Asemakaavaehdotuksen selostus

Transkriptio

1 Asemakaavaehdotuksen selostus Sodankylä Kakslauttasen Kultaojan asemakaava Kaavatunnus: 758AS410KA003 Kh xx.xx.2012 Kv xx.xx.2012 Kaavan laatija Arkkitehtuuritsto 2RE, rakennusarkkitehti Risto Eräpohja Linnankatu 45 A 16, Turku puh

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Asemakaavan valmisteluvaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne ja kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Yleiskaava Rakennusjärjestys Rakennuskielto Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaluonnos Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisu ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus sekä ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Liikenneyhteydet ja yleiset alueet ASEMAKAAVA-ALUEEN TOTEUTUS JA SEURANTA ASEMAKAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET... 21

3 3 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS, joka koskee 20. päivänä syyskuuta 2012 päivättyä asemakaavakarttaa. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: 758 SODANKYLÄ Kaavan tunnus: 758AS410KA003 Kaavan nimi: Kakslauttasen Kultaoja Korttelit: Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kirjeitse Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen päivätty asemakaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Sodankylän kunnanviraston teknisellä osastolla välisen ajan. Kaava-asiakirjat ovat olleet nähtävillä myös kunnan kotisivuilla osoitteessa: Lausunnot on saatu Inarin kunnalta, Lapin ELY-keskukselta, Lapin Maakuntamuseolta, Siidalta, Lapin paliskunnalta, Paliskuntain yhdistykseltä ja Metsähallitukselta. Asemakaavatyöhön ovat osallistuneet kaavan laatijan Arkkitehtuuritsto 2RE rakennusarkkitehti Risto Eräpohjan lisäksi T:mi Piirustuspalvelu Päivi Mykrä ja Sodankylän kunnan tekninen osasto. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 110 km Sodankylän kirkonkylän kuntakeskuksesta pohjoiseen, Kakslauttasen lounaispuolella, n. puoli kilometriä Inari-Sodankylän kuntarajasta. Kaavaalueen pinta-ala on n ha. Sijaintikartta

4 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kakslauttasen Kultaojan asemakaava. Alueen kaavoittamisen tarve on syntynyt Lomakylä Kakslauttasen yrittäjän Jussi Eiramon halusta laajentaa yritystoimintaansa Kultaojan alueelle. Lomakylän nykyisellä paikalla se ei enää ole mahdollista, koska alue on täyteen rakennettu. Kultaojan alueelle laadittavan asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa uuden itsenäisesti toimivan lomakeskuksen rakentaminen. Kultaojan aluetta on rakennettu n. 10 vuoden ajan poikkeamisluvin. Koska rakentamisen määrä alkoi olla hyvinkin merkittävä, katsottiin tarpeelliseksi laatia alueelle yleiskaavan muutos ja sen pohjalta nyt laadittava asemakaava. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake Asemakaavakartta Luontoselvitys , Teuvo Pääkkölä, AIRIX Ympäristö 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), , päivitetty TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavan valmisteluvaiheet Asemakaava on tullut vireille alueen yrittäjän Lomakylä Kakslauttasen aloitteesta. Kaavan laatijana toimii Arkkitehtuuritsto 2RE rakennusarkkitehti Risto Eräpohja. Alueella on lainvoimainen yleiskaava, jonka Sodankylän kunnanvaltuusto on hyväksynyt (kv 67). Asemakaavan pohjakartta on laadittu Biologi Teuvo Pääkkölä on laatinut alueelle luontoselvityksen Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kirjeitse osallisille (sis päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen Sodankylän kunnan teknisellä osastolla sekä kunnan kotisivuilla osoitteessa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty kaksi kirjallista mielipidettä päivätty asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan ja siitä saadut lausunnot on huomioitu asemakaavaehdotusta laadittaessa.

