Vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat ja kaupunkistrategian arviointi. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 27.3.

Transkriptio

1 Vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat ja kaupunkistrategian arviointi Kaupunginhallituksen suunnittelukokous

2 Kaupunkistrategian arviointi Vuosi 2017 on Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian viimeinen toteutusvuosi. Kaupunkistrategian arviointi on tehty kokoamalla kaupunkistrategian tavoitteiden toteumatiedot visuaaliseen Tampereen Pulssi -esityskokonaisuuteen. Tampereen Pulssi tukee myös uuden kaupunkistrategian valmistelutyötä. Tampereen Pulssi löytyy Polku Tampereen kaupungin internet-sivuilta: > Talous ja strategia > Kaupunkistrategia > Strategian toteuttaminen ja seuranta

3 Talouden liikkumavara Verorahoitus (M ) TP 2016 TA 2017 ENN Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Yhteensä Tuloslaskelma (M ) TP 2016 TA 2017 ENN 2017 Muutos ENN 17 > 2018 Kunnallisver 17 M 2,2 % Yhteisövero 3 M 5,4 % Kiinteistöver 0 M 0,0 % Valtionosuud -2 M -0,7 % 18 M 1,5 % 2018 Skenaario 1: Toimintakate + 2,5 % (vrt. ENN17) Skenaario 2: Jos tavoitteena 0-tulos 2018: Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Satunnaiset erät -3 Tilikauden tulos Verorahoituksen kasvuarvio on 1,5 % (18 M ). Verotulojen kasvuarvio on 2,2 % ja valtionosuuksien -0,7 %. Kiky-sopimuksen vuoksi valtionosuuksia leikataan 121 M (Tre -5 M ), päivystyksen ja esh:n uudistuksen vuoksi 19 M (Tre -0,8 M ) ja mahdollisesti vielä työajanpidennyksen vuoksi 188 M (Tre -7,5 M ). Leikkaukset on huomioitu valtionosuusarviossa. Koko maan tasolla valtionosuuksien ennakoidaan vähenevän -2,4 %. Arviot verorahoituksesta täsmentyvät, kun valtion toimenpiteiden vaikutuksista saadaan tarkempaa tietoa (esim. valtakunnan hallituksen kehysriihi huhtikuun lopussa). Vuonna 2016 nettomenot kasvoivat 1,9 %. Ilman kikyä kasvu oli 2,5 %. Tilinpäätöksen 2016 perusteella kuluvan vuoden budjetissa on noin 15 M :n ylitysuhka. Ensimmäinen talouskatsaus tehdään maaliskuun tilanteesta. 0-tulokseen pääsy vuonna 2018 edellyttää 8 M (-0,7 %) pienempiä nettomenoja vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna. Tavoite ei toteudu ilman erityisen onnistuneita tehostamistoimenpiteitä. Jos vuoden 2018 nettomenot kasvavat 2,5 % (kuten 2016) vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna, niin tilikauden tuloksesta muodostuu -35 M. 72 M :n vuosikate ja taloussuunnitelman investointitasosta (173 M ) lisäisi lainakantaa 90 M. 107 M :n vuosikate ja 173 M :n nettoinvestoinnit -> lainakanta + 45 M. Vuosikatteen tasoa suhteessa investointeihin on talousarviovalmistelussa olennaisesti nostettava. Tavoitteena, että vuosikate kattaa vähintään poistot. Investointitaso tarkentuu talousarviovalmistelun yhteydessä. Sote- ja maakuntauudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kaupungin talouteen. Arviot täsmentyvät kuluvan vuoden aikana.

