LapIT Oy:n toiminta 2016

Transkriptio

1

2 1 Sisällysluettelo 1 Toimitusjohtajan katsaus 3 2 Arvot Lappilaisuus Kumppanuus Erinomaisuus 4 3 Missio 4 4 Visio 4 5 Hallinto Turvallisuus ja riskit Kehittäminen 5 6 Strategia Liiketoimintayksiköt Asiakkuus- ja projektipalvelut Palvelutuotanto Sovelluspalvelut Infrapalvelut Palvelupiste Päätelaitteiden hallintapalvelut Lähitukipalvelut 9 8 Talouden keskeiset tunnusluvut 9 9 Henkilöstö 9 10 Toimitilat Organisaatio Omistajat Hallitus Hallituksen puheenjohtajan katsaus Liikevaihto ja tulos Arvio tulevasta kehityksestä Johtoryhmä Laajennettu johtoryhmä Jäsenyydet 14

3 IT Service Management Forum Finland ry Teknologiateollisuus ry Suomen Yrittäjät ry Lapin kauppakamari TIVIA Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry EBEN Suomi ry Projektiyhdistys ry HDI Nordic Oy Tase Tulos Tilastotietoja 19

4 3 1 Toimitusjohtajan katsaus LapIT:n omistajat päättivät vuonna 2016 yhtiön uudesta omistajapolitiikasta. Siinä linjataan, että yhtiö halutaan pitää edelleen julkisten toimijoiden omistuksessa. Omistusta halutaan laajentaa ja omistajien sitoutumista yhtiöltä hankittaviin palveluihin lisätä. Samassa yhteydessä uudistettiin osakassopimus ja hyväksyttiin yhtiölle hallintosääntö. Sen myötä virallistettiin omistajille uusi yhtiötä koskeva vaikutusmahdollisuus, osakaskokous. Meneillään olevista sote-ratkaisuista LapIT:n omistajat ovat linjanneet sitoutuvansa tukemaan ja vahvistamaan yhtiön asemaa maakuntien ja sotealueiden perustamis- ja kehittämistyössä. Toimintaympäristön muutokset, digitalisaation merkityksen kasvu ja yhtiön tarpeet siirtyä arvoketjussa ylemmäksi asiakkaille tuotettavissa palveluissa ovat ohjanneet tarvetta määrittää yhtiölle uusi strategia. Alkuvuoden 2016 kestäneen strategiaprosessin jälkeen LapIT:n hallitus hyväksyi kesäkuussa uuden strategian. Strategian edellyttämät organisaatiomuutokset tehtiin syksyn aikana. Uudessa strategiassa korostuvat asiakas-, palvelu- ja ratkaisukeskeisyys. Yhtiön omistajuutta on pystytty edelleen laajentamaan, kun Oulun kaupunki hankki vuoden 2016 lopussa osakkuuden yhtiöstä. Meneillään olevaan sote-uudistukseen sisältyy voimakas tarve kehittää kansallisesti ICT-palvelujen järjestämistä. Valtio on ministeriöidensä kautta ottanut vahvan roolin sote-ict:n suunnittelussa. Tavoitteena näyttää olevan vahva valtion ohjaus sekä ICTpalvelujen nykyistä suurempi keskittäminen. Alueellisilla ICT-toimijoilla tulee silti olemaan erittäin merkittävä rooli tulevissa ratkaisuissa. Se, mitkä ICT-palveluista tuotetaan jatkossa paikallisesti, maakunnallisesti, yhteistyöaluekohtaisesti ja kansallisesti, on vielä auki. Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus teki toukokuussa 2016 päätöksen, jonka mukaan se ryhtyy valmistelemaan sairaanhoitopiirin ICT-palvelujen siirtoa LapIT:lle. Päätös on yhtiön tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä. Selvitystyö jatkuu vuoden 2017 puolelle. Työhyvinvoinnin ja henkilöstön jaksamiseen merkitys on noussut yhä tärkeämmäksi henkilöstöpolitiikan osa-alueeksi. LapIT:n panostukset asiaan ovat huomattavat ja toimenpiteet ovat myös tuottaneet tuloksia. Henkilöstön kehittämisen kannalta myös ajanmukaiset työvälineet sekä osaamisen kehittäminen ja oikea kohdentuminen ovat hyvin tärkeitä Vuosi 2016 oli sekä taloudellisesti että toiminnallisesti asetettujen tavoitteiden mukainen. Liikevaihto kasvoi 6,5 % ja liiketoiminnan tulos oli positiivinen. LapIT:n asema pohjoissuomalaisena IT-palvelutuottajana on vakaa. Tämän ovat mahdollistaneet osaava henkilöstö sekä hyvät ja yhteistyökykyiset asiakkaat ja kumppanit. Haluankin lausua kiitokset kaikille asiakkaillemme sekä henkilöstöllemme ja yhteistyökumppaneillemme menestyksellisestä toiminnasta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

