Luonnos 3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnos 3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi

2 Sisällysluettelo 1 Maaseudun kehittämisohjelman nimi Jäsenvaltio ja hallinnollinen alue Ohjelman kattama hallinnollinen alue Alueiden määrittely Ennakkoarviointi Kuvaus arviointiprosessista Katsaus suosituksiin Suositukset Ennakkoarviointiraportti SWOT ja tarpeiden tunnistaminen SWOT Nykytilan yleiskuvaus Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Tarpeiden tunnistaminen Osaamisen lisääminen Epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen Maataloustuotannon jatkuvuuden turvaaminen edistämällä nuorten yrittäjien aloittamista Maatalouden rakenteen kehittäminen Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ylläpitäminen ja hyvinvoinnin edistäminen Maatalouden riskien hallinnan kehittäminen Yhteistyön lisääminen Monialaisten maatilojen kehittäminen Elintarvikealan pk-yritysten markkina- ja kuluttajalähtöisyyden sekä liiketoimintaosaamisen kehittäminen Biotaloutta edistävien innovaatioiden lisääminen Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen Energiatehokkuuden ja resurssitehokkuuden parantaminen Vesistöihin kulkeutuvan typpi- ja fosforikuormituksen vähentäminen maa- ja puutarhataloudessa

3 Ravinteiden kierrättämisen edistäminen ja yhteistyön edistäminen kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välillä Peltomaan ravinnetaseiden parantaminen ja ravinnehuuhtoumien ehkäiseminen Peltomaan eroosion vähentäminen Peltomaan orgaanisen aineksen ylläpitäminen ja lisääminen Kemiallisen kasvinsuojelun vähentäminen Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Maatalousalueiden lajien edistäminen peltoviljelyssä Haitallisten vieraslajien leviämisen ehkäiseminen Geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Kasvihuonekaasujen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen maataloudessa Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen edistäminen Maaseutualueiden talouden monipuolistaminen Pienten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen osaamisen, innovaatioiden ja kansainvälistymisen avulla Uusien palvelujen ja palvelumuotojen luominen Paikallisen kehittämisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen Paikallisiin tarpeisiin vastaavan elinkeinotoiminnan edistäminen Harvaan asutun maaseudun tietoliikenneyhteyksien parantaminen kyläverkoilla Maaseudun infrastruktuuri Strategian kuvaus Perustelut valituille tarpeille, joihin vastataan maaseudun kehittämisohjelman avulla, sekä tavoitteiden, prioriteettien ja kohdealojen valinta swot- ja tarveanalyysin perusteella Maaseudun kehittämisohjelmaan valitut toimenpiteet ja perustelut valinnalle Valitut toimenpiteet kohdealoittain Perustelut toimenpiteille ja niiden yhdistelmälle kohdealoittain Kuvaus poikkileikkaavien teemojen (ympäristö, ilmasto ja innovaatiot) kohdistamisesta Interventiologiikka Kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan neuvontakapasiteetti lakisääteisistä vaatimuksista ja innovaatioihin liittyvistä toimista Ennakkoehtojen analyysi Soveltavien ennakkoehtojen tunnistaminen ja analyysi niiden täyttämisestä Kuvaus ennakkoehtojen täyttämisestä, vastuutahoista ja toimien aikatauluista Toimet, jotka on tehtävä yleisten ennakkoehtojen täyttymiseksi Toimet, jotka on tehtävä maaseudun kehittämisen ennakkoehtojen täyttymiseksi Tuloskehyksen kuvaus

4 7.1 Tuloskehyksen kuvaus Prioriteetti Prioriteetti Prioriteetti Prioriteetti Prioriteetti Perustelut suoritusvarauksen kohdentamiselle Valittujen toimenpiteiden kuvaus Useita toimenpiteitä koskevat yleiset ehdot Koulutus ja tiedonvälitys (koodi 1) Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Tuki ammatilliseen koulutukseen ja pätevyyden hankkimiseen (koodi 1.1) Tuki esittely- ja tiedotustoimintaan (koodi 1.2) Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Toimenpidettä koskevat lisätiedot Muut tiedot Neuvonta (koodi 2) Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Toimenpidettä koskevat lisätiedot Muut tiedot Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (koodi 4) Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat

5 Maatalouden investoinnit (koodi 4.1) Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen (koodi 4.2) Ei-tuotannolliset investoinnit (koodi 4.4) Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Toimenpidettä koskevat lisätiedot Muut tiedot Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (koodi 6) Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuki (koodi 6.1) Yrityksen perustamistuki maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan maaseutualueilla (koodi 6.2) Maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan tehtävät investoinnit maaseutualueilla (koodi 6.4) Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Toimenpidettä koskevat lisätiedot Muut tiedot Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (koodi 7) Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Toimenpidettä koskevat lisätiedot Muut tiedot Ympäristökorvaukset (koodi 10) Säädösperusta

6 8.7.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Muut tiedot Luonnonmukainen tuotanto (koodi 11) Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Muut tiedot Luonnonhaittakorvaukset (koodi 13) Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Korvaukset vuoristoalueille (koodi 13.1) Korvaukset alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita (koodi 13.2) Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Toimenpidettä koskevat lisätiedot Perusteltu laskelma tilakokorajoille korvaustason alentamiseksi Kuntakohtainen tarkastelu biofyysisillä kriteereillä alueiden nimeämiseksi luonnonhaitta-alueiksi Aluejako ja hienosäätö Muut tiedot Eläinten hyvinvointi (koodi 14) Säädösperusta

7 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Toimenpidettä koskevat lisätiedot Muut tiedot Yhteistyö ja innovaatiot (koodi 16) Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Toimenpidettä koskevat lisätiedot Muut tiedot Leader (koodi 19) Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Paikallista kehittämisstrategiaa toteuttavat tukitoimet (koodi 19.3) Yhteistyöhankkeiden valmistelu (koodi 19.4) Alueiden väliset yhteistyöhankkeet (koodi 19.5) Kansainväliset yhteistyöhankkeet (koodi 19.6) Paikallisen kehittämisstrategian toimintakustannukset (koodi 19.7) Paikallisen kehittämisstrategian aktivointikustannukset (koodi 19.8) Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Toimenpidettä koskevat lisätiedot Muut tiedot Arviointisuunnitelma Tavoitteet ja tarkoitus

