Kulttuuriympäristö. Finnoon osayleiskaava Ehdotus. Liite 14
|
|
- Outi Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta Finnoonsataman kansainvälisen ideakilpailun palkintolautakunnan suositukset jatkotoimenpiteiksi ja jatkokehittelyohjeet, ote arvostelupöytäkirjasta ( ) Rantaviivan muutos alueella 1960-luvulta alkaen Maanomistus 2015 Rakentamisen varanto ja rakentamisaste käyttötarkoituksittain v.2014 Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma Suomenojan työpaikat v Pyöräilyn tavoiteverkko Julkiset palvelut 13 Nykyinen ulkoilureittiverkosto 14 Kulttuuriympäristö 15 Keskeiset luontokohteet 16 Keskeiset luontokohteet ja lajisto 17 Voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen virkistys- ja luonnonsuojelualueet, yhdistelmäkartta 18 Maankäytön suunnittelua ohjaava lainsäädäntö luontoarvojen säilyttämiseksi 19 Maaperäkartta 20 Merialueen syvyys Nuottalahdessa ja Suomenojan venesataman edustalla 21 Pinta-alatilasto 22 Osayleiskaavamerkinnät, merkintöjen kuvaukset ja kehittämissuositukset 23 Finnoon virkistysvisio 24 Osayleiskaavan merkittävät vaikutukset - yhteenvetotaulukko 25 Finnoon keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KALV) vuonna A Voimalaitoksen ja yleisen liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq, B Voimalaitoksen ja yleisen liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq, Finnoon osayleiskaava - Rakentamisen ja liikenteen käytönaikaisen energiakulutuksen vaikutus CO2-päästöihin. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Osayleiskaavakarttapienennös 29 Osayleiskaavakartta, merkinnät
2
3 Muinaisjäännös (Muinaisjäännösrekisteri 2015) Muinaisjäännös, kylätontti (Muinaisjäännösrekisteri 2015) Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön kannalta merkittävä alue Kulttuuriympäristön kannalta merkittävä kohde Osayleiskaava-alue Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Kulttuuriympäristö Liite 14
4
5 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Keskeiset luontokohteet Liite 15
6
7 Keskeisiä luontokohteita ja lajistoa Finnoon osayleiskaava-alueella ja sen vaikutusalueella Luontokohde / laji Suojelustatus Vaikutus yleiskaavoituksessa Suomenojan siirtolohkare suojeltu luonnonmuistomerkki säilytettävä Liito-orava luontodirektiivin liitteen IV a laji, uhanalainen (VU) lisääntymis- ja levähdyspaikat säilytettävä Viitasammakko luontodirektiivin liitteen IV a laji lisääntymis- ja levähdyspaikat säilytettävä Lepakot (pohjanlepakko, vesisiippa, viiksija/tai isoviiksisiippa) luontodirektiivin liitteen IV a laji lisääntymis- ja levähdyspaikat säilytettävä Meriuposkuoriainen erityisesti suojeltava laji, uhanalainen (VU) lajin säilymiselle tärkeät esiintymispaikat säilytettävä Suokukko Mustakurkku-uikku Luhtahuitti Pikkulepinkäinen Liro lintudirektiivin liitteen I laji, uhanalainen (EN) lintudirektiivin liitteen I laji, uhanalainen (VU) lintudirektiivin liitteen I laji, silmälläpidettävä lintudirektiivin liitteen I laji, elinvoimainen lintudirektiivin liitteen I laji, elinvoimainen lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää Palokärki lintudirektiivin liitteen I laji, elinvoimainen lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää Liejukana uhanalainen (VU) lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Rastaskerttunen uhanalainen (VU) lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Kivitasku uhanalainen (VU) lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Heinätavi uhanalainen (VU) lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Tukkasotka uhanalainen (VU) lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Punasotka uhanalainen (VU) lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Hämeensiemenkiitäjäinen uhanalainen (VU) lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Pyöröjuovakirppa uhanalainen (VU) lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Hyljerannan lehtipuulehto metsälain erityisen tärkeä elinympäristö Naurulokki silmälläpidettävä lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Rantasipi silmälläpidettävä lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Punavarpunen silmälläpidettävä lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Marskiviholainen silmälläpidettävä lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Rentukkakuoriainen silmälläpidettävä lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Aitoristikiitäjäinen silmälläpidettävä lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Kirppalaji silmälläpidettävä lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Rantakäärme silmälläpidettävä lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää Muita huomionarvoisia kohteita/lajeja Ryssjeholmenin tervaleppälehto mahdollisuuksien mukaan säilytettävä Pirisaari mahdollisuuksien mukaan säilytettävä Ryssjeholmenin pohjoispuolinen ruovikkoalue mahdollisuuksien mukaan säilytettävä Hyljerannan havu- ja lehtipuulehdot mahdollisuuksien mukaan säilytettävä Suomenojan niitty perinneympäristö, joenrantaniitty, erittäin uhanalainen luontotyyppi mahdollisuuksien mukaan säilytettävä Bondaksen niitty perinneympäristö mahdollisuuksien mukaan säilytettävä Eteläntytönkorento Pikkutikka Pikkusieppo Pyrstötiainen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Keskeiset luontokohteet ja lajisto Liite 16
8
9 Tiedot Tiedot Kaava-alueen raja Virkistysalueet Espoon eteläosien yleiskaavassa ja voimassa olevissa asemakaavoissa Luonnonsuojelualueet Espoon eteläosien yleiskaavassa ja voimassa olevissa asemakaavoissa Virkistysyhteydet Espoon eteläosien yleiskaavassa Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen virkistys- ja luonnonsuojelualueet, yhdistelmäkartta Liite 17
10
11 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Maankäytön suunnittelua ohjaava lainsäädäntö luontoarvojen säilyttämiseksi Liite 18
12
13 Kallio Savi Siltti Moreeni Hiekka Sora Moreenin päällä viivoituksen osoittamaa (esim. silttiä ja savea) maalajia alle 3m. Täyttömaa, täytettä alle 3 metriä Täyttömaa, täytettä yli 3 metriä Täyttömaa (arvio Ramboll) Osayleiskaava-alueen raja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Maaperäkartta Liite 19
14
15 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Merialueen syvyys Nuottalahdessa ja Suomenojan venesataman edustalla Liite 20
16
