RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI Infran hankenro 11 RAKENNETTAVUUSSELVITYS LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8559 Linnainmaa, Tampere Donna ID numero: Tampere , Jori Lehtikangas

2 LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8559 RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1. YLEISTÄ Tutkimuskohde Toimeksiannosta Tampereen Infra on laatinut rakennettavuusselvityksen koskien Linnainmaan kaupunginosan korttelissa 561 sijaitsevaa asemakaava-aluetta nro Alue sijaitsee Sammon valtatien varressa. us on esitetty rakennettavuuskartassa, piirustus nro /16538/1. Alueelle tavoitellaan rakennettavaksi päiväkoti, pientaloja sekä hieman tehokkaampaa asuinrakentamista. Tehdyt tutkimukset Alueella on maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta tutkittu v. 21 puristinheijarikairalla 21 tutkimuspisteessä. Samassa yhteydessä on asennettu 2 pohjaveden havaintoputkea sekä otettu häiriintyneitä maanäytteitä tutkimuspisteestä. Maanäytteistä on laboratoriossa tutkittu vesipitoisuus ja osalle näytteistä on tehty maalajin rakeisuusmääritykset. Selvityksen lähtöaineistona ovat lisäksi olleet alueen reunamille aiemmin tehdyt vanhat painokairaustulokset. Ennen kairausten tekemistä alueella on tehty maatutkaluotaus linjoille, joille tutkausten jälkeen kohdistettiin muita pohjatutkimuksia. Luotausten ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää mahdollisten yli,5 m kokoisten metallisten kohteiden sijaintia alueella. Metallisten kohdetulkintojen lisäksi profiilikuviin tehtiin lisäksi karkeita maalajitulkintoja rajapintoineen. Maatutkaukset tulkintoineen on tehnyt Geo-ork Oy. Pohjatutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauspiirustuksissa /16538/2 6. Geo-ork Oy:n laatima raportti maatutkaluotauksista on liitteenä. Pohjatutkimus kuvaa maaperätietoa vain kyseessä olevan pisteen kohdalla kyseessä olevana tutkimusajankohtana. Siksi pohjatutkimustuloksia voidaan käyttää myöhemmin rakentamissuunnittelun lähtöaineistona vain soveltuvin osin. Alustavat PIMA-tutkimukset Alueella havaitun rakennus- ja metallijätteen sekä mahdollisten vanhojen maatäyttöjen aiheuttamien epävarmuustekijöiden vuoksi on alueella tehty alustavia pilaantuneiden maiden (PIMA) tutkimuksia. Tutkimuksia suoritettiin yhteensä kahdeksassa eri tutkimuspisteessä eri puolilla aluetta. Näytepisteiden sijainnit on esitetty rakennettavuuskartalla ja pohjatutkimusleikkauksissa. Näytteitä otettiin pääasiassa läheltä maanpintaa, mutta osassa pisteistä myös syvemmältä kierrekairan avulla. Otetut näytteet tutkittiin PetroFlag- ja InnovX -laitteilla. PetroFlag -laitetta käytetään hiilivetyjen määrän analysointiin maaperässä. Laitteen ohjearvo hiilivedyille on 3 ppm. InnovX - röntgenfluoresenssianalysaattorilla määritetään alkuainepitoisuuksia (arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, antimoni ja sinkki). 2/8