8 9.2 Hallinnointi ja yhteistyö Arviointien aiheet ja arviointitoimet Tiedot ja aineistot Aikataulu Viestintä Resurssit Rahoitussuunnitelma Vuosittainen unionin rahoitus euroina Erittely toimenpiteiden ja toimityyppien mukaan, joilla on erilainen maaseuturahaston rahoitusosuus (euroina koko kaudella ) Kaikkiin toimenpiteisiin sovellettava maaseuturahaston rahoitusosuus (art. 59 kohta 3) Erikoistapauksissa sovellettava maaseuturahaston rahoitusosuus (art. 59 kohta 4) Koko unionin rahoitus toimenpiteiden mukaan ja alustava erittelu kohdealojen mukaan Alustava erittely toimenpiteiden mukaan jokaista alaohjelmaa varten Indikaattorisuunnitelma Kansallinen lisärahoitus toimenpiteittäin Elementit joita tarvitaan valtiontukien käsittelyyn Tiedot täydentävyydestä Kuvaus täydentävyydestä Muut Yhteisön välineet, erityisesti ERI-rahastot ja I pilari sekä muut yhteisen maatalouspolitiikan välineet Ohjelman toimeenpanon järjestelyn kuvaukset Toimivaltaiset viranomaiset ja toimielimet Toimivaltaiset viranomaiset Yhteenveto hallinto- ja valvontarakenteiden kuvauksesta Yleiskuvaus (mukaan lukien järjestelyt tehokkaan, vaikuttavan ja koordinoidun toimeenpanon varmistamiseksi Järjestelyt valitusten puolueettomaan käsittelyyn Seurantakomitean suunniteltu kokoonpano Ohjelman tiedotus ja viestintä Viestintä tukien hakemisesta ja ohjelman mahdollisuuksista Viestintä kansalaisille EU:n roolista ohjelmarahoituksessa Suomen maaseutuverkoston rooli ohjelmaviestinnässä Miten varmistetaan paikallisten strategioiden ja ohjelman toimenpiteiden yhteensovitus Tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi tehdyt toimet Teknisen avun käytön kuvaus Toteutetut toimet kumppanien mukaan ottamiseksi Luettelo toimista kumppanien mukaan ottamiseksi

9 16.2 Selitykset tai lisäinformaatio täydentämään toimien luetteloa Kansallinen maaseutuverkosto Kansallisen maaseutuverkoston perustaminen ja aikataulu Verkoston suunniteltu rakenne ja eri organisaatioiden ja hallinnon osallistuminen verkostoon Kuvaus toiminnan painopisteistä Maaseutuverkoston tukiyksikön perustamisen suunniteltu rakenne ja prosessi Ennakkoanalyysi toteutettavuudesta, valvottavuudesta ja virheriskeistä Siirtymäjärjestelyt Kuvaus siirtymää koskevista ehdoista toimenpiteiden mukaan Maatalouden ympäristökorvaukset (koodi 10), luonnonhaittakorvaukset (koodi 13) ja eläinten hyvinvointi (koodi 14) Muut toimenpiteet Alustava siirtymävaihetaulukko LÄHTEET LIITTEET TAULUKOT Taulukko 1 Muuntokertoimet eläinten muuttamiseksi eläinyksiköiksi Taulukko 2 Viljan, öljy- ja teollisuuskasvien sekä palkokasvien, sokerijuurikkaan ja perunan typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Taulukko 3 Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Taulukko 4 Puutarhakasvien typpilannoituksen enimmäismäärät vihanneksilla ja maustekasveilla Taulukko 5 Fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella Taulukko 6 Puutarhakasvien fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella Taulukko 7 Typen käytön enimmäismäärärajat puutarhakasveilla (kg/ha/v) Taulukko 8 Fosforin käytön enimmäismäärärajat puutarhakasveilla (kg/ha/v) Taulukko 9 Eläimen kantakirjanpitäjäksi hyväksytyn yhteisön rekistereissä olevien alkuperäisrotuisten lisääntyvien naaraiden lukumäärät Taulukko 10 Alkuperäiskasvilajikkeiden rekisterissä olevien lajikkeiden määrä lajeittain Taulukko 11 Suomalaisen maatiaiskannat Nordgenissä Taulukko 12 Luonnonhaittakorvauksen määrät vuoristoalueella Taulukko 13 Luonnonhaittakorvauksen aleneminen tilakoon mukaan

10 Taulukko 14 Luonnonhaittakorvauksen määrät alueella, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita Taulukko 15 Luonnonhaittakorvauksen aleneminen tilakoon mukaan Taulukko 16 Kasvukauden ja lämpösumman luokitus Taulukko 17 Neljä kasvihuonealaltaan suurinta kuntaa Taulukko 18 Arviointisuunnitelman viestintäkanavat ja kohderyhmät Taulukko 19 Maaseuturahastosta vuosittain myönnettävä rahoitus euroina Taulukko 20 Kaikkiin toimenpiteisiin sovellettava maaseuturahaston rahoitusosuus (art 59 kohta 3) Taulukko 21 Koko maaseuturahaston rahoitus toimenpiteiden mukaan ja alustava erittely kohdealojen mukaan Taulukko 22 Kansallinen lisärahoitus Taulukko 23 Luettelo toimista kumppanien mukaan ottamiseksi Taulukko 24 Alustava siirtymää kuvaava taulukko (euroina koko kausi ) KUVAT Kuva 1 Kaupunki-maaseutu-luokitus Kuva 2 Ympäristökorvausten alueellisesti rajattavien ympäristösitoumuksen toimenpiteiden kohdentamisalue Kuva 3 Ympäristökorvausjärjestelmän rakenne ja perustaso Kuva 4 Hehtaaria kohti laskettu GVA-indikaattori FADN aineiston kasvinviljelytiloilla vuosien keskiarvona Kuva 5 Tehoisa lämpösumma Suomessa Kuva 6 Kasvukauden pituus Suomessa Kuva 7 Bruttoarvonlisäys GVA hehtaaria kohti laskettuna tarkastelualueen maakunnissa ja vertailualueella Etelä-Ruotsissa vuosien keskiarvona peltokasviviljelyssä Kuva 8 Kasvintuotannon, maidontuotannon sekä sika- ja siipikarjatuotannon nettoarvonlisäyksen ja viljelijäperheen maataloustulon suhde tilojen vuosityöpanokseen Kuva 9 Eläinyksikkömäärä jaettuna kunnan peltohehtaarien määrällä kunnittain muulla luonnonhaitta-alueella vuonna Kuva 10 Ohjelman arviointijärjestelmä Kuva 11 Vuoristoalueen raja. Vihreä osa kuvaa aluetta, jolla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita (EU N:o 1305/ artiklan 3 kohta) ja valkoinen osa vuoristoaluetta (saman asetuksen 32 artikla 2 kohta)