5 5 2.2 Asemakaava Asemakaavan selkärankana on kaava-alueen läpi virtaava Kultaoja niminen puro. Sen merkitystä korostetaan matalilla maisemalammilla. Muilta osin puro säilytetään luonnontilaisena. Puron molemmille puolille sijoittuvat alueet muodostavat kompaktit kylämäiset korttelit. Erityyppiset toiminnat erotetaan omiin kortteleihin. Jokaiselle korttelille luodaan oma arkkitehtoninen ilme kerroslukumäärällä, värityksellä, pintamateriaaleilla ja kattomuodoilla. Koska korttelialueet ovat pinta-alaltaan suuria, on rakennusten sijoittelussa mahdollista harkita jokaista puunkaatoa. Katuverkko on ratkaistu alueella olevien risteilevien metsäautoteiden pohjalle. Näitä teitä käytetään myös kortteleiden sisäisessä liikenteessä ja ulkoilureitteinä. Alueen sisäinen autoliikenne on vähäistä, sillä alueelle saavutaan pääasiassa linja-autoilla. Linja-autoille on oma pysäköinti- ja odotusalue (LPA-1). Muu liikkuminen tapahtuu kävellen, polkupyörillä ja potkukelkoilla. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen voi alkaa kaavallisen, kiinteistöteknisen ja teknisen huollon valmiuden sallimassa aikataulussa. Kolmikantasopimuksen mukaan alueen vuokralainen vastaa yhdyskuntarakentamisen kustannuksista. 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee noin 110 km Sodankylän kuntakeskuksesta pohjoiseen ja Kakslauttasen lomakylästä lounaaseen, noin puoli kilometriä Inarin - Sodankylän kuntarajasta. Suunnittelualue on kooltaan n ha Alueen yleiskuvaus Täysin luonnontilaisia alueita alueella ei ole. Se on pääasiassa noin vuotta sitten tapahtunutta metsänhakkuualuetta. Sen jäljiltä alueella risteilee metsäautoteitä. Aluetta halkoo puro, jonka varrella näkyy merkkejä kullankaivuusta. Puroon on kaivettu lampi noin 100 metrin matkalta. Alueen länsipuoli on kitukasvuista suota. Kuva alueelta

6 Rakennettu ympäristö Aluetta on rakennettu poikkeamisluvin. Alueella ei ole yli 10 vuotta vanhempia eikä kulttuurihistoriallisia arvokkaita rakennuksia. Oheisessa kartassa on esitetty vuoteen 2012 mennessä rakennetut tai rakenteilla olevat rakennukset. Kartta alueen rakennuksista v. 2012

7 7 Kuva juhlahuoneistorakennuksesta Luonnonympäristö Kultaojan alueen tyypillinen kasvusto on talousmetsäkäsittelyn jälkeistä keski-ikäistä kuivahkoa mäntyvaltaista kangasmetsää. Kuva alueelta Kangasmaat ovat varsin karuja ja vähälajisia. Kangasmailla ei ole luonnontilaisia alueita. Suoalueet koostuvat eri neva- ja rämetyypeistä sekä Kultaojan varren luhtaisesta kasvillisuustyypistä.

8 8 Suunnittelualueen maisemaa luonnehtii suhteellisen pienet korkeuserot. Luontoselvityksen on laatinut AIRIX Ympäristöstä biologi Teuvo Pääkkölä. Alueelta on jo aiemmin saatavilla olevan tiedon perusteella laadittu luontoselvitys Natans Oy:n toimesta talvella Suunnittelualueella sijaitsee useita arvokkaita elinympäristöjä: puronvarsia, luhtia, noroja, tihkupintoja ja kallioalueita. Elinympäristöt ovat seudulle tyypillisiä. Laajimpia ovat Kultaojan puromuodostuma ja kallioalueen reuna Kakslauttasenpalon länsireunalla. Alueet on merkitty liitteeseen 1. Alueen arvokkaimmat elinympäristöt löytyvät Kultaojan lähiympäristöstä. Ne on rajattu asemakaavakarttaan merkinnällä luo. Alueen metsäalueet on hakattu suurimmalta osin noin vuotta sitten. Metsäalueella kulkee teitä, sähkölinja, vanhoja tienpohjia ja vesijohtolinja. Metsissä risteilee myös ajouria metsäkoneiden jäljiltä. Suoalueet ja Kulta-ojan varsi ovat luonnontilaisimpia alueita. Kultaojan ja lähdepurojen varsilla on merkkejä kullankaivusta. Kultaoja on kaivettu lammeksi n. 100 m matkalta. Tällä hetkellä alue on ihmistoiminnan kannalta lähinnä matkailun käytössä. Kuluneimmat alueet sijaitsevat Kultaojan ympäristön kangasmailla. Kulumista ovat aiheuttaneet lähinnä tiestöön, rakentamiseen, metsätalouteen sekä kullanetsintään liittyvät tekijät. Retkeilyn aiheuttamaa kulumista alueella ei juurikaan näy. Muualla maastossa on kohtalaisen paljon näkyvissä ajouria edellisten harvennushakkuiden ajalta, alueella on myös kaksi tuoretta hakkuualuetta. Kuluneet alueet on merkitty liitteeseen 2. Kuva alueelta

