Jarno Suni Raija Komppula

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jarno Suni Raija Komppula"

Transkriptio

1 Eteläsavolaisten pk-yritysten markkinointiosaaminen ja koulutustarpeet Jarno Suni Raija Komppula

2 Esipuhe Tämä selvitys on osa Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminnallinen vahvistaminen Itä-Suomessa hanketta (Motti-hanke), jota Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetusja tutkimuslaitos toteuttaa yhdessä Savonlinnan seudun kuntayhtymän kanssa. Motti-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa matkailun liiketoimintaosaamista Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksella, sekä tutkia liiketoimintaosaamisen kehittämismahdollisuuksia Savonlinnan seutukunnan alueella. Tässä raportissa esitellään eteläsavolaisten pk-yritysten markkinointiosaaminen ja koulutustarpeet kartoituksen keskeisimmät tulokset. Tämä kartoitus toteutettiin koko maankunnan alueella ja kaikilla toimialoilla, koska suuri osa myös matkailuyritysten kaipaamasta liiketoimintaosaamisen tietotaidosta on toimialariippumatonta. Kartoituksen kyselylomakkeen laadinnassa on tehty yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella toteutettavan Markos-hankkeen kanssa, joten kahden maakunnan tiedot ovat keskenään vertailukelpoiset. Kiitämme Henna Kokkosta ja Helen Reijosta yhteistyöstä ja luvasta käyttää hyödyksi kertaalleen koeteltua tutkimusasetelmaa sekä mahdollisuutta käyttää tässä raportissa strategisten orientaatioiden käsitemäärittelyissä heidän tekstiään. Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate tulee hyödyntämään koulutustarvekyselyn tuloksia kehittäessään liiketoimintaosaamiseen liittyvää täydennyskoulutusta Savonlinnan seutukunnalla. Savonlinnassa..0 Jarno Suni, kauppat. yo., kauppatieteiden laitos Raija Komppula, professori, Motti-hanke

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 KYSELYN TOTEUTTAMINEN VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA KOULUTUSTARPEET STRATEGISET ORIENTAATIOT 1 Markkinaorientaatio 1 Asiakassuhdeorientaatio Yrittäjyysorientaatio Innovaatio-orientaatio Oppimisorientaatio Brändiorientaatio ja brändin vahvuus LÄHTEET 31

4 1 TIIVISTELMÄ Eteläsavolaisilta pk-yrityksiltä selvitettiin sähköisellä kyselylomakkeella liiketoimintaosaamiseen ja erityisesti markkinointiin liittyviä kehittämistarpeita, sekä kysyttiin mahdollisiin koulutusjärjestelyihin liittyviä asioita. Kysely lähetettiin 7 yritykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 0 (vastausprosentti, %). Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan eri markkinointitoiminnoissa. Samalla heitä pyydettiin arvioimaan, miten tärkeänä he pitävät näiden toimintojen kehittämistä. Parhaiten hallituiksi osa-alueiksi vastaajat näkivät palveluiden ja tuotteiden laadun, asiakaspalvelun, asiakassuhteiden luomisen ja ylläpitämisen sekä henkilökohtaisen myyntityön. Vaikka osaamista näiden markkinointitoimien osalta pidettiin hyvänä, ne nähtiin myös tärkeimpinä kehittämisen osa-alueina. Osaamisen kohdalla heikoimmaksi arvioitiin kansainvälinen markkinointi sekä messut ja muu myynninedistäminen. Kansainvälinen markkinointi nähtiin vastaajien keskuudessa myös vähiten tärkeimmäksi kehityskohteeksi. Muita vähemmän tärkeitä kehityskohteita olivat sisäinen markkinointi, markkinointitutkimus ja segmentointi. 3 %:lla vastaajista ei ollut lainkaan aikaisempaa markkinointikoulutusta ja 3 % prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa halukas osallistumaan mahdollisesti tai todennäköisesti markkinointikoulutukseen. Vastaajat osallistuisivat mieluiten lyhytkestoiseen arkipäiväisin järjestettävään liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtäävään koulutukseen. Koulutuksista haluttiin tietoa mieluiten sähköpostin ja Internetin välityksellä. Koulutusten pitopaikkana Mikkeli sai eniten tukea, mutta myös Savonlinna oli osalle vastaajista mieluinen kurssipaikkakunta. Koulutusmenetelmien kohdalla hyödyllisimpinä nähtiin muihin yrityksiin ja yrittäjiin liittyvät menetelmät, kuten keskustelut toisten yrittäjien kanssa, tutustumiskäynnit toisissa yrityksissä, benchmarking ja casetapausten käsittely. Tämä tulos on linjassa haastattelututkimuksena toteutetun liiketoimintaosaamisen kartoituksen kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa on erilaisten strategisten orientaatioiden todettu parantavan yritysten suorituskykyä. Sen vuoksi kyselyssä pyrittiin myös selvittämään eteläsavolaisten pk-yritysten tasoa markkinaorientaation, asiakassuhdeorientaation, yrittäjyysorientaation, innovaatio-orientaation sekä oppimisorientaation suhteen. Tulokset osoittivat, että nämä orientaatiot olivat vastaajayrityksissä yleisesti ottaen keski- tai sitä korkeammalla tasolla. Eniten yritykset näyttivät suuntautuvan asiakassuhteisiin ja oppimiseen. Vastaajayritysten mielestä resursseja markkinatiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen, asiakassuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen tai brändin kehittämiseen ei välttämättä kuitenkaan ollut riittävästi. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia vastaavan Pohjois-Karjalassa toteutetun kartoituksen kanssa.

5 KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kysely toteutettiin keväällä 0 sähköisenä kyselynä. Yhteystietojen lähteenä käytettiin Suomen Yrittäjät ry:n yrityshakua sekä kuntien yritysluetteloita. Näistä rekistereistä valittiin yritykset, jotka 1) toimivat Etelä-Savon alueella, ) työllistivät alle 0 henkilöä, 3) olivat voittoa tavoittelevia yrityksiä ja ) olivat ilmoittaneet rekisteriin sähköpostiosoitteensa. Kysely lähetettiin 7 yritykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 0. Kyselyn vastausprosentti oli näin ollen, %. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA Kyselyyn vastaajista suurin osa ( %) toimii yrittäjänä (ks. Kuvio 1). Seuraavaksi eniten kyselyyn vastanneista oli johtohenkilöitä ( %). Loput vastaajista olivat asiantuntijoita (1 %), toimihenkilöitä (1 %) ja työntekijöitä (1 %). Yrittäjä % Johtohenkilö % Asiantuntija Toimihenkilö Työntekijä 1 % 1 % 1 % Kuvio 1: Vastaajan asema yrityksessä (n = 0) Suurimmalla osalla vastaajista oli tutkinto opistotasolta (3 %), ammatti-, teknisestä tai kauppakoulusta ( %) tai yliopistosta/korkeakoulusta ( %). Tiedot vastaajien koulutuksesta löytyvät kokonaisuudessaan Kuviosta. Perus-/keski-/kansa-/kansalaiskoulu 7 % Ammatti-/tekninen/kauppakoulu % Ylioppilas/lukio % Opistotaso 3 % Ammattikorkeakoulu % Yliopisto/korkeakoulu % Kuvio : Vastaajan koulutus (korkein tutkinto) (n = 0)

6 3 Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös heidän markkinointikoulutustaan (ks. Kuvio 3). Noin kolmasosa vastaajista oli osallistunut lyhytkestoiseen markkinointikoulutukseen (30 %). Vastaajia, joiden tutkintoon on kuulunut markkinoinnin opintoja, oli yhtä paljon (30 %). Osa vastaajista ei ole suorittanut tai osallistunut markkinointikoulutukseen (3 %). % vastaajista oli tutkinto markkinoinnista ja vain muutama oli suorittanut erillisen markkinointiopintokokonaisuuden ( %). Minulla on tutkinto markkinoinnista % Tutkintooni on kuulunut markkinoinnin opintoja Olen suorittanut erillisen markkinointiopintokokonaisuuden Olen osallistunut lyhytkestoisiin markkinointikoulutuksiin En ole suorittanut/osallistunut markkinointikoulutukseen % 3 % 30 % 30 % Kuvio 3: Vastaajan markkinointikoulutus (n = 0) Suurin osa kyselyssä edustetuista yrityksistä ilmoitti toimivansa Suomen rajojen sisällä (ks. Kuvio ). Reilulla kolmanneksella markkina-alue oli paikallinen (3 %), vajaalla kolmanneksella maakunnallinen ( %) ja noin neljänneksellä kansallinen ( %). % vastaajista ilmoitti markkina-alueensa kansainväliseksi. Paikallinen 3 % Maakunnallinen % Kansallinen % Kansainvälinen % Kuvio : Yrityksen markkina-alue (n = 0)