17 PINTA-ALA TILASTO FINNOON OSAYLEISKAAVA Käyttötarkoitus Pinta-ala % % koko (ha) alueesta A 12,92 14,10 % 4,19 % A/C 32,34 35,29 % 10,49 % A/P 4,85 5,29 % 1,57 % A-1 8,51 9,29 % 2,76 % A-c 24,17 26,38 % 7,84 % A kehitettävä 8,85 9,66 % 2,87 % A yhteensä 91,64 100,00 % 29,73 % C-1 10,18 100,00 % 3,30 % EN/kem 7,19 59,41 % 2,33 % EV 3,07 25,35 % 1,00 % EV-1 1,85 15,25 % 0,60 % E yhteensä 12,11 100,00 % 3,93 % LS/TV 3,89 27,48 % 1,26 % LT 2,04 14,46 % 0,66 % Katualue 8,21 58,06 % 2,66 % L yhteensä 14,14 100,00 % 4,59 % P 3,44 34,44 % 1,12 % PY 6,56 65,56 % 2,13 % P yhteensä 10,00 100,00 % 3,25 % RA 5,78 100,00 % 1,87 % S 29,94 100,00 % 9,71 % TP 7,37 40,55 % 2,39 % TP/km 7,13 39,19 % 2,31 % TP/T/TV 1,91 10,52 % 0,62 % TP kehitettävä 1,77 9,74 % 0,57 % T yhteensä 18,19 100,00 % 5,90 % V 6,39 18,66 % 2,07 % V/s 12,18 35,57 % 3,95 % V-1 2,37 6,91 % 0,77 % VL 13,31 38,86 % 4,32 % V yhteensä 34,24 100,00 % 11,11 % W 59,24 72,23 % 19,22 % W/LV 22,78 27,77 % 7,39 % W yhteensä 82,01 100,00 % 26,61 % Koko kaava-alue yhteensä 308,24 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Pinta-alatilasto Liite 21
18
19 Liite 22 Osayleiskaavamerkinnät, merkintöjen kuvaukset ja kehittämissuositukset Osayleiskaavassa on varsinaisten määräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus merkinnästä ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Kehittämissuosituksilla ei ole suoranaisesti maankäytön suunnittelua sitovia oikeusvaikutuksia. Suosituksiin on kuitenkin kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Yleismääräykset: Kaikki alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Osayleiskaavakarttaa ja -määräyksiä täydentää osayleiskaavan selostus. Osayleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Kaavoituksessa, muussa suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Korttelialueilla syntyvät hulevedet tulee käsitellä pääsääntöisesti korttelialueilla. Hulevesien laadun parantamiseen sekä rakentamisaikaiseen hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaavassa tulee tarvittaessa antaa lisämääräys liikennealueilta kerääntyvien hulevesien puhdistamisesta. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä ja maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Pohjasedimentin pilaantuneisuus on selvitettävä alueilla, joilla on rakentamisesta johtuva merkittävä ruoppaustarve. Alueella on otettava huomioon tulvavaara ja -riskit ja huolehdittava tulvasuojelusta riittävällä rakentamiskorkeudella. Voimalaitoksen jäähdytysveden keskeytyksetön saanti on turvattava. Jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntäminen. Toimintojen sijoittelussa tulee huomioida energiataloudellisuus. Massoittelussa tulee huomioida passiivisen ja aktiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen sekä ylilämmöltä suojautuminen passiivisin keinoin. Alueella tulee pyrkiä alueellisiin tai korttelikohtaisiin jäähdytys- ja viilennysratkaisuihin. Kaavamerkintä Kaavamääräys Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutusja myymälätiloja. Alueen värit viittaavat rakentamisen korkeuteen. Rakentaminen madaltuu värisävyn vaaletessa. Alueella tulee ottaa huomioon lintujen lentoreitit. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Aluetta tulee kehittää kävelykeskustana ja varmistaa hyvät yhteydet toiminnallisille virkistysalueille. Merkinnän kuvaus ja kehittämissuositukset Finnoon metrokeskusta kehitetään metropolin palvelukeskuksena. Merkinnällä osoitetaan palvelukeskuksen toiminnallisesti sekoittunut, urbaani, keskustatoimintojen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alue. Alueelle sijoittuva metroasema tukee kaupallisten palveluiden kehittämistä. Aluetta kehitetään kävelykeskustana, joka kytkeytyy kävely- ja pyöräily-yhteyksin muihin alueisiin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota PY-alueiden ja metroaseman välisiin yhteyksiin. Rakentamisen tulee madaltua alueen itäreunaa kohden, ns. ruderaattialueen suuntaan. 1 (10)
20 Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutusja myymälätiloja. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Asuin- ja liikealue. Alue varataan asumiselle ja liiketoiminnalle sekä keskustatoimintojen laajenemisalueeksi. Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Rantojen julkinen käyttö ja rantaraittia täydentävä reitti tulee mahdollistaa. Asuntoalue. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Asuntoalue, tekosaari Tekosaaren aluerajaus on likimääräinen. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Rantojen julkinen käyttö ja rantaraittia täydentävä reitti tulee mahdollistaa. Alueet sijaitsevat Finnoon metrokeskuksen keskustatoimintojen alueen ympärillä ja ne laajentavat toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakortteleiden rakennetta. Suomenlahden tien pohjoispuolella asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue korostaa mahdollisuutta alueen voimakkaaseenkin uudistumiseen. Toimii kävelykeskustan laajenemisalueena. Hannuksen olemassa olevan asuntoalueen tiivistämismahdollisuudet tutkitaan asemakaavalla. Jatkosuunnittelussa alueiden maankäyttöä ja toimintojen kehittämistä tulee tarkastella riittävän laajoina kokonaisuuksina, jotta varmistetaan viher- ja virkistysalueiden riittävyys, kävely- ja pyöräily-yhteyksien sujuvuus sekä eri toimintojen kytkeytyneisyys. Asumisen määrää voidaan lisätä tai vähentää riippuen liiketilojen kysynnästä tulevaisuudessa. Virkistysvyöhyke metroasemalta merenrantaan tulee toteuttaa keskeisenä osana asuin- ja liikealueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista rakennetta. Rantaraittia täydentävä reitti tulee kytkeä osaksi rannan virkistyspalveluita. Merkinnällä osoitetaan likimääräinen sijainti osayleiskaavan mahdollistamalle tekosaarelle, jota kehitetään asuntoalueena. Toteuttamistapa määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä. 2 (10)
21 A Kehitettävä asuntoalue. Alueen sijainti lähellä metroasemaa luo tarpeen tutkia asemakaavalla alueen tiivistämismahdollisuudet. Asumisen sekä palveluiden ja hallinnon alue. Alue varataan asumista sekä asuinympäristöön soveltuvaa työpaikka- ja palvelutiloja varten. Julkisten palveluiden ja hallinnon alue. Palveluiden ja hallinnon alue. Alueelle voidaan sijoittaa asumisen lisäksi työpaikka- ja palvelutiloja, jotka sopivat käyttötarkoitukseltaan, sijainniltaan, kooltaan ja materiaaleiltaan asumisen yhteyteen. Alueelle sijoitettavat toiminnot ja mahdollinen täydentävä rakentaminen tulee sovittaa ympäristöön alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Merkinnällä on osoitettu varaukset koulupalveluille. Osayleiskaava-alueen pohjoiseen aluevaraukseen sisältyy tarve isolle urheilukentälle. PY-alueilta tulee varmistaa hyvät kävelyja pyöräily-yhteydet metrokeskustaan ja erityisesti metroasemalle. Asemakaavoituksessa voidaan tutkia erilaisia toteutustapoja esim. koulun toteuttamista useampikerroksisena. Tällöin tilatarve ei ole niin suuri ja asemakaavoituksen yhteydessä aluevarauksen rajausta voidaan tarkistaa. Julkisten palveluiden ja hallinnon alue Alue varataan ympäristön asukkaiden päivittäin käyttämille palveluille, kuten päiväkodille ja asukaspuistolle. Loma-asuntoalue Työpaikka-alue. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Kehitettävä työpaikka-alue. Alueen tiivistämismahdollisuudet selvitetään asemakaavalla. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Kohdemerkinnällä on osoitettu aluetta palvelevan päiväkodin ja asukaspuiston tarve. Asukaspuiston ja päiväkodin muodostama kokonaisuus tulee kytkeä toiminnalliseksi osaksi metrokeskustakortteleiden ja rannan välistä kehitettävää virkistysvyöhykettä ja rantaraitin palveluita. Merkinnällä on osoitettu Ryssjeholmenin saari. Loma-asuntoalueen kehittäminen tutkitaan asemakaavalla. Alueelle sijoitettavat toiminnot ja mahdollinen täydentävä rakentaminen tulee sovittaa ympäristöön alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Länsiväylän vartta kehitetään työpaikka-alueena. Alue sijoittuu pääosin Länsiväylän melualueelle. Alue sijoittuu Länsiväylän melualueelle. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä kehittää melualuetta työpaikka-alueena. Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon läheisten eteläpuolisten asuntoalueiden suojaus melulta. 3 (10)
22 LT EN/kem Työpaikka-alue sekä kaupallisten palveluiden alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikön, joka perustellusta syystä voi sijaita keskusta-alueen ulkopuolella, kuten huonekalu-, puutarha- ja autokauppaa. Alueelle ei ole sallittua yli 2000 km2:n päivittäistavarakaupan yksikön sijoittaminen. Maantien alue Satama- ja varastoalue. Alueella saa sijoittaa satamatoiminnan vaatimia tiloja, pysäköintilaitoksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työpaikkoja ja toimitiloja. Varasto- ja työpaikka-alue. Alueelle sijoittuvan toiminnan tulee olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta. Energiahuollon alue. Alue on tarkoitettu energiantuotantoon. Alueelle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja varastoivan laitoksen. Suojelualue Valtakunnallisesti merkittävien linnustollisten arvojen säilyminen on turvattava. Alueella esiintyvien lintujen sekä luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen hävittäminen sekä niiden laadun heikentäminen on kielletty. Alueella voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa rakenteita ja hoitotoimenpiteitä siten, että alueen luontoarvot säilytetään. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Alue kehittyy osana Suomenojan seudullisen erikoistavarakaupan vyöhykettä ja tärkeänä tilaa vievän erikoiskaupan keskittymänä. Satamatoiminnot sisältävät mm. veneilyä ja veneiden säilytystä vaativia tiloja, viranomaistoiminnan satamavarikon sekä satamateknisiä laitteita, rakennuksia ja rakenteita. Alueelle voidaan sijoittaa mm. yhdyskuntateknisiä tiloja ja laitteita, pysäköintilaitoksia, veneiden talvisäilytystä sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja ja liike- ja toimitiloja. Alueella on huomioitava voimalaitoksen suuronnettomuusriskit ja suojavyöhykkeistä tulevat maankäyttörajoitteet. Uuden toiminnon sijoittaminen ei saa aiheuttaa merkittäviä laajennuksia suojavyöhykkeisiin. Merkinnällä osoitetaan Fortum Power and Heat oy:n nykyinen voimalaitosalue. Voimalaitosta koskee EU:n direktiivi vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnnettomuusriskien torjunnasta (SEVESO II-direktiivi). Alueelle voidaan sijoittaa erilaisia energian tuotantoon ja hyödyntämiseen liittyviä rakenteita. Finnoon altaan ympäristössä sallitaan linnustoa häiritsemätön virkistyskäyttö. Alueelle laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellään tarkemmin ne toteutuskeinot ja tavoitteet, joilla alueen luontoarvot voidaan säilyttää ja luoda samalla mahdollisuuksia alueen kestävälle virkistyskäytölle. Finnoon altaan itäpuolisella niittyalueella voidaan jatkaa laidunnusta tarkemman suunnitelman pohjalta, joka ottaa huomioon alueen luontoarvojen säilyttämisen. 4 (10)
23 Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikka heikentyy tai häviää. Alueen puusto tulee säilyttää ikärakenteeltaan ja puulajisuhteiltaan liito-oravalle soveltuvana. Lajin liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittava lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainti, laajuus ja suojelun tarve yksityiskohtaisesti lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympärillä tulee säilyttää riittävän laaja elinympäristö lajille soveliaana. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimiv aa yhteyttä. 2 Liito-oravan kulkuyhteys Liito-oravalle soveltuva kulkuyhteys on toteutettava puustoisena ja riittävän leveänä. Sijainti ohjeellinen. Puistobulevardi Yhteys toimii jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä. Yhteyden ohessa on toteutettava liito-oravalle soveltuva puustoinen ja riittävän leveä kulkuyhteys. Sijainti ohjeellinen. Suojelukohde Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu siirtolohkare. Suojaviheralue Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Suojaviheralue Alueella on toteutettava maakunnallinen ekologinen yhteys sekä liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Liito-oravien pääkulkuyhteys tulee toteuttaa Hannuksessa Djupsundsbäckenin varteen. Puistobulevardi on osa Espoon rantaraittia ja tulee toteuttaa laadukkaana virkistysyhteytenä. Sen ohessa toteutettavan liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on metriä. Aluetta tulee kehittää linnustollisesti arvokkaiden alueiden suojavyöhykkeenä. Voimalaitoksen ja Finnoon altaan välisellä alueella liito-oravayhteys tulee toteuttaa vähintään dispersaaliyhteytenä (nuorten yksilöiden käyttämä yhteys). Alueen toimintojen sijoittamisessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat suojavyöhykkeet. Ekologinen yhteys tulee toteuttaa riittävän leveänä ja sen tulee sisältää kasvullisia osia. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on metriä. 5 (10)
24 Lähivirkistysalue Aluetta kehitetään toiminnallisten virkistyspalveluiden ja lähiulkoilun alueena. Alueella voidaan toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen ja maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Alueella on toteutettava liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Alue on tarkoitettu aktiiviseen virkistyskäyttöön ja alueelle voidaan osoittaa virkistyspalveluja kuten palstaviljelmä, koirapuisto ja leikkipaikka. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi. Ekologinen yhteys tulee toteuttaa riittävän leveänä ja mahdollisimman rakentamattomana. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Virkistysalue Alue on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Alueella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen yhteyteen tulee varata riittävä määrä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Virkistysalue, jolla on erityisiä luontoarvoja Alueella voidaan toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita siten, etteivät alueen luontoarvot vaarannu. Alueella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen yhteyteen tulee varata riittävä määrä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueen osa Finnoon altaan länsipuolella on linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykkeenä säilytettävää ja kehitettävää aluetta. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi. Liito-oravan todettujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympärillä tulee säilyttää riittävän laaja elinympäristö lajille soveliaana. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi. Finnoon altaan ympärillä sallitaan linnustoa häiritsemätön virkistyskäyttö. Hoitoja käyttösuunnitelmassa tulee määritellä tarkemmin ne toteutuskeinot ja tavoitteet, joilla Finnoon altaan suojavyöhykkeenä toimivan alueen luontoarvot voidaan säilyttää ja luoda samalla mahdollisuuksia alueen kestävälle virkistyskäytölle. 6 (10)
