PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kuva: Pirjo Salonen

Transkriptio

1 PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007 Kuva: Pirjo Salonen

2 SISÄLTÖ 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1 2. TOIMINTAKERTOMUS Talouden yleiskatsaus Yleistä Oman talousalueen kehittyminen Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Kunnan hallinto Tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Kaupungin tase Kaupungin kokonaismenot ja -tulot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Konsernitase Kaupunginhallituksen tilikauden tulosta sekä talouden 16 tasapainottamista koskeva toimenpide-ehdotus Talousarvion toteutumista koskeva taulukko Toiminnan tavoitteiden seuranta Talous Tavoitteiden seuranta toimialoittain 18 KAUPUNGINHALLITUS 18 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 37 TARKASTUSLAUTAKUNTA 38 TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 40 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 52 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 54 SOSIAALILAUTAKUNTA 58 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 81 KULTTUURILAUTAKUNTA 104 LIIKUNTALAUTAKUNTA 117 TEKNINEN VIRASTO Liikelaitokset 131 PIETARSAAREN VESI 132 PIETARSAAREN SATAMA 141 PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Investoinnit Tuloslaskelman seuranta TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN TASE KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 173

3 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Taloudellisessa toimeliaisuudessa voi tiivistetysti sanoa saavutetun noususuhdanteen huipun Suomessa vuoden 2007 aikana. Tummia pilviä on alkanut kerääntyä maailman rahamarkkinataivaalle, erityisesti USA:ssa. Nk. subprime-luotoista alkunsa saanut kriisi on tätä kirjoitettaessa syventymässä ja sen koko laajuus on vielä hämärän peitossa. Toistaiseksi kriisin vaikutukset Suomen kansantalouteen ovat kuitenkin olleet suhteellisen huomaamattomat. Koko vuoden BKT kasvoi 4,4 %. Viennin volyymi kasvoi 4,8 %, kulutuksen 2,8 % ja investointien 7,6 %. Tuonnin volyymi kasvoi yli 4 %. Talouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät viime vuonna nimellisesti 4 % ja reaalisesti 2,4 %. Lyhyet markkinakorot nousivat vuoden aikana ja esim. 3 kuukauden Euribor oli vuoden 2007 lopussa 4,68 % sen oltua vuoden 2006 vastaavana aikana 3,73 %. Pietarsaaressa tapahtunut kehitys on ollut kokonaisuutena ottaen melko hyvä. Se on kuitenkin ollut koko maan tavoin mosaiikkimaista. Samaan aikaan kun pienten ja keskisuurten yritysten työllistävyys on selvästi kasvanut, on suurteollisuudessa tehty enemmän henkilöstön vähennyksiin johtaneita saneerauksia. Työttömyys on vuoden vaihteessa 7,8 % sen oltua 8,8 % edellisvuoden vaihteessa. Työttömien osuus oli vuodenvaihteessa koko alueella 5,2 %. Työllisyys on parantunut sekä kaupungissa että koko seudulla, vaikka suurteollisuus on viime vuosina tuon tuostakin varoitellut henkilöstövähennyksistä. Pietarsaaren seudun näkökulmasta on silmiin pistävimpää, ettei metsäteollisuudessa muista toimialoista poiketen ole ollenkaan varsinaista noususuhdannetta vaan se painii yhä kasvavien rakenneongelmien kanssa, ja tällä on ollut vaikutusta myös Pietarsaaren alueeseen. Pietarsaaren asukasmäärä kasvoi kuluneena vuonna siten, että vuoden 2007 lopussa kuntalaisia oli 12 enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä asukasta. Koko alueen väestönkasvu on 153 henkilöä. Tämä oli neljäs peräkkäinen väestönkasvun vuosi. Pietarsaaren asukasmäärä lisääntyi ennen näitä vuosia viimeksi asuntomessuvuonna Pietarsaaren kaupungin vuoden 2007 tilinpäätös on 0,224 milj. euroa alijäämäinen. Alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin 0,059 milj. euron ylijäämää. Vuonna 2006 oli kaupungin ylijäämä 2,6 milj. euroa. Vuosikate laskee vuoden ,6 milj. eurosta 6,1 milj. euroon vuonna Toimintatuotot kasvoivat 4,7 % ja toimintakustannukset 7,5 % vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna. Suurin kustannuslisäys oli Ostopalveluissa, 10,9 % (MTHA +14 %, Vanhus- ja vammaishuolto + 11,3 % ja Lastensuojelu 28,4 %). Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua ei voi pitää hyväksyttävänä, ja se muodostaa kaupungin kannalta vastaisuudessa selvän riskin, ellei sitä pystytä hillitsemään. Pietarsaaren kaupunginhallitus on asettanut talouden tasapainottamiseksi talouden vakauttamistyöryhmän, jonka tehtävänä on käydä läpi palveluketjuja ja -rakenteita ja niihin liittyviä organisaatiokysymyksiä. Kaupungin toiminnan alijäämä on 6,5 milj. euroa, kun liikelaitoksia ei oteta huomioon; liikelaitosten ylijäämä on puolestaan 6,24 milj. euroa. Tämä seikka on pidettävä kirkkaasti mielessä tulevia riskejä arvioitaessa.