7 Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta myös sitä, ovatko heidän yrityksensä asiakkaita enimmäkseen toiset yritykset tai julkisyhteisöt vai yksityiset kuluttajat. Vastaukset jakautuivat niin, että 7 % vastanneista ilmoitti asiakkaikseen yksityiset kuluttajat ja 3 % vastanneista kertoi palvelevansa toisia yrityksiä tai julkisyhteisöjä (ks. Kuvio ). Toiset yritykset tai julkisyhteisöt 3 % Yksityiset kuluttajat 7 % Kuvio : Vastaajayrityksen asiakkaat (n = 0) Enemmistö vastaajista luokitteli yrityksensä palveluyritykseksi ( %). % vastaajista määritti yrityksensä tuotantoyritykseksi (ks. Kuvio ). Tuotantoyritykseksi % Palveluyritykseksi % Kuvio : Tuotanto- vai palveluyritys (n = 0) Kyselyssä kysyttiin yritysten päätoimialaa TOL 00 luokituksen mukaisesti, jossa toimialat on jaettu 0 luokkaan. Kyselyyn vastanneiden toimialoista yleisin oli muu palvelutoiminta (1 %) (ks. Taulukko 1). Hieman yli kymmenellä prosentilla edustettuina olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (13 %), majoitus- ja ravitsemistoiminta ( %) ja tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ( %). Kukaan vastaajista ei ilmoittanut yrityksensä toimivan seuraavilla kahdella toimialalla: julkinen hallinto ja maanpuolustus; kotitalouksien toiminta työnantajina.

8 Päätoimiala Lukumäärä Prosenttia Maatalous, metsätalous ja kalatalous 7 % Kaivostoiminta ja louhinta 1 1 % Teollisuus % Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 3 % Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 % Rakentaminen % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus % Kuljetus ja varastointi 3 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Informaatio ja viestintä % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 1 % Kiinteistöalan toiminta 3 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1 % Koulutus 1 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 13 % Taiteet, viihde ja virkistys % Muu palvelutoiminta 3 1 % Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 1 1 % Taulukko 1: Päätoimiala (n=0)

9 Vastaajilta kysyttiin avoimena kysymyksenä yrityksen perustamisvuotta. Nämä vastaukset luokiteltiin siten, että yritykset jaettiin ikänsä perusteella neljään luokkaan: 1-3 vuotta toimineisiin ( %), - vuotta toimineisiin ( %), -0 vuotta toimineisiin ( %) ja yli 0 vuotta toimineisiin ( %) (ks. Kuvio 7). 1-3 vuotta % - vuotta % -0 vuotta % yli 0 vuotta % Kuvio 7: Yrityksen ikä (n = ) Yritysten henkilöstömäärää tiedusteltiin avoimella kysymyksellä. Vastaukset luokiteltiin neljään luokkaan: yhden henkilön yritykset (3 %), - henkilöä työllistävät yritykset (0 %), - henkilöä työllistävät yritykset ( %) ja yli henkilöä työllistävät ( %) (ks. Kuvio ). yli % - % - 0 % 1 3 % Kuvio : Yrityksen henkilöstömäärä (n = 0)

10 7 Yritysten vuotuista liikevaihtoa kysyttäessä vaihtoehtoina oli seitsemän eri luokkaa. Vastaajista 3 % ilmoitti, että heidän vuotuinen liikevaihtonsa on alle euroa. Tarkemmat tiedot liikevaihdon jakaantumisesta löytyvät Kuviosta euroa % euroa % euroa 1 % euroa % euroa % 1 - euroa 3 % Kuvio : Yrityksen vuotuinen liikevaihto (n = 0) Yritysten liikevaihto oli kehittynyt 000-luvulla siten, että % vastanneista ilmoitti sen vähentyneen merkittävästi tai jonkin verran. Jokseenkin samana liikevaihto oli pysynyt 7 %:lla vastanneista. % vastaajista ilmoitti liikevaihtonsa kasvaneen jonkin verran tai merkittävästi (ks. Kuvio ). vähentynyt merkittävästi % vähentynyt jonkin verran % pysynyt jokseenkin samana 7 % kasvanut jonkin verran 1 % kasvanut merkittävästi 1 % Kuvio : Liikevaihdon muuttuminen 000-luvulla (n=0)

11 Kyselyyn vastanneiden yritysten päätuotteiden markkinat (kysyntä) olivat vastaajien mukaan kehittyneet 000-luvulla siten, että 7 % vastaajista näki, että ne ovat kasvaneet jonkin verran tai merkittävästi. 31 % totesi markkinoiden pysyneen jokseenkin samana. % vastaajista arvioi kysynnän vähentyneen jonkin verran tai merkittävästi (ks. Kuvio ). vähentynyt merkittävästi % vähentynyt jonkin verran % pysynyt jokseenkin samana 31 % kasvanut jonkin verran 1 % kasvanut merkittävästi % Kuvio. Yrityksen päätuotteiden markkinoiden (kysynnän) kehittyminen 000-luvulla (n=0) Yrityksen tavoitteita kasvun suhteen selvitettiin kahden eri vaihtoehdon kautta (ks. Kuvio ). Vastaajista 0 % oli sitä mieltä, että yrittäminen voidaan nähdä yrittäjän elämäntapana eikä kasvu ole yrityksen keskeinen tavoite. 0 % kyselyssä edustettuina olleista yrityksistä voitiin luonnehtia kasvuhakuiseksi. Yrityksemme tavoitteena on tuottaa kohtuullinen toimeentulo yrittäjälle. Yrittäminen voidaan nähdä pitkälti yrittäjän elämäntapana. Kasvu ei ole yrityksemme keskeinen tavoite. 0 % Yrityksemme tavoitteena on uusia liiketoimintamahdollisuuksia aktiivisesti etsimällä ja hyväksikäyttämällä kasvaa ja kehittyä. Yritystämme voidaan luonnehtia kasvuhakuiseksi. 0 % Kuvio. Yritysten kasvuhakuisuus (n=0)

12 Vastaajia pyydettiin vertaamaan oman yrityksensä toimintaa kilpailijoihin menestymisen, uusasiakashankinnan, asiakastyytyväisyyden ja asiakkaiden säilyttämisen suhteen (ks. Kuvio 13). Keskiarvojen mukaan tarkasteltuna yritykset arvioivat pärjäävänsä jokaisella näistä osa-alueista joko yhtä hyvin tai hieman paremmin kuin kilpailijansa. Yritykset ajattelivat suoriutuvansa kilpailijoitaan hieman paremmin asiakastyytyväisyyden saavuttamisessa (ka:,1) ja asiakkaiden säilyttämisessä (ka:,0). Menestyminen kilpailussa (ka: 3,) Uusasiakashankinta (ka: 3,3) 7 1 Asiakastyytyväisyyden saavuttaminen (ka:,1) Nykyisten asiakkaiden säilyttäminen (ka:,0) 0 1 selvästi heikommin hieman heikommin 3 yhtä hyvin hieman paremmin selvästi paremmin Kuvio 13: Yrityksen toiminta verrattuna kilpailijoihin (n = 0) Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan osallistuuko yrityksen toimintaan ja johtamiseen kiinteästi ja merkittävällä panoksella useampi kuin yksi yrityksen omistaja mikäli yrityksellä on useampia omistajia. Vastaajista 3 % vastasi tähän kysymykseen myöntävästi ja 37 % kieltävästi (ks. Kuvio ). Suurimmalla osalla yrityksistä oli vain yksi omistaja (n=). Kyllä 3 % Ei 37 % Kuvio : Osallistuuko yrityksen toimintaan merkittävällä panoksella useampi kuin yksi yrityksen omistaja (n = 7)