25 Virkistysalue Alue on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Vesi- ja venevalkama-alue Alueelle saa sijoittaa laiturirakenteita ja vesivirkistystoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet on turvattava mereltä Finnobäckenin suulle. Vesialue Lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet on turvattava mereltä Finnobäckenin suulle. Kaivamis-, täyttämis-, ruoppaus- tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty. Viher- ja virkistysverkon kehittämisen kohdealue ja yhteystarve Varataan toiminnoiltaan monipuoliselle korttelipuistolle. Korttelipuisto voi muodostua usean pienemmän puiston kokonaisuudesta. Ainakin yhden yhtenäisen puistoalueen tulee olla pinta-alaltaan vähintään 1,5 hehtaaria. Sijainti ohjeellinen. Saaren ympärille tulisi jättää riittävästi avointa vesitilaa linnuston kulkuväyliksi. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa rantaan uimala ja muita ranta-alueelle sijoittuvia virkistyspalveluita. Alueelle saa rakentaa rantojen virkistyskäyttöä, veneilyä ja saaristovenetoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita, kuten laitureita ja uimakoppeja. Alueelle voidaan sijoittaa linnuston pesintään soveltuva tekoluoto. Alueelle voidaan sijoittaa linnuston pesintään soveltuva tekoluoto. Toiminnallisten virkistyspalveluiden riittävän määrän turvaaminen asukasmäärään nähden Finnoon alueella edellyttää alueen pohjoiseen osaan korttelipuistoa. Puiston tavoitteena on yhdessä metrokorttelista rantaan vievän virkistysvyöhykkeen kanssa turvata toiminnallisten puistojen määrällinen ja laadullinen riittävyys ohjaten virkistyskäytön painetta pois Finnoon altaan ympäristöstä. Korttelipuisto voi alueella muodostua usean pienemmän puiston kokonaisuudesta, mutta ainakin yhden yhtenäisen puistoalueen tulee kuitenkin olla pinta-alaltaan vähintään 1,5 hehtaaria. Kehitetään osana kävelykeskustaa ja pohjoisen PY-aluevarauksen ja keskustatoimintojen alueen (C-1) välistä kävely- ja pyöräily-yhteyttä. Yhteydet korttelipuistoon tulee suunnitella turvallisiksi ja miellyttäviksi. Kehitetään toiminnallisesti monipuolisena siten, että se palvelee eri käyttäjäryhmiä ja on keskeinen osa alueen identiteettiä. Suunnitellaan tarkemmin osaksi kaupunkirakennetta asemakaavoituksen yhteydessä. 7 (10)
26 Virkistysvyöhyke. Sijainti ohjeellinen. Merkinnällä on osoitettu toiminnallinen puistojen vyöhyke. Toteutustapa suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavamerkinnän tavoitteena on metrokeskustan kortteleiden ja sataman rantakortteleiden välisten virkistysyhteyksien kehittäminen ja toiminnallisten virkistysalueiden riittävyyden varmistaminen alueen asukkaille. Vyöhykettä tulee kehittää kaupunkikuvallisesti laadukkaana ja identiteetiltään omaleimaisena kokonaisuutena. Virkistysvyöhyke on tärkeä osa kaavan virkistysverkostoa, jota pitkin on mahdollista rakentaa nopeat, turvalliset ja miellyttävät kävely- ja pyöräily-yhteydet metroaseman ja rannan välillä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Finnobäckenin suulla ja läheisellä merialueella on turvattava lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyminen. Suunnittelualue, jolla osayleiskaavassa on osoitettu eri maankäyttömuotojen aluerajat ja niiden suhteet likimääräisesti. Alueiden sijainti ja rajaukset sekä liikenne ratkaistaan asemakaavoituksessa. Nuottalahteen vaikuttavia virtausolosuhteita ei saa merkittävästi heikentää. Suojavyöhyke Merkinnällä osoitetaan EN/kem korttelialueen mahdollisen suuronnettomuustilanteen suojavyöhyke. Alueella on otettava huomioon voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteily- ja painevaikutukset. Alueelle ei tule osoittaa haavoittuvia toimintoja, tiheästi asuttuja asuinalueita, kokoontumistiloja tai yleisiä virkistysalueita. Jokisuu ja joenvarsi tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena, eikä alueella tule tehdä voimakasta muokkausta. Vesiliikennettä ei tule ohjata alueelle lintujen kevätmuuton ja pesinnän aikaan. Vyöhykkeen sisälle sijoittuvat maakaasun palamisen synnyttämät lämpösäteilyn 8, 5 ja 3 kw/m 2 vyöhykkeet, jotka asettavat rajoitteita alueen jatkosuunnittelulle. Vyöhykkeen sisälle sijoittuvat höyrylieriöiden räjähdyksen 2,5 kpa painevaikutusalueet. Vastaava heijastuspaine voimalaitokseen päin suuntautuvilla seinillä on 5 kpa, Maanalainen tila, jota käytetään myös väestösuojana Maanalaiseen tilaan saa sijoittaa väestösuojia, tarvittavia kunnallisteknisiä rakenteita ja pysäköintilaitoksia sekä lähialueen maankäyttöä tukevia toimintoja. Linnustollisesti arvokas vesialue Altaan ylläpitoon liittyvät toimenpiteet määritellään linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. 8 (10)
27 Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämaisema tai muu arvokas kulttuurimaisema, jonka rakennusja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdentuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Muinaismuistoalue Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Peltoviljely ja laiduntaminen on sallittua. Aluetta koskevissa toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Pyöräilyn laatureitti Sijainti ohjeellinen. Pääulkoilureitti Sijainti ohjeellinen. Jalankulun ja pyöräilyn yhteystarve Veneväylä Sijainti ohjeellinen. Saaristovenelaituri Sijainti ohjeellinen. Alueelle voidaan sijoittaa saaristovenetoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Merkinnällä osoitetaan Ryssjeholmenin saari, Mårtensbyn kylämäen alue sekä Villa Tallbon ja Hylkeenpyyttäjäntie 5:n huvilat. Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen yleiskaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Merkinnällä osoitetaan Mårtensbyn (Martinkylän) historiallinen kylätontti. Pääulkoilureitit perustuvat ensisijaisesti nykyiseen reitistöön. Pääreitistöä voidaan täydentää jatkosuunnittelussa paikallisilla reiteillä. Pirisaaren ja mantereen välille toteutetaan jalankulkuyhteys. Toteuttamistapa tutkitaan jatkosuunnittelussa. Merkinnällä osoitetaan tarve Espoon saaristoveneen pysähdyspaikalle. Virkistyskohde Alueelle saa rakentaa virkistys- ja vapaa-ajankäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia tai rakennelmia. Yhdystie/ kokoojakatu Tekosaaren rantaan on varattu paikka vetovoimaiselle, julkisessa käytössä olevalle virkistyskohteelle kuten näköala- tai uintipaikalle. Merkittävä seudullinen/alueellinen siirtoviemäri tai jätevesitunneli. Sijainti ohjeellinen Maakaasulinja Sijainti ohjeellinen Päävoimansiirtolinja Sijainti ohjeellinen. 9 (10)
