Kunnanhallitus LIITE NRO 15 Kunnanvaltuusto LIITE NRO 12 PUUMALAN KUNTA

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LIITE NRO 15 Kunnanvaltuusto LIITE NRO 12 PUUMALAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 5 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 8 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 9 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ...10 SELONTEKO KUNTAKONSERNIN TOIMINNASTA, TALOUDESTA JA VALVONNASTA...11 ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ...11 STRATEGIA ( saakka)...12 KUNTASTRATEGIA ALKAEN...22 TYÖLLISTÄMINEN...25 KUNNAN HENKILÖSTÖ...25 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNASTA...26 KÄYTTÖTALOUSOSA...32 HALLINTOPALVELUJEN TOIMIALA...32 KESKUSVAALILAUTAKUNTA...32 KUNNANVALTUUSTO...33 TARKASTUSLAUTAKUNTA...33 KUNNANHALLITUS...34 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT...34 MATKAILU- JA KULTTUURIPALVELUT...36 ELINKEINOPALVELUT...37 MAASEUTUPALVELUT...38 PERUSPALVELUJEN TOIMIALA...39 PERUSPALVELULAUTAKUNTA...39 SOSIAALITYÖ...40 VANHUSTYÖ...42 TERVEYSPALVELUT...43 OPETUSPALVELUT...46 NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT...50 AIKUISKOULUTUSPALVELUT...52 KIRJASTOPALVELUT...53 TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMIALA...56 TEKNINEN LAUTAKUNTA...56 YHDYSKUNTAPALVELUT...56 PELASTUSPALVELUT...59 KIINTEISTÖPALVELUT...59 YMPÄRISTÖVALVONTA...60 KAAVOITUS...61 MAA- JA METSÄTILAT...63 ASUMISPALVELUT...63 RUOKAPALVELUT...64 INVESTOINTIOSA...66 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...73 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...90 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...108

3 2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Uusi, syksyllä 2012 valittu kunnanvaltuusto piti järjestäytymiskokouksensa Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin kahden vuoden toimikaudeksi Erkki Luukkonen, I varapuheenjohtajaksi Jari Karvonen ja II varapuheenjohtajaksi Olavi Kietäväinen. Samassa kokouksessa valittiin kunnanhallitus niin ikään kahdeksi vuodeksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa Unto Pasanen ja varapuheenjohtajana Keijo Montonen. Peruspalvelulautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Helvi Valtonen, teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi Jukka Pitkonen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi Urpo Virtanen. Puheenjohtajisto uusiutui siten varsin merkittävästi muissa toimielimissä paitsi kunnanhallituksessa. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan kunnalle uuden kuntastrategian. Strategia koostuu visiosta "Saaristokunta Puumala 2020" ja nojautuu neljään eri kulmakiveen: Kulmakivi 1: Elinkeinojen, yrittäjyyden, ympäristön puhtauden ja matkailun edistäminen. Kulmakivi 2: Henkisen ja fyysisen elämänlaadun parantaminen. Kulmakivi 3: Monipuoliset ja viihtyisät vapaa-ajan ja vakituisen asumisen mahdollisuudet keskellä puhdasta Saimaata. Kulmakivi 4: Toimivat ja taloudellisesti järjestetyt peruspalvelut. Lisäksi on määritelty strategian toteutumisen seurannaksi strategiset tavoitteet ja mittarit, joita on 4-7 kappaletta kulmakiveä kohden. Kunnanvaltuusto hyväksyi keväällä kunnalle myös uuden vapaa-ajan asumisen strategian. Uusi kuntastrategia otettiin osaksi vuoden 2014 talousarviota. Puumalan kunnan liittyminen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimeen tapahtui , ja Puumala tuli osaksi kuuden kunnan yhteistoiminta-aluetta (Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Kangasniemi, Pertunmaa). Muutoksen myötä kunnan sosiaalityön sekä avo- ja hoivapalvelujen henkilöstö siirtyi Mikkelin kaupungin palvelukseen. Valtuuston tekemän linjauksen mukaisesti Puumala lähti mukaan yhteisen Etelä-Savon sote-alueen valmisteluun, joka liittyi kiinteästi maan hallituksen valmistelemaan uuteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Uusien sote-alueiden tulisi aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa. Kunnilta pyydettiin valtiovarainministeriön toimesta keväällä 2013 lausuntoa kuntarakennelaista. Puumalan kunta korosti lausunnossaan sosiaali- ja terveystoimen mahdollisimman laajaa järjestämispohjaa. Kunta esitti muutoksia useimpiin esitettyihin lakimuutoksiin. Kuntarakennelaki hyväksyttiin myöhemmin eduskunnassa jonkin verran muutettuna. Lähes kaikille kunnille tuli lakisääteinen velvollisuus selvittää kuntaliitosta, tosin selvitystyön määräaikaa ei vielä säädetty. Puumalan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että selvitysalue kattaa Puumalan lisäksi Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat. Käytännössä selvitystyötä ei kuitenkaan päätetty aloittaa, vaan ainoastaan valmistella edellä mainittujen kuntien kanssa sote-alueen perustamista. Lukuisien valtakunnallisten uudistusten joukossa kuntien toimintaympäristöön ja tulevaisuudennäkymiin ovat suurelta osin vaikuttaneet valtion tekemät valtionosuusleikkaukset. Jo sovitut valtion kuntien rahoitusasemaan vaikuttaneet muutokset heikentävät vuoden 2012 tasoon verrattuna Puumalan kunnan taloutta arviolta noin eurolla vuosittain vuonna Jos mukaan lasketaan myös vuoden 2012 leikkaukset, nousee summa lähes euroon. Kuntatalouden epäterve kehitys tulee siis jatkumaan käytännössä koko maassa. Maan hallitus päätti syksyllä ns. rakennepaketissa useista kuntien toimintaa keventävistä toimista periaatetasolla siten, että vaikutukset kuntatalouteen olisivat noin miljardi euroa. Merkittävin erä oli vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen (300 miljoonaa euroa), mikä on kuitenkin esimerkiksi Puumalassa jo toteutettu.