4 Vuoden 2007 kokonaisverotulot olivat 60,7 milj. euroa eli 2,4 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Kunnallisvero lisääntyi 1,9 milj. euroa, yhteisövero puolestaan lisääntyi 0,4 milj. euroa. Vuoden 2007 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 86,4 %, yhteisöveron 8,6 % ja kiinteistöveron 5,1 %. Kunnallisverotuloissa on huolestuttavaa se, että verotettavien tulojen kasvu on Pietarsaaressa maan keskiarvoa pienempi. Verotettavat tulot kasvoivat 4,8 % Pietarsaaressa vuodesta 2005 vuoteen 2006 luvun kasvettua koko maassa 5,2 %, ja tuolloin vuonna 2005 verotettava tulo oli Pietarsaaressa tavanomaista pienempi paperialan työkiistan takia. Eräänä syynä verotulojen heikompaan kasvuun on Pietarsaaren kannalta yhä epäedullisempi huoltotase. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan määrätietoista panostusta aktiiviseen elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. Vuoden aikana tehtiin investointeja 17,0 milj. eurolla talousarvioon merkityn 12,98 milj. euron asemasta. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa lisämäärärahaa 3 milj. euroa. Rahoitusosuuksina saatiin 0,82 milj. euroa ja käyttöomaisuuden myynnistä 1,8 milj. euroa, josta myyntivoittoa oli 1,7 milj. euroa. Suurimmat vuoden aikana tehdyt investoinnit olivat ruotsinkielisen lukion kiinteistön peruskorjauksen ja lisärakennuksen valmistuminen, Baltic Boat Yard oy:n osakkeet ja kaupungin kiinteistöjen kunnossapitoinvestoinnit ja kunnallistekniikkainvestoinnit. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 7,5 milj. euroa, ja suurin yksittäinen investointi niistä oli Laukonlaiturin pidentäminen. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2007 aikana 63,1 milj. euroon eli oli euroa asukasta kohden. Vuonna 2006 se oli euroa asukasta kohden. Koko maan vuoden 2007 ennusteen mukaan keskimääräinen velkakanta on euroa asukasta kohden. Velkaantumiskehitys on ajan mittaan kestämätön. Pietarsaaren kaupunki, Pedersören kunta, Luodon kunta ja Uudenkaarlepyyn kaupunki päättivät elokuussa 2007 siirtää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon Pietarsaaren kaupungille isäntäkuntamallin mukaan. Yhteinen organisaatio, jonka työnimenä on sosiaali- ja terveydenhuoltovirasto, aloittaa toimintansa Siihen asti uutta organisaatiota rakennetaan kuumeisesti. Kokoavasti voidaan todeta, että Pietarsaaren kaupungilla ja koko alueella on kädessään kaikki avaimet, joilla päästään alueen kukoistukseen ja kehittymiseen myös tulevaisuudessa. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan on panostettava edelleen. Erityisesti on panostettava osaamispainotteiseen palvelusektoriin. Uusien asuinalueiden avaamiseen tähtäävä työ tulee tiivistymään vuoden 2008 aikana. Kaupungin omassa taloudessa on tarkistettava palveluverkostoja ja -rakenteita, jotta käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien kanssa tilanteessa, jossa sen on sovitettava oma menorakenteensa vastaamaan tuolta alalta saatavien verotulojen vähentymistä. Lopuksi tahdon varoitella offensiivisten tulevaisuuden panostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Elinkeinoelämään tehdyt aktiivit panostukset helpottavat ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin tehtävistä panostuksista selviytymistä tulevaisuudessa. Mikael Jakobsson Kaupunginjohtaja 2

5 2. TOIMINTAKERTOMUS Kuntalain 68 :n mukaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja laativat toimintakertomuksen kunnan virallisen tilinpäätöksen osana. Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista mahdollista toimenpiteistä sekä selvitettävä, mitä vaikutuksia tilinpäätöksellä on kuluvaan talousarviovuoteen ja tuleviin vuosiin. 2.1 Talouden yleiskatsaus Yleistä Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,4 % vuonna Viennin volyymi kasvoi 4,8 %, kulutusvolyymi 2,8 % ja investoinnit 7,6 %. Tuonnin volyymi kasvoi yli 4 %. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät viime vuonna nimellisesti 4 % ja reaalisesti 2,4 %. Lyhyet markkinakorot nousivat vuoden aikana, ja esim.3 kuukauden Euribor oli vuoden 2007 lopulla 4,68 % sen oltua vuoden 2006 vastaavaan aikaan 3,73 %. Kuntatalous kehittyi alustavien tietojen mukaan suotuisasti vuoden 2007 aikana. Tämä oli lähinnä vuonna 2007 tapahtuneen verotulojen 7,5 %:n kasvun ansiota. Kasvu johtui suotuisasta työllisyys- ja palkkakehityksestä ja myös siitä, että yhteisöverotulot lisääntyivät tuntuvasti. Kuntien taloutta uhkaavat kuitenkin kansainvälisen talouden epävarmuustekijät, ja kuntien taloustilanne voi muuttua nopeasti. Kuntien väliset talouserot ovat lisäksi edelleen suuret. Yleisestä kehityksestä huolimatta vuosikate laski Kuntaliiton ennusteen mukaan noin 150 kunnassa. Kuntien lainakanta kasvoi edelleen ja korkomenot lisääntyivät tuntuvasti, peräti 40 %. Kuntien lainakanta on nyt keskimäärin euroa asukasta kohden Oman talousalueen kehittyminen Pietarsaaren seudulla oli alustavien tietojen mukaan asukasta vuodenvaihteessa 2007/2008 eli asukasmäärä on lisääntynyt +153 henkilöllä vuoden 2007 aikana. Väestö kasvoi alueen kaikissa kunnissa Uusikaarlepyytä lukuun ottamatta. Pietarsaaren asukasmäärä kasvoi +4 asukkaalla. Tämä on neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin Pietarsaaren väestö kasvaa. Pietarsaaressa oli asukasta (ennakkotieto). 3

6 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Syntyvien enemmyys, joka on ollut Pietarsaaressa vuoden 1999 jälkeen lähes olematon, on viime vuosina jälleen kasvanut ja oli + 48 henkilöä vuonna Kokonaismuuttonetto sekä kansallinen ( 105) että kansainvälinen (+41) muutto muodostui negatiiviseksi, koska toisaalta muista kunnista tuleva muutto on vähentynyt ja toisaalta muutto mihin kuntiin on lisääntynyt. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa yhä offensiivisempaan elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Asuntorakentaminen on edelleen ollut runsasta vuonna Vuodenvaihteessa 2007/2008 alueella oli 5,2 % työtöntä työnhakijaa lomautetut mukaan lukien, eli vähennystä on 0,7 prosenttiyksikköä vuoden 2007 aikana. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 8,4 % vastaavan luvun oltua 9,5 % vuonna Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 7,8 vuoden 2007 lopussa sen oltua 8,8 % vuoden 2006 lopussa 8,8 %. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 51 joulukuussa 2007 (70 v. 2006), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 47,2 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 197 joulukuussa 2007 (2006 luku oli 247). 4