3 LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8559 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Metallien osalta tuloksissa ei ole mitään hälyttävää. PetroFlag -tulokset ilmaisevat todennäköisesti humuspitoisuutta tai lievää öljyllä nuhraantumista. Todennäköisesti ei kuitenkaan mitään vakavaa pilaantuneisuutta. Näiden osalta lähetetään kuitenkin vielä kokoomanäytteet laboratorioon tutkittavaksi. Laboratoriossa tutkitaan asioita, joita kenttämittareilla ei voida tarkastaa, kuten torjuntaainejäämät. PIMA-asetuksen mukaan torjunta-aineita ovat Atratsiini, DDT, DDD, DDE, Dieldriini, Endosulfaani, Heptakloori ja Lindaani. Lisäksi asetuksessa on mainittu Biosidit (TBT ja TPT), jotka tutkitaan myös samassa yhteydessä. Olemassa olevat rakennukset ja rakenteet Selvitysalue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta vanhaa peltoaluetta. Alueen eteläreunalla sijaitsee Sammon valtatien ja viereisen kevyenliikenteen väylän rakenteet sekä maarakenteinen meluvalli. Pintasuhteet Suurimmaksi osaksi alue on pintasuhteiltaan tasaista ja noin tasolla +99,5 +1,5. Alueen pohjoisosassa maanpinta kohoaa loivasti Kotipellonkadun varressa sijaitsevien omakotitalotonttien suuntaan tasolle Eteläreunalla Sammon valtatie ja kevyenliikenteenväylä ovat tasolla +1,6 +11,5 ja meluvallin yläpinta tasolla, 13,5. Alueen rakentuessa on tarve tehdä laajoja alueellisia täyttöjä mm. kuivatuksen takia. Täyttöpaksuus on kuitenkin maltillinen, pääasiassa noin,5 1,5 m. Pohjasuhteet Maaperä Alueen eteläosassa ylimpinä maakerroksina on Sammon valtatien ja kevyenliikenteenväylän rakennekerrokset. Kerrospaksuuksista tai siitä onko väylät aikanaan perustettu massanvaihdolle, ei ole tietoa. Muilta osin alueen ylimpänä maakerroksena ohuen humusmaan alla on 1 2 m paksu kuivakuorikerros. Pääsääntöisesti kerros on yläosastaan löyhää, mutta muuttuu syvemmälle mentäessä keskitiiviiksi tai tiiviiksi. Laboratoriotutkimusten mukaan kerroksesta otetut maanäytteet olivat maalajiltaan liejuista savea tai savista ja näytteiden vesipitoisuus oli %. Kuivakuorikerroksen alapuolella on löyhää silttiä. Kerroksen paksuus on pääasiassa 2 m ja kosteikkoalueella noin 5 7 m. Kerroksesta otettujen maanäytteiden maalaji vaihteli savisesta liejusta liejuiseen silttiin ja näytteiden vesipitoisuus oli 2 6 %. Alimpana maakerroksena on moreenia. Kallioperä Kalliopinnan korkeustasoa ei ole tutkimuksissa varmistettu porakonekairauksin. Pohjatutkimusleikkauksiin kalliopinta on arvioitu pääasiassa kairausten päättymistasoon. Tällöin arvioitu kalliopinta on Kotipellonkadun varressa olevan asutuksen lähellä 6 m syvyydellä, valtaosalla aluetta 6 8 m syvyydellä ja alueen lounaisosassa olevalla kosteikkoalueella 8 1 m syvyydellä maanpinnasta. 3/8

4 LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8559 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pohjavesi Alueelle on tutkimusten yhteydessä asennettu kaksi pohjaveden havaintoputkea pohjaveden korkeustason selvittämiseksi. Alueen keskellä sijaitsevaan tutkimuspisteeseen nro 13 asennetussa pohjaveden havaintoputkessa on..21 havaittu vesipinta tasolla +97,29 eli 3,2 m syvyydellä maanpinnasta. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, joten erityisille pohjaveden suojaamistoimille ei ole tarvetta rakentamisen yhteydessä. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 1,1 km etelän suuntaan. 2. ALUEEN RAKENNETTAVUUS Rakennettavuusluokitus Rakennettavuus perustuu Geologian tutkimuskeskuksen TAATA -projektissa käyttämään jaotteluun, jossa rakennettavuuteen vaikuttavat maanpinnan kaltevuus, maalaji sekä pehmeän tai löyhän maakerroksen paksuus. Luokat ovat Erittäin hyvä (I), Hyvä (II), Keskinkertainen (III), Melko huono (IV), Huono (V) ja Heikko (VI). Selvitysalue on jaettu eri rakennettavuusluokkiin, alueet on esitetty rakennettavuuskartalla. Selvitysalueen luoteis-/ pohjoisosa olemassa olevien pientalojen läheisyydessä on rakennettavuudeltaan hyvää (II). Maaperä on pintaosistaan löyhää tai keskitiivistä silttiä tai hienoa hiekkaa kerrospaksuudeltaan alle 2,5 m. Tämän alapuolella maaperä muuttuu tiiviimmäksi. Alue on pintasuhteiltaan tasaiseksi luokiteltava, noin 5 % pinnankaltevuus. Selvitysalue on kuitenkin suurimmaksi osaksi rakennettavuudeltaan keskinkertaista (III). Maaperä on savista liejua tai liejuista silttiä ja pehmeän kerroksen paksuus vaihtelee 2,5,5 m. Pintasuhteiltaan alue on tasainen, pääosin alle 5 % pinnankaltevuus. Alueen keskellä on rakennettavuudeltaan melko huono (IV) alue. Pehmeän maakerroksen paksuus on noin 5 8 m. Pintasuhteiltaan alue on tasainen, pääosin alle 5 % pinnankaltevuus. Selvitysalueen länsikulmaukseen on arvioitu rakennettavuudeltaan huono (V) alue. Pohjatutkimuksia ei tällä alueella ole kuitenkaan tehty. Arvioitu pehmeän maakerroksen paksuus on yli 8 m ja pinnassa oleva turvekerros noin 2 3 m. Pintasuhteiltaan alue on tasainen, alle 5 % pinnankaltevuus. Rakennusten ja piha-alueiden perustaminen Pohjatutkimustulosten perustella esitetään seuraavia suosituksia ja ohjeita koskien rakennusten ja rakenteiden perustamista. Esitetyt suositukset ovat keskimääräisiin olosuhteisiin perustuvia, eivätkä ne ota huomioon alueen sisällä mahdollisesti esiintyviä vaihteluja pohjasuhteissa. Rakennettavuudeltaan hyvä alue (selvitysalueen luoteisosa) Pientalot voidaan todennäköisesti perustaa anturoin sora- tai murskearinan välityksellä maanvaraisesti. Rakennettavuudeltaan hyväksi arvioidulla alueella ei kuitenkaan /8

