokartoista. Alimmaisena kostean pinnan mittauksen aikana otettu etukameran kuva.

35 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 33 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kuva 23. Märän päällysteen (vasen) ja samalta kohdalta mitatun kuivan päällysteen (oikea) vauriokartat sekä märän päällysteen mittauksessa otettu etukameran kuva. Etukameran kuvan halkeamat näkyvät kuivan päällysteen vauriokartan yläreunassa.

36 34 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Kuva 24. Märän päällysteen (vasen) ja samalta kohdalta mitatun kuivan päällysteen (oikea) vauriokartat sekä märän päällysteen mittauksessa otettu etukameran kuva. Leveämpi halkeama näkyy osittain märän päällysteen vauriokartassa.

37 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 35 MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS 2.4 Eri kosteusolosuhteiden väliset erot tuloksissa Luvussa 2 esitettyjen tulosten perusteella havaitaan seuraavat seikat kostean, märän ja kuivan päällysteen mittaustuloksista: Vaurio-osuus, halkeamapituus- ja leveys, poikkihalkeamien määrä: Kostean päällysteen mittaustulokset ovat selkeästi suuremmat kuin vastaavan tienkohdan kuivan päällysteen mittaustulokset. Kasvillisuuden suojatessa päällystettä sateelta tai päällysteen kuivuessa epätasaisesti tulee kostean ja kuivan päällysteen rajapintaan väriero, joka tulkitaan kuvatulkinnassa vaurioksi. Purkaumakohdat keräävät kosteutta enemmän kuin sileä päällystepinta ja aiheuttavat myös värieroja päällysteeseen. Näistä syistä johtuen kostean päällysteen mittaus purkautuneilla kohdilla antaa suuria vaurio-osuuden arvoja. Märän päällysteen mittaustulokset ovat selkeästi pienemmät kuin vastaavan tienkohdan kuivan päällysteen mittaustulokset. Märkä päällyste toimii peilipintana, josta kuvatulkinta löytää vain osan kaikkein suurimmista vaurioista. Purkaumaosuus: Kostean ja samalta kohdalta mitatun kuivan päällysteen sekä märän ja samalta kohdalta mitatun kuivan päällysteen purkaumaosuuden keskiarvoilla sekä koko kaistan purkaumaosuuden arvoilla ei ole suurta eroa. Tämä johtuu osittain keskiarvoistamisen vaikutuksesta (koko kaistan purkauma on keskiarvo kaistan osien purkaumasta) ja suuresta määrästä nolla-arvoja. Lisäksi 1 m datassa kaistan osien purkaumaparametrien arvot ovat joko, 5 tai 1. Tämä johtaa siihen, että keskiarvot pyrkivät olemaan samoja. Kostean ja samalta kohdalta mitatun kuivan päällysteen sekä märän ja samalta kohdalta mitatun kuivan päällysteen kaistan osien purkaumaosuuden arvoilla on selkeät sijainti- ja suuruuserot. Selittävänä tekijänä ovat kymmenen metrin datassa usein kahden samalta tieosalta tehdyn mittauksen välillä olevat pienet sijaintierot sekä mainittu parametrien arvoskaala, 5 tai 1, joka tuo herkästi eroja tuloksiin. Tulosten perusteella ei sinällään voi sanoa kumpi tulos on oikea, mutta laserantureiden käytön ohjenuorana on periaatteessa se, että kuivan pinnan mittaaminen antaa virheettömämmän tuloksen.