11 1 MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN NIMI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma JÄSENVALTIO JA HALLINNOLLINEN ALUE 2.1 OHJELMAN KATTAMA HALLINNOLLINEN ALUE Maantieteellinen alue Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma kattaa Suomen valtion Ahvenanmaata lukuun ottamatta (NUTS1-taso, koodi F11) Kuvaus Suomi sijaitsee 60. ja 70. leveysasteen välissä. Neljäsosa Suomen pinta-alasta on napapiirin pohjoispuolella. Suomella on maarajat Venäjän, Norjan ja Ruotsin kanssa. Lännessä ja etelässä Suomi rajoittuu Itämereen: Pohjanlahteen, Saaristomereen ja Suomenlahteen. Suomen kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on km² (78 %) ja vesistöalaa km² (22 %). Maa-alasta 86 % on metsän peitossa ( ha) ja 7,6 % maatalousmaata ( ha). Metsien, peltojen, asutuksen, teiden ja vesien ulkopuolelle jäävät muut alueet ovat lähinnä puuttomia soita ja kalliomaita. Soita on noin 29 % maa-alasta. Rakennettua ympäristöä Suomessa on vähän, noin 3 % kokonaispinta-alasta. 2.2 ALUEIDEN MÄÄRITTELY Aluemääritys perustuu koko maan kattavien paikkatietoaineistojen hyödyntämiseen. Suomen ympäristökeskus ylläpitää Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR), johon on koottu aikasarjaa 250x250 metrin ruudukkoon koko maasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ruututietokantaan sekä väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Ruutupohjaiset tietoaineistot mahdollistavat hallinnollisista rajoista riippumattoman luokituksen, johon voidaan liittää muita hallinnollisista rajoista riippumattomia tietoaineistoja. Koko ohjelma-alue kuuluu luokkaan 65 (3) b - Muu alue. Ohjelman harkinnanvarainen rahoitus painottuu ydin- ja harvaan asutulle maaseutualueelle. 11

12 LUONNOS 3 / Kuva 1 Kaupunki-maaseutu-luokitus 12

13 3 ENNAKKOARVIOINTI 3.1 KUVAUS ARVIOINTIPROSESSISTA Ohjelman ennakkoarviointia varten maa- ja metsätalousministeriö valitsi neuvottelumenettelyn tuloksena MDI Public Oy:n partnerinaan Nordregio, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Taloustutkimuslaitos. Arviointi alkoi kesäkuussa 2012 ja päättyi tammikuussa Ennakkoarviointi kohdistui seuraaviin asiakokonaisuuksiin: 1) Nykytila- ja SWOT-analyysi; 2) Ohjelman ja läpileikkaavien teemojen vastaaminen EU:n prioriteetteihin sekä kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin; 3) Läpinäkyvyys ja sidosryhmien sisällyttäminen ohjelman valmisteluun; 4) Toimenpide-ehdotusten ja painotusten johdonmukaisuus nykytila-analyysia ajatellen, sekä yhteiseen strategiakehykseen ja kumppanuussopimuksen suosituksiin nähden; 5) Ohjelman rahoitussuunnitelman jakautuminen toimenpiteiden ja prioriteettien kesken sekä sen kohdentuminen nykytila-analyysissa esitettyihin tarpeisiin nähden; 6) Ohjelman ehdotettujen indikaattorien merkitys ja selkeys (määrällisten tavoitteiden realistisuus, ohjelman seurantaan ja datan keräämiseen liittyvien menettelyjen toimivuus); 7) Toimenpide-ehdotusten tarkoituksenmukaisuus ottaen huomioon nykytila-analyysi ja resurssit; 8) Henkilöstö- ja hallinnollisten resurssien riittävyys; 9) Täydennettävyys ja yhteensovitettavuus yhteisen strategiakehyksen ohjelmien kanssa; sekä 10) Ohjelmalle asetettujen välitavoitteiden johdonmukaisuus ja realistisuus. Arviointityö tehtiin pitkälti prioriteettien ja toimenpiteiden valmistelua varten asetettujen maa- ja metsätalousministeriön työryhmien mukaisesti. Keskeisenä työkaluna käytettiin teemoittain järjestettäviä fokusryhmähaastatteluja. Haastattelujen ensimmäinen kierros, joka käytiin työryhmittäin, järjestettiin joulu-tammikuussa Yleisten kysymysten lisäksi jokaisessa ryhmässä käsiteltiin erityisesti työryhmän toimenpiteisiin liittyviä seikkoja ja tulevan ohjelmakauden muutoksia verrattuna tämänhetkiseen ohjelmakauteen. Fokusryhmäkeskusteluiden toinen kierron järjestettiin huhtikuussa 2013, mikä toteutettiin ohjelman prioriteettien näkökulmasta keskittyen erityisesti ohjelmassa analysoitujen tarpeiden ja vastaavien toimenpiteiden analysointiin. Arviointia ohjasi ohjausryhmä, jossa oli edustus maa- ja metsätalousministeriöstä, Maaseutuvirastosta, ELY-keskuksista ja Helsingin Yliopistosta. 3.2 KATSAUS SUOSITUKSIIN Suositukset Pvm Aihe Suositus (suluissa viittaus arviointiraportin kohtaan) SWOT -analyysi, tarpeiden analyysi Prioriteetti 1 Pohditaan syitä yrittäjien innovaatiohaluttomuuteen. Miten suositus on otettu huomioon Suositus on otettu huomioon ohjelmaasiakirjan viimeistelyssä. Puutteellinen riskinottokyky on mainittu heikkoutena SWOT-analyysissa. 13