5 LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8559 RAKENNETTAVUUSSELVITYS ole tehty kuin yksi pohjatutkimus, joten alustavassa suunnittelussa on käytettävä maltillista kantavuutta p 15 kn/m 2. Rakennusten lattiat on mahdollista tehdä maanvaraisena. Kadut, piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti. Rakennettavuudeltaan keskinkertainen alue Kohdissa, joissa tehdään täyttöjä nykyisen maanpinnan yläpuolelle, on varauduttava maapohjan painumiin. Siksi varmin ja riskittömin tapa etenkin raskaampien ja painumille herkkien rakenteiden osalta on perustaa rakennusten kantavat rakenteet kovaan pohjaan tai kallioon lyötävien tukipaalujen varaan. Mikäli luotettavasti osoitetaan, että rakennuspaikan arvioidut kokonaispainumat ovat sallituissa rajoissa tai mikäli rakennuspohjaa esikuormitetaan ennen muita rakentamistöitä, voidaan lieviä painumia sietävät 1- ja 2-kerroksiset talot perustaa maanvaraisesti silttikerroksen varaan noin,5 m paksulle murskearinalle käyttäen alustavasti kantavuutta p kn/m 2. Rakennusten lattiat on mahdollista tehdä maanvaraisena. Kadut, piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti. Rakennettavuusluokaltaan melko huono alue Rakennukset on perustettava kovaan pohjaan tai kalliopintaan asti ulottuvien tukipaalujen varaan. Paalutettavien rakennusten lattiat on suositeltavinta ripustaa kantavina paaluperustusten varaan. Rakennuspohjien valmistelu vaatii myös olemassa olevan turvekerroksen kaivutöitä, kaivusyvyyden ollessa noin,5 1 m. Tulevista täytöistä aiheutuu maapohjaan merkittävää lisäkuormitusta ja siten painumia. Siksi ilman maapohjan esikuormittamista on paalujen mitoituksessa otettava lisäkuormituksena huomioon negatiivinen vaippahankaus. Ilman maapohjan esirakentamista on lisäksi varmistettava, ettei painumaero muodostu haitallisen suureksi paalutetun ja maanvaraisen rakenteen rajapinnassa. Mikäli alueella tehdään maapohjan esirakentamista, voidaan tämän jälkeen kevyitä tasaisesti kuormitettuja ja lieviä painumia sietäviä rakenteita (esim. katokset) harkita perustettavaksi maanvaraisesti. Katujen ja piha-alueiden pintarakenteet sekä putkijohdot ja viemärit on suositeltavaa rakentaa vasta maapohjan mahdollisen esirakentamisen jälkeen, jolloin vesihuoltolinjojen paaluttamisen tarve vähenee ja voidaan käyttää esimerkiksi poimulevyarinan välityksellä maanvaraista perustamista. On kuitenkin huomioitava liitokset painumattomiin rakenteisiin kuten paalutetut rakennukset ja olemassa olevat vesihuoltolinjat. Putkijohtojen suunnittelussa on hyvä käyttää hieman tavallista suurempia kallistuksia painumahaittojen pienentämiseksi. Mikäli maapohjaa ei esirakenneta, on putkijohdot ja viemärit suositeltavaa perustaa paalutuksin. 5/8