4 Toimintaympäristö, väestömuutos Väestön kehitys Lähde: Tampereen kaupungin väestösuunnite Tampereella oli vuoden 2016 lopussa asukasta (+1,4%). Väestömäärän ennakoidaan jatkavan nousua ja kasvavan vuosina yhteensä noin asukkaalla. Suunnitejakson aikana merkittävintä nousua ennakoidaan tapahtuvan vuotiaissa sekä yli 75- vuotiaissa. Lasten osuutta etenkin suunnitteen alkuvuosina on laskettu johtuen vähentyneestä syntyvyydestä. Lasten määrä kasvaa silti tasaisesti, mutta hieman aiemmin ennakoitua vähemmän vuotiaiden määrän nousun arvioidaan hidastuvan hieman aikaisemmin arvioidusta vuotiaidenkin määrä kasvaa kuitenkin tasaisesti. Nettomuuton osuus väkimäärän kasvussa on merkittävä. Korkeimmillaan nettomuuton ennakoidaan olevan 1857 henkilöä vuonna 2022.

5 Toimintaympäristön muutokset Näkymät 2018 Tulevaisuuden toimintaympäristön muutoshaasteita on tunnistettu niiden strategisuuden, talouden, toiminnan ja vahinkoriskien näkökulmista. Esiin nousseet toimintaympäristön muutokset tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, jotka tulisi hyödyntää tai ne voivat aiheuttaa uhkia, joihin tulee reagoida. Toimenpiteet riskien välttämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tullaan määrittelemään riskiprofiilien avulla. Tampereen kaupungin keskeisin toimintaympäristön muutos on sote-maakuntauudistus ja sen myötä sote-palvelujen siirtyminen maakunnan vastuulle vuoden 2019 alusta. Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnan ja talouden suunnittelussa vuonna Digitalisaatio ja muut toimintaympäristöt muutokset haastavat kaupunkiorganisaation uudistamaan toimintaansa.

6 Henkilöstö ja kyvykäs organisaatio Työvoimakustannukset Vanhuuseläkeiän v saavuttavat, yhteensä noin 1700 henkilöä TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 VS Henkilöstö ja kyvykäs organisaatio Kunta-alan yleinen palkkaratkaisu ja henkilösivukuluprosenttien nousu oli yhteensä keskimäärin 1,43 prosenttia. Samanaikaisesti palvelutarpeet erityisesti hyvinvointipalveluissa lisääntyivät. Työvoimakustannusten vertailukelpoinen kasvu on silti saatu pidettyä maltillisena (1,1 % v. 2016). Vuonna 2018 vanhuuseläkeiän saavuttaa noin 320 henkilöä, joista suurin osa opetustyössä tai hoitotehtävissä. Näin ollen eläköitymistä hyödyntämällä voidaan vaikuttaa vain vähän henkilöstömenoihin. Työkyvyttömyyden nettokustannukset kasvoivat 1,3 milj. euroa ollen 12,8 milj. euroa vuonna 2016 (1,9 % henkilöstömenoista). Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden sekä ennenaikaisista eläköitymisistä aiheutuvat varhaiseläkemenoperusteiset maksut kasvoivat. Työkyvyttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin voidaan rajallisesti vaikuttaa työnantajan toimenpiteillä (esim. varhainen työkykyongelmiin puuttuminen). Jokainen voi myös omilla toimillaan lisätä omaa ja muiden työhyvinvointia (elintavat, liikunta, työyhteisötaidot). Strategian ja toimintamalliuudistuksen tavoitteiden toteutumista tukee vahva kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri, jota tuetaan johtamisperiaatteilla sekä henkilöstö kehittäjänä -periaatteilla. Lean-ajattelu on keskeinen osa henkilöstö kehittäjänä toimintatapaa. Siinä henkilöstö kehittää yhdessä tavoitteellisesti työtään ja palveluja asiakaslähtöisesti. Kaupungin menestymiseen ja tavoitteissa onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi henkilöstön osaaminen sekä organisaation kyvykkyys toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Osana vuoden 2018 henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa tunnistetaan keskeisimmät osaamistarpeet organisaation kyvykkyyden näkökulmasta.

