SISÄILMAAN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET

Transkriptio

1 SISÄILMAAN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET Mäntykallion koulu Jämsänkoski c/o Jämsän kaupunki Kiinteistöpäällikkö Pekka Temonen Seppolantie Jämsä Projektinumero 3790

2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Toimeksianto Tutkimuskohde Perustiedot Tutkimuskohteessa aiemmin tehdyt selvitykset Käytössä olleet asiakirjat Tilaajalta / Käyttäjiltä saadut tiedot Näytteenottopaikat ja tutkimusmenetelmät Näytteenottopaikat Mikrobimateriaalinäytteet, suoraviljely Materiaalinäytteet, VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) Painesuhteet Kosteusmittaukset Ilman kosteus, lämpötila ja hiilidioksidi Merkkiainetutkimukset Haitta-aineet Pölynkoostumus Tavoite- ja ohjearvot Mikrobimateriaalinäytteet, suoraviljely Materiaalinäytteet, VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) Painesuhteet Kosteusmittaukset Ilman kosteus, lämpötila ja hiilidioksidi Haitta-aineet Pölynkoostumus Tulokset ja niiden tarkastelu Mikrobimateriaalinäyteet, suoraviljely Materiaalinäytteet, VOC Painesuhteet Ilman kosteus, lämpötila ja hiilidioksidi Kosteusmittaukset Merkkiainetutkimukset Rakennetarkastukset ja muut havainnot Haitta-aineet Pölynkoostumus Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Allekirjoitukset Viitteet Liitteet YHTEYSTIEDOT Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 1 /31

3 1 Tiivistelmä Koulun vanhan osan 3. kerroksessa ja ullakolla on aiemmin tehty sisäilmaan liittyviä selvityksiä, joissa on havaittu mikrobivaurioita ja rakenteiden epätiiveyksiä sekä ilmanvaihdon puutteita. Nyt tehdyissä tutkimuksissa selvitettiin ylimmän kerroksen korjausten onnistumista ja tutkittiin vanhan osan muut kerrokset. Ylimmässä kerroksessa tehtyjen havaintojen ja merkkiainetutkimusten perusteella todettiin yläpohjasta ja ulkoseinien sekä välipohjien eristetiloista olevan edelleen ilmayhteys sisätiloihin. Erityisesti yläpohjan iv-kanavien ja viemärintuuletusputkien yms. läpiviennit olivat epätiiviitä. Tehdyt ilmanpitävyyden parannustoimet eivät ole olleet riittävän kattavia. Mahdollisesti ikkunaliittymien tiivistykset ovat lisänneet ilmavuotoa yläpohjan kautta sisäilmaan. Sähkökeskuksen 314 edustalla käytävässä ja erityisesti viereisessä vessassa havaittiin kaikilla käyntikerroilla poikkeavaa hajua. Haju kulkeutuu todennäköisimmin yläpohjan tai viereisen käytöstä poistetun hormin ilmavuotokohtien kautta. Ilmanvaihdon aiheuttamat paine-erojen vaihtelut ovat seurantamittausten perusteella pienentyneet huomattavasti. Luokassa 304 on edelleen puolenyön aikaan lyhytkestoinen (n. 15 min.) yli 30 Pa:n alipainepiikki, mikä olisi hyvä saada hallintaan. Yläkerran tiloista 304 ja 316 otettiin pölynkoostumusnäytteet laskeutuneesta yläpölystä. Näissä näytteissä normaalin huonepölyn lisäksi esiintyi rakennusmateriaalipölyä, jota voi olla peräisin mm. alaslaskettujen kattojen päällä olevista villaeristeistä sekä yläpohjasta. Alakattojen päällä olevat pinnoittamattomat villaeristeet olisi poistettava. Tilojen muovimattopinnoitteista otettiin näytteet haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksien määrittelemiseksi. Välipohjien osalta (kerrokset 1.-3.) näytteissä ei ollut poikkeavia pitoisuuksia, mutta alapohjan näytteiden perusteella kellarikerroksen mattopinnoitteet ovat laajalti vaurioituneita. Alapohjassa havaittiin myös mikrobivaurioita ja korkeita kosteuspitoisuuksia. Kerroksista 1. ja 2. otetuissa mikrobimateriaalinäytteissä havaittiin vaurioon viittaavia mikrobeja ulkoseinien eristeissä ja luokan 166 komeron pinnoista (ilmavuotojen mukana kulkeutuneet epäpuhtaudet). Haitta-aineista asbestia havaittiin ainoastaan vanhan lämmitysputken eristeestä. PAH-yhdisteitä havaittiin ikkunoiden vanhojen karmien tilkkeissä. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 2 /31

4 Kaikista korjaustoimenpiteistä tulee tehdä erillinen korjaussuunnitelma kosteus- ja mikrobivaurioihin perehtyneellä suunnittelijalla. Ensisijaisesti vaurioituneet materiaalit tulisi poistsaa. Korjaustoimina suositellaan alapohjan pinnoitteiden, tasoitekerrosten ja mikrobivaurioituneiden rakennekerrosten poistamista ja uusimista. Ennen pinnoittamista rakenteiden pinnoitettavuus tulee varmistaa kosteusmittauksin. Vaihtoehtoisena korjaustapana voidaan harkita epoksikapselointia. Käytöstä poistetun ja osittain maa-aineksilla täytetyn kellaritilan alipaineistus on suositeltavaa. Keskeisenä osana korjaustoimia on erittäin kattavat ja luotettavasti toteutetut korjaukset ilmanpitävyyden parantamiseksi. Korjausten detaljit on suunniteltava huolellisesti ja korjausten onnistumista on varmistettava merkkiaineella tehtävin tiiveysmittauksin. Korjaustöiden päätteeksi on tehtävä huolellinen siivous esim. homepölysiivouksen ohjeita noudattaen. 2 Toimeksianto Tutkimuskohde: Tilaaja: Tilaajan yhteyshenkilö(t): Vastuuhenkilö: Tutkimushenkilöt: Mäntykallion koulu Jämsänkoski Jämsän kaupunki Seppolantie Jämsä Pekka Temonen P , pekka.temonen@jamsa.fi Alpo Ilmarinen, vanhempi asiantuntija P , alpo.ilmarinen@sirate.fi Juha Kokkinen, asiantuntija P , juha.kokkinen@sirate.fi Sami Oksanen, asiantuntija P , sami.oksanen@sirate.fi Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 3 /31

5 Muut yhteyshenkilöt: Kiinteistömestari Mika Maahi p Toimeksiannon tausta: Tilauksen sisältö ja tavoite: Rakennuksen 3. kerroksen osalta on aiemmin tehty sisäilmaan liittyviä selvityksiä, joiden perusteella tiloihin on tehty joitakin korjauksia. Oireilua on kuitenkin esiintynyt edelleen. Lisäksi haluttiin selvittää myös vanhan osan muiden kerrosten mahdollisia sisäilmaan liittyviä epäkohtia. Toimeksiantona oli tehdä aiempien tutkimusten kaltaisia selvityksiä vanhan osan muissa kerroksissa ja varmistaa 3. kerroksen korjausten onnistumista. Tavoitteena tutkimuksilla oli selvittää mahdollisia sisäilmaa heikentäviä tekijöitä tiloissa. Tutkimusten ohella tarkasteltiin myös haitta-aineiden esiintymistä. Varsinaista haitta-ainekartoitusta ei kuitenkaan tehty. 3 Tutkimuskohde 3.1 Perustiedot Rakennusvuosi: Valmistunut 1950-luvulla Peruskorjausvuosi(det): Peruskorjattu 2001, samalla on tehty laajennusosa sekä asennettuvanhalle osalle tilakohtaiset koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtokoneet Koko: Huoneistoala m 2 Kerroslukumäärä: 3 + kellarikerros Perusrakennetyypit: Alapohja - Välipohja Kaksoislaattarakenne, ylälaattapalkit, reikäkipsilevysisäkatto Yläpohja Puhallusvilla, alalaattapalkit, betoni, purueriste, betoni, reikäkipsilevysisäkatto Vesikatto Palahuopa Runko Ulkoseinä Tiili Väliseinät Pintamateriaalit: Lattia Seinät Katto Ilmanvaihtotapa: Lämmönjakotapa: Kivirakenteiset Muovimatto Maali Kipsilevy 600 x 600 mm 2 reikälevy Luokkakohtainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Seinäpatterit, vesikiertolämmitys Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 4 /31