9 9 Luontoselvityksen liite 1; luontotyypit ja arvokkaat elinympäristöt Luontoselvityksen liite 2; lahopuun määrät ja kuluneet alueet

10 Maanomistus Kaava-alue on valtion omistama, Metsähallituksen hallinnoima ja pääasiassa alueen yrittäjä Lomakylä Kakslauttaselle vuokraama. 3.2 Suunnittelutilanne ja kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty matkailupalveluiden alueeksi (RM 1423) Ote Pohjois-Lapin maakuntakaavasta Merkintä: RM 1423 Alueen nimi: SAARISELKÄ Sijainti ja kuvaus: Alue sijaitsee Inarin ja Sodankylän kunnan alueella. Inarin kunnan puolella on Saariselän keskus ja Sodankylän puolella sijaitsevat Kakslauttanen ja Kiilopää. Saariselällä on 8 hotellia, yli vuodepaikkaa, mittavat kylpylä- ja liikuntatilat, parikymmentä ravintolaa, runsaasti ohjelmapalveluyrityksiä, kauppaliikkeitä sekä lukuisia muita palveluja. Alueella on rinteitä 11 sekä halfpipe/street sekä lastenrinne. Hiihtolatuja alueella on noin 240 km. Kakslauttasessa ja Kiilopäällä on reilu vuodepaikkaa. Saariselän vahvuus perustuu luontoon ja luontopalveluihin. Alueella on mittava latu- ja polkuverkosto sekä suuri Urho Kekkosen kansallispuisto vieressä. Varausperuste: Kansainvälinen matkailualue. Kehittämisperiaate: Säilytetään tiivis rakenne, mutta otetaan huomioon luontokohteen vaatimukset. Varaudutaan henkilökunnan asuntojen ja palveluiden sijoittamiseen.

11 Yleiskaava Saariselän Kakslauttasen Kultaojan alueen yleiskaava on kunnanvaltuuston (67 ) hyväksymä ja se on lainvoimainen. Yleiskaavassa kaava-alue on kuvattu matkailupalvelujen alueiksi RM, retkeily- ja ulkoilualueiksi VR sekä metsä- ja porotalousalueeksi M. Asemakaava-alueen rajaus Ote yleiskaavasta

12 12 Alueen kaavoittamisen tarve on syntynyt Lomakylä Kakslauttasen yrittäjän Jussi Eiramon halusta laajentaa yritystoimintaansa Kultaojan alueelle. Lomakylän nykyisellä paikalla se ei ole enää mahdollista, koska alue on täyteen rakennettu. Kaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa Kultaojan alueelle uuden itsenäisesti toimivan ja merkittävän lomakeskuksen rakentaminen. Aloitteessa tavoitteena esitettiin aluevarauksen laajentaminen, rakennusoikeuden lisäys ja maankäyttömerkinnän toiminnallinen muutos siten, että muutokset mahdollistaisivat laajemman ohjelmapalvelutoimintojen, ravintola- ja myymälätilojen ja matkailun majoitustilojen toteutuksen. Alueen kerrosalaksi on yleiskaavassa määritelty k-m2, joka vastaa n. tuhatta vuodepaikkaa Rakennusjärjestys Sodankylän kunnan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt ja se on tullut voimaan Rakennuskielto Kaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Pohjakartta Kaava-alueen numeerinen pohjakartta on laadittu

13 13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan lähtökohtana on ollut alueen yrittäjän Lomakylä Kakslauttasen aloite alueen asemakaavoittamisesta. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa uuden itsenäisesti toimivan lomakeskuksen rakentaminen. Suunnittelutyö on käynnistetty Sodankylän kunnanhallituksen päätöksellä. Asemakaavan laatimisesta on tehty kunnan, maanomistajan ja vuokraajan kanssa kaavoitussopimus, jonka mukaan alueen vuokraaja maksaa asemakaavan laadinnan kustannukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliseksi voi myös ilmoittautua. Kaavan osallisiksi on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritelty seuraavat tahot: - suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat, porotalouden harjoittajat, asukkaat ja maanvuokralaiset - kunnanhallitus, kunnan hallintokunnat, Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Lapin pelastuskeskus, Museovirasto, Lapin maakuntamuseo, Saamelaiskäräjät ja Saamelaismuseo Siida Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kirjeitse osallisille (sis päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvailtu kaavahankkeen lähtötietoja, lueteltu osallisiksi arvioidut tahot, kaavan laatimisvaiheet ja miten osallistuminen on järjestetty. Vireilletuloilmoituksen jälkeen päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä alkaen kunnan teknisellä osastolla sekä sekä kunnan kotisivuilla osoitteessa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä. Niissä ei puututtu suunnitelmiin vaan esitettiin korjauksia muutamiin virheellisiin ja harhaanjohtaviin termeihin, jotka kuvataan tarkemmin kohdassa 4.4.