4 3 Keväällä 2013 toteutettu kunnan työtyytyväisyyskysely antoi varsin hyvän tuloksen, ja työtyytyväisyyden voitiin katsoa parantuneen aiemmasta, vuonna 2011 toteutetusta kyselystä. Kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2013 jatkaa kansalaisopistotoimintaa oman Puumala-opiston voimin muiden RaJuPuSu-kuntien irtisanottua yhteistyösopimuksen 2014 alusta lukien. Samassa kokouksessa kunnanvaltuusto myös hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden. Vuoden aikana kunnan kehittämistoimimista huomattavimmat ovat olleet Pistohiekan alueen kaavoituksen valmisteleminen sekä Lietveden rengastien toteuttamisselvityksen laadinta. Myös taajamaosayleiskaavan laadinta on edennyt. Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaavan päivityksen valmistuminen sen sijaan venyy Natura-tarveharkinnan vuoksi vuodelle TuuliSaimaa Oy:n kanssa solmittu vuokrasopimus tuulivoimaloiden rakentamisesta Puumalan Pirttimäelle purettiin johtuen muun muassa puolustusvoimien kielteisestä suhtautumisesta hankkeen toteutukseen. Matkailun ja vapaa-ajan asukkaiden onneksi Puumalan kesä muodostui hyväksi. Erityisen hienosti onnistui heinäkuussa järjestetty Saimaan höyrylaivaregatta, joka kokosi Puumalan sataman täyteen kansalaisia ja höyrylaivoja. Myös elokuun alussa järjestetyt Siltakemmakat ylsi yleisöennätykseensä. Kunnan ylläpitämä Liehtalanniemen museotila toimi puolestaan Suomen maatalousmuseon Saran vuoden 2013 kesäkohteena. Rakentaminen kunnassa hiipui valtakunnallisen kehityksen mukaisesti edelleen. Uusia loma-asuntojen rakennuslupia myönnettiin vain 25 kappaletta, mikä on vähiten koko 2000-luvulla, mutta toki silti kasvattaa tasaisesti kunnan loma-asuntokantaa. Asuinrakennuslupia myönnettiin kymmenen, missä puolestaan on kasvua vuoteen 2012 nähden. Myös Puumalan kunta osallistui rakennuskannan uudistamiseen ostamalla kaksi osakehuoneistoa keväällä 2014 Pappilantielle valmistuvasta As Oy Saimaanrinteestä. Kunnan taloudellinen tulos vuodelta 2013 muodostui selvästi positiiviseksi. 1,3 miljoonan euron tilikauden ylijäämä ja 1,85 miljoonan euron vuosikate on kunnan paras taloudellinen tulos koko sinä yli 15 vuoden ajanjaksona, kun kunnissa on ollut käytössä liikekirjanpito. Hyvään tulokseen löytyy useita eri syitä: kasvaneet valtionosuudet, verotulojen reaalinen kehitys ja verotuloihin kohdistuneet kertaerät, Metsäsairila Oy:n osakkeiden myyntivoitto ja toimintakatteen maltillinen kasvu. Hyvän tilikauden tuloksen ansiosta kunta sai katettua taseessa olleet kattamattomat alijäämät, joiden johdosta kunta joutui aikoinaan myös niin sanotulle kriisikuntalistalle. Kunnan lainakantaa voitiin myös niin ikään pienentää vuoden aikana. Valtuusto hyväksyi marraskuussa 2013 talouden tiekartan, jossa esitetyillä 30 toimenpiteellä on tarkoitus varmistaa kunnan talouden tasapaino myös tulevina vuosina. Omien toimenpiteiden merkitys on erittäin suuri kasvavien valtionosuusleikkausten ja niukan talouskasvun aikana. Loppuvuodesta 2013 esitetty luonnos uudeksi kuntien valtionosuusjärjestelmäksi oli Puumalan kannalta siinä määrin positiivinen, että kunnan valtionosuusrahoitus ei vuoden 2014 tasossa tarkasteltuna olisi ainakaan heikkenemässä. Kunnan väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Väestörekisterikeskuksen mukaan 2319, missä on vähenemää edelliseen vuodenvaihteeseen nähden 56 henkeä. Väkiluvun vähenemä johtui pääosin syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta (-41), mutta myös muuttoliike kääntyi vuoden 2012 positiivisesta miinukselle (-15). Puumalan väkiluvun vähenemä oli suhteellisesti koko Etelä-Savon suurin. Muuttoliikkeen osalta Puumala kuului Etelä-Savon keskikastiin, mutta syntyneiden määrä suhteessa kuolleisiin oli suhteellisesti ylivoimaisesti maakunnan heikoin. Lapsiperheiden määrän lisääminen tulee siis olla kunnan toiminnan erityisenä painopisteenä tulevina vuosina. Vaikka Puumalan väestövähenemän luvut ovatkin synkkiä, oli vuosi 2013 kuitenkin sekä muuttoliikkeen että luonnollisen väestönkasvun osalta toiseksi paras menneiden viiden vuoden aikana: esimerkiksi vielä vuonna 2009 väkiluku väheni kunnassa lähes sadalla henkilöllä.

5 4 Haluan kiittää lämpimästi kuntalaisten palvelujen eteen ahkerasti työskennellyttä henkilöstöä ja kunnan luottamushenkilöitä merkittävästä panoksesta Puumalan kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Matias Hilden kunnanjohtaja

6 5 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja PERUSPALVELUJEN TOIMIALA Peruspalvelulautakunta Palvelujohtaja (virkavapaalla ) - sosiaalityö - avo- ja hoivapalvelut - terveyspalvelut - opetuspalvelut - nuoriso- ja liikuntapalvelut - aikuiskoulutuspalvelut - kirjastopalvelut TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMIALA Tekninen lautakunta Tekninen johtaja - yhdyskuntapalvelut - pelastuspalvelut - kiinteistöpalvelut - ruokapalvelut - ympäristövalvonta - kaavoitus - maa- ja metsätilat - asumispalvelut HALLINTOPALVELUJEN TOIMIALA Kunnanjohtaja - hallinto- ja talouspalvelut - elinkeinopalvelut - matkailu- ja kulttuuripalvelut - maaseutupalvelut Kunnanvaltuuston kokoonpano Keskusta SDP Perussuomalaiset Kokoomus Kristillisdemokraatit 11 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 2 valtuutettua 1 valtuutettu Puheenjohtajisto Pj. Luukkonen Erkki (kesk) I vpj. Karvonen Jari (kesk) II vpj. Kietäväinen Olavi (kd)

7 6 Kunnanhallituksen kokoonpano Jäsenet Pj. Pasanen Unto (kesk) Vpj. Montonen Keijo (sd) Kasanen Antti (ps) Korhonen Minna (kesk) Luukkonen Olli (kesk) Piskonen Irja (kesk) Pellava Riitta (kok) Henkilökohtaiset varajäsenet Kontinen Teuvo (kesk) Virta Jorma (sd) Puurtinen Kari (ps) Laamanen Rakel (kesk) Puttonen Aarno (kesk) Lasaroff Sirpa (kesk) Lipo-Lempiäinen Tiina (kok) Keskusvaalilautakunnan kokoonpano Jäsenet Pj. Kontinen Teuvo Vpj. Lahti Aino Hupli Heikki Lipo-Lempiäinen Tiina Valkonen Juhani Varajäsenet kutsumajärjestyksessä Auvinen Marketta Markkanen Marja Liisa Puurtinen Anna-Maija Ylinen Tapio Reponen Aarno Peruspalvelulautakunnan kokoonpano Jäsenet Pj. Valtonen Helvi Vpj. Luukkonen Asko Reponen Timo Kontinen Teuvo Laamanen Rakel Ihanamäki Pirkko Lempiäinen Elisa Montonen Rasmus Kuntonen Jaakko Henkilökohtaiset varajäsenet Lasaroff Sirpa Kainulainen Riikka Hämäläinen Timo Luukkonen Eero Karjalainen Helena Lahti Aino Markkanen Marja Liisa Kotro Kimmo Majuri Lauri Tarkastuslautakunnan kokoonpano Jäsenet Pj. Virtanen Urpo Vpj. Valtonen Helvi Mikkola Esko Jukarainen Jorma Söderström Riitta Henkilökohtaiset varajäsenet Luukkonen Eero Kiljunen Liisa Salo Vesa Pitkonen Esa Markkanen Marja Liisa