6 3.2 Tutkimuskohteessa aiemmin tehdyt selvitykset Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Sirate Oy 3.3 Käytössä olleet asiakirjat Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Sirate Oy Pohja- ja rakennekuvia IV-suunnitelmia Kosteuskartoitusraportti , Polygon Kosteuskartoitusraportti , Polygon 3.4 Tilaajalta / Käyttäjiltä saadut tiedot Koulussa on noin 300 oppilasta ja henkilökuntaa noin 20. Rakennuksessa on tapahtunut vesivahinkoja, jotka on kartoitettu ja korjattu. 4 Näytteenottopaikat ja tutkimusmenetelmät 4.1 Näytteenottopaikat Näyte- ja tutkimusmäärät on esitetty alla olevassa taulukossa 1. Näytteenottokohdat on esitetty erillisessä pohjakuvassa (liite 1). Taulukko 1. Tehdyt tutkimusmenetelmät ja näyte- ja tutkimusmäärät Tutkimus Näytemäärät Paine-ero-mittaus 7 Olosuhdemittaus (RH,CO2,T) 7 Kosteusmittaus 33 Mikrobimateriaalinäytteet 11 Pölynkoostumus 2 VOC materiaali 6 Asbestianalyysi 8 PAH-analyysi 5 Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 5 /31

7 4.2 Mikrobimateriaalinäytteet, suoraviljely Materiaalinäytteet kerättiin puhtailla välineillä puhtaaseen muovipussiin. Mikrobit analysoitiin suoraviljelymenetelmällä ISS Prokon laboratoriossa Jyväskylässä. Tarkemmat menetelmäkuvaukset on esitetty liitteessä analyysivastauksessa. 4.3 Materiaalinäytteet, VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 4.4 Painesuhteet Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tutkittiin materiaaleista mahdollisten sisäilmalähteiden paikantamiseksi. Sisäilmasta VOC-näytteitä ei näissä tutkimuksissa otettu. Materiaalinäytteet otettiin puhtailla välineillä. Näytteet pakattiin näytteenottopaikalla folioon ja suljettaviin muovipusseihin. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset on esitetty analyysivastauksessa. Paine-eroa rakennuksen ulkovaipan yli mitattiin paine-eroantureilla (Series MS Magnesense, Dwyer). Tulokset tallennettiin yhden minuutin välein (Tinytag, Gemini). Paine-eromittauksilla saadaan selville esimerkiksi rakennuksen vaipan sisäilman ja ulkoilman välinen paine-ero ja eri tilojen väliset paine-erot. Ulkoilman ja sisäilman välinen paine-ero tulisi olla mahdollisimman vähäinen. 4.5 Kosteusmittaukset Tutkittavissa tiloissa tehtiin lattioiden pintakosteusmittaukset mahdollisten kosteuspoikkeamien havaitsemiseksi. Pintakosteusmittausten perusteella tehtiin tarkempia kosteusmittauksia heti lattiapäällysteen alta (liima-tasoitekerros) ja porareikämittauksia lattia- ja/tai seinärakenteista kosteustilanteen varmistamiseksi eri rakennesyvyyksistä. Viiltomittaus: Pinnoitteen alle asetettiin kosteusmittausanturin mittapää (HMP-42) pinnoitteeseen tehdyn viillon kautta. Tehty viilto ja mittapään rajapinta tiivistettiin kitillä, mittapään annettiin tasaantua päällysteen alla oleviin olosuhteisiin n min (mittausanturin lämpötila sama kuin lattiapinnan lämpö). Mittaustulokset luettiin Vaisalan HMP41 näyttölaitteella. Mitatut arvot; Suhteellinen kosteus (RH %), lämpötila ( C), absoluuttinen kosteus (g/m3 ilmaa). Rakenteiden eristetilan kosteusmittaus: Eristetilaan asetettiin kosteusmittausanturin mittapää (HMP-42) rakenteeseen tehdyn, halkaisijaltaan n. 6 mm reiän kautta. Mittapään ja ra- Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 6 /31

8 kenteen pitakerroksetn rajapinta tiivistettiin kitillä, mittapään annettiin tasaantua eristetilassa oleviin olosuhteisiin n min. Mittaustulokset luettiin Vaisalan HMP41 näyttölaitteella. Mitatut arvot; Suhteellinen kosteus (RH %), lämpötila ( C), absoluuttinen kosteus (g/m3 ilmaa). Rakennekosteusmittaus: Suhteellisen kosteuden mittaukset rakenteesta tehtiin Vaisala HM40S lämpö- ja kosteusmittalaitteella. Mittapäinä käytettiin HMP110-antureita. Porareikämittaus: lattiarakenteeseen porattiin halkaisijaltaan 16 mm reikiä, halutulle mittaussyvyydelle (mittaus syvyys = porareiän syvyys), mittausreiät puhdistettiin huolellisesti, asennettiin sivut tukkiva putki, joka tiivistettiin lattianrajasta ja päästä kitillä. Mittauspisteen annettiin tasaantua ennen lukeman ottamista n. 3 vrk. Ennen mittaustuloksen luentaa mittausanturin annettiin tasaantua lattian ja rakenteen lämpöön. Kosteuslukemat luettiin Vaisala HM40S näyttölaitteella. Mitatut arvot; Suhteellinen kosteus (RH %), lämpötila ( C), absoluuttinen kosteus (g/m 3 ilmaa). 4.6 Ilman kosteus, lämpötila ja hiilidioksidi Eri kerrosten luokkatiloissa mitattiin tallentavilla olosuhdemittalaitteilla sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä hiilidioksidipitoisuutta. Tulokset tallennettiin yhden minuutin välein (Tinytag). Näillä mittauksilla saadaan tietoa mm. ilmanvaihdon riittävyydestä. 4.7 Merkkiainetutkimukset Ulkoseinärakenteiden ja sisätilojen välistä ilmantiiveyttä tutkittiin merkkiainetutkimuksella tilassa 316. Laitteena käytettiin Adixen 9012 XRS vuodonhakulaitetta. Laitteen kaasuna käytetään seosta, jossa on 95 % typpeä ja 5 % vetyä (merkkiaineena on vety). Merkkiainetta laitettiin rakenteiden eristetiloihin ja aineen kulkeutumista sisätiloihin tutkittiin merkkiainelaitteella. Samalla tutkittiin putkiläpivientien juurista ilman kulkeutumista luokkatiloihin. 4.8 Haitta-aineet Tutkimusten yhteydessä rakenneavauksista otettiin näytteitä haitta-ainetutkimuksia varten. Näytteet otettiin asiakirjatietoihin, aistinvaraisiin havaintoihin ja kokemusperäiseen tietoon perustuen. Tutkimus ei ole varsinainen haitta-ainekartoitus. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 7 /31

9 4.9 Pölynkoostumus Pölynkoostumusnäytteet kerättiin nurinpäin käännettyihin suljettaviin muovipusseihin pintoja pyyhkimällä. Näytteet analysoitiin elektronimikroskooppisesti Labroc Oy:n sisäilmalaboratoriossa. Näytteet otettiin ylimmän kerroksen tiloista 304 ja 316 pintojen päälle laskeutuneesta pölystä. Näytteillä pyrittiin selvittämään mahdollisia sisäilmaa heikentäviä epäpuhtauslähteitä. 5 Tavoite- ja ohjearvot 5.1 Mikrobimateriaalinäytteet, suoraviljely Materiaalinäytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja mikrobivaurioon, mikäli näytteen sieni-itiöpitoisuus on runsas tai erittäin runsas (+++ / ++++) tai mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (vähintään yhteensä kolme pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla). Yksittäisten kosteusvaurioindikaattoreiden esiintyminen on tavanomaista. Suoraviljelyssä runsas mikrobipitoisuus (+++) vastaa Sosiaali- ja terveysministeriön antamaa pitoisuutta > pmy/g. Erittäin runsas mikrobipitoisuus (++++) voidaan erityisesti bakteereilla suuntaa antavasti tulkita pitoisuudeksi > pmy/g. Materiaalinäytteen laimennossarjaviljelyssä (Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) sieniitiöpitoisuus > pmy/g ja bakteeripitoisuus > pmy/g viittaavat mikrobivaurioon tutkitussa materiaalissa. Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneristeei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 2015). 5.2 Materiaalinäytteet, VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) Vaurioitumattomien vastaavien materiaalien TVOC-päästöt ovat Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan yleensä alle 200 µg/m³g. Tuloksia ei voi verrata uusien rakennusmateriaalien päästöluokitukseen (M-luokat). Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 8 /31