7 Sosiaali- ja terveyslautakunta Näkymät vuodelle /2 terveydenhoitajia % suosituksista Kodin ulkopuolelle vuoden aikana sijoitettuna olleiden vuotiaiden lasten osuus (%) saman ikäisestä väestöstä 2,00% 1,90% 1,80% 1,70% 1,60% 1,50% 1,40% 1,30% 1,20% 1,10% 1,00% Terveydenhoitajien henkilöstömitoitus äitiys- ja lastenneuvolassa kansalliseen suositukseen verrattuna Lähde: Kuusikkoraportti (*ennakkotieto) Tampere Lähde: TEAviisari, THL Koko maa Yli 75-vuotiaiden tamperelaisten määrän kehitys vuotiaat vuotiaat 95+ vuotiaat Lähde: Tilastokeskus ja Tampereen kaupungin suunnite 2017 Avo- ja asumispalvelut Asiakasmäärät kasvavat johtuen kaupungin väestön kasvusta sekä mm. korkeasta työttömyysasteesta. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa samalla, kun tietoisuus saatavilla olevista palveluista lisääntyy. Myös asiakasohjauksen ja neuvonnan sekä suun terveydenhuollon tarpeet lisääntyvät. Palveluiden painopistettä siirretään edelleen korjaavista palveluista hyvinvointia tukeviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin; lasten ja perheiden palvelujen sekä päihde-, mielenterveys- ja vammaispalvelujen palvelurakenteiden uudistaminen jatkuu. Sähköisiä toimintaprosesseja lisätään ja laajennetaan: mm. vastaanottopalvelujen ajanvaraus, ODA (omat digiajan hyvinvointipalvelut), sähköinen äitiyskortti. Hyvinvointikeskus- ja lähitoritoimintaa kehitetään, uutta vastaanottotoiminnan toimintamallia pilotoidaan. Asiakkaiden osallistuva rooli palveluissa ja niiden suunnittelussa sekä oman hyvinvointinsa tukemisessa vahvistuu. Lisätään mm. asiakasraatitoimintaa ja sähköisiä omahoitopalveluita. Ikäihmisten määrä kasvaa Lisätään tehostettua palveluasumista: vastataan ikäihmisten määrän kasvuun (peittävyys jo riittävä). Palvelujen rakennemuutosta tuetaan lisäämällä kotiin annettavia palveluja. Lisäksi näitä palveluja tuetaan kotihoidon lääkäritoiminnan, teknologian ja digitaalisten kanavien avulla. Vuonna 2018 valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen (mm. asiakkaan valinnanvapaus ja yhtiömuotoinen toiminta). Lisääntyvään kilpailuun vastataan mm. mahdollistamalla nopea ja palvelutarpeeseen vastaava hoitoon pääsy ja lyhentämällä jonotusaikoja.

8 Sosiaali- ja terveyslautakunta Näkymät vuodelle /2 / asukas Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja 79 Vastaanottopalvelujen palvelulinja 326 Menot (M, VS2017) Aikuisten sosiaalipalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Ikäihmisten palvelulinja Tampereen terveydenhuollon kustannukset, /asukas Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Terveydenhuoltolain muutoksen myötä Hatanpään sairaalan toimintoja yhdistetään PSHP:iin ja Vammalan leikkaustoiminta päättyy Valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen (mm. asiakkaan valinnanvapaus) Lisääntyvään kilpailuun vastataan mm. nopeuttamalla hoitoon pääsyä ja tehostamalla vastaanottotoimintaa. PSHP:n tarjouksessa vuodelle 2018 on merkittävä lisäystarve vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Taustalla on noin 6 % menojen kasvu vuonna Ikäihmisten määrän kasvu heijastuu myös sairaala- ja kuntoutuspalveluihin. Tiettyjen potilasryhmien määrä lisääntyy: diabetespotilaat, muistisairaat, lonkkamurtumapotilaat ja tekonivelleikkauspotilaat Vahvistetaan kotisairaalatoimintaa, lisätään yhteistyötä mm. Acutan ja asumispalveluiden kanssa, lisätään digitaalisia palveluita, vahvistetaan kotiin annettavia sairaanhoidollisia palveluja sekä lisätään tehostettua palveluasumista. Perusterveydenhuolto* Erikoissairaanhoito Lähde: Kuntaliitto (*Perusterveydenhuolto sisältää avohoidon lisäksi myös kotihoidon, vanhainkodit ja tehostetun palveluasumisen)

9 Sivistys- ja kulttuurilautakunta Näkymät vuodelle / vuotiaiden lasten määrän kehitys ja ennuste * vuotiaat 6-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupungin väestösuunnite 2017 (*ennakkotieto) Kaupungin ylläpitämien koulujen oppilasmäärät ENNUSTE 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tehostetun tuen piirissa olevien oppilaiden osuus kaikista oppilaista 8,2 % 8,3 % 8,9 % Kasvatus- ja opetuspalvelut Lasten määrä varhaiskasvatuksessa kasvaa arviolta 100 lapsella. Lisätään palvelusetelipäivähoitoa. Varaudutaan hoitoaikaperusteisen palvelun käyttöönottoon sekä kunnallisessa että yksityisessä palvelussa sekä mahdollisiin perhepoliittisiin muutoksiin (esim. kotihoidontuki, maksuton varhaiskasvatus). Yksi keino toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi on ottaa käyttöön varhaiskasvatuslain mahdollistamat muutokset: subjektiivisen oikeuden rajaaminen ja yli 3-vuotiaiden suhdeluvun kasvattaminen. Lasten määrä kasvaa esiopetuksessa arviolta 100 lapsella. Perusopetuksen oppilasmäärän arvioitu kasvu on 400 oppilasta syksyllä Uuden opetussuunnitelman toimeenpano Perusopetuksen talousarviossa pysyminen edellyttää ryhmäkoon kasvattamista. Lasten ja nuorten huonovointisuus lisääntyy ja tehostetun tuen tarve kasvaa. Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan: psykososiaalisten palveluiden kasvava tarve, tehostetun tuen järjestäminen lähikouluissa. Lähde: Tampereen kaupunki

10 Sivistys- ja kulttuurilautakunta Näkymät vuodelle /2 Menot (M VS 2017) Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Prosenttia , Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat (%) Ikäryhmä Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, THL Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 29, Asiakasmäärät sekä palvelujen kysyntä kasvavat. Asiakaspalvelun tarpeet muuttuvat. Edistetään digitalisaatiota ja lisätään E-aineistoja. Yhdistetään osittain Työväenopiston ja Tietotorien toiminta, vapautetaan aukioloaikoja sekä lisätään omatoimikirjastojen määrää. Uudistetaan nuorisopalvelutoimintaa (mm. Tesoman hyvinvointikeskus) ja organisoidaan nuorisokahvilatoiminta uudelleen. Vastataan liikunnan lisääntyneisiin harrastajamääriin: jääurheilun ja uinnin olosuhteiden parantaminen (mm. Tesoman jäähalli, Sorsapuiston tekojää, maauimala). Kehitetään edelleen toiminta-avustusjärjestelmää vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kulttuurin ja taiteen merkitys kaupungin vetovoimatekijänä vahvistuu Uusi galleriatyyppinen näyttelytila, Muumimuseon ja muiden museoiden markkinointi sekä julkisen taiteen hankintojen suunnittelu ja kunnossapito. Vahvistetaan tapahtumatoimintaa. Varmistetaan Sara Hildenin taidemuseon toiminta; Särkänniemen alueen kehityssuunnitelma.