8 7 Teknisen lautakunnan kokoonpano Jäsenet Pj. Pitkonen Jukka Vpj. Ikonen Arvo Hämäläinen Niko Kiljunen Liisa Lasaroff Sirpa Hupli Heikki Lipo-Lempiäinen Tiina Henkilökohtaiset varajäsenet Laine Antti Kotro Kimmo Paananen Taisto Hukka Kaija Piskonen Irja Hupli Petri Sarvi Kirsi Valtuuston vaalilautakunnan kokoonpano Jäsenet Pj. Hämäläinen Timo Vpj. Kotro Kimmo Pellava Riitta Henkilökohtaiset varajäsenet Korhonen Minna Virta Jorma Kuntonen Jaakko

9 8 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kääntyvän vuonna 2014 maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Vuonna 2015 kasvun ennustetaan nousevan 1,8 prosenttiin. Työllisyys supistui viime vuoden ajan ja sen heikkeneminen kiihtyi kesän jälkeen. Työllisyyden ennustetaan heikkenevän vuonna 2014 ja työttömyysaste kohoaa 8,4 %:iin. Vuonna 2015 työllisyyden ennustetaan kuitenkin parantuvan. Inflaation ennustetaan pysyvän maltillisena lähivuosien ajan. Kokonaistuotanto on alentunut jo kahden vuoden ajan. Tämän vuoksi julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt n. 3 mrd. euroa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina sen verran vaimeata, että kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. BKT:n arvo v on joulukuun 2013 ennusteessa yli 12 mrd. euroa pienempi kuin viime kevään kehysennusteessa, mikä heikentää tuntuvasti julkisen talouden tunnuslukuja. Menoaste, eli julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon, kohoaa korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot lisäävät menojen kasvua. Veroastetta nostavat veronkorotukset. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin vuonna (VM:n suhdannekatsaus 2/2013) Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tuloja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 % v Laskelmaan ei sisälly oletusta kunnallisvero- tai kiinteistöveroprosenttien korotuksista. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1,5 %. Tähän vaikuttaa veropohjan hitaan kasvun lisäksi se, että vuoden 2013 kunnallisverokertymää lisäsivät poikkeukselliset ja kertaluontoiset tekijät. Ansiotulojen verotuksen perustemuutosten arvioidaan nettomääräisesti lisäävän kunnallisveron tuottoa n. 47 milj. eurolla, mutta peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kiinteistöveron tuottoa puolestaan kasvattaa 100 milj. eurolla kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla näiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 %. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu 362 milj. euron suuruinen vähennys osana valtiontalouden sopeutustoimia. Toisaalta jäteveron tuottoa vastaavan euromääräisen lisäyksen ohjaaminen kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta lisää valtionosuuksia 70 milj.

10 9 euroa v Valtionosuuksia kasvattaa myös indeksikorotus, jota ei kuitenkaan tehdä valtiontalouden säästötoimien vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi ennakoidaan vain 1 %. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 3,5 %. Ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta 2,1 %. Peruspalvelujen kustannustason arvioidaan nousevan 2,1 %. Laskelmassa menojen volyymikasvu on n. 1 %, joka vastaa väestö- ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysynnän kasvua. Investointien arvioidaan pysyvän nimellisesti edellisen vuoden tasollaan. Etelä-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys on viime aikoina ollut hieman parempaa kuin keskimäärin Suomessa. Päätoimialoista teollisuuden volyymien trendi on noussut koko maan keskimääräisestä kehitystrendin yläpuolelle. Rakennusalalla liiketoiminnan volyymit ovat sitä vastoin kehittyneet selvästi heikommin kuin keskimäärin Suomessa. Kaupan ja palvelujen aloilla liikevaihto on alueella kehittynyt kuten koko maassa keskimäärin. Etelä-Savon työttömyysprosentti oli vuoden 2013 lopussa 14, kun koko maassa työttömyysaste oli 12,5 %. Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi vuonna 2013 selvästi vähemmän kuin koko maassa sekä nuorten työttömien että kaikkien työttömien osalta. Puumalan osalta työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 12,1, mikä oli toiseksi pienin Etelä-Savon kunnista. Kunnan työttömyysaste oli vuonna 2013 keskimäärin 10,6 prosenttia, missä oli kasvua edellisvuoteen 0,5 prosenttiyksikköä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin 15 prosenttia. Nuorten työttömien määrä sen sijaan pysyi käytännössä ennallaan. OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Puumalan kunnan kustannusrakenne muuttui merkittävästi vuosien 2012 ja 2013 välissä, kun kunta liittyi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimeen, ja kunnan sote-palvelut tuottaa nyt Mikkelin kaupunki. Edellä mainitusta syystä kunnan henkilöstökustannukset pienenivät huomattavasti sote-henkilöstön siirryttyä kokonaan toisen työnantajan palvelukseen. Myös asiakasmaksutuotot pienentyivät, sillä Mikkelin kaupunki laskuttaa kuntaa nettoperiaatteella. Vastaavasti asiakaspalvelujen ostot kasvoivat merkittävästi vuodesta Lisäksi esimerkiksi sisäisten erien laskutuskäytäntöjä muutettiin ja henkilöstökustannuksia siirrettiin vastuualueelta toiselle. Muun muassa nämä seikat on huomioitava verrattaessa vuotta 2013 vuoteen 2012, joten vastuualueiden ja edes toimialojen kokonaisvertailu edellisvuoteen on hankalaa. Koko kunnan toimintakate on kuitenkin vertailukelpoinen edellisvuoteen nähden. Kunnan toimintakate kehittyi positiivisesti vuoteen 2012 verrattuna ollen noin euroa edellisvuotta parempi. Osin tämä johtui kertaluonteisesta Metsä-Sairila Oy:n osakkeiden myyntivoitosta, minkä vaikutus toimintakatteeseen oli euroa. Ilman tätä kauppaa kunnan toimintakate olisi heikentynyt noin euroa, mikä vastaa noin 1,3 prosentin menokasvua, ja oli kuitenkin hieman inflaatiota maltillisempaa, joten kunnan toimintakate parani reaalisesti vuoteen 2012 verrattuna. Tämä on hyvä saavutus, varsinkin kun ottaa huomioon, että toimintakatteen kasvu sisältää muun muassa merkittävän, noin euron korotuksen kunnan maksamiin kotikuntakorvausmenoihin. Mikäli kunnalta Mikkelin kaupungille siirtyneet työntekijät jätetään huomioimatta, alentuivat henkilöstökustannukset noin euroa. Mikäli myös eläkemenoperusteisten eläkemaksujen muutos ja lomapalkkavelan (johon kohdistui