6 LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8559 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Rakennettavuusluokaltaan huono alue (kosteikko selvitysalueen länsiosassa) On otettava huomioon, että pohjatutkimuksia ei rakennettavuudeltaan huonoksi arvioidulla alueella ole tehty. Alue on jätetty toistaiseksi tutkimatta luontoselvityksen yhteydessä tehdyn aluerajauksen vuoksi. Alustavassa suunnittelussa voidaan huonoksi luokitellun alueen rakennettavuudesta käyttää samaa arviota kuin mitä edellä melko huonon alueen yhteydessä on sanottu, kuitenkin sillä poikkeuksella, että pehmeikön syvyys ja tarvittava turvekerroksen kaivusyvyys ovat jonkin verran suurempia. Suositeltavinta on hyödyntää aluetta esimerkiksi hulevesien keräykseen ja viheralueena. Täytemaa-alueet (selvitysalueen pohjois-, itä- ja eteläreunat) Täytemaaksi luokitellut alueet eivät saa varsinaista rakennettavuusluokkaa. Näillä alueilla rakennetut vanhat penkereet ovat lujittaneet maapohjaa sen luonnontilaisesta tasosta ja maapohja on siten kantavampaa. Mikäli täytemaa-alueilla tasaus ei oleellisesti nouse nykyisestään, voidaan kadut, piha-alueet ja putkijohdot perustaa maanvaraisesti. Rakennuksia täytemaa-alueille ei ole tulossa. Routasuojaus Perusmaa on routivaa, eli routimattoman perustamissyvyyden yläpuoliset rakenteet on routasuojattava. Tampereella mitoittava pakkasmäärä on F 5 = 39 Kh. Routaeristeet mitoitetaan ohjeen RIL Routasuojaus mukaisesti erikseen lämpimille ja kylmille rakennusosille sekä nurkille. Kuivatusrakenteet Rakennukset on salaojitettava vajovesien poisjohtamiseksi. Pohjakerrosten lattioiden sekä perustusten alle on tehtävä kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva salaojituskerros. Maanpinnan korkeuden on oltava rakennuksen ulkoseinän vierellä vähintään,3 m alimman lattiatason alapuolella. Suunnittelun edetessä on alueelle tehtävä kunnolliset pintatasaus-, hulevesi- ja sadevesien viemäröintisuunnitelmat alueen hallitun kuivattamisen toteuttamiseksi. Radon Radon on otettava huomioon rakenteita suunniteltaessa. Radonhaittojen ehkäisemiseksi maanvaraiset alapohjarakenteet on tiivistettävä ja radonkaasut kerättävä ja poistettava koneellisesti Radon -imuputkiston avulla. 6/8

7 LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8559 RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3. MAA- JA POHJARAKENNUSTYÖT Kaivu Rakennuspohjilta on poistettava humuspitoinen pintamaa sekä eloperäinen aines kuten esimerkiksi turve. Kaivut voidaan lähtökohtaisesti tehdä luiskattuina. Kaivusyvyyden ollessa yli 2, m tai kaivannon pohjan ulottuessa pohjavedenpinnan alapuolelle, on kaivannot joko tuettava tai käytettävä riittävän loivia luiskakaltevuuksia. Täytöt Alueelle on tarve tehdä laajoja alueellisia täyttöjä. Täyttöpaksuus on kuitenkin maltillinen, pääasiassa noin,5 1,5 m. Rakennusten alapuoliset täytöt on rakennettava karkearakeisesta ja routimattomasta maamateriaalista, jolla estetään kapillaariveden nousu perustuksiin ja maanvastaisiin lattioihin. Myös katu- ja kunnallisteknisten järjestelmien kohdalla täytöissä on suositeltavaa käyttää routimattomia kiviaineksia. Esirakentaminen Alueen tuleva maanpinta kohoaa nykyisen maanpinnan tason yläpuolelle. Tämän johdosta maapohjassa on odotettavissa painumia. On suositeltavaa tehdä alueella maapohjan esirakentamista. Esirakentamistöiden tarkoituksena on minimoida alueen maanvaraisten rakennusten ja rakenteiden käytön aikaiset haitalliset painumat sekä painumaerot maanvaraisen ja paalutettavan rakenteen vieressä (esim. paalutettava seinälinja, jonka vieressä maanvarainen piha-alue). Soveltuvista esirakentamismenetelmistä suositeltavin ja edullisin on esikuormitus ylipenkereillä. Jos esirakentaminen toteutetaan ylipenkereillä, joiden yläpinta on tasolla lopullinen maanpinta + 1, 2, m, arvioidaan yli 9 % kokonaispainumista tapahtuvan 3 vuoden kuluessa esikuormituksen aloittamisesta. Ylipenkereet on suositeltavaa poistaa lopullisen maanpinnan tasoon vasta, kun maapohjan riittävän konsolidaatioasteen voidaan katsoa täyttyneen. Mikäli alueen rakentamisaikataulu on tiukka, voidaan harkita myös muita soveltuvia esirakentamismenetelmiä. Kaavoituksessa on suositeltavaa hyvissä ajoin määrittää alueen tulevat maanpinnan korkeustasot sillä tarkkuudella, että voidaan tarkentaa alueen painumalaskelmia ja valita mahdollinen esirakentamismenetelmä jatkosuunnittelua varten. Esirakentaminen tulisi sen toteutuksen vaatiman ajan vuoksi aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 7/8