7 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2, , Sekä perus- että teollisuuselinkeinot ovat Pietarsaaren seudulla perinteisesti hyvin vahvat. Vuonna 2005 oli seudulla yli työpaikkaa, joista työpaikkaa Pietarsaaressa. Vuodesta 1993 lähtien työpaikkojen määrä on lisääntynyt yli 3.851:llä eli 22,3 %, ja koko maan vastaava lisäys on 21,9 %. Pietarsaaressa lisäys oli yli työpaikkaa eli 21,4 %. Koko maassa ovat rakennus- ja rahoitusala kasvaneet prosentuaalisesti eniten, toinen 63 % ja toinen 57 %, mutta lukumääräisesti työpaikkojen määrä on lisääntynyt eniten yhdyskuntapalveluissa ja rahoituksessa, yhteensä n työpaikalla. Pietarsaaren alueella ja Pietarsaaressa on rakennusala kasvanut prosentuaalisesti eniten, Pietarsaaressa n. 67 %:lla vuodesta 1993, mutta lukumääräisesti Pietarsaaren alueelle ja Pietarsaareen on työpaikkoja syntynyt eniten yhdyskuntapalveluihin ja teollisuuteen: yhteensä työpaikkaa Pietarsaaren alueelle ja työpaikkaa Pietarsaareen Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Yleistä Kaupungin talouden alijäämä oli 0,224 milj. euroa vuonna Alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin 0,059 milj. euron ylijäämä. Vuonna 2006 kaupungin ylijäämä oli 2,6 milj. euroa. Vuosikate pieneni vuoden ,6 milj. eurosta 6,1 milj. euroon vuonna Toimintatuotot kasvoivat 4,7 % ja toimintakulut 7,5 % tilinpäätökseen 2006 verrattuna. Suurin kustannuslisäys oli Palvelujen ostot, 10,9 % (MTHA +14 %, Vanhus- ja vammaishuolto + 11,3 % ja Lastensuojelu %). 5

8 Verotulot ja valtionosuudet Vuoden 2007 kokonaisverotulot olivat 60,7 milj. euroa, eli 2,4 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Kunnallisvero lisääntyi 1,9 milj. euroa, yhteisövero puolestaan lisääntyi 0,4 milj. euroa. Vuoden 2007 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 86,4 %, yhteisöveron 8,6 % ja kiinteistöveron 5,1 %. Kunnallisverotuloissa on huolestuttavaa se, että verotettavien tulojen kasvu on Pietarsaaressa maan keskiarvoa pienempi. Verotettavat tulot kasvoivat 4,8 % Pietarsaaressa vuodesta 2005 vuoteen 2006 luvun kasvettua koko maassa 5,2 %, ja tuolloin verotettava tulo oli Pietarsaaressa vuonna 2005 tavanomaista pienempi paperialan työkiistan takia Verotulot euro Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuudet lisääntyivät 2,2 milj. euroa vuodesta 2006 vuoteen Valtionosuuksiin tehtiin 2 %:n indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä). Valtionosuuksia saatiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon 18,7 milj. euroa, opetukseen ja kulttuuriin 5,8 milj. euroa ja yleistä valtionosuutta 0,3 milj. euroa. Valtionosuudet euro Yhteensä Yleinen valtionosuus netto Sos. ja terveydenhuollon netto Opetus ja kulttuuritoimen netto TP 1998 TP 1999 TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP

9 Investoinnit Vuoden aikana tehtiin investointeja 17,0 milj. eurolla talousarvioon merkityn 12,98 milj. euron asemasta. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa lisämäärärahaa 3 milj. euroa. Rahoitusosuuksina saatiin 0,82 milj. euroa ja käyttöomaisuuden myynnistä 1,8 milj. euroa, josta myyntivoittoa oli 1,7 milj. euroa. Suurimmat vuoden aikana tehdyt investoinnit olivat ruotsinkielisen lukion kiinteistön peruskorjauksen ja lisärakennuksen valmistuminen, Baltic Boat Yard oy:n osakkeet ja kaupungin kiinteistöjen kunnossapitoinvestoinnit ja kunnallistekniikkainvestoinnit. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 7,5 milj. euroa, ja suurin yksittäinen investointi niissä oli Laukonlaiturin pidentäminen. Investointien omahank.menot /as Pietarsaari Koko maa Velkakanta Velkakanta kasvoi vuoden aikana 9,2 milj. euroa ja oli vuoden lopussa euroa asukasta kohden sen oltua euroa asukasta kohden vuonna Lainakanta euro/asukas P:saari Koko maa Tulevaisuus Tulevien vuosien tärkeimpiä tavoitteita on hyvän palvelun tuottamisen lisäksi oltava runsaan velkaantuneisuuden vähentäminen. Tämä voi tapahtua ainoastaan siten, että palvelujen rahoituksen jälkeen luodaan riittävä taloudellinen liikkumavara, jotta voitaisiin toisaalta rahoittaa investoinnit omin varoin, mutta toisaalta myös selviytyä lyhennysten osittaisesta rahoituksesta. Tärkein toimenpide voimakkaasti nousevien käyttökustannusten hillitsemiseksi on vuoden 2008 alussa aloitettu hoitoketjujen tarkistamis- ja tehostamistyö. 7

10 2.1.4 Kunnan hallinto Kaupunginvaltuusto V Puheenjohtaja Lars Björklund I varapuheenjohtaja Märta-Lisa Westman v:n 2007 loppuun asti I varapuheenjohtaja Kerstin Ström vuodesta 2008 alkaen II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Paikkoja Puolue RKP SDP Vasemmisto Kokoomus Keskusta sitoutumattomat Vihreät Kristillisdemokraatit PRO-Pietarsaari-Jakobstad 5 Oma valtuustoryhmä YHTEENSÄ Kaupunginhallitus v jäsentä, RKP 5, SDP 2, Vas. 1, PRO 2, Krist.dem. 1 Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä. Henkilöstö (Laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös.) Pelastuslaitoksen työntekijät siirtyivät lukien Kokkolan kaupungin palvelukseen. Henkilötyövuosia toimialoittain vuosina Keskushallinto Sosiaalitoimi Koulutustoimi Tekninen virasto Muut Työvuosia yhteensä työllistämisvaroin palkattuja ei huomioitu 8