11 10 vuonna 2012 kirjanpidollisia kertaeriä) muutos jätetään huomiotta, alentuivat henkilöstökustannukset vuoden 2012 tasosta noin euroa. Kunnan valtionosuuksien määrä kasvoi merkittävästi, lähes euroa, vuoteen 2012 verrattuna, johtuen ikärakenteessa tapahtuneista muutoksista laskennallisten kustannusten kasvusta ja verotulotasauksen määrän kasvusta. Myös verotulot kasvoivat noin euroa, ja kasvua kertyi kaikkiin verolajeihin, vaikka kunnallisveroprosenttia alennettiinkin vuodelle Kunnallisveron jäännösverojen tilitysaikataulun muuttumisen ja vuoden 2012 verotuksen oikaisuerien vaikutus verotuloihin oli noin euroa. Yhteisöverojen tilitysaikatauluja puolestaan muutettiin siten, että osa loppuvuonna aiemmin maksetuista yhteisöveroista siirtyi alkuvuoteen 2014, mikä vaikutti vuoden 2013 yhteisöverokertymään negatiivisesti. Kiinteistöverotulot kasvoivat johtuen kasvaneesta veropohjasta ja kiinteistöveroprosenttien maltillisesta nostamisesta. Kaikkiaan verotulot ylittivät talousarviossa ennakoidun määrän noin eurolla. Kunnan vuoden 2013 tilinpäätös on siinä määrin historiallinen, että kunta onnistui tilikauden ylijäämän (n. 1,3 miljoonaa euroa) ansiosta kattamaan kaiken taseessa olleen, pääosin vuosina muodostuneen alijäämän. Kunnalta poistui siten lakisääteinen velvoite taseessa olevan alijäämän kattamiseen, mikä on täytynyt aiempina vuosina huomioida talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Kunnan nettoinvestoinnit ( euroa) alittivat lievästi poistotason, ja lisäksi osa investoinneista kohdistui hankintoihin, joista ei tehdä poistoja. Kunnan lainakanta aleni noin euroa, ja oli vuoden lopussa euroa. Asukaskohtainen lainakanta on siten maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tarkasteltuna maltillinen, noin 1460 euroa/asukas. Maksuvalmius kehittyi erityisesti loppuvuotta kohti mentäessä positiivisesti johtuen muun muassa kiinteistöverojen tilityksestä. Kunnan omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus parantuivat merkittävästi tilikauden aikana. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Koska tilikauden ylijäämä ylittää niukasti taseessa kattamatta olleen alijäämän, ei alijäämän kattamisvelvollisuutta enää ole, mikäli esitys tilikauden tuloksen käsittelystä hyväksytään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laki ei edellytä seuraavan taloussuunnitelman olevan ylijäämäinen, vaikkakin se toki on toivottavaa. Kunnan vuoden 2014 talousarvio on laadittu niukasti alijäämäiseksi, joten talouden tasapainottamistyötä on edelleen jatkettava. Jo tiedossa olevat maan hallituksen käsittelemät muutokset heikentävät kunnan talousasemaa laskennallisesti vuodelle 2015 tämän hetkisen arvion mukaan noin euroa verrattuna vuoteen Suurimmat muutokset koituvat edelleen tehtävistä valtionosuusleikkauksista ja kunnille kaavailluista, vuoden 2015 alussa voimaantulevaksi suunnitellusta velvollisuudesta osallistua laajemmin työmarkkinatuen kustannuksiin. Maltillisen palkkaratkaisun johdosta kuntatalouden henkilöstökustannukset eivät kuitenkaan tule merkittävästi kasvamaan vuosina Väestön vähentyminen edellyttää entisestään palvelutuotannon tarkastelua ja erityisesti eläköitymisten hyödyntämistä kunnan talouden tasapainon säilyttämiseksi, sillä tulevien vuosien valtionosuuksien ja verotulojen kasvun voidaan odottaa jatkuvan niukkana. Menokasvu on siten edelleen pidettävä maltillisena ja kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä palvelutarpeiden ennaltaehkäisemiseen kiinnitettävä laajaa huomiota. Kunnanvaltuuston hyväksymän talouden tiekartan toimeenpano on välttämätön taloudellisen tasapainon varmistamiseksi. Puumalan kunnan kannalta positiivinen trendi on yleinen, varsin laajasti maan johdossa tunnustettu ajatus kiinteistöverotuksen merkityksen kasvattamiseksi, sillä kunnan kiinteistöpohja on asukaslukuun suhteutettuna erittäin laaja.

12 11 Vuoden 2015 alussa on näillä näkymin tulossa voimaan valtionosuusuudistus, jota koskeva lakiluonnos on lähetetty kuntiin lausunnoille helmikuussa Uudistuksen myötä valtionosuuksien laskentaperusteiden painopiste siirtyy jossain määrin ikärakenteesta asukkaiden sairastavuuteen. Puumalan kunnan kannalta tärkeät saaristolisät ovat edelleen järjestelmän osana entisentasoisina saaristokuntien osalta. Mikäli lakiluonnoksen mukaista valtionosuusjärjestelmää olisi sovellettu jo vuonna 2014, olisivat kunnan saamat valtionosuudet olleet noin euroa korkeammat, joten Puumala kuuluu näillä näkymin muutoksesta hyötyvien kuntien joukkoon. Lisäksi lakiluonnoksessa on esitetty perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmän perushintojen muuttamista siten, että Puumalan kotikuntakorvausmenot pienentyisivät nykytasosta pitkän, viiden vuoden siirtymäajan jälkeen noin euroa, mikä on yli 25 prosenttia nettomenoista. On tosin muistettava, että kotikuntakorvausmenot tulevat tulevina vuosina laskemaan erityisesti Hurissalosta Anttolassa koulua käyvien lasten määrän vähentyessä. Kunnalla ei ole tiedossa merkittäviä investointeja peruspalvelujen järjestämisen osalta lähivuosille. Merkittävimpiä uusia rakennuskohteita tulee todennäköisesti olemaan Pistohiekan matkailukeskuksen kunnallistekniikan rakentaminen, mikäli alueen asemakaava saadaan hyväksyttyä ja tarvittavat matkailuinvestoinnit alueella käynnistyvät. Merkittäviä paineita lainakannan kasvuun ei kuitenkaan tällä hetkellä ole näköpiirissä. Kunnan omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat kuntien keskiarvoihin nähden hyvällä tasolla. SELONTEKO KUNTAKONSERNIN TOIMINNASTA, TALOUDESTA JA VALVONNASTA Puumalan kunnan merkittävimmän tytäryhteisön, Puumalan vuokratalot Oy:n, tilinpäätös oli positiivinen suuresta poistotasosta huolimatta, ja yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa. Yhtiön toimitusjohtaja on käynyt raportoimassa yhtiön tilanteesta kunnanhallitukselle. Kunta päätti myöntää Kiinteistö Oy Haapaselälle pääomalainaa euroa. Yhtiö on Puumalan kunnan osakkuusyhteisö (omistusosuus 43,07 %). Kunnanhallitus on ohjeistanut yhtiötä laatimaan vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä suunnitelman yhtiön talouden vakauttamiseksi. Konsernivalvontaa on tarkoitus kehittää edelleen uuden sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta käsitellään erikseen. ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Tilikauden ylijäämä ,29 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä tilille.