11 Elinvoima- ja osaamislautakunta Näkymät vuodelle / Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kehitys Uudet avoimet työpaikat * TE-toimistoon ilmoitetut Alle 25-vuotiaat työttömät (vuosi-ka) Pitkäaikaistyöttömät (vuosi-ka) Työttömyysaste (vuosika) Maailmantalouden vaikutukset, rakennemuutos ja kansainvälisen kilpailun kiristyminen edellyttävät Tampereelta osaamiseen, innovaatiokehittämiseen ja vahvaan kansainvälisyyteen pohjautuvaa toimintaa. Keskeistä vuonna 2018 on valmistautuminen kunnan uuteen rooliin. Työllisyys osoittaa elpymisen merkkejä, mutta pitkäaikaistyöttömyys on yhä kasvussa. Nuorisotyöttömyys on edelleen korkea. Vuoden 2017 aikana käynnistyvä työllisyyskokeilu aiheuttaa asiakasmääriin merkittävän kasvun. Kaupungilla lakisääteiset velvoitteet ja kokonaisvastuu kohderyhmästä (ei-ansiosidonnaiset työttömät työnhakijat). Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen toimintamalli uudistetaan ja osa työllisyyspalveluista rakennetaan uudenlaisiksi palveluiksi koulutuksen ja elinkeinopalveluiden kanssa. Työllisyyspalveluiden seudullinen toimintamalli uudistetaan yhdessä kokeilualueen kuntien kanssa. Ammatillisen koulutuksen keskeiset muutostekijät ovat: koulutuksen reformi (ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus), koulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden määrän kasvu sekä työelämän ja osaamistarpeiden muutokset. Toimintaa sopeutetaan kilpailukykysuunnitelman toimenpiteiden keinoin. Taseeseen kertynyttä ylijäämää käytetään tarvittaessa alijäämän kattamiseksi. Tuloksellisuutta edistetään kehittämällä koulutuksen sisältöjä työelämän ja jatko-opintojen tarpeisiin yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

12 Elinvoima- ja osaamislautakunta vuotiaat Tampereen kaupunkiseudulla, ennuste Näkymät vuodelle / Muu kaupunkiseutu Menot (M, VS2017) 9,7 2,4 26,1 49,0 Tampere 93,9 Lukiokoulutukseen hakeutuvien nuorten määrä kasvaa ikäluokan kasvun ja lukiokoulutuksen vetovoimaisuuden takia > sisäänottoa varaudutaan kasvattamaan (arvio 30 paikkaa). Yhteistyöhön perustuvalla ekosysteemipohjaisella elinkeinopolitiikalla (mm. Smart Tampere) vahvistetaan alueen osaamispohjaa, tuetaan teollisuuden uusiutumista, edistetään uusien toimialojen kasvua sekä alueen vetovoimaisuutta investointien, osaajien ja matkailijoiden näkökulmasta. Kaupungin kansainvälisen tunnettuuden kehittäminen tukee alueen vetovoimaa. Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden kasvu on entistä tärkeämpi elinvoima- ja vetovoimatekijä. Kehitysohjelmat (Smart Tampere, Viiden tähden keskusta, Hiedanranta ja työllisyydenhoidon kokeilu) toteuttavat kaupunkistrategiaa, vuoden 2018 painopisteet ja resurssitarpeet käsitellään KHSukossa Palveluprosesseja uudistetaan palveluryhmissä digitalisaatiota hyödyntämällä. Panostuksia on tarpeen kohdentaa sekä teknologiseen että toimintakulttuurin uudistamiseen. Lisäksi vahvistetaan palveluryhmien välistä yhteistyötä ja synergiaa. Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Kehitys-ohjelmat Työllisyydenhoito Yritys- ja yhteiskunta-suhteet

13 Asunto- ja kiinteistölautakunta Toimintamenot (M, VS2017)* ,6 Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka * Vuoden 2018 talousarviossa lautakunnalle kohdistuvat lisäksi tilaomaisuuteen liittyvät tulot ja menot. Toimintatulot (M, VS2017)* 17,3 16,4 0,6 41,3 Maa-alueiden vuokratulot Maksutulot Muut toimintatulot Myyntitulot 0-15-vuotiaat Keskustan palvelualueella, ennuste Näkymät vuodelle 2018 Kaupungin väestönkasvu jatkuu voimakkaana, mikä edellyttää että yritys- ja toimitilarakentamisen edellytykset varmistetaan ja kehitetään maankäyttöä riittävän tonttitarjonnan varmistamiseksi yritysalueita kehitetään myös nk. sekoittuneena rakenteena sellaiselle yritystoiminnalle, joka voi toimia asutuksen läheisyydessä/yhteydessä asuintontteja yhtiö/osuuskunta/ryhmärakentamiseen tarjotaan aiempaa enemmän asuntokannan monipuolisuus varmistetaan. Kasvu kohdistuu keskusta-alueella lasten ja ikäihmisten määrän kasvuun. Tämä edellyttää että keskusta-alueen palvelutilojen määrä turvataan. asuinympäristöjä ja asumista kehitetään siten, että ikääntyneiden on mahdollista asua omissa kodeissaan ja toimia aktiivisesti. Tilaomaisuuden hallintaa kehitetään uuden kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän toimesta. Kaupungin tilaomaisuuden hallinnan työkaluksi laaditaan vuoden 2017 aikana tilastrategia, joka ottaa huomioon sote- ja maakuntauudistuksen mahdolliset seurannaisvaikutukset. Palveluprosesseja uudistetaan digitalisaatiota hyödyntämällä mm. avaamalla kaupungin tiloja ja alueita aiempaa laajemmin yleisön käyttöön sekä rakentamalla vapaiden yritystonttien näkymä kaupunkilaisten käyttöön paikkatietoa hyödyntäen. 0-5v. 6v. 7-8v. 9-15v.