5 4 2 Arvot 2.1 Lappilaisuus Rakennamme tulevaisuuttamme ja LapIT-henkeä paikallisuuden ja lappilaisten voimavarojen pohjalta. Lappilaisuus sisältää perinteisesti rehellisyyden vaatimuksen: Lapissa on aina arvostettu aitoa ja rehellistä työtä. Lappilaisuuteen kuuluvat myös oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden toteutuminen arjen asioiden hoidossa. 2.2 Kumppanuus Ulkoisen yhteistyömme perustana ovat pitkäkestoiset asiakas- ja kumppanuussuhteet molemminpuolisen hyödyn periaatteella. Sisäisen kumppanuutemme voimavaroja ovat omatoimisuus, aloitteellisuus, yksilöllisyys ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen asiakkaan hyväksi. 2.3 Erinomaisuus Menestymme, kun asiakkaamme, yhteistyökumppanimme ja sidosryhmämme menestyvät. Olemme yhteistyöverkostossa erinomainen ja esimerkillinen osapuoli. Varmistamme oman kyvykkyytemme ja palvelutasomme kilpailukyvyn hyödyntämällä modernia teknologiaa, panostamalla korkeaan osaamisen tasoon sekä arvioimalla ja parantamalla toimintaamme IT-alan parhaiden käytäntöjen avulla. 3 Missio Rakennamme digitaalista siltaa asiakkaamme määränpäähän. Panemme itsemme likoon asiakkaamme onnellisen ja huolettoman IT-arjen puolesta. 4 Visio Järjestämme Suomen parasta kunta-alan ICT-palvelua. Olemme asiakkaallemme kultaakin arvokkaampi kumppani. 5 Hallinto Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota vuoden 2016 aikana. Työhyvinvointia tutkittiin työtyytyväisyystutkimuksen avulla ja tulos parani hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä väheni huomattavasti. Joulukuussa toteutettiin yrityksen toimintakulttuurin mittauksen seurantatutkimus. Sen avulla saatiin luotettavaa tietoa organisaatiokulttuuristamme kehittääksemme sitä oikeaan suuntaan. Tämä hanke oli osittain Työsuojelurahaston rahoittamaa.

6 5 5.1 Turvallisuus ja riskit Painopiste turvallisuustyössä on ollut yrityksen toimintaan kohdistuvien uhkien ja riskien näkyvyyden parantamisessa läpi organisaation. Kehityksen seurauksena henkilöstön kyky toimia oikein turvallisuuden kannalta kriittisissä tilanteissa kehittyi positiivisesti. LapIT:n turvallisuushallintajärjestelmän ISO sertifioinnin valmistelut aloitettiin vuoden 2016 loppupuoliskolla koko henkilöstön kattavalla turvallisuustyöpajalla. Samalla henkilöstölle järjestettiin vuosittainen turvallisuuskoulutus. 5.2 Kehittäminen Kehitystoimenpiteitä tehtiin laajalla rintamalla. Varsinkin asiakkaan kanssa yhteistyössä tehdyt kehitystoimenpiteet koettiin erittäin antoisiksi ja näitä tulemme tekemään jatkossakin. Palvelutuotannossa oli monia eri kehittämisprojekteja. Näillä toimilla takaamme palveluidemme korkean saatavuuden sekä jatkuvuuden. Laajensimme vuonna 2015 käyttöönotetun palvelunhallintajärjestelmän käyttöä. Laajennuksen myötä järjestelmässä käsitellään myös muutoksen- ja ongelmanhallinta. 6 Strategia 2020 Kevään 2016 aikana LapIT uudisti yhtiön strategian vastaamaan omistajien omistajapolitiikassa kuvaamia tarpeita. Strategiaprosessin keskeisiksi toimintaympäristön muutostekijöiksi tunnistettiin sote/maakuntauudistus, digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet, verkostojen merkityksen kasvu sekä tarve siirtyä tuotantokeskeisyydestä palveluketjujen hallinnointiin. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu strategiakauden tärkeimmät tavoitteet sekä valinnat tavoitteisiin pääsemiseksi määritellyillä kriittisillä osaamisalueilla.