13 12 STRATEGIA ( saakka) Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät TARKOITUKSENMUKAISET PALVELUT ELINKEINOPOLITIIKKA JA MATKAILU MAANHANKINTA Prosessit, toiminnot ja rakenteet Kriittiset menestystekijät HYVÄ IMAGO PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI SEUTUYHTEISTYÖ TEHOKAS JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Visio Toimintaajatus Talous ja resurssit Kriittiset menestystekijät TASAPAINOINEN TALOUS OMAISUUDEN OPTIMAALINEN HOITO TARKOITUKSENMUKAISEN INFRA- STRUKTUURIN HOITO PÄTEVÄ HENKILÖSTÖ, REKRYTOINTI Henkilöstön työkyky ja uudistuminen Kriittiset menestystekijät MOTIVOIVA HENKILÖSTÖPOLITIIKKA AMMATTITAITOINEN ESIMIESTYÖ KOULUTUS

14 13 STRATEGIAN SANALLINEN OSA VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Tarkoituksenmukaiset palvelut Tavoitteena on vuoden 2013 aikana pystyä tarjoamaan puumalalaisille tarkoituksenmukaiset kestävään kehitykseen ja terveelliseen elämään pohjautuvat sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja teknisen toimen palvelut. Tarkoituksenmukaisilla palveluilla tarkoitetaan sellaisia resurssien mahdollistamia palveluja, joihin palvelun käyttäjät voivat olla tyytyväisiä. Asumisessa ja liikkumisessa otetaan huomioon ikääntyvien ihmisten tarpeet. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja/toimialajohtajat Toteuma: Asukkaille on voitu tarjota kattavat palvelut. Liittyminen osaksi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimea ja siitä aiheutuneet muutokset olivat iso ponnistus henkilöstölle, ja muutos vei henkilöstön aikaa ja voimavaroja alkuvuonna. Palvelujen tarjonnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, joskin seudulliset kriteerit ja maksutasot toivat vaikutuksia yksittäisiin asiakkaisiin. Erityisesti suun terveydenhuollon palveluissa tilanne on kuitenkin heikentynyt vuodesta Elinkeinopolitiikka ja matkailu Tavoitteena on aktiivisella elinkeinopolitiikalla lisätä työpaikkojen määrää Puumalassa. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on täsmennetty elinkeinostrategiassa. Matkailu on Puumalassa merkittävä asia ja hyvä työllistäjä. Puumala on rohkeasti profiloitunut saaristomatkailun keskus Saimaalla, jonka vahvuus on kehittyvissä yksilöllisissä palveluissa ja vetovoimisissa kohteissa. Keskeinen menestystekijä on erilaistuminen ja oman profiilin löytäminen Saimaan muiden kohteiden joukossa. Kehittämisen strategiset tavoitteet sisältyvät viiden v:n ohjelmaan: V1 Vapaa-ajan asutus = merkittävä osa Puumalan matkailun ja muiden palveluiden kysyntää V2 Venäjä = merkittävin kasvava asiakasryhmä nyt ja tulevaisuudessa. Venäläiset lisäävät sekä investointien että palveluiden kysynnän määrää V3 Veneily = sijaintinsa vuoksi Puumala on veneilyn keskus. Veneilypalveluihin tulee panostaa. Ennusteen mukaan veneilyä siirtyy mereltä yhä enemmän Saimaalle

15 14 V4 Vaivattomuus = Puumalan ja koko Saimaan alueen palvelut, tapahtumat ja kohteet ovat vaivattomasti saatavilla Puumalasta käsin V5 Vieraanvaraisuus = henkilökohtainen palvelu ja vieraanvaraisuus ovat tärkeä osa asiakkaan kokemaa palveluiden laatua, joka on merkittävä kilpailuetu Pistohiekan alueen kehittämistä voimistetaan hakemalla alueen kehittämiseen sitoutuva investori. Muita kehitettäviä matkailualueita ovat kirkonkylä ja eteläisen saariston eli Veskansan Kylien alue. Näiden toimenpiteiden avulla tavoitellaan matkailijoiden käyntimäärien kasvua ja pyritään edistämään matkailun muuttumista enemmän ympärivuotiseksi. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Puumalan satamassa yöpyi kesän aikana 2077 venettä, mikä oli täsmälleen saman verran kuin edellisvuonna. Veneissä yöpyneiden henkilöiden määrä sen sijaan kasvoi noin 200:lla. Vuoden 2013 aikana laadittiin toteuttamisselvitys Lietveden rengastien kehittämisestä. Selvitys valmistui joulukuussa. Pistohiekan kehittämistä on jatkettu Kukkola-yhtiöiden kanssa. Asemakaavaa alueelle laatii Sulkavan Palvelut Oy. Maanhankinta Tavoitteena on turvata Puumalan alueelle riittävä tonttivaranto asumis- ja yrittämistarpeisiin. Tarkistetaan Kirkonkylä-Kuoreksenniemen osayleiskaava ja Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaava sekä mitoitetaan Pistohiekan yleiskaava suojelutarpeiden pohjalta. Kotkatkylä-hankkeeseen liittyvä maanhankinta laitetaan vireille. Muut toimenpiteet ilmenevät tarkemmin maapoliittisessa ohjelmassa. Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Toteuma: Kirkonkylän-Kuoreksenniemen osayleiskaavan (nyttemmin taajamaosayleiskaava) päivitys on meneillään. Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaava ei valmistunut vielä vuoden 2013 aikana, vaan siirtyy Natura-tarvearvioinnin viivästymisestä johtuen vuodelle Kotkatkylä-hanketta, joka mahdollistaisi asuinrakentamista alueelle, ei ole laitettu vireille, koska Kotiniemessä on omakotiasumiseen tarkoitettuja tontteja vielä runsaasti tarjolla.

16 15 TALOUS JA RESURSSIT Tasapainoinen talous Alijäämää pienennetään ja kunnan talous vakautetaan menoja vähentäen siten, että vuosikate riittää kattamaan poistot ja että alijäämä vuoden 2013 lopussa on mahdollisimman pieni. Innovatiivisen elinkeinopolitiikan avulla Puumalaan luodaan uusia työpaikkoja, jolloin väestön väheneminen taittuu ja väestörakenne tasapainottuu. Peruspalvelut järjestetään kysyntää vastaaviksi ja henkilöstön määrä optimoidaan sopivaksi. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Vuosikate kattoi poistot yli kolminkertaisesti. Tilikauden tuloksen ansiosta taseen alijäämä saatiin katettua kokonaan. Väestön väheneminen nopeutui hieman vuodesta 2012, mutta ei ollut niin nopeaa kuin vuosina Henkilöstön määrää on vähennetty eläköitymisten yhteydessä mahdollisuuksien mukaan. Rekrytoinnit ovat edellyttäneet kunnanjohtajalta saatua täyttölupaa. Omaisuuden optimaalinen hoito Metsäomaisuutta hoidetaan suunnitelmallisesti ja tuottavasti. Rakennukset ja muut kiinteistöt pidetään niiden käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa. Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Toteuma: Toimintatuloja metsäomaisuuden hoidosta ,45 euroa ja menoja ,67 euroa. Rakennusten ylläpito ja hoito on jatkuvassa seurannassa. Tarkoituksenmukaisen infrastruktuurin hoito Kaavateitä hoidetaan ja peruskorjataan tarkoituksenmukaisesti ja suunnitelmallisesti. Vesi- ja viemäriverkosto säilytetään nykytasoisena ja verkostoja laajennetaan uusille asuinalueille. Sataman laiturit ja rakenteet pidetään hyvässä kunnossa. Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Toteuma: Kaavateiden ja piha-alueiden kolmivuotiset kunnossapitosopimukset astuivat voimaan ja urakointi on hoidettu mallikkaasti. Loppuvuodesta saatiin kaksi kyselyä liukastumisiin liittyvistä hiekoituskäytännöistä, mutta kumpikaan ei johtanut korvausvaatimuksiin. Loppukesällä 2013 kilpailutettu Peltotien ja Hiekkarannantien peruskorjausurakka lukuun ottamatta asfaltointia saatiin valmiiksi marraskuussa Vesiosuuskunta on hankkinut käyttöönsä varavoimageneraattorin. Sataman laitureiden pintarakenteita ja poijujen ketjuja on uusittu. Satamatorin valaisimet vaihdettiin energiapiheihin led-valaisimiin.