14 Kaupunkiympäristön palvelualue Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta Yla menot (M, VS2017) ,5 17 Kaupunkiympäristön suunnittelu Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kestävä kaupunki (sis. jätehuolto 0,3 M ) Raitiotie-kehitysohjelma Jolila menot (M, VS2017) 60 Joukkoliikenne Yla nettoinvestoinnit (M, VS2017) Näkymät vuodelle /2 Kaupunki on vetovoimainen ja elinvoimainen. Kasvu jatkuu voimakkaana ja rakentaminen on vilkasta. Kasvu aiheuttaa lisääntyviä tarpeita maankäytön prosesseihin. Kasvuun vastaaminen edellyttää arviointia kasvun kokonaisvaikutuksista talouteen ja resursseihin. Kasvun hallinta edellyttää maankäyttövaihtoehtojen priorisointia strategisten tavoitteiden mukaisiksi. Maankäytön kokonaisprosessin kehittämisellä ja digitalisoinnilla vastataan osaltaan kasvun aiheuttamiin haasteisiin sekä mahdollistetaan asiakasprosessien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantuminen. Raitiotietä rakennetaan keskellä kaupunkirakennetta Raitiotien tavoitteiden toteutuminen on varmistettava kaupunkiympäristön palvelualueella poikkileikkaavasti. Rakentamisajan häiriövaikutusten minimointi on keskeistä. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn ylläpitäminen raitiotien rakentamisen aikana edellyttää lisäpanostuksia. 67

15 Kaupunkiympäristön palvelualue Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta Asuntorakentaminen vuosina Näkymät vuodelle /2 Kansainvälisten ja kansallisten ilmastotavoitteiden tiukentuminen edellyttää voimakkaampia toimenpiteitä kaupungilta Energia-, ilmasto- ja resurssiviisaustiekarttojen toimeenpano Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vahvistavat viihtyisän kaupunkiympäristön muodostumista. Kävelylle ja pyöräilylle asetetut strategiset tavoitteet eivät tule toteutumaan. Kulkutapaosuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista. Myönnetyt luvat Aloitetut Valmistuneet

16 Strategiset painotukset Kaupunkistrategiaan ja toimintaympäristön muutoksiin pohjautuvat strategiset painopisteet vuodelle 2018 Talousarvion 2018 painotukset pohjautuvat nykyiseen kaupunkistrategiaan, toimintaympäristön muutoksiin ja palvelutarpeisiin. Uusi kaupunkistrategia tehdään vuoden 2017 aikana. Painotukset tarkentuvat uuden kaupunkistrategian laadinnan myötä. Kaupungin yhteiset Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen Toiminnan ja talouden sopeuttaminen Hyvinvoinnin palvelualue Painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn Palvelumallin toteutus ja digitalisaation hyödyntäminen Elinvoiman palvelualue Elinkeinorakenteen uudistumisen tukeminen ja työllisyyden edistäminen Kaupungin kilpailukyvyn, osaamispohjan ja vetovoiman vahvistaminen Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupungin kasvuun vastaaminen ja kehittäminen kestävän liikenteen ja maankäytön kaupunkina (raitiotie ja siihen liittyvä maankäyttö) Maankäytön prosessien tehostaminen ja digitalisointi.