14 Prioriteetti 1 Innovaatioiden kehittämisessä kiinnitetään huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan vahvistaa koko maataloustuotannon kannattavuuden kasvua. (Luku 5.2 s. 32) Prioriteetti 1 Pohditaan monialaisten maatilojen kehittymismahdollisuuksia tulevalla ohjelmakaudella. (Luku 5.2 s. 32) Prioriteetti 2 Valmistaudutaan kriittisiin kysymyksiin siitä, millaista hyötyä on harjoittaa maataloutta näinkin korkeilla tukitasoilla (korkea vaatimustaso investointeihin ja rakentamiseen) ja mikä on kotimaisen tuotannon merkitys ja osuus kansallisilla markkinoilla. (Luku 5.2 s. 33) Prioriteetti 2 Kiinnitetään huomiota maatalouselinkeinojen houkuttelevuuden parantamiseen erityisesti syrjäisillä alueilla. Tämä ei tarkoita korkeampaa tukitasoa, mutta toimenpiteiden sisällössä tulee huomioida syrjäisen maaseudun erityispiirteet ydinmaaseutuun verrattuna. Maatalouselinkeinojen vähentyminen tai loppuminen vaikuttaa kielteisesti muiden elinkeinojen kehittymiseen kyseisillä alueilla. Erityispiirteet huomioidaan SWOT-analyysissa, mutta ei erikseen toimenpiteiden kohdalla. (Luku 5.2 s. 33) Prioriteetti 2 Tuetaan pienien tilojen yhteishankkeita. (Luku 5.2 s. 33) Toimintaympäristö ei kannusta riittävästi yrittäjyyteen. Innovaatioita edistetään erityisesti ohjelman yhteistyö-toimenpiteen kautta. Käynnistetään tutkimushanke, jossa selvitetään millaiselta näyttää tulevaisuuden maatalous ja maatila. Näin ollaan tekemässä. Maatalousinvestointien osalta tukitasoja ei ole päätetty vaan ohjelmassa on kerrottu ainoastaan enimmäistukitasot. Ohjelman toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan juuri näihin osaalueisiin, maatalouselinkeinon tukemiseen liittyviä toimenpiteet ovat yhtäläiset eri puolilla Suomea, koska tavoitteena on maataloustuotannon mahdollistaminen koko maassa. Ohjelman toimenpiteet eivät kuitenkaan yksinään riitä näiden ongelmien ratkaisemiseen. Maatilojen ja/tai maataloustuotteita jalostavien pienten yritysten väliset yhteishankkeita on mahdollista rahoittaa investoinnit fyysiseen omaisuuteen -toimenpiteen alla. Ohjelman toimenpiteistä tila- ja yritystoiminnan kehittäminen ja yhteistyö -toimenpiteet mahdollistavat tämän Prioriteetti 3 Kehitetään alueiden ja niiden yrittäjien markkinointiosaamista, mikä lisää alueen ja maaseudun tuotteiden tunnettuutta. (Luku 5.2 s. 34) Prioriteetti 3 Markkinoidaan Yhteishankkeiden tukeminen edistää yhteistoimintamalleja. (Luku 5.2 s. yhteisten toimintamallien syntymistä. 34) Prioriteetti 4 Selkeytetään kuvausta nykytilasta, Ohjelman jatkovalmistelussa 14

15 Alueiden tarpeet huomioitava nostetaan esiin olennaiset asiakohdat. (Luku 5.2 s. 34) Huomioidaan nykyistä vahvemmin alueelliset erot muun muassa maaseudun elinkeinoissa nykytilan kuvauksen vahvistamiseksi Prioriteetti 5 Toimenpiteissä etsitään rohkeasti uusia tuotanto-, toiminta- ja tukimalleja biotalouden uudistamiseksi. (Luku 5.2 s. 35) Prioriteetti 6 Lisätään vahvuudeksi kumppanuuspohjainen toiminta, erityisesti palvelusektorilla. (Luku 5.2 s. 37) Prioriteetti 6 Suunnitellaan koulutusta ja neuvontaa liiketoimintasuunnitelman laadintaan. (Luku 5.2 s. 37) Prioriteetti 6 Luodaan ohjelmaan mahdollistava henki, joka sallii kokeilevuuden Prioriteetti 6 Ohjelmallisen kehittämistyön toteuttamisessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota niin sääntelyyn kuin myös aluelähtöisiin perusteisiin. Leader-ryhmien työ on ensisijaisen tärkeässä asemassa ohjelman paikallistamisessa. (Luku 5.2 s. 37) Nykytilan analyysi Nykytilan analyysi Esitysteknisesti nykytilan kuvauksessa voidaan hyödyntää kuvaajia ja karttoja, nykyisessä muodossa tilastotiedot ovat puuduttavasti esitetty. (Luku 4.2 s. 28) Potentiaalia ja mahdollisuuksia avataan niin paljon kuin mahdollista, maaseudun uusiutuminen vaatii esimerkkejä hajau- tiivistetään nykytilan kuvausta. Kuvaus pohjautuu komission asettamiin taustaindikaattoritietoihin. Suositus on otettu huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Esimerkiksi investointituen enimmäistukiprosenteissa alueelliset erot tulevat huomioon otetuksi (ns. valtiontukikartta.) Esim. yhteistyö -toimenpiteen tavoite on suosituksen mukainen. Asia on huomioitu valmistelussa. Liiketoiminnan suunnitteluun on saatavissa kansallista rahoitusta maatalousinvestointien yhteydessä. Liiketoimintasuunnitelman laatimista tukevaa koulutusta voidaan toteuttaa koulutushankkeissa. Yhteistyö -toimenpiteen tavoite on suosituksen mukainen. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen - toimenpide kattaa yrityskohtaiset uuteen yritystoimintaan liittyvät kokeilut. Menettelyjä pyritään yksinkertaistamaan mm. yksinkertaistettujen kustannusmenettelyjen avulla (kiinteämääräinen ja kertakorvaus). Komissio edellyttää myös yksinkertaistusta pienille toimille ja tämä sisällytetään ohjelmaan. Leader on paikallisen tason tarpeista lähtevää ja niihin vastaavaa kehittämistä. Alueelliset ja paikallisen valintakriteerit ohjaavat hankkeiden rahoitusta. Huomioidaan soveltuvin osin. Kaikkea tarvittavaa dataa ei voida esittää kuvina tai karttoina. Nykytilan analyysia tiivistetään, mikä vähentää puuduttavuutta. Mahdollisuuksien mukaan potentiaalia ja mahdollisuuksia voidaan avata esimerkiksi esiteltäessä ohjelman sisältöä. Asia otetaan huomioon myös 15

16 tetuista ja verkostomaisista ratkaisuista niin elinkeino- kuin ympäristötoimenpiteissäkin. (Luku 4.2 s. 28) SWOT Vähennetään tarpeiden määrää esimerkiksi yhdistämällä niitä toisiinsa. Nyt monessa kohdassa yksi SWOT:ssa esille noussut seikka vaatii oman tarpeen. Ohjelman logiikan ymmärtämisen ja seurattavuuden kannalta SWOT:n ja tavoitteiden linkitys tulisi olla suoraviivaisempi. Kissanviiksien SWOT-kärkien tulisi tiivistyä huomattavasti rajallisemmaksi SWOT / Toimenpiteet Interventiologiikan rakentuminen Analyysin rakenne Analyysin rakenne joukoksi tarpeita. (Luku 4.2 s. 28) Kannustetaan eri toimenpiteiden kautta toimijoita etsimään innovatiivisia ja uudentyyppisiä ratkaisuja maaseudun haasteisiin sekä tehostamaan ja muuttamaan toimintatapojaan. (Luku 4.2 s. 29) Kootaan tiivis yhteenveto nykytilaanalyysista ja SWOT:sta ohjelmatasolla ja prioriteeteittain. Nostetaan nykytilan kuvauksesta keskeisimmät seikat esiin (priorisoidaan), jonka kautta saadaan paremmin esiin ne seikat, joihin ohjelmalla pyritään vaikuttamaan. Arvioitsijan näkemyksen mukaan keskeisimpiä seikkoja ovat: Maatalouden kilpailukyvyn vahvistaminen Ympäristötoimenpiteet Osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Maaseudun talouden uudistuminen - rakenteellisten uudistusten tukeminen (Luku 4.2 s. 28) Alueellisuus Kuvataan eri alueiden erityispiirteet, visio, painopisteet ja tavoitteet, alueellisten suunnitelmien valmistelu sekä alueellisten suunnitelmien yhteensovitus. (Luku tulosohjauksessa. Otetaan huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Tarpeet kuvataan niiden ymmärtämisen vaatimalla tarkoituksenmukaisella tasolla. Tarpeiden yhdistäminen tapahtuu reagointia vaativien tarpeiden tunnistamisen jälkeen toimenpiteiden laatimisen tasolla. Ohjelmateknisesti tarpeiden yhdistämiseen on rajalliset mahdollisuudet. Asia otetaan huomioon ELYjen ja Mavin tulosohjauksessa. Toteutuu luvussa 5. Otetaan huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Ohjelma-asiakirjaan vahvistetaan soveltuviin kohtiin alueiden erilaisuutta ja kehittämisen erityispiirteitä. Lisätään Maaseutu.fisivuston alueosioihin kooste kunkin 16