17 16 Pätevä henkilöstö, rekrytointi Motivoivan henkilöstöpolitiikan ja kunnan hyvän imagon avulla saadaan pätevä henkilöstö kunnan tehtäviin. Rekrytointi on suunnitelmallista ja yhtenäistä. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Henkilöstö on tehtäviinsä pätevää käytännössä kokonaan. Rekrytointeja on tehty rekrytointiohjeistuksen ja lainsäädännön mukaisesti. PROSESSIT, TOIMINNOT JA RAKENTEET Hyvä imago Puumala on turvallinen ja viihtyisä asuin- ja vapaa-ajanympäristö puhdasvetisen Saimaan keskellä. Imagoa kohottaa hyvätasoiset päivähoito-, koulu-, kansalaisopisto-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Puumalan imago on säilynyt hyvänä. Onnistuneet kesätapahtumat, muun muassa Saimaan höyrylaivaregatta ja Siltakemmakat, vetivät Puumalaan ennätysmäärän yleisöä. Päätöksentekoprosessi Päätöksenteko perustuu hyvään valmisteluun ja virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekä kuntalaisten avoimeen yhteistyöhön. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Yhteistyö on sujunut hyvin. Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välinen kehityskeskustelu käytiin keväällä. Seutuyhteistyö Puumala harjoittaa sellaista seutuyhteistyötä, mikä on Puumalan etujen mukaista. Kaikista seudullisista palveluista ja ostopalveluista on oltava läpinäkyvät kustannustiedot. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Seutuyhteistyö on vakiintunut, ja Puumala on nyt mukana myös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa. Seudullisista palveluista vastataan aiheuttamisperiaatteella ja kaikista kustannuksista on saatavilla kustannustiedot. Loppuvuodesta aloitettiin Etelä-Savon sote-alueen perustamistyö.

18 17 Tehokas johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmän pitää olla tehokas, avoin ja selkeään vastuun- ja työnjakoon perustuva. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Johtoryhmä on kokoontunut kuukausittain. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA UUDISTUMINEN Motivoiva henkilöstöpolitiikka Avoin, tasapuolinen, kannustava ja tavoitteellinen työilmapiiri motivoi ja sitouttaa henkilöstön. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen on pysyvä käytäntö. Henkilöstöstrategia ja kuntatyönantajakuvan kehittämisestä laadittu ohje luovat pohjan henkilöstöpolitiikalle. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Työtyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013, ja henkilöstön työtyytyväisyys oli parantunut kahden vuoden takaiseen verrattuna. Työtyytyväisyyden toimenpideohjelma laadittiin vuoden loppupuolella. Ammattitaitoinen esimiestyö Esimies on ammattitaitoinen, ihmisten ja asioiden pätevä johtaja. Henkilöstöjohtamisessa korostuu ikäjohtaminen. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Esimiesten saama palaute vuoden alussa toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä oli strategian mukainen. Koulutus Suunnitelmallinen koulutus vaikuttaa työtaitojen ylläpitoon, ammattitaitoon ja työssä jaksamiseen. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toteuma: Koulutusmahdollisuudet koettiin hyviksi työtyytyväisyyskyselyn yhteydessä.

19 18 STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITETASOT VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Tarkoituksenmukaiset palvelut Kunnan järjestämiin palveluihin ollaan tyytyväisiä Mittari Tavoitetaso Tulos Ilmitulleet merkittävät puutteet palvelujen saatavuudessa Ei puutteita Ei ilmitulleita puutteita. Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Palvelujohtaja. Merkittävänä puutteena pidetään laajan kuntalaisjoukon negatiivista näkemystä palvelujen toimivuudesta. Maanhankinta Mittari Tavoitetaso Tulos Maanhankinnan Vähintään yksi kappale tuloksellisuus Toteutetut kuntaa hyödyttävät maanhankinnat Ei toteutuneita maakauppoja Tonttivaranto Myyntivalmiit tontit Vähintään 10 kpl Kotiniemessä 31 myyntivalmista tonttia Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja. Kuntaa hyödyttävällä maanhankinnalla tarkoitetaan joko suuremman kaavoittamattoman maa-alueen tai kaavoitetun rakennuspaikan hankintaa Elinkeinopolitiikka ja matkailu Positiivinen työllisyyskehitys Mittari Tavoitetaso Tulos Työllisyyden kehitys suhteessa muihin Etelä- Savon maaseutukuntiin Parempi kuin muissa verrokkikunnissa Puumalan työttömyysprosentti keskimäärin 10,6 %, kasvua vuodentakaisesta 0,5 %- yksikköä. Kehitys verrokkikuntien neljänneksi paras, työttömyysprosentti joukon pienin. Yrityskanta Yrityskannan muutos tilikautta edeltävänä Positiivinen muihin verrokkikuntiin nähden Aloittaneiden ja lopettaneiden netto 0 vuonna 2012, vertailujoukon toiseksi paras vuonna Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja. Vertailujoukkona Sulkava, Enonkoski, Rantasalmi, Hirvensalmi, Kangasniemi ja Pertunmaa

20 19 TALOUS JA RESURSSIT Tasapainoinen talous Kunnan talous on tasapainossa Mittari Tavoitetaso Tulos Vuosikatteen määrä Kattaa poistot Vuosikate 337 prosenttia poistoista. Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja Omaisuuden optimaalinen hoito Kunnan kiinteistöjen käyttö Mittari Tavoitetaso Tulos Käyttämättömät tilat Ei käyttämättömiä tiloja Vanha koulu osittain käytössä, muut kokonaan käytössä. Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Tekninen johtaja. Tarkoituksenmukainen infrastruk-tuurin hoito Infrassa oleviin puutteisiin reagoiminen Mittari Tavoitetaso Tulos Infrakatselmuksessa havaitut puutteet Puutteet korjattu tai aiotaan korjata Toteutettu Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Tekninen johtaja. Pätevä henkilöstö, rekrytointi Kunnan henkilöstö on tehtäviinsä pätevää Mittari Tavoitetaso Tulos Pätevän henkilöstön osuus 100 prosenttia Vakituinen ja kokoaikainen henkilöstö on tehtäväänsä pätevää täysin. Yksittäisiä poikkeuksia määrä- ja osaaikaisten henkilöstön parissa. Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja. Arviointi talousarviovuoden lopun tilanteessa.

21 20 PROSESSIT, TOIMINNOT JA RAKENTEET Hyvä imago Mittari Tavoitetaso Tulos Kuntaan ei kohdistu negatiivista julkisuutta Kunnan toiminnan negatiiviseen valoon tuovien uutisten määrä 0 Ei negatiivista uutisointia Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja. Negatiivisella julkisuudella tarkoitetaan kiistattomasti negatiivista julkisuutta, ei siis ns. mielipidekysymyksiä. Kunnanjohtajan tehtävänä seurata uutisointia. Mittari Tavoitetaso Tulos Päätöksenteossa ja valmistelussa ilmi tulleiden virheiden määrä 0 Yksi päätös käsiteltävänä hallinto-oikeudessa ja yksi KHO:ssa. Ei ilmi tulleita virheitä. Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja. Ilmi tulleella virheellä tarkoitetaan päätöksenteon lainmukaisuuden vuoksi kumottua/muutettua päätöstä. Päätöksentekoprosessi Asiat valmistellaan ja käsitellään laadukkaasti Seutuyhteistyö Mittari Tavoitetaso Tulos Seutuyhteistyöhön ollaan tyytyväisiä Luottamushenkilöiltä saatu palaute Positiivista - Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja. Tehokas johtamisjärjestelmä Byrokratian vähentäminen Mittari Tavoitetaso Tulos Esimiesten näkemys turhasta byrokratiasta Vähintään 75 prosenttia kokee, että turhaa byrokratiaa ei ole Ei selvitetty Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja.