13 KOULUTUSTARPEET Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa mahdollisten koulutusten suunnittelua varten. Ensin kysyttiin vastaajien näkemyksiä sopivista koulutusteemoista ja koulutuskäytännöistä. Kysyttäessä sopivimmasta koulutuksen kestosta eniten kannatusta ( %) sai yksittäinen teema(koulutus)päivä (ks. Kuvio ). Kannatusta sai myös hieman pidempi eli muutaman kuukauden mittainen teema kokonaisuus, joka koostuu - koulutuspäivästä (3 %). Pitkäkestoinen ja useampaa teemaa käsittelevä kokonaisuus ei ollut kovin houkutteleva ( %). Yksittäinen teemapäivä % Muutaman kuukauden mittainen teemakokonaisuus, joka koostuu - koulutuspäivästä 3 % Pitkäkestoinen (vähintään vuoden mittainen) useampaa teemaa käsittelevä kokonaisuus % Kuvio : Koulutuksen kesto (n=) Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta myös sitä, milloin he olisivat valmiita osallistumaan koulutukseen. Tässä kysymyksessä vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon. % vastaajista voisi osallistua arkipäivänä järjestettävään koulutukseen ja 31 % viikonloppuna järjestettävään koulutukseen (ks. Kuvio ). Arkipäivä % Viikonloppu 31 % Kuvio : Koulutuksen järjestämisajankohta (n=0)

14 Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin sitä, mihin vuorokauden aikaan toteutettavaan koulutukseen he osallistuisivat. Myös tässä kysymyksessä vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon. 1 % vastaajista oli sitä mieltä, että he voisivat osallistua koko päivän kestävään koulutukseen ja 3 % illalla olevaan koulutukseen (ks. Kuvio ). % vastaajista olisi valmis tulemaan iltapäivällä ja % aamupäivällä järjestettävään koulutukseen. Koko päivä 1 % Aamupäivä (ennen klo ) % Iltapäivä (klo jälkeen) % Ilta (klo jälkeen) 3 % Kuvio : Koulutuksen järjestämisaika (n=0) Tiedusteltaessa sitä, mitä kautta yrityksessä haluttaisiin saada tietoa koulutuksista, vastaajat saivat jälleen valita useita vaihtoehtoja. Selvästi suosituin keino oli sähköposti, jonka valitsi % vastaajista. Toiseksi eniten kannatusta sai Internet ( %) ja kolmanneksi eniten perinteinen posti ( %) (ks. Kuvio 1). Internet % Lehdet % Posti % Sähköposti 1 % Puhelin % Kuvio 1: Tiedotusväline (n=0)

15 Kyselyssä oltiin kiinnostuneita myös siitä, missä vastaajat haluavat osallistua koulutukseen. Kuten aikaisemmissakin kysymyksissä, vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja. Suurin osa vastaajista (71 %) voisi osallistua koulutukseen Mikkelissä ja 3 % Savonlinnan alueella. 1 % haluaisi osallistua koulutukseen verkko-opetuksen kautta. Videoneuvottelun välityksellä koulutukseen osallistuisi vain % vastaajista (ks. Kuvio ). Paikan päällä Mikkelissä 71 % Paikan päällä Savonlinnassa 3 % Videoneuvottelun välityksellä % Verkko-opetuksen kautta 1 % Kuvio : Koulutuksen järjestämispaikka/tapa (n=0) Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin heidän halukkuuttaan osallistua markkinointikoulutukseen. Todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti koulutukseen osallistuisi 7 % kyselyyn vastanneista. Ehkä vaihtoehdon valitsi 3 % vastaajista. Epätodennäköisesti tai erittäin epätodennäköisesti koulutukseen osallistuisi % (ks. Kuvio 0). Erittäin todennäköisesti % Todennäköisesti % Ehkä 3 % Epätodennäköisesti % Erittäin epätodennäköisesti 3 % Kuvio 0: Halukkuus osallistua markkinointikoulutukseen (n=0)

16 13 Ammattikirjallisuus (ka: 3,1) Internet verkko-opiskeluvälineenä (ka: 3,) 3 Sähköpostineuvonta ja -ohjaus (ka: 3,) 31 Asiantuntijaseminaarit (ka: 3,) 30 3 Workshopit / Työpajat (ka: 3,1) Keskustelufoorumit (ka: 3,0) 3 7 Tutustumiskäynnit toisissa yrityksissä (ka: 3,7) Keskustelut toisten yrittäjien kanssa (ka:,) 13 0 Luennot (ka: 3,) 3 Case- eli esimerkkitapausten käsittely (ka: 3,) 0 0 Projekti- ja harjoitustyöt omaan yritykseen liittyen (ka: 3,) 3 3 Omasta yrityksestä tulevien aiheiden käsitteleminen ryhmässä toisten yrittäjien kanssa ulkopuolisen vetäjän ohjauksessa (ka: 3,) Benchmarking eli toisten yritysten hyvien käytäntöjen havainnointi oppimistarkoituksessa (ka: 3,) Erittäin hyödytön Melko hyödytön 3 Neutraali Melko hyödyllinen Erittäin hyödyllinen Kuvio 1: Koulutusmenetelmät (n=7-)

17 Vastaajilta kysyttiin myös sitä, miten hyödyllisiä eri keinot ovat heidän mielestään pk-yritysten markkinointiosaamisen kehittämisessä. Kysymykseen vastattiin viisiportaista Likert-asteikkoa käyttäen siten, että 1=erittäin hyödytön ja =erittäin hyödyllinen. Hyödyllisimpinä keinoina vastaajat näkivät keskustelut toisten yrittäjien kanssa (ka:,), benchmarkingin eli toisten yritysten hyvien käytäntöjen havainnoinnin oppimistarkoituksessa (ka: 3,), tutustumiskäynnit toisissa yrityksissä (ka: 3,7), projekti-ja harjoitustyöt omaan yritykseen liittyen (ka: 3,) sekä case- eli esimerkkitapausten käsittelyn (ka: 3,). Vähiten hyödyllisinä keinoina pidettiin keskustelufoorumeita (ka: 3,0), ammattikirjallisuutta (ka: 3,1), workshoppeja / työpajoja (ka: 3,1), sähköpostineuvontaa ja ohjausta (ka: 3,) sekä luentoja (ka: 3,). On tosin todettava, että keskiarvojen mukaiset erot kysymyksessä mainittujen eri keinojen välillä olivat hyvin pieniä, joten kaikilla kysytyillä keinoilla oli kannattajia (ks. Kuvio 1). Seuraavaksi kyselyssä selvitettiin eri markkinointitoimintojen osaamistasoa sekä tarvetta niiden kehittämiseen. Tämän avulla pyrittiin saamaan selville ne osa-alueet, joissa on eniten koulutustarvetta. Ensiksi käsitellään pk-yritysten näkemyksiä oman osaamisensa tasosta. Pylväissä esitetyt luvut ovat prosentteja ko. kohtaan vastanneista (ks. Kuviot, 3 ja ). Tietojen hankkiminen asiakkaista, niiden levittäminen ja hyödyntäminen yrityksessä (ka: 3,1) 0 Tietojen hankkiminen kilpailijoista, niiden levittäminen ja hyödyntäminen yrityksessä (ka:,) 1 Tietojen hankkiminen markkinoista, niiden levittäminen ja hyödyntäminen yrityksessä (ka: 3,0) 0 1 Markkinointitutkimus (ka:,) 3 3 Asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen (ka: 3,) Erittäin heikko 3 Erittäin hyvä verrattuna kilpailjoihin Kuvio : Osaaminen markkinoinnin eri osa-alueilla (n=0)