11 2.2 Tilikauden tulos TULOSLASKELMA 1000 euro Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varastojenlisäys(+) tai vähennys (-) Avustukset Muut kulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muu rahoituskulut VUOSIKATE Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Rahastojen (-) lisäys (+) vähennys TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 33,30 % 34,17 % Vuosikate/Poistot % 96,76 % 143,84 % Vuosikate euro /asukas Asukasmäärä

12 2.3 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 1000 euro VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntivoitot) Korjauserä (Eläkevaraus) Korjauserä (Kaatopaikan varaus) VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos * Antolainasaamisten vähennys * Antolainasaamisten lisäys -70 Lainakannan muutokset * Pitkäaikaisten lainojen lisäys * Pitkäaikaisten lainojen vähennys * Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset * Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 0 * Vaihto-omaisuuden muutos * Pitkäaikaisten saamisten muutos * Lyhytaikaisten saamisten muutos * Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat Muutos Tunnusluvut Investointien tulorahoitus 37,33 % 64,93 % Pääomamenojen tulorahoitus 26,98 % 47,24 % Lainahoitokate 0,98 1,56 Kassanriittävyys pv

13 2.4 Kaupungin tase 1000 euro VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet Taide- ja arvoesineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset 0 0 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat 0 0 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset

14 1000 euro VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Liittymismaksurahasto 0 0 III Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) IV Edellisten tilikausien ylijäämä V Tilikauden ylijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Kaatopaikanvaraus D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat II Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Tunnusluvut Omavaraisuusaste % 45,40 % 48,30 % Rahoitusvarallisuus euro/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 71,28 % 69,44 % Lainakanta Lainat euro/asukas

15 2.5 Kaupungin kokonaismenot ja -tulot Tulot Osuus % Menot Osuus% Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,29 % Toimintakulut ,13 % Verotulot ,57 % Valmistus omaan käyttöön ,62 % Valtionosuudet ,74 % Korkokulut ,39 % Korkotuotot 78 0,06 % Rahoituskulut 515 0,37 % Muut rahoitustuotot ,73 % Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) ,24 % Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 0,00 % Korjauserät(varausten muutos) ,27 % Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,22 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 823 0,59 % Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot ,31 % Antolainasaamisten lisäys 70 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,46 % Antolainojen vähennys 119 0,02 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,33 % Oman pääoman vähennys 0 0,00 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,79 % Kokonaistulot yhteensä % Kokonaismenot yhteensä % 2.6 Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Kuntakonserniin kootaan yleensä kunnan tilinpäätöksen lisäksi niiden kuntayhtymien tilinpäätökset, joiden jäsen kunta on, sekä kunnan tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Osakkuusyhteisöt eivät siis ole enää mukana, mutta ne käyvät ilmi liitetiedoista. Konsernirakenne: Tytäryhtiöitä: Kuntayhtymiä: Yhteensä Liitettyjä 21 kpl (20 kiinteistö- ja asuntoyhtiötä ja Vanha Satama Oy) 9 kpl 30 kpl Konsernitaseen loppusumma on 198,2 milj. euroa sen oltua 188,3 milj. euroa vuonna Konsernin velkakanta on kasvanut n. 9,7 milj. euroa, ja on 82,8 milj. euroa eli euroa asukasta kohden sen oltua koko maassa euroa/asukas vuonna Konsernin vakavaraisuus on vähentynyt vuoden ,45 %:sta 37,54 %:iin vuonna

16 2.6.2 Konsernitase 1000 euro VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 74 0 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 37 3 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 6 3 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset

17 1000 euro VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäys IV Arvonkorotusrahasto V Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET D PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat F VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat II Lyhytaikainen Joullovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Tunnusluvut Omavaraisuusaste % 37,54 % 39,45 % Rahoitusvarallisuus euro/asukas Lainakanta Lainat euro/asukas Asukasmäärä

18 2.7 Kaupunginhallituksen tilikauden tulosta sekä talouden tasapainottamista koskeva toimenpide-ehdotus Vuoden alijäämä, joka on ,94, siirretään Tilikauden yli-/alijäämään taseen kohdassa Oma pääoma. Edellisvuosien ylijäämä on taseessa 14,5 milj. euroa. Vahinkorahastoon siirretään ,87 euroa. 2.8 Talousarvion toteutumista koskeva taulukko Toiminnan tavoitteiden seuranta Talous Toimintakustannukset ylittävät oikaistun talousarvion 0,01 %:lla, kun liikelaitoksia ei oteta huomioon, toimintatuotot puolestaan ylitetään 11,18 %:lla, mikä aiheuttaa sen, että oikaistu talousarvio toteutuu 97,5-prosenttisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden aikana talousarviomuutoksia yhteensä nettona 4,45 milj. euroa käyttötalouden osalta. Suurimmat talousarviopoikkeamat ovat seuraavat: Kaupunginhallituksen määrärahojen alitukset johtuvat lähinnä siitä, että myyntivoittoja on saatu 1,6 milj. euroa arviota enemmän, mutta myös kustannusten alittumisesta. Terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon myönnettiin vuoden aikana 3,2 milj. euron lisämääräraha. Maksuosuudet MTHA:lle kasvoivat 14 % eli 2,85 milj. euroa vuoteen 2006 verrattuna. Suurin lisäys oli geriatriassa, 28 % (1,2 milj. euroa) ja päivystyksessä ja aluevastaanotoilla 8 % (0,4 milj. euroa). Maksuosuudet Vaasan sairaanhoitopiirille kasvoivat 4,3 %. Pelastustoiminta alittaa talousarvionsa 0,2 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto on myöntänyt sosiaalilautakunnalle vuoden aikana 0,524 milj. euron lisämäärärahan. Oikaistu nettotalousarvio ylittyi 0,349 milj. eurolla. Ylityksen syynä ovat lähinnä vanhus- ja vammaishuolto ja lastensuojelu. Päivähoito- ja koulutuslautakunnalle myönnettiin vuoden aikana 0,658 milj. euron lisämääräraha, mutta oikaistu talousarvio ylitettiin 0,1 milj. eurolla. Suurimmat poikkeamat johtuvat lomapalkkajaksotuksesta. Liikuntalautakunta ylittää nettotalousarvionsa 0,06 milj. eurolla sen vuoksi, ettei arvioituja tuloja ole saatu. Tekninen lautakunta alittaa talousarvionsa 0,2 milj. eurolla. Liikelaitoksista satamalaitoksen ylijäämä on 1,07 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa arviota parempi. Pietarsaaren Veden ylijäämä on 0,87 milj. euroa, mikä ylittää arvion 0,2 milj. eurolla. Energialaitoksen ylijäämä on 4,3 milj. euroa, mikä ylittää arvion 0,8 milj. eurolla. 16