22 21 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA UUDISTUMINEN Mittari Tavoitetaso Tulos Vuoden 2013 syksyllä toteutettavan työtyytyväisyyskyselyn tulokset Kolme neljäsosaa antaa arvosanan 3 tai enemmän. Tulosten keskiarvo 3,5. Noin 85 prosenttia antoi arvosanan 2,5 tai parempi. Kuitenkin vain 66 % antoi arvosanan 3 tai paremman. Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja. Mittarina toimii useiden eri kysymysten mukaan määräytyvä kokonaisarvosana asteikolla 1-5. Motivoiva henkilöstöpolitiikka Henkilöstön työtyytyväisyys Ammattitaitoinen esimiestyö Esimiestyöhön kiinnitetään huomiota Mittari Tavoitetaso Tulos Kehityskeskustelut Työtyytyväisyyskyselyn tulokset käydään läpi esimiesten kesken 100-prosenttisesti käyty Kaikkien esimiesten toiminnasta on saatu palaute ja se on analysoitu Toteutui Tulokset käyty läpi ja erillinen toimenpideohjelma laadittu. Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja. Työtyytyväisyyskyselyn yhteydessä pyritään löytämään mahdolliset puutteet johtamisessa. Koulutus Mittari Tavoitetaso Tulos Henkilöstön koulutukseen panostetaan Koulutusta talousarviovuoden aikana saaneiden määrä Vähintään 90 prosenttia Kunnan henkilötyövuosien määrään suhteutettuna koulutusta sai 100 %, mutta vuoden lopun kokonaishenkilöstömäärään suhteutettuna 81,6 %. Vastuuhenkilö ja lisätietoja: Kunnanjohtaja

23 22 KUNTASTRATEGIA ALKAEN Saaristokunta Puumala 2020: Puumala on hyvästä elämänlaadustaan, turvallisuudestaan ja puhtaudestaan tunnettu virkeä muuttovoittopaikkakunta, jossa kattava palvelutarjonta takaa hyvän ja terveellisen elämän edellytykset. Kunta edistää toimillaan monipuolisen yritystoiminnan elinedellytyksiä ja perustamista. Puumalasta on kehittynyt entistä merkittävämpi matkailu- ja veneilykeskus Saimaalle. Puumala on parannetun kantatie 62:n varrella sijaitseva suosittu matkailukohde ulkomaalaisten, erityisesti venäläisten, keskuudessa. Puumalassa on tarjolla hyvälaatuiset ja taloudellisesti järjestetyt kunnalliset peruspalvelut ja kunnassa on panostettu merkittävästi asukkaiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kunnassa on edelleen laajentunut, monipuolinen kaupallinen palvelutarjonta.

24 23 KUNTASTRATEGIAN TOTEUTUMISEN MITTARIT KULMAKIVI 1: Elinkeinojen, yrittäjyyden, ympäristön puhtauden ja matkailun edistäminen MITTARI TAVOITETASO TOTEUMA Yritysten lukumäärä asukaslukuun nähden viimeisimmässä mittauksessa Muutos tai määrä valtakunnan keskiarvoa parempi Määrä asukasta kohti maan keskiarvoa parempi, mutta muutos heikompi (2012) Vierasvenesataman kävijämäärät Yli venettä (2013) venekunnan yöpymistä/vuosi Tilastoitu yöpymismäärien kehitys Positiivinen Kasvua 19,9 % (2013) Työpaikkaomavaraisuus viimeisimmässä mittauksessa Yli 90 % 92,6 (2011) KULMAKIVI 2: Henkisen ja fyysisen elämänlaadun parantaminen MITTARI TAVOITETASO TOTEUMA Kotona itsenäisesti asuvat yli 75-vuotiaat Yli 90 prosenttia 91,2 % (2012) Työttömyysaste Etelä-Savon keskiarvoa parempi Toteutui (Puumala 10,6, Etelä- Savo 12,4) Nuorisotyöttömyysprosentti Kansalaisopistotoiminnan kattamisprosentti väestöstä (opiskelleet % asukasluvusta) Toimeentulotukiasiakkaiden määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat nuoret Järjestetyt kulttuuri- ja liikuntatapahtumat/vuosi Etelä-Savon keskiarvoa parempi Yli 20 % 26,78 % Ei kasva tai alle maan keskiarvon Tarkkoja prosentteja ei kuntakohtaisesti saatavilla, mutta kunnan nuorten työttömien määrä pienempi kuin muiden vastaavankokoisten Etelä- Savon kuntien Vähentyi selvästi (2013). Tukea saaneita henkilöitä Puumalassa 4,8 % asukkaista, koko maassa 6,8 % (2012) Alle 7 prosenttia 12,9 %, koko maa 10,8 % (2012) Vähintään 30 Toteutui (2013)

25 24 KULMAKIVI 3: Monipuoliset ja viihtyisät vapaa-ajan ja vakituisen asumisen mahdollisuudet keskellä puhdasta Saimaata MITTARI TAVOITETASO TOTEUMA Vapaiden omakotitonttien määrä Vähintään kymmenen Kotiniemessä 31 myytävää omakotitonttia kappaletta Nettomuutto (kuntien välinen ja Positiivinen - 15 henkeä (2013) maahanmuutto) Myönnetyt uudet rakennusluvat vakituisille Yli (2013) asunnoille Myönnetyt uudet rakennusluvat vapaa-ajan asunnoille Yli (2013) KULMAKIVI 4: Toimivat ja taloudellisesti järjestetyt peruspalvelut MITTARI TAVOITETASO TOTEUMA Tarvevakioidut sote-menot (THL) Alle maan keskiarvon Tarvevakioidut menot 95 % koko maan keskiarvosta (2011) Talouden tasapaino Vuosikate kattaa Vuosikate 337 % poistoista Lainakanta Toteutettujen asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset (kyselyt kahden vastuualueen toiminnasta/vuosi) poistot Alle maan keskiarvon Hyvä tai kiitettävä (arvosana vähintään 4 asteikolla 1-5) Tuloveroprosentti Korkeintaan 1,5 prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon (2013) 1460 euroa/as, koko maan lainakanta 2553 euroa/as (2013) Ruokapalvelujen asiakastyytyväisyys 3,74. Yhteispalvelupisteen asiakastyytyväisyys 4,56. Puumala 20,50, koko maa 19,38, erotus 1,12 prosenttiyksikköä (2013)

26 25 TYÖLLISTÄMINEN Nykyiset työllistämis- ja yritystuet pidetään ennallaan. Kesätyöpaikkatuen ehtoja on tarkoitus tarkistaa kesäksi Savonlinnan seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry:n kautta jatketaan työllistämistä vuoden 2012 mukaisesti. Talousarvioon on varattu määräraha pitkäaikaistyöttömien lisäpalkkatuen myöntämiseksi, jolla voidaan edesauttaa yli vuoden työttöminä olleiden työllistymistä. Edellä mainittuun tukeen on varattu euroa. Lisäksi tukea on tarkoitus myöntää korkeampana, mikäli työllistettävä on ollut yli 500 vuorokautta työmarkkinatuen piirissä. Kunnanhallitus hyväksyy tuen tarkemmat ehdot vuoden 2013 alussa. Toteuma: Kesätyöpaikkatuen ehdot tarkistettiin vuoden 2013 aikana. Työllistäminen on jatkunut Nutun kautta. Lisäpalkkatuen ehdot hyväksyttiin vuoden 2013 alussa. Vuoden aikana lisäpalkkatukea myönnettiin yhdelle yritykselle. KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilötyövuosien kehitys: hallintopalvelut 13,67 12,50 13,09 7,85 peruspalvelut 118,31 119,85 115,89 45,28 tekniset palvelut 30,33 29,58 30,47 32,87 YHTEENSÄ 162,31 161,93 159,45 86,00

27 26 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNASTA HALLINTOPALVELUJEN TOIMIALA A. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA 1. Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Henkilöstö on hallintopalvelujen toimialalla hyvin tehtäviensä tasalla sekä aktiivisesti osaamistaan kehittäviä. Koko toimialan henkilöstöllä on tehtäviin vaadittava pätevyys. Pienestä henkilöstömäärästä johtuen useat hallintopalvelujen tehtävät ovat usein vain yhden tai kahden henkilön hoidossa, mikä aiheuttaa riskin toiminnan turvaamisesta mahdollisesti tapahtuvien äkillisten ja ennakoimattomien poissaolojen aikana. Koko hallintopalvelujen henkilöstö on toistaiseksi voimassa olevassa työ- tai virkasuhteessa. 2. Tietojärjestelmien toimivuus Tietojärjestelmät ovat toimineet pääosin vaadittavalla tavalla. Sähkö- ja tietojärjestelmähäiriöiden varalta toimialalla on pidetty huolta siitä, että tarvittavat tiedot ja asiakirjat ovat myös tuolloin saatavilla. Varavoimajärjestelyistä on sovittu pidennettyjen sähkökatkojen yllättäessä. Toimiala on kuitenkin erittäin riippuvainen käytössä olevien ohjelmistojen toimivuudesta. Matkapuhelinverkossa tapahtuvat häiriötilanteet muodostavat merkittävän häiriön kunnan johtamisjärjestelmän toimivuudelle. Varmuuskopiointi tiedostoista tehdään päivittäin. Palvelimet ovat lukitussa, ilmastoidussa tilassa. 3. Suhdanne- ja korkovaihtelut Taloudellisen tilanteen merkittävä heikkeneminen aiheuttaisi haasteita toimialan resursointiin ja sitä kautta saattaa laskea toimialan palvelutasoa. Kunnan lainakanta on maltillinen verrattuna muihin Etelä-Savon kuntiin nähden. Kunnalla ei ole valuuttalainoja ja kassan riittävyys on voitu pitää tarpeellisella tasolla. Varoja oli sijoitettuna vuoden 2013 lopussa pankkitilien lisäksi Taaleritehdas Parkki korkorahastoon, joka tallettaa varansa Suomessa toimiluvan saaneiden talletuspankkien enintään 12 kuukautta pitkiin määräaikaistalletuksiin tai pyydettäessä maksettaviin talletuksiin. Korkoriski on maltillinen: yli 85 prosenttia kunnan lainakannasta on kiinteäkorkoista. Kunnalla on noin 1,6 miljoonan euron takaukset kahdelle kuntakonsernin ulkopuoliselle yhteisölle (Puumalan vesiosuuskunta, Puumalan vanhustenkotiyhdistys). Puumalan vanhustenkotiyhdistystä on jouduttu viime vuosina avustamaan kunnan takaamien lainojen takaisinmaksussa. Lisäksi yhdistykselle myönnettiin vuonna 2013 laina vanhojen, käytöstä poistettujen talojen purkamiseen. B. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNASTA Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Koko kunnan uusi sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty kunnanvaltuustossa alkuvuodesta Koko kunnan sisäinen tarkkailun ohjelma ja hallintopalvelujen sisäinen valvonnan suunnitelma on hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa joulukuussa Kunnassa ei ole tilikaudella havaittu väärinkäytöksiä, eikä merkittävää taloudellista haittaa aiheuttaneita tilanteita ole tullut ilmi. Kunnassa on tehty vuosittain arviointi kunnan vakuutusturvan kattavuudesta.

28 27 Talouden seuranta on ollut jatkuvaa, ja talouden sekä toiminnallisten tavoitteiden kehittymistä on arvioitu kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. Valtuusto on päättänyt jo tilikauden aikana tiedossa olleista määrärahojen ylityksistä ja tuloarvioiden alituksista. Kunnanhallitus on käynyt jokaisessa kokouksessaan läpi kunnan taloustilanteen. Kunnan hallintomenettelyssä ei ole tullut tilikauden aikana ilmi merkittäviä virheitä. Kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksistä ei ole tehty valituksia tai oikaisuvaatimuksia tilikauden aikana. Asioiden valmistelussa ei ole tullut ilmi merkittäviä puutteita. Kokouspöytäkirjat on laadittu, tarkastettu ja pidetty nähtävillä kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti. Kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat on toimitettu kunnanhallituksen tietoon. Kunnan henkilöstöä ja esimiehiä on ohjeistettu tarpeellisilta osin sähköpostin ja esimieskokousten avulla. Kunnan hankintamenettely nojautuu pääosin omiin hankintoihin, Mikkelin hankintarenkaaseen ja Kuntahankinnat-yhtiöön. Kunnan kilpailuttamissa hankinnoissa ei tullut tilikauden aikana ilmi virheellisiä menettelyjä. Kunnan tekemien sopimusten ja suunnitelmien ajantasaisuutta seurataan säännöllisesti. Sopimusten osalta ei ole tullut ilmi epäkohtia. Luottamushenkilöt ovat tarkastaneet kunnan rahavarat, arvopaperit ja sopimukset. Kuntaa vastaan vuonna 2012 nostettu kanne liittyen katujen kunnossapitourakan indeksitarkistuksiin hylättiin Etelä-Savon käräjäoikeudessa loppuvuodesta Kunnan poikkeusolohenkilöstöä on koulutettu useaan otteeseen tilikauden aikana. PERUSPALVELUJEN TOIMIALA A. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA 1. Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Päivähoidossa ja koulutoimessa on saatu ammattitaitoisia sijaisia mutta riski on, että tulevaisuudessa ei näin ole. Koko toimialalla on riski siinä, että yksi tai kaksi työntekijä hallitsee tietyn työtehtävän. Jos he ovat työvapaalla, tehtävien hoito kärsii. Henkilöstön osaamispohjaa tulee edelleen laajentaa niin, että useampi henkilö hallitsee samat työtehtävät. 2. Tietojärjestelmien toimivuus Toimialalla on melko paljon sekä työntekijöiden että asiakkaiden tietoja tietokoneella erilaisissa ohjelmistoissa. Mikäli ohjelmisto ei toimi, asioiden hoito vaikeutuu ja joissakin tapauksissa voi loppua kokonaan. 3. Suhdannevaihtelut Suhdannevaihtelujen myötä peruspalvelujen toimialan palvelujen kysyntä vaihtelee. Huono taloudellinen tilanne vaikuttaa palvelujen tarjontaan. Se myös vaikuttaa joidenkin palvelujen kysyntään.