17 5.7 s. 46) alueen erityispiirteistä. Kannustetaan kaikkia alueita luomaan oma osio. Uutta aluetypologiaa on hyödynnetty analyysin viimeistelyssä Alueellisuus Hyödynnetään aluetypologiaa kehitysdynamiikan tarkastelussa (ja tilastot saatetaan samalle vuodelle (2011), osittain edellisten vuosien tietoja). (Luku 5.7 s. 46) Ohjelman henki Ohjelman henki Horisontaalis et periaatteet Horisontaalis et periaatteet Horisontaalis et periaatteet Horisontaalis et periaatteet Maksimoidaan mahdollistavuus: niissä kohdissa missä tekstiä voidaan yleistää, on se tehtävä, jotta paikalliselle räätälöinnille jää tilaa. (Luku 5.7 s. 46) Tekstiin on valmistelun aikana tullut paljon maaseudun talouden uudistumista korostavia tekstejä, tämä henki tulee näkyä myös toimenpiteissä. Ohjelman loppukautta kohti tulee näiden toimenpiteiden osuus kasvaa. (Luku 5.7 s. 46) Vaikuttavuuden lisäämiseksi sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kirjataan ohjelmaluonnokseen ilmiönä ja tuodaan ohjelman kannalta keskeiset haasteet ja tavoitteet, joihin ohjelmalla voidaan vastata. (Luku 5.7 s. 46) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ohjaavaa maaseudun kehittämistukilainsäädäntöä laadittaessa kirjataan periaatteet tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) vaatimuksien ja muiden keskeisten aineistojen mukaisesti. Keskeiset lähteet on listattu ohjelmaasiakirjan kohdassa yleiset ennakkoehdot. (Luku 5.7 s. 46) Vaikutuksia eri kohderyhmiin seurataan toimeenpano-, seurantaja arviointivaiheessa. (Luku 5.7 s. 46) Toimenpiteistä koulutus- ja tiedonvälitys, investoinnit fyysiseen omaisuuteen tila- ja yritystoimintaan, maaseudun palvelujen ja Otetaan huomioon ohjelman valmistelussa. Painotukset on ohjelman strateginen valinta. Maaseudun talouden uudistumiseen liittyviä toimia voidaan toteuttaa määrärahojen puitteissa ja hyödyntäen ERI-rahastojen välistä synergiaa. Huomioitu valmistelussa. Suositus on huomioitu lain 28/2014 valmistelussa, mikä on kirjattuna HE:n 142/2014 yleisperusteluiden kohdassa 4.4 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutukset. Perusteluissa on avattu tuota asiaa. Seurantaa voidaan tehostaa tältä osin tietojärjestelmien luomissa puitteissa. Arviointisuunnitelmaan kirjataan maininta, että kerran ohjelmakauden aikana arvioidaan miten ohjelma on vaikuttanut eri ikäryhmien ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Leader-toimenpiteessä paikallisissa strategioissa on eritellyt tavoitteet naisten, miesten ja nuorten toimenpiteille sekä mahdollisesti eri 17

18 Horisontaalis et periaatteet Horisontaalis et periaatteet Horisontaalis et periaatteet kylien kehittäminen, yhteistyö ja Leader kohdistuvat ihmisiin, joten niiden osalta on keskeistä ottaa huomioon toimenpiteiden vaikutukset eri kohderyhmiin ja muodostaa linkki erityisesti syrjintä- ja syrjäytymisvaarassa oleviin kohderyhmiin. Nuorten ja naisten ollessa ohjelman erityisinä kohderyhminä olisi keskeistä ottaa huomioon näiden ja muiden ihmisryhmien kirjo. (Luku 5.7 s. 46) Miesten syrjäytymisriskiin eikä maaseutualueiden kasvavaan vanhusväestöön kiinnitetä ohjelmassa riittävästi huomioita. Ohjelman toteutuksessa paikallisten Leaderryhmien tulee kohdistaa hankkeita myös muihin kohderyhmiin osallisuuden edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi. (Luku 5.7 s. 46) Seurantaindikaattorit olisivat hyvä lähtökohta kohderyhmien tarkastelulle. Toimeenpanon osalta ELYkeskusten tulee ottaa huomioon horisontaaliset periaatteet valintakriteerejä laadittaessa. (Luku 5.7 s. 46) Keskeistä on toimijoiden osaaminen siten, että hankkeisiin kyetään valtavirtaistamaan sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat. Osaaminen ei ole vielä riittävällä tasolla, joten koulutukseen ja ohjaukseen on tärkeää ohjata resursseja. (Luku 5.7 s. 46) Prioriteetti 2 Maatalouden neuvontavoimavaroja suunnataan maatalousyrittäjien johtamistaitojen kehittämiseen. (Luku 5.2 s. 33) Koulutus Nostetaan esiin keskeisiä toimialoja (energia, matkailu, hoivapalvelut, julkiset hankinnat ja yhteistoiminta). (Luku 7.1 s. 49) Neuvonta Toimenpiteessä otetaan erikseen huomioon myös yhtiömuotoiset maatilat. (Luku 7.1 s. 50) väestöryhmille kohdennettuja toimia. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen - toimenpiteessä mainitaan erikseen naisten ja nuorten yrittäjyys. Osallisuuden lisääminen on yksi Leader-toimenpiteen tavoitteista. Leader-ryhmät valitsevat rahoituskehyksestään rahoitettavat toimet valintakriteerien perusteella. Valintakriteerien horisontaaliset periaatteet esitetään ohjelmassa ja niissä otetaan huomioon ohjelman läpileikkaavat teemat sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat. Asiaan voidaan kiinnittää huomioita ainoastaan ELY-keskusten koulutuksissa. Yritystuissa asiantuntijapalveluiden hankinta on tukikelpoisena kustannuksena. Neuvontaa tuetaan lisäksi kansallisesti valtionapuisella toiminnalla ja EU-osarahoitteisesti ohjelman toimenpiteenä. Ohjelmassa ao. toimenpiteissä nostetaan esille keskeisiä toimialoja. Yhtiömuotoiset maatilat ovat oikeutettuja saamaan neuvontaa samalla tavalla kuin muutkin maatilat. Viljelijä valitsee tarvitsevansa 18