18 Myynti- ja jakelukanavasuhteiden luominen ja ylläpitäminen (ka: 3,1) 1 Muiden verkostosuhteiden luominen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen markkinoinnissa (ka: 3,1) Uusien tuotteiden tai palvelujen kehittäminen (ka: 3,3) 3 Tuotteiden ja palvelujen laatu (ka:,1) 1 7 Hinnoittelu (ka: 3,) 1 30 Tunnettuus ja imago (mielikuva) (ka: 3,) Brändi (ka: 3,3) Henkilökohtainen myyntityö (ka: 3,7) 7 Asiakaspalvelu (ka:,1) 3 Mainonta (ka:,) 1 Tiedotus- ja suhdetoiminta (ka: 3,0) 3 Sähköinen markkinointi (ka:,) 0 Messut ja muu myynninedistäminen (ka:,) 3 Asiakkaiden segmentoiminen eli jakaminen erilaisiin ryhmiin (ka: 3,1) 1 Oman kilpailuedun tiedostaminen ja hyödyntäminen (ka: 3,) 1 33 Markkinoinnin tavoitteiden asettaminen (ka: 3,0) 3 Markkinointistrategioiden valitseminen ja toteuttaminen (ka:,) Erittäin heikko 3 Erittäin hyvä verrattuna kilpailjoihin Kuvio 3: Osaaminen markkinoinnin eri osa-alueilla (n=0)

19 Markkinoinnin suunnittelu (ka:,) 3 3 Markkinointitoimenpiteiden koordinoiminen (yhdistäminen) toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi (ka:,) Markkinointitoimenpiteiden ajoittaminen (ka: 3,0) 3 Budjetointi ja resurssien (voimavarojen) jakaminen markkinointitoimenpiteille (ka:,) 31 3 Markkinoinnin onnistumisen seuranta, tulosten arviointi ja vertaaminen tavoitteisiin (ka:,7) 7 3 Sisäinen markkinointi (ka:,) Kansainvälinen markkinointi (ka: 1,) 0 1 Palveluliiketoiminta (ka: 3,1) Erittäin heikko 3 Erittäin hyvä verrattuna kilpailjoihin Kuvio : Osaaminen markkinoinnin eri osa-alueilla (n=0) Vastaajat arvioivat oman osaamisensa olevan korkeinta seuraavilla osa-alueilla: tuotteiden ja palvelujen laatu (ka:,1), asiakaspalvelu (ka:,1), asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen (ka: 3,), henkilökohtainen myyntityö (ka: 3,7), hinnoittelu (ka: 3,) ja tunnettuus ja imago (mielikuva) (ka: 3,). Huonoimmaksi oma osaaminen koettiin kansainvälisessä markkinoinnissa (ka: 1,), markkinointitutkimuksessa (ka:,), messuissa ja muussa myynninedistämisessä (ka:,), sähköisessä markkinoinnissa (ka:,), markkinointitoimenpiteiden koordinoimisessa (yhdistämisessä) toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi (ka:,) ja markkinoinnin onnistumisen seurannassa, tulosten arviointi ja vertaaminen tavoitteisiin (ka:,7).

20 Kehittämisen tärkeyttä kysyttäessä käytössä olivat samat markkinointitoiminnot kuin osaamisen tasoa määriteltäessä (ks. Kuviot, ja 7). Tärkeimpinä kehittämisen kohteina vastaajat näkivät asiakaspalvelun (ka:,), henkilökohtaisen myyntityön (ka:,3), asiakassuhteiden luomisen ja ylläpitämisen (,3), tuotteiden ja palvelujen laadun (ka:,3) sekä tunnettuuden ja imagon (mielikuva) (ka:,). Vähiten tärkeinä kehittämiskohteina pidettiin kansainvälistä markkinointia (ka:,3), messujen ja muun myynninedistämistä (ka:,), sisäistä markkinointia (ka: 3,1) ja markkinointitutkimusta (ka: 3,1). Tietojen hankkiminen asiakkaista, niiden levittäminen ja hyödyntäminen yrityksessä (ka: 3,7) 7 3 Tietojen hankkiminen kilpailijoista, niiden levittäminen ja hyödyntäminen yrityksessä (ka: 3,3) 7 1 Tietojen hankkiminen markkinoista, niiden levittäminen ja hyödyntäminen yrityksessä (ka: 3,) 3 Markkinointitutkimus (ka: 3,1) Asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen (ka:,3) 3 31 Myynti- ja jakelukanavasuhteiden luominen ja ylläpitäminen (ka: 3,) Muiden verkostosuhteiden luominen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen markkinoinnissa (ka: 3,) 3 Uusien tuotteiden tai palvelujen kehittäminen (ka: 3,) 1 3 Tuotteiden ja palvelujen laatu (ka:,3) 3 1 Erittäin merkityksetön 3 Erittäin tärkeä Kuvio : Markkinoinnin eri osa-alueiden kehittämisen tärkeys (n=0)

21 1 Hinnoittelu (ka: 3,) Tunnettuus ja imago (mielikuva) (ka:,) 3 0 Brändi (ka: 3,) 3 Henkilökohtainen myyntityö (ka:,3) Asiakaspalvelu (ka:,) 31 Mainonta (ka: 3,) 1 Tiedotus- ja suhdetoiminta (ka: 3,7) 3 Sähköinen markkinointi (ka: 3,) 0 Messut ja muu myynninedistäminen (ka:,) 3 Asiakkaiden segmentoiminen eli jakaminen erilaisiin ryhmiin (ka: 3,3) 1 Oman kilpailuedun tiedostaminen ja hyödyntäminen (ka: 3,) 1 33 Markkinoinnin tavoitteiden asettaminen (ka: 3,) 3 Markkinointistrategioiden valitseminen ja toteuttaminen (ka: 3,) Markkinoinnin suunnittelu (ka: 3,7) 3 3 Markkinointitoimenpiteiden koordinoiminen (yhdistäminen) toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi (ka: 3,) Erittäin merkityksetön 3 Erittäin tärkeä Kuvio : Markkinoinnin eri osa-alueiden kehittämisen tärkeys (n=0)

22 Markkinointitoimenpiteiden ajoittaminen (ka: 3,) 3 Budjetointi ja resurssien (voimavarojen) jakaminen markkinointitoimenpiteille (ka: 3,) 31 3 Markkinoinnin onnistumisen seuranta, tulosten arviointi ja vertaaminen tavoitteisiin (ka: 3,) 7 3 Sisäinen markkinointi (ka: 3,1) Kansainvälinen markkinointi (ka:,3) 0 1 Palveluliiketoiminta (ka: 3,) Erittäin merkityksetön 3 Erittäin tärkeä Kuvio 7: Markkinoinnin eri osa-alueiden kehittämisen tärkeys (n=0) Kehittämiskohteiden esille tuomiseksi tutkimuksessa kysyttyjen markkinoinnin eri osa-alueiden osaamista ja kehittämistarpeita tutkittiin yhdessä tärkeys-suorituskyky-analyysin avulla (importanceperformance analysis). Jokaiselle markkinointitoiminnolle laskettiin keskiarvot sekä kehittämisen tärkeyden että osaamisen kohdalla ja näiden keskiarvojen perusteella toiminnot sijoittettiin koordinaatistoon, jossa x-akseli kuvaa osaamista ja y-akseli kehittämisen tärkeyttä (ks. Kuvio ). Osaamisakseli ja kehittämisakseli leikkaavat toistensa kokonaiskeskiarvojen kohdassa. Näin koordinaatistoon muodostuu neljä lohkoa, joista jokaiselle voidaan esittää sopivaa strategiaa: keskity näihin, ylläpidä, toissijaiset toiminnot ja mahdollisesti liikaa huomiota saavat toiminnot. Lohkoihin keskity näihin ja ylläpidä sijoittuvat ne asiat, joiden kehittämistä pidetään tärkeänä, ja lohkoihin toissijaiset toiminnot ja liikaa huomiota sijoittuvat ne asiat, joiden kehittämistä ei koeta kovinkaan tärkeäksi. Koordinaatistoon piirretty asteen viiva osoittaa missä kohdin osaaminen ja kehittämisen tärkeys ovat yhtä suuret. Kyseisen viivan yläpuolelle sijoittuvilla toiminnoilla osaamisen keskiarvo on pienempi kuin kehittämisen tärkeyden keskiarvo. Tällä perusteella näitä toimintoja olisi vastausten mukaan tarvetta kehittää.