10 5.3 Painesuhteet Tulosten tulkinnassa kiinnitetään huomiota kokonaispitoisuuksien (TVOC) lisäksi myös yksittäisiin VOC-yhdisteisiin. Materiaalinäytteistä havaitut yksittäiset yhdisteet voivat viitata sisäilman epätavanomaiseen lähteeseen etenkin, jos samoja yhdisteitä on havaittu tilasta otetusta ilmanäytteestä. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudelle (TVOC) ei ole terveysperusteista ohjearvoa. Uudessa STM n asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista on esitetty huoneilman toimenpiderajoiksi seuraavasti: TVOC 400 µg/m 3, yksittäisen yhdisteen pitoisuus 50 g/m³ sekä tarkennettuna TXIB 10 g/m³ ja 2-etyyli-1-heksanoli 10 g/m³ (tolueenin vasteella lasketut tulokset). (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 2015). Rakennus, jossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, suunnitellaan ulkoilmaan nähden alipaineiseksi. Ilmamäärät on suositeltavaa mitoittaa siten, että sisäilman alipaine ulkoilmaan nähden on mahdollisimman pieni. Rakennuksen alipaine ulkoilmaan nähden ei saa olla yli 30 Pa. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta (D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma 2010). Tavoitteellinen paine-ero sisäilman ja ulkoilman välillä on tiloille, joissa on koneellinen tuloja poistoilmanvaihto 0 (-2) Pa (Asumisterveysopas Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen soveltamisopas). 5.4 Kosteusmittaukset Eristetilamittausten kosteuden arvioinnissa suuntaa antavana lähtökohtana voidaan pitää seuraavaa (lämpötila ~20 C): Eristetilan suhteellisen kosteuden ollessa alle 60 % voidaan sitä pitää normaalina Suhteellisen kosteuden ollessa välillä % voidaan sitä pitää poikkeavana ja on selvitettävä onko rakenteen normaalitila Suhteellisen kosteuden ollessa yli 75 % voidaan tulosta pitää koholla olevana arvona Käytetyt mittasuureet: Rh% C Lämpötila Suhteellinen kosteus, ilmaistaan prosentteina. Luku ilmaisee vallitsevan kosteuden verrattuna kyllästyskosteuteen. g/m 3 ilmaa Absoluuttinen kosteus, ilmaisee kosteuspitoisuuden g (vettä) / m 3 (ilma) Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 9 /31

11 Mittalaitteiden tarkkuudet: Vaisala HMI 41 Vaisala HM 40 kosteus ±0.1 %RH, lämpötila ±0.1 C kosteus ±0.1 %RH, lämpötila ±0.1 C Vaisala HMP 44 Vaisala HMP 42 Vaisala HMP 40S kosteus ±2 %RH suhteellinen kosteus 0-90 %RH kosteus ±3 %RH suhteellinen kosteus %RH lämpötila ±0.3 C (tarkkuus 20 C:ssa) kosteus ±2 %RH suhteellinen kosteus 0-90 %RH kosteus ±3.0 %RH suhteellinen kosteus %RH lämpötila ±0.2 C (tarkkuus 20 C:ssa) kosteus ±1,7 %RH suhteellinen kosteus 0-90 %RH kosteus ±2.5 %RH suhteellinen kosteus %RH lämpötila ±0.2 C (tarkkuus 20 C:ssa) Kokonaismittaustarkkuus ±5 %; sisältäen mittalaiteominaisuudet, mittausmenetelmä, ympäristö ja mittaaja. Pintakosteusmittaukset: Pintakosteudenosoittimen arvoja vertailtiin saatuihin viiltomittauspisteiden arvoihin. Saatujen vertailulukujen perusteella voitiin kartoittaa kosteuspoikkeamaalueita. Viiltokosteusmittaukset: Kosteuden arvioinnissa suuntaa-antavana lähtökohtana voidaan pitää seuraavaa (lämpötila ~20 C): Vanhoilla pinnoitteilla suhteellisen kosteuden ollessa yli 75 % voidaan tulosta pitää koholla olevana arvona. Yleisesti suhteellinen kosteus kiviaineisen rakenteen (yleensä betoni) pintaosissa ennen pinnoitusta tulee olla alle 75 % (lämpötila ~20 C). Uudiskohteissa nykyisillä mittausohjeilla muovimaton alla voi suhteellinen kosteus muovimaton alla nousta enimmillään Rh 85%. Suomen Betonitieto Oy:n kustantamassa julkaisussa Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet mainitaan (s.57), että alkalinen kosteus voi aiheuttaa liimassa kemiallisen hajoamisreaktion, jonka seurauksena sisäilmaan voi emittoitua terveydelle haitallisia yhdisteitä, julkaisussa mainitaan myös; Liimojen kosteudensietokyvyissä on tuotekohtaisia eroja. Monien vesiliukoisten liimojen kriittisenä suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään 85 % RH, jotkut sallivat 90 % RH... Tasa-aineiset muovimatot kestävät itse yleensä hyvinkin korkeaa kosteutta (90 % RH) toisin kuin pehmeämmät joustovinyylimatot, joissa betonin alkalinen kosteus voi saada aikaan mm. maton pehmitinaineiden hajoamisen. Pehmeillä matoilla kriittisenä suhteellisen kosteuden arvona pidetään 85 %:a, mikä tarkoittaa, että kosteus välittömästi maton alla ei saa nousta yli tämän arvon. Rakennekosteusmittaukset: Kosteusvauriotutkimuksissa mittaussyvyydet eivät ole välttämättä samat kuin ennen päällystystä tehtävissä mittauksissa. Vauriotapauksissa oleellisinta on nimenomaan päällysteen alapuolinen kosteus, mutta syyn selvittämiseksi usein määritetään myös koko rakenteen kosteusprofiili. Yleisesti betonirakenteiden suhteellinen kosteus pintaosissa ennen pinnoitusta tulee olla alle 75 % (lämpötila ~20 C) ja rakenteen arviointisyvyydellä A vastaavasti 85 % (arviointisyvyys A). Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 10 /31

12 Kunkin rakenteen pinnoitettavuuskosteuksien raja-arvot on pyritty määrittelemään siten, että missään olosuhteissa arviointisyvyyden A kosteuslukema-arvo (muovimatolle yleisesti 85 %) ei nouse pintaosissa ko. arvon yläpuolelle. Ennen uuden betonin pinnoittamista betonin suhteellinen kosteus pinnoitteelle tulee olla valmistajan antamien raja-arvojen sallimissa rajoissa tai erikseen suunniteltujen kohdekohtaisten arvojen mukaisesti. Mittauksissa tulee noudattaa Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen Suomen Betonitieto Oy 2007 ohjeistusta. Lisäksi noudatetaan Betonin suhteellisen kosteuden mittauksen ohjeita RT (2010). Vanha betoni, jossa on ollut kosteusvaurio, edellyttää alle 80 % suhteellisen kosteuden arvoa (Lähde: SisäRYL 2000). 5.5 Ilman kosteus, lämpötila ja hiilidioksidi Sisäilman kohonnut hiilidioksidipitoisuus on osoitus ilmanvaihdon riittämättömyydestä, eikä sille voida ilmoittaa mitään erityistä terveydellistä ohjearvoa. Jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää 1500 ppm (2700 mg/m 3 ), ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. Tyydyttävänä hiilidioksidipitoisuutena sisäilmassa voidaan pitää arvoa 1200 ppm (2160 mg/m 3 ) (Asumisterveysohje, 2003). Sisäilmastoluokitus 2008 mukaiset tavoitearvot sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle ovat: 750 ppm; luokka S1, yksilöllinen sisäilmasto 900 ppm; luokka S2, hyvä sisäilmasto 1200 ppm; luokka S3, tyydyttävä sisäilmasto Huoneilman suhteellinen kosteus tulisi olla välillä %, joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät (Asumisterveysohje, 2003). Sisäilmastoluokitus 2008 mukainen yksilöllisen sisäilmaston (S1) tavoitearvo sisäilman suhteelliselle kosteudelle on talviaikana 25 %. Ilman suhteellinen kosteus voi lyhytaikaisesti pakkashuippujen aikana laskea alle tavoitearvon. Ilman suhteellisen kosteuden tulee olla alle 60 %. Huoneilman lämpötilan hyvänä tasona pidetään 21 C ja välttävänä tasona 18 C. Huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa huoneilman lämpötilan välttävä taso on 20 C. (Asumisterveysohje, 2003). Sisäilmastoluokitus 2008 mukaiset tavoitearvot sisäilman lämpötilalle on esitetty alla. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 11 /31

13 Taulukko 2. Oleskeluvyöhykkeen lämpötilan tavoitearvot tavanomaisissa asuin- ja työtiloissa. S1 S2 S3 top kun tu 10 o C 21,5 21,5 21 top kun 10 < tu < 20 o C 21,5+0,3x(tu-10)* 21,5+0,3x(tu-10) 21+0,4x(tu-10) top kun tu > 20 o C 24,5* 24,5 25 sallittu poikkeama ( o C) ±0,5 ±1,0 ±1,0 top enimmäisarvo top +1,5 tu 10 o C: top +1,5 10 < tu < 20 o C: 23+0,4x(tu-10) tu > 20 o C: 27 tu 15 o C: 25 tu > 15 o C: tumax +5 top vähimmäisarvo t op= operatiivinen lämpötila, tu = ulkolämpötila, vuorokauden keskilämpötila, *S1-luokassa operatiivisen lämpötilan on oltava tila/huonekohtaisesti aseteltavissa välillä top ± 1,5 o C 5.6 Haitta-aineet Asbesti Mikäli raportissa esitettyjä mahdollisia asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuutuksen omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asbestipurkutyössä on noudatettava Ratu-kortissa Asbestia sisältävien rakenteiden purku (10/2009) annettuja ohjeita. Asbestipitoisen jätteen käsittely tehdään jätelain /2011 mukaisesti. Lisäksi on noudatettava paikallisen Ympäristökeskuksen, sekä Uudenmaan Työsuojelupiirin päätöksiä ja viranomaisohjeita. Asbestipurkajan tulee toimittaa tiedot rakenteisiin jätetyistä tai löydetyistä uusista asbestipitoisista materiaaleista purkutyön tilaajalle. Ainoastaan huonokuntoisiksi todetut asbestimateriaalit tulee ao. lain perusteella joko kunnostaa, koteloida tai poistaa. Lisäksi niissä tiloissa, joissa on huonokuntoisia asbestimateriaaleja, on yleensä tehtävä myös asbestipölysiivousta. Muut haitalliset aineet Erilaisten vaarallisten ja haitallisten aineiden purku- ja jatkokäsittelyssä on noudatettava ao. Valtioneuvoston päätöstä, viranomaismääräyksiä, jätelakia sekä ympäristökeskuksen antamia määräyksiä ja ohjeita sekä ao. Ratu-kortteja. Lisätietoja osoitteesta: Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 12 /31