19 Neuvonta Varmistetaan neuvojien koulutuksen laatu. (Luku 7.1 s. 50) Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen Maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset Määritellään siirtymävaiheen menettelytavat tukijärjestelmässä. (Luku 7.1 s. 50) Huomioidaan tila- ja yritystoiminnan kehittämisessä myös laajat ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. (Luku 7.1 s. 50) Toimenpiteessä haetaan vahvemmin ratkaisuhenkisyyttä, nostetaan esiin esimerkkejä ratkaisuista. (Luku 7.1 s. 51) Vapaa-ajan asukkaiden potentiaali kehittämisessä tunnistetaan paremmin. (Luku 7.1 s. 51) Ohjelman toimeenpanossa aktivoidaan ja kannustetaan toimijoita vahvempaan sitoutumiseen vapaaehtoisuuden pohjalta ympäristötoimenpiteisiin. (Luku 7.1 s. 52) Varmistetaan yhteys kansalliseen luomualan kehittämisohjelmaan sekä lähiruokaohjelmaan. (Luku 7.1 s. 52) Luonnonhaittakorvauksen rinnalla tuodaan esiin maatalouden neuvonnan. Neuvontasektori tarjoaa neuvontaa liiketoimintaan liittyen (esim. tilan yhtiöittäminen, liiketoiminnan johtaminen yhtiömuotoisilla maatiloilla ), eikä sitä sen vuoksi nähdä tarpeelliseksi rahoittaa myös ohjelman neuvontatoimenpiteestä. Koulutuksen laatu varmistetaan. Neuvojat valitaan tiettyjen kriteerien perusteella kilpailutuksen kautta sekä alku- ja täydennyskoulutetaan. Siirtymävaiheen järjestelyt on kuvattu ohjelma-asiakirjassa. Tila- ja yritystoiminnan kehittämisessä huomioidaan kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet. Ohjelmaan ei voi kirjoittaa kovin montaa esimerkkiä, koska tilaa toimenpiteen kuvaamiseen on vähän. Toimenpiteen jatkovalmistelussa pyritään mahdollisuuksien rajoissa kirjoittamaan enemmän auki ratkaisuhenkisyyttä. Rajallisten varojen takia on kuitenkin tarkoituksenmukaista keskittyä elinkeinojen kehittämisen ja mahdollistamiseen sekä vakituisten asukkaiden elinolojen parantamiseen, toki vapaa-ajan asukkaiden tilanne paranee samalla. Vapaa-ajan asukkaat myös tuovat elinkeinoille lisää mahdollisuuksia palvelujen käyttäjinä. Asiaa nostetaan esille koulutuksissa ja viestinnässä. Varmistettu mahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Yhteys huomioita esimerkiksi Investoinnit fyysiseen omaisuuteen -toimenpiteessä, joka osaltaan tukee luomu- ja lähiruokaohjelmien tavoitteiden toteutumista. Asia otetaan huomioon ELY:jen ja Mavin tulosohjauksessa siten, että 19

20 uudistamisen toimenpiteitä. (Luku 7.1 s. 52) Yhteistyö Toimenpiteen, erityisesti biotalouden toimenpiteiden muotoilussa huomioidaan myös palveluiden muotoilu ja kehittäminen. (Luku 7.1 s. 53) Yhteistyö Pohditaan, voiko toimenpiteen nimetä suomeksi jotenkin muuten kuin neuvoston asetuksessa. (Luku 7.1 s. 53) Leader Tarkistetaan Leader-toiminta-alueiden tarkoituksenmukaisuus toiminnallis-strategisesti. (Luku 7.1 s. 53) Leader Kannustetaan Leader-toimijoita tuomaan tiettyjä teemoja esiin vuosittain. (Luku 7.1 s. 53) Looginen viitekehys Intervention logiikka Täydennetään ja vahvistetaan loogisia perusteluketjuja loogisen viitekehyksen työkalun avulla. (Luku 10.3 s. 68) Intervention logiikan kannalta on epäloogista, että tarpeiden sanotaan olevan valittu strategisten painotusten perusteella. Logiikan kannalta olisi olennaista, että strategiset painopisteet valittaisiin nykytilan kuvaukseen ja tarpeisiin perustuen. (Luku 10.3 s. 69) Tavoitteiden asettaminen, varojen kohdentaminen Varojen jako Rahoituskehys on ohjelman sisällön suhteen tarkoituksenmukaisesti jaettu. Rahoituksen pääpaino on säilyttävissä toimenpiteissä, mutta on tärkeää että ohjelmakauden aikana laadullisesti panostetaan maaseudun uudistumiseen. (Luku 9.3 s. 60) alueiden maatalouden kehittäminen ei olisi riippuvaista pelkästään luonnonhaittakorvauksista. Palvelumuotoilu on käsitteenä sen tyyppinen, että sitä joutuisi myös itsessään avaamaan. Sinällään toimenpiteessä pitää huomioida myös tuotteisiin sisältyvä palveluiden kehittyminen ja palvelualan kehitysmahdollisuudet. Toimenpiteen suomenkielistä kutsumanimeä mietitään vielä ohjelman valmistelun aikana. Tämä voidaan tarkistaa vasta toimintaryhmien hakuvaiheessa. Jonkinasteista tarkistusta on tiedossa jo nyt kun muutamat Leader-ryhmät ovat muuttamassa toiminta-alueitaan. Ryhmät saavat itse päättää alueestaan ja sen tarkoituksenmukaisuudesta. Jokaisen Leader-ryhmäksi hakeutuvan on myös osoitettava toiminnalliset ja taloudelliset valmiudet ryhmänä toimimiseen. Asia nostetaan esille toimintaryhmien koulutuksessa ja ajankohtaispäivillä. Kytketään koko ohjelman teemakampanjoihin. Suositus on otettu huomioon ohjelmassa. Muotoilua on muutettu ohjelmaasiakirjassa. Toimitaan ohjelman strategian ja rahoituskehyksen mukaisesti. Ohjelmamuutoksia voidaan tehdä sovituissa puitteissa toimeenpanon edistyessä. 20