19 Verotulot ylittävät arvion 1 milj. eurolla. Kunnallisverona saatiin 52,4 milj. euroa (50,5 v. 2006), yhteisöverona 5,2 milj. euroa (4,8 v. 2006) ja kiinteistöverona 3,1 milj. euroa (3,0 v. 2006). Valtionosuudet ylittävät talousarvion 0,174 milj. eurolla. Vuoteen 2006 verrattuna valtionosuudet kasvoivat 2,2 milj. euroa. Kasvavan velkakannan ja korkeamman korkotason vuoksi korot nousivat 0,7 milj. vuoteen 2006 verrattuna. Vuosien strategiasuunnitelmassa strategisiin tavoitteisiin kuuluu Pietarsaaren kaupungin talouden tasapaino. Siinä lukee mm.: Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, pystyy rahoittamaan toimintansa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Vuosikate oli 6,1 milj. euroa vuonna 2007, ja kaupunki siis selviytyi toimintansa rahoituksesta liikelaitosten positiivisen tuloksen ansiosta. Jos kaupunkia tarkastellaan huomioimatta liikelaitoksia, on vuosikate negatiivinen -3,1 milj. euroa (-2,1 milj. euroa vuonna 2005). Investointien omarahoitus on 37,6 % ja jos lyhennykset otetaan huomioon, on oma rahoitus ainoastaan 27,1 %. Jos lasketaan vuosien poistojen ja investointien keskiarvo, saadaan tulokseksi, että investoinnit ovat 6,9 milj. euroa poistoja suuremmat. Kaupungin ylijäämän pitäisi siis olla vuosittain n. 6, 9 milj. euroa, jotta selviytyisimme sen investointimäärän rahoittamisesta, jota olemme pitäneet ja jota pidämme tulevina vuosina. Muussa tapauksessa velkakannan kasvu jatkuu kestämättömänä. Strategiasuunnitelman mukainen kaupungin kriittisiin menestystekijöihin pohjautuva vuosien tavoitteiden arviointi tehdään kussakin lautakunnassa. 17

20 Tavoitteiden seuranta toimialoittain KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Hallinto- ja talousasiat Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu Talousarvion ja suunnitelman valmistelu ja toimeenpano Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta Arkistointitoiminta Kuluttajaneuvonta Henkilöstöasiat Tietotekniikkastrategia Asuntoasiat Edunvalvontapalvelut Kehittämisyksikkö Kaupunginsihteeri Kaj Andberg TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, avustaa kaupunginjohtajaa ja huolehtii kaupunginkanslialle, sosiaalivirastolle, päivähoito- ja koulutusvirastolle, tekniselle virastolle ja tarvittaessa muillekin hallintokunnille kuuluvien asioiden kirjaamisesta, esityslistojen ja pöytäkirjojen laadinnasta, kääntämisestä, painatuksesta ja asioiden arkistoinnista. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös kaupunginlakimies, keskusarkisto, kaupungin kielenkääntäjät, puhelinvaihde ja offset-paino. Yleisen edunvalvonnan, velkaneuvonnan, kuluttajaneuvonnan ja sosiaaliasiamiehen toiminnat kuuluvat myös kaupunginkansliaan TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Asiainhallinnan nivouttaminen sosiaalikeskuksen, päivähoito- ja koulutusviraston sekä teknisen viraston kanssa alkoi 1. lokakuuta 2005 kaupunginhallituksen , 369, tekemän päätöksen mukaisesti. Yhdistämisestä tehdään arviointi vuoden 2008 aikana. 18

21 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Kaupunginkanslian tavoitteena on vastata laadukkaasta asiainhallinnasta, joka on nopeaa, joustavaa ja kustannustehokasta siten, että saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, että kaupunginhallitukselle tuleva asia valmistellaan ja viedään sen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) ja päätös tehdään kaupunginvaltuustoasiassa 1 vuoden kuluessa. Vuoden 2007 aikana on KuntaOfficeen kirjattu saapuneita asioita seuraavasti: 330 kaupungin keskushallinnolle, 106 sosiaalikeskukselle, 169 päivähoito- ja koulutusvirastolle ja 301 tekniselle virastolle osoitettua asiaa. Kirjatut asiat on toimitettu edelleen saapumispäivänä (paitsi heinäkuussa, kun useimmat kansliat olivat kiinni lomien vuoksi). Kaupunginhallitus on ottanut käsiteltäväksi 436 asiaa ja melkein kaikki on viety kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa). 88 näistä asioista on viety kaupunginvaltuuston päätettäväksi, ja niistä kaikki on käsitelty 1 vuoden kuluessa muutamia aloitteita lukuun ottamatta. Sosiaalilautakunnassa on otettu käsiteltäväksi 128 asiaa, päivähoito- ja koulutuslautakunnassa (ml. sen neljä jaostoa ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta) 375 ja teknisessä lautakunnassa 349 asiaa. Suoritteet/ Tunnusluvut Talousarvio Työvuodet 15,5 15,5 15,5 Kuluttajaneuvoja: Hellevi Kytölä TOIMIALA Kuluttajaneuvonta, talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Kunnallinen kuluttajaneuvonta pyrkii parantamaan kuluttajien tietoja ja taitoja, jotta he pystyvät selviytymään kulutusyhteiskunnan vaatimuksista. Kuluttajaneuvoja auttaa jo syntyneissä ristiriitatilanteissa neuvomalla miten edetään tai hoitaa asian itse. Kuluttajaneuvonta koskee vain Pietarsaaren kaupungin asukkaita, joskin kyselyjä tulee melko paljon Uudestakaarlepyystä, Pedersörestä ja Luodosta. Kuluttajaneuvonnan lakisääteistä toteuttamista valvoo Kuluttajavirasto. Kuluttajaneuvontaan tuli 650 kpl erialaisia ongelmatapauksia. Neuvontatilaisuuksia oli viisi. Talous- ja velkaneuvonnan kantavana periaatteena on auttaa taloudelliseen ahdinkoon, ylivelkaantumistilanteeseen joutuneita henkilöitä. Keinoja on monia: vuonna 1993 voimaan tulleen velkajärjestelylain mukainen joko vapaaehtoinen tai käräjäoikeusteitse tapahtuva velkajärjestely. 19