8 LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8559 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Paalutus Paalutustöitä suunniteltaessa on huomioitava paalutustärinän vaikutus ympäröiviin rakenteisiin (esimerkiksi lähistöllä sijaitsevat tiilirakennukset tai rapatut rakenteet). Töistä aiheutuvaa tärinää on työn aikana mitattava lähikiinteistöihin asennetuista tärinämittareista.. JATKOTOIMENPITEET Mikäli alue esirakennetaan, on laadittava tarkempi esirakentamissuunnitelma, joka pitää sisällään ohjeet esirakentamisen toteuttamiselle, seurannalle ja laadun varmistamiselle sekä valittuun menetelmään liittyvät geotekniset laskelmat. Myöhemmin suunnittelun edetessä, esimerkiksi esirakentamistöiden jälkeen, on alueelle tehtyjä pohjatutkimuksia täydennettävä rakennusosakohtaisilla lisätutkimuksilla ja laadittava rakennuksille ja rakenteille erillinen pohjarakennussuunnitelma. LIITTEET Alustavien PIMA-tutkimusten tulokset Rakennettavuuskartta 1:1 Pohjatutkimusleikkaukset A A F F 1:5/1:1 Pohjatutkimusleikkaukset 1 1 1:5/1:1 Geo-ork Oy:n raportti maatutkaluotauksista, päiväys Tampereella Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut Jori Lehtikangas Geotekniikkainsinööri, DI 8/8

9 Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkapalvelut Linnainmaan asemakaava nro 8559 InnovX -mittaustulokset LIITE Ohje Pvm Date Date 15-Dec Dec Dec Dec Dec Dec Dec Dec Dec Dec Dec Dec-21 Lukema nro Reading Reading Aika LiveTime LiveTime Ohjelma Mode Mode Standardization Soil Soil Soil Soil Soil Soil Soil Soil Soil Soil Soil Piste nro. työ/piste nro. tyo/piste nro (1m) 26 (2m) 26 (3m) 26 (m) Työkohde työkohde tyokohde Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Lentavan k.8559 Mittaaja mittaaja mittaaja E.Haa E.Haa E.Haa E.Haa E.Haa E.Haa E.Haa E.Haa E.Haa E.Haa E.Haa Kuivaus kuivaus kuivaus Syvyys syvyys syvyys X-koordinaatti x-koordinaatti x-koordinaatti , , , , , , , , , , ,152 Y-koordinaatti y-koordinaatti y-koordinaatti 2951, , , , , , , , , , ,29 Alempi Ylempi Z-koordinaatti z-koordinaatti 99,89 1,98 1,29 11,326 1,271 99,352 1,955 99,63 99,63 99,63 99,63 ohjearvo ohjearvo Siivilä siivila wet mix wet mix wet mix wet mix wet mix wet mix wet mix wet mix wet mix wet mix wet mix wet mix wet mix 5 1 As (arseeni) As As <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD As +/- As +/- As Cd (kadmium) Cd Cd <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD Cd +/- Cd +/- Cd Co (koboltti) * Co Co <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD Co +/- Co +/- Co Cr (kromi) Cr Cr <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD Cr +/- Cr +/- Cr Cu (kupari) Cu Cu <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD Cu +/- Cu +/- Cu Hg (elohopea) * Hg Hg <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD Hg +/- Hg +/- Hg Ni (nikkeli) Ni Ni <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD Ni +/- Ni +/- Ni Pb (lyijy) Pb Pb <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD Pb +/- Pb +/- Pb Sb (antimoni) Sb Sb <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD <LOD Sb +/- Sb +/- Sb Zn (sinkki) Zn Zn <LOD <LOD <LOD <LOD Zn +/- Zn +/- Zn Standardisointi Pvm 15-Dec-21 Lukema nro 1 Aika 5. koboltin ja elohopean analysoinnissa InnovX on osoittautunut epätarkaksi siten, että ilmoittaa pitoisuuden joskus suuremmaksi kuin se on * Ohjelma Standardization Tulos ylittää ylemmän ohjearvon, ja mittaus on luotettava Hyväksytty / hylätty Tulos ylittää alemman ohjearvon, ja mittaus on luotettava Pass/Fail -lukema Tulos ylittää ylemmän ohjearvon, mutta mittaus ei ole luotettava Match1 Tulos ylittää alemman ohjearvon, mutta mittaus ei ole luotettava MN1