28 Metrolinja ja asema. Sijainti ohjeellinen. Metroaseman sisäänkäynti Sijainti ohjeellinen. Yleiskaava-alueen raja Alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Osayleiskaavamerkinnät, merkintöjen kuvaukset ja kehittämissuositukset Liite 22 Liite (10)
29 Liite 23 Liite 23 Finnoon virkistysvisio Finnoon osayleiskaava 2015 Kaupunkisuunnittelukeskus KAUPUNKISUUNNITTELU- KESKUS Monipuolinen Yhtenäinen Luonnonmukainen Merellinen
30 Aktiiviset lähiliikuntapuistot- ja korttelipihat (8-House, Kööpenhamina) 1 Teollisten rakenteiden uusiokäyttö (Säiliö 468, Kruunuvuorenranta) 2 Palstaviljelyn kehittäminen (Finnoon viljelypalstat) 3 Yhteisölliset asukaspuistot (Suvelan asukaspuisto) 4 Finnoon kaupunkiympäristön monipuoliset Virkistysalueet Monipuolinen Finnoon uudistuneeseen kaupunginosaan luodaan uusille ja nykyisille käyttäjilleen monipuolista ulkoiluun perustuvaa virkistystä ja vapaa-ajan elämyksiä. Finnoon monimuotoinen kaupunkirakenne, jossa yhdistyy asuminen, työ, luonto, teollisuus ja satama, mahdollistaa monipuolisen virkistyksen lisäksi uusien innovatiivisen virkistysratkaisujen käytön. Finnoon innovatiiviset virkistysratkaisut tukevat alueen kestävän kehityksen tavoitteita. Virkistysalueiden tavoitteena on luoda ja säilyttää maisemallisesti toimivaa virkistystä, korostaa rakennetuissa ympäristöissä toiminnallisuutta ja kehittää tarpeiden mukaisia virkistystoimintoja. Esimerkkejä Finnoon kaupunkiympäristön monipuolisista ja innovatiivisista virkistysratkaisuista: Yrityspuistot Kävelykadut Asukaspuistot Taskupuistot Viherkatot aukiot Energiapuistot Koirapuistot palstaviljely Lähiliikunta Ratsastus - Laadukkaat kävelykadut ja aukiot - Yhteisölliset asukaspuistot - Urbaanit viherkatot, kansipihat ja taskupuistot - Kulttuurihistorialliset kyläpaikat - Kulttuurimaiseman viljely - Urbaanin maiseman kaupunkiviljely - Viheralueiden palstaviljely - Aktiiviset lähiliikuntapuistot- ja viheralueet - Ratsastustoiminta - Koirapuistot - Hukka- ja ylijäämäenergian hyötykäyttö virkistyksessä - Hulevesien käsittely - Älykäs maisema katukuvassa (älysovellukset) - Luonnon tutkimus- ja tarkkailupisteet ja eliölajien liikeseuranta - Yrityspuistot ja vuorovaikutteiset työympäristöt - Jätevedenpuhdistamon teollisten rakenteiden uusiokäyttö - Rakennusvaiheen väliaikainen virkityskäyttö Teollinen muistuma ympäristössä Kulttuuriviljely KAUPUNKISUUNNITTELU- KESKUS
31 Suojelualueiden ja lähivirkistyksen reitit (Villa Elfvik) 5 Keskustamaisia kaupunkireittejä (Århus) 6 Pyöräilyreittien kehittäminen (Amsterdam) 7 Sataman ja merenrannan reittien kehittäminen (East Bayfront Water s Edge Promenade / Sugar Beach, Toronto) 8 Finnoon yhtenäinen ja elämyksellinen Virkistysreitistö Keskuspuistoon Yhtenäinen Finnoon monimuotoinen kaupunkirakenne liittyy yhteen selkeällä ja elämyksellisellä liikenne- ja virkistysreitistöllä. Virkistysreitistöä kehitetään kaikkia käyttäjiä huomioiden, jossa jokainen reitti sisältää kuitenkin omaleimaisen pääasiallisen käyttötarkoituksensa. Näitä ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, hiihto, lenkkeily, opetus ja maisema. Finnoon virkistysreitit koostuvat monenlaisista erityyppisistä reiteistä, joista osa sijoittuu kaupunkiympäristöön ja osa viheralueille. Selkeys, toiminnallisuus ja saavutettavuus korostuu etenkin kaupunkiympäristön pääreiteillä. Sen sijaan elämys, opetus ja maisema korostuvat erityisesti ulkoilureiteillä ja luontopoluilla. Virkistysreittien suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti laadukkaisiin pintamateriaaleihin ja tarkoituksenmukaiseen valaistukseen. Kaupunkiympäristön pääreitit - Keskustan virkistystä kokoava kaupunkireitti - Keskustaa ja rantaa yhdistävä virkistysvyöhyke - Merellinen rantapromenadi - Pyöräilyn laatureitti liitorata ja pyöräreittiyhteys Finnoonsillalle - Virkistysyhteyksiä keskustasta läntisille asuinalueille ja kouluihin - Virkistys- ja liito-oravayhteys puistobulevardi Lähivirkistyksen ulkoilureitit - Nykyinen rantaraitti - Lähivirkistys- ja suojaviheralueiden ulkoilureitit mm. metsänreunareitti, puronvarret, ruderaattialue Suojelualueiden sisäiset luontopolut ja muut reitit - Elämykselliset lintukosteikon luontopolut ja pitkospuureitit sekä latu- ja maastoratsastusreitit Hannusjärvelle Yhteys länteen Pyöräreittiyhteys Finnoonsillalle Kaupunki reitti Virkistysalueiden ulkoilureitit Pyöräilyn Liitorata Matinkylään Metsänreunareitti Iivisniemeen Hyljelahteen Virkistys vyöhyke Kaitalahdelle Rantaraitti Puistobulevardi Rantapromenadi Luontopolut ja ratsastus Tiistilään Nuottaniemeen Yhteys Pirisaareen KAUPUNKISUUNNITTELU- KESKUS
32 Matinkylän ratsastustallin hevoset Finnoonniityllä. 9 Modernit luonnon tarkkailupaikat (Haltian luontokeskuksen näkötorni) 10 Luonnon tarkkailu ja oppiminen (Luontokoulu, Villa Elfvik) 11 Finnoon ainutlaatuinen ihmistoiminnan ja teollisen infrastruktuurin synnyttämä luonto (Finnoon lintukosteikko) 12 Finnoon monimuotoinen ja visuaalinen luontokokemus Luonnonmukainen Finnoon olemassaolevat luontokohteet kertovat alueen luonnon monimuotoisuudesta ja mahdollisuudesta läheiseen luontokokemukseen. Finnoon luonnonsuojelualueita on tarkoitus turvata ja säilyttää erillisillä hoito- ja käyttösuunnitelmilla. Suojelun tavoitteena on turvata linnustolle ja muille eliöille suojaavia pesimisalueita, ekologisia kulkuyhteyksiä ja erityisiä suojavyöhykkeitä. Ekologisella verkostolla turvataan muun muassa liito-oraville kulkuyhteyksiä. Ihmiselle luonnonsuojelualueilla on tarkoitus korostaa visuaalisuutta sekä luonnon tutkimista ja tarkkailua. Tavoitteena on kehittää näkymiltään hienoja luontopolkuja, joista luonto on vahvasti aistittavissa. Lisäksi yhtenä vaihtoehtona olisi sijoittaa alueille innovatiivisia ja paikallisia ekologisia laboratorioita (tutkimus- ja tarkkailupisteet/opasteet), jotka muodostaisivat Finnooseen verkostomaisen luonnon tutkimus- ja oppimisympäristön. Ekolabrojen rooli olisi esitellä, tarkkailla ja tutkia ihmistoiminnan ja teollisen infrastruktuurin synnyttämää luontoa sekä niiden ympäristössä elävien eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toisiinsa. Finnoon erilaisia luontokokemuksia: - Suojelu-, suojavyöhyke- ja lähivirkistysalueet: lintukosteikko, meriruovikot, Finnoonniitty, Pirisaari, liito-oravametsät- ja kulkuyhteydet, ruderaattialue, reunametsä ja purojen varret (Finnobäcken, Djupsundsbäcken) Djupsundsbäcken Paikalliset ekolabrat Finnobäcken Ruderaatit Luonnon tutkimimisen oppimisympäristö Lintukosteikko Ekologinen verkosto Finnoonniitty Meriruovikot Reunametsä - Luonnonmukaiset luontopolut - Ekologinen verkosto turvaa eliöiden kulkuyhteydet - Laadukas ja maisemaan sopiva design - Innovatiivisia toimintoja sisältävät ekolabrat esim. informatiiviset/ sähköiset opasteet, lintutornit, piilokojut, tarkkailuseinät, eliölajien liikeseuranta Lokkiluoto Linnuston kulkuväylä Pirisaari KAUPUNKISUUNNITTELU- KESKUS