23 0,0 Keskity näihin Ylläpidä Asiakaspalvelu Myyntityö Laatu Asiakassuhteet Tunnettuus KEHITTÄMISEN TÄRKEYS 3,70 3,0 Kilpailuetu Hinnoittelu Kanavasuhteet Markkinatieto Tuotekehitys Brändi Suunnittelu PRO Verkostosuhteet Strategia Asiakastieto Koordinointi Mainonta Seuranta Palveluliiketoiminta E-markkinointi Budjetointi Segmentointi Sisäinen markkinointi Mark. tutkimus Messut,70 Kv-markkinointi Toissijaiset Liikaa huomiota,0 1,0,00,0 3,00 3,0,00,0 OSAAMINEN Kuvio : Tärkeys-suorituskyky -analyysi markkinointitoiminnoista Markkinointitoiminnot sijoittautuivat näihin neljään lohkoon seuraavasti: Keskity näihin: Markkinoinnin suunnittelu, Tietojen hankkiminen markkinoista, niiden levittäminen ja hyödyntäminen yrityksessä, Tiedotus- ja suhdetoiminta (PRO) Ylläpidä: Asiakaspalvelu, Tuotteiden ja palvelujen laatu, Henkilökohtainen myyntityö, Asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen, Tunnettuus ja imago (mielikuva), Hinnoittelu, Uusien tuotteiden tai palvelujen kehittäminen, Brändi, Myynti- ja jakelukanavasuhteiden luominen ja ylläpitäminen, Muiden verkostosuhteiden luominen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen markkinoinnissa, Tietojen hankkiminen asiakkaista, niiden levittäminen ja hyödyntäminen yrityksessä

24 1 Toissijaiset: Kansainvälinen markkinointi, Messut ja muu myynninedistäminen, Markkinointitutkimus, Sisäinen markkinointi, Sähköinen markkinointi, Markkinoinnin onnistumisen seuranta, tulosten arviointi ja vertaaminen tavoitteisiin, Markkinointitoimenpiteiden koordinoiminen (yhdistäminen) toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi, Mainonta Liikaa huomiota: Asiakkaiden segmentoiminen eli jakaminen erilaisiin ryhmiin, Palveluliiketoiminta Tärkeys-suorituskyky-analyysin perusteella eteläsavolaisten pk-yritysten tulisi kiinnittää huomiota enemmän markkinoinnin johtamiseen liittyviin asioihin, kuten markkinoinnin suunnitteluun ja strategioiden valintaan. Lisäksi tietojen hankkimiseen markkinoista sekä tiedotus- ja suhdetoimintaan tulisi keskittyä enemmän. Kaikki markkinatoiminnot sijoittuivat koordinaatistossa asteen viivan yläpuolelle, mikä merkitsee sitä, että kaikilla osa-alueilla on kehittämisen tarvetta. STRATEGISET ORIENTAATIOT 1 Aiempien tutkimusten mukaan erilaiset strategiset orientaatiot parantavat yritysten suorituskykyä ja siksi tässä kyselyssä haluttiin selvittää maakunnan pk-yritysten strategisia orientaatioita. Tarkastelun kohteeksi valittiin asiakassuhdeorientaatio, innovaatio-orientaatio, oppimisorientaatio, yrittäjyysorientaatio, markkinaorientaatio ja brändiorientaatio. Kutakin orientaatiota mitattiin erilaisten väittämien avulla. Vastaajat valitsivat seitsenportaisella Likert-asteikolla, ovatko he väittämien kanssa täysin eri mieltä (1) vai täysin samaa mieltä (7). Markkinaorientaatio Markkinaorientoituneen yrityksen tarkoituksena on tuntea asiakkaidensa tarpeet ja sitten tyydyttää ne paremmin ja tehokkaammin kuin mitä kilpailijat pystyvät sen tekemään. Markkinaorientaatio pitää sisällään kolme osa-aluetta, jotka ovat asiakasorientaatio, kilpailijaorientaatio ja sisäisten toimintojen koordinointi. Markkinaorientaatio sisältää myös kolme tehtäväkenttää, joita ovat 1) tiedon kerääminen asiakkaista ja kilpailijoista, ) tiedon jakaminen yrityksen sisällä sekä 3) tietoon reagointi siten, että yrityksen toiminnot valjastetaan tuottamaan asiakkaalle arvoa. Tutkimuskirjallisuuden mukaan markkinaorientaatio vaikuttaa yrityksen suoriutumiseen joko suoraan tai välittäjien kautta, sekä auttaa yritystä luomaan ylivoimaista arvoa asiakkaalle ja siten saavuttamaan kilpailuedun. Lopputuloksena on keskivertoa parempi menestyminen markkinoilla. 1 Strategisia orientaatioita käsittelevät määritelmätekstit on lainattu lähteestä Kokkonen, H. & Reijonen, H. (0), Pohjoiskarjalaisten pk-yritysten markkinointiosaaminen ja koulutustarpeet.

25 Tässä kyselyssä markkinaorientaatiota mitattiin väittämällä (ks. kuviot ja 30). Tulosten perusteella voidaan sanoa, että eteläsavolaiset pk-yritykset ovat varsin asiakaskeskeisiä. Asiakastyytyväisyys ohjaa liiketoimintamme tavoitteita (ka:,) Arvioimme yrityksessämme sitä, kuinka sitoutuneita olemme tyydyttämään asiakkaidemme tarpeita (ka:,0) Kilpailuetumme perustuu asiakastarpeiden ymmärtämiseen (ka:,7) 13 3 Liiketoimintastrategiaamme ohjaa näkemys siitä, kuinka voimme luoda parempaa arvoa asiakkaille (ka:,) 31 0 Mittaamme asiakastyytyväisyyttä järjestelmällisesti ja säännöllisesti (ka: 3,) 1 7 Panostamme jälkimarkkinointiin (ka: 3,7) Reagoimme meitä uhkaaviin kilpailijoiden toimiin (ka:,0) Suuntaamme markkinointitoimenpiteemme niihin asiakkaisiin, joiden kohdalla meillä on tai voimme saavuttaa kilpailuetua (ka:,7) 0 33 Yrityksessämme keskustellaan säännöllisesti kilpailijoiden vahvuuksista ja strategioista (ka: 3,7) 3 1 Täysin eri mieltä 3 7 Täysin samaa mieltä Kuvio : Markkinaorientaatio Yrityksen johto on henkilökohtaisessa yhteydessä asiakkaiden kanssa (ka:,) ja asiakastyytyväisyys ohjaa yrityksen liiketoiminnan tavoitteita (ka:,7). Kuitenkaan asiakastyytyväisyyden mittaamista järjestelmällisesti ja säännöllisesti ei välttämättä harjoiteta (ka: 3,), ja jälkimarkkinointiin panostaminen jää mahdollisesti myös vähemmälle huomiolle (ka: 3,7). Saatujen vastausten perusteella kilpailjaorientaatio ei ole yrityksissä kovin voimakasta. Kilpailijoihin liittyvät väittämät, kuten säännölliset keskustelut kilpailijoiden vahvuuksista ja strategioista (ka: 3,7), reagoiminen kilpailijoiden uhkaaviin toimiin (ka:,0) ja kilpailijatiedon jakaminen yrityksen sisällä (ka:,0), jäivät keskiarvoiltaan keskitasolle