14 5.7 Pölynkoostumus Tavoite - ja ohjearvoja ei ole olemassa. Menetelmällä pyritään arvioimaan rakennuksen epäpuhtauslähteitä. 6 Tulokset ja niiden tarkastelu 6.1 Mikrobimateriaalinäyteet, suoraviljely Rakenneavauskohdilta otettiin mikrobinäytteitä materiaaleista ulkoseinistä sekä ala- ja välipohjista. Lisäksi luokan 166 vanhasta komerosta (jossa kulkee mm. iv-kanavia) otettiin pintamateriaaleista näyte. Kellarikerroksen ja 1. kerroksen sekä 1. ja 2. kerroksen välisten välipohjien eristetilojen näytteissä ei havaittu mikrobivaurioita. Aiemmissa tutkimuksissa ylimmässä välipohjassa havaittiin mikrobivaurioita, joiden syynä voi olla vuosien saatossa tapahtuneet vesikaton tai putkien vuodot. Vanhojen ikkunakarmien tilkkeistä otetuissa näytteissä ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvua. Neuvottelutilan 017 lattian eristetilan näytteessä oli erittäin runsasta aktinobakteerien (sädesienet) kasvua, minkä perusteella näyte sai tulkinnaksi vahva viite vauriosta. Luokan 166 vanhasta komerosta otetussa pintamateriaalien näytteessä oli erittäin runsasta kosteusvaurioindikaattorimikrobien kasvua. Näytteen pesäkemääriä ei voitu määrittää mikrobien ylikasvun vuoksi. Näytteessä esiintyi myös aktinobakteereja. Kaikissa ulkoseinän eristetilasta otetuissa näytteissä esiintyi aktinobakteereja. Näytteiden perusteella ulkoseinien eristeet ovat laajasti mikrobivauriotuneita. Vastaavia havaintoja oli aiemmissa 3. kerroksen osalle tehdyissä tutkimuksissa. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 13 /31

15 Taulukko 3. Materiaalinäytteiden tulokset ja tulosten tulkinnat. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 14 /31

16 6.2 Materiaalinäytteet, VOC Pohjakerroksen lattiapinnoitteista (muovimatto) ja vanhasta tasoitteesta otettiin VOC-materiaalinäyteitä. Vertailunäytteet otettiin 1. ja 3. kerroksista. Alla olevassa taulukossa on esitetty näytteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) ja esiintyneitä yksittäisiä yhdisteitä. Työterveyslaitoksen analyysivastaus on raportin liitteenä. Taulukko 4. VOC-materiaalinäytteen pitoisuuksia. Näytenro Näytteenottotila VOC Materiaalinäyte TVOC µg/m 3 g 2-etyyli-1-heksanoli µg/m 3 g 1-butanoli µg/m 3 g 1. Kellarin käytävä, AK Luokka 002, AK Neuvottelu 017, AK Neuvottelu 017, AK2 (tasoite) Luokka 167, AK Terv.h. 316, AK TVOC = total volatile organic compounds, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä Tällä menetelmällä analysoitujen vanhojen, vaurioitumattomien pintamateriaalien päästöt (TVOC) ovat olleet Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan alle 200 µg/m 3 g ja Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 15 /31

17 2-etyyli-1-heksanolipitoisuudet alle 70 µg/m 3 g ja tasoitteiden ja betonin alle 50 µg/m 3 g (TVOC) ja 2-etyyli-1-heksanolipitoisuudet alle 40 µg/m 3 g. Kellarikerroksen näytteissä oli aistittavissa hajua. Näytteiden 2-etyyli-1-heksanolipitoisuudet olivat viitearvoon verrattuna koholla, mikä viittaa materiaalien vaurioitumiseen. Mahdollisesti lattiapinnoitteet on asennettu liian kostealle pinnalle. Aiemmin tapahtuneet vesivahingotkin ovat voineet aiheuttaa vaurioitumista. Myös nyt tehdyissä mittauksissa havaittiin poikkeavaa kosteutta. Välipohjista otetuista vertailunäytteissä ei vaurioitumiseen viittaavia pitoisuuksia havaittu. 6.3 Painesuhteet Paine-eromittausta suoritettiin ulko- ja sisäilman välillä tiloista 304, 319, 217, 203, 167, 166 ja 002. Mittauskohdat on merkitty liitteinä oleviin pohjakuvaan. Mittaukset suoritettiin n. kahden viikon seurantajaksona. Paine-eron tallennus on ollut yhden minuutin välein. Paineerokuvaajat ovat raportin ohessa, liite 7. Tavoitteellinen paine-ero sisäilman ja ulkoilman välillä on tiloille, joissa on koneellinen tuloja poistoilmanvaihto 0 (-2) Pa (Asumisterveysopas Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen soveltamisopas). Epäsäännölliset paine-erojen vaihtelut johtuvat pääosin tuulen aiheuttamasta paine-vaihteluista ja/tai ovien avauksistan sekä sähkökatkojen aiheuttamista häiriöistä mittalaitteissa. Luokan 304 paine-erokuvaajassa havaitaan lyhytkestoinen (n min) jopa n. 30 Pa:n alipainepiikki säännöllisesti puolenyön aikoihin. Tämä iv-koneen toiminnasta johtuva häiriö tulisi korjata. Taulukko 5. Paine-erovaihtelut mittausjaksolla Tila Paine-ero, (Pa)* Vaihteluväli Keskiarvo 319 (ulkoilma/sisäilma) -20,6 10,4 1,2 304 (ulkoilma/sisäilma) -22,2 7,6-2,0 217 (ulkoilma/sisäilma) -17,8 10,4-1,0 203 (ulkoilma/sisäilma) -17,5 8,8-1,1 167 (ulkoilma/sisäilma) -10,8 6,9-1,9 166 (ulkoilma/sisäilma) -16,3 7,3-3,0 002 (ulkoilma/sisäilma) -22,9 3,3-4,0 * (-) sisäilma alipaineinen ulkoilmaan nähden Taulukon lukemista on suodatettu pois mm. sähkökatkosten aiheuttamat häiriöt. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 16 /31

18 Kuvaaja 1. Paine-erovaihtelut luokassa 304 mittausjaksolla Kuvaajassa havaitaan säännöllisesti lyhytkestoiset alipainepiikit puolen yön aikoihin. Kuvaaja 2. Muiden tilojen paine-erovaihtelut mittausjaksolla Tila 319 oli mittausjaksolla keskiarvoisesti hieman ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Sisäilman alipaineisuus lisääntyi kellarikerrosta kohti mennessä. Tämä johtuu rakennuksen korkeuden aiheuttaman nk. savupiippu ilmiön muodostamasta luonnollisesta paine-erosta. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 17 /31

19 6.4 Ilman kosteus, lämpötila ja hiilidioksidi Sisäilman suhteellisen kosteuden taso vaihteli mittausjaksolla vuodenaikaan nähden tavanomaisella tasolla välillä ~22-45 RH%. Lämpötila vaihteli n. 20 C:n yölämpötiloista päivän enimmillään runsaan 22 C:n lämpötiloihin. Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat käytön mukaisesti välillä ~ ppm. Mitattujen arvojen osalta sisäilma täyttää pääosin S2 luokituksen vaatimukset, mikä osoittaa ilmanvaihdon riittävyyden olevan hyvällä tasolla. Muihin tiloihin nähden poikkeuksena luokassa 217 hiilidioksidipitoisuus kohosi käytön aikana säännöllisesti yli 900 ppm. Olosudemittausten kuvaajat ovat kokonaisuudessaan liitteessä 7. Kuvaaja 3. Sisäilman lämpötilat mittausjaksolla. Mittaustulokset olivat tavanomaisella tasolla. Päivisin käytön aikana lämpötilat hieman nousevat. Luokka 304 on hieman muita tiloja viileämpi ja jää alle suosituslämpötilan 21 C. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 18 /31