22 Talousneuvonta on kuulunut tehtäväkenttään parisen vuotta. Sen antamisella yritetään tukea talouden hallintaa ja estää ylivelkaantumistilannetta. Talous- ja velkaneuvonta käsittää Mustasaaren käräjäoikeuden, Pietarsaaren osaston alueen viisi kuntaa: Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersöre, Luoto ja Kruunupyy. Väestömäärä on n asukasta. Toimipaikka on pelkästään Pietarsaaressa. Valtiovalta kustantaa toiminnan sataprosenttisesti. Valvonta on lääninhallituksessa ja Kuluttajavirastossa. Asiakastapaamisia oli 135, joista ensimmäiselle käynnille tuli 39 henkilöä. Puheluita on useita satoja. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu 2001 voimaan tulleeseen lakiin: Laki sosiaaliasiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka toimii sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon piirissä. Sosiaaliasiamies neuvoo ja avustaa sosiaalihuollon asiakkaita koko elämänkaaren ajalla toimimalla sovittelijana ja avustamalla tarvittaessa muistutuksen, oikaisuvaatimuksen ym. vastaavan tekemisessä. Sosiaaliasiamiehen toiminta-alue on Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Pedersöre. Lääninhallitus valvoo toimintaa. Yhteydenottoja on ollut 25 kaikista kolmesta kunnasta. Asiakassuhteesta tulee usein hyvin pitkäkestoinen, vuosiakin kestävä. Työpainetta talous- ja velkaneuvonnan osalta lisää velvoite, jonka mukaan pitää ehtiä antamaan enemmän ennaltaehkäisevää taloudenhoitoon liittyvää neuvontaa. Se tulee tapahtumaan oppilaitoksissa, järjestöissä ym. vastaavissa. TUNNUSLUVUT Kuluttajaneuvonnassa näkyy aika hyvin vallitseva suhdanne. Kolmen viime vuoden asiamäärästä voidaan päätellä, että kuntalaisilla ei ole mennyt ihan huonosti. Kauppaa on tehty ja palveluja ostettu. Kuluttajaneuvonta Asiakkaita Talous- ja velkanevonnassa päätä ei ole näkyvissä. Uudet asiakkaat tulevat vieläkin luvun vaihteen järjestelemättömien velkojen kanssa. Pienen osan kohdalla on kyse tämän vuosituhannen aikaisesta ylivelkaantumisesta. Talous- ja velkaneuvonta Uusia asiakkaita Asiakastapaamisia Sosiaaliasiamiestoiminnassa on lukumäärältään vähän yhteydenottoja, mutta tapaukset ovat sitten sisällöltään sitäkin raskaampia. Sosiaaliasiamies toiminta Yhteydenottoja

23 Yleinen edunvalvoja: Kirsi Laaksonen TOIMIALA: Edunvalvonta TOIMINTA-AJATUS Edunvalvonnan (holhoustoimen) tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeuksia, jotka eivät vajaavaltaisuuden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Edunvalvoja voidaan määrätä myös henkilöille, jotka tarvitsevat tukea taloudellisten asioidensa hoitamisessa. Henkilö, jonka etuja valvotaan kutsutaan päämieheksi ja kunnan virkaholhoojaa yleiseksi edunvalvojaksi Edunvalvonta Päämiehiä Työvuodet Kaupunginkamreeri Marlene Byggmästar TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Syksyllä 2005 toteutettu organisaatiomuutos on saatu aivan valmiiksi vuoden 2007 aikana, sillä aiemmin teknisen viraston alaisuuteen kuuluneet kolme kirjanpitäjää muuttivat fyysisesti rahatoimistoon. 21

24 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet UUDISTUMINEN 7 Tavoitteellinen johtajuus Tavoite Tavoitetaso 2007 Osavuosiraporttien Osavuosiraportoinnin kehittäminen jatkokehittäminen Vuotuiset kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa hallintokuntien kanssa 1 kerran vuodessa työntekijää kohden Arviointi Työ jatkuu Vuonna 2007 ei pidetty kehittämiskeskusteluja PROSESSIT JA RAKENTEET 10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite Tavoitetaso 2007 Talousjärjestelmän Uusi tilikartta otetaan päivittämisellä tavoitellaan käyttöön hallintokuntiin parempaa Sähköinen laskujenkäsittely talousraportointia toteutettu 100-prosenttisesti Arviointi Uusi talousjärjestelmä ja uusi tilikartta otettiin käyttöön v. 2007, mikä paransi talouden raportointia. Sähköisen laskujenkäsittelyn käyttöönotto alkoi v ja jatkuu v Suoritteet/ Tilinpäätöpäätös Tilin- Tilinpäätöpäätöarvipäätös Tilin- Talous- Tilin- Tunnusluvut Työvuodet 8,7 8,7 12,32 12,5 12,45 22