14 Asemakaavaluonnos päivätty asemakaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Sodankylän kunnanviraston teknisellä osastolla välisen ajan. Kaava-asiakirjat ovat olleet nähtävillä myös kunnan kotisivuilla osoitteessa: Asemakaavaluonnoksesta on saatu lausunnot Inarin kunnalta, Lapin ELY-keskukselta, Lapin Maakuntamuseolta, Saamelaismuseo Siidalta, Lapin paliskunnalta, Paliskuntain yhdistykseltä ja Metsähallitukselta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoituksen lähtökohtana on voimassa oleva yleiskaava. Kakslauttasen alueen yleiskaavassa suunnittelualueen rakennusoikeudeksi on määritetty yhteensä km2, josta vähintään 20 % on osoitettava muuhun kuin asumiseen. Yleiskaavassa on pistekatkorajauksella ja luo merkinnällä osoitettu alueet, joille yleiskaavan mukaan saattaa sijoittua Metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä ja joille yleiskaavassa edellytetään tarkempaa luontoselvitystä. Tehdyn tarkemman luontoselvityksen perusteella alueen arvokkaimmat elinympäristöt on rajattu asemakaavaan merkinnällä luo. Asemakaavoituksen johtoajatuksena on muodostaa selkeät keskuskorttelit, joita ympäröi toiminnallisesti erilaiset kylä -korttelit. Keskuskorttelit ovat siten kävellen saavutettavissa. Autoilu alueen sisäisessä liikenteessä tulee olemaan vähäistä. Kylä - rakenteella saadaan aikaan korttelialueita, joiden väliin jää luonnonvaraisia rakentamattomia alueita. Tätä erillisyyttä korostetaan uusilla puroon padottavilla lampialueilla. Keskuskortteleissa sijaitsevat mm. alueen hallinto, juhlahuoneistorakennus, joulupukkitoiminta, pääravintola, mahdollinen vihkikappeli, myymälätiloja sekä koko aluetta käsittävät huoltotilat. Joidenkin kylä - korttelialueiden sijainti määräytyy jo valmiiden tai valmistuvien rakennusten mukaan. Laadittavalla asemakaavalla toiminnat ja alueen rakenteet selkeytetään. Alueen vuokraaja esittää asemakaavalla mahdollistettavan seuraavat toiminnot: joulupukkitoiminta juhlahuoneistorakennus, jonka ympärillä mm. myymälä- ja käsityötiloja lasi-iglukylä oheistoimintoineen Kultalan alue, jossa voidaan harrastaa pienimuotoista kullankaivuuta ratsastus- ja pieneläintila vetokoirien yöpymistilat lomarakennuksia taide- ja käsityötoimintoja Lapin kylä pienimuotoinen kylpylä vihkimistiloja