26 3 ja sen alle. Muihin väittämään verrattuna näiden väittämien keskiarvot olivat alempia (ks. Kuviot ja 30). Luvut kuvioiden pylväissä kertovat kyseiseen kohtaan vastanneiden prosentuaalisen osuuden. Yrityksemme johto on henkilökohtaisessa yhteydessä asiakkaisiimme (ka:,) Yrityksessämme jaetaan tietoa onnistuneista ja epäonnistuneista asiakaskokemuksista (ka:,) Yrityksemme kaikki toiminnot palvelevat kohdemarkkinoidemme tarpeita (ka:,7) 3 3 Yrityksessämme ymmärretään, kuinka jokainen voi osallistua arvon tuottamiseen asiakkaalle (ka:,) Työntekijämme jakavat keskenään säännöllisesti tietoa kilpailijoiden toimista (ka:,0) Täysin eri mieltä 3 7 Täysin samaa mieltä Kuvio 30: Markkinaorientaatio Vastaajilta kysyttiin myös käytettävissä olevia resursseja (Kuvio 31). Meillä on riittävästi aikaa (ka: 3,3) 3 Meillä on käytettävissä riittävästi rahaa (ka: 3,1) 3 Meillä on käytettävissä riittävästi tietoa (ka: 3,) Meillä on käytettävissä riittävästi osaamista (ka: 3,) Täysin eri mieltä 3 7 Täysin samaa mieltä Kuvio 31: Markkinatiedon keräämiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen käytettävissä olevat resurssit

27 Tulokset osoittavat, että yrityksillä ei välttämättä ole riittävästi resursseja markkinatiedon keräämiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen (ks. Kuvio 31). Käytettävissä olevista resursseista rahaa oli kaikkein vähiten (ka: 3,1). Aikaa (ka: 3,3), tietoa (ka: 3,) ja tietoa (ka: 3,) on käytettävissä hieman enemmän. Asiakassuhdeorientaatio Asiakassuhdeorientoitunut yritys asettaa asiakassuhteet yrityksen strategian keskipisteeseen ja ne nähdään yrityksen pääomina. Asiakassuhdeorientoituneessa yrityksessä jokainen työntekijä pitää pitkäikäisten asiakassuhteiden luomista erittäin tärkeänä ja asiakastietoa jaetaan avoimesti yrityksen sisällä ja sen mukaan, kuinka asiakkaiden arvioidaan luovan arvoa pitkällä tähtäimellä, heitä kohdellaan hieman eri tavoin. Määritelmän mukaan asiakassuhdeorientoitunut yritys luo, kehittää ja ylläpitää aktiivisesti sitoutuneita, interaktiivisia ja kannattavia suhteita valikoitujen asiakkaiden kanssa pidemmän ajan kuluessa. Asiakassuhdeorientaatio pitää sisällään viestintää, räätälöintiä, personointia ja henkilökohtaisten suhteiden muodostumista. Joidenkin tutkijoiden mukaan asiakassuhdeorientaatio on seurausta markkinaorientaatiosta ja sen voidaan katsoa vaikuttavan positiivisesti yrityksen markkinaasemaan, asiakastyytyväisyyteen ja -uskollisuuteen. Tätä kautta asiakassuhdeorientaatio edesauttaa myös yrityksen taloudellista suoriutumista. Vastausten perusteella eteläsavolaiset pk-yritykset ovat asiakassuhdeorientoituneita. Yritykset pitävät asiakassuhteita arvokkaina pääomina (ka:,), asiakassuhteiden merkitystä korostetaan johdon toimesta (ka:,) ja niiden säilyttäminen on yrityksissä etusijalla (ka:,3). Asiakkuuksien säilyttäminen on yrityksessämme etusijalla (ka:,3) 1 Työntekijöitämme kannustetaan keskittymään asiakassuhteisiin (ka:,) Yrityksessämme asiakassuhteita pidetään arvokkaina pääomina (ka:,) Yrityksemme johto korostaa asiakassuhteiden merkitystä (ka:,) 1 1 Täysin eri mieltä 3 1 Täysin samaa mieltä Kuvio 3: Asiakassuhdeorientaatio

28 Resursseja asiakassuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen (ks. Kuvio 33) näyttäisi olevan enemmän kuin muissa tutkimuksessa kysytyissä orientaatioissa. Tulokset kuitenkin osoittavat, että asiakassuhteisiin liittyvissä resursseissa vaikuttaisi olevan kehittämisen varaa. Kuten markkinaorientaation kohdalla, myös asiakassuhteisiin liittyen rahaa oli käytettävissä vähiten (ka:,0). Aikaa (ka:,7), tietoa (ka:,7) ja osaamista (ka:,7) on käytettävissä yhtä paljon. Meillä on riittävästi aikaa (ka:,7) Meillä on käytettävissä riittävästi rahaa (ka:,0) 0 Meillä on käytettävissä riittävästi tietoa (ka:,7) 3 1 Meillä on käytettävissä riittävästi osaamista (ka:,7) Täysin eri mieltä 3 7 Täysin samaa mieltä Kuvio 33: Asiakassuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen käytettävissä olevat resurssit Yrittäjyysorientaatio Yrittäjyysorientaatio kuvaa tietynlaista yrittäjämäistä otetta päätöksentekoon, sen tyyleihin, tapoihin ja käytänteisiin. Yrittäjyysorientoituneet yritykset toimivat itsenäisesti, joskus jopa aggressiivisesti kilpailijoita kohtaan sekä ennakoivasti suhteessa markkinoilla esiintyviin mahdollisuuksiin. Ne ovat myös halukkaita innovoimaan ja ottamaan riskejä. Yrittäjyysorientaatio parantaa yrityksen kilpailuetua ja suoriutumista markkinoilla. Se, millä tavalla yrittäjyysorientaatio vaikuttaa yrityksen toimien menestykseen riippuu kuitenkin myös ulkoisista tekijöistä kuten toimialasta tai toimintaympäristöstä tai sisäisistä tekijöistä kuten organisaatiorakenteesta tai yrittäjän ominaisuuksista. Yhteistä markkinoinnille ja yrittäjyysorientaatiolle on se, että molemmissa painotetaan tarpeiden tunnistamista, suunnittelua ja pitkäjänteistä toimintaa.

29 Eteläsavolaiset pk-yritykset näyttäisivät olevan suunnilleen keskitasolla yrittäjyysorientaation suhteen (ks. Kuvio 3). Verrattuna kilpailijoihimme yrityksellämme on suurempi riskinottokyky (ka:,0) Verrattuna kilpailijoihimme yrityksessämme tehdään enemmän strategista suunnittelua (ka: 3,7) Verrattuna kilpailijoihimme yrityksemme on kyvykkäämpi tunnistamaan asiakkaidemme tarpeet ja toiveet (ka:,7) 3 1 Verrattuna kilpailijoihimme yrityksellämme on korkeampi innovaatiokyky (ka:,) Verrattuna kilpailijoihimme yrityksessämme ollaan kyvykkäämpiä tekemään visioista totta (ka:,) 3 1 Verrattuna kilpailijoihimme yrityksessämme tunnistetaan paremmin uusia mahdollisuuksia (ka:,) Täysin eri mieltä 3 7 Täysin samaa mieltä Kuvio 3: Yrittäjyysorientaatio Innovaatio-orientaatio Innovaatio-orientaatio viittaa yrityksen avoimuuteen uusia ideoita kohtaan ja se ilmenee ajattelutapana ja uskomuksina, jotka johtavat innovatiiviseen toimintaan. Innovaatiot ovat innovaatio-orientaation tuloksia. Keskeistä innovaatio-orientaatiossa on oppiminen, strateginen ajattelu ja vapaa tiedon kulku eri toimintojen välillä. Innovaatio-orientaatio vaikuttaa innovaatioiden määrään, niiden syntymisen nopeuteen sekä niiden laatuun. Lisäksi se edesauttaa yritystä saavuttamaan kilpailuetua ja tarjoamaan asiakkaille parempia hyötyjä. Innovaatio-orientaation luoma positiivisesti haastava työilmapiiri vaikuttaa työntekijöiden tyytyväisyyteen ja innovaatiot voivat myös parantaa tuottavuutta. Innovaatio-orientaatio voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen suoriutumiseen silloin, kun innovaatioihin keskitytään liikaa niiden itsensä takia unohtaen asiakastarpeet. Innovaatioiden markkinoille tuonti on