25 Henkilöstöpäällikkö Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstötoimisto TOIMINTA-AJATUS Kaupunki haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Laaditaan erillinen henkilöstöraportti Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet PROSESSIT JA RAKENTEET 10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite Tavoitetaso 2007 Palkkaohjelman käytön Atk:n käyttämisen kehittäminen tehostaminen työhönoton yhteydessä Arviointi Palkkaohjelman käytön tehostamistyö jatkuu Suoritteet/ Tilinpäätöpäätöarvipäätös Tilin- Talous- Tilin- Tunnusluvut Työttömyysaste % 9,7 9,2 8,9 8,8 7,8 Kaupungin työllistämiä työttömiä Kesätyöpaikkoja Introssa aktivoituja Työllistämisen kokonaisnettokustannukset Työvuodet 9,7 11,8 14,7 14,7 15,43 23

26 Työsuojelupäällikkö Birgitta Blomqvist TOIMIALA: Työsuojelu ja tyky TOIMINTA-AJATUS Kaikki työntekijät voivat tehdä työnsä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet UUDISTUMINEN 8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite Tavoitetaso 2007 Työilmapiirin kartoitus Tulos esitellään tehdään kaikilla työpaikkakokouksissa työpaikoilla. tammikuussa 08. Arviointi Kartoitukseen vastasi 864 työntekijää. 90 % noista työntekijöistä viihtyy hyvin tai melko hyvin työpaikallaan (86 % vuonna 2004). Rasitusvammoista (tuki- ja liikuntaelinvaivat) johtuvat sairauspoissaolot vähenevät, varsinkin vanhushuollossa. Rasitusvammojen osuus enintään 30 % sairauspoissaolojen yhteismäärästä. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia sairauspoissaoloja oli 36 % sairauspoissaolojen kokonaismäärästä. (Kotipalvelu 48 %, siivoushenkilöstö 47 %, Koivurinne 31 %). Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätö s Talousarvio Sairauspoissaolot, 11,7 12,5 12,4 13,9 13,7 kalenteripäiviä/työntekijä Tapaturmia, korvauspäiviä Tapaturmataajuus, tapaturmia / 1 milj. 13/23 15/23 16/27 17/ei selvää 11/ei selvää* työtuntia, P-saari/vrt. muut kunnat* * Vertailukunnilla tarkoitetaan työpaikkoja, jotka tilastokeskuksen arvion mukaan ovat verrattavissa Pietarsaaren kaupunkiin. Tapaturmamäärään sisältyvät työtapaturmat (297 kpl -07) ja työmatkalla sattuneet tapaturmat (137 kpl -07) ja ammattitaudit (0). 24

27 IT-päällikkö TOIMIALA: Jaakko Kaivosoja Tietotekniikka TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Toimintakaudella 2007 toimintaympäristössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite Tavoitetaso 2007 Tavoitteena on Yli tunnin kestävät toimintavarmat ja Tietojärjestelmien tietojärjestelmät käyttökatkokset: Alle 10 kpl. Alle 5 kpl - Ei katkoksia Arviointi Suunnittelemattomia tietojärjestelmiä koskevia käyttökatkoksia ei ollut. Suunnitellut katkokset ajoitettiin ilta ja viikonloppuaikoihin. UUDISTUMINEN 8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite Tavoitetaso 2007 Henkilöstö voi osallistua Koulutukseen ei osallistuta. - riittävästi 2 kurssia / henkilö - 5 koulutustilaisuuksiin oman kurssia / henkilö henkilökohtaisen osaamisen ylläpitämiseksi. Arviointi Tietotekniikan koulutuksiin osallistuttu 4,5 pv/henkilö 25

28 PROSESSIT JA RAKENTEET 10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite Tavoitetaso 2007 Yhteistyökumppanit ovat Yhteistyökumppaneita ei ole käytettävissä silloin kun käytettävissä. Yhteistyökumppaneitä käytetään täydentävänä resurssina. Yhteistyökumppaneiden käytössä pääpäino. Arviointi Valtaosa tietojärjestelmien ylläpitotoistä on toteutettu tietotekniikkayksikön omana toimintana. Vaativimmissa ja uusien järstelmien käyttöönotoissa on käytetty yhteistyökumppaneita. Asuntosihteeri TOIMIALA: Anneli Blomström Asuntotoimisto TOIMINTA-AJATUS Suorittaa ne tehtävät jotka asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle esim: -välittää asuntoja sosiaalisin perustein -hyväksyä korkotukia yksityishenkilöille asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen -myöntää korjausavustuksia vanhuksille ja asunto-osakeyhtiöille -myöntää maksuhelpotuksia valtionlainoihin -valvoa valtion lainojen ja avustusten käyttöä -seurata asuntotilanteen kehitystä kaupungissa TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ei muutoksia 26

29 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS Asuntojen saatavuus ja kysyntä Tavoite Tavoitetaso 2007 Saada kysyntä ja tarjonta Vähemmän tyhjiä asuntoja ja vuokra-asunnoissa enemmän pitkäaikaisia tasapainoon, tekemällä asukkaita. vuokratalot halutuiksi Vähemmän asunnottomia Nostaa vuokratalojen arvostusta. Asukkaiden osallistumista asukasdemokratiaan. Omistajien panostus vuokratalojen ylläpitoon Viihtyvyyden lisäämistä. Houkuttelevat vuokratalot Arviointi Tyhjät asunnot ovat vähentyneet v oli 62 asuntoa nyt v asuntoa. Asunnottomat ovat vähentyneet 15:sta 10:een. 39 taloutta muuttanut toiselta paikkakunnalta valtionlainoittamiin asuntoihin RESURSSIT JA TALOUS Kaupungin omat asunnot ja toimiston henkilökunta Tavoite Tavoitetaso 2007 Kaupungin oman asuntokannan jatkuva ylläpito.jokaiselle asukkaalle kaupungissa kohtuullinen asunto. Vaikeasti sijoitettaville asunnonhakijoille hankitaan asuntoja. Tarpeeksi henkilöstöä Viihtyisiä ja hyväkuntoisia vuokra-asuntoja Vähemmän asunnottomia Sijainen mahdollisten sairaslomien ajaksi Arviointi Kaupunki remontoi omia kiinteistöjään taloudellisten mahdollisuuksien mukaan Riittävästi asuntoja Ei toteutunut Suoritteet/ Tunnusluvut Talousarvio Vapautuvat asunnot Tyhjät asunnot Asunnonhakijat alle 25 vuotiaat eläkeläiset Asunnonvaihtajat Puutteelliesti asuvat ja asunnottomat Työvuodet 1,6 2,01 1,7 1,7 1,6 1,6 27