38 36 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus MITTAUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Lisäksi tarkasteltiin olosuhdemittauksen lähes kuivan pinnan ja samalta tienkohdalta mitatun kuivan pinnan mittauksen eroa. Taulukossa 2 on esitetty eroa kuvaavat kertoimet eri parametreille, lukuun ottamatta purkaumaosuutta (esim. millä luvulla lähes kuivan päällysteen parametriarvo tulee kertoa, jotta päästään kuivan päällysteen tasolle). Lisäksi taulukossa on esitetty vertailukohtana kostean/kuivan päällysteen ja märän/kuivan päällysteen mittaustulosten eroja kuvaavat kertoimet. Taulukon 2 tulosten perusteella kostean pinnan vaurio-osuuden tulokset ovat noin 3-4 kertaa suurempia, märän pinnan noin 2 kertaa pienempiä ja lähes kuivan pinnan noin 2 kertaa suurempia verrattuna kuivan pinnan tuloksiin. Taulukko 2. Lähes kuivan / kuivan, kostean / kuivan ja märän / kuivan päällysteen eroja kuvaavat kertoimet. Kertoimet ilmaisevat millä numeroarvolla kostean, märän tai lähes kuivan päällysteen parametriarvo tulee kertoa, jotta päästään samalle tasolle kuivan päällysteen kanssa. Parametri Kostea / kuiva päällyste Kertoimet Märkä / kuiva päällyste Lähes kuiva / kuiva päällyste Vaurio-osuus, koko kaista Vaurio-osuus, vasen reuna Vaurio-osuus, vasen ajoura Vaurio-osuus, keskiosa Vaurio-osuus, oikea ajoura Vaurio-osuus, oikea reuna Halkeamapituus Halkeaman leveys -5 mm Halkeaman leveys 5-1 mm Halkeaman leveys 1-2 mm Poikkihalkeamien määrä

39 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 37 SADAN METRIN TULOSTEN TARKKUUS 3 SADAN METRIN TULOSTEN TARKKUUS Tässä luvussa keskitytään tarkastelemaan tärkeimpien APVM-muuttujien kuntoarvojen tarkkuutta tarkastelemalla mittausjärjestelmän kykyä tuottaa sama tulos eli toistettavuutta. Tätä kutsutaan myös mittaustarkkuudeksi (= kuinka hyvin mittaus voidaan toistaa). Toinen tarkkuuteen liittyvä määrite on kohdistuvuus (= miten hyvin mittaus yleensä löytää vaurioita), jota ei tämän selvityksen koejärjestelyssä toteutettu, koska tavoitteena on pystyä arvostelemaan tuotantomittausten tulosten tarkkuutta. Vauriomittauksen yhteydessä kuntorekisteriin toimitetun tunnusluvun tarkkuuteen vaikuttavat useat tekijät, joista tärkeimmät ovat: a) Mittauksen alkupisteen oikea sijainti b) Mittauksen ajolinjojen sijainti poikkileikkauksessa c) Päällysteen kosteus ja likaisuus mittaushetkellä d) Varjojen ja auringonvalon määrä mittaushetkellä e) Kameran linssin ja valaisimen puhtaus mittaushetkellä f) Kuvatulkinnan säädöt Tässä tutkimuksessa keskenään vertailtavat mittaukset tehtiin samana päivänä, jolloin erot tekijän a, c, d, e ja f suhteen ovat jonkin verran tavallista pienempiä. Tärkeimmäksi eroja tuottavaksi muuttujaksi jäänee tässä tutkimuksessa tekijä b, joissain tapauksissa myös puolipilvisenä päivänä d ja e. Normaalimittauksissa tekijän a vaikutusta vähennetään merkitsemällä maastoon mittalinjan alkupiste. Tekijän c osuutta pienennetään hylkäämällä kaikki osittainkin kosteasta päällysteestä saadut havainnot. Tekijän d osuutta on pienennetty mittausauton omalla valonlähteellä. Tekijä f ei tuota eroja, jos valaistusolot, kosteus ja päällysteen pinnan karkeus säilyvät vakiona. Mittausjärjestelmän kyky tuottaa haluttu kuntomuuttuja on edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus. 3.1 Havaintoaineisto tarkkuuden arviointia varten Tarkkuuden arviointia varten tehtiin kahdeksalle tieosalle toistomittauksia, joiden tulokset esitetään seuraavassa. Kohteet valittiin siten, että ne edustavat erilaisia tieluokkia, tieleveyksiä, päällysteitä, vauriotasoja sekä eri-ikäisiä päällysteitä. Kohteet sijaitsivat Turun, Uudenmaan ja Savo-Karjalan tiepiireissä, tieosapituus yhteensä n. 42 km eli tarkastelussa on noin 4 havaintokohdetta (1 m tuloksia) viiteen kertaan mitattuna (kukin kohde mitattiin muutaman tunnin sisällä viidesti). Taulukossa 3 on esitetty kohteiden yleistietoja. Tiet kuuluvat ylläpitoluokkiin 3-6 ja niiden liikennemäärät eivät ole suuria. Tällaiset tiet muodostavat kuitenkin valtaosan tieverkosta ja niiden vaurioitumisen seuraaminen on tärkeää.