15 15 lasten hiihto- ja kelkkamäki kahvila- ja ravintolatiloja 4.4 Asemakaavaratkaisu Alueelle laaditaan yksi asemakaavavaihtoehto. Alue sijaitsee pääteiden näkymäalueiden ulkopuolella eikä sillä ole lähinaapureita. Liikenne alueelle ja alueelta tapahtuu pääasiassa joukkokuljetuksin. Kaava-alueen arkkitehtuurissa pyritään vaihtelevuuteen, luonnonmukaisiin materiaaleihin ja kortteleittain yhtenäiseen rakennustapaan. Mielipiteet ja kannanotot asemakaavaan OAS-vaiheessa jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä. Niissä ei puututtu suunnitelmiin vaan esitettiin korjauksia muutamiin virheellisiin ja harhaanjohtaviin termeihin. - seutukaava korjataan Lapin maakuntakaavaksi - ympäristökeskus korjataan Lapin ELY-keskukseksi - osallisiin lisätään Museovirasto ja Saamelaismuseo Siida Asemakaavaluonnos päivätty asemakaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Sodankylän kunnanviraston teknisellä osastolla välisen ajan. Kaava-asiakirjat ovat olleet nähtävillä myös kunnan kotisivuilla osoitteessa: Lausunnot on saatu Inarin kunnalta, Lapin ELY-keskukselta, Lapin Maakuntamuseolta, Siidalta, Lapin paliskunnalta, Paliskuntain yhdistykseltä ja Metsähallitukselta. Kahdessa lausunnossa puututtiin kaavan sisältöön. Saamelaismuseon Siidan lausunnossa edellytettiin alueelle tehtävän arkeologinen inventointi. Kaavan laatija: Saamelaismuseo Siidan toimesta on alueelle tehty inventointi, jonka mukaan alueelta ei löydy sellaisia arkeologisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka estävät asemakaavan toteutumisen. Lapin ELY-keskuksen lausunnossa esitettiin seuraavaa: 1. Alueen kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen arvo on selvitettävä. Kaavan laatija: Saamelaismuseo Siidan toimesta on alueelle tehty inventointi, jonka mukaan alueelta ei löydy sellaisia arkeologisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka estävät asemakaavan toteutumisen. 2. Rakentamista tulee ohjata tarkemmin, pelkkä korttelin käsittävä rakennusala, kerrosluku ja kerrosoikeus eivät ole riittäviä. Kaavan laatija: Asemakaavaehdotukseen on tarkennettu korttelialueita koskevia kaavamerkintöjä. 3. ELY-keskus epäilee maatilatoiminnan ja vetokoiratarhauksen soveltumista lomakeskusalueen välittömään läheisyyteen. Yleiskaavan mukaan RM-1- ja RM-2- alueilla ei sallita vetokoirien tarhausta.

16 16 Kaavan laatija: Korttelissa RM-7 ei tulla harjoittamaan tavanomaista maatilatoimintaa. Koska alue on uusi ja sijaitsee etäällä muista lomakeskuksista, on tärkeää, että vetokoirat sekä ratsu- ja rekihevoset voivat yöpyä alueella ollen heti aamusta matkailijoiden käytettävissä. Muuten eläimiä jouduttaisiin jatkuvasti kuljettamaan autoilla öisin pitkiäkin matkoja. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Lapin paliskunnalla ei ole huomauttamista osa-aikaisesta vetokoirien pitämisestä alueella. Asemakaavaluonnoksessa korttelialueiden AM-1 (Maatilojen talouskeskusten korttelialue) ja RM-2 (Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, jolla sallitaan vetokoirien pito talvisin) sekä aluemerkintä MU-1 (Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta) on yhdistetty asemakaavaehdotuksessa merkinnäksi RM-7 (Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue). Korttelialueelle RM-7 saa rakentaa mm. hevostalleja, tiloja vetokoirille, asuintiloja ja varasto- sekä huoltorakennuksia. Rakennusten julkisivuissa tulee pääasiallisesti käyttää puuta tai kolmikerrosrappausta ja ulkovärityksen tulee olla hillitty. Korttelialueen pohjoisosaan saa rakentaa "Lapin kylän" sisältäen turvekammeja, kotia, nuotiopaikkoja ja nila-aittoja jne. Korttelialueella ei sallita ympärivuotista vetokoirien tarhausta. 4. Kaavassa ei ole huomioitu olemassa olevaa rakennettua kulttuuriympäristöä. Kaavan laatija: Alueen rakennuskanta on alle 10 vuotta vanhaa. Varsinaista rakennettua kulttuuriympäristöä alueella ei siten ole. 5. Tekolampien teko vaatii mittavat kaivuu- ja ruoppaustyöt, joka on ristiriidassa VR/smerkinnän kanssa. Kaavan laatija: Puhelinkeskustelussa luontoselvityksen laatijan Teuvo Pääkkölän kanssa todettiin, että Kultaojan alueen luonnonympäristö ei edellytä VR/s merkintää (Retkeily- ja ulkoilualue, jolla sijaitsevat arvokkaat elinympäristöt tulee säilyttää). Alueen merkinnäksi muutetaan VR (Retkeily- ja ulkoilualue). Arvokkaat elinympäristöt rajataan kaavaan luo- merkinnällä (Alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). VR- merkintä ei estä maisemalampien tekoa. Maisemalampien kaivuu ja ruoppaus-määrät pidetään mahdollisimman vähäisinä. Se on pääasiassa pohjan siistimis- ja perkuutöitä. Lammet toteutetaan patoamistoimenpitein. 6. Täyttömäen rakentamisen vaikutuksia ei ole arvioitu. Kaavan laatija: Alueelta puuttuu kelkkamäki. Jos ojan penkereillä kelkkailua harrastetaan vapaasti, vahingoittaa ja kuluttaa se ympäristöä hallitsemattomasti. Luonnon kannalta rakennettu kelkkamäki on vaihtoehtona parempi. Kelkkamäki on muotoiltava turvalliseksi ja maisemoitava ympäristöönsä soveltuvaksi. 7. Kullanhuuhdontaoikeuksia ei voi määritellä asemakaavalla. Kaavan laatija: Asemakaavasta poistetaan kullanhuuhdontaan viittaavat kaavamääräykset.

17 17 8. Yleiskaavan ohjausvaikutuksen kuvaaminen. Kaavan laatija: Asemakaava on pääasiassa yleiskaavan mukainen. RM-7- korttelialue ylittää länsireunaltaan yleiskaavassa esitetyn rakentamisen rajan. Kyseinen alue on suota, jolle sijoittuva ainoa rakennuspaikka on katsottu vetokoirille sopivaksi. Asemakaavaehdotuksen ja yleiskaavan yhdistelmä Kuvassa yleiskaavakartan päällä esitetään punaisella asemakaavan kortteli- ym. alueet. Kuvan tarkoituksena on havainnollistaa yleiskaavan ja asemakaavan maankäytön yhteneväisyyttä. Inarin kunnan lausunnossa edellytettiin varmistamaan, että vesistöön ei synny päästöjä. Kaavan laatija: Alueelle rakennetaan kunnallistekniikka, joka yhdistetään kunnan järjestelmiin.

18 18 Metsähallituksella ei ollut huomauttamista asemakaavaluonnokseen. Lapin paliskunnalla ei ollut huomauttamista asemakaavaluonnokseen. Paliskuntain yhdistyksellä ei ollut huomauttamista asemakaavaluonnokseen. Lapin maakuntamuseo esitti, että lausunnon antaminen kuuluu Saamelaismuseo Siidalle. Saamelaismuseon Siidan lausunnossa edellytettiin alueelle tehtävän arkeologista inventointityötä. Kaavan laatija: Saamelaismuseo Siidan toimesta on alueelle tehty inventointi, jonka mukaan alueelta ei löydy sellaisia arkeologisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka estävät asemakaavan toteutumisen. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus sekä ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alueelle on osoitettu k-m2 rakennusoikeutta korttelitehokkuuden vaihdellen välillä 0,01 0,13, keskiarvon ollessa 0,04. Asemakaavan selkärangan muodostaa Kultaoja niminen puro lähiympäristöineen. Se on kaavassa merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) ja sillä sijaitsevat arvokkaimmat säilytettävät elinympäristöt on rajattu asemakaavakarttaan luo-merkinnällä. Alueelle on tarkoitus tehdä muutamia matalia maisemalampia (w-1). Asemakaavaan on merkitty 4 katua. Ne seuraavat olevien metsäautoteiden uria. Rakennuskorttelit sijoittuvat katujen varteen helminauhamaisesti. Alueella risteilee kymmeniä vuosia vanhoja metsäautoteita. Niitä hyödynnetään kortteleiden sisäisessä liikenteessä ja alueen retkeilyreitteinä. Jokaiselle matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle (RM) tai sen osalle luodaan omat erityispiirteet. RM-4- korttelialueet: Korttelialueelle saa rakentaa erillisiä majoitusrakennuksia. Asemakaavassa on kortteleihin osoitettu n. 80 rakennuspaikkaa. Koska korttelialueiden maasto on tasaista ja rakentaminen suhteellisen tehokasta, alueen ilmeestä saattaa tulla yksitoikkoinen. Tämän välttämiseksi ohjeelliset rakennusalat on sijoiteltu suunniltaan vaihtelevasti. Rakennusryhmien muodostuminen mahdollistetaan mm. erilaisilla pintamateriaaleilla ja kattomuodoilla. Kortteleiden yleisilme tulee olla rauhallinen, mutta ei yksitoikkoinen. Se saavutetaan yhtenäisellä tummasävyisellä värityksellä. Lomarakennusten tunnistettavuuden helpottamiseksi ja arkkitehtuurin piristyksenä voidaan rakennusosissa käyttää kirkkaita värejä. Kortteleiden sisäisessä liikenteessä hyödynnetään olemassa olevaa tiestöä. RM-5- korttelialueet: Korttelialueelle saa rakentaa mm. ravintoloita, käsityöpajoja, myymälöitä, asuintiloja, joulupukkitoimintoja tukevia rakennuksia ja hallinto- sekä huoltotiloja. RM-5- korttelialueet

19 19 ovat koko alueen toiminnallinen keskus. Arkkitehtuuri näissä kortteleissa tulee olla näyttävää ja niiden julkisivumateriaalit sekä väritys monipuolista. RM-6- korttelialueet: Korttelialueelle saa rakentaa mm. lasi-igluja sekä niitä palvelevia rakennuksia, saunoja, asuintiloja, kylpylä- ja hoitorakennuksia. Arkkitehtuuriltaan korttelialuetta hallitsevat lasiiglut, jolloin muun rakentamisen tulee sopeutua niihin. RM-7- korttelialue: Korttelialueelle saa rakentaa mm. hevostalleja, tiloja vetokoirille, asuintiloja ja varasto- sekä huoltorakennuksia. Rakennusten julkisivuissa tulee pääasiallisesti käyttää puuta tai kolmikerrosrappausta ja ulkovärityksen tulee olla hillitty. Korttelialueen pohjoisosaan saa rakentaa "Lapin kylän" sisältäen turvekammeja, kotia, nuotiopaikkoja ja nila-aittoja jne. Korttelissa ei tulla harjoittamaan tavanomaista maatilatoimintaa. Koska alue on uusi ja sijaitsee etäällä muista lomakeskuksista, on ensiarvoisen tärkeää, että vetokoirat sekä ratsu- ja rekihevoset voivat yöpyä alueella ollen heti aamusta matkailijoiden käytettävissä. Muussa tapauksessa eläimiä jouduttaisiin päivittäin kuljettamaan autoilla pitkiäkin matkoja. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Korttelialueella ei sallita ympärivuotista vetokoirien tarhausta. RM-8- korttelialue: Korttelialueelle saa rakentaa erillisiä majoitusrakennuksia ja ravintolan. Rakennusten julkisivut tulee olla keloa, patinoitua hirttä tai tummaa lautaa. Rakennuksissa tulee olla harja- tai pulpettikatto. Listotuksissa, ovissa, ikkunanpuitteissa, vuorilaudoissa ja räystäiden alusissa voidaan käyttää kirkkaita värejä. Korttelialueelle tulee erillinen sisäinen vesi- ja jätevesijärjestelmä. RM-9- korttelialue: Korttelialueelle saa rakentaa myös vihkitilaksi soveltuvan ravintolan. Johtuen rakennuksen käytöstä vihkitilana, on alue lähiympäristöineen haluttu rajata ja rauhoittaa omaksi korttelialueeksi. Rakennuksen tulee arkkitehtuuriltaan ilmentää käyttötarkoitustaan. RM-10- korttelialueet: Korttelialueet varataan pääasiassa majoitusrakennuksille, joiden rakennustapa ja muoto tarkentuu alueen kehittymisen myötä. Korttelialueille on laadittava ennen rakennustöiden aloittamista korttelin käyttöä ja rakentamista ohjaava suunnitelma, joka tulee hyväksyttää kunnan kaavoitusviranomaisella. 5.2 Kaavan vaikutukset Luonnonympäristö: Alueen metsät on hakattu suurimmalta osin noin vuotta sitten, joten alue on yleisesti ottaen luonto- ja maisema-arvoiltaan vähäinen. Luontoselvityksen perusteella arvokkaimmat luontokohteet löytyvät Kultaojan ympäristöstä ja ne on merkitty asemakaavakarttaan merkinnällä luo. Kultaojaa ja sen lähiympäristöä kehitetään maisemallisesti alueen tärkeimpänä osana. Kultaojaan patoamalla tehtävät matalat maisemalammet ovat osa tätä kehittämistä.

20 20 Suunnittelussa on pyritty löytämään tasapaino korttelialueiden ja vapaaksi jäävien luontoalueiden välillä. Alueella aktiiviliikkuminen tapahtuu ohjatusti rakennetuilla reiteillä. Vapaa vaeltaminen ohjataan alueella risteileville teille ja poluille. Näin olemassa olevaa luontoa rasitetaan mahdollisimman vähän. Rakennukset, pihatiet, autopaikat, tiet, ulkoilureitit ja teknisen huollon verkostot on rakennettava siten, että mahdollisimman vähän rikotaan maanpintaa, muutetaan sen tasoa ja kaadetaan puustoa. Vaurioituneet alueet on maisemoitava ympäristöön sopivaksi. Rakennus on perustettava maaston mukaisesti. Pengerryksillä tai leikkauksilla ei saa turmella maastoa eikä ympäristökuvaa. Rakennuspaikkojen rakentamattomat osat on säilytettävä luonnonmukaisina. Alue liitetään yleiseen kunnallistekniikkaan. Sähkölinjat on rakennettava maakaapelein ja kaivannot on maisemoitava ympäristöön sopiviksi. Lapin paliskunnan mukaan metsänhoidollisista toimenpiteistä johtuen alue ei enää ole porojen laidunalueena. Rakentaminen ei siten pienennä porojen laidunalueita. Kaava-alue sijaitsee n. 2 km:n etäisyydellä 4-tiestä, joten alueen maisemassa tapahtuvia muutoksia ei ole 4-tieltä havaittavissa. Liikenne: Alueelle ei tule erillisiä omatonttisia loma-asuntoja. Yksityisautoilu tulee siten olemaan vähäistä. Alueelle tullaan pääasiassa ohjatusti ryhmissä ja joukkokuljetuksin. Sisäinen liikenne tapahtuu kävellen, polkupyörin ja potkukelkoin. Ulkopuolisten liikenne juhlahuoneistoon järjestetään joukkokuljetuksin. Linja-autoille on varattu Kultaojantien varrelle oma pysäköintialue (LPA). Joukkokuljetuksista johtuen liikenteen aiheuttamat häiriöt alueella ovat vähäiset. Alueen liikennöinti ei merkittävästi lisää myöskään 4-tien liikennemääriä. 5.3 Liikenneyhteydet ja yleiset alueet Olevat metsäautotiet toimivat alueen sisäisinä kulku- ja retkeilyväylinä. Kaavan rakenne mahdollistaa keskustatoimintojen saavutettavuuden pääasiassa kävellen. Autoliikenne kaava-alueelle on suunniteltu yhteiskuljetusten varaan. Alueen sisääntulon lähelle Kultaojantien varrelle on asemakaavaan merkitty pysäköintialue (LPA) alueelle tuleville ajoneuvoille. Osa suunnittelualueesta pysyy rakentamattomana luonnonmukaisena lähivirkistys-, retkeily- ja ulkoilualueena. Ohjelmapalvelut ja niiden aiheuttama liikenne on keskitetty kaava-alueen lounaisosaan, jotta se aiheuttaisi vain vähän häiriöitä loma-asutukselle.

21 21 6. ASEMAKAAVA-ALUEEN TOTEUTUS JA SEURANTA Alueen toteuttaminen voi alkaa kaavallisen, kiinteistöteknisen ja teknisen huollon valmiuden sallimassa aikataulussa. Asemakaavan laatimisen aloitteen tekijä, Lomakylä Kakslauttanen, vastaa alueen rakennuttamisesta ja pääasiallisista kustannuksista. Toteutusta valvoo Sodankylä teknisen osaston rakennusvalvonta. 7. ASEMAKAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET T:mi Arkkitehtuuritoimisto 2RE: rakennusarkkitehti Risto Eräpohja T:mi Piirustuspalvelu Päivi Mykrä: yhdyskuntatekniikan insinööri (AMK) Päivi Mykrä Sodankylän kunta: kaavoittaja Jani Hiltunen, suunnitteluavustaja Seppo Moberg Turussa Arkkitehtitsto 2RE, rakennusarkkitehti Risto Eräpohja Kaavan laatija

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 758 Sodankylä Täyttämispvm Kaavan nimi Kakslauttasen Kultaojan asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 758AS410KA003 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 72,6547 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 72,6547 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 72, , ,03 72, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 27, ,0 27,5945 R yhteensä 39, , ,06 39, L yhteensä 5,3034 7,3 5,3034 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,2499 0,3 0,2499 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 72, , ,03 72, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 27, ,0 27,5945 VL 2, ,4 2,8709 VR 7, ,8 7,9396 VR-1 16, ,8 16,7840 R yhteensä 39, , ,06 39, RM-10 12, , ,07 12, RM-4 6, , ,08 6, RM-5 4, , ,13 4, RM-6 4, , ,05 4, RM-7 9, , ,01 9, RM-8 1,5238 3, ,07 1, RM-9 0,3404 0, ,12 0, L yhteensä 5,3034 7,3 5,3034 Kadut 4, ,2 4,2549 LPA-1 1, ,8 1,0485 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,2499 0,3 0,2499 W 0, ,0 0,2499