33 Veneyhteyksien parantaminen Finnoosta Espoon saaristoon 13 Erilaisten vesivirkistysmahdollisuuksien kehittäminen Finnooseen. 14 Finnoon venesataman uudistaminen osaksi virkistystä ja asumista. 15 Espoon saariston vaihtelevan maiseman ja vaihtuvan sään kokeminen 16 Finnoon tunnelmallinen ja kutsuva merimaisema Merellinen Finnoon satama on yksi alueen tärkeistä nykyisistä toiminnoista. Merellisen identiteetin jatkaminen ja yhdistäminen osaksi uuden kaupunginosan virkistystä luo Finnoosta tunnelmallisen ja kutsuvan. Tavoitteena on kehittää Finnoon eteläisiin rantaosiin vahva rantapromenadi, jonka ympärille rakentuu toiminnallinen ja uudistettu Finnoon venesatama ja viihtyisää merellistä asumista. Sataman ympärille kehitetään muun muassa viihtyisiä rantakahviloita- ja ravintoloita sekä toiminnallista vesivirkistystä, joka tarjoaa kaikille vaivatonta mahdollisuutta erilaiseen veneilyyn, uimiseen ja kalastukseen. Tavoitteena on luoda Finnooseen virkistyssatama, josta on helppo lähteä kokemaan läheistä saaristoa ja merimaisemaa. Esimerkkejä Finnoon uuden virkistyssataman toiminnoista ja kokemuksista: - Finnoon uusi virkistyssatama tarjoaa monenlaista vesivirkistystä: Purjehdus, veneily, kalastus, uiminen, purjelautailu, melonta, suppailu, ryhmäsoutu, keinosurffialtaat, höyrylaivaretkiä Espoon saaristoon, jne. - Satamaan voidaan luoda perinteisen venesataman lisäksi monipuolisia venetapahtumia, kuten esimerkiksi kansainvälisille purjelaivoille tarkoitettuja tapahtumia, festivaalitapahtumia, venemessuja, veneenrakennustyöpajoja ja Merivoimien kaluston esittelyitä. - Toiminnot sijoittuvat viihtyisän rantapromenadin varrelle ja luovat samalla toiminnallisen ja visuaalisen yhteyden mereen ja saaristoon. -Rantapromenadin kärjestä voidaan kehittää julkinen vesivirkistyskohde, esimerkiksi meriuimala, talviuintipaikka tai upean näköalan omaava kohtauspaikka. Sataman monipuoliset virkistyskohteet ja tapahtumat Veneyhteydet saaristoon Monikäyttöinen venesatama Visuaalinen yhteys meri- ja saaristomaisemaan KAUPUNKISUUNNITTELU- KESKUS
34 1. Hertta Ahvenainen Hertta Ahvenainen Tuomo Näränen 2015, Espoon kaupunki 4. Jarno Parkkima/STT Info Kuva, (Haettu ) 5. Katri Luukkonen 2015, Espoon kaupunki 6. Hertta Ahvenainen Tanja Hämäläinen 2011, Espoon kaupunki 8. Seija Lonka, 2015, Espoon kaupunki 9. Heidi Hannula 2014, Espoon kaupunki 10. Antti Vettenranta 2013, Espoon kaupunki 11. Tommi Heinonen 2011, Espoon kaupunki 12. Pihla Sillanpää 2015, Espoon kaupunki 13. Vladimir Pohtkari 2013, Espoon kaupunki 14. Kimmo Brandt / Compic 2014, Espoon kaupunki 15. Sami Repo 2012, Espoon kaupunki 16. Maritta Nevalainen 2012, Espoon kaupunki Liite 23 Taitto ja suunnittelu: Tuomo Näränen / KSK 2015 Kuvalähteet
35 Arvioitava teema Merkittävät vaikutukset Negatiivisten vaikutusten lieventäminen. Vaikutuksista johdetut suositukset jatkosuunnittelulle. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 1 (11) Liite 24 Osayleiskaavan merkittävät vaikutukset - yhteenvetotaulukko Toteuttaa maakunnan tavoiteltua alueja yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteutuminen edesauttaa pääkaupunkiseudun kehittymistä vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi metropolialueeksi eheyttäen metropolialueen keskeistä kehittämisvyöhykettä. Tiivistää Etelä- Espoon nauhakaupunkiverkostoa ja täydentää metronvarren yhdyskuntarakennetta muodostaen joukkoliikenteen käyttöön perustuvan monipuolisen asuin- työpaikka- ja palvelualueen. Finnoon metrokeskus metropolin palvelukeskuksena täydentää Espoon palveluverkkoa. Tasapainottaa nykyisiä Etelä-Espoon itä- ja länsiosien välisiä toiminnallisia ja taloudellisia eroja. Kiinnittämällä jatkosuunnittelussa huomiota erityisesti kävely- ja pyöräily-yhteyksien ja ympäristön laatuun sekä mm. liityntäpysäköintipaikkoihin, tuetaan joukkoliikenteen käyttöä. Keskeistä on kehittää alueen eteläosan saavutettavuutta metroasemalta kävellen ja pyöräillen. Alueen rakentumisen aikaisia negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää rakentamisen rytmittämisellä joukkoliikenteen, palveluiden ja virkistysalueiden rakentamisen/ toteuttamisen kanssa. Tarjoaa merkittäviä uusia asuin-, toimeentulo- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Alueen sisäinen rakenne perustuu toimintojen välisiin lyhyihin etäisyyksiin, jotka tukevat kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä metron liityntäliikennettä. Suunnitelma tukee työpaikka-alueiden kehittämisedellytyksiä. Alueelle on mahdollista toteuttaa palveluita metroaseman yhteyteen, josta ne ovat hyvin saavutettavissa. Virkistysmahdollisuuden monipuolistuvat merkittävästi alueella. Yhtenäiset ja verkostomaiset virkistysalueet mahdollistavat myös kattavien virkistysreittien kehittämisen eri toimintojen välille. Finnoonsataman virkistyskäyttömahdollisuudet ja virkistysarvot monipuolistuvat ja paranevat laadullisesti. Kaupunkirakenteellisesti täyttösaari jää yli kilometrin etäisyydelle metroasemasta. Katuyhteys saarelle mahdollistaa saaren kytkemisen joukkoliikenteelle. Alue rakentuu vaiheittain pitkällä aikavälillä. Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenteeseen Liikenneverkon saavutettavuus, esteettömyys, turvallisuus ja toimivuus Alueen saavutettavuus paranee hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenneyhteyksien myötä. Finnoosta on tiiviin maankäytön ansiosta mahdollista kehittää kestävän liikkumisen alue, jolla