20 Kuvaaja 4. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus mittausjaksolla. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet nousevat käytön aikana, mutta pysyvät pääsääntöisesti alle 900 ppm. Poikkeuksena luokka 217, jossa pitoisuus ylittää säännönmukaisesti 900 ppm. Tämän luokan mittalaitteesta on katkennut sähkö , mikä näkyy kuvaajasta 0-arvona. Kuvaaja 5. Sisäilman suhteelinen kosteus mittausjaksolla. Sisäilman suhteelliset kosteudet (RH) vaihtelivat käytön mukaan vuodenaikaan nähden tavanomaisesti. Suhteellinen kosteus on riippuvainen ilman lämpötilasta, minkä vuoksi luokan 304 RH on hieman muita korkeampi (sisäilma muita viileämpi). Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 19 /31

21 6.5 Kosteusmittaukset Rakenneavausten yhteydessä suoritettiin kosteusmittauksia. Tuloksia verrattiin sisä- ja ulkoilman vallitseviin olosuhteisiin sekä pintakosteudenosoittemella saatuihin lukuihin. Taulukko 6. Kosteusmittaustulokset Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 20 /31

22 Viilto- ja rakennekosteusmittaukset tehtiin pintakosteuden osoittimella tehdyssä kartoituksessa havaittujen poikkeamien perusteella. Saatujen tietojen mukaan kellarikerroksessa on tapahtunut vuonna 2012 laaja vesivahinko (Kosteuskartoitusraportti Polygon ), jonka korjaustöissä lattiapinnoitteita vaihdettiin laatoitukseksi. Laatoitetuilta alueilta ei havaittu kosteuspoikkeamia. Varastossa 013 ilmanvaihtokoneen alle on jätetty vanha muovimatto, jonka alta mitattiin koholla oleva suhteellinen kosteus (AK6). Kohonneita kosteuspitoisuuksia havaittiin alapohjassa myös tiloissa 017, 002, 004,024 ja 026 sekä käytävällä luokan 002 edessä. Ulkopuoliset salaojajärjestelmät on uusittu ja tarkastettaessa ne vaikuttivat toimivilta. Osa alapohjarakenteista on uusittu. Merkittävää kapillaarista vedennousua alapohjarakenteisiin tehdyissä mittauksissa ei havaittu. Mittaustulosten perusteella voidaan olettaa kohonneiden kosteuspitoisuuksien lähteeksi tapahtuneita vesivahinkoja. Viimeisen käynnin aikana kellarikerroksen viemäri oli tukkeutunut ja viemärivesiä tulvi käytävän lattialla. Tätä vahinkoa ei kartoitettu tämän tutkimuksen yhteydessä. Välipohjista eikä ulkoseinien eristetiloista havaittu poikkeavia kosteuspitoisuuksia. 6.6 Merkkiainetutkimukset Merkkiainetutkimuksia tehtiin tilassa 316. Tila oli ilmanvaihdon päällä ollessa hieman ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Mittauksen ajaksi ilmanvaihtokone sammutettiin ja alipaineisuus ulkoilmaan nähden varmistettiin erillisellä ikkunaan asennettavalla alipainepuhaltimella. Tutkimusten ajaksi tällä järjestelyllä saatiin n. 10 Pa:n alipaine. Merkkiainetta laskettiin ulkoseinän eristetilaan, joista havaittiin ilmayhteys ikkunaliittymän kautta ja lattiamaton ylösnoston reunasta sisätilaan. Ikkunan ja seinän liittymä on tiivistetty Blowerproof tiivistysmassalla. Näin liittymän ilmatiiveys on parantunut huomattavasti, mutta täyttä tiiveyttä ei ole saavutettu. Lisäksi ikkunalistat on asennettu naulaamalla, mikä on rikkonut tiiviin pinnan. Havaitut vuotokohdat on merkitty liitteenä oleviin valokuviin. Ylä- ja välipohjissa oli selvästi aistinvaraisesti havaittavia ilmavuotokohtia, joten niihin ei tehty merkkiainetukimuksia. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 21 /31

23 6.7 Rakennetarkastukset ja muut havainnot Varasto 013 AK1: AK6: ulkoseinä: maali + tasoite massiivitiili 330 mm betoni ei eristettä, porattu yht. 380 mm tarkistettu myös patterisyvennyksestä lattia, alapohja: laatta tasoite betoni ~90 mm kaasubetoni ~60 mm piki betoni ~40 mm hiekka lattia, alapohja, muovimatto; viiltokosteusmittaus Neuvottelu 017 AK2: lattia, alapohja: muovimatto + liima tasoite betoni/tasoite ~25 mm vanha mattoliima betoni ~90 mm koksikuona ~100 mm betoni ~35 mm hiekka Kellarin käytävä AK3: lattia, alapohja: muovimatto + liima tasoite ~2 mm betoni ~80 mm XPS-eriste 50 mm hiekka Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 22 /31

24 Luokka 002 Luokka 004 Luokka 024 AK4: AK5 AK7: AK8: AK9: AK10: AK11: AK12: pilarin juuressa näkyvää maalipinnan hilseilyä lattia pilarin juuresta, alapohja: muovimatto + liima tasoite ~3 mm betoni ~90 mm XPS-eriste 50 mm bitumi pilarin antura ulkoseinä: maali + tasoite massiivitiili ei eristettä ikkunoiden kohdilla vanhat apukarmit ja pellavatilkkeet lattia, alapohja, muovimatto; viilto- ja rakennekosteusmittaus lattia, alapohja, muovimatto; viiltokosteusmittaus lattia, alapohja, muovimatto; viiltokosteusmittaus lattia, alapohja, muovimatto; viiltokosteusmittaus lattia, alapohja, muovimatto; viiltokosteusmittaus: muovimatto + liima tasoite betoni ~95 mm XPS-eriste 50 mm betoni hiekka lattia, alapohja, muovimatto (kolikkokuvio); viiltomittaus Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 23 /31

25 Luokka 026 Luokka 167 Luokka 166 AK14: AK12: AK1.1: AK1.2 AK1.3: AK1.4 lattia, alapohja: muovimatto (kolikkokuvio) + liima tasoite ~20 mm betoni ~100 mm EPS-eriste 50 mm betoni ~180 vanha kellari, osittain täytetty sepelillä ilmavirtaus sisään päin lattia,alapohja, muovimatto; viiltokosteusmittaus ulkoseinä: maali + tasoite tiili eriste tiili ikkunoiden kohdilla vanhat apukarmit ja pellavatilkkeet lattia, välipohja: muovimatto + liima tasoite betoni ~90 mm villa + paperi betoni ulkoseinä: maali + tasoite tiili eriste tiili ikkunoiden kohdilla vanhat apukarmit ja pellavatilkkeet vanha komero: pölyä iv-kanavien yms. läpiviennit epätiiviitä ovi auki ja epätiivis Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 24 /31

26 Luokka 214 AK2.1: AK2.2 ulkoseinä: maali + tasoite tiili eriste tiili ikkunoiden kohdilla vanhat apukarmit ja pellavatilkkeet lattia, välipohja: muovimatto + liima tasoite betoni villa + paperi betoni Luokka 205 AK2.4: AK2.3 ulkoseinä: maali + tasoite tiili ei eristettä ikkunoiden kohdilla vanhat apukarmit ja pellavatilkkeet lattia, välipohja: muovimatto + liima tasoite betoni villa + paperi betoni Muita havaintoja Ullakon vanhat ilmahormit oli tulpattu XPS-levyillä ja polyuretaanivaahdolla. Tulppaukset eivät ole ilmatiiviitä, joten ne voivat toimia ilmareitteinä sisätiloihin. Joidenkin hormien päällä havaittiin virtaavan lämmintä sisäilmaa ullakolle. Läpiviennit olivat tiivistämättömiä ja niiden kohdalla ilmayhteydet ovat kaikkien rakenneosien kesken. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 25 /31

27 Ylä- ja välipohjissa havaittiin useissa kohdissa epätiiviitä läpivientejä. Alakattojen päällä oli pinnoittamattomia villaeristeitä, joista voi irrota kuituja sisäilmaan. Sähkökeskuksen 314 edustalla käytävässä ja erityisesti viereisessä vessassa havaittiin kaikilla käyntikerroilla poikkeavaa hajua. Haju kulkeutuu todennäköisimmin yläpohjan tai viereisen käytöstä poistetun hormin ilmavuotokohtien kautta. Yläpohjaa on vessan kohdalta tiivistetty massakäsittelyllä, mutta muutoin yläpohja on tiivistämättä. Ylimmän kerroksen ikkunoiden liittymiä on tiivistetty massakäsittelyllä. Ikkunalistat on kuitenkin naulattu paikoilleen, mikä on rikkonut tiiviin pinnan. Lämmönjakohuoneen seinien alaosissa havaittiin runsaasti pinnoitteiden hilseilyä, mikä viittaa kosteusvaurioihin. Tilan läpiviennit viereisiin tiloihin ovat epätiiviitä. Siivouskomeron 167 A kuivauspatterin vesiliitos on vuotanut, mistä on jäänyt vuotojälkiä. Useissa luokkatiloissa oli käytössä ilmanpuhdistin. Tarkastuskäynnillä ullakkotilassa havaittiin muutama kuollut pikkulintu, jotka tulisi poistaa. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 26 /31