10 Linnainmaan asemakaava nro 8559 PetroFlag -mittaustulokset LIITE PisteNro Tulos/ppm Kaava (1m) (2m) (3m) (m)

11 ALUERAJAUS ALUERAJAUS Suunnittelupalvelut

12 LEIKKAUS A - A 1:5/1: Pp Mp Gw max min L LYOTY OIK.3 OIK 1.5 Nm OIK MN/m^2 L/.2 m OIK LEIKKAUS B - B 1:5/1: ljsa 72ppm OIK ljsi 65ppm +95 OIK F ljsa 3 ljsa 96ppm 73ppm OIK 1. L LYOTY Nm 2 1 OIK.2 MN/m^2 L/.2 m Suunnittelupalvelut

13 LEIKKAUS C - C 1:5/1: ppm VAS ppm OIK 15. L LYOTY VAS OIK VAS MN/m^ Nm L/.2 m OIK LEIKKAUS D - D 21 1:5/1: L LYOTY VAS MN/m^2 Nm L/.2 m VAS MN/m^2 OIK.9 VAS Nm L/.2 m OIK MN/m^2 Nm L/.2 m Suunnittelupalvelut

14 LEIKKAUS E - E 17 1:5/1: Pp Mp ppm ppm VAS ljsa VAS salj ppm OIK.2 3 ljsa Gw max min hisi VAS 1.8 F VAS VAS VAS MN/m^2 Nm 2 1 Nm L/.2 m L/.2 m OIK MN/m^2 LEIKKAUS F - F 1:5/1: ljsa 9ppm salj 2 ljsi VAS ppm salj 3 ljsi VAS.6 OIK.1 F salj 1 5 OIK MN/m^2 ljsi Nm L/.2 m ljsi VAS 2.6 F OIK OIK.8 L LYOTY VAS MN/m^2 Nm L/.2 m VAS VAS VAS 3. Suunnittelupalvelut

15 21 LEIKKAUS :5/1: ljsa F OIK.3 2 salj 3 ljsa hisi Nm 2 1 OIK MN/m^2 L/.2 m VAS OIK OIK OIK 1. VAS VAS VAS LEIKKAUS 2-2 1:5/1: ppm ppm +1 OIK.3 OIK OIK OIK OIK 2. 5 VAS 18.6 VAS 18. Nm 2 1 OIK MN/m^2 L/.2 m VAS Suunnittelupalvelut

16 LEIKKAUS 3-3 1:5/1: Pp Mp ppm VAS ppm VAS 1.6 Gw max min OIK VAS 18.7 OIK.2 OIK.2 OIK.9 OIK MN/m^ OIK 1.3 Nm L/.2 m kn pk/.2 m LEIKKAUS :5/1: Pp Mp ljsa ljsi ppm Gw max min OIK ljsa 72ppm ljsi OIK 2.5 VAS 1.7 F 2 ljsa ppm 1 5 VAS MN/m^2 3 ljsa 73ppm Nm L/.2 m ljsi 65ppm OIK F VAS OIK OIK OIK OIK 3.2 OIK.3 OIK MN/m^ Nm L/.2 m VAS Suunnittelupalvelut