36 2 (11) autoton elämäntapa on mahdollista. Metro ja tiivis maankäyttö mahdollistavat jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien kasvamisen. Hyvät jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet parantavat erityisesti autottoman väestön elinoloja ja edesauttavat ympäristön esteettömyyttä. Katuverkon eritasoratkaisut parantavat kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta ja lisäävät turvallisuutta. Metron jatkaminen vähentää tieliikenteen vähenemisen ansiosta henkilövahinko-onnettomuuksia. Metron käyttöönotosta huolimatta autoliikenneverkon kuormitus kasvaa, mikä ruuhkauttaa nykyisiä liikenneväyliä. Alhainen työpaikkaomavaraisuus lisää alueen asukkaiden pendelöintiliikennettä, jolloin ruuhka-aikoina liikenneväylien molemmat kulkusuunnat eivät ole tehokkaassa käytössä. Liikenneverkon toimivuus edellyttää mm. Finnoon katuverkolle lisä- ja ryhmittymiskaistoja, liikennevaloja ja kevyen liikenteen eritasoratkaisuja, Länsiväylän ja sen eritasoliittymien parantamista sekä Suomenojan kiertoliittymän parantamista. Pysäköinti Liikenteen päästöt ja melu Hyvät jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet sekä pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen mahdollistavat, että autojen pysäköintipaikkojen tarve vähenee. Asuntojen yhteyteen toteutettavat pyöräpysäköintipaikat tukevat pyöräilyä. Finnoon aseman yhteyteen toteutettavat polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintipaikat tukevat joukkoliikenteen käyttöä. Liikenteen päästöjen määrä vähenee kun tieliikenne vähenee metron jatkamisen ansiosta ja ajoneuvot muuttuvat vähäpäästöisemmiksi. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kasvava tieliikenne aiheuttaa melua Länsiväylän sekä alueen pääkatujen varrella. Melun haittavaikutuksia vähennetään Länsiväylälle, Kaitaantielle ja Suomenlahdentien Finnovikenin sillalle toteutettavilla melusuojauksilla. Melun haittavaikutusta voidaan lisäksi vähentää rakennussuunnittelulla. Yhdyskuntataloudellinen toteutettavuus Alueen toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan, esirakentamiseen ja julkisiin palveluihin. Yleiskaavassa osoitettu rakentamisoikeuden nykyarvo on erittäin merkittävä ja suuri kaupungin maanomistus mahdollistaa
37 3 (11) alueen toteuttamisen taloudellisesti järkevästi. Alueella on myös muuta maanomistusta, joten kaupungin tulot muodostuvat tontinmyyntituloista, kehittämiskorvauksista ja maankäyttösopimusten kautta toteutuvista kokonaisuuksista. Alueen toteutuminen tukee myös metron toteuttamisen taloudellisuutta. Alueen toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan, esirakentamiseen ja julkisiin palveluihin. Alueen maaperä on osin heikosti rakennettavaa. Huonompi maaperä ja meritäytöt aiheuttavat merkittäviä maaainesten siirtoja ja esirakentamiskustannuksia. Suuremmat esirakentamiskustannukset voidaan kattaa tehokkaalla rakentamisella. Rakentamisen vaihtoehtoisia toteutustapoja tarkastellaan tarkemmin kaavasuunnittelun edetessä. Alueen kehittäminen ja toteutuminen lisää kaupungin kunnallis- ja yhteisöverojen kertymää, sillä investoinnit luovat uusia työpaikkoja useiksi kymmeniksi vuosiksi. Energiatalous ja ilmastotavoitteiden täyttyminen Metron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen vähentää vuoden 2035 ennustetilanteessa hiilidioksidipäästöjä tonnia vuodessa, mikä on arviolta noin 0,1-0,2 % pääkaupunkiseudun ennustetilanteen mukaisista liikenteen päästöistä. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Luonnon monimuotoisuus Lajiston suojelu Luonnonalueiden pinta-ala vähenee ja virkistyskäytön kasvaminen saattaa aiheuttaa kulumista. Luontotyyppien kirjo ja lajiston monipuolisuus säilyy, sillä alueen sisältämät arvokkaimmat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymisalueet säilyvät kaavan suojelu- ja virkistysalueilla. Linnustolle arvioidaan aiheutuvan haitallisia vaikutuksia jos rakennetaan liian lähelle linnustollisesti arvokkaita alueita, jos rakentaminen on liian korkeaa niiden lähellä ja jos linnustollisesti arvokkaiden alueiden ja niiden suojavyöhykkeiden virkistyskäyttö lisääntyy hallitsemattomasti. Vesilintupoikueiden kulku altaalle voi vaikeutua jos merialueen rakentaminen kohdistuu niiden kulkureiteille ja jos satamatoiminnot laajenevat Finnobäckenin puronsuulle. Keskeiset vaikutukset liito-oravaan ovat soveltuvien elinalueiden pieneneminen ja niiden välisten yhteyksien kaventuminen. Yksi Virkistysalueiden riittävä tarjonta luonnonalueiden ulkopuolella sekä virkistyskäytön ohjaus. Suojelualueen säilyttäminen mahdollisimman luonnonmukaisena ja suojavyöhykkeen säilyttäminen. Ekologisen verkoston toimivuudesta huolehtiminen mahdollisuuksien mukaan myös rakentamisalueiden sisällä. Vaikutuksia voidaan vähentää tarjoamalla riittävästi virkistysalueita luontoarvoja sisältävien alueiden ulkopuolella sekä toimivalla virkistyskäytön ohjauksella. Linnuston kannalta on keskeistä säilyttää Finnoon allas ja muu osa Finnovikenin kosteikkoaluetta sekä niiden suojavyöhykkeet lajistolle soveltuvana. Liian tehokasta rakentamista tulee välttää suojavyöhykkeiden läheisyydessä. Lintupoikueiden käyttämät kulkureitit mereltä
Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotKulttuuriympäristö. Finnoon osayleiskaava Ehdotus. Liite 14
LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta Finnoonsataman
LisätiedotKirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA KOSKEE KALANNIN ALUETTA Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset, ( 1 :25 000, kartta 1 /2) ja osayleiskaavaa tarkentavat merkinnät ja määräykset osasuurennoksilla (1:10
LisätiedotPiirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;
Piirustus n:o 4980, päivätty 1.6.1993, muutettu 19.8.1994; 9.1.1995; 12.9.1995; 10.10.19955 Espoo 20, 21, 22, 26, 40 ja 46 kaupunginosat Keskuspuisto I Osayleiskaava Mittakaava 1:4000 OSAYLEISKAAVAMERKINTÖJÄ
LisätiedotMerkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:
LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Piilopohja-Kuukkala Kaavaehdotus 20.11.2017 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen rakentamisesta
LisätiedotLIITTEET. -päästöt ( ) 24 Osayleiskaavakarttapienennös 25 Osayleiskaavakartta, merkinnät
LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3 Ote epävirallisesta Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä 4 Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta
LisätiedotJÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY SULKAVALLA 29.2.2016 Käsittelyvaiheet Osayleiskaavamuutoksen luonnoksen nähtävillä olo pp.kk.-pp.kk.2016 Osayleiskaavamuutoksen ehdotuksen nähtävillä olo (MRL 65) pp.kk.-pp.kk.2016
LisätiedotLIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava
LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotSälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015
Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle
LisätiedotHöljäkän kylän keskustan osayleiskaava
1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
LisätiedotLiikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö
Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009
1 KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 Ohjeellisten aluevarausten osalta kaavamääräysten tarkoituksena on ohjata ko.alueen metsien käsittelyä.