40 38 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus SADAN METRIN TULOSTEN TARKKUUS Taulukko 3. Kohteet, joilla tehtiin kesällä 28 toistomittauksia mittaustulosten tarkkuuden määrittämiseksi. Tiepiiri Ylläpitoluokka Tie Tieosa Nopeusrajoitus KVL KVL raskas Tieleveys Päällysteleveys Päällystetyyppi AB AB AB ABK PAB PAB-V SOP SOP Tiepiiri Ylläpitoluokka Tie Tieosa Rakenteen ikä Päällysteen ikä ka VO% ka Purkauma ka Halk.pituus Päällystetyyppi AB AB AB ABK PAB PAB-V SOP SOP Kohteiden päällystetyyppiä voidaan pitää tärkeimpänä tekijänä vauriomittauksessa. Vauriomäärä ja päällysteen ikä antavat viitteen tien rakenteen tilasta: Jos päällysteen ikä on suuri ja tiellä ei ole havaittuja vaurioita, voidaan olettaa, että tien rakenne on kunnossa. Tieosa on kuitenkin liian pitkä jakso käsiteltäväksi yhtenä kokonaisuutena. Kuten taulukosta nähdään, aineistossa on vanha SOP-päällyste, jolla ei ole havaittu vaurioita ja vastaavasti 8 vuotta vanha AB päällyste, joka on kolmanneksi vaurioitunein tarkasteltavista kohteista. Tarkastelun perusteen muodostaa kuitenkin kukin yksittäinen tieosa ja sillä tehdyt toistomittaukset. Jos näitä havaintoja on ryhmitelty tästä poikkeavalla tavalla, on se selostettu ko. kappaleessa. Kaikki kohteet kuuluivat kesän 28 tuotantomittausohjelmaan. Näille kohteille tehtiin samalla mittalaitteella samana päivänä 4 toistomittausta eli käytettävän aineiston määrä oli 5 havaintoa jokaiselta 1 m jaksolta. Mittalaitteen tarkkuutta arvioidaan vertaamalla saman 1 m jakson mittaustulosten vaihtelua. Käytössä on ainoastaan yksi mittalaite, joten usean laitteen välistä eroa ei ole mukana tässä tarkastelussa. Kullekin 1 m jaksolle pitää määrittää mittatikkuna käytettävä vertailukohta. Tieverkkomittauksissa tämä määritetään mittalaitteen tuottaminen tulosten perusteella, eikä yksityiskohtaisena inventointina. Tuotantomittausten laatua valvotaan vertaamalla kahta mittaustulosparia. Tällöin ei oteta kantaa siihen, kumpi mittauksista on enemmän oikein tai onko kumpikaan oikein. Tulos kertoo miten hyvin mittausjärjestelmä pystyy tuottamaan samanlaisen tuloksen. Tässä tutkimuksissa mittatikuksi pyritään etsimään mahdollisimman oikea tulos kullekin 1 m jaksolla laskemalla keskiarvo hyväksyttävistä tuloksista edustamaan jakson kuntoarvoa. Kun samoja jaksoja mitataan monta kertaa, jakson kuntoa kuvaava keskiarvo stabilisoituu. Uusi mittauskerta lisää samalla riskiä saada virheellinen tulos, joka olikin havaittavissa muutamissa tieosa-ajokerta

41 APVM-vauriotiedon tarkkuus ja luotettavuus 39 SADAN METRIN TULOSTEN TARKKUUS tulospareissa. Selkeästi muista tuloksista poikkeavien mittauskertojen poistaminen keskiarvon laskennasta on perusteltua muodostettaessa jaksoa kuvaava mittaustulos. Kunkin jakson eri mittauskertojen tuloksia verrattiin toisiinsa ja niille lasketaan tunnuslukuja, kuten kuvassa 25 ja liitteessä 3. Näistä tuloksista on nähtävissä sekä tieosien väliset suuret erot että yhden tieosan sisällä olevat erot. Onnistuneen toistomittauksen tuleekin noudattaa tätä vaihtelua eri jaksoilla. Kun mittauskertoja verrataan toisiinsa, voidaan nähdä, että ainoastaan molemmilla SOP-teillä kaikki viisi mittaustulosta ovat lähellä toisiaan. Kaikilla tieosilla on kolme mittaustulosta hyvin lähellä toisiaan. Esimerkiksi PAB-tiellä 192 yksi mittauskerta on jonkin verran muita huonompi, mutta on kuitenkin laatuvaatimusten puitteissa. Jaksoja kuvaavaksi vertailukohdaksi valittiin siis kolmen lähinnä toisiaan olevan havaintokerran tulosten keskiarvo. Tuloksia esitettäessä kuviin on piirretty kuitenkin kaikki 5 havaintokertaa. 3.2 Tulosten esittämisen periaate Jokainen tieosa muodostaa yhden kokonaisuuden. Kuvissa 25 ja 26 on esitetty esimerkit PAB-päällysteisten teiden 192 ja 281 mittaustuloksista. Molemmat tiet ovat noin 4,5 km pitkiä. Kuvissa esitetään viiden mittauskerran vaurio-osuus muuttujan mediaani, minimi- ja maksimiarvot, näiden erotus ja keskihajonta. Tiellä 192 on viiden mittauksen vaurio-osuus -muuttujan mediaani noin 1 %- yksikköä tai alle ja havaintojen hajonta noin,5 %-yksikköä. Tunnuslukuja Tie 192APVM kuntomuuttuja: Vaurio-osuus% 1 9 APVM -muuttujan arvot (%) Etäisyys (m) Mediaani min max Max-min keskihajonta Kuva 25. Tien 192 tieosan 12 havaintojen tunnuslukuja. Tiellä 281 on tien alkupää (-6) ehjä ja tiellä on huonoja kohtia (VO%>5) useassa kohdassa. Viiden mittauksen vaurio-osuus -muuttujan mediaani vaihtelee välillä 2-12 %-yksikköä ja havaintojen hajonta on noin,5-2, %- yksikköä. Kohdetta voidaan pitää paljon vaurioituneena.

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

VO_kaista = 10,9 % H_pit_kaista = 93,6 m

VO_kaista = 10,9 % H_pit_kaista = 93,6 m Antti Ruotoistenmäki, Arto Kuskelin ja Pertti Virtala Automaattisen päällystevauriomittauksen (APVM) tulosten käyttöönotto VO_kaista = 10,9 % H_pit_kaista = 93,6 m Tiehallinnon selvityksiä 4/2009 Antti

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

Automaattisen tiedontuotannon kokeilu: Tiemerkintöjen kunnon koneellinen mittaus Juho Meriläinen/Liikennevirasto

Automaattisen tiedontuotannon kokeilu: Tiemerkintöjen kunnon koneellinen mittaus Juho Meriläinen/Liikennevirasto Automaattisen tiedontuotannon kokeilu: Tiemerkintöjen kunnon koneellinen mittaus Juho Meriläinen/Liikennevirasto Tiemerkintäpäivät 15.-16.2.2018, Jyväskylä 8.2.2018 Kokeilun taustat 8.2.2018 2 Taustalla

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rastikuvissa näkyy selvästi että kilpailija koskee

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus Automaattinen betonin ilmamäärämittaus 1.11.2017 DI, Projektityöntekijä Aalto-yliopisto Teemu Ojala Betonitutkimusseminaari 2017 Messukeskus, Kokoustamo Esitelmän sisältö 1. Tausta ja tutkimustarve 2.

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145 OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.9.269

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004)

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) 1 (7) TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) Huom! Tätä ohjetta ei ole täysin päivitetty vastamaan uutta ulkoasua, koska vielä uudempi extranet-versio on tulossa. Perusperiaatteet

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum

Lisätiedot

Infratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut

Infratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut Infratieto Espoo 20.12.2011 Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut 2009-2011 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 1 MITTAUKSET 3 1.1 Mittausten jäsentyminen katuverkkoon 3 1.2 Mittausmäärät 3 2 URAUTUMINEN

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG VE1 SHADOW - Main Result Calculation: 8 x Nordex N131 x HH145m Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 13.05.2011 17.04.2002 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

APVM T&K Tiehallinnon selvityksiä 20/2007

APVM T&K Tiehallinnon selvityksiä 20/2007 Automaattinen vauriomittaus kevyen liikenteen väylillä APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 20/2007 Automaattinen vauriomittaus kevyen liikenteen väylillä APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

Data quality points. ICAR, Berlin,

Data quality points. ICAR, Berlin, Data quality points an immediate and motivating supervision tool ICAR, Berlin, 22.5.2014 Association of ProAgria Centres Development project of Milk Recording Project manager, Heli Wahlroos heli.wahlroos@proagria.fi

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

I. Principles of Pointer Year Analysis

I. Principles of Pointer Year Analysis I. Principles of Pointer Year Analysis Fig 1. Maximum (red) and minimum (blue) pointer years. 1 Fig 2. Principle of pointer year calculation. Fig 3. Skeleton plot graph created by Kinsys/Kigraph programme.

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja

Lisätiedot

Vastuuvelan markkina-arvon määrittämisestä *

Vastuuvelan markkina-arvon määrittämisestä * Vastuuvelan markkina-arvon määrittämisestä * 13.10.2008 Markku Miettinen * Market Value of Liabilities for Insurance Firms, CRO Forum, July 2008 1 Eri lähestymistapoja / periaatteita vastuuvelan parhaan

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Calculation: N117 x 9 x HH141 Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 22.12.2014 11:33 / 1 Minimum

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories MITTATEKNIIKAN KESKUS CENTRE FOR METROLOGY AND ACCREDITATION Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3 Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories Kari

Lisätiedot

HARJOITUS- PAKETTI A

HARJOITUS- PAKETTI A Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu Returns to Scale II Contents Most Productive Scale Size Further Considerations Relaxation of the Convexity Condition Useful Reminder Theorem 5.5 A DMU found to be efficient with a CCR model will also be

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Liikennevirasto: Tulosseminaari, Eeva Huuskonen-Snicker, Terhi Pellinen, Pekka Eskelinen, Jussi Eskelinen Sisältö Tutkimuksen tavoite Uudet tulokset: Hamina

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 5.11.2013 16:44 / 1 Minimum

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Liikennemerkkien kuntoluokitus

Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Digitally signed by Hans Vadbäck DN: cn=hans Vadbäck, o, ou=fcg Suunnittelu ja Tekniikka Oy, email=hans.vadback@fcg.fi, c=fi Date: 2016.12.20 15:45:35 +02'00' Jakob Kjellman Digitally signed by Jakob Kjellman

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

Curriculum. Gym card

Curriculum. Gym card A new school year Curriculum Fast Track Final Grading Gym card TET A new school year Work Ethic Detention Own work Organisation and independence Wilma TMU Support Services Well-Being CURRICULUM FAST TRACK

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot