Suomalaisen ääniympäristön muuttuminen 100 vuoden aikana

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen ääniympäristön muuttuminen 100 vuoden aikana"

Hannu Lehtilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomalaisen ääniympäristön muuttuminen 100 vuoden aikana Suomalaisen aikana FT Outi Ampuja, dosentti (Helsingin yliopisto) johtava asiantuntija (Trafi) Kuva: Ritva Kovalainen

Äänellisiä virstanpylväitä 1700-luvun loppupuolella keksitään muun muassa valuteräs, rautaiset pyörät hiilikärryihin, valurautaiset rautatiekiskot, vauhtipyörä, paranneltu höyrykone, höyrylaiva ja

2 Äänellisiä virstanpylväitä 1700-luvun loppupuolella keksitään muun muassa valuteräs, rautaiset pyörät hiilikärryihin, valurautaiset rautatiekiskot, vauhtipyörä, paranneltu höyrykone, höyrylaiva ja kaasumoottori 1862 Suomen ensimmäinen rataosuus Helsinki- Hämeenlinna 1906 New Yorkiin perustetaan The Society for the Suppression of Unnecessary Noise ; Lontooseen perustettiin vastaava yhdistys vuonna Fordin autotehdas esittelee T-mallin. Henry Ford käynnistää kohtuuhintaisten henkilöautojen massatuotannon.

3 Suomi vuonna 1917 Asukkaita Maatalousvaltainen maa Kuva: Wikipedia

Aikalaisten huomioita: Siellä missä metsot valoisina kevätaamuina pitivät soidintaan elämän ja syntymisen ylistykseksi ja missä nevan ylitse lentävien, kotimaahansa palaavain kurkien jättiläisauran

4 Aikalaisten huomioita: Siellä missä metsot valoisina kevätaamuina pitivät soidintaan elämän ja syntymisen ylistykseksi ja missä nevan ylitse lentävien, kotimaahansa palaavain kurkien jättiläisauran kimakat torventoitotukset kajahtelivat, sillä kaikuvat nyt toisenlaiset äänet, kulttuurin äänet: sirkkelisahan vihlova kitinä ja tehtaiden koneiden korviahuumaava räminä. (Luonnonsuojelu ja kulttuuri teos, 1922) Punkaharju 1930-luvulla. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

5 Helsinki v Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

6 Helsinki 1930-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

7 Helsinki noin v Kuva: Helsingin kaupungimuseo

leveiltä viertoteiltä nostaa salotöllien asukkien

8 Olavi Paavolaisen Terässinfonia (1928): Atlantin-höyryjen lähtöhuudot ja autontorvien mylvinä leveiltä viertoteiltä nostaa salotöllien asukkien ajatukset huimaan lentoon. Melu edistyksen äänenä Painetaan kaasu pohjaan.

9 Vuoden 1926 Helsingin kaupungin kunnallisessa asetuskokoelmassa moottoriajoneuvoliikenteestä kielletään räikeä-äänisten merkinantolaitteiden käyttö asutuskeskuksissa Vuonna 1931 Helsingin kaupungin kunnallisessa asetuskokoelmassa kielletään tarpeeton äänimerkin anto. Vuonna 1940 Suomessa moottoriajoneuvoa 1940-luvulla tehdään ensimmäinen ehdotus meluntorjuntalaiksi Suomessa. Ehdotus ei johda lainsäädännön kehittymiseen luvulta lähtien lentoliikenne alkaa kasvaa länsimaissa.

10 Vuonna 1956 mitataan melua ensimmäisen kerran Helsingin keskustan kaduilla ja 1960-luvuilla Suomi autoistuu ja kaupungistuu. Vuonna 1965 Suomeen perustetaan Meluntorjunnan edistämisyhdistys ry. Meluongelma politisoituu ja 1970-lukujen taitteessa Miljoona moottoriajoneuvoa v Vuonna 1979 asetetaan valtakunnallinen Meluntorjuntatoimikunta Vuonna 1988 astuu voimaan Suomen ensimmäinen yhtenäinen meluntorjuntalaki.

11 Helsingin keskustasta v

12 2002 Euroopan unionin ympäristömeludirektiivi astuu voimaan. Kaikkia EU-maita velvoitetaan tuottamaan tietoa melualueista ja tekemään säännöllisiä meluntorjuntasuunnitelmia. Jäsenmaita kehotetaan kartoittamaan säilyneitä hiljaisia alueita Hyvinkää on Suomen ensimmäinen hiljaisia alueita kartoittanut kaupunki Satakunta on Suomen ensimmäinen hiljaisia alueita kartoittanut maakunta Vantaan hiljaisten alueiden kartoituksessa ei löytynyt yhtään varsinaista luonnonrauha-aluetta, johon ei kuuluisi ihmisen toiminnasta aiheuttama melu. Vuonna 2008 julkaistun Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelemisessa on edistettävä hiljaisten alueiden säilymistä.

odotusten merkitys Ääniympäristöä koskevat arviointikriteerit

13 Pelkkää meluuntumisen historiaa? Kaupunkien ja haja-asutusalueiden ääniympäristöt erilaisia, odotusten merkitys Ääniympäristöä koskevat arviointikriteerit Millainen voisi olla tasapainoinen, akustisesti hyvälaatuinen urbaani ääniympäristö? Riittävän hyvä ääniympäristö?

Huomioita ääniympäristön akustisesta laadusta YU & Kang (2010): Tutkivat miten urbaanin ääniympäristön elementit esim. puistossa tai muussa avoimessa paikassa koetaan.

14 Huomioita ääniympäristön akustisesta laadusta YU & Kang (2010): Tutkivat miten urbaanin ääniympäristön elementit esim. puistossa tai muussa avoimessa paikassa koetaan. Tutkimuksenkohteena luonnon äänet, ihmisäänet, mekaaniset tai teknologiset äänet ja instrumenttien äänet. Kuulijan ikä ja koulutustaso vaikuttivat eniten siihen, miten äänet koetaan. Iäkkäämmät henkilöt ja korkeammin koulutetut pitävät enemmän luonnon äänistä ja häiriintyivät enemmän teknologisista äänistä. Ikä ja koulutustaso vaikuttavat kuinka tärkeäksi hiljaiset alueet koetaan, meluherkät pitävät hiljaisia alueita tärkeämpänä kuin muut (Booi et al 2012).

keruukilpailun tuottama muistelmaaineisto Hiljaisuus

15 Hiljaisten alueiden kartoitusten yhteydessä tehdyt kyselyt -> Suomalainen hiljaisuus/att uppleva tystnad keruukilpailun tuottama muistelmaaineisto Hiljaisuus arjen monipuolinen voimavara, lohtu ja jopa onni Kuva: O. Ampuja

40 vuoden iässä: Hiljaisuus on siellä missä perhoset, kukat ja lepakot elävät elämäänsä. 50 vuoden iässä: On hiljaista, kun uppoudun kirjojen maailmaan.

16 10 vuoden iässä: Illalla makaan sängyssäni, kutsun: äiti, tule tänne, täällä on hyttynen. Hän tulee (kolahdus) ja hyttynen hiljenee sängyn viereen. 20 vuoden iässä: Loma huvilalla luonnon helmassa. Vastakohta kangaspuiden jyskytykselle. 30 vuoden iässä: Hiljaisuus kun kaikki kolme lasta nukkuvat. 40 vuoden iässä: Hiljaisuus on siellä missä perhoset, kukat ja lepakot elävät elämäänsä. 50 vuoden iässä: On hiljaista, kun uppoudun kirjojen maailmaan. 60 vuoden iässä: Hiljaista on, kun asetan vasemman korvani tyynyä vasten. Oikea korvani on kuuro. 70 vuoden iässä: Hiljaisuus on, kun muurahaiset rapistelevat metsässä ja kaikki äänet luovat mielenrauhaa. 89 vuoden iässä: Hiljaisuus on elämäni eliksiiriä. (nainen, s. 1931)

Hiljaisuuden nelikenttä Mietiskelevä, syvällistä ajattelua

on hiljaista ahdistava hiljaisuus Heikkous Ulkoi -nen ympä

Sisäinen ympäristö Mahdollisuus Kulttuuristen ja

17 Hiljaisuuden nelikenttä Mietiskelevä, syvällistä ajattelua edistävä kontemplatiivinen hiljaisuus Vahvuus Vain haudassa on hiljaista ahdistava hiljaisuus Heikkous Ulkoi -nen ympä -ristö Luonto, hyväilevä, lohduttava, elvyttävä hiljaisuus Sisäinen ympäristö Mahdollisuus Kulttuuristen ja teknologisten äänten kirjoma hiljaisuus Uhka Positiivinen Negatiivinen

18 Ääniympäristön laatu Reunaehdot luonto moraalilähteenä? Valinnan mahdollisuus Arjen käytäntö, voimavara, hiljaisuus osaksi arkea

19 Hämeenlinnanväylä kaupunkibulevardina (Kuva: Helsingin kaupunki, yleiskaavaluonnos 2015)

20 Kohti tasapainoista ääniympäristöä? Kaupunkien ääniympäristöön vaikuttavat ratkaisut avainasemassa? Liikenneteknologisten ratkaisujen merkitys sähköauto, sähköllä käyvät joukkoliikennevälineet Maankäytön ja kaavoituksen merkitys - melunhallinnassa tehokas ja vaikuttava keino -> melut melualueille -> Hiljaisten alueiden kartoittaminen & suojelu Oleellista on tasapaino Kuvat: O. Ampuja 20 ja Trafi

Julkaisuja: Tulkintoja hiljaisuuden merkityksestä. Teoksessa Helmi Järviluoma ja Ulla Piela (toim.): Äänimaisemissa. Kalevalaseuran vuosikirja 95.

Tulossa 6.4.2017: Hyvä hiljaisuus (Atena). Tietoja esm.

21 Julkaisuja: Tulkintoja hiljaisuuden merkityksestä. Teoksessa Helmi Järviluoma ja Ulla Piela (toim.): Äänimaisemissa. Kalevalaseuran vuosikirja 95. (SKS, 2016) Ampuja, Outi & Peltomaa, Miikka (toim.): Huutoja hiljaisuuteen. Ihminen ääniympäristössä. (Gaudeamus, 2014) Tulossa : Hyvä hiljaisuus (Atena). Tietoja esm. sähköautojen määristä ja liikenteen ympäristökuormituksen seurantaa; Trafin tilakuva: estavyys/liikenteenymparistovaikutusten-seuranta.html estavyys/ajoneuvokannantilakuva.html Kuva: O. Ampuja

Samankaltaiset tiedostot

Melua ulkona ja sisällä. Mistä vastapainoa hälyisään arkeen? FT Outi Ampuja dosentti, Helsingin yliopisto

Melua ulkona ja sisällä. Mistä vastapainoa hälyisään arkeen? FT Outi Ampuja dosentti, Helsingin yliopisto Melua ulkona ja sisällä Mistä vastapainoa hälyisään arkeen? FT Outi Ampuja dosentti, Helsingin yliopisto Huomioita ympäristömelusta Melu on kaupunkien ongelma Kaupungistumisen ennustetaan jatkuvan V. 2015