21 Ohjelman toimeenpano Ohjelman valmistelu Ohjelman toimeenpano Ohjelman toimeenpano Ohjelman toimeenpano Ohjelman toimeenpano Ohjelman toimeenpano / viestintä Ohjelman viestintä Ympäristöselostuksen suositukset Ympäristöselostuksessa ei ole suosituksia Vahvistetaan strategiaryhmän ohjaavaa roolia valmistelussa. Ryhmän tulisi esim. ottaa kantaa, millainen nykytila on ja millaisia muutoksia siihen halutaan ja toisaalta myös määritellä strategiset tavoitteet. (Luku 5.7 s. 46) Panostetaan tiedottamisen avulla ohjelman todellisiin vaikutusmahdollisuuksiin. (Luku 7.4 s. 55) Edistetään sähköistä hakua kaikissa toimenpiteissä. Kevennetään ja selkeytetään tuen hakemiseen liittyviä seikkoja hakijan näkökulmasta. (Luku 7.4 s. 55) Tarkennetaan maaseutuverkoston roolia yhteisen strategiakehyksen (CSF) tavoitteiden saavuttamisessa ja yhteistyön tekemisessä rakennerahastojen kanssa. (Luku 7.4 s. 55) Ohjelmaan kirjoitetaan auki byrokratian keventämisen tavoite. (Luku 7.4 s. 55) Maaseudun kehittämisrahasto profiloituu ja terävöittää erityisesti toimeenpanon ja viestinnän kautta kärkeään, jolla se aikoo tarttua maaseudun kehittämiseen. (Luku 7.4 s. 55) Kehittämisohjelman tulee panostaa toimeenpanon yhteydessä viestintään, jolla maaseudun kehittämistoimijoille, yrittäjille ja hankehakijoille kerrotaan ohjelman keskeisten tavoitteiden eteen tehtävästä työstä. (Luku 7.4 s. 55) Strategiaryhmän rooli on muuttunut strategisempaan suuntaan kun ohjelman valmistelu on edennyt. Kohdennetaan viestintä entistä tarkemmin ohjelmasta hyötyville. Panostetaan viestintämateriaalin selkeyteen. Maaseudun yleistä markkinointia tehdään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hallinnollisen taakan keventäminen on ohjelman valmistelussa tavoitteena. Sähköinen haku mahdollistetaan aiempaa laajemmin ja tuenhakijoita kannustetaan sen käyttöön. Sähköinen tukihaku on mukana kaikessa ohjelmaviestinnässä. Maaseutuverkosto toimii maaseuturahaston puitteissa. Maaseuturahasto toteuttaa osaltaan yhteisen strategiakehyksen tavoitteita. Asetetaan maaseutuverkoston toiminnalle selkeät tavoitteet ja seurataan niiden toteutumista jatkuvasti. Yhteistyö sidosryhmien kanssa kuuluu verkoston toimintaan. Hallinnollisen taakan vähentäminen ja toimenpiteiden yksinkertaistaminen on koko ohjelman läpäisevä tavoite ja ollut mukana koko valmistelun ajan. Viestinnän suunnitelmallisuutta lisätään nivomalla se kiinteämmin osaksi ohjelmaprosessia. Ohjelmahallinnon yhteistyötä (MMM- Mavi-mave) tiivistetään ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseksi. Laaditaan erilaisille kohderyhmille suunnattua yleistajuista viestintämateriaalia ja varmistetaan sen jakelu laajasti asiakasrajapinnassa työskenteleville. Laaditaan selkeä viestintäohje niin ohjelmaviestintään kuin tuensaajille. 21

22 Muuta Ohjelman valmistelu Ohjelman valmistelu Jatketaan läpinäkyvää valmistelua. (Luku 6.3 s. 78) Tulevalla kaudella ohjelman valmisteluun sidotaan enemmän henkilöresursseja. (Luku 7.4 s. 55) Kyllä. Tulevalle kaudelle on MMM:n käyttöön varattua teknistä apua on yksi htv nykyistä kautta enemmän. Muuten ohjelman valmistelu resursoidaan valtionhallinnon resurssitilanteen sallimien mahdollisuuksien mukaan Kumppanuussopimus Arviointisuu nnitelma Lisätään rahastojen välistä vuoropuhelua. (Luku 4.2 s. 29) Kirjataan arviointisuunnitelmaan, millä tavalla läpileikkaavien teemojen toteutumista arvioidaan. (Luku 8.2 s. 56) Indikaattorit Kehitetään eteenpäin laadullisia indikaattoreita sekä useampaa kuin yhtä indikaattoria käyttäviä toimenpiteitä. (Luku 10.3 s. 68) Indikaattorit Pohditaan laadullisten indikaattorien (vertaisarviointi ja asiantuntijapaneeli) soveltamista ohjelmaan. (Luku 10.3 s. 68) Indikaattorit Kolmannen tavoitteen mittareissa nojaudutaan ensisijaisesti niihin mittareihin, jotka ovat objektiivisesti ja kattavasti mitattavissa, eivätkä perustu subjektiivisiin merkintöihin. (Luku 10.3 s. 68) Indikaattorit Palvelujen kehityksen seuranta perustuu erillistarkasteluun. (Luku 10.3 s. 69) Indikaattorit Kun kilpailukyky määrittyy pitkälti suhteessa muihin maihin, käytetään vertailutietona keskeisten verrokkimaiden tietojen kehitys (erityisesti Ruotsi) sekä EU:n keskiarvon kehitys. (Luku 10.3 s. 69) Kumppanuussopimus luo edellytykset vuoropuhelun lisääntymiselle. Esimerkiksi maaseudun yritystuen valmistelussa yhteensovitus on varmistettu ministeriöiden välisellä yhteydenpidolla. Rahastojen viestintäyhteistyö lisääntyy muun muassa uuden portaalisivun ansiosta. Arviointisuunnitelmaan kirjataan, että läpileikkaavia tavoitteiden arvioinnissa tarkastellaan erityisesti miten ohjelmallinen kehittämistapa on edistänyt innovointia, ympäristöasioita sekä ilmaston muutoksen hillintää ja sopeutumista. Seurantaa ja indikaattoreita kehitetään resurssien sallimissa puitteissa. Laadullista arviointia ja paneelityöskentelyä voidaan tehdä, mutta menetelmiä ei tulla kirjaamaan ohjelmaluonnokseen. Suurin osa tavoitteen alla esitetyistä vaikuttavuusindikaattoreista on sellaisia, että aineisto saadaan objektiivisin perustein. Ainoastaan kasvinsuojeluaineiden käyttömäärät on sellainen mittari, että sen aineiston keräys perustuu viljelijän ilmoituksiin. Näin on kirjattu ohjelman arviointisuunnitelmaan. EU:n keskiarvon kehitys on yleisesti käytetty mittari. 22