30 7 aina riskialtista ja joidenkin arvioiden mukaan jopa 0 % uusista tuotteista ei pärjää markkinoilla. Epäonnistumiset lisäävät kustannuksia ja onnistuneidenkin innovaatioiden takana on paljon rahaa vievää tuotekehitystyötä. Innovaatio-orientaation mittaamiseen kyselyssä käytettiin kahdeksaa eri väittämää. Eteläsavolaiset pkyritykset ovat vastausten mukaan melko lailla keskitasoisia innovaatio-orientaation kohdalla. Innovaatioita ei juurikaan pidetä riskialttiina eikä niitä vastusteta (ka:,). Eniten samaa mieltä oltiin väittämien yrityksessämme etsitään uusia tapoja tehdä asioita (ka:,3) ja yrityksemme on luova toimintatavoissaan (ka:,). Yrityksessämme testataan usein uusia ideoita (ka:,) 7 Yrityksessämme etsitään uusia tapoja tehdä asioita (ka:,3) 31 1 Yrityksemme on luova toimintatavoissaan (ka:,) 1 1 Yrityksemme on usein uusine tuotteineen ja palveluineen ensimmäisenä markkinoilla (ka:,0) 13 Innovaatioita pidetään yrityksessämme liian riskialttiina ja niitä vastustetaan (ka:,) 7 Uusien tuotteiden kehittäminen on lisääntynyt yrityksessämme viimeisen viiden vuoden aikana (ka:,) 3 13 Yrityksellämme on tuotteita/palveluita, jotka ovat markkinoilla täysin uusia (ka: 3,) 1 13 Tuotteemme/palvelumme on markkinoilla ainutlaatuinen (ka: 3,7) 1 1 Täysin eri mieltä 3 7 Täysin samaa mieltä Kuvio 3: Innovaatio-orientaatio

31 Oppimisorientaatio Oppimisorientaatiolla viitataan yrityksen tapoihin luoda ja käyttää tietoa, jotta se voi parantaa kilpailuetuaan. Oppimisorientaatiolla on yhteisiä piirteitä sekä markkinaorientaation että innovaatioorientaation kanssa, sillä se pitää sisällään tiedon keräämisen asiakastarpeista, kilpailijoiden toimista ja markkinoilla tapahtuvista muutoksista sekä uusien, kilpailijoita parempien teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittämisen. Usein puhutaan myös organisaation oppimisesta, jolla viitataan henkilökunnan kouluttamiseen ja tiedonhankintajärjestelmien kehittämiseen. Oppimisorientaatio koostuu oppimiseen sitoutumisesta, yhteisestä visiosta, avoimuudesta, yrityksen sisäisestä tiedonjaosta, oppimista edistävistä järjestelmistä sekä mekanismeista, joiden avulla yritystä voidaan muuttaa. Tässä kyselyssä olimme kiinnostuneita oppimiseen sitoutumisesta, jolla tarkoitetaan sitä, että oppiminen nähdään yrityksessä elintärkeänä investointina selviytymisen kannalta. Tulokset osoittavat, että eteläsavolaiset pk-yritykset näkevät oppimisen positiivisena asiana ja ovat sitoutuneita oppimiseen (ks. Kvuio 3). Oppimista pidetään tärkeänä kilpailuedun (ka:,), kehittymisen (ka:,) ja menestymisen (ka:,) kannalta. Oppiminen on enemmänkin sijoitus kuin kustannus (ka:,). Yrityksessämme ollaan yksimielisiä siitä, että kyky oppia uutta on avain kilpailuetuun (ka:,) 1 7 Yrityksemme perusarvoissa oppiminen nähdään keinona kehittyä (ka:,) 1 Yrityksessämme uskotaan, että työntekijän kouluttaminen on sijoitus, ei kustannus (ka:,) 31 Yrityksessämme oppiminen nähdään välttämättömänä silloin, kun halutaan varmistaa menestyminen markkinoilla (ka:,) Täysin eri mieltä 3 7 Täysin samaa mieltä Kuvio 3: Oppimisorientaatio

32 Brändiorientaatio ja brändin vahvuus Brändiorientoitunut yritys tavoittelee kestävää kilpailuetua ja luo arvoa brändien kautta. Se pitää sisällään 1) ymmärryksen brändin merkityksestä ja siitä, millaisia arvoja se edustaa, ) sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen brändistä, 3) brändin käyttämisen resurssina sekä ) brändin aktiivisen ja tavoitehakuisen johtamisen. Brändiorientaation seurauksena brändi kehittyy vahvaksi, yritys saavuttaa tavoitteitaan ja työilmapiiristä tulee osallistava. Se vaikuttaa positiivisesti myös brändin tunnettuuteen, maineeseen ja brändiuskollisuuteen ja sitä kautta yrityksen suoriutumiseen. Brändin rakentaminen on keskeinen osa strategiaamme (ka:,) Brändin rakentaminen on mukana kaikessa markkinoinnissamme (ka:,) Brändin rakentaminen on olennainen osa liiketoimintamme harjoittamista (ka:,) Brändi on meille arvokas voimavara (ka:,) Pitkäaikainen brändin rakentaminen on kriittinen osa menestystämme tulevaisuudessa (ka:,) Olemme tiedostaneet brändimme keskeiset arvot (ka:,) Brändimme arvot ohjaavat markkinointiviestintämme sisältöä ja toteutusta (ka:,) Brändimme arvot eroavat kilpailijoiden arvoista (ka:,1) Visuaalinen ilmeemme edustaa brändimme arvoja (ka:,) Keskustelemme työntekijöidemme kanssa brändimme keskeisistä arvoista (ka: 3,) Kannustamme työntekijöitämme toimimaan brändimme arvojen mukaisesti (ka:,) Olemme saavuttaneet tavoittelemamme imagon markkinoilla (ka:,) Meillä on vahva maine (ka:,1) 1 1 Meillä on paljon uskollisia asiakkaita (ka:,) 3 Brändimme on tunnettu markkinoilla (ka:,) Täysin eri mieltä 3 7 Täysin samaa mieltä Kuvio 37: Brändiorientaatio ja brändin vahvuus

33 30 Kyselyssä selvitettiin brändiorientaatiota väittämän avulla sekä brändiorientaation vaikutuksia väittämän avulla. Kuviossa 37 ensimmäiset väittämää mittaavat brändiorientaatiota ja viimeistä väittämää mittaavat brändin vaikutusta eli sen vahvuutta. Tulosten mukaan brändiorientaatio näyttäisi olevan keskitasolla eteläsavolaisissa pk-yrityksissä. Brändin vahvuuden suhteen eniten samaa mieltä ollaan väittämien Meillä on paljon uskollisia asiakkaita (ka:,) ja Meillä on vahva maine (ka:,1) kanssa. Brändi kehittämiseen käytettävissä olevien resurssejen saatavuus arvioitiin vastausten perusteella olevan suunnilleen keskitasoa (ks. Kuvio 3). Kuten aikaisemmissa orientaatioissa, myös brändiorientaation kohdalla rahaa oli käytettävissä vähiten (ka: 3,1). Aikaa, tietoa ja osaamista on käytettävissä lähes saman verran. Meillä on riittävästi aikaa (ka: 3,) 1 1 Meillä on käytettävissä riittävästi rahaa (ka: 3,1) 3 Meillä on käytettävissä riittävästi tietoa (ka: 3,7) Meillä on käytettävissä riittävästi osaamista (ka: 3,7) Täysin eri mieltä 3 7 Täysin samaa mieltä Kuvio 3: Brändin kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit LÄHDE: Kokkonen, H. & Reijonen, H. (0), Pohjoiskarjalaisten pk-yritysten markkinointiosaaminen ja koulutustarpeet pdf