7 6 7 Liiketoimintayksiköt 7.1 Asiakkuus- ja projektipalvelut LapIT onnistui jälleen kerran parantamaan vuosittain mitattavan asiakastyytyväisyyden tulosta. Marraskuussa 2016 toteutettuun kyselyyn vastasi yli tuhat asiakastamme. Kokonaistyytyväisyydeksi arvioitiin 4,42 asteikolla 1-6. Vuoden 2015 kyselyn tulos oli 4,33. Asiakkaidemme toimialojen johdossa oltiin selvästi aikaisempaa tyytyväisempiä LapIT:n tuottamaan palveluun ja sen asiakkaille tuottamaan lisäarvoon. Kaikkien vastaajien tuloksissa nousi erityisesti esiin tyytyväisyys LapIT:n tukipalvelun henkilöstön palveluhenkisyyteen. LapIT:n kuntasektorin ja kuntien toimialojen osaaminen koettiin yleisesti asiakkaalle lisäarvoa tuottavana. Luottamus LapIT:n osaamiseen ICT-palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä on kunta-asiakkaiden keskuudessa korkealla. Sallan kunta teki 2016 keväällä päätöksen ICT-palveluidensa ulkoistamisesta LapIT:lle. Sallan palveluiden siirto toteutettiin kevään ja syksyn aikana, ja syyskuun alusta Sallan IT-tukihenkilöt siirtyivät LapIT:n palvelukseen. LapIT:n omistajapohja laajeni Pohjois-Pohjanmaalle, kun Oulun kaupunki liittyi vuoden 2016 lopussa LapIT:n omistajaksi. Merkittävimmät asiakasprojektit Sallan ICT-ulkoistuksen ohella liittyivät asiakkaidemme uusien järjestelmien käyttöönottoon. Lapin ammattikorkeakoulu Oy siirsi talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmänsä LapIT:n ylläpitoon ja LapIT:n projektipäällikkö vastasi projektin toteutuksesta. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä otti käyttöön uuden ICT-palvelunhallintajärjestelmän, joka oli LapIT:n kilpailuttama ja jonka toteutusprojektista sekä käytön aikaisesta ylläpidosta ja tuesta vastaa LapIT. Sairaanhoitopiirin käyttöönotto jatkuu vuoden 2017 aikana projektin laajennuksella uusien yksiköiden käyttöön. Kuntien sote-ict palveluissa rakennettiin yhdessä toimittajan kanssa yhteinen testaus- ja kehitysympäristö merkittävälle potilastietojärjestelmälle. Vuoden aikana palveluita laajennettiin kuntien johdolle tuotettaviin tietohallintotukipalveluihin. ICT-ulkoistuksen tehneessä kunnassa ei välttämättä ole enää tarvetta kokoaikaiseen tietohallintoresurssiin, mutta LapIT:n kautta saa tukea esim. järjestelmähankintojen suunnitteluun tai ICT-tiekartan suunnittelua voi hankkia erillisenä palveluna. Elokuussa 2016 järjestettiin asiakkaillemme vuosittaiset LapIT-päivät. Tilaisuudessa keskityttiin ICT-ratkaisuihin pohjoisen sote-muutoksessa. Osallistujia oli ennätysmäärä, yli sata henkilöä. Asiakkuus- ja projektipalveluita vahvistettiin vuoden aikana kahdella uudella työntekijällä. Sote-ratkaisupäällikkö aloitti tehtävässään toukokuussa ja asiakkuuspäällikkö elokuussa. LapIT:n strategia 2020 päivityksen seurauksena yksikössä toteutettiin or-

8 7 ganisaatiomuutos vuoden 2016 lopussa. Uudessa organisaatiomallissa LapIT:n asiakkuuksista vastaavat nimetyt asiakkuuspäälliköt. Projektipäälliköt keskittyvät vaativien asiakasprojektien johtamiseen. Yksikön nimi on jatkossa Asiakkuudet. 7.2 Palvelutuotanto Sovelluspalvelut Sovelluspalvelut -yksikkö tuottaa sovellus- ja tietokantapalvelua asiakkaiden tietojärjestelmille tiiviissä yhteistyössä muiden liiketoimintayksiköiden kanssa. Yksikkö vastaa myös Citrix:llä toteutetuista virtuaalisista työpöydistä ja -asemista. Vuoden 2016 keskeisimpinä hankkeina ovat olleet uuden Citrix Netscaler -ympäristön rakentaminen ja käyttöönotto sekä nykyisen tiedostonsiirtojärjestelmän korvaaminen uudella tuotteella. Vuoden aikana on toteutettu lukuisia sovellus- ja tietokantapäivityksiä eri asiakkaille. Lisäksi yksikkö on osallistunut useisiin asiakasprojekteihin. Esimerkkeinä voidaan mainita Lapin ammattikorkeakoulun talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien siirto LapIT:n ympäristöön, M-Files -järjestelmän käyttöönotto Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) ja Rovaniemen kaupungille toteutettu TerveysEffica -järjestelmän asennushakemistomuutos Infrapalvelut Infrapalvelut-yksikkö vastaa palvelinalustoista, levyjärjestelmistä, varmistus- ja valvontajärjestelmistä sekä tietoliikenteestä. Yksikkö on tehnyt tiivistä yhteistyötä muiden liiketoimintayksiköiden kanssa erilaisissa kehittämishankkeissa, projekteissa ja käyttöönotoissa. Vuoden 2016 suurimmat hankkeet, projektit ja käyttöönotot: - sisäverkon palomuuri uusittiin ja samalla topologia päivitettiin vastaamaan nykyvaatimuksia - runkoverkon kapasiteettia nostettiin asiakkaiden nopeustarpeiden vuoksi - langatonta verkkoa laajennettiin useille asiakkaille - tietoliikenteen hinnoittelumalli uusittiin vastaamaan tietoliikenteen todellisia kustannuksia asiakkaittain - verkonhallintatyökaluja käyttöönotettiin (järjestelmällä saadaan LapIT:n verkkolaitteet keskitetyn hallinnan piiriin, helpotetaan ylläpitoa, nopeutetaan vianselvitystä sekä saadaan konfiguraationhallinta kuntoon ja lisävalvontaa verkkolaitteille varsinaisen valvontajärjestelmän lisäksi) - valvontajärjestelmä (palveluiden valvontaan; palvelinalustat, tietoverkon laitteet, levyjärjestelmä) kilpailutettiin ja käyttöönotettiin - varmistusjärjestelmää laajennettiin - tekninen roadmap laadittiin - KPMG suoritti maaliskuussa 2016 LapIT Oy:lle valtionhallinnon tietoturvaohjeiden mukaisen nykytila-analyysin organisaation tietoturvatasosta suhteessa VAHTI 2/2010- sekä VAHTI 3/2012 -ohjeiden perustason vaatimuksiin. Analyysissa esiin tulleita puutteita korjattiin - palvelutuotannon poikkeustilannevalmiutta kehitettiin.

9 Palvelupiste Palvelupiste toimii LapIT Oy:n asiakasrajapintana asiakasyhteydenottoihin, tuottaa käyttäjätukipalveluja sekä vastaa palveluihin liittyvien vika- ja häiriönhallintatilanteiden hallinnasta. Tavoitteena on ensisijaisesti tukea ja turvata asiakkaidemme toiminta LapIT Oy:n tarjoamien palvelujen käytössä. Palvelupiste toimii Kuusamossa ja Rovaniemellä yhtenäisenä, koko asiakaskuntaa palvelevana yhteydenotto- ja palvelupisteenä. Tavoitteena on ratkaista mahdollisimman suuri osa asiakkaiden yhteydenotoista jo palvelupisteessä, mikä parantaa asiakkaan palvelukokemusta. Toiminnan tukena käytetään aina mahdollisimman ajanmukaisia, mutta samalla kustannustehokkaita järjestelmiä ja ohjelmistoja toiminnan tukena. Palvelupisteen edustajat vierailivat vuonna 2016 lukuisia kertoja asiakkaiden luona. Näissä tilaisuuksissa esiteltiin LapIT Oy:n ja palvelupisteen toimintaa sekä erilaisia teemoitettuja aiheita, esimerkiksi uusi toiminnanohjausjärjestelmä ja sen mahdollistama asiakkaiden itsepalveluportaali sekä asiakaspalvelun hyödyt asiakkaille ja erityisesti LapIT:n rooli asiakaspalvelun tarjoajana. Asiakasviestintää kehitettiin edelleen, viestinnän sisältöön ja viestintänopeuteen panostettiin erityisen paljon. Asiakkaan tiedontarpeet katettiin riittävällä, oikeaaikaisella ja mahdollisuuksien mukaan myös proaktiivisella viestinnällä. Hyvä tilannetietoisuus helpottaa asiakkaan toimintaa erityisesti poikkeustilanteissa. Myös palvelupisteen omaa toimintaa poikkeustilanteissa kehitettiin systematisoimalla toimintamalleja siten, että reagointi on aiempaa nopeampaa ja tehokkaampaa. Tämä on tapahtunut muun muassa tehtävien selkeämmällä roolittamisella Päätelaitteiden hallintapalvelut Päätelaitteiden hallintapalvelut -yksikkö tuottaa ja kehittää erilaisten hallittavien päätelaitteiden ja oheislaitteiden elinkaarenhallintapalveluita. Palvelut sisältävät laitteiden keskitetyn hankinnan rahoituksineen, esiasennukset ja toimitukset käyttäjille, laiterekisterin ylläpidon sekä tietoturvallisen laitteen käytöstä poistamisen elinkaaren päättyessä. Uutena päätelaitetyyppinä elinkaarenhallintapalveluun ovat tulleet mukaan älypuhelimet, tablet- ja hybrid-tietokoneet sekä käyttöjärjestelmäpuolelle Android- ja Mac OsX- sekä ios laitteet. Vuoden 2016 tärkeimmät hankkeet, projektit ja käyttöönotot: - LapIT:n Windows 10 käyttöjärjestelmä käyttöönotettiin sekä taustajärjestelmät päivitettiin - Työasemia koskevat ryhmäkäytännöt päivitettiin - Työasemien käyttöjärjestelmien sekä ohjelmistojen massajakelujärjestelmä uusittiin - Intune-mobiililaitehallinta käyttöönotettiin älypuhelimien sekä tabletlaitteiden hallintaa varten

10 Lähitukipalvelut - Windows 10 asiakasprojekteja aloitettiin - Sallan työasemaympäristö siirrettiin LapIT:n palvelutuotantoon - 3FindIT-palvelu käyttöönotettiin mm. laiterekisteritietojen oikeellisuuden varmistamiseen - esiasennuskeskus käyttöönotettiin työasemien asennuksiin - asiakaskohtaisten ohjelmistojen asennuskoontien luonti aloitettiin - tekninen Roadmap laadittiin Lähitukipalvelut-yksikkö toimi vuonna 2016 viimeisen kerran omana yksikkönään LapIT:n tukipalveluketjun kolmantena asiantuntijatasona. Lähitukipalveluiden asiantuntijoiden tehtäviin kuuluivat paikan päällä käyntiä vaativien tai muutoin haastavampien ja pitkäkestoisempien työpyyntöjen käsittely. Lähitukipalveluiden asiantuntijoita on jokaisessa LapIT:n kahdeksassa toimipisteessä. Asiantuntijat toimivat tarvittaessa myös apuna muille LapIT:n palvelutuotantoyksiköille. Keskeiset toiminnan tavoitteet vuodelle 2016 olivat toiminnan tason vakiinnuttaminen vähintään edellisinä vuosina saavutetulle hyvälle tasolle, entistä laadukkaampien ratkaisujen tuottaminen asiakkaalle nopeammin sekä henkilöstön työtyytyväisyydestä huolehtiminen. Palvelunhallintajärjestelmästä saatujen raporttien, asiakaspalautteen sekä henkilöstön kanssa käytyjen kehityskeskustelujen perusteella voidaan todeta, että tavoitteet toteutuivat hyvin. 8 Talouden keskeiset tunnusluvut 2016 (1000 euroa) 2015 (1000 euroa) 2014 (1000 euroa) Liikevaihto Tulos rahoituserien jälkeen 21,7 3,9 133,6 Oma pääoma Taseen loppusumma Liikevaihto/henkilö Omavaraisuus % Sijoitetun pääoman tuotto % 2,2 0,5 15,5 Investoinnit Palvelukehitysinvestoinnit Henkilöstö Henkilöstön keski-ikä 43,7 42,5 42,4 Henkilöstö keskimäärin

11 10 Koulutuksen osallistumismaksut Koulutuksen osuus liikevaihdosta % 0,9 1,3 0,9 Koulutukseen käytetty aika keskimäärin työpäivinä/hlö 6,1 8,1 6,4 Vakituisessa työsuhteessa % Työntekijöiden palkat ja palkkiot ,17 e Eläkekulut ,28 e Muut henkilösivukulut ,62 e Yhteensä ,07 e (41,4 % liikevaihdosta) 10 Toimitilat Toimipiste Osoite m² Rovaniemi Rantavitikantie ,0 Kemijärvi Kuumaniemenkatu 2 A 2 110,1 Kuusamo Torangintaival 8 226,5 Taivalkoski Opintie 3 46,0 Ivalo Piiskuntie 5 A 25,8 Ylitornio Alkkulanraitti 55 27,0 Pello Kunnantie 4 35,0 Salla Postipolku 3 27,5 Yhteensä 1 775,9 Lisäksi käytössä on laite-, varasto- ja konesalitiloja. 11 Organisaatio

12 11 12 Omistajat Lukumäärä Rovaniemi 54 Kuusamo 16 Kemijärvi 13 Lapin sairaanhoitopiirin ky 10 Inari 5 Kittilä 5 Lapin ammattikorkeakoulu Oy 5 Ranua 5 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 Salla 5 Kolari 3 Pello 3 Posio 3 Savukoski 3 Taivalkoski 3 Ylitornio 3 Enontekiö 2 Muonio 2 Pelkosenniemi 2 Istekki Oy 1 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä 1 KuntaPro Oy 1 NordLab 1 Oulun kaupunki 1 Utsjoen kunta 1 Omat osakkeet Kartta: MML 2017 Varsinainen yhtiökokous pidettiin ja ylimääräinen yhtiökokous Hallitus Hallitus kokoontui tilikaudella kuusi kertaa. Siinä ovat tilikauden aikana toimineet: Edustaja Organisaatio Tehtävä Maarit Simoska Rovaniemen kaupunki Puheenjohtaja Tuomo Hänninen Kuusamon kaupunki Varapuheenjohtaja Juhani Juuruspolvi Rovaniemen kaupunki Jäsen Tuija Keisanen Kittilän kunta Jäsen alkaen Sari-Anne Kiemunki Pelkosenniemen kunta Jäsen alkaen Taina Latvalehto Taivalkosken kunta Jäsen Veikko Niemelä Kemijärven kaupunki Jäsen Mirjami Palojärvi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Jäsen Mervi Pääkkö Savukosken kunta Jäsen Pentti Tarvainen Inarin kunta Jäsen

13 Hallituksen puheenjohtajan katsaus LapIT Oy:lla on merkittävä markkina-asema Pohjois-Suomen kunta-alan ICTtuotannossa. Yrityksen liikevaihto on kasvanut tasaisesti, henkilöstö on osaavaa ja vaihtuvuutta on vähän. Henkilöstö on keskeisessä roolissa menestyvässä yrityksessä, joten hallitus on pyrkinyt tukemaan toimivaa johtoa kaikissa henkilöstön hyvinvointiin liittyvissä toimissa. LapIT Oy:n johtaminen on pitkäjänteistä, joten hallituksen rooli on usein hallittujen prosessien ja erilaisten raportointien seuraamista. Keskustelu hallituksessa on ollut rakentavaa. Omistajapoliittinen työryhmä on saanut perusteellisen työnsä yhtiön linjauksista valmiiksi, ja omistajat ovat ne hyväksyneet. Hallituksen puheenjohtajana sain osallistua työryhmän kokoontumisiin, ja ne avasivat uuden näkökulman yhtiön toimintaan. LapIT Oy:n palvelut ovat monille pienille kunnille välttämättömiä, sillä muita luotettavia palveluntarjoajia ei ole. Rovaniemen ratkaisut heijastuvat koko omistajakuntaan, ja maakunnan keskuksen on muistettava vastuunsa muista. Omistajilla on tarvetta keskustella yhtiön toiminnasta myös yhtiökokousten ulkopuolella. Vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuvassa osakaskokouksessa on jatkossa mahdollisuus toteuttaa omistajaohjausta ja miettiä, minkälaisia palvelukokonaisuuksia omistajat tarvitsevat. Sote-ratkaisu muuttaa toimintaympäristöä merkittävästi, joten yhtiön on oltava valppaana reagoimaan muutoksiin. Osakaskokous esittää näkemyksiään myös hallituksen kokoonpanoksi, joka muuttuu nykyistä pienemmäksi. Hallitukseen voidaan valita ulkopuolinen hallitusammattilainen. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilönä olen oppinut arvostamaan LapIT Oy:n toimintaa. LapIT on opettanut, että kuntaomisteinen yhtiö voi olla taitavasti johdettu ja hoidettu. LapIT Oy kelpaa esimerkiksi monille muille kuntatoimijoille Liikevaihto ja tulos LapIT Oy:n liikevaihto vuonna 2016 oli 10,4 milj. euroa (2015 oli 9,8 milj. euroa). Tilikauden voitto oli ,89 euroa (2037,49 euroa vuonna 2015) Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2017 liikevaihdon arvioidaan olevan 10,9 milj. euroa ja tuloksen arvioidaan olevan euroa 14 Johtoryhmä Toimitusjohtajan apuna toimii johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Sen tehtäviin kuuluvat mm. hankkeiden koordinointi ja ohjaus toiminnan kehittäminen ja seuranta

14 13 strategian laadinta ja ylläpito resurssien hallinta ympäristön seuranta (kilpailijat, toimittajat, asiakkaat) toimitusjohtajan tukeminen vuosisuunnittelu Edustaja Tehtävä johtoryhmässä Nimike Juhani Jutila puheenjohtaja toimitusjohtaja Johanna Niva varapuheenjohtaja asiakaspalvelujohtaja Janne Perälä jäsen palvelutuotantojohtaja Merja Haikka jäsen kehityspäällikkö Päivi Honkala-Hyvärinen jäsen, sihteeri hallintopäällikkö 15 Laajennettu johtoryhmä Laajennetun johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. luottamusmiehen tuomat henkilöstön terveiset asiakkuuksien ja toimintaympäristön seuranta turvallisuuspäällikön tilannekatsaus talouden ml. investointien seuranta muut ajankohtaiset asiat Edustaja Tehtävä johtoryhmässä Nimike Juhani Jutila puheenjohtaja toimitusjohtaja Johanna Niva varapuheenjohtaja asiakaspalvelujohtaja Risto Aaltonen jäsen, henkilöstön edustaja luottamusmies Merja Haikka jäsen kehityspäällikkö Panu Hällfors jäsen yksikön päällikkö alkaen Tuomo Hietajärvi jäsen palvelupäällikkö Juha-Matti Häkkinen jäsen palvelupäällikkö Paula Kuivalainen jäsen palvelupäällikkö Janne Perälä jäsen palvelutuotantojohtaja Satu Pyysoja jäsen palvelupäällikkö Harri Suopajärvi jäsen palvelupäällikkö Tero Törmänen jäsen turvallisuuspäällikkö Päivi Honkala-Hyvärinen jäsen, sihteeri hallintopäällikkö Laajennettu johtoryhmä kokoontui tilikaudella seitsemän kertaa.

15 14 16 Jäsenyydet Yrityksemme oli vuoden 2016 aikana jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: 16.1 IT Service Management Forum Finland ry Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää tietotekniikkapalveluiden hallinnan alalla (IT Service Management) parhaiden toimintatapojen (best practices) käyttömahdollisuuksia sekä edistää ammatillisen kehityksen ilmapiiriä sekä edistää osaltaan kansainvälisten laatustandardien kehitystä ja johtamista, jonka pohjana on parhaista toimintatavoista julkaistu materiaali Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry:n tehtävänä on huolehtia siitä, että teknologiateollisuudella on menestymisen edellytykset maailmanlaajuisessa avoimessa taloudessa Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät haluaa parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että menestyvien yritysten ja yrittäjien määrä lisääntyy ja yrittäjien taloudellinen ja sosiaalinen asema paranee. Järjestön oman toiminnan lähtökohtana ovat yrittäjyyden perusarvot; vapaus, vastuu ja luovuus Lapin kauppakamari Lapin kauppakamarin tehtävä on edistää alueensa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Kauppakamarin missiona on parantaa Lapin rakenteellista toimivuutta ja vahvistaa sen edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiseksi, uusien yritysten ja asukkaiden vastaanottamiseksi sekä korostaa Lapin keskeistä asemaa Barentsin Euroarktisen alueen (Pohjoiskalotti) taloudellisessa yhteistyössä. Kauppakamari parantaa maakunnan sisäistä yhteistyötä ja nostaa esiin elinkeinoelämän kannalta tärkeitä asioita TIVIA Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry 16.6 EBEN Suomi ry Tietotekniikan liitto muutti nimensä TIVIAksi vuonna Se on valtakunnallinen, puolueeton ICT-alan asiantuntija Suomessa. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n eli TIVIAn tavoitteena on jäsenistön ammatillisen osaamisen ja arvostuksen kehittäminen. Se haluaa tehdä tunnetuksi suomalaista osaamista myös maailmalla. EBEN Suomi ry on yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää liiketoiminnan, yritysten ja muiden organisaatioiden sekä niissä toimivien ihmisten etiikan tuntemusta ja arvostusta sekä tasokasta keskustelua sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Lisäksi yhdistys edesauttaa etiikkaa koskevaa yhteiskunnallista vuoropuhelua ja etiikan tutkimusta. EBEN Suomi ry on poliittisesti, aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, Suomeen rekisteröity yhdistys. Yhdistys on perustettu vuonna Se on osa johtavaa eurooppalaista yritysetiikan verkostoa EBEN European Business Ethics Network. Useimmissa Euroopan maissa toimii EBENin kansallinen yhdistys.

16 Projektiyhdistys ry 16.8 HDI Nordic Oy Projektiyhdistys ry on perustettu vuonna Yhdistys parantaa jäsentensä edellytyksiä suunnitella, johtaa ja toteuttaa tuloksellisia projekteja verkostoituneessa ja kansainvälisessä ympäristössä. Tavoitteena on tehdä tehokkaan ja ketterän projektityön osaamisesta kilpailuetu, joka edistää suomalaisen työn kansainvälistä kysyntää ja hyödyttää koko kansantaloutta. Yhdistys valmentaa asiantuntijoita ja organisaatioita projektimaisemmiksi muuttuviin työn ja johtamisen malleihin osaamisen todentavilla sertifikaateilla, eri aiheisiin pureutuvilla ryhmillä, vuosittain järjestettävillä Projektipäivillä sekä ajankohtaisia asioita käsittelevillä lehdillä ja julkaisuilla. Projektiyhdistys ry (PRY) on alan kansainvälisen järjestön IPMAn aktiivinen jäsen. HDI Nordic Oy on erikoistunut asiakaspalvelun kehittämiseen, kouluttamiseen ja konsultointiin. Kohderyhmänä ovat help desk-, service desk- sekä call- ja contact center -yksiköt, joille tarjotaan kursseja, seminaareja, konferensseja ja yritysvierailuja. Tavoitteena on kehittää asiakaspalveluprosesseja ja toiminnan laatua sekä keskuksissa työskentelevien osaajien valmiuksia ja toimintatapoja.

17 16 17 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ,46 0,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,46 0,00 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,00 Sijoitukset yhteensä , ,00 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,00 Vaihtuvat Vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,40 Muut saamiset 30, ,04 Siirtosaamiset , ,34 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,78 Saamiset yhteensä , ,78 Rahat ja pankkisaamiset , ,28 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,06 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,06

18 VASTATTAVAA Oma pääoma Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma , ,00 Muut rahastot Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot , ,00 Muut rahastot yhteensä , ,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,21 Tilikauden tulos , ,49 Oma pääoma yhteensä , ,70 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,60 Muut velat , ,48 Siirtovelat , ,28 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,36 Vieras pääoma yhteensä , ,36 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,06

19 18 18 Tulos Liikevaihto , ,29 Liiketoiminnan muut tuotot , ,08 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 668, ,90 Ulkopuoliset palvelut , ,39 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,29 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,46 Henkilösivukulut , ,03 Eläkekulut , ,42 Muut henkilösivukulut , ,61 Henkilöstökulut yhteensä , ,49 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,82 0,00 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä ,82 0,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,51 Liikevoitto (-tappio) , ,92 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 3 341, ,32 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -641,26-969,91 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 2 699, ,41 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,49 Tuloverot 0, ,00 Tilikauden voitto (tappio) , ,49

20 19 19 Tilastotietoja Liikevaihto Henkilöstö keskimäärin Asiakkaat