23 Indikaattorit Koulutukseen osallistuvien määrä kannattanee asettaa esitettyä (35 000) maltillisemmaksi (esim ), sillä osa toiminnasta toteutuu yhteistyöhankkeina. Tärkeämpää olisi seurata laadullisesti koulutuksen osuvuutta ja vaikuttavuutta esim. otannan kautta. (Luku 10.3 s. 69) Indikaattorit 6B-kohdealueen indikaattorin tavoiteväkiluku esitetään Leaderryhmien toiminta-alueiden mukaisesti eli laskemalla myös kaupungit mukaan. (Luku 10.3 s. 69) Vaikuttavuus Kirjataan neuvonta-toimenpiteelle toissijaisia vaikutusalueita. (Luku 10.3 s. 69) Vaikuttavuus Nimetään yksi (tai muutama) selkeä vaikutusalue, minkä lisäksi voidaan sanoa, että toimenpiteellä on muutamia muita toissijaisia vaikutusalueita. (Luku 10.3 s. 69) Vaikuttavuus Tarkastellaan kriittisesti tavoitteiden saavuttamista niiden toimenpiteiden osalta, joilla on suhteellisen pieni rahoitusosuus, mutta monta ensisijaista vaikutusaluetta. (Luku 10.3 s. 69) Maaseutuvai kutusten arviointi Maatalouden rakennekehitystä ja polarisoitumista seurataan ja mietitään keinoja, millä tavalla siihen reagoidaan. Maaseutu tarvitsee eriytettyä kehittämistä alueellisen ja tilojen erilaisuuden takia. (Luku 5.7 s. 46) Tavoitetta koulutuksiin osallistuneiden määräksi on alennettu :ksi. Leader-ryhmien toiminta voi ulottua myös kaupunkialueille. Neuvonnalla on toissijainen vaikutus riskienhallintaan. Toimenpiteiden vaikutuksia kohdealoille on tiivistetty aiemmasta. Ohjelman toimenpiteitä ei voi jakaa rahoituksen suuruuden perusteella tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisten vaikutusten määrä on minimoitu. Ohjelman strateginen valinta on se, että maataloutta tuetaan koko Suomessa Ennakkoarviointiraportti Ennakkoarviointi on ohjelman liitteenä. Ennakkoarviointi löytyy myös verkosta -> julkaisut -> julkaisusarja > julkaisut

24 4 SWOT JA TARPEIDEN TUNNISTAMINEN 4.1 SWOT Nykytilan yleiskuvaus Suomessa on useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna alhainen väestötiheys, suuri maaseutumaisten alueiden osuus ja pitkät etäisyydet keskimääräistä pienempien kaupunkien välillä. Vain pääkaupunkiseutu sijoittuu Eurostatin tai OECD:n kaupunki-maaseutu -luokittelussa (OECD 2010) kaupunkimaisimpaan luokkaan. Manner-Suomessa oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Asukkaista 0-14-vuotiaiden osuus oli 16,5 %, vuotiaiden 65,4 % ja yli 65-vuotiaiden 18,1 %. Vastaavat osuudet harvaan asutulla maaseudulla olivat 13,7 %, 60,3 % ja 25,9 %. Suomi on EU:n harvimmin asuttu jäsenvaltio (13,7 asukasta/km²). Maaseutualueiden väestö- ja talouskehitys Vuonna 2011 Suomen bruttokansantuote oli 192 miljardia euroa ( euroa/asukas) ja BKT maaseudulla vuonna 2010 oli /henkilö. Viime vuosina talous on kehittynyt heikommin maaseudulla kuin koko maassa keskimäärin. Suomen talous kasvoi 2,7 % vuonna Yksityinen kulutus kasvoi 2,5 % ja yksityiset investoinnit 7,7 % edellisestä vuodesta. Tuonti kasvoi vientiä enemmän ja kauppatase kääntyi negatiiviseksi. Bruttoarvonlisäys vuonna 2010 oli ,4 miljoonaa euroa. Tästä alkutuotannon osuus oli 2,9 %, teollisuuden 28,3 % ja palveluiden 68,8 %. Vuonna 2009 työn tuottavuus oli Suomessa /henkilö. Alkutuotannossa työn tuottavuus oli /henkilö, teollisuudessa /henkilö ja palveluissa /henkilö. Työllisyysaste vuoden 2011 lopussa ikäluokassa vuotiaat oli 67,1 % ja vuoden 2010 lopussa 65 %. Työllisyysaste vuoden 2010 lopulla harvaan asutulla maaseudulla oli 58,4 %, ydinmaaseudulla 65,1 % ja kaupunkien läheisellä maaseudulla 68,3 %. Kaupungeissa työllisyysaste oli 65,2 %. Työttömyysaste vuonna 2011 oli 7,8 % ja vuonna ,5 %. Harvaan asutulla maaseudulla työttömyysaste vuoden 2010 lopussa oli 13,8 %, ydinmaaseudulla 9,3 % ja kaupunkien läheisellä maaseudulla 8,8 %. Kaupungeissa työttömyysaste oli 10,6 %. (Tilastokeskus 2013). Työttömyys on vähentynyt suurimmassa osassa maata, mutta pitkäaikaistyöttömyys ja joillakin alueilla myös nuorisotyöttömyys on lisääntynyt. Työntekijöiden määrä Suomessa vuonna 2009 oli henkilöä. Heistä alkutuotannossa työskenteli (4,9 %), teollisuudessa (24,7 %) ja palvelusektorilla (70,4 %). Palveluelinkeinot ovat maaseudun asukkaiden suurin työllistäjä. Maaseudulla on suhteellisesti jonkin verran enemmän teollisuuden työpaikkoja kuin kaupungeissa. Suurin osa maaseudun työikäisestä väestöstä käy töissä jollakin toisella alueella. Positiivisin työpaikkakehitys on kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa asuvat keskimäärin kaikkein hyvinvoivimmat suomalaiset. Näillä alueilla väestö on keskimääräistä työikäisempää, hyvätuloisempaa ja terveempää kuin muilla alueilla. Harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun kunnissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa työikäisen väestön osuus kokonaisväestöstä on alhaisin. Erityisen voimakkaasti työikäisen väestön osuus on alentunut harvaan asutun maaseudun kunnissa. Vanhusten lukumäärän suhde työikäisen väestön lukumäärään on suurin harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla. Väestön ikärakenne on keskeinen tekijä aluekehittämisen ja - kehityksen kannalta, esimerkiksi palveluiden järjestämisen ja verotulojen näkökulmasta. 24