28 6.8 Haitta-aineet Tutkimusten yhteydessä rakenneavauksista otettiin näytteitä haitta-ainetutkimuksia varten. Näytteet otettiin asiakirjatietoihin, aistinvaraisiin havaintoihin ja kokemusperäiseen tietoon perustuen. Tutkimuksilla tehtiin havaintoja rakennuksessa esiintyvistä haitta-aineista, mutta se ei ole varsinainen haitta-ainekartoitus. Taulukko 7. Asbestianalyysitulokset Otetuissa maali-, tasoite,- bitumi- ja ikkunakarmin tilkenäytteissä ei asbestia esiintynyt. Vanhassa lämpöputken eristeessä asbestia havaittiin. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 27 /31

29 Taulukko 8. PAH-analyysitulokset Näytteitä 1, 2 ja 3 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta käsitellä normaalisti. Näytettä 5 vastaavat materiaalit tulee käsitellä RATU-kortissa kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 28 /31

30 5.7 Pölynkoostumus Otetuissa näytteissä havaittiin poikkeavasti rakennusmateriaalipölyä (kipsi, kalkkikivi, mineraalivilla). Pölyn kertymiseen vaikuttaa mm. huoneiston siivoustaso. Taulukko 9. Pölynkoostumuksen analyysitulokset 7 Johtopäätökset Rakennuksen ylä-, ala- ja välipohjarakenteissa sekä ulkoseinien eristetiloissa on mikrobikasvustoa, joista aiheutuu haittaa sisäilmaan. Aiemmissa tutkimuksissa ylimmän kerroksen sisäilmasta otetuista näytteissä havaittiin poikkeavia pitoisuuksia aktinobakteereja. Luokan 166 vanhan komeron mikrobimateriaalinäytteessä esiintyi erittäin runsaasti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan rakenteista ja rakenteiden läpi sisäilmaan epätiiviiden liittymien ja läpivientien kautta. Kellarikerroksen sisäilmaa voivat lisäksi heikentää muovimattojen vaurioitumisesta johtuvat VOC-emissiot. Luokan 217 ilmanvaihtuvuus on hieman liian pieni tilan käyttäjämäärään nähden, mikä voi ajoittain saada ilman tuntumaan tunkkaiselta. Havaitut vauriot vaikuttavat kaikkien kerrosten sisäilmaan ja edellyttävät korjautoimia. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ylittyy. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 2015) Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 29 /31

31 8 Toimenpide-ehdotukset Otettujen näytteiden ja tutkimusten perusteella suosittelemme ainakin seuraavia toimenpiteitä: Ensisijaisesti vaurioituneet materiaalit tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa Ylä- ala- ja välipohjien läpivientien ja rakenneliittymien sekä hormien huolellinen ja kattava tiivistäminen ilmanpitäviksi Ylimmän kerroksen sisäilman laatuun vaikuttavat merkittävimmät vauriot ovat ylä- ja välipohjissa sekä ulkoseinien eristeissä. Yläpohjan palopermannon purkaminen olisi tarpeellista vaurioituneiden purueristeiden ja muottilaudoitusten purkamiseksi. Tämän jälkeen alempi betonilaatta voitaisiin puhdistaa mekaanisesti ja kaikki läpiviennit ja ilmavuotokohdat tiivistää. Välikerrosten (1 ja 2) merkittävimmät sisäilmaan vaikuttavat vauriot ovat ulkoseinän mikrobivaurioituneet eristeet. Lisäksi 2. ja 3. kerroksen välipohjan mikrobivauriot voivat vaikuttaa 2. kerroksen sisäilmaan. Epäpuhtauksia pääsee kulkeutumaan kerrosten välillä apätiiviiden hormien ja läpivientien kautta. Tämä tulee ehkäistä huolellisilla tiivistämistoimilla. Alapohjan muovimattopinnoitteet, tasoitteet sekä mikrobivaurioituneet kerrokset (mm. koksikuona) tulee poistaa ja rakenteet uusia. Kostuneet alueet on kuivatettava. Alapohjan korjauksissa vaihtoehtoisena korjaustapana voidaan harkita epoksikapselointia. Käytöstä poistettu ja osin täytetty kellari sekä lämmönjakohuone tulisi alipaineistaa. Alakattojen päällä olevat pinnoittamattomat mineraalivillaeristeet poistetaan ja tilat puhdistetaan. Tehtyjen korjausten jälkeen tehdään homepölysiivous tähän erikoistuneiden osaajien toimesta. Korjausten jälkeen säädetään ilmanvaihto uudelleen, koska ulkovaipan ja rakennusten sisäisten osien ilmanpitävyyden parantuminen vaikuttaa painesuhteisiin. Näissä on huomioitava luokan 304 yölliset alipainepiikit. Raportin mukaisten kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella kaikista korjaustoimenpiteistä tulee tehdä erillinen korjaussuunnitelma yksityiskohtaisine detaljeineen kosteus- ja mikrobivaurioihin perehtyneellä suunnittelijalla. Korjaustöiden yhteydessä suoritetaan laadunvalvontatoimenpiteinä tarvittavissa määrin mm. tiiveystarkastuksia merkkiainemenetelmällä sekä kosteusmittauksia. Korjaustoimenpiteiden jälkeen korjausten onnistuminen tulisi varmistaa seurantamittauksilla. Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion koulu Sisäilmaan liittyvät tutkimukset Jämsänkoski 30 /31

32 9 Allekirjoitukset Jyväskylässä Alpo Ilmarinen Juha Kokkinen Sami Oksanen vanhempi asiantuntija, rkm asiantuntija asiantuntija Viitteet Liitteet 1. STM: Asumisterveysasetus Asumisterveysohje, STM:n opas 2003:1 3. Työterveyslaitoksen käyttämiä viitearvoja sisäympäristön ongelmien tunnistamisessa tavanomaisissa toimistotyöympäristöissä 1. Pohjakuva, rakenneavauskohdat ja mittapisteet 2. Liitekuvat 3. Materiaalinäytteiden analyysivastaukset 4. VOC analyysivastaus 5. Asbestianalyysivastaus 6. PAH-analyysivastaus 7. Paine-ero- ja olosuhdemittausten kuvaajat 8. Pölynkoostumusanalyysi YHTEYSTIEDOT Sirate Oy Y-tunnus: PL 21 (Alasinkatu 1-3) Sähköposti: Sirate Jyväskylä Oy Kotisivu: Y-tunnus: YHTEYSTIEDOT Kohdetieto Raportti Projektinumero Mäntykallion Alasinkatu koulu 1-3 Sisäilmaan Sähköposti: liittyvät tutkimukset JYVÄSKYLÄ Kotisivu: Jämsänkoski 31 /31

33 Liite 1 Rakenneavauskohdat ja mittapisteet AK 3 VOC 1 AK 4 AK 9 AK 8 VOC 2 AK 7 AK 5 Paine-eromittaus 1. Olosuhdemittaus 1. RH, CO2, T AK 11 AK 6 AK 10 AK 1 AK 2 VOC AK 12 AK 14 AK 13 Kellarikerros Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite Jämsänkoski 1(4)

34 Paine-eromittaus 3. AK 1.3 Olosuhdemittaus 3. RH, CO2, T Paine-eromittaus 2. AK 1.4 AK 1.1 AK 1.2 VOC 5 Olosuhdemittaus 2. RH, CO2, T 1. kerros Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite Jämsänkoski 2(4)

35 Paine-eromittaus 5. Olosuhdemittaus 5. RH, CO2, T AK 2.1 AK 2.2 AK 2.4 AK 2.3 Olosuhdemittaus 4. RH, CO2, T Paine-eromittaus kerros Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite Jämsänkoski 3(4)

36 Merkkiainetutkimus VOC 6. Paine-eromittaus 7. Pölynkoostumus 1. Olosuhdemittaus 6. RH, CO2, T Pölynkoostumus 2. Olosuhdemittaus 7. RH, CO2, T Paine-eromittaus kerros Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite Jämsänkoski 4(4)

37 Liite 2 Liitekuvat, Mäntykallion koulu., Jämsänkoski. Kuva 1. Varasto 013, epätiiviitä läpivientejä. Kuva 2. WC 036, alaslaskutilassa epätiiviitä läpivientejä. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 1(15)

38 Kuva 3. Sähkökeskuksessa 003 epätiiviitä läpivientejä. Kuva 4. Neuvottelutila 017, AK2. Paksun tasoitekerroksen alla vanhaa mattoliimaa. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 2(15)

39 Kuva 5. AK2, koksikuona eristeenä. Kuva 6. Luokka 002, pilarin juuressa näkyviä vaurioita ja korkea kosteus. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 3(15)

40 Kuva 7. Teknisen työn luokan alla on vanha kellari. Kuva 8. Vanha kellari on osittain täytetty. Ilmayhteys maaperään. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 4(15)