34 31 ALKUPERÄISESSÄ LÄHTEESSÄ STRATEGISTEN ORIENTAATIOIDEN KUVAILUUN KÄYTETYT LÄHTEET Baker, W.E. & Sinkula, J.M. (), Learning Orientation, Market Orientation, and Innovation: Integrating and Extending Models of Organizational Performance, Journal of Market Focused Management, (), -30. Berthon, P., Hulbert, J.M. & Pitt, L. (00), Innovation or customer orientation? An empirical investigation, European Journal of Marketing, 3(/), -0. Calantone, R.J., Cavusgil, S.T. & Zhao, Y. (00), Learning orientation, firm innovation capability, and firm performance, Industrial Marketing Management, 31(), -. Camarero, C. (007), Relationship orientation or service quality? What is the trigger of performance in financial and insurance services? The International Journal of Bank Marketing, (), 0-. Day, G. (003), Creating a Superior Customer-Relating Capability, MIT Sloan Management Review, (3), 77-. Farrell, M.A. & Oczkowski, E. (00), Are Market Orientation and Learning Orientation Necessary for Superior Organizational Performance? Journal of Market-Focused Management, (3), 7-. Hankinson, P. (001), Brand orientation in the charity sector: A framework for discussion and research, International Journal of Nonprofit and Voluntary Sector Marketing, (3), 31-. Hurley, R.F. & Hult, T.M. (), Innovation, Market Orientation, and Organizational Learning: An Integration and Empirical Examination, Journal of Marketing, (3), -. Hyvönen, S. & Tuominen, M. (007), Channel Collaboration, Market Orientation and Performance Advantages: Discovering Developed and Emerging Markets, International Review of Retail, Distribution and Consumer Research, ), 3-. Jayachandran, S., Sharma, S., Kaufman, P. & Raman, P. (00), The Role of Relational Information Processes and Technology Use in Customer Relationship Management, Journal of Marketing, (), 7-. Keh, H.T., Nguyen, T.T.M. & Ng, H.P. (007), The effects of entrepreneurial orientation and marketing information on the performance of SMEs, Journal of Business Venturing, (), -. Kirca, A.H., Jayachandran, S. & Bearden, W.O.(00), Market orientation: A Meta-Analytic Review and assessment of Its antecedents and Impact on Performance, Journal of Marketing, (), -1. Kohli, A.K. & Jaworski, B.J. (0), Market Orientation: The Construct, Research Propositions, and Managerial Implications, Journal of Marketing, (), 1-1. Li, Y., Zhao, Y., Tan, J. & Liu, Y. (00). Moderating Effects of Entrepreneurial Orientation on Market Orientation-Performance Linkage: Evidence from Chinese Small Firms, Journal of Small Business Management, (1),

35 3 Lumpkin, G.T. & Dess, G.G. (), Clarifying the entrepreneurial orientation construct and linking it to performance, The Academy of Management Review, 1(1), 13-. Mavondo, F.T., Chimhanzi, J. & Stewart, J. (00), Learning orientation and market orientation. Relationship with innovation, human resource practices and performance, European Journal of Marketing, 3(/), 3-3. Narver, J.C. & Slater, S.F. (0), The Effect of Market Orientation on Business Profitability, Journal of Marketing, (), 0-3. Olavarrieta, S. & Friedman, R. (00), Market orientation, knowledge-related resources and firm performance, Journal of Business Research, 1(), Siguaw, J.A., Simpson, P.M. & Enz, C.A. (00), Conceptualizing Innovation Orientation: A Framework for Study and Integration of Innovation Research, The Journal of Product Innovation Management, 3(), -7. Simpson, P.M., Siguaw, J.A. & Enz, C.A. (00), Innovation orientation outcomes: The good and the bad, Journal of Business Research, (/), 33-. Sin, L.Y.M., Tse, A.C.B., Yau, O.H.M., Lee, J.S.Y. & Chow, R., 00. The effect of relationship marketing orientation on business performance in service-oriented economy, Journal of Services Marketing, (7), -7. Slater, S.F. & Narver, J.C. (), Customer-led and market-oriented: let s not confuse the two, Strategic Management Journal, (), Smart, D.T. & Conant, J.S. (), Entrepreneurial orientation, distinctive marketing competencies and organizational performance, Journal of Applied Business Research, (3), -3. Urde, M. (), Brand Orientation: A Mindset for Building Brands into Strategic Resources, Journal of Marketing Management, (1-3), Vázquez, R., Santos, M.L. & Álvarez, L.I. (001), Market orientation, innovation and competitive strategies in industrial firms, Journal of Strategic Marketing, (1), -0. Webb, D., Webster, C. & Krepapa, A. (000), An Exploration of The Meaning and Outcomes of a Customer-Defined Market Orientation, Journal of Business Research, (), 1-1. Wiklund, J. & Shepherd, D. (00), Entrepreneurial orientation and small business performance: a configurational approach, Journal of Business Venturing, 0(1), Wong, H.Y. & Merrilees, B. (00), The performance benefits of being brand-orientated, Journal of Product & Brand Management, (),

Pohjoiskarjalaisten pk-yritysten markkinointiosaaminen ja koulutustarpeet

Pohjoiskarjalaisten pk-yritysten markkinointiosaaminen ja koulutustarpeet Pohjoiskarjalaisten pk-yritysten markkinointiosaaminen ja koulutustarpeet Henna Kokkonen Helen Reijonen Henna Kokkonen & Helen Reijonen Pohjoiskarjalaisten pk-yritysten markkinointiosaaminen ja koulutustarpeet

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Viestinnän tila Päijät-Hämeen yrityksissä ja organisaatioissa 2012

Viestinnän tila Päijät-Hämeen yrityksissä ja organisaatioissa 2012 Viestinnän tila Päijät-Hämeen yrityksissä ja organisaatioissa 2012 Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & viestinnän oppiaine Janne Matikainen Hanna Päivärinta 1 1. Kyselyn tavoite

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013 Rahoitus ja vakuutus 04 03 hankinnat,0 miljardia vuonna 03 hankinnat olivat,0 miljardia euroa vuonna 03. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat vähenivät 4 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin, miljardia

Lisätiedot

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results Taustatiedot, total 80 responses Asuin-/toimipaikkasi on Al Ain 4 % Abu Dhabi 9 % Muu, mikä? 3 % Dubai 84 % Oletko Finnish

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen ja aluetalousvaikutusten tutkimusten tulokset Motti-hanke LEHDISTÖTILAISUUS

Liiketoimintaosaamisen ja aluetalousvaikutusten tutkimusten tulokset Motti-hanke LEHDISTÖTILAISUUS Liiketoimintaosaamisen ja aluetalousvaikutusten tutkimusten tulokset Motti-hanke 1.3.2008-31.5.2011 LEHDISTÖTILAISUUS JULKAISUVAPAA MAANANTAINA 20.6.2011 KLO 10 Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 5/5 Raportti Työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista /4 Yhteenveto

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä 6.6.2014 Tietojohtamisen teemapäivä, Helsinki Mika Vanhala tutkijatohtori, projektipäällikkö Henri Inkinen nuorempi

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

SELVITYS POHJOISKARJALAISTEN PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN MARKKINOINTIOSAAMISESTA

SELVITYS POHJOISKARJALAISTEN PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN MARKKINOINTIOSAAMISESTA SELVITYS POHJOISKARJALAISTEN PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN MARKKINOINTIOSAAMISESTA Raija Komppula Tommi Laukkanen Hanna-Kaisa Raninen Helen Reijonen Niko Suhonen Sasu Tuominen ESIPUHE Pohjoiskarjalaisten

Lisätiedot

Vesannon elinvoimaryhmä

Vesannon elinvoimaryhmä Vesannon elinvoimaryhmä 4.7.2017 1. Keskustelu elinvoimaryhmän toiminnan tehtävistä, tavoitteista ja toimintatavoista 2. Aineiston tuottaminen Vesannon kuntastrategiaan (valtuustoseminaari 21.8.2017) 3.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Liisa Neittaanmäki ja Kari Perttula KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Osa A. Yrityskyselyn toteutus ja yritysten koulutus- ja kehittämistarvekartoituksen

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen XIV VALTAKUNNALLINEN YRITYSJOHDON TYHY-HARJOITUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU, SANTAHAMINA, HELSINKI Hyvinvoinnilla tulosta #SHjoht Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Professori Guy Ahonen Intangibles Management

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät Työturvallisuus- ja työterveysasiat Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät 8.3.2016 1 Kyselystä Kysely lähetettiin 4.2.2016 yhteensä 4784 jäsenyrittäjälle Yritykset valittiin

Lisätiedot