LisätiedotLiito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen
Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat
LisätiedotPientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.
LIITE 11 YPÄJÄN KUNTA YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA MK 1:10 000 Osayleiskaavan merkinnät ja -määräykset Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 235 14.12.2016 46 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 442101, 31. kaupunginosa
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotJÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY SULKAVALLA 30.9.2016 Käsittelyvaiheet Osayleiskaavamuutoksen luonnoksen nähtävillä olo 29.3. 2.5.2016 Osayleiskaavamuutoksen ehdotuksen nähtävillä olo (MRL 65) pp.kk.-pp.kk.2016
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotJÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY SULKAVALLA 15.3.2017 Käsittelyvaiheet Osayleiskaavamuutoksen luonnoksen nähtävillä olo 29.3. 2.5.2016 Osayleiskaavamuutoksen ehdotuksen nähtävillä olo (MRL 65 ja MRA 19 ) 22.12.2016
LisätiedotKeski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:
LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala Kaavaehdotus 3.6.2019 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE.
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotYLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET
YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.12.2016 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 235 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 442101, 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Suunnittelualue Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittava suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta osallistumis
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotOsayleiskaavamerkinnät ja -määräykset
Osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset Yleistä Yleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 247/2017 10.02.05 47 Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja 116 Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotOsayleiskaavamerkinnät ja -määräykset
Osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset Yleistä Yleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta
LisätiedotPIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.
6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6
LisätiedotSää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen
FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
Lisätiedot2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00
LisätiedotKAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen
KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotIlmalan studiot Asukastilaisuus
Asukastilaisuus 5.2.2018 1. Kaavahankkeen taustat ja tavoitteet 2. OAS:n sisältö 3. Kaavahankkeen reunaehdot ja selvitettävät asiat 4. Kaavoitusaikataulu kaavahankkeen taustat ja tavoitteet KESKI-PASILA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotASIA Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 17/0114/2
KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 7.4.2017 nro 17/0114/2 VALITTAJA Tampereen kaupunki / kaupunginhallitus VALITTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Lakimies
LisätiedotVALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU
VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotLiite C MUISTUTUKSET:
Liite C MORSIUSSAAREN OSAYLEISKAAVA 2015 - KAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana 21.9. - 23.10.2015 saadut muistutukset ja lausunnot sekä näiden vastineet MUISTUTUKSET: Muistutus: 1. saapunut
LisätiedotKitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000
Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 KITEE SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000 ASEMAKAAVA KOSKEE MAANTIE 15524 (LEPIKONTIEN) POHJOISPUOLELLA OLEVAA ORIVEDEN RANTAAN ULOTTUVAA 288 HA:N SUURUISTA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotKAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotHYVÄRISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA ASUKASTILAISUUS
HYVÄRISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA ASUKASTILAISUUS 6.6.2017 Hyväristönmäen suunnittelun vaiheita Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi 2013-2014 Kaupunginvaltuuston päätös 8.12.2014
LisätiedotPellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotKARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU
KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE OSAYLEISKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaava: Rytökallio: Pikkumuolaan kaupunginosan asemakaavatonta aluetta. Forssan kaupunki/yksityiset maanomistajat
Lisätiedot1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,
Lisätiedot7 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET
Merkinnät ja määräykset 59 7 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleiskaavan kaavamerkintöjä on tarkistettu kauttaaltaan, koska maankäyttö- ja rakennuslain myötä ympäristöministeriö on uusinut kaavamerkintäpäätöksensä.
LisätiedotRovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotMerkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.
ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN
LisätiedotKotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,
LisätiedotTervanokantie. Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo,
Tervanokantie Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo, 9.3.2017 9.3.2017 Ohjelma Aloitus Suunnittelutilanne lyhyesti Kaavaluonnos Kaavaehdotuksen esittely Jatkovaiheet Keskustelua Lopetus 9.3.2017
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotHYVINKÄÄ OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
HYVINKÄÄ OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Tähän yleiskaavakarttaan liittyy selostus, jossa on esitetty tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut
LisätiedotETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotMERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari
MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti
ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Päätösehdotus, raportti 13.11.2017 Nähtävillä 24.11. - 21.12.2017 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 17.2.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä
LisätiedotVanhan-Espoon asukasfoorumi Liisa Ikonen p
Vanhan-Espoon asukasfoorumi 14.3.2017 Liisa Ikonen p. 043-8251183 liisa.ikonen@espoo.fi 14.3.2017 2 14.3.2017 3 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, POKE Asukastilaisuus tulossa 30.3.2017 Vanhan-Espoon
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotSisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Sisältö Sijainti Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet ja suunnittelun taustaa Suunnittelualueen rajaus Valokuvia nykytilanteesta Maisemarakenne Luontotiedot, rakennettu ympäristö, ympäristöhäiriöt
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotVIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA
Vastaanottaja Virtain kaupunki Päivämäärä 11/2016 VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHARJU- AHJOLA Tarkastus 11.11.2016 Päivämäärä 10/11/2016
Lisätiedot