41 Kuva 9. Siivouskomero 167 A, vesiliitoksessa ollut vuotoa. Kuva 10. Sähkökeskuksessa 177 epätiiviitä läpivientejä. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 5(15)

42 Kuva 11. Sähkökeskuksessa 177 epätiiviitä läpivientejä. Kuva 12. Vanhojen lämmitysputkien läpiviennit olivat tiivistämättömiä. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 6(15)

43 Kuva 13. Nykyisten lämmitysputkien läpiviennit epätiiviitä. Kuva 14. Luokan 166 komeron läpiviennit tiivisttämättä. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 7(15)

44 Kuva 15. Välipohjan rakenneavaus luokassa 205. Kuva 16. Yläpohjan tiivistämättömiä läpivientejä hajuongelmaisen wc:n lähistöllä. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 8(15)

45 Kuva 17. Sisäkaton päällä pinnoittamattomia villoja, joista voi irrota kuituja sisäilmaan. Kuva 18. Yläpohjaan tehdyt tiivistykset ovat puutteellisia. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 9(15)

46 Kuva 19. Yläpohjaan tehdyt tiivistykset ovat puutteellisia. Kuva 20. Yläpohjaan tehdyt tiivistykset ovat puutteellisia. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 10(15)

47 Kuva 21. Merkkiainekokeella havaittu vuotokohta tilassa 316. Myös naulat ovat rikkoneet tehdyn tiivistyksen. Kuva 22. Merkkiainekokeella havaittu vuotokohta lattianrajassa tilassa 316. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 11(15)

48 Kuva 23. Merkkiainekokeella havaittu vuotokohta lattianrajassa tilassa 316. Kuva 24. Lämmönjakohuoneessa pinnoitteet hilseilee. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 12(15)

49 Kuva 25. Hormien tulppaukset ullakolla epätiiviitä. Hormista nousi lämmintä ilmaa. Kuva 26. Vanha viemäriputki ullakolla. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 13(15)

50 Kuva 27. Kellarikerroksen lattiakaivoista tulvi vettä tukoksen seurauksena viimeisellä käynnillä. Kuva 28. Ikkunoiden kohdilla on vanhat karmit tilkeriveineen. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 14(15)

51 Kuva 22. Ullakolla oli muutama kuollut lintu. Niiden pääsy olisi estettävä. Kuva 22. Etupihalla olevassa salaojan tarkastuskaivossa virtasi vettä. Kaivon pohja on kellarin lattian alapuolella. Kohde Liitekuvat Projektinumero Mäntykallion koulu Liite JÄMSÄNKOSKI 15(15)

52 Luottamuksellinen 1/ ANALYYSIVASTAUS N: NK, MATERIAALINÄYTTEET Tilaaja: Sirate Oy Tutkimuskohde: Mäntykallion koulu, Jämsänkoski Näytteenottaja: Juha Kokkinen & Sami Oksanen Näytteenottopäivä: (1-3), (4-8) ja (9-11) Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: Näytteenotto ja analysointi Laboratorioon toimitetut materiaalinäytteet on viljelty ja analysoitu materiaalinäytteen suoraviljelyn (MAT) menetelmäohjeen mukaisesti. Menetelmä on sisäinen menetelmä, joka perustuu Työterveyslaitoksen suoraviljelymenetelmään (Reiman ym.1999, Reiman & Kujanpää 2005). Kasvatukseen on käytetty Asumisterveysoppaassa 2009 ja Asumisterveysohjeessa 2003 suositeltuja kasvatusalustoja: 2% mallasagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (Tryptoni-hiiva-uute) agar (bakteerit, sädesienet). Kasvatusalustoja on inkuboitu lämpökaapissa +25 C:ssa 7 vrk:tta (sienet ja kokonaisbakteerit) ja 14 vrk:tta (aktinobakteerit). Inkuboinnin jälkeen pesäkkeet on laskettu ja sienet tunnistettu laji- tai sukutasolle valomikroskoopin avulla. 2. Tulosten tulkinta Tulosten tulkinta perustuu sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksiin että laboratorion omaan kokemukseen. Tulosten tulkinnassa on käytetty taulukkoa 1. Bakteeritulokset luokitellaan vain kahteen luokkaan: ei viitettä vauriosta tai viittaa vaurioon. Materiaalinäytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja mikrobivaurioon, mikäli näytteen sieni-itiöpitoisuus on runsas tai erittäin runsas (+++ / ++++) (Reiman ym. 1999) tai mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (vähintään yhteensä kolme pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla). Yksittäisten kosteusvaurioindikaattoreiden (Työterveyslaitoksen lista kosteusvaurioindikaattorimikrobeista, 2008) esiintyminen on tavanomaista. Suoraviljelyssä runsas mikrobipitoisuus (+++) vastaa Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyä pitoisuutta > pmy/g. Erittäin runsas mikrobipitoisuus (++++) voidaan erityisesti bakteereilla suuntaa antavasti tulkita pitoisuudeksi > pmy/g. Materiaalinäytteen laimennossarjaviljelyssä (Asumisterveysohje 2003) sieni-itiöpitoisuus > pmy/g ja bakteeripitoisuus > pmy/g viittaavat mikrobivaurioon tutkitussa materiaalissa. ISS Palvelut ISS Proko Oy PL 590 Puh.: Jyväskylä Sähköposti: etunimi.sukunimi@iss.fi Y-tunnus: Copyright ISS Palvelut

53 Luottamuksellinen 2/ Taulukko 1. Suoraviljeltyjen materiaalinäytteiden tulosten tulkinta. Tulkinta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Muut bakteerit -, +, ++, +++ Muut kuin indikaattorisienet Muut kuin indikaattorisienet Yhteisvaikutus Indikaattorimikrobit Indikaattorimikrobit -, + - -, * -, + +* * kaikilla alustoilla yhteensä vähintään 3 kpl pesäkkeitä ++ +*, ++ +* , , Tulokset ja tulosten tarkastelu Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, mikrobipitoisuudet ja mikrobilajit on esitetty taulukossa 2. Tulokset on esitetty suhteellisella asteikolla, joka on seuraava: - = alle määritysrajan, ei kasvua + = niukka kasvusto (1-20 pesäkettä/malja) ++ = kohtalainen kasvusto (21-50 pesäkettä/malja) +++ = runsas kasvusto ( pesäkettä/malja) ++++ = erittäin runsas kasvusto (>200 pesäkettä/malja). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä.

54 Luottamuksellinen 3/ Taulukko 2. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, materiaali, mikrobipitoisuudet ja sienilajisto suhteellisella asteikolla esitettynä. Näyte 1. AK2, AP koksikuona 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + steriilit + Aktinobakteerit* ++++ vahva viite Aspergillus versicolor* +(1) Muut bakteerit - vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++++ Näyte 2. AK4, pilarin juuresta tapetti ja rappaus 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Aspergillus versicolor* +(1) Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Näyte 3. AK5, US, ikkunarive 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit - ei viitettä hiivat, vaaleat + Muut bakteerit ++ vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Näyte 4. AK1.1, US, ikkunarive 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Näyte 5. AK1.1, US, eriste 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit* ++++ vahva viite Muut bakteerit ++ vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++++ Näyte 6. AK1.2, VP, eriste 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit* +(1) ei viitettä Muut bakteerit ++ vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Näyte 7. AK1.3, US, eriste 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit* ++(24) viittaa Muut bakteerit + vaurioon Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Näyte 8. AK1.4, komeron maali ja tasoite, kipsilevyn paperi 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aspergillus x Penicillium x Aktinobakteerit* +(4) vahva viite Penicillium x Aspergillus x Muut bakteerit + vauriosta Rhizopuz x Sieni-itiöt yhteensä ++++ Sieni-itiöt yhteensä ++++ Bakteerit yhteensä +

55 Luottamuksellinen 4/ Näyte 9. AK2.1, US, eriste 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Aktinobakteerit* Muut bakteerit Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöeriste yhteensä - Bakteerit yhteensä Näyte 10. AK2.2, VP, 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Aktinobakteerit Muut bakteerit Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöeriste yhteensä - Bakteerit yhteensä Näyte 11. AK2.3, VP, 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit Muut bakteerit Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä - = alle määritysrajan, kasvustoa ei esiintynytt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla k muodosta itiöitä Tulkinta +(3) heikko viite + vauriosta + Tulkinta - ei viitettä + vauriosta + Tulkinta - ei viitettä + vauriosta + ISS Proko Oy Niina Kemppainen laboratorioanalyytikko, AMK JAKELU Sirate Oy, ISS Proko Juha Kokkinen Oy, Jyväskylä

56 Luottamuksellinen 5/ KIRJALLISUUSVIITTEET Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Helsinki. Asumisterveys Opas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö- ja terveyslehti, Pori, Reiman, M., Haatainen, S., Kallunki, H., Kujanpää, L., Laitinen, S. & Rautiala, S. (1999) Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, Dipoli, Espoo s Reiman, M. & Kujanpää, L. (2005) Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, Dipoli, Espoo SIY Raportti 23, s Työterveyslaitos. Kosteusvaurioindikaattorimikrobit. Moniste, Ympäristömikrobiologian laboratorio Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman ISS Proko Oy:n Sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty.