30 Kestävä kehitys Asuntotoimisto on lisännyt kopiointia lomakkeiden ja julkaisujen tilaamisen sijaan sekä sähköposti toimintaa on lisätty. Toimistotarvikkeita käytetään uudelleen mahdollisimman paljon. Raaka-aine- ja jätemäärää vähennetään käyttämällä ylijääneitä papereita uudelleen. Vuokra- ja asunto-osakeyhtiöitä kehotetaan ylläpitämään kiinteistöjään jatkuvasti. Tällä tavalla vältytään kalliilta korjauksilta tulevaisuudessa. Taloyhtiöitä kehotetaan parantamaan myös rakennuksien lähiympäristöjä joka puolestaan tekee asuinalueet viihtyisimmiksi ja halutuimmiksi.. Kehitysjohtaja Håkan Sundqvist TOIMIALA: Kehittämisyksikkö TOIMINTA-AJATUS Kehittämisyksiköllä on hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista aloista siitä riippumatta, mikä toimiala hoitaa toimeenpanon: Liikenne Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun joukkoliikenteen käyttämiseen kaupunkitaajaman alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten, että työmatkojakin voidaan tehdä yhä enemmän Vippari-busseilla. Syöttöliikenne Kruunupyyhyn jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja edistää yrityselämän etuja. Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä lääninhallituksen kanssa yhteistyössä. Kaupunki valvoo jatkuvasti valtion viranomaisiin nähden liikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-, talous- ja muita ajankohtaisia asioita. Liikenteen osalta on yleistavoitteena taata Pietarsaaren kaupungin osalta logistisesti hyvin toimivat, kattavat, monipuoliset ja taloudellisesti puollettavissa olevat ratkaisut. Hankinnat Yksikkö toimii kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaupungin hankintayksikkönä. Tavoitteeena on avustaa kaupungin hallintokuntia asiantuntemuksella ja ammattitaidolla hankintojen tekemisessä. Hankkeet Vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin. Ehdotusten tekeminen kaupunginjohtajalle uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi osallistua. 28

31 Ulkoisen imagon luominen Kaupungin imagon parantaminen osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja muihin sellaisiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille. Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoja voidakseen sekä mahdollisesti osallistua EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin. Ulkoinen viestintä Infopistettä, Lähi-TV:tä ja muita sisäisiä ja ulkoisia viestintäväyliä käyttämällä lisätään kunta-laisten tietoutta asioista, ja näin helpotetaan osallistumista yhteisiin asioihin ja kannustetaan siihen. Hallinnon kehittäminen Hallintoa tehostetaan ja hallinnon toimintavälineitä kehitetään kaupunginhallituksen ja kau-punginjohtajan antamien ohjeiden mukaan. Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti pelkistämään toimintatapoja ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja selkeäksi. Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano palvelevat kuntalaisia ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian kannalta läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle suuremman osuuden koko-naistaloudellisesta kakusta Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koulutus Henkilöstön tulee saada jonkin muotoista koulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutusta järjestetään mikäli mahdollista Pietarsaaressa. Hallinnossa oleva tietoa käytetään hyväksi siten, että sitä välitetään edelleen, kun asialle on perusteita. Erikoiskoulutusta järjestetään eri hallintokuntien oman kiintiön rajoissa. Tavoitteena on kehittää henkilöstön ammattitietoutta, työkykyä ja työmotivaatiota tehokkaan koulutuksen kautta yhteistyössä muiden yksiköiden, varsinkin henkilöstötoimiston kanssa. Näin parannetaan työntekijöiden valmiutta kohottaa palvelun laatua, ja työntekijöitä kannustetaan kehittämään omaa ja työyhteisönsä työtä. Imagoa parantava vaikutus on huomattava. 29

32 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite Tavoitetaso 2007 Osallistuminen kaupungin hankkeisiin. Ohjeiden mukaan Henkilöstön ja luottamushenkilöiden osaamisen parantaminen. Suunnitelman mukaan. Joukkoliikenne Hankinnat Arviointi 4 0% / 50 % / 60 % Kaupunginhallitus ei ole hyväksynyt hankkeita vuonna % / 90 % / 100 % * Päällikkötapaamisia on pidetty säännöllisesti. Märit Torkelson luennoi hyvästä isännyydestä ja taloust. maist. Mika D. Rubanovitsch hankintojen tehostamisesta. Läsnäoloprosentti on ollut keskimäärin 27. Syöttöliikenne kaikkiin junaja lentoliikenneyhteyksiin Pännäisistä ja Kruunupyystä matkustajaa Vipparilinjalla Toiminta kaupungin hankintayksikkönä. Vuoden aikana on 7233 henkilöä käyttänyt liityntäliikennettä Kruunupyyn lentokentälle. Vippari-linjalle asetettu matkustajamäärätavoite on saavutettu: matkustajaa vuoden aikana. Kehittämisyksikkö on toiminut kaupungin virastojen ja osastojen hankintayksikkönä. Vuoden aikana on hankintayksikön kautta tehty parisenkymmentä hankintaa. * Päällikkötapaamisilla on pyritty tiedottamaan, antamaan uusia ja pätevyyttä parantavia tietoja. Suurille luennoille on kutsuttu sekä kaupungin että seutukunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Useita vuosia olleen vähäisen osallistumisprosentin vuoksi tullaan päällikkötapaamisten nykyistä muotoa muuttamaan. Monet hyviä luennoitsijoita on saatu pitämään luentoja, mutta kuulijoita on ollut ainoastaan 25 %. Osallistujia pitäisi olla vähintään 80 % kustannuksiin nähden. Vuoden aikana tehdyn kyselytutkimuksen mukaan ovat tapaamisiin osallistuneet virkamiehet kohtalaisen tyytyväisiä. Ongelma on ollut tähän saakka vähän kiinnostusta osoittaneiden virkamiesten saaminen päällikkötapaamisiin. 30