57 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) Sirate Oy Juha Kokkinen PL JYVÄSKYLÄ VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: 3790 Näytteen kerääjät: Juha Kokkinen Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

58 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Mäntykallion koulu Mittauskohde: 1, lattiapinnoite, P.5,04g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,30 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 1 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 26 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 460 µg/m³g Etanoli 2) 4 µg/m³g 2-Metyyli-1-propanoli 1 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 2 µg/m³g 2-Butoksietanoli 3 µg/m³g KETONIT Asetoni 3) 2 µg/m³g 3-Heptanoni** 20 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 450 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 3) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

59 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Mäntykallion koulu Mittauskohde: 2, lattiapinnoite, P.5,68g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,29 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Dodekaani 1 µg/m³g Undekaani 3 µg/m³g AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 4 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 290 µg/m³g Etanoli 2) 5 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 1 µg/m³g KETONIT 3-Heptanoni** 15 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 310 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

60 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Mäntykallion koulu Mittauskohde: 3, lattiapinnoite, P.4,36g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,12 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Dodekaani 1 µg/m³g HIILIVETYSEOKSET Hiilivetyseos** 1) 400 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 15 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 2 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 2) 1090 µg/m³g MONIARVOISET ALKOHOLIT 2,4,7,9-Tetrametyyli-5-dekyyni-4,7-dioli** 30 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 5 µg/m³g ALDEHYDIT Nonanaali 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 1740 µg/m³g 1) Seos sisältää pääasiassa alifaattisia ja alisyklisiä hiilivetyjä. Kiehumispisteväli on noin 220 C-270 C. 2) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Mäntykallion koulu Mittauskohde: 4, lattiatasoite, P.4,95g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,10 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 44 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 30 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

61 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Mäntykallion koulu Mittauskohde: 5, lattiapinnoite, P.5,35g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,24 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 38 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Fenoksietanoli 2 µg/m³g KETONIT 3-Heptanoni** 1 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 40 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Mäntykallion koulu Mittauskohde: 6, lattiapinnoite, P.5,68g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,19 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 19 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 3 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 2 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 1) 5 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 3 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 30 µg/m³g 1) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

62 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

63 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) Työterveyslaitos Asiakasratkaisut on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristön kehittämispalvelut Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Mansikkaviita laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

64 ASBESTIANALYYSI Tilaaja: Sirate Oy/ Juha Kokkinen 7077/ASB TUTKIMUSRAPORTTI Mäntykallion koulu (1) Tilaus-/ toimituspäivä: Kohde/ projektinumero: Mäntykallion koulu 3690 Menetelmät: Tilaajan toimittamat näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200POL tai Motic BA310POL ja/tai alkuaineanalyysillä käyttäen läpäisyelektronimikroskooppia Leo 912 sekä alkuaine-analysaattoria (EDS) Oxford Instruments X-Max. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Näyte Tila/ materiaali: tunnus: 1 AK 1 alapohja bitumi pohjalaatan päältä 2 AK 4 alapohja bitumi pilarin kohdalta pohjalaatan tai anturan päältä 3 AK 5 apukarmista bitumi ja tervarive ikkunan pieli 4 AK 1.1 ikkunan pielestä ja penkistä seinämaalit ja tasoitteet 6 AK 1.3 patteriputkieriste lattiarakenteesta 7 AK 2.1 ikkunan pielestä ja penkistä seinämaalit ja tasoitteet 8 AK 14 tasoitteen alta vanhan betonilattian päältä liima *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Menetelmä: VM/EM* VM VM VM EM VM EM EM Asbestipitoisuus: Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Sisältää asbestia, antofylliitti. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Jussi Myllykangas tutkija, FM puh LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO PUH Y-TUNNUS:

65 /PAH TUTKIMUSRAPORTTI Mäntykallion koulu (1) PAH-ANALYYSI Tilaaja: Sirate Oy/ Juha Kokkinen Tilaus-/ toimituspäivä: Kohde/ projektinumero: Mäntykallion koulu 3690 Menetelmät: Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: 1 AK 1 alapohja bitumi pohjalaatan päältä 2 AK 4 alapohja bitumi pilarin kohdalta pohjalaatan tai anturan päältä 3 AK 5 apukarmista bitumi ja tervarive ikkunan pieli 5 AK 1.1 tervarive ikkunan pieli Yhdiste: [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Naftaleeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Asenaftaleeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Asenafteeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Fluoreeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Fenantreeni < 2,0 < 2, Antraseeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Fluoranteeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 140 Pyreeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 45 Bentso(a)antraseeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Kryseeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Bentso(b)fluoranteeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Bentso(k)fluoranteeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Bentso(a)pyreeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Dibentso(a,h)antraseeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Bentso(ghi)peryleeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 PAH-yht.* < 30 < * Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytteitä 1, 2 ja 3 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta käsitellä normaalisti. Näytettä 5 vastaavat materiaalit tulee käsitellä RATU-kortissa kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä. Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko puh LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO PUH Y-TUNNUS:

66 Paine-ero ja olosuhdemittausten kuvaajat LIITE 7 Mäntykallion koulu 1(21) Luokka 002, paine-ero

67 Luokka 167, paine-ero LIITE 7 Mäntykallion koulu 2(21)

68 Luokka 166, paine-ero LIITE 7 Mäntykallion koulu 3(21)

69 Luokka 217, paine-ero LIITE 7 Mäntykallion koulu 4(21)

70 Luokka 203, paine-ero LIITE 7 Mäntykallion koulu 5(21)

71 Luokka 319, paine-ero LIITE 7 Mäntykallion koulu 6(21)

72 Luokka 304, paine-ero LIITE 7 Mäntykallion koulu 7(21)

73 Luokka 002, lämpötila ja suhteellinen kosteus LIITE 7 Mäntykallion koulu 8(21)

74 Luokka 167, lämpötila ja suhteellinen kosteus LIITE 7 Mäntykallion koulu 9(21)

75 Luokka 166, lämpötila ja suhteellinen kosteus LIITE 7 Mäntykallion koulu 10(21)

76 Luokka 217, lämpötila ja suhteellinen kosteus LIITE 7 Mäntykallion koulu 11(21)

77 Luokka 203, lämpötila ja suhteellinen kosteus LIITE 7 Mäntykallion koulu 12(21)

78 Luokka 318, lämpötila ja suhteellinen kosteus LIITE 7 Mäntykallion koulu 13(21)

79 Luokka 304, lämpötila ja suhteellinen kosteus LIITE 7 Mäntykallion koulu 14(21)

80 Luokka 002, hiilidioksidi LIITE 7 Mäntykallion koulu 15(21)

81 Luokka 167, hiilidioksidi LIITE 7 Mäntykallion koulu 16(21)

82 Luokka 166, hiilidioksidi LIITE 7 Mäntykallion koulu 17(21)

83 LIITE 7 Mäntykallion koulu 18(21) Luokka 217, hiilidioksidi (mittalaitteesta katkennut virta )

84 Luokka 203, hiilidioksidi LIITE 7 Mäntykallion koulu 19(21)

85 Luokka 318, hiilidioksidi LIITE 7 Mäntykallion koulu 20(21)

86 Luokka 304, hiilidioksidi LIITE 7 Mäntykallion koulu 21(21)

87 /PEM TUTKIMUSRAPORTTI Mäntykallion koulu (1) PÖLYNKOOSTUMUS Tilaaja: Sirate Oy/ Juha Kokkinen Tilaus-/ toimituspäivä: Näytteenottopäivä: Kohde/ projektinumero: Mäntykallion koulu/ 3790 Menetelmät: Tilaajan toimittamat pölynäytteet (pyyhintäpöly pussissa) tutkittiin Nikon SMZ-745T tai SMZ-1B stereomikroskoopilla ja RemX GmbH EDS-analysaattorilla varustetulla JEOL JSM 6300 pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Pölyn suhteellista määrää on kuvattu termeillä: runsaasti-jonkin verran-yksittäisesti. Mineraalivillakuitujen määräarvio on ilmoitettu: alle 1 p-%, 1-5 p-% ja yli 5 p-%. Tulokset pätevät vain tutkituille näytteille. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Näyte Tila: tunnus: 1/316 Pölynäyte kaapin ja valaisimen päältä 2/304 Pölynäyte tv:n ja valaisimen päältä Pölyn koostumus: jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, kasvi-/ eläinpölyä) runsaasti rakennusmateriaalipölyä (silikaattista kiviainespölyä, kipsiä, kalkkikiveä, mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-%, lasivilla) yksittäisesti huonepölyä (tekstiili-/paperikuidut) jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, kasvi-/ eläinpölyä) jonkin verran rakennusmateriaalipölyä (kipsiä, kalkkikiveä, mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-%, lasivilla, kivivilla) runsaasti huonepölyä (tekstiili-/paperikuidut) Titta-Miia Raitala tutkija, FM p LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO PUH Y-TUNNUS: